Hevosmaailma tarjoaa hevosharrastajille tietoa hevosen käsittelystä, hyvästä hoidosta ja erilaisista harrastusmahdollisuuksista hevosen kanssa. Lehti sopii niin hevosen omistajille ja kasvattajille kuin ratsastajille ja raviharrastajille. Hevosesta huolehtiminen ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehden jatkuvista osa-alueista, lisäksi mukana laji- ja talliesittelyjä sekä tietoa varusteista ja turvallisuutta.

Yli puolelta tutkituista ravihevosista löytyi suuvaurioita

Tietoisuus hevosten suuvaurioista ja niiden ehkäisystä on kasvussa. Hippos ja Avi kannustavat hevosten omaehtoisiin suutarkituksiin. Kuva:Hippos/Ville Vuorinen

”On tärkeää edelleen lisätä ymmärrystä suuvaurioiden ehkäisystä”

Etelä-Suomen aluehallintovirasto vieraili Kouvolassa sekä Vermossa järjestettyissä ravikilpailuissa. Käynneillä tarkastettiin satunnaisotannalla kilpailuun osallistuneiden hevosten suun terveydentilaa erityisesti kuolainten vaikutusalueelta kilpailutapahtuman jälkeen. Tarkastukset tapahtuivat positiivissa merkeissä ja suunterveyden huomioimisen tärkeyden ymmärrys on lisääntynyt raviväen keskuudessa.

Ravikilpailujen järjestäjille lähetettiin etukäteen samalla viikolla tieto valvonnan järjestämisestä. Käynnit olivat osa hevosten hyvinvoinnin alueellista valvontaprojektia, jonka tarkoitus on edistää hevosten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.

Aiheutuu kipua hevoselle

Ravihevosista 58 prosentilla esiintyi suuvaurioita kuolainten vaikutusalueella (42 kpl). Vaurioista kohtalaisia tai vakavia oli 57 prosenttia (24 kpl). Rotukohtaisesti tuloksissa oli hajontaa: lämminveristen hevosten suuvaurioista 46 prosenttia ja suomenhevosten suuvaurioista 75 prosenttia oli kohtalaisia tai vakavia.

Suuvaurioita havaittiin kaikkien kuolainmallien käytön jälkeen. Tietyt kuolainmallit näyttävät kuitenkin aiheuttavan herkemmin vakavampia vaurioita.

Lue lisää Hevosmaailman numerosta 5/2021!

Vaikeuksien kautta unelmahevoseksi

Errietan satula on portugalilainen perinnesatula, jonka Equicouro -niminen satulaseppä Portugalissa on tehnyt Erritalle mittojen mukaan. Satulan takana on vuohennahasta tehty chairel, joka suojaa muun muassa takkia pölyltä. Perinnejalustimet ovat messinkiset, eikä niissä ole kumeja. Kuva: Susanna Malmström

Lomatuliaisena hevonen, joka ei kuulunut suunnitelmiin

Kesällä 2017 Pirita Sallinen matkusti perheensä ja ystäviensä kera viettämään 40-vuotissyntymäpäiviään Portugalin Cascaisiin.

– Osa golfasi, osa vain nautiskeli ja minä tietenkin ikuisena hevosihmisenä päätin etsiä alueelta tallin ja mennä ratsastamaan, muistelee kirkkonummelainen Pirita.

– Olin reissannut lukuisia kertoja Portugalissa, mutten ollut koskaan aiemmin päässyt siellä ratsastamaan. Löysin pikaisella etsinnällä läheltä paikan, jossa Working Equitationin maailmanmestari Pedro Torres sekä kuuluisa hevoskasvattaja ja Portugalin kuuluisan ratsastuskoulun Escola Portuguesa de Arte Ecuestren pääratsuttaja Joao Pedro Rodrigues pitivät hevosiaan.

– Sovin Joao Pedron kanssa ratsastustunneista muutamaksi illaksi, Pirita kertoo ja toteaa, että hän pääsikin tunneille Joao Pedron jalostusoriilla Rouxinolilla, joka on pitkälle koulutettu ja vielä 23 -vuotiaanakin täydessä kunnossa. 

– Rouxinol oli äärettömän voimakas ori sekä niin upeasti ratsastettu, että se kuunteli jokaista pienintäkin apua tarkasti ja heti.

Ensimmäisen tunnin jälkeen Pirita jäi juttelemaan myös paikassa toimineen ratsastuskoulun opettajan kanssa. 

Lue lisää Hevosmaailman numerosta 4/2021!

Kavioliitossa kaiken ikää

Katja Ståhl ja oma kasvatti Hilppa, Katjan Pullukka-hevosen jälkeläinen. – Hevoset ovat suuri rakkauteni. Minun luontoni rakastaa hevosen luontoa, Katja sanoo.

Katja Ståhlin hevoshulluus ei koskaan helpottanut

Pikkutyttönä Katja Ståhlin elämässä oli paljon sopeutumista. Perhe muutti usein, koulukin vaihtui, vanhemmat löysivät rinnalleen uusia puolisoita. Katja joutui myös kiusatuksi koulussa. Ihmisiin ei siis kannattanut liikaa kiintyä, koska ne tulivat ja menivät. Hevosista Katja löysi jotain kestävää.

– Hevonen on suuri rakkauteni. On se sitten iso, pieni, ruma, kaunis, jonkun toisen, minun, kiukkuinen, leppeä tai outo. Rakastan niitä kaikkia. En siksi, että pyrin siihen, vaan siksi, että se on minun luontoni. Minun luontoni rakastaa hevosen luontoa.

Näin kirjoittaa Katja uudessa kirjassaan  Kavioliitossa – Hevoshullun kirja. Kirja kertoo Katjan matkasta hevoshullusta pikkutytöstä kolmen hevosen omistajaksi.

– Lapsena en tuntenut ketään, jolla olisi ollut oma hevonen. Sellainen haave tuntui todella kaukaiselta, mutta silti siitä tuli totta. Kannustan kaikkia kulkemaan kohti haaveitaan, Katja sanoo.

Lue lisää Hevosmaailma -lehden numerosta 3/2021!

Säännöllinen hammashoito jokaisen hevosen oikeus

Helsingin yliopistolla Viikissä opiskellut eläinlääketieteen lisensiaatti Johanna Soiluva on työskennellyt Ypäjän Hevossairaalassa viime keväästä lähtien. Johanna on kilpaillut kenttäratsastuksessa muutaman startin kansainvälisellä tasolla. Hän on kerryttänyt monipuolista hevoskokemusta myös aiemmissa hevosenhoitaja- opinnoissaan.

Hammashoidon tavoitteena on ehkäistä ongelmia jo ennen niiden syntyä sairauksien hoitamisen sijaan. Lisäksi toimiva hampaisto on elintärkeää hengissä pysymiselle; hevonen tarvitsee hampaitaan korsirehun jauhamiseen. Erityisen tärkeässä roolissa ovat poskihampaat, ilman etuhampaita hevonen tarvittaessa pärjää.

Hevosten hampaiden rakenne poikkeaa esimerkiksi ihmisten ja koirien hampaista. Ihmisillä ja koirilla hampaan peittää yksittäinen kiillekerros, kun taas hevosella kiille muodostaa hampaan purupinnalla useita poimuja. Kiilteen, hammassementin ja -dentiinin muodostama poimuisuus tekee hampaasta tehokkaan korsirehun jauhamisessa.

Jauhamisen seurauksena hampaan purupinta kuluu, jolloin uutta hammasta puhkeaa tilalle. Tätä uutta hammasta ei kuitenkaan varsinaisesti enää muodostu, vaan se on olemassa ikenen alla reservikruununa jo hevosen syntymästä asti. Vanhalla hevosella hampaat voivatkin kirjaimellisesti kulua loppuun, jolloin hevonen ei pysty enää pureskelemaan korsirehua. Tämä on yksi syy tarkastaa hevosten hampaat säännöllisesti koko hevosen elämän ajan.

Hevosilla on yhteensä 36-44 hammasta. Näistä 12 on etuhampaita, 6 yläleuassa ja 6 alaleuassa. Poskihampaita on 24, kuusi molemmilla puolilla sekä yläleuassa että alaleuassa. Hevosilla voi olla myös kulmahampaita, joita on enintään 4. Ne puhkeavat tyypillisimmin oreille ja ruunille 4-5 vuoden iässä, mutta myös tammoilla voi olla kulmahampaat.

Lue lisää Hevosmaailman numerosta 2/2021!

Tavoitteena yhteys hevoseen

Malin Granrothin toiminimi Wiima Canis nimi on lähtöisin terapiakoirakoulutuksen käyneestä Vili -nimisestä koirasta, Vildasta sekä Malin nimestä. Wii tulee eläimistä ja ma Malinista. Canis on susi, joka viittaa koiraan.

Viitasaarelainen Malin Granroth,32, on mielenterveyteen ja päihdeongelmiin suuntautunut lähihoitaja. Hänellä on myös kehitysvamma-alan ammattitutkinto. Kun lisätään vielä eläinterapiakoulutus ja rakkaus eläimiin, niin kaikki yhdessä johdattivat hänet eläinavusteisen työn pariin.

Malin teki Raaseporissa aluksi työnsä ohessa koiraterapiaa lähinnä autismi spekrtumin alueen asiakkaille ja ikäihmisille, kunnes hänen hevosensa Vilda johdatti hevosnaisen laajemmin alalle. Siitä syntyi yritys Wiima Canis.

– Ajatukseni eläinavusteiseen työhön oli alusta alkaen selkeä. Halusin yhdistää eläimet ja ne ihmiset, joilla ei ollut mahdollisuutta omaan eläimeen, Malin kiteyttää ja lisää, että kaikki tehdään eläimen ja asiakkaan ehdoilla, perustuen molempien vapaaehtoisuuteen.

– Minulle oli tärkeää, että voin tarjota paineetonta yhdessäoloa, mahdollisuuden pysähtyä ja vain olla. Myös tulla nähdyksi, Malin selkeyttää ideologiaansa, johon sopi myös koulutus ’pollesta potkua mielenterveyteen’. Sitä täydensi vielä sosiaalipedagogisen hevostoiminnan koulutus.

– Nämä koulutukset ovat lähinnä vahvistaneet omaa toimintaani ja tuonut varmuutta siihen, että teen ihan oikeaa työtä.

Lue lisää vuoden ensimmäisestä Hevosmaailma -lehdestä!

Köppinen nauttii eläkepäivistään

Köppisellä on ratsastettu viisivuotiaasta lähtien, selässä Helinä Korhonen (15). Korhosten pihapiirissä on hyppytilat ja entisessä asuintalossa toimii kotilaboratorio, Koivulaakson Oriasema.

Kun kilpajuoksu-ura vajaat kaksi vuotta sitten loppui hevosen tullessa 15 vuoden ikään, aloitti Köppinen ratsastustreenit ammattilaisen opissa. Tavoitteena oli toinen kilpaura ratsastuksessa. Onhan vuosien 2014 ja 2017 ravikuninkaalla, siuntiolaisen Korhosen perheen oriilla ratsastettu viisivuotiaasta lähtien.

– Köpä on aina tykännyt ratsastamisesta tosi paljon, sanoo Maija Korhonen.

Ratsuttaja alkoi käydä tallilla kerran viikossa, mutta kaikki ei mennyt ihan niinkuin toivottiin.

– Köpä kipeytyi lihaksistoltaan, ja se alkoi keväällä näkyä astutushommissa sperman laadussa. Siemeneen tuli mukaan runsaasti geeliä, ja kun varsinainen siemen klippaantui yhteen, oli puhdasta siementä vaikea saada.

– Mietimme ja pohdimme, mistä ihmeestä on kysymys. Kun ryhdyimme venyttelemään ja painelemaan hevosta, huomasimme, että se oli arka. Paikalle tullut hieroja totesi, että sen rintalihakset ja lavat olivat jumissa.

– Köpä ylisuorittaa, yrittää kovasti, enemmän kuin osaakaan, ja sen lihaksisto meni ratsastusharjoituksissa ihan jumiin.

Suunniteltu ratsastuskilpailutavoite jätettiin. Kun ratsastusvalmennus loppui, parani sperman laatu heti.

– Onhan se jo uransa tehnyt, sanoo Maija.

Lue lisää Hevosmaailman numerosta 6/2020!

Hevosen nivelongelmat yleisiä

Nivelvaivoja epäillessä, kannattaa hakeutua heti eläinlääkärille eikä odottaa pahempia oireita.

Huomaa ja hoida ajoissa

Nivelvaivat ovat hevosilla todella yleisiä.

– Ne ovat sairauslistan kärkipäässä, kertoo Vermon raviradalla toimivan Hevosklinikka Equivetin hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Laura Muilu.

– Selkein oire nivelvaivoista on hevosen ontuminen tai nivelen turvotus. Suurin osa nivelvaivoista kärsivistä hevosista menee ratsastaessa hieman vinoiksi, ne eivät asetu kunnolla ja hyppäävätkin vinoon. Ravurit oireilevat usein menemällä toisohjaisiksi.

– Tässä artikkelissa kesitellään jalkojen nivelongelmiin, mutta toki niveliä on myös rangan alueella kaulassa ja selässä, ja niidenkin ongelmat tutkitaan perusteellisessa ontumatutkimuksessa.

Nivelvaivoihin tulee Muilun mukaan puuttua varsin herkällä kädellä ja ajoissa.

– Kipujen kanssa on turhaa odotella suurempia oireita, kuten ontumista. Mitä nopeammin hevonen saadaan hoitoon, sitä mutkattomampaa paraneminenkin usein on.

Nivelvaivat voivat johtua normaaliin niveleen kohdistuvasta epänormaalista rasituksesta. Tähän vaikuttavat hevosen ikä, harjoitustaso ja paino. Monesti myös ihan liukastuminen tai vastaavat traumaattiset syyt voivat aiheuttaa nivelvaivoja.

– Tällaiset vaivat voivat johtua myös kengityksen ongelmista, jolloin kavio vaikkapa kasvaa jollakin tavalla vinoon tai edellisestä kengityksestä on kulunut liikaa aikaa.

– Nivelvaivat voivat myös johtua epänormaaliin niveleen kohdistuvasta normaalista rasituksesta. Tällaisissa tapauksissa nivelessä on jo ennalta jotakin olemassa olevaa vikaa, kuten kasvuhäiriö tai jalan väärä asento, sanoo Muilu.

Lue lisää Hevosmaailman numerosta 5/2020!

Keinoemo voi pelastaa orpovarsan hengen

90 prosentille keinoemovälitykselle 20 vuoden aikana ilmoitetuista varsoista on löytynyt emä.

Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton keinoemovälitystä hoitaa Heli Lepo.

– Toimintaa on pyöritetty vuodesta 2000 alkaen, eli 20 vuotta kertoo Heli, joka on ainoa keinoemovälittäjä koko Suomessa.

Lepo arvioi saamiensa tietojen perusteella, että 20 vuoden aikana ilmoitetuista 741 varsasta ainakin 90 prosentille on löytynyt emä.

Keinoemovälityksen tehtävänä on saattaa yhteen varsansa menettäneet tammat ja emonsa menettäneet varsat. Koska hätätilanteessa nopeus on valttia, keinoemovälitys toimii ympärivuorokautisesti. Varsonut tamma on käyttökelpoinen keinoemoksi vain 4-7 päivää varsan menetyksestä, sen jälkeen sen maidontuotanto ehtyy.

– Ilmoitus minulle, jos on orpovarsa tai epäilys että varsa menettää emänsä. Samoin otan vastaan ilmoituksia mikäli on vapaa tamma, jolta on mennyt varsa tai tamma on muuten äidillinen ja mahdollisesti helposti saatavilla hormoniavusteisesti maitoon. Jaan yhteystiedot tarvitsijoille ja neuvon yhdistämisessä tarvittaessa,  kertoo Heli Lepo kertoo toimenkuvastaan.

Menossa normaali kausi

Useimmiten varsominen sujuu ongelmitta. Suomessa syntyy yli 2 000 varsaa vuosittain, huippuvuosina jopa 4 000 varsaa.

– Laskennallisesti noin kolme prosenttia on sellaisia tapauksia, joissa on ongelmia. Yleensä hevoset ovat hyviä ja ongelmattomia synnyttäjiä, Heli Lepo sanoo.

Lue lisää Hevosmaailman numerosta 4/2020!

Kun ratsastus pelottaa

– Tuntemalla hevosen lajityypillistä käyttäymistä ja oppimista, osaa suhtautua hevoseen eri tavoin ja se voi vähentää pelkoa, Marjut Turunen sanoo.

Joskus jännitys voi kuitenkin kasvaa peloksi, joka voi tehdä lopun koko ratsastusharrastuksesta.

Pelkoa voi esiintyä esimerkiksi harrastuksen alussa, putoamisen tai onnettomuuden jälkeen, tietyissä tilanteissa tai tietyillä hevosilla ratsastaessa tai pitkän ratsastustauon jälkeen. Joku ratsastaja voi pärjätä hyvin kouluratsastuksessa, mutta pelätä esteiden hyppäämistä.

Pelko tarttuu hevoseen

Yksi suurimmista haasteista ja vaikeuksista ratsastuksessa on se, että ratsastajan tunnetila tarttuu välittömästi hevoseen. Hevoselta ei voi salata mitään, sillä se tuntee, aistii ja huomaa ratsastajasta kaiken heti ensi hetkestä alkaen.

Ongelmallista ratsastajan tunteman pelon kanssa on se, että se saa hevosen usein käyttäytymään tavoilla, jotka lisäävät ratsastajan pelkoa. Hevonen voi olla esimerkiksi tavallista säikympi ja tehdä arvaamattomia liikkeitä. Ratsastajan kokema tunne siitä ettei hevonen ole hallinnassa on yksi suurimpia ratsastuspelon aiheita.

– Tämä on tuttua. Pelko on normaalia ja hyvin tärkeä tunne meille, koska se liittyy selviytymiseen. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat eri tavoin. Jos olet ollut alun perin hieman arka, niin esimerkiksi uusi hevonen tuntuu pelottavalta, koska et tiedä miten se reagoi sinuun ja eri tilanteisiin, kertoo psykoterapeutti, Ratsutalli Raudikon ratsastuksenohjaaja ja Centered Riding -ohjaaja Marjut Turunen.

Kaikki eivät ymmärrä pelkoa tai voivat vähätellä sitä. Pelkäävä ratsastaja saa ratsastuskoulussa ratsukseen usein laiskan hevosen. Se voi jossain tapauksissa tehdä kokemusta jopa entistä pelottavamman. Laiska hevonen voikin olla epätietoinen mitä sen pitää tehdä eikä se sen vuoksi suoriudu tehtävistä ratsastajan toivomalla tavalla.

– Se voi olla ihmiselle pelottavaa, kun hevonen ei tottele. Hevoset vastaavat apuihin hieman eri tavoin, toiset nopeasti, toiset hitaammin. Laiska hevonen voi olla epätietoinen, mitä sen pitää tehdä. Kun pyynnöt ovat ristiriitaisia, niin avun merkitys saattaa sammua eli se ei merkitse hevoselle enää mitään. Ihminen voi kokea tämän pelottavana, koska hänellä ei ole toimintamallia siihen tilanteeseen, kun hevonen ei tottele siten kuin on itse tottunut, Marjut Turunen sanoo.

Lue lisää Hevosmaailman numerosta 3/2020!

Riittävä lepo ja uni hevoselle elintärkeitä

Aikuiset hevoset nousevat makuultaan seisomaan lepojaksojen välissä. Sen sijaan varsat nukkuvat makuullaan pitkiäkin aikoja.

Hevoset tarvitsevat lepoa ja unta 5–7 tuntia (20–30%) vuorokaudessa. Kokonaislepoajasta varsinaista sikeämpää nukkumista on 3-5 tuntia ja lepoa noin 2 tuntia. Varsoilla levon tarve on hieman suurempi. Saaliseläiminä hevoset täyttävät levon ja unen tarpeensa jopa kymmenessä eri jaksossa vuorokauden mittaan. Näistä 1-3 on lepojaksoja makuullaan, tosin varsoilla lepojaksoja on huomattavasi enemmän.

Myös lepojaksot noudattavat suhteellisen samana toistuvaa vuorokausirytmiä. Eniten hevoset nukkuvat yöaikaan. Lepo alkaa yleistyä alkuillan pitkän syömisjakson jälkeen, ja lähes aina aamuyöllä kello 2:n ja 5:n välillä hevoset nukkuvat. Tähän aikaan esiintyvät myös pisimmät makuultaan lepojaksot. Päivällä hevosten lepojakso ajoittuu luontaisesti puolen päivän paikkeille.

Uneen sekä seisaaltaan että makuultaan

Aikuiset hevoset lepäävät enimmäkseen seisaaltaan. Varsinaiseen uneen, johon liittyy tajunnan tason aleneminen, hevoset pystyvät vaipumaan sekä seisaaltaan että makuultaan.

Seisaaltaan nukkumisen mahdollistaa erityinen nivelten ja jänteiden lukkiutumismekanismi, mutta runsaalle seisaaltaan nukkumiselle on myös fysiologinen peruste. Hevosen maatessa suuri elopaino rasittaa verenkierto- ja hengityselimistöä, myös suolistokaasuja kerääntyy umpi- ja paksusuoleen.

Aikuiset hevoset nousevatkin makuultaan seisomaan lepojaksojen välissä. Sen sijaan varsat nukkuvat makuullaan pitkiäkin aikoja.

Lue lisää Hevosmaailman numerosta 2/2020!