Tulevaisuudessa kaupunkeihin syntyy lisää ylisukupolvisia kortteleita, joissa eri-ikäiset ihmiset asuvat lähekkäin samalla alueella ja voivat käyttää koti- tai naapuritalonsa tiloja joko yhteisesti tai eri aikaan. Kuva Jätkäsaaresta Helsingistä. Kuva: Kimmo Rönkä
Asuminen muutoksen pyörteissä
Kylä on maailman vanhin tapa elää ja asua. Teollistumisen aika mursi tämän asumismallin ja nyt jälkiteollisella ajalla monessa asiassa palataan vanhaan kyläajatteluun.
– Yhteiskuntamme ei kestä sitä, että sen pitää koko ajan olla mukana kaikissa palveluissa, joita yhteisöt pystyisivät itse hoitamaan kustannustehokkaasti, sanoo Rönkä Consulting Oy:n toimitusjohtaja, luova moniajattelija Kimmo Rönkä.
Rönkä näkee, että yksi ratkaisu tähän on ylisukupolvinen asuminen, joka on jo alkanut löytää uusia uomia ja on nähtävissä, että suvut ja perheet ovat jossakin määrin muuttaneet samoille alueille. Isovanhempia voidaan tarvittaessa hoitaa tai he tulevat apuun arjen kiireisiin.
Kun kaikilla ei ole isovanhempia tai perheet ovat pieniä, taloon tai kortteliin syntyy laajempia perheitä, joissa naapurit tulevat mukaan tukemaan pienen perheen arkea.
– Entisajan kylässä oli kaikki osaaminen ja monen alan ammattilaisia. Samalla tavalla tulevaisuuden kortteleissa hyödynnetään oman alueen ihmisten osaamista, Kimmo Rönkä toteaa.
Suoratalous kriisissä
Suoratalous (Linear Economy), nykyinen talousjärjestelmämme, on kriisissä: se kuluttaa maapalloa yli sen kestokyvyn.
Röngän mukaan meidän on siirryttävä kiertotalouteen (Circular Economy), jossa hyödynnetään olemassa olevia resursseja eikä tuhlata niitä, vaan kaikki materiaalit ja ravintoaineet kierrätetään.
– Kiertotalous tulee vääjäämättä. Tässäkin ajattelussa palataan tavallaan taaksepäin. Ennen vanhaan ei tuhlattu, vaan kaikki säästettiin ja samoin pitää säästää tulevaisuudessakin. Mitään turhaa ei rakenneta, käytetä eikä osteta. Ja jos on ostettu, sitä käytetään tehokkaasti ja siitä tulee jakamistaloutta, joka on osa kiertotaloutta. Kaiken rakentamisen pitää olla kestävää ja pitkäikäistä – ja lopulta kierrätettävää.
Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden vuoden viimeisestä numerosta 8/2019!