Lehden kohderyhmänä ovat lähes kolme vuosikymmentä olleet kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilaiset sekä taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja alan eri sidosryhmät. Kiinteistö ja energia -lehden teemoja ovat mm. peruskorjaus ja energianäkökulma, kiinteistöhallinnan tietotekniikka, julkisivut, pihat ja asuinympäristö, jätehuolto, turvallisuus, LVIS ja automaatio sekä perinteiset eri maakuntien aluesivut.

Viilentävä ilmalämpöpumppu sopii myös kerrostaloon

Ilmalämpöpumpun sisäyksikölle löytyy yleensä sopiva paikka helposti. Kerrostaloissa ulkoyksikkö asennetaan parvekkeelle.

Asennuksia tehtiin talvellakin

Viilentäviä ilmalämpöpumppuja on jonkin verran asennettu myös kerrostaloihin jo aikaisempina vuosina, mutta kesän 2018 helteet saivat aikaan varsinaisen buumin.

– Meillä on asennettu vuosien 2018-19 aikana pelkästään kerrostaloihin lähes tuhat ilmalämpöpumppua. Näkyy selvästi, että kerrostaloasukkaiden kiinnostus niihin on kasvanut todella paljon – niitä asennettiin läpi koko viime talven, mikä on poikkeuksellista, toteaa markkinointijohtaja Matti Perkkiö LämpöYkkönen Oy:sta.

LämpöYkkönen on vuonna 2007 perustettu energiatehokkaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin keskittyvä yritys, joka toteuttaa energiaratkaisuja muun muassa pientaloihin, taloyhtiöihin, teollisuushalleihin, liike- ja toimistokiinteistöihin sekä kuntasektorin kiinteistöihin, kuten päiväkoteihin, kouluihin ja kuntien vuokra-asuntoihin.

Lämmittävälle ei tarvetta

Ilmalämpöpumppuja on kahdenlaisia: lähinnä viilennykseen tarkoitettuja, sekä viilentäviä ja lämmittäviä energiansäästöön tarkoitettuja pumppuja.

Periaatteessa ei olisi estettä asentaa kerrostaloon ilmalämpöpumppua, jolla voi sekä lämmittää että viilentää, mutta Perkkiön mukaan se ei olisi järkevää.

– Kerrostaloissa on useimmiten kaukolämpö, joten osakkaan kannalta lämmittävälle ilmalämpöpumpulle ei ole tarvetta.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 5/2019!

Uusinta energiatehokkuutta

Pressi Smart –kiinteistön energiatehokkuusajattelu perustuu korkeahyötyiseen lämmön talteenottoon, aurinkoenergiaan, maalämpöjärjestelmään sekä läsnäoloperusteiseen ja muokattavaan valaistuksenohjaus-järjestelmään.

SRV:n Pressi Smart -toimistotalot Vantaalla

SRV suunnittelee ja toteuttaa kolme Pressi Smart -toimistotaloa Vantaan Uutistielle kävelymatkan päähän Vantaankosken juna-asemasta. Ensimmäinen C-talo on valmis. Kaksi seuraavaa taloa ovat suunnitteilla. Ensimmäisen talon osti, ja sitä ylläpitää Julius Tallberg Kiinteistöt Oy.

– Meillä on ollut valveutuneiden tilaajien tilaamia hankkeita, mutta SRV:n näkökulmasta on todella edistyksellistä ja erilainen lähestymistapa se, että teemme omaperusteisen hankkeen, titeaa SRV:n energia- ja elinkaaripalvelujen johtaja Jere Pirhonen.

– Maalämpöratkaisua lukuun ottamatta kiinteistön tekniikassa ei ole sinänsä mullistavaa tai uutta vaan ne ovat olemassa olevia teknisiä ratkaisuja. Mutta se, millä tavalla me olemme tuoneet ne kiinteistöön, siinä on edistyksellistä ajattelua. Rakennusyhtiönä me tuomme siihen myös lisää palvelukomponentteja, asiakkuus- ja kehitysjohtaja Antti Nummi jatkaa.

Ilmamäärä säätyy tilankäytön mukaan

Kohteen energiatehokkuusajattelun peruspilareita ovat Pirhosen mukaan korkeahyötyinen lämmön talteenotto, aurinkoenergia, maalämpöjärjestelmä sekä läsnäoloperusteinen ja muokattava valaistuksenohjausjärjestelmä.

Tilat ovat muuntojoustavia. Niissä on tarpeen mukainen ilmamääräsääteisyys ja ilmanvaihto. Ilmamääräsääteisyys koskee koko kiinteistöä, ei pelkästään neuvotteluhuoneita. Anturointi on toteutettu huomattavan laajasti, jotta järjestelmän toimivuus ja tasapaino saadaan hyödynnettyä.

– Ilmamääräsääteisyys toimistotiloissa tässä laajuudessa ei ole vielä kovin yleistä. Tarpeen mukaisella ilmanvaihdolla haetaan myös energiatehokkuutta, koska nykypäivänä toimistotilatkin ovat välillä vähän tyhjiä, Pirhonen sanoo.

Lue lisää Kiinteistö & energia -lehden numerosta 4/2019!

Yhä enemmän viherkattoja

Maksaruohomatto asennetaan yleensä kalteville pinnoille.

Maksaruohomatto säästää energiaa ja suojaa katon rakenteita

Jyväskyläläisen Kiinteistö Oy Palokunnanmäen Autoparkin kannella olevien ulkoiluväline- varastojen ja jätehuoneiden katot on yhdistetty ja katettu maksaruohomatolla. Kevätaurinko vielä sulattaa viimeisiä lumia pihoilta ja katoilta, mutta sulapaikoissa viherkatolla näkyy jo jonkin verran elämää.

– Kesän tullen katto täyttyy mehiläisistä ja on todellinen ilo silmälle. Kauneuden lisäksi viherkatolla on paljon muitakin hyviä puolia: se lisää energiatehokkuutta, eristää ääntä, säätelee rakennusten sisälämpötiloja ja on ekologinen, toteaa toimitusjohtaja Tuija Kalliokoski Jyvässeudun Kiinteistöpaletti Oy:stä.

Jyvässeudun Kiinteistöpaletti isännöi kolmea Palokunnanmäen yhdeksästä talosta sekä parkkiyhtiötä. Suuri asuinkokonaisuus keskustan kupeessa on rakentunut vuosinia 2014–2018. Viherkatto asennettiin ulkorakennusten katoille vuonna 2014 ja se oli Jyväskylän ensimmäinen kerrostaloyhtiöiden yhteispihan viherkatto. Nyt kaupungissa on jo muutamia muitakin viherkattoja ja ainakin yksi kattopuutarha.

– Palokunnanmäen asukkaat ovat olleet viherkattoon oikein tyytyväisiä ja se on osoittautunut käytössä hyväksi ratkaisuksi. Viherkatossa on paljon hyviä puolia ja uskon, että tulevaisuudessa ne tulevat yleistymään kaupunkirakentamisessa, Kalliokoski sanoo.

Alla normaali huopakattorakenne

Palokunnanmäellä käytetty viherkatto on EG Trading Oy:n valmistamaa maksaruohomattoa, joka on erityisesti kehitetty pohjoiseen ilmastoon sopivaksi. Maksaruohomatossa on 8–15 eri maksa- ruoho lajia tai niiden sisar- ja alalajeja.

Lue lisää Kiinteistö ja Energia -lehden numerosta 3/2019!

Suomi kierrätyksessä EU:n kärkeen

Muovinkeruussa riittää Suomessa vielä haasteita.

Jätesäädöspaketilla aiotaan lisätä kierrätysastetta

Ympäristöministeriö on aloittanut jätelainsäädännön uudistuksen, jonka tavoitteena on osaltaan nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi.

Jätelainsäädännön uudistus liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. Sen keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia – ja velvollisuuksia – jätteiden erilliskeräykseen.

Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä.

– Jätesäädöspaketin asettamat tavoitteet ovat kovat, minkä vuoksi etenkin yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteiden kierrätystä on entisestään tehostettava. Eräiden jätejakeiden erilliskeräystä on tehostettava merkittävästi, mihin tarvitaan uusia ohjauskeinoja, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen Ympäristöministeriöstä.

Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 prosenttia vuonna 2020, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.

– Vuonna 2017 kierrätysasteemme oli 41 prosenttia. Kierrätysastetta voidaan nostaa erityisesti lisäämällä biojätteen ja muovin mutta myös esimerkiksi pahvin ja kartongin kierrätystä. Toisin sanoen meillä on paljon kirittävää jo tuohon vuoden 2020 tavoitteeseen yltämiseksi

Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat: kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet.

Haastavimpia Suomelle ovat muovi- ja puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet, sillä kierrätys tulisi yli kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä kaikkien jätejakeiden erilliskeräystä tulee laajentaa, varsinkin keräystä suoraan kiinteistöiltä. Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa viimeistään vuonna 2025.

Lue lisää Kiinteistö ja Energia -lehden numerosta 2/2019!

Tampereen Rantatunnelille suuren kilpailun voitto

Rantatunneli on paitsi Suomen pisin maantietunneli myös liikenteenohjauksen, -turvallisuuden ja muiden järjestelmien osalta nykyaikaisin, pisimmälle automatisoitu tunneli.

Projektia leimasivat johtajuus, innovatiivisuus ja läpinäkyvyys

Kansainvälinen projektinhallinnan keskusjärjestö IPMA teki viime kesänä laajan ja monivaiheisen arvioinnin erilaisista Mega Sized -projekteista ympäri maailman. Hankkeita arvioitiin raporttien perusteella sekä useita sidosryhmiä haastattelemalla.

Tampereen Rantatunneli-projektin johtaminen voitti jättikokoisten hankkeiden sarjan IPMA Global Project Excellence Award -kisassa.

Hanke kilpaili mega-kokoisten projektien kategoriassa. Kategorian muut finalistit olivat Kiinasta, Venäjältä ja Kazakstanista.

Rantatunneli-hankkeessa tuomaristo näki useita menestystekijöitä. Tuomariston mukaan projektia ohjasivat arvoina johtajuus, innovatiivisuus ja läpinäkyvyys. Projektijohto toimi roolimallina, sidosryhmät olivat läsnä kaikilla tasoilla. Henkilöstöstrategiassa sallittiin epäonnistuminen sekä innovatiivisuutta tukevat ratkaisut. Korkea asiakastyytyväisyys, alkuperäistä aikataulua nopeampi toimitus ja sitä seuranneet kustannussäästöt vakuuttivat myös tuomariston.

Rantatunneli maan pisin maantietunneli

Rantatunnelin rakennuttajana oli Liikennevirasto.

Hanke on rahoitettu yhteisesti Tampereen kaupungin kanssa, koska kaupungilla on maankäytön ja keskustan kehittämisintressi ja Liikennevirastolla valtatien kehittämisintressi.

– Tunneli rakennettiin keskelle kaupunkia ja tunneliin johdettiin aiemmin keskustassa maan päällä estevaikutusta ja muuta haittaa ympäristöön aiheuttava VT12:n osuus, jonka maanpäälliset kehittämismahdollisuudet oli jo käytetty loppuun, sanoo projektipäällikkö Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 1/2019!

Vanhaan taloon uniikki hissi

Tyypillisimmillään jälkiasennushissi sopii taloon ja sen rappukäytävään kuin olisi ollut siellä aina. Kuvassa Hämeentie 28 Helsinkiin tehty jälkiasennushissi. Kuva: Amslift Oy

Hissi suunnitellaan taloon sopivaksi

Amslift Oy:n toimitusjohtaja Juha Kiviranta kertoo monilla taloyhtiöillä olevan mielikuva, ettei vanhoihin, hissittömiin taloihin pysty enää rakentamaan hissiä jälkikäteen.

– Jälkiasennuksen kuvitellaan olevan pitkä ja raskas prosessi sekä kaiken lisäksi maksavan maltaita. Usein luullaan virheellisesti, ettei vanhoihin taloihin sovi hissi tai se pitää rakentaa talon ulkopuolelle. Olemme tehneet yli puolet Helsingin keskustan jälkiasennushisseistä ja useimmiten hissi tehdään talon sisälle. Koko projekti kestää noin neljä kuukautta ja siihen voi hakea avustuksia.

Amslift Oy, aiemmin Amsler-Hissi Oy, perustettiin vuonna 1997 rakentamaan hissejä hissittömiin taloihin Suomessa. Tätä päätehtävää yritys toteuttaa edelleen.

– Kun vanhaan taloon tehdään hissi, se on aina uniikki, erilainen kuin yksikään aiemmin tehty. Tällaisia hissejä ei tule valmiina liukuhihnalta.

Valtaosa Amslift Oy:n hisseistä on hydraulihissejä, koska tällä tekniikalla on Kivirannan mukaan monia etuja erityisesti tehtäessä hissejä jo olemassa oleviin taloihin.

– Ne soveltuvat moniin vanhoihin taloihin siksi, että ne mahtuvat pieneen tilaan. Hissi sovitetaan taloon, eli siinä huomioidaan talon malli sekä tila. Tällä tavoin jokainen hissi suunnitellaan sille varattuun tilaan sekä ympäristöön sopivaksi. Tilankäyttö optimoidaan parhaalla mahdollisella tavalla.

– Hissin sovittaminen hissittömään taloon toteutetaan useimmiten siten, että talon portaikon keskelle timanttileikataan aukko, johon hissi asennetaan. Toisena vaihtoehtona on hyödyntää talon portaikossa jo olevaa aukkoa.

Hissi voidaan myös asentaa vanhojen portaiden tilalle ja rakentaa uusi porraskäytävä talon ulkopuolelle. Tai rakentaa hissikuilu talon ulkopuolelle. Nämä tapaukset ovat kylläkin melko harvinaisia, toteaa Kiviranta.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 8/2018!

Raskasöljystä hiilettömyyteen

Martinlaakson uuden biovoimalaitoksen MarBion hakesiilot ovat rakentuneet Raappavuorentien länsipuolelle, kivihiilivarastokentälle. Vuonna 1974 rakennettu raskaan polttoöljyn kattila Raappavuorenkadun itäpuolella on kokenut suurimman muodonmuutoksensa ja tulee biovoimalana kaupalliseen käyttöön ensi keväänä.

Vantaan sähkön ja lämmön yhteistuotanto hiilettömäksi

Vantaan Energia on osa suomalaista energiakäännettä. Yhtiö suhtautuu ilmastonmuutoksen torjumiseen kunnianhimoisesti ja vähentää kasvihuonepäästöjä askel askeleelta.

Vantaan yhteistuotantovoimalat (CHP) tuottavat kaukolämpöä ilmojen mukaan ja sähköä optimoidusti pohjoismaisen pörssimarkkinan hintojen mukaan. Vantaan voimalaitoksissa tuotettu sähkömäärä laskikin vuonna 2017 edellisestä vuodesta sähkön matalan markkinahintatason vuoksi.

Vantaan Energia myi viime vuonna asiakkailleen sähköä 3177 gigawattituntia (GWh), josta Vantaan omilla voimaloilla 48 prosenttia.

Yli 80 prosenttia Vantaan lämmityksestä hoidetaan kaukolämmöllä. Kaukolämpö- ja höyryenergian myynti Vantaan alueelle oli 1708 GWh. Kasvua tapahtui kaukolämpöliittymien määrässä ja kaukolämmön sopimustehossa. Kaukolämpöasiakkaiden yhteenlaskettu sopimusteho oli vuoden lopussa noin 999 megawattia (MW).

Lue lisää Kiinteistö&energia -lehden numerosta 7/2018!

Öljylämmitys pitää pintansa

Vesikiertoinen öljylämmitys luo miellyttävää lämpöä kotiin. Eri huoneisiin voidaan säätää erilaiset lämpötilat huoneen käytön mukaan.

Kaikkein suosituinta Länsi-Suomessa

Vaikka kaukolämpö on käytetyin lämmitysmuoto etenkin suurissa kaupungeissa, on öljylämmityksellekin oma käyttäjäkuntansa.

Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskuksesta kertoo, että koko maan kiinteistökannasta öljyllä lämmitetään tällä hetkellä noin 240 000 kiinteistöä. Näistä kohteista suurin osa, noin 80 prosenttia, on pientaloja.

Asuinkiinteistöjen ulkopuolella öljylämmitys voi tulla kysymykseen myös esimerkiksi suurimmissa hotelli- ja teollisuusrakennuksissa sekä urheiluhalleissa, jotka eivät sijaitse kaukolämpöverkon päässä.

Maantieteellisesti katsottuna öljylämmitys on ollut aina suositumpaa Länsi-Suomessa kuin Itä-Suomessa.

Otronen näkee öljylämmityksessä paljon hyviä puolia. Jos asiaa tarkastellaan lämmitystekniikan kautta, on öljylämmityksen perustekniikka hyvin yksinkertaista ja sinällään toimintavarmaa.

– Esimerkiksi lämmityskattilapuolen kehitys on edennyt vuosien saatossa hyvälle hyötysuhdetasolle. Käytetystä energiasisällöstä tulee hyödynnettyä yli 90 prosenttia.

Hybridilämmitys

Nykypäivänä talon lämmittämiseen on olemassa monia eri vaihtoehtoja samanaikaisesti; puhutaan niin sanotusta hybridilämmityksestä.

Esimerkiksi öljyn rinnalle voidaan liittää kätevästi ilma-vesilämpöpumppu, jota voidaan hyödyntää keväästä syksyyn. Taas talvella lämmitysmuodoksi soveltuu paremmin öljy, koska lämpöpumpputekniikka ei riitä ylläpitämään koko kiinteistön lämmitystä pahimpina pakkaskuukausina.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 6/2018!

Valtiolta uusia porkkanoita?

Paljon eli 10–15 prosenttia Suomen rakennuskannan energiankulutuksesta saataisiin vähennettyä ilman suuria korjauksia, jos rakennukset viritettäisiin toimimaan optimaalisesti, muistuttaa ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste.
Miten taloyhtiöt saadaan myös pieniin energiavirityksiin?

Valtion avustusporkkanoita ei ole pitkään aikaan ollut tarjolla taloyhtiöiden energiaparannuksiin, koska energiatehokkuuden parannusinvestoinnit maksavat lyhyessä ajassa itsensä.

– On arvioitu, että jopa 10–15 prosenttia maamme rakennuskannan energiankulutuksesta saataisiin vähennettyä ilman suuria korjauksia, jos rakennukset viritettäisiin toimimaan optimaalisesti, muistuttaa ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste kesäkuun blogissaan.

– Asunto-osakeyhtiö on kuitenkin haastava ympäristö päätöksenteon kannalta. Energiahukka-kampanjan aikana pidetyssä teemaillassa äänessä oli turhautuneita taloyhtiöiden energia-aktiiveja, joiden oli ollut hankala saada äänensä kuuluviin yhtiöissään.

– Toivottavasti hellekesän ilmastokeskustelut ovat herättäneet ihmisiä, Hakaste tuumii.

– Valtionhallinnossa me myös mietimme pienien porkkanoiden tarjoamista energiakorjauksiin.

Rahat julkisivu- ja putkiremontteihin

Rakennetun ympäristön ilmastopolitiikan avainkysymyksiä Hakasten mukaan on, miten taloyhtiöt huomioivat energia-asiat korjaushankkeissa, koska vain niissä voidaan saada aikaan pysyviä ja kauaskantoisia energiaparannuksia.

– Ohjaavasta sääntelystä huolimatta energia- ja kustannustehokkaimpaan ratkaisuun ei kuitenkaan välttämättä päädytä, vaan energiatehokkuus jää usein hankkeen päätarkoituksen, esimerkiksi julkisivu- tai putkiremontin jalkoihin.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 5/2018!

Taloyhtiön oma pihakeidas

Puutarhan voi tehdä myös pyörien päälle - liikkuu kätevästi paikasta toiseen.
Yhteisölliset hyötypuutarhat tekevät tuloaan

Taloyhtiöiden kannattaa panostaa ympäristöön ja piha-alueeseen, koska sillä luodaan tärkeä ensivaikutelma ja vaikutetaan myös pitkäaikaisesti asukkaiden viihtyvyyteen.

– Kevät on taloyhtiöiden kokousten aikaa. Asialistalle tulisi aina nostaa yhteisten alueiden viihtyvyys ja hoito, muistuttaa Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry:stä.

Yhä useampi – varsinkin nuori – haluaa osallistua pihan hoitoon ja rakentamiseen esimerkiksi kaupunkipuutarhan muodossa.

– Yhteisöllinen hyötypuutarha toimii koko taloyhtiön pihakeitaana, jossa viljelyharrastuksen ohella tutustutaan toisiin asukkaisiin. Monessa pihassa halutaan panostaa myös näyttäviin kesäkukkaistutuksiin ja kestäviin ympärivuotisiin kasveihin.

Pelisäännöt

Yhtiökokouksessa sovitaan pelisäännöt pihan osalta ja valitaan pihatiimin vastaavat.

Tärkeintä on Puutarhaliiton mukaan hahmottaa kokonaisuus, jossa huomioidaan asukkaiden toiveet ja tarvitsemat toiminnot. Esimerkiksi korttelipihoissa raja-aitojen kaataminen on suotavaa, koska silloin voidaan yhdistää esimerkiksi jätehuoltoa, leikkipaikkoja ja pyykinkuivausalueita, jolloin viihtyvyydelle ja pihavihreälle saadaan raivattua lisää tilaa.

Samalla päätetään myös alueesta, joka tulee viljelykäyttöön.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 3/2018!