Lehden kohderyhmänä ovat lähes kolme vuosikymmentä olleet kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilaiset sekä taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja alan eri sidosryhmät. Kiinteistö ja energia -lehden teemoja ovat mm. peruskorjaus ja energianäkökulma, kiinteistöhallinnan tietotekniikka, julkisivut, pihat ja asuinympäristö, jätehuolto, turvallisuus, LVIS ja automaatio sekä perinteiset eri maakuntien aluesivut.
Oulun alueella tehdään sairaanhoidon historiaa
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 on kunnianhimoinen uudistamisohjelma, jossa luodaan Oulun alueella maailman älykkäintä sairaalaa.
Ohjelman tavoitteena on uudistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden toimintaa ja rakentaa ja perusparantaa vanhoja kiinteistöjä vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksia.
Ikääntyneiden kiinteistöjen peruskorjauksen ohella tavoitteena on uudistaa sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua. Potilas hyötyy myös teknologisista ratkaisuista, joiden avulla voidaan lyhentää potilaan sairaalassaoloaikaa ja lisätä hoitomahdollisuuksiaan kotona.
– Hoitoa siirtyy vuodeosastoilta avohoitoon, jossa voidaan toteuttaa yhä vaativampia toimenpiteitä aiempaa lyhyemmin hoitoajoin ja taloudellisemmin. Sairaansijojen ja vuodeosastojen lukumäärä vähenee, mutta vastaavasti vuodeosastoilla hoidetaan yhä vaikeahoitoisempia potilaita, toteaa sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen.
Ohjelma keskittyy vuosille 2015-2030 ja se vaati noin 500 miljoonan euron investoinnit.
Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 2/2018!
Uusiutuvan energian osuus on kasvanut kokonaiskulutuksesta. Eniten on lisääntynyt metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia.
Energiaviraston arvioiden mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä, lämpöä ja liikenteen biopolttoaineita yli 130 terawattituntia vuonna 2017, mikä on uusi tuotantoennätys. Eniten lisääntyi metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia, mikä edustaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta.
Suhteellisesti eniten eli yli 70 prosenttia lisääntyi tuulisähkön tuotanto ja oli runsaat neljä terawattituntia. Sen osuus sähkön käytöstä on kuitenkin vajaat viisi prosenttia. Sen sijaan alkuvuoden vähäisen sadannan vuoksi vesivoimalla tuotetun sähkön määrä väheni yli kymmenen prosenttia.
Vuonna 2016 energian kokonaiskulutus oli 378 000 GWh ja sähkön käyttö 85 100 GWh. Energian kokonaiskäyttö ei juurikaan muuttunut, mutta uusiutuva energia korvasi fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
– Uusiutuvan energian käyttö on kasvanut vuosittain 2-5 prosenttia. Samalla fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen ja öljyn käyttö on vähentynyt tasaisesti koko ajan, kertoo johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta.
Uusiutuvan osuus loppukulutuksesta oli 39 prosenttia vuonna 2016, mikä ylitti EU:n Suomelle asettamat 38 prosentin vuoden 2020 tavoitteen.
– Vuonna 2016 osuus oli yllättävän suuri, vaikka liikenteen biopolttoaineiden käyttö väheni noin 60 prosenttia. Osuutta kasvattivat puupolttoaineiden ja tuulivoiman lisääntymisen ohella lämpöpumput, Ripatti toteaa.
Lue lisää Kiinteistö&Energian numerosta 1/2018!
Joensuussa rakennetaan vilkkaasti. Kahden seuraavan vuoden aikana Joensuussa rakennetaan keskimäärin tuhat asuntoa vuodessa.
Joensuun kaupunki investoi vuonna 2018 noin 25 miljoonaa euroa talonrakennuskohteisiin. Infrakohteisiin kaupunki investoi noin 17 miljoonaa euroa.
Kaupungin merkittävin kerrostalorakentamisen hanke on Penttilänrannassa, entisen Penttilän sahan mailla. Alue sijaitsee kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta.
Joensuun kaupunki on julkaissut ”Symmetrinen kaupunki” -kehitysvision, jossa ruutukaavakeskusta laajenee Pielisjoen itäpuolelle. Penttilänranta on tärkeä osa tätä visiota, jonka mukaan Penttilänrannan alueelle tulee noin 3000–4000 asukasta ja sinne tehtyjen investointien arvo on yhteensä yli 400 miljoonaa euroa.
– Näillä näkymin rakentamista Penttilänrannassa riittää 2030-luvulle saakka. Penttilänranta on uudisrakentamiskohteeseen verrattava alue, jonne on tarkoitus rakentaa noin 180 000 kerrosneliötä. Kaupungissa ei ole juurikaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen, joten lähellä keskustaa sijaitseva laaja täydennysrakentamisalue on meille arvokas, sanoo kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen .
Penttilän Saha paloi vuonna 1996.
– Alueen maanvaihto- ja puhdistusoperaatio oli laajuudessaan yksi Suomen mittavimmista. Noin 30 hehtaarin alueelta siirrettiin 0,5 miljoonaa kuutiota pilaantunutta maa-ainesta. Lasku maanvaihdosta oli noin 15 miljoonaa euroa. Alueen maaperä puhdistettiin vuosina 2009-11.
Lue lisää Kiinteistö & Energia -lehden numerosta 10/2017!
Siemens Osakeyhtiö ja Kiinteistö Oy Kauppakeskus Sello rakentavat Espoossa sijaitsevaan Kauppakeskus Selloon älykkään energiajärjestelmän. Ratkaisu on ensimmäinen konkreettinen askel kohti kiinteistöjen liittymistä tulevaisuuden virtuaalivoimalaitoksiin, jossa kiinteistöstä tulee varavoimalaitokseen verrattava toimija. Sellon kauppakeskukseen rakennetaan älykäs mikroverkko, joka liittyy osaksi laajempaa energiajärjestelmää. Pohjois-Euroopan suurin kiinteistön sisään rakennettava akusto mahdollistaa energian varastoinnin ja energian älykkään käytön. Yleistyessään ratkaisu tuo suomalaiselle yhteiskunnalle mittavat säästöt vähentämällä tarvetta investoida varavoimalaitoksiin. Samalla se auttaa Suomen sähköverkkoa kehittymään ja varmistamaan energiantuotannon omavaraisuuden. – Hyvä yhteistyö ja molemminpuolinen luottamus ovat mahdollistaneet ainutlaatuisen ratkaisun kehittämisen. Sellon energian käytön optimoimiseksi olemme nyt alkaneessa hankkeessa rakentaneet digitaalisen alustan, johon voidaan tehokkaasti liittää lisää kiinteistöjä. Se lisää niin kiinteistön omistajien kuin yhteiskunnankin hyötyjä, sanoo liiketoimintajohtaja Ville Stenius Siemens Osakeyhtiöstä.
Lue lisää Kiinteistö & energian numerosta 9/2017.
Isännöintipalkkiot 2017 -tutkimuksen mukaan isännöintikustannusten nousu on ollut suurempaa kuin yleinen kustannuskehitys. Eniten nousua oli tapahtunut kokouspalkkioissa ja erilliskorvauksissa, kuten isännöintitodistusten hinnoissa.
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asuntoa myydessä tai vuokratessa ja haettaessa lainaa. Todistus sisältää kaikki keskeisimmät tiedot taloyhtiön historiasta, taloudellisesta tilasta, yhtiön rakennuksista ja niiden kunnosta sekä tehdyistä ja suunnitelluista korjauksista.
Isännöitsijäntodistus tilataan omalta isännöintiyritykseltä. Jos yhtiössä ei ole isännöitsijää, on asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajalla velvollisuus antaa todistus. Asuntokaupoissa isännöitsijäntodistus saa olla enintään kolme kuukautta vanha.
Kiinteistöliitto tilasi Kiinteistötieto Oy:ltä tutkimuksen isännöintipalkkioista. Valtakunnalliseen kyselytutkimukseen vastasi 526 ammatti-isännöitsijää ja 1767 hallituksen puheenjohtajaa. Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä helmikuussa 2017. Vastaustiedot perustuvat tammikuun 2017 tilanteen mukaisiin lukuihin.
Lue lisää Kiinteistö&energian numerosta 9/2017.
Betonirunkoisista, puulla vuoratuista taloista tavoiteltiin energiatehokkaita, viihtyisiä ja ajan hammasta hyvin kestäviä. Rakentamisessa panostettiin energiatehokkuuteen yhdistämällä samaan kohteeseen aurinkosähkö, aurinkolämpö ja maalämpö sekä maakylmä.
Ilmanvaihtoon valittiin korkean vuosihyötysuhteen tuottavat ilmanvaihtokoneet. Ilmanvaihtokoneiden jälkeen jäteilmastakin otetaan irti vielä viimeiset lämpöenergian rippeet niin, että ostoenergian tarve jää mahdollisimman pieneksi.
Kiinteistöjen lämmitysenergiantarpeesta ostoenergiaa on noin 20 prosenttia Fortumilta ostettavaa sähköä. 50 prosenttia energiasta tulee maalämmöstä ja 30 prosenttia lämpimän käyttöveden tarpeesta aurinkokeräimistä. Aurinkosähköjärjestelmä vähentää lämmityksen ja jäähdytyksen ostoenergiaa noin 30 prosenttia.
Lämmitys- ja jäähdytysenergia otetaan lämpökaivoista. Kesäaikana tuloilmaa viilennetään lämpökaivojen avulla hyödyntämällä noin 8–asteista kallion lämpötilaa. Talvella lämpökaivoja hyödynnetään tuloilman esilämmitykseen.
Lämpökaivoja varten on porattu maahan 17 reikää noin 240 metrin syvyyteen. Lämpökaivoja on porattu noin 4 000 metriä.
Lämmitysjärjestelmän maksimilämpötila on noin 40 C. Tässä lämpötilassa modernit invertterilämpöpumput tuottavat lämpöä korkealla hyötysuhteella.
Talon itä-länsisuunnassa kaareutuva katto mahdollistaa laajan aurinkoenergian keräyskentän. Aurinkosähköpaneeleita on 300 m2 ja aurinkokeräimiä 80 m2. Aurinkosähköpaneeleiden vuosituotto on noin 40 MWh samoin aurinkolämpökeräimien noin 40 MWh.
Halutut asunnot viedään jälleen käsistä jo ennen näyttöä. Uudistuotanto vastaa vahvaan kysyntään ja takoo uusia ennätyksiä. Asuntomarkkinoiden voittajat sijaitsevat kasvavissa kaupungeissa, kun syrjäseudut sulavat hitaasti hiipuen.
Näin kuvaa asuntomarkkinoita maaliskuun katsauksessaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja AsuntoHypoPankin pääekonomisti Juhana Brotherus.
Korkeat hinnat vähentävät kysyntää ja voivat ohjata sitä pieniin asuntoihin, päättelee puolestaan Pellervon Taloudellinen tutkimuskeskus PTT. Toisaalta taloudellisesti epävarmoina aikoina moni asunnon ostaja saattaa myös hankkia mieluummin pienen asunnon, jonka jälleenmyynti on helpompaa ja arvonnousu todennäköisempää.
Epävarma talouden tilanne on lisäksi vähentänyt asunnon ostoaikeita ja lisännyt vuokra-asumisen kysyntää. Jos vuokra-asumista pidetään vain lyhytaikaisena ratkaisuna, saattaa kysyntä tällöinkin kohdistua pienempiin asuntoihin.
Hypon mukaan kompaktit kerrostaloasunnot määräävät nyt asuntomarkkinoiden suunnan ja sävyn. Niihin nivoutuvat niin ensiasunnonostajat, asuntosijoittajat kuin kestävä kaupungistuminenkin.
Asuntomarkkinat astuvat uuteen epävarmaan aikaan tänä vuonna. Ennätysmäisen suuri uusien asuntojen valmistuminen ja tulo markkinoille viivästyttää vanhojen asuntojen kauppaa. Murrosalueilla hintatasokin tippuu.
Suositut pienet asunnot ovat menneet syvälle asuntosijoittajien salkkuihin ensiasunnon ostajien ulottumattomiin, mikä tuo tulpan koko asuntokaupan verenkiertoon.
Lisäksi opiskelijoiden siirtyminen asumistuen piiriin nostaa pintaan uuden uhkakuvan kaupunkien asuntomarkkinoille. Muutos tuo yksinasuvalle opiskelijalle lisätukea, joka valuu vääjäämättä yksiöiden hintoihin ja vuokriin. Yksiöiden kysyntää vahvistetaan nyt siis hallinnollisilla päätöksillä, vaikka jo viime vuonna hinnat nousivat suurissa kaupungeissa 4–6 prosenttia. Häviäjinä ovat pariskunnat ja ilman yliopistoa sinnittelevät kunnat.
Taantumasta toipuvan Suomen asuntomarkkinoilla sekä kysyntä että tarjonta kasvoivat viime vuonna jopa huippuihin, ja vire on jatkunut tämän vuoden alussa.
Ensiasunnon ostajat ovat rohjenneet taas ostoksille. Tilastokeskuksen viralliset luvut valmistuvat vasta toukokuussa, mutta kiinteistönvälittäjien mukaan viime vuonna noustiin kolmen edellisen vuoden alhosta, jolloin ensiasuntojen ostajia oli alimmillaan 20035 vuonna 2014. Lasku vuoden 2006 huipusta 34159:stä oli yli 40 prosenttia.
Ensiasunnon ostajat hankkivat sekä uusia että vanhoja asuntoja.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton KVKL:n jäsenet välittivät viime vuonna 58 400 asuntoa.
Viime vuonna aloitettiin 37 000 uuden asunnon rakentaminen, kun vuonna 2014 luku oli vain 25 000 asuntoa. HyPon mukaan kolmannes niistä meni sijoittajien salkkuihin.
Markkinakonsultti Catellan tilaston mukaan 15800 asuntoa myytiin isoissa portfoliokaupoissa. Niistä suurin oli 8631 valtion lainoittaman vanhan asunnon siirto VVO:lta Y-säätiölle. VVO puolestaan osti 2274 vapaarahoitteista asuntoa Icecapitalilta. Eläkevakuutusyhtiö Elo osti 1800 asuntoa YH-Kodeilta ja Ilmarinen 471 asuntoa SRV:ltä. Sato osti 1255 asuntoa SVK-Yhtymältä ja 1015 asuntoa Suomen Laatuasunnoilta. Saksaan Bayerische Versorgnungskammerille myi Lähitapiola 356 asuntoa.
Piristyykö omakotikauppa
Tammikuun asuntomarkkinoilla KVKL:n toimitusjohtajaa Jukka Malilaa ilahdutti erityisesti omakotitalokaupan hyvä vire.
– Omakotitalokauppa on hiipunut Suomessa vuosikausia. Vuositasolla omakotitalojen kauppa on vähentynyt vuoden 2007:n yli 15 000 kappaleen tasolta viime vuosien noin 12 000 kappaleen tasolle. Pieni piristyminen on oikeansuuntainen asia, mutta kirittävää silti riittää, Malila toteaa.
Omakotitalokaupan hiljainen tilanne on huolestuttavaa paitsi asuntokaupan myös alan teollisuuden puolesta.
– Tilanteessa on ristiriita, koska omakotiasuminen on Suomessa perinteinen ja haluttu asumismuoto. Viimeaikainen kuluttajien luottamuksen yleinen vahvistuminen onkin tuonut hieman positiivisempia näkymiä myös pientalopuolelle. Tammikuussa piristymistä on havaittavissa myös vanhojen omakotitalojen kaupassa.
Malila toivoo maan päättäjiltä vauhtia suunnitelmiin laskea asuntokauppaa hidastavaa varainsiirtoveroa.
Kiinteistökaupan korkeampi varainsiirtovero on epäreilu talokauppaa kohtaan ja voitelee tällä hetkellä muiden asuntotyyppien kauppaa suhteessa omakotitalokauppaan.
– Varainsiirtovero on jäänne, joka ruokkii tehottomuutta ja luo kustannuksia. Se estää muuttoja ja vaikuttaa negatiivisesti yhteiskunnan toimivuuteen. Ihmisten mahdollisuus muuttaa, vaihtaa mieleiseen asuntoon ja työpaikkaan heikentyy, kun asunnonvaihto on kalliimpaa. Tämän takia myös yritysten työvoimansaanti vaikeutuu, hän painottaa.
Missä Keski-Pasilan rakentamisessa mennään nyt?
– Triplassa tehdään parhaillaan pysäköintilaitosta ja aseman alaisia vahvistustöitä sekä valmistaudutaan aseman purkamiseen ja väliaikaisen aseman käyttöön ottamiseen kesällä 2017 täydellisesti ja osittain nykyisen asemarakennuksen kanssa maaliskuusta 2017 alkaen, projektinjohtaja Niina Puumalainen Helsingin kaupunginkansliasta vastaa.
Samanaikaisesti korjataan myös vanhaa Pasilan siltaa, mutta Pasilan sillan seuraava iso rakennustyömaa on tarkoitus käynnistyä ensi kesänä. Silloin aloitetaan Pasilan aseman edustalla nykyisen vanhan sillan korjaus-, levennystyö sekä joukkoliikenteen pysäkkientyö, jolloin Pasilan silta levenee raiteiden päälle ja Pasilan aseman kohdalla.
– Triplan työmaan lisäksi käynnissä on Liikenneviraston läntisen lisäraiteen rakennustyö.
Samassa urakassa tehdään Helsingin kaupungille eräitä uuden Veturitien vaiheita ja lisäksi Teollisuuskadun rakentamista. Teollisuuskatu jatkuu radan alitse Konepajalta kohti Keski-Pasilaa, ja tulee aikanaan yhdistymään kiertoliittymällä Veturitiehen Pasilan sillan eteläpuolella, Puumalainen kertoo.
Mall of Tripla eli Triplan kauppakeskusosa ja uudistuva Pasilan asema sekä asema-aukio otetaan käyttöön syksyllä 2019. Samassa yhteydessä avataan liikenteelle uusi Veturitie ja Teollisuuskadun jatke. Silloin myös Pasilan siltakokonaisuus on valmis. Silloin on jälleen myös joukkoliikenteen pysäkkejä Pasilan aseman edustalla, kun käyttöön otetaan silta-alueella uudet pysäkit katettuine kulkuyhteyksineen.
YIT rakentaa Triplan
Syksyllä 2019 avattavaan kauppakeskus Mall of Tripla on liiketilojen lukumäärällä laskettuna Suomen suurin. Mall of Triplaan tulee 85 000 neliötä vuokrattavaa liiketilaa noin 250 toimijalle. Sinne tulee mm. laaja ruoka- ja ravintolakeskittymä, runsaasti eri kokoisia liikkeitä sekä kultturia ja hyvinvointipalveluita.
Kokonaisuudessaan Tripla on kolmen korttelin kaupunkikeskus Pasilan aseman ympärillä, johon toteutetaan Mall of Triplan ja aseman lisäksi noin 50 000 kerrosneliötä toimistoja, 28 000 kerrosneliötä eli noin 400 asuntoa ja suuri hotelli, 5-kerroksinen maanalainen pysäköintilaitos ja alimmaiseksi metronaseman tilavaraus.
YIT rakentaa koko Triplan alueen ja kokonaisuudessan Tripla on valmis 2021. YIT urakoi myös Triplan alueella olevat osuudet Liikenneviraston läntisestä lisäraiteesta ja kaupungin Veturitiestä, jotka molemmat kulkevat Triplan läpi. Muidenkin siltojen ja katujen rakenteet sijoittuvat Triplan rakenteiden kanssa päällekkäin. Tästä syystä YIT toteuttaa kaupungille KVR-urakoina uuden Pasilan sillan, läntisen osan Pasilan sillan korjaustöistä, metroasemavarauksen ja Firdonkadun. Sillan levennyksen ja joukkoliikenneterminaalin urakan kaupunki kilpailuttaa, Puumalainen kertoo.
Valtaosa (79 prosenttia) Suomessa tuotetusta sähköstä on tuotettu hiilidioksidivapaasti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö on suurta ja kasvaa yhä. Vuonna 2015 uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta oli 45 prosenttia kun se edellisvuonna oli alle 40 prosenttia.
– Arviomme on, että uusiutuvien energialähteiden määrä sähköntuotannossa kasvaa. Myös koko sähköntuotannon määrä kasvaa. Uusiutuvien osuus tulee olemaan noin 40–45 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2030. Ydinvoiman osuus on suunnilleen yhtä suuri (33,7 prosenttia) ja loppu (10-15 prosenttia) on turvetta , maakaasua ja kivihiiltä. Uusiutuvissa kasvaa eniten tuulivoima, aurinkosähkö ja metsäbioenergia, toteaa sähköntuotannon johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä.
Uusiutumattomat energialähteet poistuvat
Uusiutumattomien energialähteiden käyttö sähköntuotannossa tulee lähivuosina loppumaan lähes tyystin. Leskelä kertoo, että öljyä käytetään nykyäänkin sähköntuotannossa ainoastaan käynnistyspolttoaineena lämpövoimalaitoksissa. Kivihiilen käyttö taas on jo hurjaa vauhtia vähentynyt ja tulee jatkossakin vähenemään:
– Kivihiilelle kuitenkin jää merkittävä rooli huoltovarmuuspolttoaineena. Hiiltä on helppo varastoida ja se on melko edullista, joten hiiltä käytetään pitkällä tulevaisuudessakin, jos kotimaisten polttoaineiden toimitusvarmuudessa on ongelmia tai jos niistä syystä tai toisesta tulisi hyvin kalliita. Kivihiiltä tullaan käyttämään jonkun verran myös rinnakkaispolttoaineena kotimaisille polttoaineille, mutta määrät ovat takavuosiin nähden hyvin pieniä, Leskelä täsmentää.
Sähköntuotannon hajautus lisää varmuutta
Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua.
Jukka Leskelän mukaan sähköntuotannon hajautus on yksinomaan positiivinen asia, sillä se lisää sähkön hankinnan varmuutta ja pitää sähkön hinnan kohtuullisella tasolla:
– Suomessa tuotanto on hajautunut monella tavalla. Meillä on paljon eri sähköntuottajia. Myös eri sähköntuotantomuotoja on paljon. Kun sekä tuottajat että tuotantomuodot kilpailevat markkinoilla, syntyy tehokas tuotanto ja järjestelmä. Tämän ansiosta energian hinta on edullinen. Monipuolisuus myös tuo varmuutta sähköjärjestelmään. Minkään yksittäisen energialähteen saatavuus ei muodosta järin suurta ongelmaa sähkön saatavuudelle. En oikeastaan näe tässä asiassa huonoja puolia.
Suomen sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Jopa 90 prosenttia polttoaineen energiasta saadaan muutettua sähköksi ja lämmöksi.
Teknologian tutkimuskeskus VTT laati selvityksen, jossa tutkittiin, paljonko Suomessa tulee jatkossa rakentaa asuntoja ja minne ne maantieteellisesti sijoittuvat. Suurimpiin kaupunkikeskuksiin tarvitaan arviolta yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Koko maahan on viimeisen 25 vuoden aikana rakennettu saman verran.
Selvityksen lopputuleman mukaan vuotuinen tarve tulee olemaan jatkossa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa. Se on jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Se on myös enemmän kuin vuotuinen tuotanto on ollut. Tutkimuksen lähtökohtana on Tilastokeskuksen väestöennuste, joka julkaistiin syksyllä.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ottaa selvityksen tulokset vastaan positiivisella mielellä, joskaan ei yllättyneenä.
– Tämä on ollut jo nähtävissä. Me Rakennusliitossa olemme Suomen kaupungistumiskehitystä ja sen vaikutusta rakennusalalle tutkineet itsekin pitkään. Ja aika samansuuntaisiin lukuihin olemme myös päässeet.
Selvityksen keskeistä antia on myös se, että asuntotarve keskittyy yhä voimakkaammin suurille kaupunkiseuduille. Nyt jo lähes 90 prosenttia kaikista valmistuneista asunnoista sijoittuu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun alueelle. Tämä trendi tulee vain jatkumaan entisestään, mikäli kaupungistuminen jatkuu samaan tahtiin kuin viime vuosina. Muualla Suomessa väestönkehitys on heikkoa ja siksi myös asuntotuotanto jää vähäiseksi.
– Selvityksessä lähdimme liikkeelle siitä, että lama väistyy jossain kohtaa ja työvoima alkaa taas liikkua ja asuntokauppa vilkastuu. Skenaariomme mukaan talous normalisoituu ja negatiivinen kierre saadaan pysäytettyä. Silloin taas ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja suuret kaupungit ovat entistä enemmän maan talouskasvun vetureina. Jotta se moottori toimisi, niin tarvitaan työikäisiä ihmisiä kaupunkeihin. Ja se puolestaan merkitsee sitä, että tarvitaan lisää asuntoja, sanoo erikoistutkija Terttu Vainio VTT:ltä.
