Lehden kohderyhmänä ovat lähes kolme vuosikymmentä olleet kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilaiset sekä taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja alan eri sidosryhmät. Kiinteistö ja energia -lehden teemoja ovat mm. peruskorjaus ja energianäkökulma, kiinteistöhallinnan tietotekniikka, julkisivut, pihat ja asuinympäristö, jätehuolto, turvallisuus, LVIS ja automaatio sekä perinteiset eri maakuntien aluesivut.

Tarpeeton lämmittäminen saatava kuriin

Energiaa voi säätää taloyhtiöissä vaikka laskemalla yleisten tilojen lämpötilaa.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke loppusuoralla

Asuinkerrostalojen energiatehokkuutta voidaan parantaa reilusti ja monella tapaa.

Kerrostalojen energiankulutuksesta leijonanosa menee lämmitykseen. Se haukkaa noin 70 prosenttia energiankulutuksesta. Motiva on arvioinut, että jopa kolmasosa energiankulutuksesta menee hukkaan. Se on kuitenkin korjattavissa melko yksinkertaisilla konsteilla.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa on tutkittu asiaa ja keskitytty kolmeen asiaan, jolla energiahukkaa voidaan vähentää.

– Ylilämmittämistä voi olla joissain kiinteistön osissa, eikä sitä ole helppoa havainnoida. Olemme keskittyneet kolmeen tapaan, jolla kerrostaloissa pystyy vähentämään energiankulutusta. Yksi on yleisten tilojen tarpeeton lämmittäminen. Esimerkiksi kuntosaleilla ja rappukäytävissä voidaan laskea lämpötiloja. Toinen on lämmönjakeluverkon epätasapaino, eli kerrostalon eri osissa asuville saattaa olla eri lämpötilat. Lämmönjakeluverkon alkupäässä olevassa asunnossa on ylilämpöä ja kauimmaisissa asunnoissa valitetaan kylmästä. Lisäksi kiinnitämme huomiota lämmön säätökäyrän epätasapainoon, sanoo project manager Lasse Sariola Forum Virium Helsingissä, joka on mukana Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa.

Energianhukka on asia, joihin taloyhtiöt eivät aina havahdu. Asiaa kun on vaikea havaita ja nähdä joka päiväisessä arjessa. Lisäksi oikeanlaisten toimenpiteiden tunnistaminen vaatii asiantuntemusta.

Lue lisää Kiinteistä ja energia -lehden numerosta 7/2020!

Lähienergiat kehittyvät

Kaukovainion hybridialueen tekniikkakuvaus. Talot ovat kuvitteellisia. Kuva: Oulun Making City -hanke/Samuli Rinne

Oulun Kaukovainio ja Espoon Otaniemi kärjessä

Alueelliset lähienergiaratkaisut, joilla pyritään energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen, kehittyvät nyt nopeasti.

Oulu on mukana Smart Cities and Communities (SCC) -teeman mukaisessa laajassa kansainvälisessä EU-hankkeessa, jolla edistetään kaupunkien vähähiilisyystavoitteita. Tässä Making City -hankkeessa on mukana 34 partneria eri puolilta Eurooppaa. Hankkeen pääkoordinaattorina toimii Cartifin tutkimuslaitos Espanjasta ja pilottikaupunkeina Suomesta Oulu ja Hollannista Groningen.

Oulun projektikonsortioon kuuluvat Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun Energia Oy, Oulun Sivakka Oy, YIT Rakennus Oy, Arinan kiinteistöt Oy, Jetitek Oy, VTT Oy ja Oulun yliopisto. Oulun projektikonsortion kokonaiskustannukset ovat yhteensä 5,2 miljoonaa euroa vuosien 2019–2023 aikana. Oulun konsortion osapuolet ovat saaneet 70–100 prosentin EU-rahoituksen omien osahankkeidensa tukikelpoisiin kustannuksiin Horizon 2020 -ohjelmasta.

Pilottikaupungeissa Oulussa ja Groningenissa suunnitellaan, toteutetaan ja testataan innovatiivisiin energiaratkaisuihin perustuvat pilottikohteet, joita kutsutaan Positive Energy District eli PED-alueiksi.

Oulun ja Groningenin pilottien avulla pyritään osoittamaan PED-konseptin toimivuus tehokkaan ja kestävän energiankäytön tiennäyttäjänä, jonka vaikutukset ulottuvat huomattavasti vuonna 2018 tunnettuja suunnitelmia pidemmälle.

Lue lisää Kiinteistö & energia -lehden numerosta 6/2020!

Hoitokulut kasvavat ostovoimaa nopeammin

Koska kulut nousevat, se nostaa vuokrien korotuspaineita.

Kiinteistökulujen nousu tuo vuokrille nousupaineita

Vuoden 2019 tilastot asunto-osakeyhtiöiden taloudesta kertovat, että asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,2 prosenttia vuodesta 2018.

Kulut huoneistoneliötä kohden olivat keskimäärin 5,07 euroa. Hoitokulut ilman korjauskustannuksia kasvoivat koko maan osalta 2,9 prosenttia. Vauhti oli nopeinta pääkaupunkiseudulla, 3,4 prosenttia, ja muualla Suomessa keskimäärin 2,8 prosenttia.

– Huolestuttavinta on, että pitkään ja tasaisesti jatkunut nousu näyttää jatkuvan myös tulevina vuosina. Kallistuva taloyhtiöiden ylläpito syö vuokraustoiminnan kannattavuutta ja luo paineita vuokratason nousulle. Huomionarvoista on, että hoitokulut kasvavat jatkuvasti nopeammin kuin yleinen hintataso ja kuluttajien ostovoima. Ilmiöön pitäisi puuttua voimakkaasti. Kiinteistöliiton hoitokuluennusteet osoittavat, etteivät kustannukset ole laskusuunnassa. Kaikki kuluerät ovat olleet viime vuosina nousussa, sanoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Ville Valkonen.

Vuokranantajan kustannukset koostuvat neljästä osasta: hoitokuluista, remonteista, pääomakuluista ja vuokraustoiminnan kuluista. Vuokranantaja ei päätä vuokratasoa, vaan se määrittyy markkinoilla. Vuokratuotot ovat jo pidempään trendinomaisesti laskeneet varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Valkosen mukaan tämä viestii siitä, että kustannus- ja hintapaineet ovat yksityisillä vuokranantajilla voimakkaita.

Lainsäädännöllä ei asumiselle lisähintaa

Valkonen toteaa, että ensimmäinen toimenpide kustannusten nousun ehkäisemisessä olisi saada aikaan poliittinen päätös siitä, ettei nousupaineita enää ainakaan lisättäisi.

– Lainsäädännöllä ei pitäisi ainakaan asumisen kustannuksia enää nostaa. Kustannusten ei tulisi kasvaa inflaatiota kovempaa. Esimerkiksi vahinkovakuutusten kustannukset ovat vuodessa nousseet kymmenen prosenttia ja kiinteistöverot yhdeksän prosenttia. Asuntosijoittamisen verotus on myös sijoitusmuodoista kireimmästä päästä. Rahoituksessa yksityinen vuokranantaja on alakynnessä verrattuna suuriin toimijoihin. Varsinkaan tässä matalasuhdanteessa yksityisten asuntomarkkinatoimijoiden tilannetta ei pitäisi hankaloittaa ollenkaan, koska vaarana on asuntotuotannon romahtaminen ja tärkeiden remonttien lykkääntyminen, sanoo Valkonen.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 5/2020!

Kunnioita rakennusfysiikkaa!

– Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on pidettävä mielessä, että salaojat kellarillisissa taloissa ovat äärettömän tärkeitä pitää kunnossa. Toinen tärkeä on yläpohja eli katto, rakennuttajakonsultti Kai Kärki korostaa.

Vanhoissa taloissa muutokset harkiten

Talotekniikka-insinööriksi opiskellut ja sittemmin sähköisen talotekniikan parissa pitkään työskennellyt vastaava rakennusmestari ja Jaardi Oy:n yrittäjä Kai Kärki tuntee rakentamisen koko skaalan. Työssään hän on edennyt vastaavasta mestarista rakennuttajakonsultiksi, mikä tarkoittaa suurempaa vastuuta rakennuskohteissa.

Fysiikan lait ovat rakentamisessa Kärjen ammatillisena johtotähtenä. Rakentajan on sopeuduttava fysiikan lakeihin.

Rakennusten kosteusvauriot ovat yleinen rakennusfysikaalinen ongelma.

– Olen kiteyttänyt kosteusongelman niin, että rakennukset saavat kastua, ja ne kastuvatkin, mutta ei huolta, jos ne kuivuvat. Siihen perustuu rakennusfysiikka, Kärki kiteyttää.

Vanhassa rakennuksessa, jossa on vuotoja ja erilaisia ongelmia, voidaan esimerkiksi tuuletuksella tehostaa kuivatusta ja rakennuksen pitempää elinkaarta.

– Jos betonirakenteisen talon alapohja halutaan pitää hyvänä, ja jos siellä on riittävä tuuletus eli ilma vaihtuu riittävästi poistamaan kosteuden – tulee se sitten ulkoa seinistä tai maasta – niin ongelmaa ei ole. Kosteus käy vaan äärirajoilla, ja sitten taas saadaan kuivumaan oikeisiin rajoihin. Toki kosteus kuluttaa rakennetta, mutta niinhän kaikki rakennukset kuluvat.

Sisätiloissa esimerkiksi kylpyhuoneissa on tärkeää riittävä lämmitys ja hyvä ilmanvaihto, joka poistaa esimerkiksi lattialämmityksellä kosteuden mahdollisimman hyvin ulos, ja päästään nopeasti normaalitilanteeseen. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa prosessi on vähän hitaampi, ja se riippuu myös ilmasto-olosuhteista.

– Isoissa rakennuksissa kellaritilat pidetään joskus liian kylminä säästön takia, jolloin kosteus ei poistu niin nopeasti kuin pitäisi, Kärki kertoo.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 4/2020!

Lämpöä maan uumenista

Havainnekuva tulevasta Finnoon alueesta.

Suomen ensimmäinen geoterminen lähilämpöverkko

Espoon Finnoon kaupunginosaan on tulossa monenlaista uutta kokeilua. Finnoosta tavoitellaan kestävän kehityksen esimerkkialuetta, missä voidaan testata innovatiivisia energiaratkaisuja. Finnoon alueella suunnitellaan Suomen ensimmäistä geotermistä lähilämpöverkkoa, joka mahdollistaisi lämmitys- ja jäähdytysenergian osalta päästöttömän asuinalueen toteuttamisen.

Finnoon seutua ryhdytään rakentamaan jo nyt, ja kaupunginosan on suunniteltu valmistuvan 2030-luvulla. Geoterminen lähilämpöverkko on suunnitteilla Finnoon ensimmäisenä rakennettavaan osaan, Djupsundsbäckeniin. Vireillä on kaksi hankekokonaisuutta, joista toinen on osoitettu vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon, ja toinen kokonaisuus koostuu valtion tukemasta vuokra- ja asumisoikeusasumisesta. Vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon  sisältyy noin 6000 neliömetriä rakennusoikeutta. Kokonaisuuteen, jossa on valtion tukemaa vuokra- ja asumisoikeusasumista, sisältyy rakennusoikeutta 11 400 neliömetriä.

Hiilineutraali ratkaisu

Geoenergiaverkon toteuttaminen Finnooseen on linjassa Espoon strategian kanssa. Se tukisi kaupungin hiilineutraaliustavoitteita. Finnoon rakentamista ohjaavat kaupungin asettamat energiatehokkuuskriteerit, joihin alueelle valittavien toimijoiden edellytetään sitoutuvan.

Vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon aluevarausta on hakenut Avara Oy, jonka kumppanina hankkeessa on energiaratkaisun osalta Quantitative Heat Oy eli QHeat. Tontinluovutuksen edellytyksenä on geoenergian hyödyntäminen rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä. QHeatin kehittämän syväkaivoteknologian avulla kiinteistöjen lämmitys- ja jäähdytysenergia voidaan tuottaa lähes hiilineutraalisti.

Lue lisää Kiinteistö & energia -lehden numerosta 3/2020!

Muoviroskis osaa lajitella

Head Recycle Systemsin perustajat Johnny Pehkonen ja Veikko Lesonen eivät odota laitteistojen yleistyvän kovin nopeasti ainakaan vanhoissa taloyhtiöissä, koska hinta on tällä hetkellä 50 000-60 000 euroa.

Oululaisyritys automatisoi muovijätteen jalostamisen raaka-aineeksi

En odota laitteistojen yleistyvän kovin nopeasti ainakaan vanhoissa taloyhtiöissä, koska hinta on tällä hetkellä 50 000-60 000 euroa. Sen sijaan uudiskohteissa laitteistoilla on parempi kysyntä. Luultavasti laitteistoja menee ainakin aluksi enemmän vientiin, sillä muun muassa Saksassa kierrätys on meitä pitemmällä. Uskoisin kuitenkin, että määräykset Suomessakin tiukentuvat ja 5-15 vuoden kuluessa meilläkin saatetaan jo edellyttää näitä laitteistoja, sanoo Head Recycle Systemsin toinen perustaja ja toimitusjohtaja Johnny Pehkonen.

Vaikka muovia tällä hetkellä kierrätetään, on ongelmana kierrätysmuovin huonolaatuisuus.

– Tällä hetkellä valtaosta kierrätetystä muovista ei sovellu uusiomuovin raaka-aineeksi, korkeintaan hyödynnettäväksi polton kautta.

Head Recycle Systems Oy on vuonna 2018 perustettu yritys, joka automatisoi muovijätteen jalostamisen uudelleenkäytettäväksi raaka-aineeksi. Yrityksen perustivat teollisuusneuvos Veikko Lesonen sekä diplomi-insinööri Johnny Pehkonen. Lisäksi taustalla on joukko automaation ja ympäristöteknologian ammattilaisia.

– Suomessa meillä ei ole kehittynyt ansaintalogistiikkaa, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi taloyhtiöt voisivat taloudellisesti hyödyntää muovinkeräystä. Saksassa on jo kokeiltu sitä, että kierrätykseen vääriä jakeita laittavat taloyhtiöt voivat joutua maksamaan sakkoja huonosta raaka-aineesta. Siinä pätee sama logiikka kun teollisuudessakin. Jos yritys tuottaa huonoja raaka-aine-eriä, joutuu se maksamaan sakkoja raaka-aineiden jalostajalle.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 2/2020!

Kilpailu alentaa reilusti hintoja

GET Baltic -kaasupörssin markkinakehitysjohtaja Gintaras Buzkys esitti markkinapäivässä Suomeenkin jopa 14 euroon laskevia hintanäkymiä (sininen viiva). Suomen kaasutukkuhinnat nousivat jopa 27 euroon sen jälkeen, kun verotusta alettiin nostaa vuodesta 2010 lähtien. Lähde: Gasgrid

Kaasua Virosta Balticconnector-putkella Inkooseen

Satapäinen osallistujajoukko hyrisi tyytyväisyyttään kaasumarkkinoiden vapautumisesta Gasgrid Finlandin ensimmäisessä kaasumarkkinapäivässä 12. helmikuuta Helsingissä.

Vuoden alussa toimintansa aloittaneen valtio-omisteisen Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoi, että uuden siirtoverkkoyhtiön tavoitteena on luoda Suomeen turvallinen, kustannustehokas, helppokäyttöinen ja ympäristöystävällinen alusta, joka edesauttaa hiilineutraaliuden tavoittelemista kaasujen avulla.

Kiinnostus avointa markkinaa kohtaan on ollut jopa ennakoitua suurempaa. Suomen kaasumarkkinalle on rekisteröitynyt 58 toimijaa, joilla on yhteensä 115 markkinaroolia.

GET Baltic -kaasupörssin Gintaras Buzkysin mukaan alueellisen kaasupörssin osto- ja myyntitapahtumien keskimääräinen päivittäinen lukumäärä tuplaantui Suomen markkinan avauduttua.

Gasgrid Finlandilla on meneillään kaksi rinnakkaista prosessia, joista toisen tarkoituksena on kartoittaa ja luoda edellytyksiä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan yhteiselle tariffialueelle, tavoitteena vuosi 2022, ja toisen syventää markkinaintegraatiota ja harmonisointia.

Lue lisää vuoden 2020 ensimmäisestä Kiinteistö ja energia -lehdestä!

Kiertotalous haastaa kaupungissa asuvat

Tulevaisuudessa kaupunkeihin syntyy lisää ylisukupolvisia kortteleita, joissa eri-ikäiset ihmiset asuvat lähekkäin samalla alueella ja voivat käyttää koti- tai naapuritalonsa tiloja joko yhteisesti tai eri aikaan. Kuva Jätkäsaaresta Helsingistä. Kuva: Kimmo Rönkä

Asuminen muutoksen pyörteissä

Kylä on maailman vanhin tapa elää ja asua. Teollistumisen aika mursi tämän asumismallin ja nyt jälkiteollisella ajalla monessa asiassa palataan vanhaan kyläajatteluun.

– Yhteiskuntamme ei kestä sitä, että sen pitää koko ajan olla mukana kaikissa palveluissa, joita yhteisöt pystyisivät itse hoitamaan kustannustehokkaasti, sanoo Rönkä Consulting Oy:n toimitusjohtaja, luova moniajattelija Kimmo Rönkä.

Rönkä näkee, että yksi ratkaisu tähän on ylisukupolvinen asuminen, joka on jo alkanut löytää uusia uomia ja on nähtävissä, että suvut ja perheet ovat jossakin määrin muuttaneet samoille alueille. Isovanhempia voidaan tarvittaessa hoitaa tai he tulevat apuun arjen kiireisiin.

Kun kaikilla ei ole isovanhempia tai perheet ovat pieniä, taloon tai kortteliin syntyy laajempia perheitä, joissa naapurit tulevat mukaan tukemaan pienen perheen arkea.

– Entisajan kylässä oli kaikki osaaminen ja monen alan ammattilaisia. Samalla tavalla tulevaisuuden kortteleissa hyödynnetään oman alueen ihmisten osaamista, Kimmo Rönkä toteaa.

Suoratalous kriisissä

Suoratalous (Linear Economy), nykyinen talousjärjestelmämme, on kriisissä: se kuluttaa maapalloa yli sen kestokyvyn.

Röngän mukaan meidän on siirryttävä kiertotalouteen (Circular Economy), jossa hyödynnetään olemassa olevia resursseja eikä tuhlata niitä, vaan kaikki materiaalit ja ravintoaineet kierrätetään.

– Kiertotalous tulee vääjäämättä. Tässäkin ajattelussa palataan tavallaan taaksepäin. Ennen vanhaan ei tuhlattu, vaan kaikki säästettiin ja samoin pitää säästää tulevaisuudessakin. Mitään turhaa ei rakenneta, käytetä eikä osteta. Ja jos on ostettu, sitä käytetään tehokkaasti ja siitä tulee jakamistaloutta, joka on osa kiertotaloutta. Kaiken rakentamisen pitää olla kestävää ja pitkäikäistä – ja lopulta kierrätettävää.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden vuoden viimeisestä numerosta 8/2019!

Vuoden paras taloyhtiö

As Oy Säästöpyrstön hallituksen jäsen Tommi Pikkarainen, hallituksen puheenjohtaja Sari Ahonen sekä isännöitsijä Katja Pesonen juhlivat Suomen paras taloyhtiö -kilpailun voittoa Kiinteistömessuilla.

As Oy Säästöpyrstö panostaa hyvään tiedottamiseen

Mietimme vuosia sitten, mitä ja miten viestisimme. Päädyimme siihen, että käytämme mahdollisimman monia tapoja, mutta kanavat on pidettävä toisistaan erillään. Kaikki virallinen tiedotus hoituu hallituksen kautta, sanoo As Oy Säästöpyrstön hallituksen puheenjohtaja Sari Ahonen.

Viralliset viestijät ovat hallitus ja isännöitsijä, mutta asukkailla on omat kanavansa.

– Asukastoimikunnalla on oma ilmoitustaulunsa jokaisen rappukäytävän kellarikäytävällä. Jokaisessa rappukäytävässä on viralliset ilmoitustaulut, jotka on tarkoitettu taloyhtiön viestintään asukkaille, mutta myös yksittäiset asukkaat voivat ilmoittaa esimerkiksi omista remonteistaan naapureille.

Taloyhtiöllä on omat nettisivunsa, joilla voivat vierailla niin hallituksen jäsenet, asukkaat sekä ne osakkaat, jotka eivät itse asu kiinteistössä.

– Osa sivuista näkyy vain hallituksen jäsenille, osa asukkaille ja osa osakkaille. Facebook on virallinen tiedotuskanava ja se on kaikkien käytössä. Hallituksella on oma yhteys WhatsAppin kautta. Tiedotuksia jaetaan myös perinteisesti postiluukuista.

Viestinnän ja tiedotuksen monipuolisuus on osoittautunut toimivaksi keinoksi

– Sähköposti on erittäin hyvä keino, mutta kaikki asukkaat eivät sitä välttämättä käytä eikä kaikilla sitä edes ole. Postiluukuista jaettavat tiedotteet tavoittavat kaikki.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 7/2019!

Postin lakko, Kiinteistö ja energia -lehden jakelu ja ilmainen näköislehti

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakko alkoi maanantaina 11.11. klo 6.00 ja jatkuu sunnuntaihin 8.12. klo 24.00, elleivät osapuolet löydä lakkoon ratkaisua aikaisemmin. Lakon vuoksi Kiinteistö ja energia -lehden kuljetus ja jakelu viivästyy. Lakon aikana lehden uusin numero on luettavissa digitaalisena näköislehtenä ilmaiseksi tästä linkistä.

Pahoittelemme lakosta aiheutuvaa haittaa.