– Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on pidettävä mielessä, että salaojat kellarillisissa taloissa ovat äärettömän tärkeitä pitää kunnossa. Toinen tärkeä on yläpohja eli katto, rakennuttajakonsultti Kai Kärki korostaa.
Vanhoissa taloissa muutokset harkiten
Talotekniikka-insinööriksi opiskellut ja sittemmin sähköisen talotekniikan parissa pitkään työskennellyt vastaava rakennusmestari ja Jaardi Oy:n yrittäjä Kai Kärki tuntee rakentamisen koko skaalan. Työssään hän on edennyt vastaavasta mestarista rakennuttajakonsultiksi, mikä tarkoittaa suurempaa vastuuta rakennuskohteissa.
Fysiikan lait ovat rakentamisessa Kärjen ammatillisena johtotähtenä. Rakentajan on sopeuduttava fysiikan lakeihin.
Rakennusten kosteusvauriot ovat yleinen rakennusfysikaalinen ongelma.
– Olen kiteyttänyt kosteusongelman niin, että rakennukset saavat kastua, ja ne kastuvatkin, mutta ei huolta, jos ne kuivuvat. Siihen perustuu rakennusfysiikka, Kärki kiteyttää.
Vanhassa rakennuksessa, jossa on vuotoja ja erilaisia ongelmia, voidaan esimerkiksi tuuletuksella tehostaa kuivatusta ja rakennuksen pitempää elinkaarta.
– Jos betonirakenteisen talon alapohja halutaan pitää hyvänä, ja jos siellä on riittävä tuuletus eli ilma vaihtuu riittävästi poistamaan kosteuden – tulee se sitten ulkoa seinistä tai maasta – niin ongelmaa ei ole. Kosteus käy vaan äärirajoilla, ja sitten taas saadaan kuivumaan oikeisiin rajoihin. Toki kosteus kuluttaa rakennetta, mutta niinhän kaikki rakennukset kuluvat.
Sisätiloissa esimerkiksi kylpyhuoneissa on tärkeää riittävä lämmitys ja hyvä ilmanvaihto, joka poistaa esimerkiksi lattialämmityksellä kosteuden mahdollisimman hyvin ulos, ja päästään nopeasti normaalitilanteeseen. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa prosessi on vähän hitaampi, ja se riippuu myös ilmasto-olosuhteista.
– Isoissa rakennuksissa kellaritilat pidetään joskus liian kylminä säästön takia, jolloin kosteus ei poistu niin nopeasti kuin pitäisi, Kärki kertoo.
Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 4/2020!
