Lehden kohderyhmänä ovat lähes kolme vuosikymmentä olleet kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilaiset sekä taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja alan eri sidosryhmät. Kiinteistö ja energia -lehden teemoja ovat mm. peruskorjaus ja energianäkökulma, kiinteistöhallinnan tietotekniikka, julkisivut, pihat ja asuinympäristö, jätehuolto, turvallisuus, LVIS ja automaatio sekä perinteiset eri maakuntien aluesivut.

Öljylämmitys pitää pintansa

Vesikiertoinen öljylämmitys luo miellyttävää lämpöä kotiin. Eri huoneisiin voidaan säätää erilaiset lämpötilat huoneen käytön mukaan.

Kaikkein suosituinta Länsi-Suomessa

Vaikka kaukolämpö on käytetyin lämmitysmuoto etenkin suurissa kaupungeissa, on öljylämmityksellekin oma käyttäjäkuntansa.

Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskuksesta kertoo, että koko maan kiinteistökannasta öljyllä lämmitetään tällä hetkellä noin 240 000 kiinteistöä. Näistä kohteista suurin osa, noin 80 prosenttia, on pientaloja.

Asuinkiinteistöjen ulkopuolella öljylämmitys voi tulla kysymykseen myös esimerkiksi suurimmissa hotelli- ja teollisuusrakennuksissa sekä urheiluhalleissa, jotka eivät sijaitse kaukolämpöverkon päässä.

Maantieteellisesti katsottuna öljylämmitys on ollut aina suositumpaa Länsi-Suomessa kuin Itä-Suomessa.

Otronen näkee öljylämmityksessä paljon hyviä puolia. Jos asiaa tarkastellaan lämmitystekniikan kautta, on öljylämmityksen perustekniikka hyvin yksinkertaista ja sinällään toimintavarmaa.

– Esimerkiksi lämmityskattilapuolen kehitys on edennyt vuosien saatossa hyvälle hyötysuhdetasolle. Käytetystä energiasisällöstä tulee hyödynnettyä yli 90 prosenttia.

Hybridilämmitys

Nykypäivänä talon lämmittämiseen on olemassa monia eri vaihtoehtoja samanaikaisesti; puhutaan niin sanotusta hybridilämmityksestä.

Esimerkiksi öljyn rinnalle voidaan liittää kätevästi ilma-vesilämpöpumppu, jota voidaan hyödyntää keväästä syksyyn. Taas talvella lämmitysmuodoksi soveltuu paremmin öljy, koska lämpöpumpputekniikka ei riitä ylläpitämään koko kiinteistön lämmitystä pahimpina pakkaskuukausina.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 6/2018!

Valtiolta uusia porkkanoita?

Paljon eli 10–15 prosenttia Suomen rakennuskannan energiankulutuksesta saataisiin vähennettyä ilman suuria korjauksia, jos rakennukset viritettäisiin toimimaan optimaalisesti, muistuttaa ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste.
Miten taloyhtiöt saadaan myös pieniin energiavirityksiin?

Valtion avustusporkkanoita ei ole pitkään aikaan ollut tarjolla taloyhtiöiden energiaparannuksiin, koska energiatehokkuuden parannusinvestoinnit maksavat lyhyessä ajassa itsensä.

– On arvioitu, että jopa 10–15 prosenttia maamme rakennuskannan energiankulutuksesta saataisiin vähennettyä ilman suuria korjauksia, jos rakennukset viritettäisiin toimimaan optimaalisesti, muistuttaa ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste kesäkuun blogissaan.

– Asunto-osakeyhtiö on kuitenkin haastava ympäristö päätöksenteon kannalta. Energiahukka-kampanjan aikana pidetyssä teemaillassa äänessä oli turhautuneita taloyhtiöiden energia-aktiiveja, joiden oli ollut hankala saada äänensä kuuluviin yhtiöissään.

– Toivottavasti hellekesän ilmastokeskustelut ovat herättäneet ihmisiä, Hakaste tuumii.

– Valtionhallinnossa me myös mietimme pienien porkkanoiden tarjoamista energiakorjauksiin.

Rahat julkisivu- ja putkiremontteihin

Rakennetun ympäristön ilmastopolitiikan avainkysymyksiä Hakasten mukaan on, miten taloyhtiöt huomioivat energia-asiat korjaushankkeissa, koska vain niissä voidaan saada aikaan pysyviä ja kauaskantoisia energiaparannuksia.

– Ohjaavasta sääntelystä huolimatta energia- ja kustannustehokkaimpaan ratkaisuun ei kuitenkaan välttämättä päädytä, vaan energiatehokkuus jää usein hankkeen päätarkoituksen, esimerkiksi julkisivu- tai putkiremontin jalkoihin.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 5/2018!

Taloyhtiön oma pihakeidas

Puutarhan voi tehdä myös pyörien päälle - liikkuu kätevästi paikasta toiseen.
Yhteisölliset hyötypuutarhat tekevät tuloaan

Taloyhtiöiden kannattaa panostaa ympäristöön ja piha-alueeseen, koska sillä luodaan tärkeä ensivaikutelma ja vaikutetaan myös pitkäaikaisesti asukkaiden viihtyvyyteen.

– Kevät on taloyhtiöiden kokousten aikaa. Asialistalle tulisi aina nostaa yhteisten alueiden viihtyvyys ja hoito, muistuttaa Timo Taulavuori Puutarhaliitto ry:stä.

Yhä useampi – varsinkin nuori – haluaa osallistua pihan hoitoon ja rakentamiseen esimerkiksi kaupunkipuutarhan muodossa.

– Yhteisöllinen hyötypuutarha toimii koko taloyhtiön pihakeitaana, jossa viljelyharrastuksen ohella tutustutaan toisiin asukkaisiin. Monessa pihassa halutaan panostaa myös näyttäviin kesäkukkaistutuksiin ja kestäviin ympärivuotisiin kasveihin.

Pelisäännöt

Yhtiökokouksessa sovitaan pelisäännöt pihan osalta ja valitaan pihatiimin vastaavat.

Tärkeintä on Puutarhaliiton mukaan hahmottaa kokonaisuus, jossa huomioidaan asukkaiden toiveet ja tarvitsemat toiminnot. Esimerkiksi korttelipihoissa raja-aitojen kaataminen on suotavaa, koska silloin voidaan yhdistää esimerkiksi jätehuoltoa, leikkipaikkoja ja pyykinkuivausalueita, jolloin viihtyvyydelle ja pihavihreälle saadaan raivattua lisää tilaa.

Samalla päätetään myös alueesta, joka tulee viljelykäyttöön.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 3/2018!

Maailman älykkäin sairaala

Havainnekuva tulevan naisten sairaalan sisätiloista.

Oulun alueella tehdään sairaanhoidon historiaa

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 on kunnianhimoinen uudistamisohjelma, jossa luodaan Oulun alueella maailman älykkäintä sairaalaa.

Ohjelman tavoitteena on uudistaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloiden toimintaa ja rakentaa ja perusparantaa vanhoja kiinteistöjä vastaamaan nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksia.

Ikääntyneiden kiinteistöjen peruskorjauksen ohella tavoitteena on uudistaa sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua. Potilas hyötyy myös teknologisista ratkaisuista, joiden avulla voidaan lyhentää potilaan sairaalassaoloaikaa ja lisätä hoitomahdollisuuksiaan kotona.

– Hoitoa siirtyy vuodeosastoilta avohoitoon, jossa voidaan toteuttaa yhä vaativampia toimenpiteitä aiempaa lyhyemmin hoitoajoin ja taloudellisemmin. Sairaansijojen ja vuodeosastojen lukumäärä vähenee, mutta vastaavasti vuodeosastoilla hoidetaan yhä vaikeahoitoisempia potilaita, toteaa sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen.

Ohjelma keskittyy vuosille 2015-2030 ja se vaati noin  500 miljoonan euron investoinnit.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 2/2018!

Kaikkien aikojen tuotantoennätys

Uusiutuvan energian keskeisiä elementtejä ovat aurinko, tuuli ja merivesi. Kaikista niistä saadaan jatkossa yhä enemmän energiaa.
Uusiutuvan energian osuus kasvaa energiapaletissa

Uusiutuvan energian osuus on kasvanut kokonaiskulutuksesta. Eniten on lisääntynyt metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia.

Energiaviraston arvioiden mukaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin sähköä, lämpöä ja liikenteen biopolttoaineita yli 130 terawattituntia vuonna 2017, mikä on uusi tuotantoennätys. Eniten lisääntyi metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia, mikä edustaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta.

Suhteellisesti eniten eli yli 70 prosenttia lisääntyi tuulisähkön tuotanto ja oli runsaat neljä terawattituntia. Sen osuus sähkön käytöstä on kuitenkin vajaat viisi prosenttia. Sen sijaan alkuvuoden vähäisen sadannan vuoksi vesivoimalla tuotetun sähkön määrä väheni yli kymmenen prosenttia.

Vuonna 2016 energian kokonaiskulutus oli 378 000 GWh ja sähkön käyttö 85 100 GWh. Energian kokonaiskäyttö ei juurikaan muuttunut, mutta uusiutuva energia korvasi fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

– Uusiutuvan energian käyttö on kasvanut vuosittain 2-5 prosenttia. Samalla fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen ja öljyn käyttö on vähentynyt tasaisesti koko ajan, kertoo johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta.

Uusiutuvan osuus loppukulutuksesta oli 39 prosenttia vuonna 2016, mikä ylitti EU:n Suomelle asettamat 38 prosentin vuoden 2020 tavoitteen.

– Vuonna 2016 osuus oli yllättävän suuri, vaikka liikenteen biopolttoaineiden käyttö väheni noin 60 prosenttia. Osuutta kasvattivat puupolttoaineiden ja tuulivoiman lisääntymisen ohella lämpöpumput, Ripatti toteaa.

Lue lisää Kiinteistö&Energian numerosta 1/2018!

Joensuuhun Suomen korkein puutalo

Karelia-ammattikorkeakoulun panostus puurakentamiseen alkaa näkyä konkreettisesti maakunnan alueella. Viimeisimpänä on 14-kerroksisen opiskelija-asuntolan rakentaminen Penttilänrantaan. Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto
Kaupungin tulevaisuuden rakentaminen keskittyy Penttilänrantaan

Joensuussa rakennetaan vilkkaasti. Kahden seuraavan vuoden aikana Joensuussa rakennetaan keskimäärin tuhat asuntoa vuodessa.

Joensuun kaupunki investoi vuonna 2018 noin 25 miljoonaa euroa talonrakennuskohteisiin. Infrakohteisiin kaupunki investoi noin 17 miljoonaa euroa.

Kaupungin merkittävin kerrostalorakentamisen hanke on Penttilänrannassa, entisen Penttilän sahan mailla. Alue sijaitsee kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta.

Joensuun kaupunki on julkaissut ”Symmetrinen kaupunki” -kehitysvision, jossa ruutukaavakeskusta laajenee Pielisjoen itäpuolelle. Penttilänranta on tärkeä osa tätä visiota, jonka mukaan Penttilänrannan alueelle tulee noin 3000–4000 asukasta ja sinne tehtyjen investointien arvo on yhteensä yli 400 miljoonaa euroa.

– Näillä näkymin rakentamista Penttilänrannassa riittää 2030-luvulle saakka. Penttilänranta on uudisrakentamiskohteeseen verrattava alue, jonne on tarkoitus rakentaa noin 180 000 kerrosneliötä. Kaupungissa ei ole juurikaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen, joten lähellä keskustaa sijaitseva laaja täydennysrakentamisalue on meille arvokas, sanoo kaavoituspäällikkö  Juha-Pekka Vartiainen .

Penttilän Saha paloi vuonna 1996.

– Alueen maanvaihto- ja puhdistusoperaatio oli laajuudessaan yksi Suomen mittavimmista. Noin 30 hehtaarin alueelta siirrettiin 0,5 miljoonaa kuutiota pilaantunutta maa-ainesta. Lasku maanvaihdosta oli noin 15 miljoonaa euroa. Alueen maaperä puhdistettiin vuosina 2009-11.

Lue lisää Kiinteistö & Energia -lehden numerosta 10/2017!

Kauppakeskus Selloon Pohjois-Euroopan suurin sähkövarasto

200 maassa toimiva Siemens toimittaa Kauppakeskus Selloon virtuaalisen voimalaitoksen. Sellon katto täyttyy yli tuhannesta aurinkopaneelista. Kiinteistö pystyy jatkossa itse sekä tuottamaan energiaa että säätelemään energiankulutustaan.

Kauppakeskus Selloon tulee ensimmäinen kiinteistöjen virtuaalinen voimalaitos Suomessa. Selloon sijoitetaan myös Pohjois-Euroopan suurin kiinteistön sisään laitettava sähkövarasto.

Siemens Osakeyhtiö ja Kiinteistö Oy Kauppakeskus Sello rakentavat Espoossa sijaitsevaan Kauppakeskus Selloon älykkään energiajärjestelmän. Ratkaisu on ensimmäinen konkreettinen askel kohti kiinteistöjen liittymistä tulevaisuuden virtuaalivoimalaitoksiin, jossa kiinteistöstä tulee varavoimalaitokseen verrattava toimija. Sellon kauppakeskukseen rakennetaan älykäs mikroverkko, joka liittyy osaksi laajempaa energiajärjestelmää. Pohjois-Euroopan suurin kiinteistön sisään rakennettava akusto mahdollistaa energian varastoinnin ja energian älykkään käytön. Yleistyessään ratkaisu tuo suomalaiselle yhteiskunnalle mittavat säästöt vähentämällä tarvetta investoida varavoimalaitoksiin. Samalla se auttaa Suomen sähköverkkoa kehittymään ja varmistamaan energiantuotannon omavaraisuuden. – Hyvä yhteistyö ja molemminpuolinen luottamus ovat mahdollistaneet ainutlaatuisen ratkaisun kehittämisen.  Sellon energian käytön optimoimiseksi olemme nyt alkaneessa hankkeessa rakentaneet digitaalisen alustan, johon voidaan tehokkaasti liittää lisää kiinteistöjä. Se lisää niin kiinteistön omistajien kuin yhteiskunnankin hyötyjä, sanoo liiketoimintajohtaja Ville Stenius Siemens Osakeyhtiöstä.

Lue lisää Kiinteistö & energian numerosta 9/2017.

Isännöinnin hinnoittelussa isot erot

Isännöintipalveluiden kuluista eniten olivat nousseet kokouspalkkiot ja erilliskustannukset, kuten isännöitsijäntodistus.

Isännöitsijäntodistuksen hinta noussut jopa 25 prosenttia

Isännöintipalkkiot 2017 -tutkimuksen mukaan isännöintikustannusten nousu on ollut suurempaa kuin yleinen kustannuskehitys. Eniten nousua oli tapahtunut kokouspalkkioissa ja erilliskorvauksissa, kuten isännöintitodistusten hinnoissa.
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asuntoa myydessä tai vuokratessa ja haettaessa lainaa. Todistus sisältää kaikki keskeisimmät tiedot taloyhtiön historiasta, taloudellisesta tilasta, yhtiön rakennuksista ja niiden kunnosta sekä tehdyistä ja suunnitelluista korjauksista.
Isännöitsijäntodistus tilataan omalta isännöintiyritykseltä. Jos yhtiössä ei ole isännöitsijää, on asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajalla velvollisuus antaa todistus. Asuntokaupoissa isännöitsijäntodistus saa olla enintään kolme kuukautta vanha.
Kiinteistöliitto tilasi Kiinteistötieto Oy:ltä tutkimuksen isännöintipalkkioista. Valtakunnalliseen kyselytutkimukseen vastasi 526 ammatti-isännöitsijää ja 1767 hallituksen puheenjohtajaa. Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä helmikuussa 2017. Vastaustiedot perustuvat tammikuun 2017 tilanteen mukaisiin lukuihin.

Lue lisää Kiinteistö&energian numerosta 9/2017.

Suomen edistyksellisin talo?

Palvelukoti Mäkkylä sijaitsee Espoossa.

Palvelukoti Mäkkylä on Suomen tämän hetken ehkä edistyksellisin uusiutuvaa energiaa hyödyntävä kiinteistö. Runsaan vuoden asuinkäytössä ollut palvelukoti yhdistää aurinkosähkön, aurinkolämmön ja maalämmön sekä maakylmän.

Betonirunkoisista, puulla vuoratuista taloista tavoiteltiin energiatehokkaita, viihtyisiä ja ajan hammasta hyvin kestäviä. Rakentamisessa panostettiin energiatehokkuuteen yhdistämällä samaan kohteeseen aurinkosähkö, aurinkolämpö ja maalämpö sekä maakylmä.
Ilmanvaihtoon valittiin korkean vuosihyötysuhteen tuottavat ilmanvaihtokoneet. Ilmanvaihtokoneiden jälkeen jäteilmastakin otetaan irti vielä viimeiset lämpöenergian rippeet niin, että ostoenergian tarve jää mahdollisimman pieneksi.
Kiinteistöjen lämmitysenergiantarpeesta ostoenergiaa on noin 20 prosenttia Fortumilta ostettavaa sähköä. 50 prosenttia energiasta tulee maalämmöstä ja 30 prosenttia lämpimän käyttöveden tarpeesta aurinkokeräimistä. Aurinkosähköjärjestelmä vähentää lämmityksen ja jäähdytyksen ostoenergiaa noin 30 prosenttia.
Lämmitys- ja jäähdytysenergia otetaan lämpökaivoista. Kesäaikana tuloilmaa viilennetään lämpökaivojen avulla hyödyntämällä noin 8–asteista kallion lämpötilaa. Talvella lämpökaivoja hyödynnetään tuloilman esilämmitykseen.
Lämpökaivoja varten on porattu maahan 17 reikää noin 240 metrin syvyyteen. Lämpökaivoja on porattu noin 4 000 metriä.
Lämmitysjärjestelmän maksimilämpötila on noin 40 C. Tässä lämpötilassa modernit invertterilämpöpumput tuottavat lämpöä korkealla hyötysuhteella.
Talon itä-länsisuunnassa kaareutuva katto mahdollistaa laajan aurinkoenergian keräyskentän. Aurinkosähköpaneeleita on 300 m2 ja aurinkokeräimiä 80 m2. Aurinkosähköpaneeleiden vuosituotto on noin 40 MWh samoin aurinkolämpökeräimien noin 40 MWh.

Pienten asuntojen kauppa kaupungeissa vilkasta

Taantumasta piristyvän Suomen asuntomarkkinat hyvät kasvukeskuksissa, surkeat muualla

Halutut asunnot viedään jälleen käsistä jo ennen näyttöä. Uudistuotanto vastaa vahvaan kysyntään ja takoo uusia ennätyksiä. Asuntomarkkinoiden voittajat sijaitsevat kasvavissa kaupungeissa, kun syrjäseudut sulavat hitaasti hiipuen.
Näin kuvaa asuntomarkkinoita maaliskuun katsauksessaan Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja AsuntoHypoPankin pääekonomisti Juhana Brotherus.
Korkeat hinnat vähentävät kysyntää ja voivat ohjata sitä pieniin asuntoihin, päättelee puolestaan Pellervon Taloudellinen tutkimuskeskus PTT. Toisaalta taloudellisesti epävarmoina aikoina moni asunnon ostaja saattaa myös hankkia mieluummin pienen asunnon, jonka jälleenmyynti on helpompaa ja arvonnousu todennäköisempää.
Epävarma talouden tilanne on lisäksi vähentänyt asunnon ostoaikeita ja lisännyt vuokra-asumisen kysyntää. Jos vuokra-asumista pidetään vain lyhytaikaisena ratkaisuna, saattaa kysyntä tällöinkin kohdistua pienempiin asuntoihin.
Hypon mukaan kompaktit kerrostaloasunnot määräävät nyt asuntomarkkinoiden suunnan ja sävyn. Niihin nivoutuvat niin ensiasunnonostajat, asuntosijoittajat kuin kestävä kaupungistuminenkin.
Asuntomarkkinat astuvat uuteen epävarmaan aikaan tänä vuonna. Ennätysmäisen suuri uusien asuntojen valmistuminen ja tulo markkinoille viivästyttää vanhojen asuntojen kauppaa. Murrosalueilla hintatasokin tippuu.
Suositut pienet asunnot ovat menneet syvälle asuntosijoittajien salkkuihin ensiasunnon ostajien ulottumattomiin, mikä tuo tulpan koko asuntokaupan verenkiertoon.
Lisäksi opiskelijoiden siirtyminen asumistuen piiriin nostaa pintaan uuden uhkakuvan kaupunkien asuntomarkkinoille. Muutos tuo yksinasuvalle opiskelijalle lisätukea, joka valuu vääjäämättä yksiöiden hintoihin ja vuokriin. Yksiöiden kysyntää vahvistetaan nyt siis hallinnollisilla päätöksillä, vaikka jo viime vuonna hinnat nousivat suurissa kaupungeissa 4–6 prosenttia. Häviäjinä ovat pariskunnat ja ilman yliopistoa sinnittelevät kunnat.
Taantumasta toipuvan Suomen asuntomarkkinoilla sekä kysyntä että tarjonta kasvoivat viime vuonna jopa huippuihin, ja vire on jatkunut tämän vuoden alussa.
Ensiasunnon ostajat ovat rohjenneet taas ostoksille. Tilastokeskuksen viralliset luvut valmistuvat vasta toukokuussa, mutta kiinteistönvälittäjien mukaan viime vuonna noustiin kolmen edellisen vuoden alhosta, jolloin ensiasuntojen ostajia oli alimmillaan 20035 vuonna 2014. Lasku vuoden 2006 huipusta 34159:stä oli yli 40 prosenttia.
Ensiasunnon ostajat hankkivat sekä uusia että vanhoja asuntoja.
Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton KVKL:n jäsenet välittivät viime vuonna 58 400 asuntoa.
Viime vuonna aloitettiin 37 000 uuden asunnon rakentaminen, kun vuonna 2014 luku oli vain 25 000 asuntoa. HyPon mukaan kolmannes niistä meni sijoittajien salkkuihin.
Markkinakonsultti Catellan tilaston mukaan 15800 asuntoa myytiin isoissa portfoliokaupoissa. Niistä suurin oli 8631 valtion lainoittaman vanhan asunnon siirto VVO:lta Y-säätiölle. VVO puolestaan osti 2274 vapaarahoitteista asuntoa Icecapitalilta. Eläkevakuutusyhtiö Elo osti 1800 asuntoa YH-Kodeilta ja Ilmarinen 471 asuntoa SRV:ltä. Sato osti 1255 asuntoa SVK-Yhtymältä ja 1015 asuntoa Suomen Laatuasunnoilta. Saksaan Bayerische Versorgnungskammerille myi  Lähitapiola 356 asuntoa.

Piristyykö omakotikauppa
Tammikuun asuntomarkkinoilla KVKL:n toimitusjohtajaa Jukka Malilaa ilahdutti erityisesti omakotitalokaupan hyvä vire.
– Omakotitalokauppa on hiipunut Suomessa vuosikausia. Vuositasolla omakotitalojen kauppa on vähentynyt vuoden 2007:n yli 15 000 kappaleen tasolta viime vuosien noin 12 000 kappaleen tasolle. Pieni piristyminen on oikeansuuntainen asia, mutta kirittävää silti riittää, Malila toteaa.
Omakotitalokaupan hiljainen tilanne on huolestuttavaa paitsi asuntokaupan myös alan teollisuuden puolesta.
– Tilanteessa on ristiriita, koska omakotiasuminen on Suomessa perinteinen ja haluttu asumismuoto. Viimeaikainen kuluttajien luottamuksen yleinen vahvistuminen onkin tuonut hieman positiivisempia näkymiä myös pientalopuolelle. Tammikuussa piristymistä on havaittavissa myös vanhojen omakotitalojen kaupassa.
Malila toivoo maan päättäjiltä vauhtia suunnitelmiin laskea asuntokauppaa hidastavaa varainsiirtoveroa.
Kiinteistökaupan korkeampi varainsiirtovero on epäreilu talokauppaa kohtaan ja voitelee tällä hetkellä muiden asuntotyyppien kauppaa suhteessa omakotitalokauppaan.
– Varainsiirtovero on jäänne, joka ruokkii tehottomuutta ja luo kustannuksia. Se estää muuttoja ja vaikuttaa negatiivisesti yhteiskunnan toimivuuteen. Ihmisten mahdollisuus muuttaa, vaihtaa mieleiseen asuntoon ja työpaikkaan heikentyy, kun asunnonvaihto on kalliimpaa. Tämän takia myös yritysten työvoimansaanti vaikeutuu, hän painottaa.