Lehden kohderyhmänä ovat lähes kolme vuosikymmentä olleet kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilaiset sekä taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja alan eri sidosryhmät. Kiinteistö ja energia -lehden teemoja ovat mm. peruskorjaus ja energianäkökulma, kiinteistöhallinnan tietotekniikka, julkisivut, pihat ja asuinympäristö, jätehuolto, turvallisuus, LVIS ja automaatio sekä perinteiset eri maakuntien aluesivut.

Kilpailu alentaa reilusti hintoja

GET Baltic -kaasupörssin markkinakehitysjohtaja Gintaras Buzkys esitti markkinapäivässä Suomeenkin jopa 14 euroon laskevia hintanäkymiä (sininen viiva). Suomen kaasutukkuhinnat nousivat jopa 27 euroon sen jälkeen, kun verotusta alettiin nostaa vuodesta 2010 lähtien. Lähde: Gasgrid

Kaasua Virosta Balticconnector-putkella Inkooseen

Satapäinen osallistujajoukko hyrisi tyytyväisyyttään kaasumarkkinoiden vapautumisesta Gasgrid Finlandin ensimmäisessä kaasumarkkinapäivässä 12. helmikuuta Helsingissä.

Vuoden alussa toimintansa aloittaneen valtio-omisteisen Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoi, että uuden siirtoverkkoyhtiön tavoitteena on luoda Suomeen turvallinen, kustannustehokas, helppokäyttöinen ja ympäristöystävällinen alusta, joka edesauttaa hiilineutraaliuden tavoittelemista kaasujen avulla.

Kiinnostus avointa markkinaa kohtaan on ollut jopa ennakoitua suurempaa. Suomen kaasumarkkinalle on rekisteröitynyt 58 toimijaa, joilla on yhteensä 115 markkinaroolia.

GET Baltic -kaasupörssin Gintaras Buzkysin mukaan alueellisen kaasupörssin osto- ja myyntitapahtumien keskimääräinen päivittäinen lukumäärä tuplaantui Suomen markkinan avauduttua.

Gasgrid Finlandilla on meneillään kaksi rinnakkaista prosessia, joista toisen tarkoituksena on kartoittaa ja luoda edellytyksiä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan yhteiselle tariffialueelle, tavoitteena vuosi 2022, ja toisen syventää markkinaintegraatiota ja harmonisointia.

Lue lisää vuoden 2020 ensimmäisestä Kiinteistö ja energia -lehdestä!

Kiertotalous haastaa kaupungissa asuvat

Tulevaisuudessa kaupunkeihin syntyy lisää ylisukupolvisia kortteleita, joissa eri-ikäiset ihmiset asuvat lähekkäin samalla alueella ja voivat käyttää koti- tai naapuritalonsa tiloja joko yhteisesti tai eri aikaan. Kuva Jätkäsaaresta Helsingistä. Kuva: Kimmo Rönkä

Asuminen muutoksen pyörteissä

Kylä on maailman vanhin tapa elää ja asua. Teollistumisen aika mursi tämän asumismallin ja nyt jälkiteollisella ajalla monessa asiassa palataan vanhaan kyläajatteluun.

– Yhteiskuntamme ei kestä sitä, että sen pitää koko ajan olla mukana kaikissa palveluissa, joita yhteisöt pystyisivät itse hoitamaan kustannustehokkaasti, sanoo Rönkä Consulting Oy:n toimitusjohtaja, luova moniajattelija Kimmo Rönkä.

Rönkä näkee, että yksi ratkaisu tähän on ylisukupolvinen asuminen, joka on jo alkanut löytää uusia uomia ja on nähtävissä, että suvut ja perheet ovat jossakin määrin muuttaneet samoille alueille. Isovanhempia voidaan tarvittaessa hoitaa tai he tulevat apuun arjen kiireisiin.

Kun kaikilla ei ole isovanhempia tai perheet ovat pieniä, taloon tai kortteliin syntyy laajempia perheitä, joissa naapurit tulevat mukaan tukemaan pienen perheen arkea.

– Entisajan kylässä oli kaikki osaaminen ja monen alan ammattilaisia. Samalla tavalla tulevaisuuden kortteleissa hyödynnetään oman alueen ihmisten osaamista, Kimmo Rönkä toteaa.

Suoratalous kriisissä

Suoratalous (Linear Economy), nykyinen talousjärjestelmämme, on kriisissä: se kuluttaa maapalloa yli sen kestokyvyn.

Röngän mukaan meidän on siirryttävä kiertotalouteen (Circular Economy), jossa hyödynnetään olemassa olevia resursseja eikä tuhlata niitä, vaan kaikki materiaalit ja ravintoaineet kierrätetään.

– Kiertotalous tulee vääjäämättä. Tässäkin ajattelussa palataan tavallaan taaksepäin. Ennen vanhaan ei tuhlattu, vaan kaikki säästettiin ja samoin pitää säästää tulevaisuudessakin. Mitään turhaa ei rakenneta, käytetä eikä osteta. Ja jos on ostettu, sitä käytetään tehokkaasti ja siitä tulee jakamistaloutta, joka on osa kiertotaloutta. Kaiken rakentamisen pitää olla kestävää ja pitkäikäistä – ja lopulta kierrätettävää.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden vuoden viimeisestä numerosta 8/2019!

Vuoden paras taloyhtiö

As Oy Säästöpyrstön hallituksen jäsen Tommi Pikkarainen, hallituksen puheenjohtaja Sari Ahonen sekä isännöitsijä Katja Pesonen juhlivat Suomen paras taloyhtiö -kilpailun voittoa Kiinteistömessuilla.

As Oy Säästöpyrstö panostaa hyvään tiedottamiseen

Mietimme vuosia sitten, mitä ja miten viestisimme. Päädyimme siihen, että käytämme mahdollisimman monia tapoja, mutta kanavat on pidettävä toisistaan erillään. Kaikki virallinen tiedotus hoituu hallituksen kautta, sanoo As Oy Säästöpyrstön hallituksen puheenjohtaja Sari Ahonen.

Viralliset viestijät ovat hallitus ja isännöitsijä, mutta asukkailla on omat kanavansa.

– Asukastoimikunnalla on oma ilmoitustaulunsa jokaisen rappukäytävän kellarikäytävällä. Jokaisessa rappukäytävässä on viralliset ilmoitustaulut, jotka on tarkoitettu taloyhtiön viestintään asukkaille, mutta myös yksittäiset asukkaat voivat ilmoittaa esimerkiksi omista remonteistaan naapureille.

Taloyhtiöllä on omat nettisivunsa, joilla voivat vierailla niin hallituksen jäsenet, asukkaat sekä ne osakkaat, jotka eivät itse asu kiinteistössä.

– Osa sivuista näkyy vain hallituksen jäsenille, osa asukkaille ja osa osakkaille. Facebook on virallinen tiedotuskanava ja se on kaikkien käytössä. Hallituksella on oma yhteys WhatsAppin kautta. Tiedotuksia jaetaan myös perinteisesti postiluukuista.

Viestinnän ja tiedotuksen monipuolisuus on osoittautunut toimivaksi keinoksi

– Sähköposti on erittäin hyvä keino, mutta kaikki asukkaat eivät sitä välttämättä käytä eikä kaikilla sitä edes ole. Postiluukuista jaettavat tiedotteet tavoittavat kaikki.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 7/2019!

Postin lakko, Kiinteistö ja energia -lehden jakelu ja ilmainen näköislehti

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakko alkoi maanantaina 11.11. klo 6.00 ja jatkuu sunnuntaihin 8.12. klo 24.00, elleivät osapuolet löydä lakkoon ratkaisua aikaisemmin. Lakon vuoksi Kiinteistö ja energia -lehden kuljetus ja jakelu viivästyy. Lakon aikana lehden uusin numero on luettavissa digitaalisena näköislehtenä ilmaiseksi tästä linkistä.

Pahoittelemme lakosta aiheutuvaa haittaa.

Energia kuriin isolla remontilla

Kyseessä on varsin haasteellinen kohde, sillä Flamingon kiinteistössä sijaitsevan sisävesipuiston vuoksi energiankulutus on erittäin suuri.

Viihdekeskus Flamingo vähentää hiilijalanjälkeään

Vantaalaisessa Viihdekeskus Flamingossa on meneillään perusteellinen talotekniikan päivitystyö.

Remontin tarkoituksena on aikaansaada merkittävät säästöt kiinteistön energiankulutuksessa. Suurimman energiansäästön kaavaillaan tulevan ilmanvaihdon
ja jäteveden lämmöntalteenotosta.

Kiinteistötekniikan energiatehokkuuden parantamisessa on otettu viime vuosina suuria edistysaskelia ja nyt tätä kehitystä aiotaan hyödyntää myös vuonna 2008 valmistuneessa Flamingossa.

Flamingon kiinteistön omistavan Työeläkeyhtiö Varman asiakkuuspäällikkö Tytti Juhokkaan mukaan remontin lähtökohtana on ympärivuorokautisessa käytössä olevan kiinteistön energiankulutuksen pienentäminen ja sisäilmaolosuhteiden hallinnan parantaminen.

– Aloimme yhteistyökumppaniemme kanssa tutkia, miten voisimme säästää sähkön, kaukolämmön ja veden kulutusta. Kyseessä on varsin haasteellinen kohde, sillä kiinteistössä sijaitsevan sisävesipuiston vuoksi energiankulutus on erittäin suuri, kertoo Juhokas Motivan haastattelussa.

Teknisesti vaativa energiahanke

Flamingon kiinteistöön kuuluu kylpylän lisäksi muun muassa hotelli, useita ravintoloita ja kauppaliikkeitä. Flamingossa vierailee vuosittain 4,7 miljoonaa asiakasta.

Energiahanke toteutetaan taloteknisen palvelun tarjoavan Assemblin kanssa toteutettavalla ESCO-konseptilla (Energy Service Company). Assemblyllä on kokonaisvastuu kiinteistön energiansäästöhankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja sopimuksenmukaisesta käytön ohjauksesta.

Assemblystä kerrotaan, että Flamingossa tehtävä energiaremontti on teknisesti vaativa, sillä se sisältää lähes 60 kaikkiin teloteknisiin järjestelmiin tehtävää laajempaa toimenpidekokonaisuutta.

Suurin energiansäästö tulee parantamalla kiinteistön lämmöntalteenottoa ilmanvaihdosta ja jätevesistä. Esimerkiksi ravintolakeittiöiden jäteilmasta ei ole otettu aikaisemmin lämpöä lainkaan talteen. Uusi tekniikka mahdollistaa sen, että rasva ja muut epäpuhtaudet poistetaan aluksi otsonoinnilla. Sen jälkeen poistoilma ohjataan lämmöntalteenottopattereihin.

Lue lisää Kiinteistö ja energia -lehden numerosta 6/2019!

Viilentävä ilmalämpöpumppu sopii myös kerrostaloon

Ilmalämpöpumpun sisäyksikölle löytyy yleensä sopiva paikka helposti. Kerrostaloissa ulkoyksikkö asennetaan parvekkeelle.

Asennuksia tehtiin talvellakin

Viilentäviä ilmalämpöpumppuja on jonkin verran asennettu myös kerrostaloihin jo aikaisempina vuosina, mutta kesän 2018 helteet saivat aikaan varsinaisen buumin.

– Meillä on asennettu vuosien 2018-19 aikana pelkästään kerrostaloihin lähes tuhat ilmalämpöpumppua. Näkyy selvästi, että kerrostaloasukkaiden kiinnostus niihin on kasvanut todella paljon – niitä asennettiin läpi koko viime talven, mikä on poikkeuksellista, toteaa markkinointijohtaja Matti Perkkiö LämpöYkkönen Oy:sta.

LämpöYkkönen on vuonna 2007 perustettu energiatehokkaisiin lämmitys- ja viilennysratkaisuihin keskittyvä yritys, joka toteuttaa energiaratkaisuja muun muassa pientaloihin, taloyhtiöihin, teollisuushalleihin, liike- ja toimistokiinteistöihin sekä kuntasektorin kiinteistöihin, kuten päiväkoteihin, kouluihin ja kuntien vuokra-asuntoihin.

Lämmittävälle ei tarvetta

Ilmalämpöpumppuja on kahdenlaisia: lähinnä viilennykseen tarkoitettuja, sekä viilentäviä ja lämmittäviä energiansäästöön tarkoitettuja pumppuja.

Periaatteessa ei olisi estettä asentaa kerrostaloon ilmalämpöpumppua, jolla voi sekä lämmittää että viilentää, mutta Perkkiön mukaan se ei olisi järkevää.

– Kerrostaloissa on useimmiten kaukolämpö, joten osakkaan kannalta lämmittävälle ilmalämpöpumpulle ei ole tarvetta.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 5/2019!

Uusinta energiatehokkuutta

Pressi Smart –kiinteistön energiatehokkuusajattelu perustuu korkeahyötyiseen lämmön talteenottoon, aurinkoenergiaan, maalämpöjärjestelmään sekä läsnäoloperusteiseen ja muokattavaan valaistuksenohjaus-järjestelmään.

SRV:n Pressi Smart -toimistotalot Vantaalla

SRV suunnittelee ja toteuttaa kolme Pressi Smart -toimistotaloa Vantaan Uutistielle kävelymatkan päähän Vantaankosken juna-asemasta. Ensimmäinen C-talo on valmis. Kaksi seuraavaa taloa ovat suunnitteilla. Ensimmäisen talon osti, ja sitä ylläpitää Julius Tallberg Kiinteistöt Oy.

– Meillä on ollut valveutuneiden tilaajien tilaamia hankkeita, mutta SRV:n näkökulmasta on todella edistyksellistä ja erilainen lähestymistapa se, että teemme omaperusteisen hankkeen, titeaa SRV:n energia- ja elinkaaripalvelujen johtaja Jere Pirhonen.

– Maalämpöratkaisua lukuun ottamatta kiinteistön tekniikassa ei ole sinänsä mullistavaa tai uutta vaan ne ovat olemassa olevia teknisiä ratkaisuja. Mutta se, millä tavalla me olemme tuoneet ne kiinteistöön, siinä on edistyksellistä ajattelua. Rakennusyhtiönä me tuomme siihen myös lisää palvelukomponentteja, asiakkuus- ja kehitysjohtaja Antti Nummi jatkaa.

Ilmamäärä säätyy tilankäytön mukaan

Kohteen energiatehokkuusajattelun peruspilareita ovat Pirhosen mukaan korkeahyötyinen lämmön talteenotto, aurinkoenergia, maalämpöjärjestelmä sekä läsnäoloperusteinen ja muokattava valaistuksenohjausjärjestelmä.

Tilat ovat muuntojoustavia. Niissä on tarpeen mukainen ilmamääräsääteisyys ja ilmanvaihto. Ilmamääräsääteisyys koskee koko kiinteistöä, ei pelkästään neuvotteluhuoneita. Anturointi on toteutettu huomattavan laajasti, jotta järjestelmän toimivuus ja tasapaino saadaan hyödynnettyä.

– Ilmamääräsääteisyys toimistotiloissa tässä laajuudessa ei ole vielä kovin yleistä. Tarpeen mukaisella ilmanvaihdolla haetaan myös energiatehokkuutta, koska nykypäivänä toimistotilatkin ovat välillä vähän tyhjiä, Pirhonen sanoo.

Lue lisää Kiinteistö & energia -lehden numerosta 4/2019!

Yhä enemmän viherkattoja

Maksaruohomatto asennetaan yleensä kalteville pinnoille.

Maksaruohomatto säästää energiaa ja suojaa katon rakenteita

Jyväskyläläisen Kiinteistö Oy Palokunnanmäen Autoparkin kannella olevien ulkoiluväline- varastojen ja jätehuoneiden katot on yhdistetty ja katettu maksaruohomatolla. Kevätaurinko vielä sulattaa viimeisiä lumia pihoilta ja katoilta, mutta sulapaikoissa viherkatolla näkyy jo jonkin verran elämää.

– Kesän tullen katto täyttyy mehiläisistä ja on todellinen ilo silmälle. Kauneuden lisäksi viherkatolla on paljon muitakin hyviä puolia: se lisää energiatehokkuutta, eristää ääntä, säätelee rakennusten sisälämpötiloja ja on ekologinen, toteaa toimitusjohtaja Tuija Kalliokoski Jyvässeudun Kiinteistöpaletti Oy:stä.

Jyvässeudun Kiinteistöpaletti isännöi kolmea Palokunnanmäen yhdeksästä talosta sekä parkkiyhtiötä. Suuri asuinkokonaisuus keskustan kupeessa on rakentunut vuosinia 2014–2018. Viherkatto asennettiin ulkorakennusten katoille vuonna 2014 ja se oli Jyväskylän ensimmäinen kerrostaloyhtiöiden yhteispihan viherkatto. Nyt kaupungissa on jo muutamia muitakin viherkattoja ja ainakin yksi kattopuutarha.

– Palokunnanmäen asukkaat ovat olleet viherkattoon oikein tyytyväisiä ja se on osoittautunut käytössä hyväksi ratkaisuksi. Viherkatossa on paljon hyviä puolia ja uskon, että tulevaisuudessa ne tulevat yleistymään kaupunkirakentamisessa, Kalliokoski sanoo.

Alla normaali huopakattorakenne

Palokunnanmäellä käytetty viherkatto on EG Trading Oy:n valmistamaa maksaruohomattoa, joka on erityisesti kehitetty pohjoiseen ilmastoon sopivaksi. Maksaruohomatossa on 8–15 eri maksa- ruoho lajia tai niiden sisar- ja alalajeja.

Lue lisää Kiinteistö ja Energia -lehden numerosta 3/2019!

Suomi kierrätyksessä EU:n kärkeen

Muovinkeruussa riittää Suomessa vielä haasteita.

Jätesäädöspaketilla aiotaan lisätä kierrätysastetta

Ympäristöministeriö on aloittanut jätelainsäädännön uudistuksen, jonka tavoitteena on osaltaan nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi.

Jätelainsäädännön uudistus liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. Sen keskeisinä tavoitteina on vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia – ja velvollisuuksia – jätteiden erilliskeräykseen.

Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä.

– Jätesäädöspaketin asettamat tavoitteet ovat kovat, minkä vuoksi etenkin yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteiden kierrätystä on entisestään tehostettava. Eräiden jätejakeiden erilliskeräystä on tehostettava merkittävästi, mihin tarvitaan uusia ohjauskeinoja, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen Ympäristöministeriöstä.

Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 prosenttia vuonna 2020, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035.

– Vuonna 2017 kierrätysasteemme oli 41 prosenttia. Kierrätysastetta voidaan nostaa erityisesti lisäämällä biojätteen ja muovin mutta myös esimerkiksi pahvin ja kartongin kierrätystä. Toisin sanoen meillä on paljon kirittävää jo tuohon vuoden 2020 tavoitteeseen yltämiseksi

Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat: kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet.

Haastavimpia Suomelle ovat muovi- ja puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet, sillä kierrätys tulisi yli kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä kaikkien jätejakeiden erilliskeräystä tulee laajentaa, varsinkin keräystä suoraan kiinteistöiltä. Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa viimeistään vuonna 2025.

Lue lisää Kiinteistö ja Energia -lehden numerosta 2/2019!

Tampereen Rantatunnelille suuren kilpailun voitto

Rantatunneli on paitsi Suomen pisin maantietunneli myös liikenteenohjauksen, -turvallisuuden ja muiden järjestelmien osalta nykyaikaisin, pisimmälle automatisoitu tunneli.

Projektia leimasivat johtajuus, innovatiivisuus ja läpinäkyvyys

Kansainvälinen projektinhallinnan keskusjärjestö IPMA teki viime kesänä laajan ja monivaiheisen arvioinnin erilaisista Mega Sized -projekteista ympäri maailman. Hankkeita arvioitiin raporttien perusteella sekä useita sidosryhmiä haastattelemalla.

Tampereen Rantatunneli-projektin johtaminen voitti jättikokoisten hankkeiden sarjan IPMA Global Project Excellence Award -kisassa.

Hanke kilpaili mega-kokoisten projektien kategoriassa. Kategorian muut finalistit olivat Kiinasta, Venäjältä ja Kazakstanista.

Rantatunneli-hankkeessa tuomaristo näki useita menestystekijöitä. Tuomariston mukaan projektia ohjasivat arvoina johtajuus, innovatiivisuus ja läpinäkyvyys. Projektijohto toimi roolimallina, sidosryhmät olivat läsnä kaikilla tasoilla. Henkilöstöstrategiassa sallittiin epäonnistuminen sekä innovatiivisuutta tukevat ratkaisut. Korkea asiakastyytyväisyys, alkuperäistä aikataulua nopeampi toimitus ja sitä seuranneet kustannussäästöt vakuuttivat myös tuomariston.

Rantatunneli maan pisin maantietunneli

Rantatunnelin rakennuttajana oli Liikennevirasto.

Hanke on rahoitettu yhteisesti Tampereen kaupungin kanssa, koska kaupungilla on maankäytön ja keskustan kehittämisintressi ja Liikennevirastolla valtatien kehittämisintressi.

– Tunneli rakennettiin keskelle kaupunkia ja tunneliin johdettiin aiemmin keskustassa maan päällä estevaikutusta ja muuta haittaa ympäristöön aiheuttava VT12:n osuus, jonka maanpäälliset kehittämismahdollisuudet oli jo käytetty loppuun, sanoo projektipäällikkö Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta.

Lue lisää Kiinteistö&Energia -lehden numerosta 1/2019!