Lämminhenkinen ja asiantunteva Kissafani on jokaisen kissaihmisen toivelehti. Kissafani esittelee tietoa ja vinkkejä kissan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä aitoja tarinoita erilaisista kissoista ja kissan omistajista. Lehden rotuesittelyt ja näyttelyreportaasit antavat kattavan katsauksen kissaroduista ja -kasvattajista. Lehdestä kissan omistajat löytävät tietoa kissan ruokinnasta, varusteista ja harrastamisesta kissan knassa.

Kissahurmurit Vokko ja Pippa

– Bengalit ovat kovia höpöttämään ja aivan erilaisia kuin tavalliset kissat, sanoo juontajana ja radiotoimittajana tutuksi tullut Ellen Jokikunnas.

Ellen Jokikunnaksella sydämessään paikka eläimille

Leopardikuvioinen Vokko herätti Ellen Jokikunnaksen haastatteluaamuna karjuen miltei kurkku suorana, kun sillä oli niin paljon asiaa yön jäljiltä.

– Bengalit ovat todella kovia puhumaan. Niiden ääniskaalaan kuuluu maukumisen, kiljahdusten, murinoiden, leijonakarjahduksien lisäksi pikkukoiran haukkumista muistuttava ääni. Näin parin vuoden jälkeenkin sen äänestä löytää vielä ihan uusia sfäärejä, kun se alkaa höpöttelemään, Ellen ihmettelee.

Bengalinrotuinen Vokko kuuluu Ellenin eläinlaumaan, jossa tepastelevat lisäksi 8-vuotias maatiaiskissa Pippa, tanskandoggi Reino sekä kolme kanaa ja kukko.

– Meillä olisi paljon enemmänkin eläimiä, jos se olisi vain käytännössä mahdollista. Pihalla olisi kiva olla muutama alpakka, aasi ja vaikka lampaita. Minun on kuitenkin pakko rajoittaa itse itseäni, koska käyn töissä ja haluan välillä mökkeilläkin, Ellen nauraa.

Lue lisää Kissafanin numerosta 3/2021!

Opi kissalta läsnäolon taitoa

Vanha Hertta-kissa menehtyi pian jutun kirjoittamisen jälkeen. Se tykkäsi kovasti rauhallisista Purrfulness-hetkistä emäntänsä seurana.

Purrfulness – kissamaista mindfulnessia

Kissakodissa meditoiminen voi olla melkoinen haaste. Paikalla istuessa kissat punkevat syliin tai alkavat kesken kaiken leikkiä vaatteiden naruilla. Koita siinä sitten olla tyyni ja henkevä! Eeva-Liisa Kauhanen on hoksannut, että kissoja ei kannata hätistää pois harjoituksesta, vaan ne voi ottaa siihen mukaan. 

– Aloin tehdä mindfulness-harjoituksia muutama vuosi sitten. Minusta tuntui kurjalta torjua kissojen läheisyys harjoitusten aikana, kun hiljainen paikallaoloni ilmiselvästi houkutteli niitä luokseni. Kerran entinen Hapsu-kissani tuli syliin kesken harjoituksen ja asettui siihen kehräämään. Laitoin käteni kevyesti kissan ympärille ja yhtäkkiä tunsin sen kehräyksen koko kehossani. Tunne oli ihmeellinen – oli vain hengitys ja kehräys, tässä ja nyt, Kauhanen muistelee.

Kärsivällisyys ja huolettomuus

Kauhanen kertoo itse saaneensa Purrfulness-harjoitteista paljon sisältöä elämäänsä. Suurin muutos on tapahtunut kärsivällisyydessä, ja sen ovat läheisetkin huomanneet.

Myös Kauhasen kissat ovat hyötyneet emännän harjoittelusta ja hänen omaksumastaan kissamaisen läsnäolon tilasta. 

– Toinen kissani Lucas on mahdottoman villi pentuna hylätty löytökissa, joka vaatii paljon huomiota ja yhdessä olemista. Lucas tulee tosi mielellään lähelle, kun teen harjoituksia, ja sen päivittäiset hepulit ovat harjoitusten myötä vähentyneet. Myös 17-vuotias Hertta-rouva tykkää tosi paljon rauhoittua kanssani läsnäoloharjoitusten pariin, Kauhanen kiittelee. 

Lue lisää Kissafanin numerosta 2/2021!

Puolet käyttäytymisestä periytyvää

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että aikaisin vierotetuilla kissoilla oli suurempi todennäköisyys aggressiiviseen ja toistavaan käyttäytymiseen kuin myöhään vierotetuilla kissoilla.

Liian aikaisin vieroitetut kissat helposti aggressiivisempia

Kissojen ja koirien käyttäytymisen biologinen tausta on samankaltainen. Tämä selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. 

Monet kissojen ja koirien käyttäytymispiirteet liittyvät lisäksi toisiinsa samalla tavoin kuin ihmisellä. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että koiraa ja kissaa voisi käyttää ihmisen mielenterveyshäiriöiden eläinmalleina.

Käyttäytyminen vaikuttaa merkittävästi niin eläinten kuin ihmistenkin hyvinvointiin. Käyttäytymisen biologinen tausta tunnetaan seuraeläimillä kuitenkin huonosti. Koirien ja kissojen käyttäytymistutkimus auttaa ymmärtämään myös ihmisen mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä.

Lähes 6000 kissan tiedot

FM Milla Salonen on väitöskirjatyössään tutkinut kissojen ja koiran käyttäytymiseen liittyviä ympäristötekijöitä ja käyttäytymisen perinnöllisyyttä. 

Väitöskirjatyössä selvitettiin muun muassa pelokkuuden, aggressiivisuuden, aktiivisuuden ja toistavan eli stereotyyppisen tai pakko-oireisen käyttäytymisen taustaa. Tutkimuksessa oli käytettävissä laaja kyselyaineisto, joka käsitti tiedot lähes 14 000 koirasta ja lähes 6 000 kissasta.

Lue lisää Kissafanin numerosta 1/2021!

Kissakodin turvallinen joulu

Joulukuusi ja siitä riippuvat koristeet ovat monelle kissalle vastustamattomia: osa kissoista haluaa leikkiä koristeilla, toiset taas kiivetä puuhun ja pahimmillaan kaataa sen.

Agria Eläinvakuutus listaa vinkkejä, miten kissataloudessa voi ennaltaehkäistä mahdollisia joulukuusen ja joulukuusen koristeiden aiheuttamia vaaranpaikkoja.

Jos kissasi on kiinnostunut joulukuusesta tai kuusen koristeista, joulukoristeluissa tulee olla hieman tarkkana muun muassa sen suhteen mihin joulukuusi ja koristeet sijoitetaan. Jos joulukuusi on kissoille aivan vastustamaton ja aiheuttaa vaaratilanteita, voi olla yksinkertaisesti helpointa ja turvallisinta juhlia joulua ilman kuusta.

Joulukuusi

Kissaperheessä joulukuusi kannattaa sijoittaa sellaiseen paikkaan, että kissa ei pääse hyppäämään kuuseen esimerkiksi omasta kiipeilypuustaan. Jos mahdollista, sijoita kuusi mahdollisimman avaraan paikkaan kauas muista huonekaluista.

Kuuselle kannattaa hankkia tukeva jalusta, jotta kuusi ei pääse kaatumaan ainakaan yhtä helposti, vaikka kissa tutkisi tai kiipeilisi siinä.

Kissan voi pyrkiä pitämään poissa kuusen luota levittämällä kuusen alle esimerkiksi muovisen maton, foliota, kuplamuovia tai muuta materiaalia, jonka päällä seisomisesta tai kävelemisestä kissa ei pidä. Voit myös suihkuttaa kuusen oksille ja lähiympäristöön esimerkiksi sitrustuoksua, piparminttua tai muuta tuoksua, josta kissa ei pidä.

Joulukoristeet

Joulukoristeet voivat kissan silmin näyttää hauskoilta leluilta – tai siltä, että ne täytyy tuhota. Siksi joulukoristeet kannattaa valita harkiten ja kallisarvoisimmat koristeet sijoittaa kissan ulottumattomiin ylemmille oksille.

Särkyneet joulupallot voivat aiheuttaa haavoja tassuihin ja pienet koristeenpalaset tai lahjanarunpätkät voivat juuttua ruoansulatuselimistöön. Jos kuusessa on sähköllä toimivia valoja tai kynttilöitä, varmista ettei kissa pääse pureskelemaan sähköjohtoja.

Jos kissa on todella leikkisä, kannattaa kissaa leikittää omilla leluilla, jotta se pääsee purkamaan leikkienergiaansa sallittuihin leluihin joulukoristeiden sijaan. Kissaa ei kannata leikittää joulukoristeiden kanssa, sillä silloin ne näyttävät kissan silmissä entistä enemmän leluilta.

Monia haavereita
  • Särkyneet joulupallot ja muut koristeet voivat aiheuttaa haavoja tassuihin.
  • Pienet koristeenpalaset tai lahjanarunpätkät voivat juuttua ruoansulatuselimistöön ja pahimmillaan ainoa tapa poistaa ne on leikkauksen avulla.
  • Jos kissa kiipeää joulukuuseen, kuusi voi kaatua ja aiheuttaa kissalle vaurioita kuten haavoja, nyrjähdyksiä tai jopa murtumia.
  • Jos kuusessa on sähkövalot tai -kynttilät, kissa saattaa pureskella johtoja, joka puolestaan voi aiheuttaa kissalle sähköiskun.

Viivi on Söpöin kissa 2020

Söpöin kissa 2020 -äänestyksen voittanut Viivi sai yli 30 prosenttia kilpailussa annetuista äänistä.

Jo toinen kauneuskisan voitto samaan perheeseen

Haminalainen Mari Peippo ei ole ihan varma, onko hän muistanut kertoa Viiville, että hurmurityttö on juuri voittanut Kissafani-lehden Söpöin kissa 2020 -äänestyksen.

– Olen minä varmaan sille höpöttänyt tämänkin uutisen kaiken muun ohessa, mutta Viivi on niin rauhallinen tapaus, että ei se juuri korvaansa letkauta. Ainoastaan, jos lupaan sille illalla aamupalaksi lihaa, se tulee jo neljältä herättämään minut ruokintapuuhiin, Peippo naurahtaa.

Viivi on Marin silmäterä, jonka kanssa on yhteistä taivalta kertynyt lähes koko Viivin elämän ajan. Kissa oli vain 10-viikkoinen pentu muuttaessaan Peipon lemmikiksi.

– Näin kuvan pentueesta ja kun kävin katsomassa Viiviä paikan päällä, tiesin heti, että Viivi on minun kissani, Mari muistelee.

Empaattinen ja hellä mirri

Peippo myöntää, että hän ei ollut varsinaisesti suunnitellut kissan hankkimista, sillä hän suri vielä edellisen kissansa menetystä.

– Edellinen kissani Kisu-Nokinenä kuoli toukokuussa 2011 ja olin niin surullinen, että en uskonut ikinä voivani ottaa uutta kissaa. Kun Viivi-pentu kuitenkin muutti luokseni elokuussa, se osoittautui parhaaksi mahdolliseksi lohduksi.

Lue lisää Kissafanin numerosta 6/2020!

Päihteiden käyttö taakse jäänyttä elämää

”Siinä se oli kämmenellä ja oli ihan tyytyväinen. Muistan kun sisko sanoi, että siinä on sinulle kissa, jota täytyy hoivata ja josta täytyy kantaa huolta.”

Kissa auttoi pahimman yli

Mustalla maatiaiskissa Lululla on iso rooli Jutan elämässä. Lulu auttoi emäntänsä pois huumehouruisesta elämästä.

Keski-Suomessa asuva 25-vuotias Jutta uskoo, että ilman Lulua hän ei olisi selviytynyt.

– Kun oli pahimmassa mahdollisessa kunnossa, pienen kissan läheisyys, pehmeys ja pohjaton ystävällisyys oli parasta mahdollista lääkettä. Kun oli melkein asunut katuojassa, ja sen jälkeen sai sekä katon pään päälle että oman kissan, se oli jo iso askel kohti paranemista.

Kun Jutta muistelee muutaman vuoden takaista aikaa, hän sanoo joutuvansa miltei paniikkikohtaukseen.

– Oli se niin hurjaa aikaa. Ekana aamulla aina mietti, että koska saisi päivän ensimmäisen annoksen. Mikään muu ei kiinnostanut; ei perhe, vanhat kaverit, opiskelu, tulevaisuus. Vaan hepo ja sen tuoma olotila.

Mutta sitten kaikki muuttui.

– Kun oli pakko. Muuten olisi lähtenyt henki, Jutta kuittaa.

Lue lisää Kissafanin numerosta 5/2020!

Mäyyy! Mie olen selviytyjä ja Sisu Sisutar!

Miun motto: Sisulla selviät mistä vaan.

Misse Universum 2020

Haminassa asuva 45-vuotias Mari Peippo kertoo rakastavansa kaikkia eläimiä, mutta kissojen olleen aina erityisen lähellä sydäntään.

– Ensimmäinen kissani eli Kisu-Nokinenä eli melkein 13-vuotiaaksi, se kuitenkin sairastui vakavasti ja jouduin päästämään sen sateenkaarisillalle. Siitä neljän viikon kuluttua mieheni kuoli. Näiden tapahtumien jälkeisessä tuskassa ja surussa ajattelin, etten koskaan enää pysty ottamaan uutta kissaa. Mutta sitten ystäväni kertoi kissanpennusta ja sen nähdessäni rakastuin heti. Viivi-kissa täytti nyt kesäkuun alussa yhdeksän vuotta.

Viivin ollessa parin vuoden ikäinen Peippo oli harkinnut sille kaverin hankkimista.

– En kuitenkaan edistänyt asiaa. Onneksi, sillä Sisu oli tulossa täysin yllättäen elämäämme. Oli jotenkin aivan itsestään selvää, että Sisusta tulee minun kissani ja Viivin kaveri, toteaa Peippo.

Takkuturkki pakkasessa

Oli ollut hirmuisen kylmä iltapäivä 13.1.2016.

– Lähdin vanhempieni kyydillä käymään ruokakaupassa. Tullessani ulos kaupasta jostakin hämärästä juoksi villieläintä muistuttava takkuinen otus ohitseni. Tajutessani tuon otuksen olevan kissanpentu juoksin hädissäni sen perään.

– Takkuturkki piiloutui peloissaan kaupan takapihalla olleiden sinisten konttien alle, hiivin lähemmäs ja näppäsin kuvat pikkuisesta. Laitoin kuvat Facebookiin siinä toivossa, että omistaja löytyisi, mutta näin ei käynyt. Pakkanen kiristyi päivä päivältä, pahimmillaan sitä oli lähes -30 astetta.

Lue lisää Kissafanin numerosta 4/2020!

Vuoden 2019 sankarikissat

Kitty, Naava ja Miu

Suomen Kissaliitto ry myöntää vuosittain sankarikissan arvonimiä kissoille, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että ihmishenkiä on pelastunut tai vakavilta sairaustapauksilta on vältytty.

Vuosittain hakemuksia tulee keskimäärin kolmesta viiteen. Sankarikissa voi olla rekisteröity rotukissa tai myös kotikissa.

Ensimmäiset Sankarikissat valittiin vuonna 2014.

Lue lisää Kissafanin numerosta 3/2020!

Turvasiru myös kissoille

Mikrosiru voidaan laittaa kissalle myös esimerkiksi rokotuskäynnin yhteydessä.

Sirun avulla kadonnut lemmikki pääsee kotiin

Löytöeläintaloihin päätyy vuosittain yli 10 000 kissaa ja koiraa. Kissoista vain noin joka neljäs haetaan takaisin omaan kotiinsa, kun taas koirista yhdeksän kymmenestä. Kotiin palautumattomista eläimistä osa päätyy paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin etsimään uutta kotia, mutta osa eläimistä lopetetaan, kun lain edellyttämä 15 vuorokauden hoitovelvoite on täyttynyt.

Kun eläimeltä löytyy mikrosiru, jonka avulla omistajan ajantasaiset yhteystiedot löytyvät rekisteristä, omistajaan saadaan yhteys nopeasti, ja eläin pääsee takaisin kotiin.

– Meiltä kysytään usein, kuinka moni eläin säästyisi lopetukselta, jos sillä olisi mikrosiru ja ajantasaiset omistajan yhteystiedot rekisterissä. Todellista lukua on mahdotonta saada selville, mutta asia koskee todennäköisesti lukuisia eläimiä joka vuosi, sanoo SEY Suomen eläinsuojelun toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Varmaa on kuitenkin se, että tunnistusmerkintä nopeuttaa eläimen palautumista kotiinsa.

– Mitä nopeammin eläin palautuu kotiinsa, sen parempi eläimelle, mutta myös omistajan kukkarolle. Eläimen löytöeläintalossa viettämät yöt veloitetaan lemmikin omistajalta sen takaisinluovutuksen yhteydessä.

Kampanja kiertää pitkin Suomea

SEYn ja Eläinsuojeluyhdistysten Kummien rahoittaman Turvasiru tutuksi -kiertueen tavoitteena on nostaa esille lemmikkien tunnistusmerkinnän ja omistajatietojen rekisteröinnin tärkeyttä ja tarpeellisuutta.

Kiertueen aikana koulutetaan uusia turvasiruttajia, ja siruttomien lemmikkien omistajilla on mahdollisuus tuoda lemmikkinsä sirutettavaksi tavallista edullisempaan hintaan.

Lue lisää Kissafanin numerosta 2/2020!

Kissakin osaa surra ja ikävöidä

Kun oma kaveri kuolee, kissallakin on ikävä.

Kukkatipoista tai homeopatiasta apua

Kissat ovat herkkiä eläimiä, jotka reagoivat helposti niiden elämään vaikuttaviin muutoksiin.

Kissa voi olla hämillään muutosta uuteen kotiin, laumatoverinsa katoamisesta tai perheenjäseniin liittyvistä muutoksista.

– Kissa voi mennä ihan tolaltaan jopa siitä, että yksinäinen omistaja alkaa seurustella ja kotona alkaa käydä uusi ihminen, tietää luontaishoitaja Anna Multanen.

Kissalla on yhtä lailla surun tunteita kuin meillä ihmisilläkin. Yleensä kissan tunteet näkyvät sen käytöksessä. Se voi olla apeampi, saattaa vaikuttaa vetäytyvältä tai kiukkuiselta.

– Selkeä merkki on, jos kissa lakkaa syömästä. Silloin tilanne on jo tosi vakava, Multanen muistuttaa.

– Kissat voivat viestittää omia tunnetilojaan, esimerkiksi ahdistusta, merkkaamalla eli pissaamalla muualle kuin hiekkalaatikolle.

Surevaa kissaa voidaa auttaa

Yksilöissä ja kissojen välisissä suhteissa on eroja, riippuen siitä, miten läheisiä kissat ovat olleet toisilleen.

Mutta jos vaikkapa sisaruksista, jotka ovat olleet pienestä pitäen yhdessä, toinen kuolee, on se todella merkittävä asia toiselle.

– On myös kissoja, jotka kiintyvät enemmän ihmiseen kuin toiseen kissaan, jolloin sitä ei kovin paljon haittaa, jos toinen kissa katoaa. Se riippuu niin paljon kissojen välisestä suhteesta.

Lue lisää Kissafanin vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!