Lämminhenkinen ja odotettu Kissafani välittää asiatiedon lisäksi kissoihin liittyvää tunnepuolta. Upeat värikuvat sekä perusteelliset rotukissaesittelyt ovat saaneet hyvää palautetta lehden asiantuntevilta lukijoilta. Heidän joukossaan on niin kissaharrastuksen vasta aloittaneita kuin pidemmälle edenneitä näyttelykonkareita ja kasvattajia.

Saako kissa ulkoilla vapaana?

Vapaana liikkuvat kissat ovat alttiita lukuisille vaaroille.

Kimurantti aihe, johon on vaikea vastata

”Vapaana kissa elää onnellisempaa elämää.” ”Kyllä maatiaiskissa pitää itsestään huolen.”

Nämä usein kuullut sanonnat jakavat kissaihmiset kahteen koulukuntaan, niihin, jotka päästävät huoletta kissansa ulos ulkoilemaan yksin sekä niihin, jotka ovat ehdottomasti sitä mieltä, ettei kissaa saa päästää vapaana ulos.

Eläinsuojelijat kehottavat ajattelemaan asiaa kissan turvallisuuden kannalta. Vapaana kulkeva kissa altistuu itsekseen liikkuessa lukuisille vaaroille.

Järjestyslaissa on koirakuri-pykälä, joka koskee myös kissoja. Kissan pitäminen taajamassa ei ole yksiselitteisesti kiellettyä, mutta omistaja on vastuussa siitä, missä kissa kulkee ja mitä se tekee.

Esimerkiksi kuntopoluille, lasten leikkipaikoille tai yleisille uimarannoille kissoilla ei ole menemistä. Eikä naapurin tontille. Ristiriita syntyykin siitä, ettei kisaa pysty opettamaan pysymään omalla tontilla.

Kissat valjaissa

Marjatta Savelalla on ollut kissoja lapsesta lähtien, niin rotukissoja kuin maatiaisiakin.

Kissansa Savela on ulkoiluttanut aina valjaissa.

– Pelkään, että muuten ne olisivat jääneet auton alle, eläinrakas Savela perustelee.

– Aikaisempi kissani, joka eli 17-vuotiaaksi, olisi kyllä karannut pihasta ja karkasikin, jos sille avautui siihen mahdollisuus, Savela nauraa.

– Kyllä mielestäni kissat pitäisi pitää kiinni erityisesti taajama-alueilla.

Lue lisää Kissafanin numerosta 5/2019!

Tunnista kissasi stressi

Hyökkäilyn syynä voi olla myös turhautuminen.

Apua ongelmakäyttäytymiseen

Kissa voi stressaantua hyvinkin pienistä ja arkipäiväisistä asioista.

Yleensä stressin taustalla on jokin normaalioloissa tapahtuva muutos, kuten muutto tai vaikkapa se, että asunnossa vaihdetaan huonekalujen paikkaa.

– Yllättävän yleinen stressin syy on se, että kissakaveria käytetään eläinlääkärissä ja se haisee sieltä palatessaan erilaiselta, kertoo aktiivista eläinsuojelutyötä tekevä Janina Pohju.

Stressi voi purkautua hiekkalaatikko-ongelmina, hyökkäilynä tai paikkojen tai esineiden tuhoamisena.

Ongelmiin voi kuitenkin puuttua erilaisin keinoin.

Yleiset hiekkalaatikko-ongelmat

Yleistä on, että kissa tekee tarpeensa muualle kuin pitäisi.

Yleensä se valitsee kohteeksi jonkun pehmeän materiaalin kuten sohvan, sängyn, maton tai viltin.

Ensimmäisenä Janina Pohju kehottaa tarkastamaan kissan terveydentilan.

– Hyvin herkästi kannattaa lähteä tällaisessa tapauksessa eläinlääkäriin, sillä todella monet hiekkalaatikko-ongelmat johtuvat siitä, että kissalla on virtsatietulehdus tai jotain virtsateihin liittyvää ongelmaa.

Kannattaa pyytää eläinlääkäriä ottamaan virtsarakosta punkteeraamalla näyte, jonka avulla pystytään sulkemaan sairaus pois.

– Toimin aiemmin aktiivisesti eläinsuojeluyhdistyksessä, jonne tuli paljon kissoja, joilla oli ollut useita vuosia vääriin paikkoihin pissailua. Niillä ilmeni virtsatietulehdus, joka oli saattanut vaivata niitä vuosikaudet. Voi vain kuvitella, miten kamalaa se on kissalle ollut.

Lue lisää Kissafanin numerosta 4/2019!

Vuoden 2018 sankarikissat

8,5 vuoden ikäinen kotikissa Kaneli tunnetaan verenluovuttajakissana.

Kissaliitto palkitsi vuoden 2018 sankarikissat

Hertta ilmoittaa kohtauksista

Migreenikissana tunnetun kotikissa Hertan omistaja kärsii toistuvasta migreenistä. Hertta on oppinut ennakoimaan migreenikohtaukset ja ilmoittaa niistä emännälleen jo ennen kuin hän itse huomaa mitään oireita. Hertan ansiosta on vältytty monilta sairaalakäynneiltä.

Kaneli luovuttaa verta

Ystävällinen ja seurallinen Kaneli on ”verenluovuttajakissa”, jonka ansiosta on pelastettu useita kissahenkiä.

Isännän ikioma terapeutti

Selma on pieni tyttökissa, josta tuli isännälle oivallinen terapeutti.

Nipsu paljasti uniapnean

Nipsu tiesi jo paljon ennen emäntäänsä, että tämän asiat eivät olleet hyvin.

Pieni Tiu-kissa – sydäntä lähellä

Tämä sankarikissa huolehtii ja vahtii omistajaansa, joka sairastaa Ehlers-Danlosin syndroomaa. Tiu reagoi sykkeen muutoksiin, jolloin se painautuu omistajaansa tiukasti kiinni.

Lue lisää Kissafanin numerosta 3/2019!

Pentu tulee taloon

Pentu saattaa aristella aluksi, mutta reipastuu omaan tahtiinsa tutustumaan paikkoihin ja uusiin perheenjäseniinsä.

Kärsivällisyys valttia uuden perheenjäsenen kanssa

Suomen Rotukissayhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Vallenius kehottaa varautumaan uuden perheenjäsenen saapumiseen ottamalla pari vapaapäivää, jotta pentu saa kotiutua ja tutustua rauhassa sekä ilman pelkoa yksin jäämisestä.

– Synnyinkodista on hyvä saada pennulle mukaan jotakin, jossa on ”omia tuoksuja”, kun/jos ikävä iskee, jotta pentu voi sitten turvautua tuttuun tuoksuun.

– Toiset pennut ovat niin reippaita, että uusi koti on vallattu sillä sekunnilla, kun kuljetuslaatikosta astutaan ulos, toiset vaativat tottumiseen parikin viikkoa.

Kotiutuminen ja uusiin paikkoihin sekä ihmisiin tutustuminen tulee toteuttaa rauhallisesti, tähdentää Vallenius.

– Kotiutumisen helpottamiseksi pennulle kannattaa antaa aluksi vain yksi huone käyttöönsä, jonne sille tuodaan hiekkalaatikko, vettä, ruokaa ja tuttuja hajuja.

– Pentu saattaa piilotella ja aristella aluksi, mutta reipastuu siitä sitten tutkimaan paikkoja, omaan tahtiinsa. Pennulle kannattaa jutella paljon ja rohkaista sitä tulemaan luokse, vaikkapa herkuilla houkuttelemalla.

– Aluksi kannattaa pitää kiinni vanhoista rutiineista ja ruoista, joihin pentu on synnyinkodissaan tottunut. Tähän parhaat ohjeet saa kasvattajalta.

Kärsivällisyys ja rutiineista kiinnipitäminen ovat Valleniuksen mukaan valttia uuden kissan tullessa taloon ja tutustuessa uuteen kotiinsa ja perheeseensä.

Turvallinen koti

Mikäli taloudessa on jo ennestään lemmikkejä, tutustuminen kannattaa aloittaa varovasti.

– Tutustuttamisen voi aloittaa esimerkiksi niin, että pentu on kuljetuslaatikossa, josta sitä voivat vanhat asukit nuuhkia. Siitä aika nopeasti näkee, että onko vieras tervetullut heti vai ottaako tutustuminen aikansa. On aina kuitenkin hyvä varautua siihen, että uusi ja vanha lemmikki erotetaan toisistaan kokonaan alkuajaksi ja pikkuhiljaa sitten tutustuttaa niitä toisiinsa.

Lue lisää Kissafanin numerosta 2/2019!

Hoitoapua eri tilanteissa

Fanny Edwards nauttii työstään kissojen ja koirien hoitajana lemmikkihotelli Doggies & Kittiesissä. Työnkuvaan kuuluu muun muassa kissojen silittämistä ja leikittämistä.

Kissat sopeutuvat lemmikkihotelliin nopeasti

Jyväskyläläisen kissahotelli Doggies & Kittiesin oleskelualueella on iso raapimispuu ja laatikko, johon on kerätty kissojen lempileluja vessapaperihylsyistä pehmohiiriin.

Kaksivuotias maatiaiskissa Viljo sipsuttelee huoneessa omistajan elkein ja puskee tyytyväisenä päällään ovenkarmeja ja Fanny Edwardsin pohjetta.

– Viljo on meillä nyt toista kertaa hoidossa, tällä kertaa vain pari päivää. Se on hirmu sosiaalinen ja leikkisä kissa, joka tutkii mielellään paikkoja ja tekee tuttavuutta kaikkien kanssa, Edwards kertoo.

Kaikki lemmikkihotellissa vierailevat kissat eivät ole yhtä uteliaita, vaan ne viihtyvät paremmin omissa oloissaan huoneidensa sopukoissa. Kaikissa seitsemässä, pinta-alaltaan noin parin neliömetrin kokoisessa ja 2,5-metriä korkeassa hotellihuoneessa on mahdollisuus pötköttää, piiloutua, kiipeillä, raapia, syödä ja tehdä tarpeet hiekkalaatikkoon.

– Yhteensä meille mahtuu jopa 14 kissaa hoitoon, sillä kaikkiin huoneisiin voidaan majoittaa saman perheen kaksi kissaa, jos ne muutenkin ovat tottuneet olemaan yhdessä, Edwards toteaa.

Toisena hoitopäivänä sopeudutaan

Edwardsin työhön Doggies & Kitties -lemmikkihotellissa kuuluu muun muassa kissojen ruokkimista, niiden leikittämistä ja paijaamista sekä hotellihuoneiden siivoamista. Lisäksi hän huolehtii hotellin koiravieraiden hyvinvoinnista. Koirat majailevat hotellin pääaulan huoneissa ja kissoille on varattu erillinen, rauhaisa lisäsiipi, jonne haukku ei juuri kantaudu.

Toisin kuin kissat, koirat pääsevät hotellilomallaan paitsi rentoutumaan, myös ulkoilemaan.

– Turvallisuussyistä emme ulkoiluta kissoja. Meillä on kyllä käynyt paljon myös ulkoilevia kissoja, mutta kaikki niistä ovat viihtyneet sisätiloissa. Koiravieraille meillä on myös pesu- ja trimmauspalveluita, mutta kissoille ei, Edwards lisää.

Lue lisää Kissafanin numerosta 2/2019

Haasteellinen kasvatettava

Suklaatabby-naamioinen teinityttönen Zuku (Kirakan Zen Garden).

Geenipohjaa laajennetaan ulkomaan tuonneilla

Minä sanon aina kysyjille, että pyhä birma on hiljainen rotu.

Saan osakseni yleensä naurua. Pääsääntöisesti birma on hiljainen, sen ääni ei ole kovin vaativa eikä äänekäs. Mutta kyllä se osaa pitää ääntäkin. Etenkin, kun tytöillä on juoksu, se voi olla raastavaakin, Anneli Teikari nauraa.

Mitään muuta negatiivista sanottavaa yli 20 vuotta FI*Kirakan-kasvattajanimellä birmoja kasvattanut Anneli ei rodusta löydä.

Anneli tutustui rotuun kissanäyttelyssä. Hän oli juuri menettänyt kaksi kotikissaa, toisen auton alle ja toisen todennäköisesti ketun suuhun.

– Silloin päätin, että kun maksan kissasta, niin se ei ainakaan lähde ikkunasta ulos. Jo tämän kissaharrastukseni alussa opin, että mitään kissaa ei koskaan saa päästää kulkemaan yksin vapaana ulos.

Kissa ei kuulu Suomessa luonnonvaraisiin eläimiin, vaan on lemmikki, jonka hyvinvoinnista on huolehdittava.

Ensin Anneli haikaili ragdollista, mutta vuonna 1992 niitä ei vielä juurikaan Suomessa ollut.

– Maallikon silmin ragdoll ja pyhä birma ovat hyvin samanlaisia, vaikka eroja onkin. Tätä rotua en kyllä vaihtaisi pois, vaikka pitäisi, Anneli vakuuttaa.

Pentuja tarjolla

Annelin birmalauma koostuu tällä hetkellä neljästä tytöstä ja yhdestä pojasta.

Vanhin on 18-vuotias Laa-laa, Piona on 11, Tiuhti (joka nimestään huolimatta on poika) kahdeksan, Pionan tytär Tiuku neljä ja teininuori Zuku on kahdeksan kuukauden ikäinen.

Pyhä Birman Kissa ry:n rotuneuvojanakin toimiva Anneli on kasvattanut noin parikymmentä pentuetta. Kasvattajia on Suomessa kaikkiaan noin 60-80, joten pentujakin on yleensä mukavasti tarjolla.

– Riippuu tietysti millaiset vaatimukset ostajalla on. Jos haluaa määrätyn sukupuolen, tietyn värisen ja tietyn tasoisen, voi olla vaikeuksia löytää sopiva. Erikoisvärejäkin joutuu yleensä odottamaan.

Yleensä pentuja on koko ajan jonkin verran listoilla, mutta viime kesä oli jostain syystä todella heikko. Pentuja ei juurikaan ollut tarjolla tai ne olivat yli-ikäisiä.

Lue lisää Kissafanin numerosta 1/2019!

Pentubisnes rehottaa

– Pentutehtailuun on vaikeaa puuttua, jos eläimet kasvatetaan pääosin muualla ja ne tuodaan Suomeen vain myytäviksi, kertoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

SEY: Pentutehtailu kansainvälistä ammattirikollisuutta

Pentuja tehtaillaan erityisesti itäisen Keski-Euroopan maissa, joista niitä viedään muualle Eurooppaan ja myös Suomeen.

Pentujen tehtailu houkuttelee puoleensa ammattirikollisia.

– Pentutehtailulla on helppo kääriä suuria voittoja ilman mainittavaa kiinnijäämisen riskiä. Jos tehtailija sattuisikin jäämään kiinni ja päätymään oikeuden eteen, tehtailusta langetetut tuomiot ovat pieniä. Tämä tekee pentutehtailusta erityisen houkuttelevaa liiketoimintaa, kertoo SEYn toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Pentutehtailuepäilyistä tehdään viranomaisille paljon ilmoituksia, mutta tarkastuskäynnit jäävät usein tuloksettomiksi.

– Pentutehtailuun on vaikeaa puuttua, jos eläimet kasvatetaan pääosin muualla ja ne tuodaan Suomeen vain myytäviksi.

Pentutehtailu näyttää vuosien valistuskampanjoista huolimatta vain lisääntyvän. Yli puolet SEYn eläinsuojeluneuvojista raportoi syyskuussa toteutetussa kyselyssä, että ilmoitukset sekä koirien että kissojen pentutehtailusta ovat lisääntyneet viime vuosina.

– Vuosien kampanjoinnin tuloksena pentutehtailu ilmiönä on tullut tutuksi yhä useammalle suomalaiselle. Valitettavasti tietoisuus pentutehtailun vaaroista ei ole vähentänyt kysyntää, sanoo Pulli.

Pentutehtailua verkkokaupoissa

Eläinten myynti verkossa mahdollistaa Euroopan laajuisen pentutehtailubisneksen. Pentutehtailtu koira tai kissa ostetaan tyypillisesti verkon kauppapaikasta.

– Eläinsuojelulaissa pyritään monin tavoin rajoittamaan eläimen ostamista heräteostoksena esimerkiksi kieltämällä eläinten myynti torilla. Nykyään eläimet kuitenkin hankitaan ensisijaisesti verkon myyntipalstoilta, mutta eläinten verkkomyynnille ei ole asetettu mitään rajoituksia, sanoo Pulli.

Lue lisää Kissafanin numerosta 6/2018!

Vanhan kissan sairaudet kehittyvät usein huomaamatta

Anne-Marika Siponen on eläinlääkäri, jonka sydäntä lähellä ovat kissat. Eläinlääkäri kohtaa työssään usein seniorikissojen terveyshaasteita. Kuva: Pauli Araneva

Kun kissa on täyttänyt 15 vuotta, sen sanotaan olevan jo vanha. Ikääntyminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Eläinlääkäri Anne-Marika Siponen sanoo, että yli 10-vuotiaalla kissalla on jo ikää sen verran, että voidaan puhua vanhenevasta kissasta.

– Keski-iässä kissa on noin 6-10 vuoden iässä. Kissan ulkonäön perusteella ikääntymistä ei välttämättä aina huomaa, ja yli 15-vuotias kissa voi näyttää hyvin nuorekkaalta ja atleettiselta, summaa Omaeläinklinikka Ehelissä Riihimäellä työskentelevä Siponen.

Vanhuuden vaivoja

Eläinlääkäri tapaa vastaanotollaan monenlaisia kissoja.

Ikä saattaa näkyä ulospäin selvimmin turkin kunnossa – ihon kimmoisuus ja turkin laatu ovat mahdollisesti heikentyneet.

– Kaikki elimistön toiminnot yleensä rappeutuvat iän myötä. Hampaat huononevat, lihaksikkuus vähenee ja kissan yleisilme tulee kuihtuneemmaksi. Näkö ja kuulo voivat heiketä, samoin haju- ja makuaistit.

Eläinlääkärin mukaan vanha kissa stressaantuukin helpommin, joten esimerkiksi muutto ei ole vanhalle hyvä kokemus, mikäli se on pitkään tottunut elämään samassa ympäristössä.

Hampaita rasittaa useimmiten hammaskivi.

– Jos kissan hampaita ei hoideta, voi käydä niin että kissa ei pysty enää pureksimaan ruokaansa ja sen vuoksi laihtuu. Kissankin hampaita voi harjata, se onkin ainoa keino ehkäistä hammaskiven muodostumista.

– Ravinnon osalta energiantarve vanhetessa vähenee, koska kissa ei enää liiku entiseen malliin. Jos se saa liikaa energiaa, seurauksena on ylipaino.

Lue lisää Kissafanin numerosta 5/2018!

”Valmisruoat kissalle huumetta”

Eläinten luontaisterapeutti Siqri Piiraisen luokse on hakeutunut asiakkaita, joiden lemmikin eläinlääkäri olisi jo halunnut lopettaa. Luonnonmukaisella ravinnolla vaikeampiakin vaivoja on kuitenkin saatu hoidettua.
Suolistovaivat ja ihottumat kuriin luonnonmukaisella ravinnolla

Kissan vääränlainen ruokavalio voi johtaa vakaviin terveysongelmiin.

Luontaisterapeutti Siqri Piiraisen luokse hakeutuu paljon omistajia sellaisten lemmikkien kanssa, jotka ovat pitkään käyneet eläinlääkärillä, mutta lopullista hoitokeinoa ei ole löydetty.

– Yleisimpiä vaivoja ovat erilaiset ihottumat ja niihin liittyvät kutinat sekä suolistovaivat, jotka voivat oireilla joko jatkuvana ripulina tai ummetuksena. Kissoilla suolistovaivat ovat yleensä pahempia kuin koirilla. Myös kilpirauhashäiriöt ovat yleisiä, Piirainen kuvaa.

Jos kissalla ei vielä ole todettu kilpirauhasen toiminnan häiriötä, mutta Piirainen alkaa sellaista epäillä, passittaa hän herkästi ottamaan kokeita.

Asiakkaina Piiraisella on kaikenikäisiä ja kokoisia kissoja. Ruokavalion muutoksella ja tarvittaessa tukena käytettävillä homeopaattisilla lääkkeillä oireet saadaan yleensä kuriin parissa kuukaudessa.

– Jos suolisto on pahasti tulehtunut, niin sanottu lyhyt hoitokin kestää vuoden ja pidempi prosessi jopa viisi vuotta, vaikka oireet rauhoittuisivat parissa kuukaudessa. Sairaan eläimen ruokavaliota noudatetaan ensimmäisen vuoden ajan.

Eläimiä Piirainen tutkii ja hoitaa paljon, kuten ihmisiäkin. Hän on koulutukseltaan niin ihmispuolen vyöhyketerapeutti, homeopaatti, diplomiluontaisterapeutti, akupunktion tekijä kuin osteopaattinen hieroja. Vuodesta 1996 asti hän on myös kouluttanut ensimmäisenä Suomessa eläinten luontaisterapeutteja.

– Teen eläimillekin diagnooseja, kuten ihmisille. Näen paljon korvaheijasteista, joista näkee esimerkiksi suoliston ja muiden elinten toiminnot. Tietyt pisteet vastaavat tiettyjä elimiä. Myös kielestä, hampaista ja limakalvoista voi päätellä paljon. Jonkin verran näkee myös jalkaheijasteista, mutta eläimille ne ovat haastavampia kuin ihmisillä, Piirainen toteaa.

Lue lisää Kissafanin numerosta 4/2018!

Tavoitteena miljoona sirua

Suomessa on käytössä neljä avointa rekisteriä, joista kuka tahansa voi tarkastaa onko eläimen siru rekisteröity. Rekisterien omistajatietoihin pääsevät käsiksi löytöeläintalot, viranomaiset ja eläinlääkärit.
Ensimmäinen kissa sai sirun viime elokuussa

Suomen Kissaliitto ry antoi vuoden 2017 Kissateko-kunniamaininnan ryhmälle, joka on sinnikkäästi, rohkeasti ja määrätietoisesti menossa kohti miljoonaa mikrosirutusta Suomessa.

Miljoona Mikrosirua -projekti on alusta asti saanut hyvin näkyvyyttä ja loistavan vastaanoton kissojen omistajien keskuudessa. Kissojen arvostus ja hyvinvointi on projektiryhmällä keskiössä, kuten myös Kissaliitolla.

Kohderyhmänä ovat kennelnimettömät kissat ja koirat sekä kanit. Miljoona Mikrosirua alkoi viime kesänä, ensimmäinen kissa sirutettiin 26.8.2017.

Tämän artikkelin tekemisen hetkellä sirutettuja eläimiä on jo 3110. Tavoitteena on siruttaa mahdollisimman monta (miljoona!) kotikissaa ja muuta eläintä. Toiminnalla ei ole päätepysäkkiä; sitä jatketaan niin kauan kuin innostusta asiaan riittää.

Sanoista tekoihin

Miljoona Mikrosirua -projektin riihimäkeläinen tiedotusvastaava Katri Puustinen kertoo, että projekti syntyi pienen porukan halusta tehdä konkreettista työtä eläinten hyväksi. Ideaa pohtivat alun perin Puustinen ja Annulii Koponen.

– Uuden eläinsuojelulain yhteydessä lemmikeiden hyvinvoinnista ja erityisesti sirutuksen tarpeellisuudesta on puhuttu paljon. Mietimme Annuliin kanssa, että puheiden ohessa tekoja on ollut liian vähän. Tiedottaminen on toki hyvä, mutta lopulta jonkun pitää myös tehdä jotakin. Halusimme siis tehdä jotakin konkreettista asian hyväksi, toteaa Puustinen.

Lue lisää Kissafanin numerosta 2/2018!