Ennaltaehkäisy on parasta ja tehokkainta terveydenhoitoa. Luontaisterveys kertoo, miten jokainen voi omilla valinnoillaan tukea terveyttään ja ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Luonto on paras lääkäri, erityisen painoarvon lehdessä saa luonnonmukainen ravinto, liikunta sekä turvalliseksi havaitut luontaisterapiat. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Luontaisterveys antaa työkaluja myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja lujittamiseen.
Kyllä Marjaana ne tunsi. Kauhistuneet katseet, inhoavat tuhahdukset ja ilkeät supatukset. Joka paikassa pelotti ja ahdisti. Asiakaspalvelussa hän oli näkymätön, lääkärissä ei kuunneltu, ravintolassa piti varmistaa tuolin kestävyys. Lentomatka hirvitti: mahdunko minä penkkiin, riittääkö turvavyö, tulenko kuulluksi, kohdatuksi, ymmärretyksi?
– Otin tavakseni nolata itseni ennen kuin muut ehtivät. Kerroin kaikki läskivitsit jo heti paikalle pyrähtäessäni, ettei minun tarvitsisi kuulla niitä muilta. Se oli minun suojautumiskeinoni ja roolini, mutta se ei kummunnut aidosta itsevarmuudesta, vaan nolaamisen pelosta, Marjaana Lehtinen muistelee.
Hän on koko elämänsä ollut pikkuisen pullea, mutta raskauksien myötä painoa alkoi kertyä kymmeniä kiloja. Toisen raskauden loppuvaiheessa vaaka heilahti noin 170 kiloon.
Mutta viis kiloista! Vaa’an lukemaan tuijottelu ei kerro elämänlaadusta juuri mitään: ainakaan sitä, kuinka paljon itse itsestään pitää ja miten tulee itsensä ja muiden kanssa toimeen. Lehtinen tiesi painavimmillaan ja tietää edelleen, 80 kiloa hoikempana, että kauneus ei katso kokoa vaan itsevarmuutta.
– Sain usein kuulla olevani ”läskiksi kaunis”. Mitä ihmettä, missä vaiheessa lihavasta ja rumasta on tullut synonyymeja? Jos ihmisellä on hyvä, itsevarma olo, se huokuu koko hänen elämäänsä, myös ulkonäköön. Itsevarma ihminen on kaunis sisältä!
Marjaana Lehtinen tunnetaan kehopositiivisuuden keulakuvana. Häntä ja muita kehopositiivisuuden puolesta puhujia on kritisoitu siitä, että kehopositiivisuus antaa lihaville oikeuden ylpeillä kiloillaan, vaikka yleisesti tiedetään ylipainon olevan terveysriski. Ajatus kuulostaa aika hullulta. Miksei kaikilla, koosta tai muista ulkonäköseikoista huolimatta, olisi oikeus olla ylpeitä itsestään ja onnellisia elämässään?
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 7/2018!
Syke-televisiosarjassa sydänkirurgi Max Hanssonia näytellyt Antti Luusuaniemi, 39, on varmuudella iskostanut sarjaa seuranneiden suomalaisten mieleen verbin ”intuboidaan” (toimenpide, jolla leikkauksissa pidetään ylähengitystiet avoimena), sillä roolihenkilö joutui sen sanomaan jokaisessa jaksossa ainakin kerran.
Antti Luusuaniemi ui varmasti suurimman yleisön mieleen nimenomaan tuosta Kultaisella Venlalla 2016 palkitusta sarjasta, vaikka hänellä on ollut sitä ennen merkittäviä tv-, elokuva- ja teatterirooleja.
Yleisö seurasi myös komean näyttelijän taistelua tositelevisiosarjassa Huippujengi, jossa hänen lisäkseen Andeihin kuuluvan Tocllarjaju-vuoren valloittamisesta Perussa mittelivät Antti Reini, Janne Niinimaa, Minna Parikka, Leena Harkimo, Cristal Snow, Lola Odusoga ja Tuija Pehkonen. Hyväkuntoinen, yksi kisan ennakkosuosikeista Antti Luusuaniemi tipahti joukosta juuri ennen finaalia, koska liian suurista kengistä johtuneet rakot alkoivat märkiä.
– Koetin vain reissussa kuunnella kroppaa, etten mene liian kovaa. Siellä korkealla vuoristolla ei niin vain palaudu. Se vaatii pitkäjännitteisyyttä. Olen aika impulsiivinen, joten jouduin askartelemaan hieman sen kanssa, Antti totesi seikkailun jälkeen ja sanoi nauttivansa, kun pääsee kokemaan elämyksiä uusissa maissa ja tapaamaan uusia ihmisiä.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 6/2018!
Vihermehujen tekeminen on luovaa ja mielenkiintoista. Kuusi vuotta sitten vihermehuista innostunut kirjailija, luennoitsija Tara Lange kannustaa mehustamaan keväällä ja kesällä, kun aineksia saa luonnosta ilmaiseksi.
– Vuohenputki, nokkonen, maitohorsma, voikukka ja siankärsämö sopivat mehustettavaksi. Sanon aina, että jos mehustaa kevään ja kesän, se on kuin laittaisi miljoonia terveyden pankkitilille, Lange nauraa.
Hän rohkaisee mehustamaan erityisesti sellaisia vihanneksia, joissa on kovaa kuitua ja joita ei tulisi muutoin syötyä raakana. Kukaan tuskin syö nokkostakaan sellaisenaan. Selleri, luomusitruuna kuorineen, bataatti, kurkuma ja inkivääri ovat Langen mukaan oivallisia mehustettavia.
– Raaka-aineita voi saada paljon ilmaiseksikin, kuten kaupoista ja toreilta punajuuren naatteja ja kukkakaalin lehtiä. Mehustamisesta voi siis tehdä omalle kukkarolleen sopivaa, Lange kuvaa.
Mehustamiseen tarvitaan mehulinko tai –puristin, joiden hintaluokka vaihtelee joistain kympeistä useisiin satoihin euroihin. Sen jälkeen tarvitset kokeilunhalua ja mielikuvitusta.
– Mehustaminen on kuin ruoanlaittoa, mutta helpompaa. Netistä löytyy paljon valmiita reseptejä. Esimerkiksi Juice Finland –Facebook-ryhmässä on paljon vinkkejä. Voi myös kokeilla itse kaikenlaista. Jos maku ei miellytä, lisää esimerkiksi omenaa makeuttaaksesi tai inkivääriä saadaksesi lisää potkua. Mehu ei ole koskaan pahaa. Se on korkeintaan mielenkiintoisen makuista, Lange pohtii.
Lange itse kiinnostui mehustamisesta 7-vuotiaan tyttärensä sairastuttua idiopaattiseen munuaissairauteen, mikä tarkoittaa, ettei sairauden syytä tiedetä, eikä siihen ole parannuskeinoa.
– Arkemme oli sietämätöntä. Olin kolmen lapsen yksinhuoltaja ja tytär kärsi erityisesti lääkkeiden sivuvaikutuksista. Hän oli turvonnut, mielialat heittelivät, nokkosrokko peitti kehon ja hänellä oli jatkuva nälkä, Lange kertoo.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 5/2018!
Jo kuusivuotiaana Kirsi Ranto halusi laulajaksi.
– Musiikki on ollut tärkeällä sijalla elämässäni lapsesta lähtien. Myös opettajat koulussa kehottivat minua jatkamaan musiikin maailmassa, vuoden 1998 Tangokuningatar kertoo.
– Musiikki kuuluu kaikille ja antaa myös luvan tulla toista ihmistä lähelle. Työssäni olen oppinut ymmärtämään monenlaisia ihmisiä.
Ranto tunnetaan paitsi laulajana myös enkeli-iltojen ohjaajana ja kirjailijana, joka muutaman vuoden sisällä on julkaissut kaksi teosta: vuoden 2013 Rajatietokirjaksi valitun Ole se valo joka olet sekä Pehmeä kuin kukka, kova kuin timantti (2015).
– Kumpikin ovat omiin kokemuksiini pohjautuvia teoksia. Syksyllä ilmestyy Sydämen matkaopas. Kaikki kirjani ovat Tammen kustantamia.
Lähes kaikki Ranton suvussa ovat enemmän tai vähemmän musiikkihenkisiä.
– Isä on laulanut mieskuorossa 32 vuotta. Lapsuudenkodissani musiikkia kuunneltiin antaumuksella. Isä ja äiti tykkäsivät käydä tansseissa.
– Olin 19-vuotias, kun minut valittiin Seinäjoen Tangomarkkinoilla vuoden 1998 Tangokuningattareksi. Olin kovin nuori, mutta ehtinyt jo keikkailla viikonloppuisin neljän vuoden ajan Suomen tanssilavoilla.
Kirsi opiskeli nuorena pianon ja viulun soittoa sekä laulua ja syvensi musiikin opiskeluaan.
– Olen valmistunut Kokkolasta Centria ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi eli käytännössä laulunopettajaksi. Minulla ei nyt kuitenkaan ole oppilaita. On niin monta rautaa tulessa, ettei opettamiseen ole mahdollisuutta.
– Olen oppinut tasapainottamaan työn ja levon rytmiä, vaikka perusluonteeni onkin sellainen, että tykkään tehdä monia asioita yhtä aikaa, Kirsi sanoo.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 4/2018!
Gynegologi Leena Larva on tutkinut turpeen naista hoitavia vaikutuksia. Erityisesti turpeesta on hyötyä vaihdevuosivaivoihin.
Turve on luonnontuote, joka nostetaan koskemattomasta suosta.
Hoitoturvetta käytetään useimmiten saunomisen yhteydessä iholle levitettynä. Turvetta käytetään ainesosana myös joissakin kosmeettisissa tuotteissa sekä paikallisiin vaivoihin. Turve on luonnontuote se nostetaan koskemattomasta suosta. Sopiva suokerros muodostuu tuhansien vuosien kuluessa. Turpeessa on muun muassa humushappoja, fulvohappoja, pektiiniä, humiinia ja lingiiniä sekä monia hivenaineita, kuten magnesiumia, rautaa, kuparia ja sinkkiä.
Naistentautien erikoislääkäri ja Aino Klinikat Oy:n toimitusjohtaja Leena Larva ei käytä turvetta gynegologin työssään, mutta antaa silloin tällöin saunotushoitoja naisille. Turvetta hän on hyödyntänyt vuodesta 2002 ja tutkimuksen hoitoturpeesta hän teki 2008.
Leena Larva uskoo, että kaikki tehokkaat kansanparannusmenetelmät perustuvat imunestekierron elvyttämiseen, oli kyse sitten hieronnasta, akupunktiosta tai turpeesta. – Mielestäni turpeella hoito perustuu ennen kaikkea imunestekiertoa stimuloivaan vaikutukseen. Henkilökohtaisesti en usko turpeen sisältämien kasvihormonien vaikutuksiin, sillä niitä on kovin vähän. Hoitovaikutukset tulevat ainakin osittain humushapoista. Myös paikallisesti turve tekee hyvää iholle, esimerkiksi psoriasispotilaille ja erityisesti kasvojen aknen hoitoon. Iho tuntuu hoidon jälkeen pehmeältä.
Hoitotarkoituksiin turve voi olla kuumaa tai kylmää. Larvan käyttämä turve tulee Ähtäristä, Lehto Peat Oy:stä. Turve on hienonnettua, jotta se pysyy iholla.
Turvehoito alkaa siitä, että ensin käydään kuumassa saunassa. Sen jälkeen vilvoitellaan ja voidellaan turvetta keholle. Saunassa viipymisen jälkeen turve pestään pois. Lopuksi vielä levätään 20 minuuttia. Levon osuus on aina tärkeä, eikä ilman sitä kannata turvesaunaa tehdä.
Lue lisää turvehoidoista ja kansanparantajan ja lääkärin Leena Larvan ajatuksista turpeen käytöstä vaihdevuosivaivojen hoidossa Luontaisterveys -lehden numerosta 3/18.
Viime marraskuussa tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun laulaja Eini Pajumäki nousi suomalaisten tietoisuuteen espanjalaisen duo Baccaran käännösbiisillä Yes sir, alkaa polttaa. Tuolloin yhtyeen jäsenet olivat Mayte Mateos ja María Mendiola.
– Veljeni oli kuullut alkuperäisversion Tukholmassa ja laittoi sen minulle. Ihastuin heti. Vein kappaleen säveltäjä, muusikko ja Musiikki Fazerin tuottaja Toivo Kärjelle, joka ei edes kuunnellut koko kappaletta, ennen kuin nosti levysoittimen neulan pois. Hän sanoi minulle, että ”Lapin tyttö ei tuollaista läähätystä laula”, Eini muistelee ja sanoo harmistuneensa musiikkimaailman legendan päätöksestä. Nuorena ja kilttinä naisena hän hyväksyi auktoriteetin päätöksen.
Pian alkoi polttaa
Sitten alkoi kuitenkin tapahtua. Alkuperäiskappaleesta tuli suuri hitti. Myös Suomessa alettiin kilpailla siitä, kuka saisi sen levyttää. Silloin ääni muuttui Toivo Kärjen kellossa.
– Hän totesi tällä kertaa, että ”antaa Lapin tytön yrittää”. Ja minähän yritin, Eini kertoo.
Läpimurtonsa aikaan Eini oli 17-vuotias. Palatessaan noihin päiviin Eini muistaa itsensä ujona ja sulkeutuneena tyttönä.
– Olin tosi arka ja vetäytynyt. En pienessä mielessänikään nähnyt mahdollisuutta, että minusta tulisi esiintyjä. Olin ihan täysi raakile, joka piti väkisin työntää lavalle yleisön eteen. En pitkään nähnyt musiikkia edes oikeana työnä, vaan mietin, pitäisikö mennä kouluun.
Mutta hittibiisin myötä työ hammashoitajaharjoittelijana sai jäädä, ja Einin 40-vuotinen ura suomalaisella tähtitaivaalla alkoi.
– Viime vuoden marraskuussa yksi haaveeni toteutui, kun pääsin Helsingissä Savoy-teatterin lavalle esiintymään yhdessä Baccaran kanssa. Se oli huikea ja tunteiden täyttämä kohtaaminen, Eini sanoo.
– Baccaran tapaaminen ja heidän kanssaan esiintyminen on ollut aina yksi haaveeni. Olin ihan onnessani, kun he näyttivät sille vihreää valoa. On mahtavaa päästä yhdessä lavalle. Sain kiittää heitä tästä isosta hitistä, joka muutti myös minun nuoren tytön elämäni täysin. Se oli herkkä hetki, Eini kuvailee.
– Olin kymmeniä vuosia haaveillut tästä tapaamisesta. Siihen liittyi odotuksen lisäksi myös pelkoja, jotka olivat turhia. Kun tapasimme, tuli tunne, että olimme tunteneet iät ja ajat toisemme. Maailman tähdet olisivat voineet olla kovia ja nenä pystyssä pienen suomalaistähden edessä, mutta fiilis oli aivan fantastinen. Yhteisestä esiintymisestä jäi tunne, että voisimme tavata vielä uudelleen. Suunnitelmiakin on, mutta katsotaan, toteutuvatko ne, Eini sanoo arvoituksellisesti.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 2/18!
Tietokirjailija, freelance-toimittaja, ravintoneuvoja ja personal trainer Anu Kiiveri, 44, tietää, mitä merkitsee terveellinen ravinto, liikunta, lepo ja itsensä toteuttaminen. Kaikki osa-alueet ovat hänen elämässään tasapainossa.
– Olen aktiivinen liikkuja, rakastan laadukasta ravintoa ja matkustan paljon. Innostun itseni kehittämisestä, uuden oppimisesta, avantouinnista, mutta myös henkinen hyvinvointi on tärkeä asia elämässä, Lohjalla asuva Kiiveri kiteyttää.
Hyvinvoinnin ytimeen
Anu Kiiveri opiskelee koko ajan. Hän lukee runsaasti psykologiaan ja hyvinvointiin keskittyvää kirjallisuutta. Hän on käynyt muun muassa NLP Practitioner -koulutuksen NLP Akatemiassa. Lisäksi hän on kouluttautunut TRX yksilö-ohjaajaksi sekä kehonpainoharjoittelun ohjaajaksi. Myös mindfulness on tuttu aihe.
– Tykkään pitää itseni ajan tasalla niistä asioista, mistä olen kiinnostunut. Tämä kattaa hyvinvointikentän monipuolisesti.
Rakkaus ravintoon vei Anu Kiiverin vuonna 2014 Terveysopisto Salukseen opiskelemaan. Hän valmistui viime vuonna ravintoneuvojaksi ja opiskelee edelleen ravintoterapeutiksi.
– Läpimurto terveelliseen elämään alkoi oikeastaan opintojeni myötä. Olen tosin ennenkin pitänyt itsestäni huolta ja elänyt terveesti. Painoni ei ole jojoillut ja olen ollut elämässäni hyvin aktiivinen ja liikunnallinen, hän sanoo.
Kauneus lähtee sisältä
Aikoinaan Anu Kiiveri luotsasi kymmenkunta vuotta tanssiryhmä Playersiä. Esiintyjän tuli olla kunnossa.
Hän osallistui vajaat kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltojen Miamiin Ms. Bikini Universe -kilpailuihin, ja päätyi kymmenen parhaan joukkoon. Tuolloin Bikini fitness ei vielä ollut Suomessa kovin aktiivinen kilpailumuoto.
– Jokunen vuosi kisojen jälkeen koin, että fitness-maailma ei ollut aivan minua varten. Ravitsemuksellisistakin asioista ajattelin jo hieman eri tavalla kuin kilpailupiireissä. Fitness-kilpailijan ravintovalinnat olivat minulle liian yksitoikkoisia. Halusin syödä monipuolisesti välillä herkutellen.
Kauneuden Anu Kiiveri kokee riippuvan pitkälle paitsi ravinnosta, myös henkisestä tasapainosta.
– Jos ihmisellä on hyvä olo sisäisesti, se hehkuu ulospäinkin. Kauneutta edistää se, että on sisäisesti tasapainossa itsensä kanssa. Sen sijaan kauneusleikkauksilla nainen tuskin pääsee aitoon onnellisuuteen, Kiiveri sanoo.
Valtaosa naisista haluaa kuitenkin huolitella ulkonäköään. Anu Kiiveri käyttää kauneudenhoitoon Bare Minerals -mineraalimeikkejä.
Olen myös säilyttänyt sileän ihon Kauneushoitola Kuulaan mikroneulaus- ja Hifu-hoidoilla sekä Environ kotihoitotuotteilla, hän sanoo ja toteaa, ettei hänen ihonsa ei ole ollut vuosiin näin hyvässä kunnossa.
Mikroneulaus ja Hifu-hoito ovatkin oivia tapoja pitää ikääntyvä iho kimmoisana ja nuorekkaana. Meikkikin näyttää tasaisemmalta, kun iho on hyvässä kunnossa.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 1/2018!
Laulaja Heidi Pakarinen, 41, osallistui ensimmäisen kerran Tangomarkkinoille vuonna 1996. Unelma ja rakkaus tangoon ajoivat kuitenkin yrittämään useamman kerran. Kolmannella kerralla vuonna 2013 Heidi lopulta saavutti lapsuutensa unelman ja kruunattiin tangokuningattareksi.
– Lapsuuden kodissani musiikki oli aina läsnä, sillä molemmat vanhempani lauloivat kuorossa ja isosiskoni soitti urkuja. Kävin itsekin 4-5 vuotta urkutunneilla, mutta musiikin teoria meni hilseeni yli, koska se oli liian matemaattista. Niinpä lopetin, Heidi kertoo laulajan alkutaipaleistaan.
– Siitä saakka olen oppinut laulut korvakuulolla, joku on sanonut, että olen luonnonlahjakkuus, koulun kuorossakin esiintynyt Heidi sanoo ja kertoo esiintyneensä ensimmäiseni kerran julkisesti kolmevuotiaana laulaessaan kotikylänsä Pohjois-Savon Jännevirran äitienpäiväjuhlilla Kalervo Hämäläisen säveltämän ja sanoittaman Lapin äidin kehtolaulun. Heidi Pakarinen on henkeen ja vereen iskelmäihminen, mutta ennen kaikkea sydän on sykkinyt 13-vuotiaasta asti tangolle.
– Silloin Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Hiljainen kylätie kolahti. Olen henkeen ja vereen tangoihminen, vaikka kuuntelenkin musiikkia laidasta laitaan. Ainoastaan hevimusiikki ja punk eivät uppoa. Niistä puuttuu linjakkuus. – Vanhoissa suomalaisissa iskelmissä ja tangoissa on hyvä tarina ja teksti, Heidi sanoo, mutta myöntää, että teini-iässä toki kuunteli kavereidensa kanssa yhdysvaltalaista Guns N’ Roses -rokkibändiä ja myös tanssittavaa diskomusiikkia.
– Jo tuolloin haaveilin, että minusta tulisi joskus tangokuningatar. Heidi oli viihtynyt kotiäitinä seitsemän vuotta, kun hän päätti vielä kerran kokeilla, saisiko tangokruunun lopulta kutreilleen. Aiemmin hän oli tavoitellut sitä vuosina 2011 ja 2012.
– Minulla oli ollut onni olla kotona ja hoitaa tyttäriäni. Se oli hienoa aikaa ja uskon sen lujittaneen suhdettani tyttäriini. Sisälläni oli kuitenkin aina kytenyt unelma tangokuningattaruudesta, vaikka olin jo edellisen vuoden yrityksen jälkeen päättänyt, etten enää koskaan itkisi pettymyksen kyyneleitä. Kotiäitivuodet olin panostanut tyttöihin, mutta halusin kuitenkin toteuttaa oman, sisällä kyteneen haaveeni. Vuoden 2013 Tangomarkkinoilla voitto vihdoin tuli. Se mullisti Heidin elämän, kun esiintymisten määrä lisääntyi huikeasti.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 10/2017!
Espoon Tuomarilassa asuva, Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmasta tuttu tanssinopettaja Satu ”Sutu” Markkanen on ryhtynyt elämäntaparemonttiin, joka tapahtuu pikku hiljaa, maltillisesti ilman fanaattisuutta.
Satu Markkasen herätys muutokseen on kehittynyt pikkuhiljaa, mutta viimeisen sykäyksen asiaan toi isän aivoinfarkti.
– Ymmärsin, etten itsekään ole enää 20-vuotias, ja olen ollut pitkään ylipainoinen. 30 ylikiloa asettaa paineita esimerkiksi nivelille. Olen onneksi ollut aina todella terve ja liikkunut valtavasti, Satu summaa.
Satulle tarjoutui mahdollisuus osallistua Nordic Genex Oy:n geenitestaukseen, jonka avulla selvitetään perimän mahdollisia vaikutuksia ihmisen terveydentilaan.
Geenitestien tulkitsijan, Maili Lepolan, mukaan geenitestiä voisi sanoa terveyden swot-analyysiksi (lyhenne sanoista: strengths, weaknesses, opportunities, threats), jonka avulla saa selville oman elimistön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat sekä miten näihin voi elämäntavoilla vaikuttaa.
Sadulle tehtiin DNA Health ja DNA Diet -testit.
– Testeissä selvisi, että minulla on niin sanottu luolamiehen geeni, joka saa elimistön varastoimaan energiaa. Olen kuin karhu, joka haluaisi mennä välillä talviunille. Onneksi testeissä ei löytynyt esimerkiksi Alzheimerin taudille altistavaa geeniä.
– Olen myös erityisen hajuherkkä. Kestän esimerkiksi eläinten hajuja, mutta huonommin ihmisten pahoja hajuja. Tällainenkin herkkyys näkyi geenikartaltani.
Geenitestien lisäksi verikokeista löytyi mahdollinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Tämä on saattanut olla yksi syy Sadun ylipainoon.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2017!
– Ryhti ei ole asento, eikä tila. Ryhti on ilmaisullinen, dynaaminen asia: tapa, miten kannamme kehomme ja koko olemuksemme läpi elämämme, Marja Putkisto korostaa.
Ryhti ja sitä myötä ihmisen koko olemus, niin fyysinen kuin psyykkinen eivät oikene itsestään.
– Ensimmäiseksi tarvitaan päätös: Nyt muutan mielialani ja mielentilani ja ryhdyn harjoittamaan kehoani ja mieltäni, Marja Putkisto korostaa. Sitten ryhdytään harjoittelemaan.
Kasvojen kauneus on Marjan mielestä kauneus on ennen kaikkea vaakasuoran profiilin kauneutta.
– Vaakasuoralla profiililla tarkoitan profiilia suupielestä korvaa kohti. Se usein ensimmäisenä valahtaa, kun ihminen vanhenee.
Lue koko juttu Luontaisterveyden numerosta 8/2017.
