Ennaltaehkäisy on parasta ja tehokkainta terveydenhoitoa. Luontaisterveys kertoo, miten jokainen voi omilla valinnoillaan tukea terveyttään ja ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Luonto on paras lääkäri, erityisen painoarvon lehdessä saa luonnonmukainen ravinto, liikunta sekä turvalliseksi havaitut luontaisterapiat. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Luontaisterveys antaa työkaluja myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja lujittamiseen.

Mehiläinen ihmisen paras ystävä

– Pidämme työstämme mehiläistarhaajina. Tämä on merkityksellistä tekemistä yhdessä luonnon helmassa ja luonnon ehdoilla. Meidän tapamme elää, sanovat mehiläistarhaajat ja aviopari Elina Vikman ja Martti Järvi Elma B -nimisellä mehiläisfarmillaan Rudanmaan kylässä, Pohjois-Satakunnassa.

Meidän mielestämme mehiläistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmisen parhaaksi ystäväksi. Pilke silmäkulmassa luomamme ajatus pitää sisällään vakavan sanoman. Ihmiskunta on riippuvainen mehiläisistä. Ilman mehiläisiä maapallon ruoantuotanto romahtaa ja syötävien lajien kirjo supistuu huomattavasti.

Mehiläistarhaajat Elina Vikman ja Martti Järvi vaalivat omaa ajatustaan pitämällä mehiläisistään hyvää huolta luonnonmukaisin menetelmin ympäristöä ja mehiläisiä arvostaen. Mehiläisfarmin kaikki tuotteet ovat paikan päällä käsityönä tehtyjä luonnontuotteita.

Luonnonmukaisuus tarkoittaa Elinalle ja Martille sitä, että mehiläisiä pyritään hoitamaan ympäristössä, jossa on mahdollisimman vähän torjunta-aineita, liikenteen päästöjä tai muita hyönteisille haitallisia asioita.

Mehiläiset asustavat perinteisissä puupesissä, eikä pesiin laiteta mitään lääkkeitä. Mehiläisille harmilliset punkit torjutaan eteerisellä öljyllä ja luonnonmukaisilla hapoilla.

– Pesiä emme myöskään siirtele paikasta toiseen parempien satotoiveiden perässä, koska ajattelemme sen häiritsevän pesän toimintaa, sanovat mehiläistarhaajat Elina Vikman ja Martti Järvi.

Aviopari pörrää kaikenlaisen mehiläistouhun keskellä Elma B -nimisellä mehiläisfarmillaan Rudanmaan kylässä, Pohjois-Satakunnassa.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 5/2020!

Luovuus ihmisenä olemisen ihanuus

– Eiköhän jokaisen maalaustaiteilijan unelmissa ole maalata oman taiteellisen elämänsä ”Mona Lisa”, josta sinut tunnetaan ja joka jää elämään, Johanna Oras pohtii.

Kirkko talvisessa maisemassa on ensimmäinen öljyvärimaalaukseni. Tein sen 6-vuotiaana, kertoo taidemaalari Johanna Oras.

Lapsuudessaan Johanna oli innokas piirtäjä. Piirustusten aiheina olivat usein prinsessat.

Turussa syntynyt ja varttunut, vuonna 1970 syntynyt Johanna meni alaluokilla koulun jälkeen monesti isovanhempiensa luokse.

– He asuivat rintamamiestalossa, jota ympäröi iso puutarha. Talon vintti ja kellari olivat minulle jännittävät aarreaitat. Isoäitini kanssa tehtiin paljon käsitöitä. Yleensäkin käden taidot olivat merkittävässä osassa lapsuudessani, Johanna muistelee.

Mielikuvitus oli niin ikään tärkeässä roolissa Johannan lapsuudessa.

– Kirjoitin näytelmiä, loin roolileikkejä ja rakentelin kaikenlaisia mielikuvitushahmoja.

Yläasteella ja lukiossa Johannalla oli onnekseen kannustava kuvaamataidonopettaja.

Häntä surettaa, että viime vuosien koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet erityisen kovasti luoviin taideaineisiin ja käden taitoja opettaviin aineisiin.

– Käden taidot aktivoivat monia, oppimisen kannalta olennaisia aivoalueita, tukevat matemaattista ja kielellistä oppimista. Käden taidoista on aina hyötyä elämässä ja monissa ammateissa; käsistään käteville ammattimiehille ja –naisille on aina töitä. Luovat aineet ovat monelle oppilaalle tärkeä itsetunnon lähde. Jos lukuaineet eivät oikein suju, niin kädentaitoaineissa ja liikunnassa saa tuntea osaamisen iloa, pohtii Johanna.

– Luovuus on myös tärkeä empatian kehittäjä, ja ongelmanratkaisutaitojen hioja, hän lisää.

Öljyvärimaalaustaide veti puoleensa

Lukiossa Johanna oli hyvä kaikessa, erityisesti reaaliaineissa. Ovet olivat auki akateemiselle uralle moneen eri tiedekuntaan. Urapaineitakin tuli vanhempien taholta, mutta öljyvärimaalaus oli intohimo. Se veti puoleensa, ja jokin luovan alan ammatti oli tähtäimessä.

Ylioppilaaksi päästyään Turun Lyseon kuvataidepainotteisesta lukiosta Johanna haki Taideteolliseen korkeakouluun muotoilu- ja design-linjalle, Ateneumiin ja teatterikorkeakouluun. Ensi yrittämällä ei tärpännyt mihinkään näistä.

– Lukion jälkeen pidin taidealan ihmisille tyypillisen kansanopistovuoden. Opiskelin Paimion opistossa kuvataiteita ja muita luovia aineita. Se oli opettavainen vuosi, Johanna toteaa.

Maalaustaidetta hän on sittemmin opiskellut kotimaan lisäksi muun muassa Pietarin Taideakatemiassa ja Firenzessä.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 4/2020!

Katse silmuihin & vauvavihreisiin

Kuusenkerkät puhkeavat melko aikaisin keväällä tai alkukesällä.

Villivihannekset puskevat itsensä maan läpi aurinkoon miltei heti, kun routa on sulanut. Hortakouluttaja Raija Kivimetsä neuvoo etsimään ensimmäiseksi maitohorsmaa, nokkosta ja vuohenputkea.

– Myös poimulehti ja voikukka nousevat maasta melko varhain. Näitä vauvavihreitä kannattaa syödä ihan tuoreeltaan, sillä ne ovat herkullisia ja pursuavat elinvoimaa. Pitää kuitenkin muistaa aloittaa varovasti ja lisätä makustelumääriä vähitellen, sillä nämä luonnon voimakkaat superfoodit voivat saada aikaan puhdistusreaktion ja pistää mahan sekaisin.

Tuoreissa elinvoimaa

Lehtikasvien lisäksi Kivimetsä vinkkaa maistelemaan silmuja ja hiirenkorvia. Niitä on kuitenkin parasta popsia vain maanomistajan luvalla, sillä puiden osien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.

– Pihlajansilmut ovat upean aromaattinen makuelämys. Myös lehmuksen silmut maistuvat hyvältä, samoin koivujen hiirenkorvat. Paikasta riippuen myös kuusenkerkät puhkeavat melko aikaisin keväällä tai alkukesällä. Silmuja voi syödä tuoreeltaan tai pakastaa talven varalle. Villikasvien säilöntää Kivimetsä suosittelee harrastamaan vasta hieman myöhemmin keväällä ja kesällä, kun satoa on saatavilla enemmän.

– Tuoreena kasveja voi syödä sellaisinaan ja nauttia niistä samaan tapaan kuin kesän ensimmäisistä mansikoista. Ne sopivat myös mehustettaviksi ja smoothien joukkoon. Kevään ensimmäiset vihreät antavat valtavasti elinvoimaa ja virkeyttä, joka kannattaa kyllä hyödyntää heti.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 3/2020!

Kevätaurinko kutsuu versottamaan

Vehnänoras sopii mainiosti versotettavaksi ja on kasvaessaan kaunis. Vehnänoras täytyy kuitenkin puristaa tai vähintään pilkkoa blenderissä ennen sen nauttimista.

Kasvata itse ravintorikasta syötävää

Heidi Kiikan lasitetulla parvekkeella pöhisee aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn varsinainen versotehdas, jonka antimia hän popsii päivittäin useita kourallisia.

– Esimerkiksi punakaali, punajuuri, kyssäkaali, mangoldi ja puutarhakrassi ovat antoisia versotettavia. Ne kasvavat nopeasti ja sopivat versoina loistavasti korvaamaan kaupan salaatteja. Itse syön versoja lähinnä sellaisenaan, mutta jotkut versot sopivat myös kypsennettyjen ruokien mausteiksi, koristeiksi ja jopa raaka-aineiksi.

Kiikka innostui versotuksesta kuusi vuotta sitten, mutta muistaa kokeilleensa versojen kasvattamista ensimmäistä kertaa jo lapsena.

– Sain äidiltäni idätyslaatikon, johon kylvin puutarhakrassia. Oli todella mielenkiintoista seurata kasvun ihmettä ja napostella itse kasvattamiani terveellisiä herkkuja.

Säästä siementen hinnassa

Kiikan mukaan versottaminen on niin helppoa, että lapsikin sen oppii nopeasti. Tarvitaan vain siemeniä, multaa, riittävän lämmin ja valoisa kasvatuspaikka sekä sumutinpullo kastelemista varten.

– Versoja voi kasvattaa myös vedessä, mutta itse suosin multaa kasvualustana, sillä vesiviljely vaatii suurempaa huolenpitoa hygieniasta. Lisäksi vesiversotusastiat ovat minun käyttööni liian pieniä, isoissa parvekelaatikoissa saan kerralla kasvatettua enemmän syötävää.

Kiikka ostaa versottamiensa kasvien siemenet yleensä isoissa, satojen grammojen pakkauksissa luontaistuotekaupoista, verkkokaupoista ja Hyötykasviyhdistyksen ylläpitämästä Alku ja juuri -kaupasta. Hän suosii luomusiemeniä, mutta käyttää toisinaan ei-luomujakin siemeniä. Myös kaupoissa myytävät puutarhasiemenpussit sopivat versotukseen, mutta Kiikka huomauttaa niiden olevan kilohinnaltaan varsin kalliita.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 2/2020!

Jooga avaa mielen ja sydämen rakkaudelle

– Tutustu elämäsi tärkeimpään ihmiseen, itseesi ja opi rakastamaan kehoasi, mieltäsi ja sieluasi, sanoo joogaopettaja ja joogakoulu Shantin omistaja Kylli Kukk.

Joogassa harjoitellaan mentaalisia, emotionaalisia ja henkisiä muskeleita. Niitä lähestytään kehon kautta. Joogassa tärkeintä on mielen rauhoittaminen ja luonteen jalostaminen, ei niinkään se, mihin asentoon vartalo taipuu.

Notkeasta kehosta ei ole mitään hyötyä, jos mieli on levoton, sydän lukossa ja luonne kireä. Joogassa keskeistä onkin luonteen ja mielen joustavuus unohtamatta keholle elintärkeää ja monipuolista, terapeuttista liikettä.

– Jätä kauniit jäljet itsestäsi. Katsele rakkauden täyteisin silmin. Kuuntele rakkaudellisin korvin. Puhu rakkauden äänellä. Kosketa rakastavin käsin. Oman äitini ja guruni Äiti Amman perintöä lienee se, että haluan viedä eteenpäin lempeyttä, äidillisyyttä ja rakkautta. Kun asioita tekee sydämellä, onnistuu tekemisissään, sanoo joogaopettaja ja joogakoulu Shantin omistaja Kylli Kukk.

Rakkautta ja rauhaa tarvitaan, koska Kyllin mielestä nykymaailma on kova, kireä ja kiireinen.

– On surullisesta, jos homo sapiens alkaa muuttua robo sapiensiksi.

Kehon ja mielen liitto

Jooga tarkoittaa yhteyttä ja liittoa kehon ja mielen välillä. Keho on sidottu aikaan ja paikkaan. Mieli taas poukkoilee menneen ja tulevan välillä. Levoton mieli saa kehonkin sekaisin.

– Jos haluamme saada yhteyden kehon ja mielen välille, meidän pitää opetella rauhoittamaan mieltä. Mieli ei käskemällä rauhoitu. Siksi siihen käytetään joogassa muun muassa hengitystä, meditaatiota ja mantroja, Kylli Kukk kertoo.

Lue lisää Luontaisterveyden vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!

Puolustusjärjestelmä suojaa taudinaiheuttajilta

Vastustuskyvyn häiriöt voivat johtua monista tekijöistä, kuten esimerkiksi huonosta ruokavaliosta, perintötekijöistä, stressistä, unen puutteesta ja ympäristömyrkyistä.

Ihmiselimistön puolustusjärjestelmä voidaan jakaa luonnolliseen eli synnynnäiseen vastustuskykyyn sekä hankittuun eli adaptiiviseen vastustuskykyyn. Diplomiravintoterapeutti Anu Bouquet Ravintoterapia Eliksiiristä kertoo, että terveyden perusta on vastustuskyvyn toiminnassa. Siksi sitä on tärkeä tukea monin tavoin.

– Puhutaan mistä patogeenista tahansa, kannattaa aina kiinnittää huomiota etenkin siihen, mitä syö ja juo. Stressillä tiedetään olevan yhteys puolustusjärjestelmään, joten sitä on hyvä välttää, hän sanoo.

Merkitystä on myös hyvällä unella, mielen tilalla ja myönteisellä ajattelulla. Puolustusjärjestelmää voi tukea yrtein ja täsmäravintoainein.

Luontainen ja hankittu immuniteetti

Anu Bouquet kertoo, että luontaista immuniteettia säätelevät perintötekijät. Ilmeisesti se toimii ihmisillä vähän eri tasoisesti. Toisella saattaa olla lähtökohtaisesti luontainen immuniteetti parempi kuin toisella.

– Puolustusjärjestelmä toimii iholla ja limakalvoilla. Lisäksi luontaiseen immuniteettiin kuuluvat sisäiset puolustusmekanismit: ihon ja syljen eritteet, kyynelneste ja mahahapot. Ne kaikki suojaavat meitä taudinaiheuttajilta. Luontainen immuniteetti toimii nopeasti ja käynnistyy minuuteissa.

Hankittu immuniteetti on lisäsuoja. Se aktivoituu, kun elimistö kohtaa vieraita mikrobeja. Sen käynnistämiseen kuluu päiviä.

– Hankittu puolustusjärjestelmä toimii tiettyä viholliseksi tunnistettua ainetta tai rakennetta vastaan. Se perustuu valkosolujen toimintaan, selvittää Bouquet.

Käytännössä ihmisen sairastettua jonkun taudin, elimistöön on muodostunut muisti kyseiselle infektiolle. Jos se tulee uudelleen, kehossa on jo vastustuskykyä sitä vastaan. Toisinaan virukset myös muuntautuvat, jolloin muuntautuneelle muodolle ei välttämättä ole vastustuskykyä.

Lue lisää vuoden viimeisestä Luotaisterveyden numerosta 10/2019!

Postin lakko, Luontaisterveys -lehden jakelu ja ilmainen näköislehti

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakko alkoi maanantaina 11.11. klo 6.00 ja jatkuu sunnuntaihin 8.12. klo 24.00, elleivät osapuolet löydä lakkoon ratkaisua aikaisemmin. Lakon vuoksi Luontaisterveys -lehden kuljetus ja jakelu viivästyy. Lakon aikana lehden uusin numero on luettavissa digitaalisena näköislehtenä ilmaiseksi tästä linkistä.

Pahoittelemme lakosta aiheutuvaa haittaa.

Maadoitun maaseudulla

Metsän tuoksut ja luonnon äänet rauhoittavat Heli Kurjasen hektistä elämää. Leonberginkoira Matami ”Matte” rakastaa olla Helin mukana metsässä samoilemassa. Uinnista ihana nelivuotias tyttö Matte nauttii erityisesti.

Siitä on nyt vähän reilut 14 vuotta, kun juupajokelainen Heli Kurjanen, 39, törmäsi nettiä selatessaan ensimmäistä kertaa kuukautiskuppiin. Heli oli taaperoikäisten lasten kotiäitina. Hän oli perustanut pienen kestovaippoja myyvän yrityksen. Luontoa säästävät kestotuotteet kiinnostivat, joten Heli tilasi netistä itselleen kuukupin kokeilumielessä.

Kuukuppi on silikonista valmistettu kestokuukautissuoja, joka kerää kuukautisvuodon nimensä mukaisesti kuppiin, minkä jälkeen kuppi tyhjennetään, huuhdellaan puhtaaksi ja laitetaan takaisin.

Heli päätti suunnitella itse

Netistä tilattu, ulkomainen kuppi ei kuitenkaan ollut kovin hyvä. Se oli hankala puhdistaa, ja kuppi tuntui ikävältä. Niinpä Heli päätti suunnitella itse paremman. Hän oli opiskellut suunnitteluassistentiksi, joten hän osasi tehdä prototyypin itse. Yrittäjänä toiminut aviomies kannusti.

Kupille löytyi pian valmistajakin kotimaasta. Ensimmäiset Lunette Kuukupit tulivat myyntiin vuonna 2005. Heli ajatteli, että kuukupista tulee mukavasti pientä bisneksen lisää kestovaippamyyntiin ja hän voi pyörittää yritystä samalla, kun hoitaa kotona lapsia.

– Aika pian jouduin viemään lapset päivähoitoon, Heli nauraa. Kuppeja alettiin heti kysellä myyntiin ulkomaita myöten.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2019!

Antioksidantit palauttivat virkeyden

Antioksidanttien käytön myötä Anitta Ketolan terveys on kohentunut suuresti.

Luonto, musiikki ja hyväntekeväisyystyö laulaja Anitta Ketolan inspiraation lähteenä

Tuusulalaisen pariskunnan, Anitta ja Reijo Ketolan, kotitalon puutarhassa kukkii vielä alkusyksyllä kukkasia, kuten ruusuja ja köynnöskasveja. Pensasmustikat on piilotettu linnuilta verkolla. Puutarha ja sen hoitaminen ovat lähellä Anitta Ketolan sydäntä. Ympäristön kauneus saa mielenkin rauhoittumaan.

Katoksen alla seisoo vanha jaguaari, joka on pariskunnan ”sunnuntaiauto”.

Talo sisältä on viihtyisä ja kodikas. Mustavalkoinen kissa, Vikke, lepäilee verannalla lämmöstä nauttien. Yläkerrassa on karaokelaitteita, kosketinsoitin ja kitaroita. Siellä on hyvä musisoida ja harjoitella laulua.

– Minulla on nyt mahdollisuus nauttia kaikesta tästä, sanoo Anitta Ketola, sielukas ja lämmin talon emäntä, joka silmin nähden nauttii elämästään. On vaikea uskoa, että hän täyttää tammikuussa 70 vuotta.

Aneemisuutta ja väsymystä

Anitta Ketola on ollut eläkkeellä vuodesta 2013 alkaen. Hän kokee olevansa elämänsä vireessä. Suuri syy virkeyteen on ravitsemus ja ravintolisät. Hän kertoo antioksidanttien tehneen suuren eron entiseen hänen hyvinvointinsa tasossa.

– Ollessani vielä työelämässä olin nukahtaa työpöytäni ääreen, eikä ruokakaan oikein maistunut. Väsymyksen kourissa ajattelin, että tämä johtuu ikääntymisestä.

– Olin ollut lähes koko aikuisikäni ajan aneeminen ja syönyt säännöllisesti rautalisää, mikä ei tuottanut tulosta. En ollut sovelias edes verenluovutukseen, hän muistelee.

Aviomies Reijo Ketola oli ollut Helsingin Antioksidanttiklinikalla toimivan lääkäri Pertti Lähteenmäen asiakas. Hän suositteli vaimolleen käyntiä klinikalla.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 8/2019!

Aistin kipupisteet käsilläni

– Olen hevosilleni äiti, Sari sanoo ja taputtelee rakasta Telle-tammaa. Tellen ohella Antti on Sarin kasvatti.

Juontaja Sari Tamminen opiskeli vyöhyketerapeutiksi

Juontaja, ravivalmentaja Sari Tammista ei voi pelkästään kuvailla sanalla sisupussi, sillä hän on viimeiseen hermojuureen saakka sisukas. Tiukka katsekontakti kertoo sen, että mimmi seisoo sanojensa takana.

Kaikkea tekemistä värittää myös värikäs kerronta ja itseironia. Naisen vahvuudesta kertoo, että hän panee itsensä likoon.

Sari Tamminen on aina ollut eläinrakas. Koko hänen perheensä oli. Kun Sari lopulta 7-vuotiaana oli ratsastanut koko sohvakaluston selkänojat rikki, hänen isänsä vei hänet tallille. Niin hänestä kasvoi ensiksi heppatyttö, nyttemmin ravihevosten kasvattaja.

– 12-vuotiaana pyöräilin 16 kilometriä tallille joka päivä. Asuimme silloin Kärsämäellä. Kouluni oli Putous-ohjelmasta kuuluisa Pallivahan koulu, Sari kertaa hevoskasvattajan taustojaan.

Ensimmäisen oman hevosen hän hankki parikymppisenä. Omia ja valmennettavia hevosia on vuosien varrella ollut useita. Nyt se on elämäntapa ja bisnes.

– Esimerkiksi Andree on tuonut meille omistajille jo 40 000 euroa. Se on juossut maililla 12,5-tuloksen.

Tällä hetkellä Sarin tallissa on kuusi ravuria ja yksi poni.

– Ravureista osa on kimppahevosia, Sari tarkentaa.

En halunnut televisioon

Sari Tammisesta tuli koko Suomen Sari, kun hän juonsi supersuosittuja kesäntanssiohjelmia Sataman valot ja Kesäillan valssi vuosina 1992–2011. Ylen tanssi- ja musiikkiohjelmissa hän esiintyi liki 20 vuotta.

Ohjelmia on kertynyt yhteensä liki 2000.

– En voinut nuorena kuvitellakaan, että esiintyisin joskus radiossa tai televisiossa. Intressini suuntautui aivan muualle. Koko urani julkisuudessa on iso vahinko, Sari sanoo.

– Menin likkakaverini kanssa radion juontajakurssille. Sanoin, että ei minusta ikimaailmassa juontajaa tule. No, sieltä sitten pääsin Auran aalloille.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 7/2019!