Ennaltaehkäisy on parasta ja tehokkainta terveydenhoitoa. Luontaisterveys kertoo, miten jokainen voi omilla valinnoillaan tukea terveyttään ja ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Luonto on paras lääkäri, erityisen painoarvon lehdessä saa luonnonmukainen ravinto, liikunta sekä turvalliseksi havaitut luontaisterapiat. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Luontaisterveys antaa työkaluja myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja lujittamiseen.

Metsä tanssisalina

Karoliina Laitisen heittäytyminen vapaampaan tanssiin sekä luonnon vietäväksi alkoi vuonna 2005.

Karoliina Laitinen kutsuu itseään villiintyneeksi ballerinaksi, joka on vienyt tanssin metsään

Tamperelaisen Karoliina Laitisen cv on pitkä: freelancertanssija ja -esiintyjä, opettaja, luonto- ja ympäristöneuvoja, luonnonvaratuottaja, villivihanneskouluttaja, äiti, puoliso ja vielä paljon muuta.

– Voisin ehkä parhaiten kuvailla itseäni vanhaksi villiintyneeksi ballerinaksi, hän nauraa.

Polku villiintyneeksi ballerinaksi on ollut välillä mutkikas ja täynnä yllätyksiä sekä ihmetyksiä. Tähän asti kuljettuaan Karoliina on kuitenkin uskaltanut repäistä itsensä irti vanhoista rooleista ja antanut luvan kiinnostua itsensä ymmärtämisen tärkeydestä.

– Lapsuudella on ollut olennainen merkitys muutokseni kannalta. Lapsena sain elää lähimetsissä ja metsien keskellä leikkien Pessiä ja Illusiaa ja Ronja Ryövärintytärtä. Luontosuhteeni oli mutkaton ja luontainen.

– Muistan, kuinka kissamme pyydysti päästäisiä ja minä yritin herätellä niitä raatoja henkiin. 

– Tai kuinka keräsin kesäisin voikukkia kilpikonnallemme syötäviksi.

Karoliinan äidillä on edelleen tallella kirje, jonka alle kouluikäinen Karoliina oli kirjoittanut presidentti Kekkoselle.

– Lähimetsäämme alettiin rakentaa taloja. Purin kiukkuani Kekkosen kirjeeseen. Kirjoitin siinä, miksi te aina sotkette kaikkien lasten leikkipaikat, Karoliina muistelee nauraen.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 4/2021!

Astutaan kevääseen!

Nokkonen sisältää monia antioksidantteja, vitamiineja, kivennäisaineita ja fenoleja. Se parantaa immuniteettia, torjuu kipuja ja tulehduksia, lisää tulehdusta ehkäisevien aineiden tehoa sekä torjuu ja vähentää tulehdusta.
Kylvä tomaatit maalis-huhtikuussa

Tomaatti vaatii noin kahdeksan viikon esikasvatusajan, eli maaliskuu on hyvä hetki istuttaa siemenet purkkeihin, mikäli tomaatit on tarkoitus siirtää kasvihuoneeseen. Avomaalle istutettavat tomaatit kylvetään vasta huhtikuussa. Parasta kylvöaikaa on yläkuu eli kasvava kuunvaihe.

Kesäkukkien kylvöajat

Tarkista kesäkukkien esikasvatusohjeet siemenpussista. Eri kukat tarvitsevat erilaisen esikasvatusajan ja -lämpötilan. 

Vuohenputkesta C-vitamiinia

Vuohenputki on hyvä C-vitamiinin lähde ja kevään ensimmäisiä salaattikasveja. Lehdet kerätään nuorina ja käytetään tuoreina sellaisenaan. Niitä voi myös lisätä keittoihin, kastikkeisiin, muhennoksiin, leipätaikinoihin, paistoksiin, smoothieen ja mehustaa sekä tehdä teetä. Vanhempien lehtien varsia voi käyttää parsan tapaan. Vuohenputkea käytetään muun muassa kihdin ja reuman hoitoon. Vuohenputki myös torjuu tulehduksia, puhdistaa maksaa ja tukee sydämen ja verisuonten kuntoa, alentaa verenpainetta ja rauhoittaa mieltä.

Makea mahla talteen 

Mahla on mietoa, mutta yllättävän terveellistä juotavaa. Hampaat nauttivat koivusokeri ksylitolista ja elimistön toiminta saa kokonaisvaltaisesti buustia keväistä voimaa virtaavasta ihmejuomasta. Mahla on lievästi tulehduksia poistavaa. Lisäksi sen sanotaan poistavan selluliittia, alentavan kolesterolia, edistävän maksan ja munuaisten terveyttä sekä uudistavan ihoa. 

Voikukasta K-vitamiinia

Voikukassa on kolme kertaa enemmän ravinteita kuin muissa salaattikasveissa. Se saattaa olla paras K-vitamiinin lähde. Voikukka sisältää myös A-, B-, C- ja E-vitamiineja, koliinia, folaattia, kalsiumia, kuparia, mangaania ja rautaa. 

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 3/2021!

Opettele sanomaan kyllä!

Sipoossa asuvan Danita Westphalin perheeseen kuuluvat aviomies ja 12-vuotias tytär. Perheen koti on luonnon helmassa.

Yllätyt, miten monien paratiisien ovia samalla aukaiset. Kannustaa Danita Westphal. Rajansa pitää kuitenkin oppia tuntemaan, ja hyväksyä,
että luovuus vaatii kontrollia.

Kun juoksee aamukasteisella nurmikolla paljain jaloin, niin elimistöön imeytyy heräävän luonnon voimaa, Danita Westphal, 42, muistelee lapsuutensa kesäaamujen rituaalia äidin suvun mökillä Tammisaaressa.

Edelleen hän käyskentelee kesäaamuisin kasteisella ruohikolla ennen aamukahvin keittoa.

– Äiti piti myöskin tärkeänä sitä, että lapsena kävelin rantamudassa, ja jalkapohjieni kautta imeytyi mudan hoitavia aineita. Niin ikään äiti kehotti kävelemään ympäri vuoden mahdollisimman paljon metsässä. Lapsuuteni luontoyhteys oli jatkuvaa iloa ja ihastusta, Danita kiteyttää.

Danitan isoäiti sairastui vakavasti 40 ikävuoden paikkeilla.

– Diplomi-insinööriukkini omisti insinööritoimiston, mutta hän päätti myydä yrityksensä ja omistautua isoäidin parantamiseen ja etsiä kaikki mahdolliset hoitokeinot. Ukki opiskeli erilaisia luontaisia hoitomuotoja, kuten iirisanalyysiä, homeopatiaa sekä ravintotiedettä muun muassa Ruotsissa ja Saksassa. Hän sovelsi saamiaan oppejaan isoäitiini. Hän parantui.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 1/2021!

Laulusta voimaa

Laulunopettajat Kirsi Sipinen (vas.) ja Kaisa Kelloniemi.

Laulaminen on musiikin lajeista kaikkein henkilökohtaisinta. Käsitys omasta laulamisesta on sidoksissa itsetuntoon ja siihen, minkälaista palautetta omasta laulustaan on elämänsä aikana saanut.

Laulaminen ja siihen liittyvät hengitys- ja ääniharjoitukset rentouttavat kehoa.

– Kun parasympaattinen hermosto aktivoituu laulaessa, stressitaso alenee ja elimistön kortisolipitoisuus eli stressihormonin määrä alenee. Kehoon alkaa vapautua mielihyvähormoneja, sanovat laulunopettajat Kirsi Sipinen ja Kaisa Kelloniemi.

Yhdessä he ovat kirjoittaneet laulamisesta oppikirjan nimeltään Nuotin vierellä – rautalankaa laulamisesta, (Aviador Kustannus).

Työssään laulunopettajina Kaisa ja Kirsi olivat huomanneet, että laulun alkeisopetuksessa tarvittiin kovasti helppotajuista laulamista käsittelevää kirjaa. He ryhtyivätkin paikkaamaan puutetta.

– Kirjamme idea on valaista laulamisen osa-alueita kansantajuisesti vähän niin kuin rautalangasta vääntäen, mutta silti emme ole unohtaneet laulun iloa ja laulamisen hyvinvointivaikutuksia. Kirjan äänite vie jokaisen laulunopiskelijan ja äänensä hyvinvoinnista kiinnostuneen laulutunnille kanssamme, Kirsi sanoo.

Kirjan harjoituksissa on käytetty lauluesimerkkeinä suomalaisia kansanlauluja. Kirja ole tieteellinen tutkimus, vaan käytännön opas.

– Emme keskity laulamiseen musiikkiterapian muotona, vaan olemme koonneet siihen parhaiksi kokemiamme harjoituksia ja ajatuksia laulunopiskelijoita varten, Kaisa kertoo.

Lue lisää uudistuneen Luontaisterveyden numerosta 10/2020!

Elintärkeä uni

Neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen vinkkaa kirjoittamaan illalla paperille ne asiat, jotka pitää seuraavana päivänä muistaa ja tehdä, että ne eivät jäisi yöksi pyörimään päähän.

Jo viiden vuorokauden unettomuus saa elimistön sekaisin

Nykyvinkkelistä katsoen 1970-luvulla tehtiin julmia eläinkokeita, joissa rottia pidettiin väkisin hereillä ja katsottiin, mitä unettomuudesta niille seuraa. Hyvin nopeasti rotat menettivät kyvyn säädellä ruumiinlämpöään ja niiden immuunipuolustus heikkeni. Ne alkoivat ahmia ruokaa, mutta silti niiden paino laski. Rottien aivotoiminta ja yleiskunto heikkenivät nopeasti. Alle kahden kuukauden sisällä kaikki niistä kuolivat.

Myös ihmisillä unettomuus aiheuttaa erilaisia terveysoireita. Jo yhden unettoman yön jälkeen voi esiintyä esimerkiksi huimausta, kuulo- ja näköharhoja, muistikatkoksia ja päätöskyvyn heikkenemistä. 3–4 valvotun vuorokauden jälkeen hereillä pysyminen käy liki mahdottomaksi ja alkaa esiintyä esimerkiksi päänsärkyjä, hallusinaatioita, ahdistusta ja kyvyttömyyttä selviytyä yksinkertaisistakaan tehtävistä. Viiden unettoman vuorokauden jälkeen keho on jo niin sekaisin, että syntyneiden vaurioiden korjaaminen on vaikeaa.

Pisin ihmisen valvoma aika mitattiin 1960-luvulla. 11 vuorokauden jälkeen koehenkilö Randy Gardner oli niin sekava, että koe keskeytettiin.

– Ihminen selviää kuukausia liikkumatta, syömättä ja viikkoja juomatta, mutta kuukauden unettomuus vie todennäköisesti ihmisen hengen. Uni on siis terveydelle kaikkein tärkeintä, mutta silti me tingimme siitä kaikkein helpoiten, toteaa neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2020!

Masennus paranee parhaiten lääkkeittä

Markus J. Rantala paransi myös oman masennuksensa ja kuntonsa tutkimuksissaan hankkimillaan tiedoilla. Ruokavalion korjaus ja liikunnan lisääminen alkoivat nostaa mielialaa jo kahden viikon kuluttua. Hän harrastaa ja opettaa taekwondoa kotikaupungissaan Turussa. Hän on Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja retkeilee kotimaisissa kansallispuistoissa sekä entisöi kesäisin Pirkanmaalla olevan sukutilansa perinnemaisemaa. Kuva: Juha Pietiläinen

Evoluutiopsykologi Markus J. Rantala kumoaa psykiatrisen hoitoajattelun

Masennuksen juurisyyt ovat samat kuin muillakin länsimaisilla kansantaudeilla: väärä ruokavalio, liikunnan puute ja krooninen stressi. Masennusta on 12 sorttia. Parantamiseen ei riitä lääkitys, eikä tunnelukkojen avaaminen.

Näin sanoo evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala, 44, mielialasairauksista. Hän julkaisi vuosi sitten Masennuksen biologian, joka haastaa mieli-
alahäiriöiden lääkehoidot evoluutiotutkimuksensa tuloksilla.

Masennuksesta on tullut kansantauti. Sen juurisyinä ovatkin kehon ja aivojen matala-asteinen tulehdus ja krooninen stressi. Ne heijastuvat mieleen ja laukaisevat masennuksen rasitustilanteissa.

Rantalan ja psykiatrian professori Hasse Karlssonin mukaan masennusta ei ole vain yhtä, vaan 12 eri lajia.

Niiden tuloksellinen hoito edellyttää jokaisen potilaan yksilöllistä sairauden laadun ja syiden tunnistamista ja hoitamista.

Evoluutiopsykologia aiheuttaa psykiatriassa vallitsevan ajatustavan täyskäännöksen, joka vaatii aikansa.

– Viimeistään 20 vuoden sisällä mielen sairaudet kuitenkin hoidetaan evoluutiopsykologian mukaisesti mielenhuoltoklinikoilla, joissa potilas tutkitaan yksilönä ja hoito räätälöidään masennuksen laadun perusteella, Rantala näkee.

– Ravitsemus kuntoon, liikunta kuntoon, ihminen, jolle puhua ja lääkäri, joka tarkistaa, ettei potilaalla ole laajempia sairauksia, hän kuvaa tarvittavaa hoitotiimiä.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2020!

Pienin askelin hyvään oloon

Karsiessaan ruokavaliosta hiilihydraatteja Satu Sjöholm teki alussa hyvin pieniä korjausliikkeitä, esimerkiksi vaihtoi valkoiset vehnäjauhot spelttiin. Pienin askelin päästään varmimmiten isoon lopputulokseen.

Terveysvaikuttaja, liikunnan asiantuntija, joogaohjaaja ja kirjailija Satu Sjöholm, 49, kiinnostui hiilihydraattitietoisista valinnoista 1990-luvun puolivälissä kahden poikansa syntymän myötä. Nyt pojat ovat 21- ja 23-vuotiaita.

Äiti halusi tarjota lapsilleen terveellisempiä vaihtoehtoja.

– Tein pieniä korjausliikkeitä ruokavalioon. Vaihdoin esimerkiksi valkoiset vehnäjauhot spelttiin ja valkoisen sokerin tummaan täysraakaruokosokeriin.

Hänen poikansa rakastivat pizzaa. Äiti kauli ja kauli vehnäistä pizzapohjaa. Vuosia myöhemmin Satu ajatteli, ettei pizzapohjan teko voi olla näin työlästä ja kokeili sen tekoa aivan eri tavalla kuin ennen, vähähiilihydraattisesti. Hän julkaisi kyseisen VHH-pizzaohjeensa myös blogissaan. Suosio oli räjähdysmäinen.

Ennen vähähiilihydraattista leivontaa Satu kokeili gluteenitonta leivontaa ja huomasi, että monet gluteenittomat jauhot ja jauhoseokset ovat verrattain niukkaravinteisia.

– Mantelijauhosta tulikin minulle leivonnassa ravintorikkautensa vuoksi merkittävä tuote.

Myöhemmin Satu opetti leipomaan myös muilla vähähiilihydraattisilla jauhoilla, jotka sopivat niin suolaiseen kuin makeaankin leivontaan.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 8/2020!

Keho peilaa sisimpäämme

Rosen-terapiassa hoidettava makaa hoitopöydällä, kasvot sivuttain. Turvallisuuden tunne on hoitotilanteessa tärkeä. Hoidossa terapeutti käyttää kosketusta ja sanoja. – Asiakas voi hoitopöydällä puhua tai olla puhumatta, ihan kuten haluaa, sanoo Rosen-terapeutti Lotta Lehtikari.

Lotta Lehtikari löysi Rosen-terapian niin omaksi kuin muidenkin avuksi

Tässä menetelmässä on kysymys muuttumisesta – ihmisestä, joka luulemme olevamme – ihmiseksi, joka todella olemme. Näin sanoi Rosen-menetelmä luoja, saksalainen fysioterapeutti Marion Rosen.

Näyttelijä, Rosen-terapeutti Lotta Lehtikarille Rosen-menetelmä avasi tien läsnäoloon, rauhaan ja tasapainoon.

– Sain itse avun. Nyt tunnen, että terapeutin työ on juuri minua varten.

Vihan alla aina jokin muu tunne

Lotta Lehtikari eli rankan lapsuuden. Elämää varjosti vahvasti narsismiin taipuvaisen äidin sairaus, kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Lotta ei saanut äidiltä tukea, väheksyntää vain. Lotta pärjäsi kuitenkin koulussa, eikä oireillut ulkoisesti, vaikka sisin oli täynnä tuskaa ja vihaa.

Kouvolan nuorisoteatterissa hän pääsi teini-ikäisenä purkamaan tunteitaan.

– Se oli silloin terapiakeino. Olin monessa roolissa lavalla tosi aggressiivinen.

Lotta pyrki lukion jälkeen Teatterikorkeakouluun kertomatta aikeistaan kenellekään.

– Pelkäsin koko lukioajan, että en ole tarpeeksi hyvä. Hylätyksi tuleminen olisi ollut minulle kestämätön häpeä.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 7/2020!

Mehiläinen ihmisen paras ystävä

– Pidämme työstämme mehiläistarhaajina. Tämä on merkityksellistä tekemistä yhdessä luonnon helmassa ja luonnon ehdoilla. Meidän tapamme elää, sanovat mehiläistarhaajat ja aviopari Elina Vikman ja Martti Järvi Elma B -nimisellä mehiläisfarmillaan Rudanmaan kylässä, Pohjois-Satakunnassa.

Meidän mielestämme mehiläistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmisen parhaaksi ystäväksi. Pilke silmäkulmassa luomamme ajatus pitää sisällään vakavan sanoman. Ihmiskunta on riippuvainen mehiläisistä. Ilman mehiläisiä maapallon ruoantuotanto romahtaa ja syötävien lajien kirjo supistuu huomattavasti.

Mehiläistarhaajat Elina Vikman ja Martti Järvi vaalivat omaa ajatustaan pitämällä mehiläisistään hyvää huolta luonnonmukaisin menetelmin ympäristöä ja mehiläisiä arvostaen. Mehiläisfarmin kaikki tuotteet ovat paikan päällä käsityönä tehtyjä luonnontuotteita.

Luonnonmukaisuus tarkoittaa Elinalle ja Martille sitä, että mehiläisiä pyritään hoitamaan ympäristössä, jossa on mahdollisimman vähän torjunta-aineita, liikenteen päästöjä tai muita hyönteisille haitallisia asioita.

Mehiläiset asustavat perinteisissä puupesissä, eikä pesiin laiteta mitään lääkkeitä. Mehiläisille harmilliset punkit torjutaan eteerisellä öljyllä ja luonnonmukaisilla hapoilla.

– Pesiä emme myöskään siirtele paikasta toiseen parempien satotoiveiden perässä, koska ajattelemme sen häiritsevän pesän toimintaa, sanovat mehiläistarhaajat Elina Vikman ja Martti Järvi.

Aviopari pörrää kaikenlaisen mehiläistouhun keskellä Elma B -nimisellä mehiläisfarmillaan Rudanmaan kylässä, Pohjois-Satakunnassa.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 5/2020!

Luovuus ihmisenä olemisen ihanuus

– Eiköhän jokaisen maalaustaiteilijan unelmissa ole maalata oman taiteellisen elämänsä ”Mona Lisa”, josta sinut tunnetaan ja joka jää elämään, Johanna Oras pohtii.

Kirkko talvisessa maisemassa on ensimmäinen öljyvärimaalaukseni. Tein sen 6-vuotiaana, kertoo taidemaalari Johanna Oras.

Lapsuudessaan Johanna oli innokas piirtäjä. Piirustusten aiheina olivat usein prinsessat.

Turussa syntynyt ja varttunut, vuonna 1970 syntynyt Johanna meni alaluokilla koulun jälkeen monesti isovanhempiensa luokse.

– He asuivat rintamamiestalossa, jota ympäröi iso puutarha. Talon vintti ja kellari olivat minulle jännittävät aarreaitat. Isoäitini kanssa tehtiin paljon käsitöitä. Yleensäkin käden taidot olivat merkittävässä osassa lapsuudessani, Johanna muistelee.

Mielikuvitus oli niin ikään tärkeässä roolissa Johannan lapsuudessa.

– Kirjoitin näytelmiä, loin roolileikkejä ja rakentelin kaikenlaisia mielikuvitushahmoja.

Yläasteella ja lukiossa Johannalla oli onnekseen kannustava kuvaamataidonopettaja.

Häntä surettaa, että viime vuosien koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet erityisen kovasti luoviin taideaineisiin ja käden taitoja opettaviin aineisiin.

– Käden taidot aktivoivat monia, oppimisen kannalta olennaisia aivoalueita, tukevat matemaattista ja kielellistä oppimista. Käden taidoista on aina hyötyä elämässä ja monissa ammateissa; käsistään käteville ammattimiehille ja –naisille on aina töitä. Luovat aineet ovat monelle oppilaalle tärkeä itsetunnon lähde. Jos lukuaineet eivät oikein suju, niin kädentaitoaineissa ja liikunnassa saa tuntea osaamisen iloa, pohtii Johanna.

– Luovuus on myös tärkeä empatian kehittäjä, ja ongelmanratkaisutaitojen hioja, hän lisää.

Öljyvärimaalaustaide veti puoleensa

Lukiossa Johanna oli hyvä kaikessa, erityisesti reaaliaineissa. Ovet olivat auki akateemiselle uralle moneen eri tiedekuntaan. Urapaineitakin tuli vanhempien taholta, mutta öljyvärimaalaus oli intohimo. Se veti puoleensa, ja jokin luovan alan ammatti oli tähtäimessä.

Ylioppilaaksi päästyään Turun Lyseon kuvataidepainotteisesta lukiosta Johanna haki Taideteolliseen korkeakouluun muotoilu- ja design-linjalle, Ateneumiin ja teatterikorkeakouluun. Ensi yrittämällä ei tärpännyt mihinkään näistä.

– Lukion jälkeen pidin taidealan ihmisille tyypillisen kansanopistovuoden. Opiskelin Paimion opistossa kuvataiteita ja muita luovia aineita. Se oli opettavainen vuosi, Johanna toteaa.

Maalaustaidetta hän on sittemmin opiskellut kotimaan lisäksi muun muassa Pietarin Taideakatemiassa ja Firenzessä.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 4/2020!