Ennaltaehkäisy on parasta ja tehokkainta terveydenhoitoa. Luontaisterveys kertoo, miten jokainen voi omilla valinnoillaan tukea terveyttään ja ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Luonto on paras lääkäri, erityisen painoarvon lehdessä saa luonnonmukainen ravinto, liikunta sekä turvalliseksi havaitut luontaisterapiat. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Luontaisterveys antaa työkaluja myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja lujittamiseen.

Elintärkeä uni

Neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen vinkkaa kirjoittamaan illalla paperille ne asiat, jotka pitää seuraavana päivänä muistaa ja tehdä, että ne eivät jäisi yöksi pyörimään päähän.

Jo viiden vuorokauden unettomuus saa elimistön sekaisin

Nykyvinkkelistä katsoen 1970-luvulla tehtiin julmia eläinkokeita, joissa rottia pidettiin väkisin hereillä ja katsottiin, mitä unettomuudesta niille seuraa. Hyvin nopeasti rotat menettivät kyvyn säädellä ruumiinlämpöään ja niiden immuunipuolustus heikkeni. Ne alkoivat ahmia ruokaa, mutta silti niiden paino laski. Rottien aivotoiminta ja yleiskunto heikkenivät nopeasti. Alle kahden kuukauden sisällä kaikki niistä kuolivat.

Myös ihmisillä unettomuus aiheuttaa erilaisia terveysoireita. Jo yhden unettoman yön jälkeen voi esiintyä esimerkiksi huimausta, kuulo- ja näköharhoja, muistikatkoksia ja päätöskyvyn heikkenemistä. 3–4 valvotun vuorokauden jälkeen hereillä pysyminen käy liki mahdottomaksi ja alkaa esiintyä esimerkiksi päänsärkyjä, hallusinaatioita, ahdistusta ja kyvyttömyyttä selviytyä yksinkertaisistakaan tehtävistä. Viiden unettoman vuorokauden jälkeen keho on jo niin sekaisin, että syntyneiden vaurioiden korjaaminen on vaikeaa.

Pisin ihmisen valvoma aika mitattiin 1960-luvulla. 11 vuorokauden jälkeen koehenkilö Randy Gardner oli niin sekava, että koe keskeytettiin.

– Ihminen selviää kuukausia liikkumatta, syömättä ja viikkoja juomatta, mutta kuukauden unettomuus vie todennäköisesti ihmisen hengen. Uni on siis terveydelle kaikkein tärkeintä, mutta silti me tingimme siitä kaikkein helpoiten, toteaa neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2020!

Masennus paranee parhaiten lääkkeittä

Markus J. Rantala paransi myös oman masennuksensa ja kuntonsa tutkimuksissaan hankkimillaan tiedoilla. Ruokavalion korjaus ja liikunnan lisääminen alkoivat nostaa mielialaa jo kahden viikon kuluttua. Hän harrastaa ja opettaa taekwondoa kotikaupungissaan Turussa. Hän on Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja retkeilee kotimaisissa kansallispuistoissa sekä entisöi kesäisin Pirkanmaalla olevan sukutilansa perinnemaisemaa. Kuva: Juha Pietiläinen

Evoluutiopsykologi Markus J. Rantala kumoaa psykiatrisen hoitoajattelun

Masennuksen juurisyyt ovat samat kuin muillakin länsimaisilla kansantaudeilla: väärä ruokavalio, liikunnan puute ja krooninen stressi. Masennusta on 12 sorttia. Parantamiseen ei riitä lääkitys, eikä tunnelukkojen avaaminen.

Näin sanoo evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala, 44, mielialasairauksista. Hän julkaisi vuosi sitten Masennuksen biologian, joka haastaa mieli-
alahäiriöiden lääkehoidot evoluutiotutkimuksensa tuloksilla.

Masennuksesta on tullut kansantauti. Sen juurisyinä ovatkin kehon ja aivojen matala-asteinen tulehdus ja krooninen stressi. Ne heijastuvat mieleen ja laukaisevat masennuksen rasitustilanteissa.

Rantalan ja psykiatrian professori Hasse Karlssonin mukaan masennusta ei ole vain yhtä, vaan 12 eri lajia.

Niiden tuloksellinen hoito edellyttää jokaisen potilaan yksilöllistä sairauden laadun ja syiden tunnistamista ja hoitamista.

Evoluutiopsykologia aiheuttaa psykiatriassa vallitsevan ajatustavan täyskäännöksen, joka vaatii aikansa.

– Viimeistään 20 vuoden sisällä mielen sairaudet kuitenkin hoidetaan evoluutiopsykologian mukaisesti mielenhuoltoklinikoilla, joissa potilas tutkitaan yksilönä ja hoito räätälöidään masennuksen laadun perusteella, Rantala näkee.

– Ravitsemus kuntoon, liikunta kuntoon, ihminen, jolle puhua ja lääkäri, joka tarkistaa, ettei potilaalla ole laajempia sairauksia, hän kuvaa tarvittavaa hoitotiimiä.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2020!

Pienin askelin hyvään oloon

Karsiessaan ruokavaliosta hiilihydraatteja Satu Sjöholm teki alussa hyvin pieniä korjausliikkeitä, esimerkiksi vaihtoi valkoiset vehnäjauhot spelttiin. Pienin askelin päästään varmimmiten isoon lopputulokseen.

Terveysvaikuttaja, liikunnan asiantuntija, joogaohjaaja ja kirjailija Satu Sjöholm, 49, kiinnostui hiilihydraattitietoisista valinnoista 1990-luvun puolivälissä kahden poikansa syntymän myötä. Nyt pojat ovat 21- ja 23-vuotiaita.

Äiti halusi tarjota lapsilleen terveellisempiä vaihtoehtoja.

– Tein pieniä korjausliikkeitä ruokavalioon. Vaihdoin esimerkiksi valkoiset vehnäjauhot spelttiin ja valkoisen sokerin tummaan täysraakaruokosokeriin.

Hänen poikansa rakastivat pizzaa. Äiti kauli ja kauli vehnäistä pizzapohjaa. Vuosia myöhemmin Satu ajatteli, ettei pizzapohjan teko voi olla näin työlästä ja kokeili sen tekoa aivan eri tavalla kuin ennen, vähähiilihydraattisesti. Hän julkaisi kyseisen VHH-pizzaohjeensa myös blogissaan. Suosio oli räjähdysmäinen.

Ennen vähähiilihydraattista leivontaa Satu kokeili gluteenitonta leivontaa ja huomasi, että monet gluteenittomat jauhot ja jauhoseokset ovat verrattain niukkaravinteisia.

– Mantelijauhosta tulikin minulle leivonnassa ravintorikkautensa vuoksi merkittävä tuote.

Myöhemmin Satu opetti leipomaan myös muilla vähähiilihydraattisilla jauhoilla, jotka sopivat niin suolaiseen kuin makeaankin leivontaan.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 8/2020!

Keho peilaa sisimpäämme

Rosen-terapiassa hoidettava makaa hoitopöydällä, kasvot sivuttain. Turvallisuuden tunne on hoitotilanteessa tärkeä. Hoidossa terapeutti käyttää kosketusta ja sanoja. – Asiakas voi hoitopöydällä puhua tai olla puhumatta, ihan kuten haluaa, sanoo Rosen-terapeutti Lotta Lehtikari.

Lotta Lehtikari löysi Rosen-terapian niin omaksi kuin muidenkin avuksi

Tässä menetelmässä on kysymys muuttumisesta – ihmisestä, joka luulemme olevamme – ihmiseksi, joka todella olemme. Näin sanoi Rosen-menetelmä luoja, saksalainen fysioterapeutti Marion Rosen.

Näyttelijä, Rosen-terapeutti Lotta Lehtikarille Rosen-menetelmä avasi tien läsnäoloon, rauhaan ja tasapainoon.

– Sain itse avun. Nyt tunnen, että terapeutin työ on juuri minua varten.

Vihan alla aina jokin muu tunne

Lotta Lehtikari eli rankan lapsuuden. Elämää varjosti vahvasti narsismiin taipuvaisen äidin sairaus, kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Lotta ei saanut äidiltä tukea, väheksyntää vain. Lotta pärjäsi kuitenkin koulussa, eikä oireillut ulkoisesti, vaikka sisin oli täynnä tuskaa ja vihaa.

Kouvolan nuorisoteatterissa hän pääsi teini-ikäisenä purkamaan tunteitaan.

– Se oli silloin terapiakeino. Olin monessa roolissa lavalla tosi aggressiivinen.

Lotta pyrki lukion jälkeen Teatterikorkeakouluun kertomatta aikeistaan kenellekään.

– Pelkäsin koko lukioajan, että en ole tarpeeksi hyvä. Hylätyksi tuleminen olisi ollut minulle kestämätön häpeä.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 7/2020!

Mehiläinen ihmisen paras ystävä

– Pidämme työstämme mehiläistarhaajina. Tämä on merkityksellistä tekemistä yhdessä luonnon helmassa ja luonnon ehdoilla. Meidän tapamme elää, sanovat mehiläistarhaajat ja aviopari Elina Vikman ja Martti Järvi Elma B -nimisellä mehiläisfarmillaan Rudanmaan kylässä, Pohjois-Satakunnassa.

Meidän mielestämme mehiläistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmisen parhaaksi ystäväksi. Pilke silmäkulmassa luomamme ajatus pitää sisällään vakavan sanoman. Ihmiskunta on riippuvainen mehiläisistä. Ilman mehiläisiä maapallon ruoantuotanto romahtaa ja syötävien lajien kirjo supistuu huomattavasti.

Mehiläistarhaajat Elina Vikman ja Martti Järvi vaalivat omaa ajatustaan pitämällä mehiläisistään hyvää huolta luonnonmukaisin menetelmin ympäristöä ja mehiläisiä arvostaen. Mehiläisfarmin kaikki tuotteet ovat paikan päällä käsityönä tehtyjä luonnontuotteita.

Luonnonmukaisuus tarkoittaa Elinalle ja Martille sitä, että mehiläisiä pyritään hoitamaan ympäristössä, jossa on mahdollisimman vähän torjunta-aineita, liikenteen päästöjä tai muita hyönteisille haitallisia asioita.

Mehiläiset asustavat perinteisissä puupesissä, eikä pesiin laiteta mitään lääkkeitä. Mehiläisille harmilliset punkit torjutaan eteerisellä öljyllä ja luonnonmukaisilla hapoilla.

– Pesiä emme myöskään siirtele paikasta toiseen parempien satotoiveiden perässä, koska ajattelemme sen häiritsevän pesän toimintaa, sanovat mehiläistarhaajat Elina Vikman ja Martti Järvi.

Aviopari pörrää kaikenlaisen mehiläistouhun keskellä Elma B -nimisellä mehiläisfarmillaan Rudanmaan kylässä, Pohjois-Satakunnassa.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 5/2020!

Luovuus ihmisenä olemisen ihanuus

– Eiköhän jokaisen maalaustaiteilijan unelmissa ole maalata oman taiteellisen elämänsä ”Mona Lisa”, josta sinut tunnetaan ja joka jää elämään, Johanna Oras pohtii.

Kirkko talvisessa maisemassa on ensimmäinen öljyvärimaalaukseni. Tein sen 6-vuotiaana, kertoo taidemaalari Johanna Oras.

Lapsuudessaan Johanna oli innokas piirtäjä. Piirustusten aiheina olivat usein prinsessat.

Turussa syntynyt ja varttunut, vuonna 1970 syntynyt Johanna meni alaluokilla koulun jälkeen monesti isovanhempiensa luokse.

– He asuivat rintamamiestalossa, jota ympäröi iso puutarha. Talon vintti ja kellari olivat minulle jännittävät aarreaitat. Isoäitini kanssa tehtiin paljon käsitöitä. Yleensäkin käden taidot olivat merkittävässä osassa lapsuudessani, Johanna muistelee.

Mielikuvitus oli niin ikään tärkeässä roolissa Johannan lapsuudessa.

– Kirjoitin näytelmiä, loin roolileikkejä ja rakentelin kaikenlaisia mielikuvitushahmoja.

Yläasteella ja lukiossa Johannalla oli onnekseen kannustava kuvaamataidonopettaja.

Häntä surettaa, että viime vuosien koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet erityisen kovasti luoviin taideaineisiin ja käden taitoja opettaviin aineisiin.

– Käden taidot aktivoivat monia, oppimisen kannalta olennaisia aivoalueita, tukevat matemaattista ja kielellistä oppimista. Käden taidoista on aina hyötyä elämässä ja monissa ammateissa; käsistään käteville ammattimiehille ja –naisille on aina töitä. Luovat aineet ovat monelle oppilaalle tärkeä itsetunnon lähde. Jos lukuaineet eivät oikein suju, niin kädentaitoaineissa ja liikunnassa saa tuntea osaamisen iloa, pohtii Johanna.

– Luovuus on myös tärkeä empatian kehittäjä, ja ongelmanratkaisutaitojen hioja, hän lisää.

Öljyvärimaalaustaide veti puoleensa

Lukiossa Johanna oli hyvä kaikessa, erityisesti reaaliaineissa. Ovet olivat auki akateemiselle uralle moneen eri tiedekuntaan. Urapaineitakin tuli vanhempien taholta, mutta öljyvärimaalaus oli intohimo. Se veti puoleensa, ja jokin luovan alan ammatti oli tähtäimessä.

Ylioppilaaksi päästyään Turun Lyseon kuvataidepainotteisesta lukiosta Johanna haki Taideteolliseen korkeakouluun muotoilu- ja design-linjalle, Ateneumiin ja teatterikorkeakouluun. Ensi yrittämällä ei tärpännyt mihinkään näistä.

– Lukion jälkeen pidin taidealan ihmisille tyypillisen kansanopistovuoden. Opiskelin Paimion opistossa kuvataiteita ja muita luovia aineita. Se oli opettavainen vuosi, Johanna toteaa.

Maalaustaidetta hän on sittemmin opiskellut kotimaan lisäksi muun muassa Pietarin Taideakatemiassa ja Firenzessä.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 4/2020!

Katse silmuihin & vauvavihreisiin

Kuusenkerkät puhkeavat melko aikaisin keväällä tai alkukesällä.

Villivihannekset puskevat itsensä maan läpi aurinkoon miltei heti, kun routa on sulanut. Hortakouluttaja Raija Kivimetsä neuvoo etsimään ensimmäiseksi maitohorsmaa, nokkosta ja vuohenputkea.

– Myös poimulehti ja voikukka nousevat maasta melko varhain. Näitä vauvavihreitä kannattaa syödä ihan tuoreeltaan, sillä ne ovat herkullisia ja pursuavat elinvoimaa. Pitää kuitenkin muistaa aloittaa varovasti ja lisätä makustelumääriä vähitellen, sillä nämä luonnon voimakkaat superfoodit voivat saada aikaan puhdistusreaktion ja pistää mahan sekaisin.

Tuoreissa elinvoimaa

Lehtikasvien lisäksi Kivimetsä vinkkaa maistelemaan silmuja ja hiirenkorvia. Niitä on kuitenkin parasta popsia vain maanomistajan luvalla, sillä puiden osien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.

– Pihlajansilmut ovat upean aromaattinen makuelämys. Myös lehmuksen silmut maistuvat hyvältä, samoin koivujen hiirenkorvat. Paikasta riippuen myös kuusenkerkät puhkeavat melko aikaisin keväällä tai alkukesällä. Silmuja voi syödä tuoreeltaan tai pakastaa talven varalle. Villikasvien säilöntää Kivimetsä suosittelee harrastamaan vasta hieman myöhemmin keväällä ja kesällä, kun satoa on saatavilla enemmän.

– Tuoreena kasveja voi syödä sellaisinaan ja nauttia niistä samaan tapaan kuin kesän ensimmäisistä mansikoista. Ne sopivat myös mehustettaviksi ja smoothien joukkoon. Kevään ensimmäiset vihreät antavat valtavasti elinvoimaa ja virkeyttä, joka kannattaa kyllä hyödyntää heti.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 3/2020!

Kevätaurinko kutsuu versottamaan

Vehnänoras sopii mainiosti versotettavaksi ja on kasvaessaan kaunis. Vehnänoras täytyy kuitenkin puristaa tai vähintään pilkkoa blenderissä ennen sen nauttimista.

Kasvata itse ravintorikasta syötävää

Heidi Kiikan lasitetulla parvekkeella pöhisee aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn varsinainen versotehdas, jonka antimia hän popsii päivittäin useita kourallisia.

– Esimerkiksi punakaali, punajuuri, kyssäkaali, mangoldi ja puutarhakrassi ovat antoisia versotettavia. Ne kasvavat nopeasti ja sopivat versoina loistavasti korvaamaan kaupan salaatteja. Itse syön versoja lähinnä sellaisenaan, mutta jotkut versot sopivat myös kypsennettyjen ruokien mausteiksi, koristeiksi ja jopa raaka-aineiksi.

Kiikka innostui versotuksesta kuusi vuotta sitten, mutta muistaa kokeilleensa versojen kasvattamista ensimmäistä kertaa jo lapsena.

– Sain äidiltäni idätyslaatikon, johon kylvin puutarhakrassia. Oli todella mielenkiintoista seurata kasvun ihmettä ja napostella itse kasvattamiani terveellisiä herkkuja.

Säästä siementen hinnassa

Kiikan mukaan versottaminen on niin helppoa, että lapsikin sen oppii nopeasti. Tarvitaan vain siemeniä, multaa, riittävän lämmin ja valoisa kasvatuspaikka sekä sumutinpullo kastelemista varten.

– Versoja voi kasvattaa myös vedessä, mutta itse suosin multaa kasvualustana, sillä vesiviljely vaatii suurempaa huolenpitoa hygieniasta. Lisäksi vesiversotusastiat ovat minun käyttööni liian pieniä, isoissa parvekelaatikoissa saan kerralla kasvatettua enemmän syötävää.

Kiikka ostaa versottamiensa kasvien siemenet yleensä isoissa, satojen grammojen pakkauksissa luontaistuotekaupoista, verkkokaupoista ja Hyötykasviyhdistyksen ylläpitämästä Alku ja juuri -kaupasta. Hän suosii luomusiemeniä, mutta käyttää toisinaan ei-luomujakin siemeniä. Myös kaupoissa myytävät puutarhasiemenpussit sopivat versotukseen, mutta Kiikka huomauttaa niiden olevan kilohinnaltaan varsin kalliita.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 2/2020!

Jooga avaa mielen ja sydämen rakkaudelle

– Tutustu elämäsi tärkeimpään ihmiseen, itseesi ja opi rakastamaan kehoasi, mieltäsi ja sieluasi, sanoo joogaopettaja ja joogakoulu Shantin omistaja Kylli Kukk.

Joogassa harjoitellaan mentaalisia, emotionaalisia ja henkisiä muskeleita. Niitä lähestytään kehon kautta. Joogassa tärkeintä on mielen rauhoittaminen ja luonteen jalostaminen, ei niinkään se, mihin asentoon vartalo taipuu.

Notkeasta kehosta ei ole mitään hyötyä, jos mieli on levoton, sydän lukossa ja luonne kireä. Joogassa keskeistä onkin luonteen ja mielen joustavuus unohtamatta keholle elintärkeää ja monipuolista, terapeuttista liikettä.

– Jätä kauniit jäljet itsestäsi. Katsele rakkauden täyteisin silmin. Kuuntele rakkaudellisin korvin. Puhu rakkauden äänellä. Kosketa rakastavin käsin. Oman äitini ja guruni Äiti Amman perintöä lienee se, että haluan viedä eteenpäin lempeyttä, äidillisyyttä ja rakkautta. Kun asioita tekee sydämellä, onnistuu tekemisissään, sanoo joogaopettaja ja joogakoulu Shantin omistaja Kylli Kukk.

Rakkautta ja rauhaa tarvitaan, koska Kyllin mielestä nykymaailma on kova, kireä ja kiireinen.

– On surullisesta, jos homo sapiens alkaa muuttua robo sapiensiksi.

Kehon ja mielen liitto

Jooga tarkoittaa yhteyttä ja liittoa kehon ja mielen välillä. Keho on sidottu aikaan ja paikkaan. Mieli taas poukkoilee menneen ja tulevan välillä. Levoton mieli saa kehonkin sekaisin.

– Jos haluamme saada yhteyden kehon ja mielen välille, meidän pitää opetella rauhoittamaan mieltä. Mieli ei käskemällä rauhoitu. Siksi siihen käytetään joogassa muun muassa hengitystä, meditaatiota ja mantroja, Kylli Kukk kertoo.

Lue lisää Luontaisterveyden vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!

Puolustusjärjestelmä suojaa taudinaiheuttajilta

Vastustuskyvyn häiriöt voivat johtua monista tekijöistä, kuten esimerkiksi huonosta ruokavaliosta, perintötekijöistä, stressistä, unen puutteesta ja ympäristömyrkyistä.

Ihmiselimistön puolustusjärjestelmä voidaan jakaa luonnolliseen eli synnynnäiseen vastustuskykyyn sekä hankittuun eli adaptiiviseen vastustuskykyyn. Diplomiravintoterapeutti Anu Bouquet Ravintoterapia Eliksiiristä kertoo, että terveyden perusta on vastustuskyvyn toiminnassa. Siksi sitä on tärkeä tukea monin tavoin.

– Puhutaan mistä patogeenista tahansa, kannattaa aina kiinnittää huomiota etenkin siihen, mitä syö ja juo. Stressillä tiedetään olevan yhteys puolustusjärjestelmään, joten sitä on hyvä välttää, hän sanoo.

Merkitystä on myös hyvällä unella, mielen tilalla ja myönteisellä ajattelulla. Puolustusjärjestelmää voi tukea yrtein ja täsmäravintoainein.

Luontainen ja hankittu immuniteetti

Anu Bouquet kertoo, että luontaista immuniteettia säätelevät perintötekijät. Ilmeisesti se toimii ihmisillä vähän eri tasoisesti. Toisella saattaa olla lähtökohtaisesti luontainen immuniteetti parempi kuin toisella.

– Puolustusjärjestelmä toimii iholla ja limakalvoilla. Lisäksi luontaiseen immuniteettiin kuuluvat sisäiset puolustusmekanismit: ihon ja syljen eritteet, kyynelneste ja mahahapot. Ne kaikki suojaavat meitä taudinaiheuttajilta. Luontainen immuniteetti toimii nopeasti ja käynnistyy minuuteissa.

Hankittu immuniteetti on lisäsuoja. Se aktivoituu, kun elimistö kohtaa vieraita mikrobeja. Sen käynnistämiseen kuluu päiviä.

– Hankittu puolustusjärjestelmä toimii tiettyä viholliseksi tunnistettua ainetta tai rakennetta vastaan. Se perustuu valkosolujen toimintaan, selvittää Bouquet.

Käytännössä ihmisen sairastettua jonkun taudin, elimistöön on muodostunut muisti kyseiselle infektiolle. Jos se tulee uudelleen, kehossa on jo vastustuskykyä sitä vastaan. Toisinaan virukset myös muuntautuvat, jolloin muuntautuneelle muodolle ei välttämättä ole vastustuskykyä.

Lue lisää vuoden viimeisestä Luotaisterveyden numerosta 10/2019!