Ennaltaehkäisy on parasta ja tehokkainta terveydenhoitoa. Luontaisterveys kertoo, miten jokainen voi omilla valinnoillaan tukea terveyttään ja ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Luonto on paras lääkäri, erityisen painoarvon lehdessä saa luonnonmukainen ravinto, liikunta sekä turvalliseksi havaitut luontaisterapiat. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Luontaisterveys antaa työkaluja myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja lujittamiseen.

Sydämen matkaopas

– Enkelit tuovat minulle iloa ja mielenrauhaa, Kirsi Ranto sanoo. Kuva: Mikko Harma
Kirsi Ranto kulkee enkelipolkua jokapäiväisessä elämässään

Jo kuusivuotiaana Kirsi Ranto halusi laulajaksi.

– Musiikki on ollut tärkeällä sijalla elämässäni lapsesta lähtien. Myös opettajat koulussa kehottivat minua jatkamaan musiikin maailmassa, vuoden 1998 Tangokuningatar kertoo.

– Musiikki kuuluu kaikille ja antaa myös luvan tulla toista ihmistä lähelle. Työssäni olen oppinut ymmärtämään monenlaisia ihmisiä.

Ranto tunnetaan paitsi laulajana myös enkeli-iltojen ohjaajana ja kirjailijana, joka muutaman vuoden sisällä on julkaissut kaksi teosta: vuoden 2013 Rajatietokirjaksi valitun Ole se valo joka olet sekä Pehmeä kuin kukka, kova kuin timantti (2015).

– Kumpikin ovat omiin kokemuksiini pohjautuvia teoksia. Syksyllä ilmestyy Sydämen matkaopas. Kaikki kirjani ovat Tammen kustantamia.

Musiikkisuvusta laulunopettajaksi

Lähes kaikki Ranton suvussa ovat enemmän tai vähemmän musiikkihenkisiä.

– Isä on laulanut mieskuorossa 32 vuotta. Lapsuudenkodissani musiikkia kuunneltiin antaumuksella. Isä ja äiti tykkäsivät käydä tansseissa.

– Olin 19-vuotias, kun minut valittiin Seinäjoen Tangomarkkinoilla vuoden 1998 Tangokuningattareksi. Olin kovin nuori, mutta ehtinyt jo keikkailla viikonloppuisin neljän vuoden ajan Suomen tanssilavoilla.

Kirsi opiskeli nuorena pianon ja viulun soittoa sekä laulua ja syvensi musiikin opiskeluaan.

– Olen valmistunut Kokkolasta Centria ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi eli käytännössä laulunopettajaksi. Minulla ei nyt kuitenkaan ole oppilaita. On niin monta rautaa tulessa, ettei opettamiseen ole mahdollisuutta.

– Olen oppinut tasapainottamaan työn ja levon rytmiä, vaikka perusluonteeni onkin sellainen, että tykkään tehdä monia asioita yhtä aikaa, Kirsi sanoo.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 4/2018!

Turvehoito tehostaa imunestekiertoa

Turve tukee naisen terveyttä.

Gynegologi Leena Larva on tutkinut turpeen naista hoitavia vaikutuksia. Erityisesti turpeesta on hyötyä vaihdevuosivaivoihin.

Turve on luonnontuote, joka nostetaan koskemattomasta suosta.

Hoitoturvetta käytetään useimmiten saunomisen yhteydessä iholle levitettynä. Turvetta käytetään ainesosana myös joissakin kosmeettisissa tuotteissa sekä paikallisiin vaivoihin. Turve on luonnontuote se nostetaan koskemattomasta suosta. Sopiva suokerros muodostuu tuhansien vuosien kuluessa. Turpeessa on muun muassa humushappoja, fulvohappoja, pektiiniä, humiinia ja lingiiniä sekä monia hivenaineita, kuten magnesiumia, rautaa, kuparia ja sinkkiä.

Naistentautien erikoislääkäri ja Aino Klinikat Oy:n toimitusjohtaja Leena Larva ei käytä turvetta gynegologin työssään, mutta antaa silloin tällöin saunotushoitoja naisille. Turvetta hän on hyödyntänyt vuodesta 2002 ja tutkimuksen hoitoturpeesta hän teki 2008.

Leena Larva uskoo, että kaikki tehokkaat kansanparannusmenetelmät perustuvat imunestekierron elvyttämiseen, oli kyse sitten hieronnasta, akupunktiosta tai turpeesta. – Mielestäni turpeella hoito perustuu ennen kaikkea imunestekiertoa stimuloivaan vaikutukseen. Henkilökohtaisesti en usko turpeen sisältämien kasvihormonien vaikutuksiin, sillä niitä on kovin vähän. Hoitovaikutukset tulevat ainakin osittain humushapoista. Myös paikallisesti turve tekee hyvää iholle, esimerkiksi psoriasispotilaille ja erityisesti kasvojen aknen hoitoon. Iho tuntuu hoidon jälkeen pehmeältä.

Hoitotarkoituksiin turve voi olla kuumaa tai kylmää. Larvan käyttämä turve tulee Ähtäristä, Lehto Peat Oy:stä. Turve on hienonnettua, jotta se pysyy iholla.

Turvehoito alkaa siitä, että ensin käydään kuumassa saunassa. Sen jälkeen vilvoitellaan ja voidellaan turvetta keholle. Saunassa viipymisen jälkeen turve pestään pois. Lopuksi vielä levätään 20 minuuttia. Levon osuus on aina tärkeä, eikä ilman sitä kannata turvesaunaa tehdä.

Lue lisää turvehoidoista ja kansanparantajan ja lääkärin Leena Larvan ajatuksista turpeen käytöstä vaihdevuosivaivojen hoidossa Luontaisterveys -lehden numerosta 3/18. 

Draivia on ja meno paranee

Hyvät elämäntavat näkyvät ulospäin. Moni ihaileekin Einin ulkoista olemusta, joka huokuu tasapainosta oloa.
Eini Pajumäki on Suomen diskokuningatar: Yes sir, yhä polttaa!

Viime marraskuussa tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun laulaja Eini Pajumäki nousi suomalaisten tietoisuuteen espanjalaisen duo Baccaran käännösbiisillä Yes sir, alkaa polttaa. Tuolloin yhtyeen jäsenet olivat Mayte Mateos ja María Mendiola.

– Veljeni oli kuullut alkuperäisversion Tukholmassa ja laittoi sen minulle. Ihastuin heti. Vein kappaleen säveltäjä, muusikko ja Musiikki Fazerin tuottaja Toivo Kärjelle, joka ei edes kuunnellut koko kappaletta, ennen kuin nosti levysoittimen neulan pois. Hän sanoi minulle, että ”Lapin tyttö ei tuollaista läähätystä laula”, Eini muistelee ja sanoo harmistuneensa musiikkimaailman legendan päätöksestä. Nuorena ja kilttinä naisena hän hyväksyi auktoriteetin päätöksen.

Pian alkoi polttaa

Sitten alkoi kuitenkin tapahtua. Alkuperäiskappaleesta tuli suuri hitti. Myös Suomessa alettiin kilpailla siitä, kuka saisi sen levyttää. Silloin ääni muuttui Toivo Kärjen kellossa.

– Hän totesi tällä kertaa, että ”antaa Lapin tytön yrittää”. Ja minähän yritin, Eini kertoo.

Läpimurtonsa aikaan Eini oli 17-vuotias. Palatessaan noihin päiviin Eini muistaa itsensä ujona ja sulkeutuneena tyttönä.

– Olin tosi arka ja vetäytynyt. En pienessä mielessänikään nähnyt mahdollisuutta, että minusta tulisi esiintyjä. Olin ihan täysi raakile, joka piti väkisin työntää lavalle yleisön eteen. En pitkään nähnyt musiikkia edes oikeana työnä, vaan mietin, pitäisikö mennä kouluun.

Mutta hittibiisin myötä työ hammashoitajaharjoittelijana sai jäädä, ja Einin 40-vuotinen ura suomalaisella tähtitaivaalla alkoi.

– Viime vuoden marraskuussa yksi haaveeni toteutui, kun pääsin Helsingissä Savoy-teatterin lavalle esiintymään yhdessä Baccaran kanssa. Se oli huikea ja tunteiden täyttämä kohtaaminen, Eini sanoo.

– Baccaran tapaaminen ja heidän kanssaan esiintyminen on ollut aina yksi haaveeni. Olin ihan onnessani, kun he näyttivät sille vihreää valoa. On mahtavaa päästä yhdessä lavalle. Sain kiittää heitä tästä isosta hitistä, joka muutti myös minun nuoren tytön elämäni täysin. Se oli herkkä hetki, Eini kuvailee.

–  Olin kymmeniä vuosia haaveillut tästä tapaamisesta. Siihen liittyi odotuksen lisäksi myös pelkoja, jotka olivat turhia. Kun tapasimme, tuli tunne, että olimme tunteneet iät ja ajat toisemme. Maailman tähdet olisivat voineet olla kovia ja nenä pystyssä pienen suomalaistähden edessä, mutta fiilis oli aivan fantastinen. Yhteisestä esiintymisestä jäi tunne, että voisimme tavata vielä uudelleen. Suunnitelmiakin on, mutta katsotaan, toteutuvatko ne, Eini sanoo arvoituksellisesti.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 2/18!

”Eat the Rainbow”

Superfoodeista Anu Kiiverin suosikkeja ovat maca- ja lucumajauheet, joita hän lisäilee smoothie-juomiin. Smoothie maistuu aamupalaksi tai välipalaksi.
Anu Kiiveri kertoo arjen voimaannuttavista valinnoistaan

Tietokirjailija, freelance-toimittaja, ravintoneuvoja ja personal trainer Anu Kiiveri, 44, tietää, mitä merkitsee terveellinen ravinto, liikunta, lepo ja itsensä toteuttaminen. Kaikki osa-alueet ovat hänen elämässään tasapainossa.

– Olen aktiivinen liikkuja, rakastan laadukasta ravintoa ja matkustan paljon. Innostun itseni kehittämisestä, uuden oppimisesta, avantouinnista, mutta myös henkinen hyvinvointi on tärkeä asia elämässä, Lohjalla asuva Kiiveri kiteyttää.

Hyvinvoinnin ytimeen

Anu Kiiveri opiskelee koko ajan. Hän lukee runsaasti psykologiaan ja hyvinvointiin keskittyvää kirjallisuutta. Hän on käynyt muun muassa NLP Practitioner -koulutuksen NLP Akatemiassa. Lisäksi hän on kouluttautunut TRX yksilö-ohjaajaksi sekä kehonpainoharjoittelun ohjaajaksi. Myös mindfulness on tuttu aihe.

– Tykkään pitää itseni ajan tasalla niistä asioista, mistä olen kiinnostunut. Tämä kattaa hyvinvointikentän monipuolisesti.

Rakkaus ravintoon vei Anu Kiiverin vuonna 2014 Terveysopisto Salukseen opiskelemaan. Hän valmistui  viime vuonna ravintoneuvojaksi ja opiskelee edelleen ravintoterapeutiksi.

– Läpimurto terveelliseen elämään alkoi oikeastaan opintojeni myötä. Olen tosin ennenkin pitänyt itsestäni huolta ja elänyt terveesti. Painoni ei ole jojoillut ja olen ollut elämässäni hyvin aktiivinen ja liikunnallinen, hän sanoo.

Kauneus lähtee sisältä

Aikoinaan Anu Kiiveri luotsasi kymmenkunta vuotta tanssiryhmä Playersiä. Esiintyjän tuli olla kunnossa.

Hän osallistui vajaat kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltojen Miamiin Ms. Bikini Universe -kilpailuihin, ja päätyi kymmenen parhaan joukkoon. Tuolloin Bikini fitness ei vielä ollut Suomessa kovin aktiivinen kilpailumuoto.

– Jokunen vuosi kisojen jälkeen koin, että fitness-maailma ei ollut aivan minua varten. Ravitsemuksellisistakin asioista ajattelin jo hieman eri tavalla kuin kilpailupiireissä. Fitness-kilpailijan ravintovalinnat olivat minulle liian yksitoikkoisia. Halusin syödä monipuolisesti välillä herkutellen.

Kauneuden Anu Kiiveri kokee riippuvan pitkälle paitsi ravinnosta, myös henkisestä tasapainosta.

– Jos ihmisellä on hyvä olo sisäisesti, se hehkuu ulospäinkin. Kauneutta edistää se, että on sisäisesti tasapainossa itsensä kanssa. Sen sijaan kauneusleikkauksilla nainen tuskin pääsee aitoon onnellisuuteen, Kiiveri sanoo.

Valtaosa naisista haluaa kuitenkin huolitella ulkonäköään. Anu Kiiveri käyttää kauneudenhoitoon Bare Minerals -mineraalimeikkejä.

Olen myös säilyttänyt sileän ihon Kauneushoitola Kuulaan mikroneulaus- ja Hifu-hoidoilla sekä Environ kotihoitotuotteilla, hän sanoo ja toteaa, ettei hänen ihonsa ei ole ollut vuosiin näin hyvässä kunnossa.

Mikroneulaus ja Hifu-hoito ovatkin oivia tapoja pitää ikääntyvä iho kimmoisana ja nuorekkaana. Meikkikin näyttää tasaisemmalta, kun iho on hyvässä kunnossa.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 1/2018!

Realismia elämään

– Tässä hetkessä on niin paljon kaikkea hyvää, Heidi iloitsee. Kuva: Titta Holanne
Tangokuningatar Heidi Pakarinen ei stressaa

Laulaja Heidi Pakarinen, 41, osallistui ensimmäisen kerran Tangomarkkinoille vuonna 1996. Unelma ja rakkaus tangoon ajoivat kuitenkin yrittämään useamman kerran. Kolmannella kerralla vuonna 2013 Heidi lopulta saavutti lapsuutensa unelman ja kruunattiin tangokuningattareksi.

– Lapsuuden kodissani musiikki oli aina läsnä, sillä molemmat vanhempani lauloivat kuorossa ja isosiskoni soitti urkuja. Kävin itsekin 4-5 vuotta urkutunneilla, mutta musiikin teoria meni hilseeni yli, koska se oli liian matemaattista. Niinpä lopetin, Heidi kertoo laulajan alkutaipaleistaan.

– Siitä saakka olen oppinut laulut korvakuulolla, joku on sanonut, että olen luonnonlahjakkuus, koulun kuorossakin esiintynyt Heidi sanoo ja kertoo esiintyneensä ensimmäiseni kerran julkisesti kolmevuotiaana laulaessaan kotikylänsä Pohjois-Savon Jännevirran äitienpäiväjuhlilla Kalervo Hämäläisen säveltämän ja sanoittaman Lapin äidin kehtolaulun. Heidi Pakarinen on henkeen ja vereen iskelmäihminen, mutta ennen kaikkea sydän on sykkinyt 13-vuotiaasta asti tangolle.

– Silloin Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Hiljainen kylätie kolahti. Olen henkeen ja vereen tangoihminen, vaikka kuuntelenkin musiikkia laidasta laitaan. Ainoastaan hevimusiikki ja punk eivät uppoa. Niistä puuttuu linjakkuus. – Vanhoissa suomalaisissa iskelmissä ja tangoissa on hyvä tarina ja teksti, Heidi sanoo, mutta myöntää, että teini-iässä toki kuunteli kavereidensa kanssa yhdysvaltalaista Guns N’ Roses -rokkibändiä ja myös tanssittavaa diskomusiikkia.

– Jo tuolloin haaveilin, että minusta tulisi joskus tangokuningatar. Heidi oli viihtynyt kotiäitinä seitsemän vuotta, kun hän päätti vielä kerran kokeilla, saisiko tangokruunun lopulta kutreilleen. Aiemmin hän oli tavoitellut sitä vuosina 2011 ja 2012.

– Minulla oli ollut onni olla kotona ja hoitaa tyttäriäni. Se oli hienoa aikaa ja uskon sen lujittaneen suhdettani tyttäriini. Sisälläni oli kuitenkin aina kytenyt unelma tangokuningattaruudesta, vaikka olin jo edellisen vuoden yrityksen jälkeen päättänyt, etten enää koskaan itkisi pettymyksen kyyneleitä. Kotiäitivuodet olin panostanut tyttöihin, mutta halusin kuitenkin toteuttaa oman, sisällä kyteneen haaveeni. Vuoden 2013 Tangomarkkinoilla voitto vihdoin tuli. Se mullisti Heidin elämän, kun esiintymisten määrä lisääntyi huikeasti.

 

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 10/2017!

Luolamiehen geeni aisoihin

Satu Markkaselle tehtiin DNA Health ja DNA Diet -testit.
Tanssinopettaja Satu Markkanen löysi geenitestit tukemaan elämänmuutostaan

Espoon Tuomarilassa asuva, Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmasta tuttu tanssinopettaja Satu ”Sutu” Markkanen on ryhtynyt elämäntaparemonttiin, joka tapahtuu pikku hiljaa, maltillisesti ilman fanaattisuutta.
Satu Markkasen herätys muutokseen on kehittynyt pikkuhiljaa, mutta viimeisen sykäyksen asiaan toi isän aivoinfarkti.
– Ymmärsin, etten itsekään ole enää 20-vuotias, ja olen ollut pitkään ylipainoinen. 30 ylikiloa asettaa paineita esimerkiksi nivelille. Olen onneksi ollut aina todella terve ja liikkunut valtavasti, Satu summaa.
Satulle tarjoutui mahdollisuus osallistua Nordic Genex Oy:n geenitestaukseen, jonka avulla selvitetään perimän mahdollisia vaikutuksia ihmisen terveydentilaan.
Geenitestien tulkitsijan, Maili Lepolan, mukaan geenitestiä voisi sanoa terveyden swot-analyysiksi (lyhenne sanoista: strengths, weaknesses, opportunities, threats), jonka avulla saa selville oman elimistön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat sekä miten näihin voi elämäntavoilla vaikuttaa.
Sadulle tehtiin DNA Health ja DNA Diet -testit.
– Testeissä selvisi, että minulla on niin sanottu luolamiehen geeni, joka saa elimistön varastoimaan energiaa. Olen kuin karhu, joka haluaisi mennä välillä talviunille. Onneksi testeissä ei löytynyt esimerkiksi Alzheimerin taudille altistavaa geeniä.
– Olen myös erityisen hajuherkkä. Kestän esimerkiksi eläinten hajuja, mutta huonommin ihmisten pahoja hajuja. Tällainenkin herkkyys näkyi geenikartaltani.
Geenitestien lisäksi verikokeista löytyi mahdollinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Tämä on saattanut olla yksi syy Sadun ylipainoon.

Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2017!

Kehonhallinnan asiantuntija Marja Putkisto uusii ryhdin käsitteen

Method Putkisto -opetusmetodit ovat syntyneet Marja Putkiston taistellessa ulos oman kehonsa epätasapainosta. Nuorena hänet diagnostisoitiin tuki- ja liikuntaelinsairaaksi.– 1980-luvulla lääkäri vielä vahvisti, että kaikki liikuntamuodot ovat minulta iäksi poissuljetut.

– Ryhti ei ole asento, eikä tila. Ryhti on ilmaisullinen, dynaaminen asia: tapa, miten kannamme kehomme ja koko olemuksemme läpi elämämme, Marja Putkisto korostaa.
Ryhti ja sitä myötä ihmisen koko olemus, niin fyysinen kuin psyykkinen eivät oikene itsestään.
– Ensimmäiseksi tarvitaan päätös: Nyt muutan mielialani ja mielentilani ja ryhdyn harjoittamaan kehoani ja mieltäni, Marja Putkisto korostaa. Sitten ryhdytään harjoittelemaan.
Kasvojen kauneus on Marjan mielestä kauneus on ennen kaikkea vaakasuoran profiilin kauneutta.
– Vaakasuoralla profiililla tarkoitan profiilia suupielestä korvaa kohti. Se usein ensimmäisenä valahtaa, kun ihminen vanhenee.

Lue koko juttu Luontaisterveyden numerosta 8/2017.

Vauvauinti on koko perheen yhteinen harrastus

Ingalill Castell ihmettelee puolivuotiaan Elijahin kanssa altaassa kelluvaa palloa.

" Päämääränä on, että lapselle kehittyy hyvä itsetunto"

Vauvauinnissa lapselle muodostuu hyvä suhde veteen ja side hoitavaan aikuiseen lujittuu. Vauvauinnissa myös motoriset ja sosiaaliset taidot kehittyvät. 

Uimakoulu Pikku Joutsenen vauvauintiryhmä Kultakalojen altaasta raikaa iloinen laulu. Äidit ja isät heijailevat vauvojaan rytmikkäästi vedessä edestakaisin, pitävät jo tottuneesti kiinni kainaloiden alta eivätkä säikähdä, jos vauvan kasvoille räiskähtää vettä. Viimeisen säkeistön aikana jotkut vauvat kastautuvat kokonaan pinnan alle ja pienet ja pienet ensihampaat vilkkuvat hymyssäsuin. Tuohan on selvästi hauskaa! Kun laulu on laulettu, perheet jakautuvat eri puolille allasta toimpisteille. Vauvauinninopettaja Henna Salonvaara kertaa, mitä milläkin pisteellä tapahtuu. Apuna hän käyttää nukkea tai jotakuta ryhmän vauvoista. – Muistavatko kaikki torpedon? Ensin lasketaan rauhallisesti kolmeen ja heijataan lasta, kolmosella pää painuu veden alle ja vauva liukuu sukelluksissa toisen vanhemman syliin.

Vähitellen ja totutellen

Torpedo on vauvauintiliikkeistä ehkä tunnetuin ja se pelätyinkin. Oikein tehtynä vauvan sukellus on kuitenkin täysin turvallinen ja yleensä lapsista varsin hauskaa. Tekniikka perustuu sukellusrefleksiin, joka vauvoilla on syntyessään. Sukellusrefleksin ansiosta vauvan hengitystiet sulkeutuvat automaattisesti hänen painuessaan pinnan alle. Refleksi häviää yleensä noin 6-8 kuukauden iässä, mutta säännöllisesti uivat vauvauimarti eivät edes huomaa refleksin häviämistä, joten he oppivat tässä vaiheessa helposti sukeltamaan tahdonalaisesti. – Uimaharrastuksen voi toki aloittaa myöhemminkin. Vaikka sukellusrefleksiä ei enää olisi, vauvat oppivat pidättämään hengitystään, tarkentaa uimakoulu Pikku Joutsenen vauvauintiopettaja Julia Tanttun. Tietenkään Torpedo ei ole vauvauinnin ensimmäisiä etappeja. Kun vauvat kolmen kuukauden iässä ja vähintään viisikiloisina voivat aloittaa uintiharrastuksen, ensin tutustutaan uuteen tilanteeseen ja ympäristöön. Veteen mennään rauhoitusasennossa vauvaa kannatellen ja heijaten. – Ensimmäisellä uintikerralla altaassa vietetään noin 15 minuuttia, jotta vauvalle jäisi tilanteesta hyvä mieli ja voimia pesutiloihin. Tavoitteena on saada vauva rentoutumaan: yleensä veden virta ja vanhemman ääni rauhoittavat lasta. Mitään ei tarvitse itse tietää, vaan ohjaaja opastaa uinnin etenemisessä, kertoo Tanttu.

Lue lisää vauvauinnista Luontaisterveys -lehden numerosta 7/2017

Ystävykset Helena Lindgren ja Satu-Aamu Kangas

Ystävykset Helena Lindgren ja Satu-Aamu Kangas kertovat miten kriisitkin voivat kaunistaa.

"Kriisitkin voivat kaunistaa"

Helena Lindgren ja Satu-Aamu Kangas nauttivat elämästä ja terveesti myös itsestään. Ikäeroa naisilla on 20 vuotta ja saman verran ystävyyttä.

Ikääntyminen ja ihmissuhteiden särkymisen myötä syntynyt kypsyys kaunistaa naista. Näin kokevat kaksi ystävystä, Helena Lindgren ja Satu-Aamu Kangas.
Molemmat ovat kokeneet parisuhteiden murentumisen, äitiyden, naiseuden ja henkisen kasvun haasteet. He ovat oppineet, kypsyneet ja kasvaneet kukoistukseensa. Kun Helena sai lapsenlapsensa, Satu-Aamusta tuli äiti. Lindgren on yhden pojan äiti ja isoäiti. Kumpikaan ei pelkää ikääntymistä.

Yhteys on kantanut

Helena Lindgren on juuri 60 ikävuoden saavuttanut, entinen meikkitaiteilija, nykyinen laulaja ja näyttelijä. Hän oli parisuhteessa tanssija Jorma Uotisen kanssa parinkymmenen vuoden ajan.
Hyvinvoinnin ammattilainen, Satu-Aamu Kangas, 40, on puolestaan Auramin ja Ekohoitola Balanzan toiminnanjohtaja ja ekokosmetologi, joka nykyisin hoitaa itseään ja muita luontaisin keinoin ja puhuu myös terveellisen ravitsemuksen puolesta.
– Tapasimme toisemme ensi kerran vuosituhannen vaihteessa. Helena tuli minulle alun perin ripsien ja kulmien värjäykseen yhteisen ystävämme suosittelemana. Ystävyytemme lähti asiakassuhteesta, Satu-Aamu muistelee.
Helena Lindgren oli ensimmäinen julkisuuden henkilö, jolle Satu-Aamu teki hoitoja.
– Olin silloin vasta 20-vuotias ja jännitin kovasti Helenan kohtaamista. Hän oli tuolloin runsaasti julkisuudessa eronsa vuoksi. Meille syntyi kuitenkin heti ihana yhteys, joka on kantanut näihin päiviin asti.

Hyvinvoinnin avaimia

Vuodet näyttävät vain kaunistaneen naisia. Juuri 60 täyttäneestä Helena Lindgrenistä on vaikea ymmärtää, miten nainen voi säilyä näin ikinuorena – ja täysin ilman kirurgisia toimenpiteitä.
– Ehkäpä se johtuu osittain geeneistä. Katselin hiljattain nuorekkaasta äidistäni vanhoja kuvia, joissa hän oli ikäiseni. Hänen ihonsa oli kovin kuulas ja kiinteä.
Elämäntavoillakin lienee merkitystä Helenan ulkonäköön. Hän liikkuu paljon ja syö terveellisesti.
– Käyn kuntosalilla ja joogassa. Vältän sokeria ja valkojauhotuotteita; muuten syön normaalisti. Teen myös työtä, joka on minulle samalla intohimo.
Olen luonteeltani sellainen, etten jää ns. tuleen makaamaan, enkä katkeroidu helposti. Olen kohdannut suruja ja menetyksiäkin, mutta katson aina eteenpäin. Se on yksi merkittävä hyvinvoinnin tekijä elämässäni, Helena listaa.
– Ehkäpä myös eräs elämäntaitojen tärkeimpiä tekijöitä on kyky antaa anteeksi. Ilman sitä on vaikea katsoa eteenpäin.

Lue lisää Luontaisterveys -lehden numerosta 6/2017

Liikunta ja kiireetön kotielämä pitävät Eija Kantolan kunnossa

– Masi on möllöttäjä. Kun aikanaan mentiin koiranpentuja katsomaan, muut pennut hyppivät aivan villeinä, mutta Masi vaan möllötti ja katseli. Sanoin heti, että tuo se on, se meidän koira!

Stressi katoaa saunan löylyissä

Keikkailevan artistin arki kuulostaa kovalta: työpäivät venyvät pitkiksi samoin ajomatkat. Eivätkä tanssilavojen ja -keskusten takahuoneetkaan muistuta luksushotellin sviittejä. Suomalaisen artistin raiderit eli toivelistat keikan järjestäjälle eivät nekään ole suinkaan maailmantähtien luokkaa.
Tästä huolimatta vuoden 1992 tangokuningatar Eija Kantola, 51, jaksaa kiertää ilahduttamassa suomalaista tanssikansaa.
– En minä laulamiseen ole kyllästynyt ja tuskin koskaan kyllästynkään. Nautin siitä.
– Välillä tietysti pitkät ajomatkat, matkustaminen ja reissaaminen väsyttävät. Minulla on hyvä bändi, joten työn tekeminen sinänsä on vaivatonta, Eija kiittelee Omega-orkesteriaan, mutta myöntää, että iän karttuessa palautuminen anoo hiukan enemmän aikaa.
– Onneksi nukun hyvin. Vaikka tulisin kotiin aamukahdeksalta, saan unenpäästä nopeasti kiinni. Pitkillä torkuilla palautuu aina uuteen päivään, mutta täytyy myöntää, että iän karttuessa toipuminen vaatii noin vuorokauden.

Unelma toteutui
Vuonna 1966 tavalliseen porilaiseen työläisperheeseen syntynyt Eija oli lapsena ja nuorena innokas urheilun ja musiikin harrastaja. Hän oli perheen ainoa lapsi, äiti teki työtä Porin oluttehtaalla ja isä opiskeli teknillisessä koulussa.
Eijan isä soitti mandoliinia ja haitaria, äiti lauloi. Ensimmäisen tallennetun nauhoituksen vanhemmat tekivät kelanauhurille, kun Eija oli vasta hiukan yli kaksivuotias. Viehkeän tytön musiikilliseen ohjelmistoon kuului silloin lastenlauluja, joululauluja sekä tanssi- ja iskelmäkappaleita.
– Muutimme Euraan, kun olin 5-vuotias. Varhaisina nuoruusvuosinani en ollut kovin innokas esiintymään, päinvastoin yritin jopa karttaa kaikenlaisia koulun kevätjuhlajuttuja.
– Olin ennemminkin kiinnostunut hevosista ja myöhemmin lentopallosta. Isän innoittamana soitin myös haitaria muutaman vuoden Kimmo Mattilan oppilaana, mutta kiinnostus ja kärsivällisyys ei oikein siihenkään riittänyt.
– Sitten isä aloitti keikkailun ja sain joskus käydä laulamassa pari laulua vierailevana solistina. 14-vuotiaana perustin oman orkesterin, jonka nimi oli persoonallisesti Eija-Riitta ja Pojat. Vanhemmilta sain luvan keikkailla, koska setä soitti orkesterissa rumpuja.
Koska Eijan isä oli sitä mieltä, että laulamisen lisäksi kannatti myös hankkia niin sanottu kunnon ammatti, Eija päätyi Porin sairaanhoito-oppilaitokseen, josta valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1987. Hän työskenteli ensin Harjavallan psykiatrisessa sairaalassa ja sen jälkeen Helsingissä HYKS:n lastenklinikalla syöpälasten tutkimushoitajana.
– Koskaan en kuitenkaan hakenut virkaa, sillä taustalla oli haave laulaa ammatiksi, Eija kertoo.
Vuonna 1992 unelma toteutui ja elämä mullistui. Eija Kantola kruunattiin järjestyksessä kuudenneksi tangokuningattareksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Tangokuninkaan kruunun sai tuolloin Mika Pohjonen. Kaksi vuotta myöhemmin Eija voitti myös Syksyn sävel -kilpailun Mika Toivasen säveltämällä ja Jukka Välimaan sanoittamalla kappaleella Yön hiljaisuus. Suomen euroviisukarsinnoissa vuonna 1996 Eija tuli toiseksi Mika Toivasen säveltämällä ja Jori Nummelinin sanoittamalla laululla Rakkauden kirja.
Tangokuningatar-voitto oli kuitenkin elämän mullistaja. Sen myötä Eija jätti sairaanhoitajan työt ja siirtyi unelma-ammattiinsa laulajaksi.

Saunominen rentouttaa
Sanotaan, että raskas työ vaatii raskaat huvit. Eijan kohdalla nämä huvit ovat voimahduttavia, sillä hän on erittäin innokas liikkuja. Jokaviikkoisiin treeneihin kuuluvat niin lento- kuin jalkapallokin. Lisäksi hän lenkkeilee ystävänsä kanssa ja käy kuntosalilla lihastreeneissä säännöllisesti.
– Kyllä urheilu, terveellinen ruokavalio, lisäravinteet ja sauna pitävät minut kunnossa, himosaunojaksi tunnustautuva Eija sanoo.
– Loikoilen joka päivä saunan lempeissä löylyissä. Urheilusuorituksen päälle saunominen on rentoutumisessa piste iin päälle.
Noin viisi vuotta sitten Eija Kantola ei kuitenkaan voinut hyvin. Tai hänen kehonsa ei voinut hyvin. Hänellä oli kuukauden sisällä ollut kolme perättäistä antibioottikuuria. Lisäksi hän joutui syömään jatkuvasti närästyslääkkeitä.
– Kuuntelin radiosta Paula Heinosen ja Juha Vuorisen vetämää Terveyden tukipilarit -ohjelmaa. Siinä käsiteltiin elimistön vitamiini- ja hivenainetasoja ja suositeltiin tutkituttamaan ne. Se aktivoi minut ottamaan selvää oman kehoni tarpeista.
– Antioksidanttiklinikalla verikokeessa selvitettiin, mitä ravintoaineita tarvitsisin voidakseni hyvin, Eija kertoo ja sanoo kuunnelleensa myöhemmin kaikki Terveyden tukipilari -ohjelmat ja kiinnostuneensa selvittämään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitystä.
– Söin probiootteja vuoden, kunnes närästys loppui. Vaikka olen aina syönyt terveellisesti, nyt kiinnitän vielä enemmän huomiota, mitä suuhuni laitan. Ruokavalioni on monipuolista, pääasiassa luomua ja kasvispainotteista. Pyrin välttämään prosessoituja ruokia, sokeria ja valkoista viljaa. Lisäksi syön noin neljän tunnin välein, Eija kertoo ja sanoo totutun ruokarytmin vuoksi myös tuntevansa nälkää, jos ruokailun väli liiaksi venyy.
– En kuitenkaan ole tiukkapipo. Joskus käymme pizzalla ja joskus ostan myös makeisia. Usein kuitenkin käy niin, että karkit maistuvatkin minusta pahalle. Ennen pidin salmiakista, nyt se ei enää maistu.