Ennaltaehkäisy on parasta ja tehokkainta terveydenhoitoa. Luontaisterveys kertoo, miten jokainen voi omilla valinnoillaan tukea terveyttään ja ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Luonto on paras lääkäri, erityisen painoarvon lehdessä saa luonnonmukainen ravinto, liikunta sekä turvalliseksi havaitut luontaisterapiat. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Luontaisterveys antaa työkaluja myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja lujittamiseen.
Yllätyt, miten monien paratiisien ovia samalla aukaiset. Kannustaa Danita Westphal. Rajansa pitää kuitenkin oppia tuntemaan, ja hyväksyä,
että luovuus vaatii kontrollia.
Kun juoksee aamukasteisella nurmikolla paljain jaloin, niin elimistöön imeytyy heräävän luonnon voimaa, Danita Westphal, 42, muistelee lapsuutensa kesäaamujen rituaalia äidin suvun mökillä Tammisaaressa.
Edelleen hän käyskentelee kesäaamuisin kasteisella ruohikolla ennen aamukahvin keittoa.
– Äiti piti myöskin tärkeänä sitä, että lapsena kävelin rantamudassa, ja jalkapohjieni kautta imeytyi mudan hoitavia aineita. Niin ikään äiti kehotti kävelemään ympäri vuoden mahdollisimman paljon metsässä. Lapsuuteni luontoyhteys oli jatkuvaa iloa ja ihastusta, Danita kiteyttää.
Danitan isoäiti sairastui vakavasti 40 ikävuoden paikkeilla.
– Diplomi-insinööriukkini omisti insinööritoimiston, mutta hän päätti myydä yrityksensä ja omistautua isoäidin parantamiseen ja etsiä kaikki mahdolliset hoitokeinot. Ukki opiskeli erilaisia luontaisia hoitomuotoja, kuten iirisanalyysiä, homeopatiaa sekä ravintotiedettä muun muassa Ruotsissa ja Saksassa. Hän sovelsi saamiaan oppejaan isoäitiini. Hän parantui.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 1/2021!
Laulaminen on musiikin lajeista kaikkein henkilökohtaisinta. Käsitys omasta laulamisesta on sidoksissa itsetuntoon ja siihen, minkälaista palautetta omasta laulustaan on elämänsä aikana saanut.
Laulaminen ja siihen liittyvät hengitys- ja ääniharjoitukset rentouttavat kehoa.
– Kun parasympaattinen hermosto aktivoituu laulaessa, stressitaso alenee ja elimistön kortisolipitoisuus eli stressihormonin määrä alenee. Kehoon alkaa vapautua mielihyvähormoneja, sanovat laulunopettajat Kirsi Sipinen ja Kaisa Kelloniemi.
Yhdessä he ovat kirjoittaneet laulamisesta oppikirjan nimeltään Nuotin vierellä – rautalankaa laulamisesta, (Aviador Kustannus).
Työssään laulunopettajina Kaisa ja Kirsi olivat huomanneet, että laulun alkeisopetuksessa tarvittiin kovasti helppotajuista laulamista käsittelevää kirjaa. He ryhtyivätkin paikkaamaan puutetta.
– Kirjamme idea on valaista laulamisen osa-alueita kansantajuisesti vähän niin kuin rautalangasta vääntäen, mutta silti emme ole unohtaneet laulun iloa ja laulamisen hyvinvointivaikutuksia. Kirjan äänite vie jokaisen laulunopiskelijan ja äänensä hyvinvoinnista kiinnostuneen laulutunnille kanssamme, Kirsi sanoo.
Kirjan harjoituksissa on käytetty lauluesimerkkeinä suomalaisia kansanlauluja. Kirja ole tieteellinen tutkimus, vaan käytännön opas.
– Emme keskity laulamiseen musiikkiterapian muotona, vaan olemme koonneet siihen parhaiksi kokemiamme harjoituksia ja ajatuksia laulunopiskelijoita varten, Kaisa kertoo.
Lue lisää uudistuneen Luontaisterveyden numerosta 10/2020!
Nykyvinkkelistä katsoen 1970-luvulla tehtiin julmia eläinkokeita, joissa rottia pidettiin väkisin hereillä ja katsottiin, mitä unettomuudesta niille seuraa. Hyvin nopeasti rotat menettivät kyvyn säädellä ruumiinlämpöään ja niiden immuunipuolustus heikkeni. Ne alkoivat ahmia ruokaa, mutta silti niiden paino laski. Rottien aivotoiminta ja yleiskunto heikkenivät nopeasti. Alle kahden kuukauden sisällä kaikki niistä kuolivat.
Myös ihmisillä unettomuus aiheuttaa erilaisia terveysoireita. Jo yhden unettoman yön jälkeen voi esiintyä esimerkiksi huimausta, kuulo- ja näköharhoja, muistikatkoksia ja päätöskyvyn heikkenemistä. 3–4 valvotun vuorokauden jälkeen hereillä pysyminen käy liki mahdottomaksi ja alkaa esiintyä esimerkiksi päänsärkyjä, hallusinaatioita, ahdistusta ja kyvyttömyyttä selviytyä yksinkertaisistakaan tehtävistä. Viiden unettoman vuorokauden jälkeen keho on jo niin sekaisin, että syntyneiden vaurioiden korjaaminen on vaikeaa.
Pisin ihmisen valvoma aika mitattiin 1960-luvulla. 11 vuorokauden jälkeen koehenkilö Randy Gardner oli niin sekava, että koe keskeytettiin.
– Ihminen selviää kuukausia liikkumatta, syömättä ja viikkoja juomatta, mutta kuukauden unettomuus vie todennäköisesti ihmisen hengen. Uni on siis terveydelle kaikkein tärkeintä, mutta silti me tingimme siitä kaikkein helpoiten, toteaa neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2020!
Masennuksen juurisyyt ovat samat kuin muillakin länsimaisilla kansantaudeilla: väärä ruokavalio, liikunnan puute ja krooninen stressi. Masennusta on 12 sorttia. Parantamiseen ei riitä lääkitys, eikä tunnelukkojen avaaminen.
Näin sanoo evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala, 44, mielialasairauksista. Hän julkaisi vuosi sitten Masennuksen biologian, joka haastaa mieli-
alahäiriöiden lääkehoidot evoluutiotutkimuksensa tuloksilla.
Masennuksesta on tullut kansantauti. Sen juurisyinä ovatkin kehon ja aivojen matala-asteinen tulehdus ja krooninen stressi. Ne heijastuvat mieleen ja laukaisevat masennuksen rasitustilanteissa.
Rantalan ja psykiatrian professori Hasse Karlssonin mukaan masennusta ei ole vain yhtä, vaan 12 eri lajia.
Niiden tuloksellinen hoito edellyttää jokaisen potilaan yksilöllistä sairauden laadun ja syiden tunnistamista ja hoitamista.
Evoluutiopsykologia aiheuttaa psykiatriassa vallitsevan ajatustavan täyskäännöksen, joka vaatii aikansa.
– Viimeistään 20 vuoden sisällä mielen sairaudet kuitenkin hoidetaan evoluutiopsykologian mukaisesti mielenhuoltoklinikoilla, joissa potilas tutkitaan yksilönä ja hoito räätälöidään masennuksen laadun perusteella, Rantala näkee.
– Ravitsemus kuntoon, liikunta kuntoon, ihminen, jolle puhua ja lääkäri, joka tarkistaa, ettei potilaalla ole laajempia sairauksia, hän kuvaa tarvittavaa hoitotiimiä.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2020!
Terveysvaikuttaja, liikunnan asiantuntija, joogaohjaaja ja kirjailija Satu Sjöholm, 49, kiinnostui hiilihydraattitietoisista valinnoista 1990-luvun puolivälissä kahden poikansa syntymän myötä. Nyt pojat ovat 21- ja 23-vuotiaita.
Äiti halusi tarjota lapsilleen terveellisempiä vaihtoehtoja.
– Tein pieniä korjausliikkeitä ruokavalioon. Vaihdoin esimerkiksi valkoiset vehnäjauhot spelttiin ja valkoisen sokerin tummaan täysraakaruokosokeriin.
Hänen poikansa rakastivat pizzaa. Äiti kauli ja kauli vehnäistä pizzapohjaa. Vuosia myöhemmin Satu ajatteli, ettei pizzapohjan teko voi olla näin työlästä ja kokeili sen tekoa aivan eri tavalla kuin ennen, vähähiilihydraattisesti. Hän julkaisi kyseisen VHH-pizzaohjeensa myös blogissaan. Suosio oli räjähdysmäinen.
Ennen vähähiilihydraattista leivontaa Satu kokeili gluteenitonta leivontaa ja huomasi, että monet gluteenittomat jauhot ja jauhoseokset ovat verrattain niukkaravinteisia.
– Mantelijauhosta tulikin minulle leivonnassa ravintorikkautensa vuoksi merkittävä tuote.
Myöhemmin Satu opetti leipomaan myös muilla vähähiilihydraattisilla jauhoilla, jotka sopivat niin suolaiseen kuin makeaankin leivontaan.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 8/2020!
Tässä menetelmässä on kysymys muuttumisesta – ihmisestä, joka luulemme olevamme – ihmiseksi, joka todella olemme. Näin sanoi Rosen-menetelmä luoja, saksalainen fysioterapeutti Marion Rosen.
Näyttelijä, Rosen-terapeutti Lotta Lehtikarille Rosen-menetelmä avasi tien läsnäoloon, rauhaan ja tasapainoon.
– Sain itse avun. Nyt tunnen, että terapeutin työ on juuri minua varten.
Lotta Lehtikari eli rankan lapsuuden. Elämää varjosti vahvasti narsismiin taipuvaisen äidin sairaus, kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Lotta ei saanut äidiltä tukea, väheksyntää vain. Lotta pärjäsi kuitenkin koulussa, eikä oireillut ulkoisesti, vaikka sisin oli täynnä tuskaa ja vihaa.
Kouvolan nuorisoteatterissa hän pääsi teini-ikäisenä purkamaan tunteitaan.
– Se oli silloin terapiakeino. Olin monessa roolissa lavalla tosi aggressiivinen.
Lotta pyrki lukion jälkeen Teatterikorkeakouluun kertomatta aikeistaan kenellekään.
– Pelkäsin koko lukioajan, että en ole tarpeeksi hyvä. Hylätyksi tuleminen olisi ollut minulle kestämätön häpeä.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 7/2020!
Meidän mielestämme mehiläistä voi hyvällä syyllä kutsua ihmisen parhaaksi ystäväksi. Pilke silmäkulmassa luomamme ajatus pitää sisällään vakavan sanoman. Ihmiskunta on riippuvainen mehiläisistä. Ilman mehiläisiä maapallon ruoantuotanto romahtaa ja syötävien lajien kirjo supistuu huomattavasti.
Mehiläistarhaajat Elina Vikman ja Martti Järvi vaalivat omaa ajatustaan pitämällä mehiläisistään hyvää huolta luonnonmukaisin menetelmin ympäristöä ja mehiläisiä arvostaen. Mehiläisfarmin kaikki tuotteet ovat paikan päällä käsityönä tehtyjä luonnontuotteita.
Luonnonmukaisuus tarkoittaa Elinalle ja Martille sitä, että mehiläisiä pyritään hoitamaan ympäristössä, jossa on mahdollisimman vähän torjunta-aineita, liikenteen päästöjä tai muita hyönteisille haitallisia asioita.
Mehiläiset asustavat perinteisissä puupesissä, eikä pesiin laiteta mitään lääkkeitä. Mehiläisille harmilliset punkit torjutaan eteerisellä öljyllä ja luonnonmukaisilla hapoilla.
– Pesiä emme myöskään siirtele paikasta toiseen parempien satotoiveiden perässä, koska ajattelemme sen häiritsevän pesän toimintaa, sanovat mehiläistarhaajat Elina Vikman ja Martti Järvi.
Aviopari pörrää kaikenlaisen mehiläistouhun keskellä Elma B -nimisellä mehiläisfarmillaan Rudanmaan kylässä, Pohjois-Satakunnassa.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 5/2020!
Kirkko talvisessa maisemassa on ensimmäinen öljyvärimaalaukseni. Tein sen 6-vuotiaana, kertoo taidemaalari Johanna Oras.
Lapsuudessaan Johanna oli innokas piirtäjä. Piirustusten aiheina olivat usein prinsessat.
Turussa syntynyt ja varttunut, vuonna 1970 syntynyt Johanna meni alaluokilla koulun jälkeen monesti isovanhempiensa luokse.
– He asuivat rintamamiestalossa, jota ympäröi iso puutarha. Talon vintti ja kellari olivat minulle jännittävät aarreaitat. Isoäitini kanssa tehtiin paljon käsitöitä. Yleensäkin käden taidot olivat merkittävässä osassa lapsuudessani, Johanna muistelee.
Mielikuvitus oli niin ikään tärkeässä roolissa Johannan lapsuudessa.
– Kirjoitin näytelmiä, loin roolileikkejä ja rakentelin kaikenlaisia mielikuvitushahmoja.
Yläasteella ja lukiossa Johannalla oli onnekseen kannustava kuvaamataidonopettaja.
Häntä surettaa, että viime vuosien koulutusleikkaukset ovat kohdistuneet erityisen kovasti luoviin taideaineisiin ja käden taitoja opettaviin aineisiin.
– Käden taidot aktivoivat monia, oppimisen kannalta olennaisia aivoalueita, tukevat matemaattista ja kielellistä oppimista. Käden taidoista on aina hyötyä elämässä ja monissa ammateissa; käsistään käteville ammattimiehille ja –naisille on aina töitä. Luovat aineet ovat monelle oppilaalle tärkeä itsetunnon lähde. Jos lukuaineet eivät oikein suju, niin kädentaitoaineissa ja liikunnassa saa tuntea osaamisen iloa, pohtii Johanna.
– Luovuus on myös tärkeä empatian kehittäjä, ja ongelmanratkaisutaitojen hioja, hän lisää.
Lukiossa Johanna oli hyvä kaikessa, erityisesti reaaliaineissa. Ovet olivat auki akateemiselle uralle moneen eri tiedekuntaan. Urapaineitakin tuli vanhempien taholta, mutta öljyvärimaalaus oli intohimo. Se veti puoleensa, ja jokin luovan alan ammatti oli tähtäimessä.
Ylioppilaaksi päästyään Turun Lyseon kuvataidepainotteisesta lukiosta Johanna haki Taideteolliseen korkeakouluun muotoilu- ja design-linjalle, Ateneumiin ja teatterikorkeakouluun. Ensi yrittämällä ei tärpännyt mihinkään näistä.
– Lukion jälkeen pidin taidealan ihmisille tyypillisen kansanopistovuoden. Opiskelin Paimion opistossa kuvataiteita ja muita luovia aineita. Se oli opettavainen vuosi, Johanna toteaa.
Maalaustaidetta hän on sittemmin opiskellut kotimaan lisäksi muun muassa Pietarin Taideakatemiassa ja Firenzessä.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 4/2020!
Villivihannekset puskevat itsensä maan läpi aurinkoon miltei heti, kun routa on sulanut. Hortakouluttaja Raija Kivimetsä neuvoo etsimään ensimmäiseksi maitohorsmaa, nokkosta ja vuohenputkea.
– Myös poimulehti ja voikukka nousevat maasta melko varhain. Näitä vauvavihreitä kannattaa syödä ihan tuoreeltaan, sillä ne ovat herkullisia ja pursuavat elinvoimaa. Pitää kuitenkin muistaa aloittaa varovasti ja lisätä makustelumääriä vähitellen, sillä nämä luonnon voimakkaat superfoodit voivat saada aikaan puhdistusreaktion ja pistää mahan sekaisin.
Lehtikasvien lisäksi Kivimetsä vinkkaa maistelemaan silmuja ja hiirenkorvia. Niitä on kuitenkin parasta popsia vain maanomistajan luvalla, sillä puiden osien kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin.
– Pihlajansilmut ovat upean aromaattinen makuelämys. Myös lehmuksen silmut maistuvat hyvältä, samoin koivujen hiirenkorvat. Paikasta riippuen myös kuusenkerkät puhkeavat melko aikaisin keväällä tai alkukesällä. Silmuja voi syödä tuoreeltaan tai pakastaa talven varalle. Villikasvien säilöntää Kivimetsä suosittelee harrastamaan vasta hieman myöhemmin keväällä ja kesällä, kun satoa on saatavilla enemmän.
– Tuoreena kasveja voi syödä sellaisinaan ja nauttia niistä samaan tapaan kuin kesän ensimmäisistä mansikoista. Ne sopivat myös mehustettaviksi ja smoothien joukkoon. Kevään ensimmäiset vihreät antavat valtavasti elinvoimaa ja virkeyttä, joka kannattaa kyllä hyödyntää heti.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 3/2020!
Heidi Kiikan lasitetulla parvekkeella pöhisee aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn varsinainen versotehdas, jonka antimia hän popsii päivittäin useita kourallisia.
– Esimerkiksi punakaali, punajuuri, kyssäkaali, mangoldi ja puutarhakrassi ovat antoisia versotettavia. Ne kasvavat nopeasti ja sopivat versoina loistavasti korvaamaan kaupan salaatteja. Itse syön versoja lähinnä sellaisenaan, mutta jotkut versot sopivat myös kypsennettyjen ruokien mausteiksi, koristeiksi ja jopa raaka-aineiksi.
Kiikka innostui versotuksesta kuusi vuotta sitten, mutta muistaa kokeilleensa versojen kasvattamista ensimmäistä kertaa jo lapsena.
– Sain äidiltäni idätyslaatikon, johon kylvin puutarhakrassia. Oli todella mielenkiintoista seurata kasvun ihmettä ja napostella itse kasvattamiani terveellisiä herkkuja.
Kiikan mukaan versottaminen on niin helppoa, että lapsikin sen oppii nopeasti. Tarvitaan vain siemeniä, multaa, riittävän lämmin ja valoisa kasvatuspaikka sekä sumutinpullo kastelemista varten.
– Versoja voi kasvattaa myös vedessä, mutta itse suosin multaa kasvualustana, sillä vesiviljely vaatii suurempaa huolenpitoa hygieniasta. Lisäksi vesiversotusastiat ovat minun käyttööni liian pieniä, isoissa parvekelaatikoissa saan kerralla kasvatettua enemmän syötävää.
Kiikka ostaa versottamiensa kasvien siemenet yleensä isoissa, satojen grammojen pakkauksissa luontaistuotekaupoista, verkkokaupoista ja Hyötykasviyhdistyksen ylläpitämästä Alku ja juuri -kaupasta. Hän suosii luomusiemeniä, mutta käyttää toisinaan ei-luomujakin siemeniä. Myös kaupoissa myytävät puutarhasiemenpussit sopivat versotukseen, mutta Kiikka huomauttaa niiden olevan kilohinnaltaan varsin kalliita.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 2/2020!
