Ennaltaehkäisy on parasta ja tehokkainta terveydenhoitoa. Luontaisterveys kertoo, miten jokainen voi omilla valinnoillaan tukea terveyttään ja ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Luonto on paras lääkäri, erityisen painoarvon lehdessä saa luonnonmukainen ravinto, liikunta sekä turvalliseksi havaitut luontaisterapiat. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Luontaisterveys antaa työkaluja myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamiseen ja lujittamiseen.
Kauneudessa ei ole kysymys siitä, että ihmisellä pitää olla klassiset piirteet, tai kauneus edellyttää tyylikästä meikkiä.
– Kauneus on sisäistä rauhaa ja hyvää oloa, tasapainoa kaiken kanssa, toteaa juontaja Satu Tuomisto, 35.
– Kauneus on sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.
Satu on työnsä vuoksi ollut paljon tekemisissä kauneuskäsitteen kanssa. Onhan hän malli ja entinen Miss Suomi. Toki nykyinen juontajan työkin edellyttää edustavaa ulkomuotoa.
Mutta silti Satu ei oikein edes pidä sanasta ”kauneus”.
– Kauneus sanana tuo minulle mieleen hiukan pinnallisen vaikutelman.
Suurin merkitys on Sadun mielestä yleisellä hyvinvoinnilla. Se näkyy myös kauneutena.
– Totta kai kunkin ihmisen kauneusihanne on hänen oma asiansa, mutta silti minusta tuntuu pahalta, että monet nuoret nykyisin tuntuvat haluavan vaikkapa samanlaiset kulmakarvat tai huulet kuin jollakin julkkisella.
– Aitoa kauneutta on vaikea, tai oikeastaan mahdotonta kopioida.
Eikä kaikkien tarvitse mennä samaan muottiin. Persoonallisuus on kauneutta.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 8/2021!
Valokuvaaja Marika Kiviharju on erikoistunut elämyksellisiin, lähinnä naisasiakkaille suunnattuihin kuvauspalveluihin. Pin up -kuvia, glamouria, nudekuvia, vahvaa naiseutta. Kuvia, joissa naiset poseeraavat itsensä takia, omaksi ilokseen – kauniina kaikki, riippumatta iästä, koosta tai ulkonäöstä. Uusimmissa kuvissa on myös mieheyttä, nokinaamaisia, villejä viikinkejä luonnon keskellä, upeita hevosia. Oman elämänsä sankareita.
Marika on pohtinut paljon naiseutta. Viime vuosina mieheyttäkin.
– Miehen ja naisen roolit eivät minusta saisi liikaa hämärtyä. Naiset ovat naisia ja miehet ovat miehiä. Erilaisia, mutta yhdessä syntyy balanssi.
Marika itse on kulkenut pitkän ja hektisen matkan sinne, missä nyt on. Hänet tunnettiin Helsingissä paitsi valokuvaajana, myös julkkiksena, joka näkyi ja kuului niin lehdissä kuin televisiossakin.
– Se elämä on nyt takana. Elämänarvoni ovat muuttuneet.
Punavuoren kerrostaloasunto on vaihtunut omakotitaloon Muurlassa. Luonto on tullut Marikalle yhä tärkeämmäksi.
Valokuviin on tullut uusia ulottuvuuksia. Marikan kuvissa on aina ollut tärkeää kuvan merkitys kuvattavalle – sen voimauttava ja itseluottamusta tuova vaikutus – mutta nyt vielä entistäkin enemmän.
Nainen saa olla sensuelli, eroottinen ja voimakas.
– Valokuvissa naiseus ei ole sitä, että poseerataan miehen katseelle, vaan enemmänkin sitä, että halutaan näyttää hyvältä oman itsen takia.
– Tottakai otetaan vaikkapa huomenlahjakuvia, mutta niihinkin tullaan oman itsen vuoksi, eikä niin, että ”haluan miellyttää miestäni ja siksi tulen”.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 7/2021!
Lapsena minulla oli joka päivä vatsa kipeä. Aamulla vatsa oli ok, mutta jo puolen päivän maissa se oli turvonnut palloksi ja iltaan mennessä se oli kipeä, Pauliina Tervo, 44, muistelee.
Laktoosirasitustestin tulos oli negatiivinen, eikä kouluterveydenhoitajakaan nähnyt syytä huoleen: Pauliina oli normaalipainoinen, kasvu oli normaalia ja hemoglobiini kunnossa.
Hänellä oli myös runsaasti ihottumaoireita etenkin silmäluomissa ja leuassa. Ihoärsytystesteissä ei löytynyt allergian aiheuttajia. Iho kuitenkin punoitti aika ajoin, ja vatsa oli joka päivä sietämättömän kipeä ja turvoksissa.
Vatsavaivoilla oli vaikutusta Pauliinan ulkonäköön ja pukeutumiseen, ja myös sitä kautta vatsavaivat heijastuivat nuoren tytön sosiaaliseen elämään.
– Siinä missä ystäviäni kiinnostivat muoti ja vaatteet, minä tappelin housujeni kanssa. Mahduin farkkuihin aamuisin, mutta en enää iltapäivisin. Kun vatsa alkoi iltapäivällä turvota, jouduin avata farkkujen vetoketjua. Peitin tämän repsotuksen ylisuurilla college- tai villapaidoilla.
Pauliina ompeli itselleen kuminauhavyötäröllisiä, väljiä puuvillahousuja.
– Vanhempani ja käsityönopettajani ihailivat kädentaitojani. Sain käsitöistä kympin. Arvosana ei kuitenkaan lämmittänyt pätkääkään, kun samassa koulukaverini naureskelivat kuminauhallisille puuvillahousuilleni.
– Kivunhallintaan keskittyminen vei sen verran paljon voimia, että olin porukassa usein melko vakavamielinen. Vatsa kaiken aikaa kipeänä hyvätkään jutut eivät naurattaneet, eikä aina tehnyt mieli mennä muiden kanssa illanviettoihin, vaikka olisin halunnutkin.
Pauliina vaikeni vaivoistaan, eikä valitellut.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 6/2021!
Tammisaaressa sijaitsevan Långötorpin puutarhan itseoppinut puutarhuri Merja Nieminen nauttii fermentoinnista muun muassa siksi, että saa talvella nauttia edellisen satokauden itse kasvatetuista kasviksista, joissa entsyymit ovat tallella.
– Fermentoinnin terveysvaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä. Fermentoidut kasvikset vertautuvat kuitenkin raakoihin kasviksiin, sillä niitä ei ole kuumennettu, Nieminen kertoo.
Hän kiinnostui fermentoinnista 1990-luvun loppupuolella, mutta koki sen hankalaksi, joten hakeutui työväenopiston kurssille opettelemaan prosessin kunnolla ja innostui toden teolla. Nieminen suosittelee aloittamaan pienistä määristä ja omista suosikkikasviksista.
– Kannattaa tehdä ensin vaikka kaksi litran purkillista. Pahimmat virheet ovat, että ensimmäiset purkilliset menevät pilalle tai ei tykkää niiden mausta. Sen jälkeen homma yleensä loppuu, Nieminen toteaa.
Vaikka hapankaali usein mielletään helpoksi ensimmäiseksi hapatteeksi, Nieminen ei suosittele aloittamaan siitä. Hän itse ei erityisesti pidä hapankaalin maustakaan. Hyväksi ensimmäiseksi vaihtoehdoksi hän nostaa kurkut tai retiisit.
– Pelkistä yrteistä en tee hapatteita, koska ne menevät helposti mössöksi.
– Hyviä hapatettavia ovat myös kovalehtisemmät salaatit, kuten little gem, paksoi-kaali, kukkakaali ja varsiparsakaali, Nieminen luettelee.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 5/2021!
Tamperelaisen Karoliina Laitisen cv on pitkä: freelancertanssija ja -esiintyjä, opettaja, luonto- ja ympäristöneuvoja, luonnonvaratuottaja, villivihanneskouluttaja, äiti, puoliso ja vielä paljon muuta.
– Voisin ehkä parhaiten kuvailla itseäni vanhaksi villiintyneeksi ballerinaksi, hän nauraa.
Polku villiintyneeksi ballerinaksi on ollut välillä mutkikas ja täynnä yllätyksiä sekä ihmetyksiä. Tähän asti kuljettuaan Karoliina on kuitenkin uskaltanut repäistä itsensä irti vanhoista rooleista ja antanut luvan kiinnostua itsensä ymmärtämisen tärkeydestä.
– Lapsuudella on ollut olennainen merkitys muutokseni kannalta. Lapsena sain elää lähimetsissä ja metsien keskellä leikkien Pessiä ja Illusiaa ja Ronja Ryövärintytärtä. Luontosuhteeni oli mutkaton ja luontainen.
– Muistan, kuinka kissamme pyydysti päästäisiä ja minä yritin herätellä niitä raatoja henkiin.
– Tai kuinka keräsin kesäisin voikukkia kilpikonnallemme syötäviksi.
Karoliinan äidillä on edelleen tallella kirje, jonka alle kouluikäinen Karoliina oli kirjoittanut presidentti Kekkoselle.
– Lähimetsäämme alettiin rakentaa taloja. Purin kiukkuani Kekkosen kirjeeseen. Kirjoitin siinä, miksi te aina sotkette kaikkien lasten leikkipaikat, Karoliina muistelee nauraen.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 4/2021!
Tomaatti vaatii noin kahdeksan viikon esikasvatusajan, eli maaliskuu on hyvä hetki istuttaa siemenet purkkeihin, mikäli tomaatit on tarkoitus siirtää kasvihuoneeseen. Avomaalle istutettavat tomaatit kylvetään vasta huhtikuussa. Parasta kylvöaikaa on yläkuu eli kasvava kuunvaihe.
Tarkista kesäkukkien esikasvatusohjeet siemenpussista. Eri kukat tarvitsevat erilaisen esikasvatusajan ja -lämpötilan.
Vuohenputki on hyvä C-vitamiinin lähde ja kevään ensimmäisiä salaattikasveja. Lehdet kerätään nuorina ja käytetään tuoreina sellaisenaan. Niitä voi myös lisätä keittoihin, kastikkeisiin, muhennoksiin, leipätaikinoihin, paistoksiin, smoothieen ja mehustaa sekä tehdä teetä. Vanhempien lehtien varsia voi käyttää parsan tapaan. Vuohenputkea käytetään muun muassa kihdin ja reuman hoitoon. Vuohenputki myös torjuu tulehduksia, puhdistaa maksaa ja tukee sydämen ja verisuonten kuntoa, alentaa verenpainetta ja rauhoittaa mieltä.
Mahla on mietoa, mutta yllättävän terveellistä juotavaa. Hampaat nauttivat koivusokeri ksylitolista ja elimistön toiminta saa kokonaisvaltaisesti buustia keväistä voimaa virtaavasta ihmejuomasta. Mahla on lievästi tulehduksia poistavaa. Lisäksi sen sanotaan poistavan selluliittia, alentavan kolesterolia, edistävän maksan ja munuaisten terveyttä sekä uudistavan ihoa.
Voikukassa on kolme kertaa enemmän ravinteita kuin muissa salaattikasveissa. Se saattaa olla paras K-vitamiinin lähde. Voikukka sisältää myös A-, B-, C- ja E-vitamiineja, koliinia, folaattia, kalsiumia, kuparia, mangaania ja rautaa.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 3/2021!
Yllätyt, miten monien paratiisien ovia samalla aukaiset. Kannustaa Danita Westphal. Rajansa pitää kuitenkin oppia tuntemaan, ja hyväksyä,
että luovuus vaatii kontrollia.
Kun juoksee aamukasteisella nurmikolla paljain jaloin, niin elimistöön imeytyy heräävän luonnon voimaa, Danita Westphal, 42, muistelee lapsuutensa kesäaamujen rituaalia äidin suvun mökillä Tammisaaressa.
Edelleen hän käyskentelee kesäaamuisin kasteisella ruohikolla ennen aamukahvin keittoa.
– Äiti piti myöskin tärkeänä sitä, että lapsena kävelin rantamudassa, ja jalkapohjieni kautta imeytyi mudan hoitavia aineita. Niin ikään äiti kehotti kävelemään ympäri vuoden mahdollisimman paljon metsässä. Lapsuuteni luontoyhteys oli jatkuvaa iloa ja ihastusta, Danita kiteyttää.
Danitan isoäiti sairastui vakavasti 40 ikävuoden paikkeilla.
– Diplomi-insinööriukkini omisti insinööritoimiston, mutta hän päätti myydä yrityksensä ja omistautua isoäidin parantamiseen ja etsiä kaikki mahdolliset hoitokeinot. Ukki opiskeli erilaisia luontaisia hoitomuotoja, kuten iirisanalyysiä, homeopatiaa sekä ravintotiedettä muun muassa Ruotsissa ja Saksassa. Hän sovelsi saamiaan oppejaan isoäitiini. Hän parantui.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 1/2021!
Laulaminen on musiikin lajeista kaikkein henkilökohtaisinta. Käsitys omasta laulamisesta on sidoksissa itsetuntoon ja siihen, minkälaista palautetta omasta laulustaan on elämänsä aikana saanut.
Laulaminen ja siihen liittyvät hengitys- ja ääniharjoitukset rentouttavat kehoa.
– Kun parasympaattinen hermosto aktivoituu laulaessa, stressitaso alenee ja elimistön kortisolipitoisuus eli stressihormonin määrä alenee. Kehoon alkaa vapautua mielihyvähormoneja, sanovat laulunopettajat Kirsi Sipinen ja Kaisa Kelloniemi.
Yhdessä he ovat kirjoittaneet laulamisesta oppikirjan nimeltään Nuotin vierellä – rautalankaa laulamisesta, (Aviador Kustannus).
Työssään laulunopettajina Kaisa ja Kirsi olivat huomanneet, että laulun alkeisopetuksessa tarvittiin kovasti helppotajuista laulamista käsittelevää kirjaa. He ryhtyivätkin paikkaamaan puutetta.
– Kirjamme idea on valaista laulamisen osa-alueita kansantajuisesti vähän niin kuin rautalangasta vääntäen, mutta silti emme ole unohtaneet laulun iloa ja laulamisen hyvinvointivaikutuksia. Kirjan äänite vie jokaisen laulunopiskelijan ja äänensä hyvinvoinnista kiinnostuneen laulutunnille kanssamme, Kirsi sanoo.
Kirjan harjoituksissa on käytetty lauluesimerkkeinä suomalaisia kansanlauluja. Kirja ole tieteellinen tutkimus, vaan käytännön opas.
– Emme keskity laulamiseen musiikkiterapian muotona, vaan olemme koonneet siihen parhaiksi kokemiamme harjoituksia ja ajatuksia laulunopiskelijoita varten, Kaisa kertoo.
Lue lisää uudistuneen Luontaisterveyden numerosta 10/2020!
Nykyvinkkelistä katsoen 1970-luvulla tehtiin julmia eläinkokeita, joissa rottia pidettiin väkisin hereillä ja katsottiin, mitä unettomuudesta niille seuraa. Hyvin nopeasti rotat menettivät kyvyn säädellä ruumiinlämpöään ja niiden immuunipuolustus heikkeni. Ne alkoivat ahmia ruokaa, mutta silti niiden paino laski. Rottien aivotoiminta ja yleiskunto heikkenivät nopeasti. Alle kahden kuukauden sisällä kaikki niistä kuolivat.
Myös ihmisillä unettomuus aiheuttaa erilaisia terveysoireita. Jo yhden unettoman yön jälkeen voi esiintyä esimerkiksi huimausta, kuulo- ja näköharhoja, muistikatkoksia ja päätöskyvyn heikkenemistä. 3–4 valvotun vuorokauden jälkeen hereillä pysyminen käy liki mahdottomaksi ja alkaa esiintyä esimerkiksi päänsärkyjä, hallusinaatioita, ahdistusta ja kyvyttömyyttä selviytyä yksinkertaisistakaan tehtävistä. Viiden unettoman vuorokauden jälkeen keho on jo niin sekaisin, että syntyneiden vaurioiden korjaaminen on vaikeaa.
Pisin ihmisen valvoma aika mitattiin 1960-luvulla. 11 vuorokauden jälkeen koehenkilö Randy Gardner oli niin sekava, että koe keskeytettiin.
– Ihminen selviää kuukausia liikkumatta, syömättä ja viikkoja juomatta, mutta kuukauden unettomuus vie todennäköisesti ihmisen hengen. Uni on siis terveydelle kaikkein tärkeintä, mutta silti me tingimme siitä kaikkein helpoiten, toteaa neurologian erikoislääkäri, professori Markku Partinen Helsingin Uniklinikalta.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2020!
Masennuksen juurisyyt ovat samat kuin muillakin länsimaisilla kansantaudeilla: väärä ruokavalio, liikunnan puute ja krooninen stressi. Masennusta on 12 sorttia. Parantamiseen ei riitä lääkitys, eikä tunnelukkojen avaaminen.
Näin sanoo evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala, 44, mielialasairauksista. Hän julkaisi vuosi sitten Masennuksen biologian, joka haastaa mieli-
alahäiriöiden lääkehoidot evoluutiotutkimuksensa tuloksilla.
Masennuksesta on tullut kansantauti. Sen juurisyinä ovatkin kehon ja aivojen matala-asteinen tulehdus ja krooninen stressi. Ne heijastuvat mieleen ja laukaisevat masennuksen rasitustilanteissa.
Rantalan ja psykiatrian professori Hasse Karlssonin mukaan masennusta ei ole vain yhtä, vaan 12 eri lajia.
Niiden tuloksellinen hoito edellyttää jokaisen potilaan yksilöllistä sairauden laadun ja syiden tunnistamista ja hoitamista.
Evoluutiopsykologia aiheuttaa psykiatriassa vallitsevan ajatustavan täyskäännöksen, joka vaatii aikansa.
– Viimeistään 20 vuoden sisällä mielen sairaudet kuitenkin hoidetaan evoluutiopsykologian mukaisesti mielenhuoltoklinikoilla, joissa potilas tutkitaan yksilönä ja hoito räätälöidään masennuksen laadun perusteella, Rantala näkee.
– Ravitsemus kuntoon, liikunta kuntoon, ihminen, jolle puhua ja lääkäri, joka tarkistaa, ettei potilaalla ole laajempia sairauksia, hän kuvaa tarvittavaa hoitotiimiä.
Lue lisää Luontaisterveyden numerosta 9/2020!
