Meidän koira on erinomainen asia- ja viihdelehti koko perheelle. Sisällön aiheryhmittely on monipuolinen. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Lehden teemoja ovat: Koiran ja ihmisen kumppanuus - Hyvä pentu on iloinen pentu - Kotikoiran hoitaminen - Koiran sairauksia - Koiran vanheneminen - Koulutus arkitottelevaisuuteen - Koira ihmisen apuna - Harrastaminen koiran kanssa - Koiranäyttelyt.

Tunnistusetsintäkoirien kouluttaja Ilkka Hormila:

Koirilla on erinomainen hajumuisti, jota käytetään hyväksi muun muassa ihmisten, huumeiden, räjähteiden, homeen ja nykyisin muun muassa sairauksien etsimisessä.

Koira nauttii tehtävistä

Koiraeläimen herkistynyt hajuaisti on kehittynyt vuosituhansien kuluessa. Jo ennen kuin koira kesyyntyi se oppi erottelemaan muun muassa ihmisten hajut toisistaan.

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen ominaishaju aivan kuten sormenjäljet ja DNA. Koirilla on myös erinomainen hajumuisti, jota käytetään hyväksi muun muassa ihmisten, huumeiden, räjähteiden, homeen ja nykyisin muun muassa sairauksien etsimisessä. Opetettu koira haistaa muun muassa omistajansa alentuneen verensokerin ja voi näin pelastaa isäntänsä hengen.

– Tunnistusetsintään koulutettu koira etsii kadonneita ihmisiä. Se kykenee saamansa lähtöhajun perusteella etsimään kadonneen niin taajamasta kuin maastostakin kaikkina vuodenaikoina, yli 40 vuotta poliisissa partiokoiraohjaajana ja Poliisikoiraopistossa opettajana toiminut Ilkka Hormila sanoo ja lisää:

– Hyvin koulutetulla tunnistusetsintäkoiralla on mahdollisuus onnistua jopa silloin, kun ihmisen katoamisesta on kulunut pitemmän aikaa ja katoamisalueella on liikkunut muitakin ihmisiä tai ympäristö on tallaantunut.

Opetusta askel askeleelta

Nykyisin poliisin tehtävistä eläkkeellä oleva Ilkka Hormila kiertää opettamassa tunnistusetsintää eri puolilla maailmaa ja on yhdessä eläintenkouluttaja, toimittaja Päivi Romppaisen kanssa kirjoittanut perusteellisen oppaan Tunnistusetsintäkoirat. Kirjassa kokeneet kouluttajat kuljettavat aiheesta kiinnostuneet tunnistusetsintäkoiran koulutukseen perusteellisesti ja havainnollisesti valokuvien ja harjoitusten avulla.

– Kirjassa käydään läpi kaikki vaiheet aina koulutuksen perusteista lähtien. Pikkuhiljaa siirrytään hajuntunnistukseen, kohdehajuisten esineiden etsimiseen ja lopulta ihmisen yksilöllisen jäljen tunnistamiseen niin maastossa kuin taajamissa, Ilkka Hormila kertoo ja sanoo, että heidän tekemänsä kirja paikkaa raon koirankoulutusoppaiden joukossa, vastaavaa teosta ei ole tehty aiemmin.

Lue lisää Meidän koira -lehden numerosta 4/2019!

Koirat arjen apuvälineinä

Kuulo- ja tukikoirien koulutuksessa koiran älykkyys ja into suorittaa tehtäviä ratkaisevat sen pärjäämisen. Kuva: Suomen kuulo- ja tukikoirat ry/Jasmin Pyykkö

Koiraihmiset kohtasivat Eläinystäväni-messuilla

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin huhtikuussa Eläinystäväni-tapahtuma, jonka kanssa samassa tapahtumakokonaisuudessa olivat Lapsimessut, ELMA Maaseutumessut, HuPiCon ja OutletExpo. Kaikkiaan tapahtumissa vieraili yli 60 000 kävijää.

Tärkeitä syitä vierailla viikonlopun messukokonaisuudessa olivat muun muassa ajan viettäminen hyvässä seurassa (83 prosenttia vastaajista ilmoitti syyn tärkeäksi), messutarjoukset (78 prosenttia) sekä tiedon, vinkkien ja ideoiden hakeminen (65 prosenttia). Tulokset käyvät ilmi messujen kävijätutkimuksesta.

Suomen kuulo- ja tukikoirat ry oli paikalla kertomassa, kuinka koirat toimivat arjen apuvälineinä ja tietenkin rakkaina lemmikkeinä monille ihmisille. Yhdistys auttaa kuulo- ja tukikoirasta avun saavia ihmisiä kouluttamaan itselleen henkilökohtaisen hyötykoiran. Toimintaa rahoitetaan pääasiassa Veikkauksen tuotoilla ja yhdistyksen jäsenmaksuilla.

Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n järjestösihteeri Tiina Vanhanen kertoo, että kuulokoiria käyttävät ihmiset, joiden kuulo on alentunut tai jotka ovat kokonaan kuuroja.

Lue lisää Meidän Koira -lehden numerosta 3/2019!

Lomalle koiranäyttelyyn

Kalajoen näyttelyssä tulee olemaan puolet tuomareista pohjoismaisia ja puolet kauempaa. Kuva: Dogxpress

Suositut superviikonloput rantautuneet ulkomailta Suomeen

Näyttelyt jaetaan erikois- ja ryhmänäyttelyihin, joissa esiintyy vain tietty rotu tai rotuja muutamista roturyhmistä, kaikkien rotujen näyttelyihin, joissa osallistumisoikeus on kaikilla hyväksytyillä roduilla, sekä kansainvälisiin ja Nord-näyttelyihin, joihin voivat osallistua kaikki rodut, mutta joissa on erityisiä sertifikaattisääntöjä.

Suomessa on jo jonkin verran otettu mallia ulkomailta ja järjestetty erilaisia superviikonloppuja, jolloin samalla paikkakunnalla on useampi näyttely. Järjestäjille tuo taloudellista etua yhdistää voimia esimerkiksi sijoittamalla ryhmänäyttelyitä samalle kentälle peräkkäisinä päivinä. Myös kävijämäärä lisääntyy, kun näyttelypaikkakunnalle voi tulla jo perjantaina ja kisata koko viikonlopun.

Loma-aikana pitkät viikonloput antavat ihmisille myös mahdollisuuden viettää aikaa samanhenkisten kanssa entistä paremmin.

Kaupungin toive yhteistyöstä

Keski-Pohjanmaan kennelpiiri sai yllättäen yhteydenoton Kalajoen kaupungilta, joka ehdotti yhteistyötä ja kennelpiirin kansainvälisen näyttelyn tuomista kaupunkiin.

Yhteistyö kuuluu kaupungin projektiin, jonka myötä halutaan lisätä hevos- ja koiramatkailijoiden yöpymisiä kaupungissa. Kalajoella on edellisen kerran kisailtu kaikkien rotujen näyttelyssä ilmeisesti vuonna 1996 ja viime vuosina kennelpiiri on järjestänyt näyttelynsä joko Kokkolassa tai Ylivieskassa.

– Tämä yhteydenotto oli aivan loistava ja pääsemme viemään näyttelyn keskellä kiihkeintä kesälomasesonkia ja keskelle valtavaa turistimäärää. Näyttelypaikka on pienlentokenttä, jonka vierestä löytyvät kaikki mahdolliset Kalajoen hiekkasärkkien ja sen läheisyyden ajanviettokohteet koko perheelle. Meillä on sopimus tälle näyttelylle kolmeksi vuodeksi, ja nyt keskitymme itse pääosan esittäjiin eli koiriin omistajineen ja katsomme tulevaisuudessa, kuinka tapahtumaa kehitetään, kertoo näyttelytoimikunnan puheenjohtaja, Keski-Pohjanmaan kennelpiirin näyttelyohjaaja Johanna Niemelä.

Lue lisää Meidän Koiran numerosta 2/2019!

Tusse vartioi Kultarantaa

Tusse oli Suomen itsenäisen valtion ensimmäisen koiran asemassa. Se oli valkoinen ja tiettävästi huonotapainen. Kuva: Sakari Virkkusen kirjasta Ståhlberg – Suomen ensimmäinen presidentti, Otava 1977.

Presidentti K.J. Ståhlbergin koira oli ilkikurinen pystykorva

Media on nostanut suurten valtioiden päämiesten lemmikit kautta vuosien julkisuuteen, mutta Suomessa valtiomme päämiesten eläinystävät ovat saaneet nauttia hiljaisuudesta.

Ensimmäisen kerran julkisuuteen nousivat Urho Kaleva Kekkosen venäjänvinttikoira Ludmila ja pienimünsterinseisoja Isabella eli Isa, jotka usein lenkkeilivät urheilullisen presidentin kanssa Helsingin Seurasaaressa. Myös Mauno Koiviston Assi-tyttären Santtu-mopsi esiintyi julkisuudessa, mutta sen sijaan nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö ei ole lemmikkikorttiaan vilauttanut saavuttaakseen kansansuosiota.

– Aikaisemmat presidentit olivat maalaisisäntiä, joiden tiloilla oli hevosia, koiria ja kenties kissojakin, mutta niitä oli silloin tyypillisesti kaikissa maalaistaloissa. Hevoset olivat työhevosia, koirat metsästyskoiria ja kissat pyydystivät navetoista hiiriä, Presidenttien lemmikit –kirjan kirjoittanut toimittaja Meri Eskola.

Eskolan mukaan lemmikkien pitämiseen ei Suomessa ole presidenteillä sen kummempaa motivaatiota kuin muillakaan kansalaisilla. He ovat olleet kaikki aidosti eläinrakkaita ihmisiä; koira, kissa tai hevonen ei ole ollut imagokysymys eikä edelleenkään ole.

– Tietysti useimmille tulee mieleen, että jos ihmisellä on lemmikki, hän ei voi olla läpeensä paha ihminen. Esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putinkaan ei voi olla läpeensä ilkeä ihminen, koska hänellä on akita inu –rotuinen Yome-koira, Meri kuvailee.

Lue lisää Meidän Koira -lehden numerosta 2/2019!

Tarkkana koiravakuutuksissa

Vakuutusten rajoitusehdot vaihtelevat merkittävästi vakuutusyhtiöittäin.

Omavastuissa suuria eroja

Seuraeläinvakuutuksia myöntää kahdeksan vakuutusyhtiötä, joista useimmista saa vakuutuksen yli kuusiviikkoiselle ja enintään 5-10 vuotta vanhalle eläimelle.

FINEn vakuutusasiantuntija Mira Aarre kertoo, että koirille on tarjolla eläimen henkivakuutus, josta korvataan eläimen menettäminen, mikäli eläin katoaa tai kuolee sekä hoitokuluvakuutus, josta korvataan tapaturman tai sairauden hoidosta aiheutuneita eläinlääkärikuluja.

– Osa yhtiöistä myöntää vakuutuksen seuraeläimille vain esimerkiksi kotivakuutuksen yhteydessä. Tavallisten vakuutusten ohella joillakin yhtiöillä on tarjolla lisäturvaa esimerkiksi koulutetuille rotu- ja jalostuskoirille tai käyttökoirille, joita ovat esimerkiksi metsästys-, paimen-, pelastus- ja palveluskoirat. Hoitokuluvakuutuksen lisäturvaan voi kuulua myös esimerkiksi kiropraktikon hoitoa ja eläinfysioterapiaa.

Lähtökohtaisesti kahta samanlaista vakuutusta ei ole.

– Yhtiökohtaiset erot ovat merkittäviä. Hinnan lisäksi korvausmäärää koskevat säännökset, korvausrajat sekä omavastuuvähennykset vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon vakuutuksesta saa korvauksia.

Rajoitusehdot

Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota vakuutusten rajoitusehtoihin, painottaa Aarre.

– Rajoitusehdot ovat tärkeät ja ne kannattaa selvittää tarkkaan, sillä niistä selviää se, mitä vakuutus ei korvaa. Jos esimerkiksi aikoo teettää koirallaan pennut, kannattaa jo ennakolta selvittää korvaako vakuutus keisarinleikkausta, mikäli sellaiseen joudutaan turvautumaan. Myös rodulle tyypillisiin ongelmiin ja vauhdikkaalle eläimelle sattuneisiin vahinkoihin sekä niistä aiheutuviin hoitokuluihin voi ennakkoon varautua.

Lue lisää Meidän koiran numerosta 1!

Koira turvallisesti autossa

Sylissä tai jalkatilassa kuljettaminen ei ole turvallista eikä ihmisen voimat riitä pitämään koiraa sylissä kolarin sattuessa.

Turvavöissä, kuljetusboksissa tai verkon takana

Koira kuljetetaan turvallisesti autossa takapenkillä turvavöissä, kuljetusboksissa tai takaosassa verkon takana. Myös takaosassa voi olla omat kuljetushäkkinsä.

Muulla tavoin koiran kuljettaminen autossa on riskialtista. Äkkipysähdyksessä vapaana autossa oleva koira ja myös matkustajat voivat vahingoittua vakavasti.

Turvallisuusasioihin on siis syytä kiinnittää huomiota. Koira olisi hyvä myös totuttaa autossa matkustamiseen pennusta alkaen.

Teemu Pehkonen Kulkukoira Oy:stä antaa vinkkejä koiran oikeaoppiseen kuljettamiseen.

– Jos koiraa kuljetetaan takapenkillä, kannattaa käyttää vain kolaritestattuja turvavaljaita. Myymissämme Allsafe-turvavaljaissa ei ole muovisia pikalukkoja, vaan vahvat metallisoljet, jotka kestävät tuhannen kilon vedon. Takapenkki kannattaa myös suojata koirankarvoilta ja kuralta laadukkaalla suojapeitteellä auton arvon säilyttämiseksi ja helpottamaan siivousta.

Turvallisin tapa kuljettaa koiraa takakontissa on koiralle tarkoitettu kuljetushäkki.

– Kolaritestattu Variocage-häkki on suunniteltu ottamaan törmäysenergiaa vastaan hallitusti, eikä ole vaaraa että häkki repeää hallitsemattomasti aiheuttaen koiralle tai matkustajille vahinkoa. Häkkejä on monta eri kokoa, sekä yhdelle että kahdelle koiralle. Variocage-häkit on suunniteltu asennettavaksi farmarin takakonttiin, ja muuta turvallista tapaa kiinnittää niitä autoon ei ole.

Variocagessa on Pehkosen mukaan nykyautojen suunnittelua mukaileva erikoisrakenne, niin kutsuttu muutosvyöhyke.

Lue lisää Meidän Koiran numerosta 6/2018!

Koirat syöpäpotilaiden apuna

Koirakoulu Vainuvoiman yrittäjä ja Suomen Hajuerottelu ry:n perustajajäsen Anna Loimaranta on ollut kehittämässä syöpähajukoirien koulutusta Suomessa alusta saakka. Kuvassa Annan kanssa ovat koirat Jentta, Hupi ja Muusa.

Tarkka hajuaisti hyötykäyttöön

Wise Nose – Suomen hajuerottelu ry on koirien hajuerottelukoulutukseen ja -työskentelyyn erikoistunut yhdistys.

Hajuerottelu on koulutusmenetelmä, jossa koiralle opetetaan hajun tunnistaminen muiden hajujen joukosta. Koira pystyy siis erottamaan tietyn hajun annetuista näytteistä.

Vuoden 2014 lopulla solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta myös Suomessa on nyt mahdollista toteuttaa eri sairauksien tutkimusta koirien hajuerottelukyvyn avulla. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston ja Yliopistollisen eläinsairaalan, HUS syöpäklinikan, Helsingin Biopankin, Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitoksen ja Wise Nose – Suomen

Hajuerotteluyhdistyksen kanssa.

Tutkimuksessa selvitetään ensin, pystyvätkö erikoiskoulutetut hajutunnistekoirat löytämään ja ilmaisemaan luotettavasti niille opetetun hajun erilaisista eläinnäytteistä ja myöhemmin ihmisnäytteistä.

Tutkimuksen tavoitteena on sairauksien diagnosointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja kustannustehokkaasti.

Lue lisää Meidän Koiran numerosta 5/2018!

Vanhan koiran liikunta

– Rutiininomainen tasainen ulkoilu on koiralle tärkeää, vanhalla koiralla pohjan tulee olla ennemmin pehmeää metsämaata kuin kovaa asfalttia.
Pehmeä kävelyalusta paras, seniori määrää tahdin

Koirat ikääntyvät hieman eri tahtiin. Vanhuus ei ole sairaus, mutta lemmikin iän lisääntyessä riski erilaisille sairauksille nousee ja ne on otettava huomioon koiran vanhetessa.

Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat tavallisia ikääntyvillä koirilla. Liikunnan vähentyessä koiran lihaskunto ja kehoa tukevat rakenteet heikkenevät ja siten vähentävät koiran liikkumiskykyä.

Näin kertoo eläinlääkäri Karoliina Tuomola Savion Eläinklinikalta Keravalta.

– Lihaskunnon ylläpito, rutiinit ja säännöllinen liikunta ovat erittäin tärkeitä myös vanhalle koiralle.

– Nivelten joustavuus saattaa kuitenkin heiketä iän myötä ja niveliin tulla kulumaa aiheuttaen nivelrikkomuutoksia. Nivelrikkoisen koiran liikkuminen voi olla kankeaa ja pidemmän levon jälkeen ylösnousu on jäykkää,

Tuomola kiteyttää. Tavallista raskaampi liikunta saattaa myös olla liian kuormittavaa vanhemmalla nivelrikkoisella koiralla.

Koiran nivelrikko

Nivelrikolla tarkoitetaan nivelen sisällä tapahtuvaa ruston kulumaa ja siitä aiheutuvia muutoksia koko nivelen toiminnassa.

– Kun ”pehmusteena” toimiva rusto kuluu ja alla oleva luu paljastuu, aiheutuu tulehdusreaktio niveleen. Riski nivelrikkomuutoksille lisääntyy koiran iän karttuessa.

– Nivelrikkopotilaalla aamuinen kankeus pitkän levon jälkeen on tyypillistä. Myös runsaamman liikunnan jälkeisenä päivänä koira voi olla selkeästi normaalia kipeämpi, eläinlääkäri selvittää. Ontuminen, tassujen järsiminen, haluttomuus liikkua ja erilaiset käytösmuutokset ovat usein nivelrikkopotilaille tyypillisiä.

Lue lisää Meidän koira -lehden numerosta 4/2018!

Pablo auttaa koulukodissa

Pablon omistaja Liisa Nihtilä työskentelee koulukodissa ohjaajana. Hän otti Pabloa töihin mukaan ensin silloin tällöin. Nyt koira on jo osa koulukodin arkirutiineja.
Koira opettaa käsittelemään tunteita

Eläimillä on kyky hyväksyä ihmiset sellaisina kuin nämä ovat. Tutkimusten mukaan eläinten silittely muun muassa laskee verenpainetta.

Kouvolassa sijaitsevassa koulukoti Sippolassa, joka on yksi Suomen viidestä valtion koulukodista, on huomattu eläinten myönteinen vaikutus. Poikien osaston ohjaajan Liisa Nihtilän oma koira, pian 3-vuotias shetlanninlammaskoira Pablo käy säännöllisesti ilahduttamassa koulukodissa asuvien elämää.

– Pablo ei ole mukana joka viikko, mutta kuitenkin melko usein. Jos minulla on viikonloppuna 12 tunnin työvuoroja, se on aina mukana. Muutamat pojat kyselevät parin päivän välein, joko Pablo voisi tulla töihin, Nihtilä hymyilee.

Vilkas nuori uroskoira tuli osaksi Sippolan koulukodin arkea, ettei sen tarvitsisi viettää yksin kotona Nihtilän pitkiä työvuoroja. Nihtilä kysyi työpaikaltaan lupaa ottaa Pablo mukaan silloin tällöin, ja vähitellen siitä tuli rutiini.

– Pablo viettää täällä aikaa nuorten kanssa, normaalia arkiolemista. Pojat myös ottavat roolia Pablon hoitamisessa ja ulkoiluttavat, ruokkivat ja leikkivät sen kanssa.

Nuori koira on vielä vilkas luonteeltaan, Nihtilän mukaan kuin yksi teinipojista.

– Pablo haluaa antaa ja ottaa vastaan huomiota. Se on tottunut pennusta asti ihmisiin ja ääniin eikä sitä ole erityisesti koulutettu tehtävään. Se kuitenkin haluaa miellyttää ihmistä ja on leikkisä sylikoira.

Koska kyseessä on Nihtilän oma kotikoira, valitsi hän rodun ja yksilön juuri sitä tarkoitusta varten. Pablo on Nihtilän ensimmäinen koira, joten hän perehtyi rotuun huolella ja otti asioista selvää.

– Halusin helpon rodun. Rodun, jonka koulutus ei vaadi niin paljoa ihmiseltä, jolla ei ennen ole ollut omaa koiraa. Pablo on kiltti luonteeltaan ja ottaa ihmiset vastaan ehdoitta, Nihtilä kuvaa.

Lue lisää Meidän koiran numerosta 2!

Nessu auttaa masentuneita

Nessu on 2-vuotias, rauhallinen ja reipas maltankoira, joka antaa terapiaan paljon. Se voi olla yksinäisille ihmisille psykologin lisäksi ainoa sosiaalinen kontakti.
Eläimet terapiatyön tukena

Maltankoira Nessun viikoittainen tapaaminen on tärkeä tapahtuma monelle. Nessu toimii terapiakoirana omistajansa, psykologi, psykoterapeutti Kitta Ripatin vastaanotolla.

– Nessu on 2-vuotias, rauhallinen ja reipas koira, joka antaa terapiaan paljon. Se voi olla yksinäisille ihmisille lisäkseni ainoa sosiaalinen kontakti ja merkityksellinen sellainen. Nessu voi auttaa täyttämään läheisyyden ja kosketetuksi tulemisen tarvetta, Ripatti kertoo.

Ripatti aloitti terapiaeläinten käytön vuonna 2009 Aapo-mäyräkoiran ja Siiri-kissan kanssa. Ripatti oli itse ollut aina kovin eläinrakas ja myös saanut pitää lemmikkejä lapsesta asti, joten hänelle eläinten seura ja niiltä saatu apu tuntuivat luontaiselta. Eläinavusteista terapiaa hän tekee psykologin ja psykoterapeutin koulutuksellaan eikä ole suorittanut eläinten kanssa tehtävästä työstä erillistä koulutusta.

– Terapiatyön tekeminen vaatii eläimeltä paljon, joten se ei sovi kaikille eläimille. Ei saa olla liian arka eikä tietenkään aggressiivinen. Eläimen tulee pitää työstä.

Ripatin pitkäkarvainen mäyräkoira Aapo joutuikin lopettamaan terapiatyön sairastuttuaan vaikeahoitoiseen epilepsiaan, sillä kohtauksia ei voitu ennakoida. Hoito ei tepsinyt sairauteen, joten Aapo menehtyi lopulta ja sitä jäivät suremaan myös monet terapia-asiakkaat.

Aapon työtä on tullut jatkamaan maltankoira Nessu. Ripatin valitessa perheelle uutta koiraa lemmikiksi olikin yhtenä vahvana kriteerinä sen soveltuvuus myös terapiatyöhön.

– Otin asioista selvää ja totesin mäyräkoiran kanssa ilmitulleiden asioiden myötä, että halusin jonkin vielä soveltuvamman rodun ja päädyin lukemaan maltankoirasta ja sen ominaisuuksista. Yhdessä löytämäni kasvattajan kanssa valitsin myös huolella sopivan yksilön, ja kasvattaja kuvailikin varsin rehellisesti, millainen Nessu on luonteeltaan. Se on osoittautunut todella oivalliseksi terapiakoiraksi, Ripatti kuvaa.

Nessu aloitti Ripatin työparina jo pienenä pentuna, vain viiden kuukauden ikäisenä, ja on ehtinyt tehdä työtä nuoresta iästään huolimatta jo lähes pari vuotta. Ripatti kertoo, että Nessu on mainio tulkitsemaan kulloisiakin tilanteita. Terapiatyössä eläimellä tuleekin olla kyky lukea ihmistä ja käyttäytyä tilanteen kulloinkin edellyttämällä tavalla.

Lue lisää Meidän Koira -lehden numerosta 1/2018!