Senioriterveys on seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin painottunut aikakauslehti, joka välittää ajankohtaista asiaa yhteiskuntamme merkittävästä ydinkysymyksestä: seniori-ikäisten suomalaisten terveydestä. Senioriterveys on tilauspohjainen ja myös irtonumeromyynnissä R-kioskeissa ja Lehtipisteissä kautta maan.

Uniapnea vaikuttaa elämänlaatuun

Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kannustaa elämäntapamuutoksiin, sillä uniapnea johtuu useimmiten elintavoista.

Uni on katkonaista yhä useamman peiton alla

Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Katkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen.

Yöllä unen aikana voi normaalistikin esiintyä lyhyitä hengityskatkoksia, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat onko kyseessä sairaus. Uniapnea on lievä, jos hengityskatkoja on 5-15 tunnissa, keskivaikea katkojen tapahtuessa 16-30 kertaa tunnissa ja vaikea, jos hengityskatkoja on yli 30 tunnissa.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3-6-kertaisesti sekä riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski.

Päiväväsymys on tyypillisin uniapnean oire. Se ilmenee uneliaisuutena, esimerkiksi tahattomana nukahtamisena tv:n ääreen, palaverissa tai vaarallisimmillaan auton rattiin.

Ylipaino tavallisimpana syynä

Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kertoo uniapnean selkeimmän oireen olevan kuorsaus. Kaikki kuorsaajat eivät kuitenkaan sairasta uniapneaa, eivätkä kaikki uniapneaa sairastavat kuorsaa.

– Yleensä uniapnean tunnistaa vieressä nukkuva, joka huomaa kuorsauksen ja siinä olevat hengityskatkokset. Kuorsaajista noin kymmenellä prosentilla on hengityskatkoksia.

Muita uniapnean oireita ovat yöllinen tihentynyt virtsaamistarve, yöhikoilu, aamuinen päänsärky, väsymys ja erityisesti päiväväsymys, ja nukahtaminen sattumalta. Väsymys vaikuttaa myös muistia ja keskittymiskykyä huonontavasti sekä voi aiheuttaa masennusta.

– Uniapnea johtuu tavallisimmin ylipainosta. Tuolloin nukkuvan ihmisen kaulan ympärille kerääntynyt massa painaa henkitorvea, jolloin unihengitys vaikeutuu. Yleensä jo viiden prosentin painonpudotuksella hengityskatkot vähenevät. Kannustamme tämän takia potilaita aina elämäntapamuutoksiin.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 6/2018!

Viimeiselle kiertueelleen lähtevä Danny:

Danny kotonaan Kirkkonummella. KUVA: ANTTI NIKKANEN

Sydäninfarkti oli varoitusmerkki

Täytyy olla äärettömän kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä tätä työtä näin pitkään ja vielä voin jatkaa, sanoo viihdeartisti Danny, musiikkineuvos Ilkka Lipsanen 75, kun uraa on takana jo yli viisi vuosikymmentä. Muutoksia artistin elämään tuli vuonna 2010, kun hän yllättäen sai sydäninfarktin.

Lähes sata hittikappaletta listoilla, monet ennätyksellisen pitkään. Suomessa ennennäkemättömiä show-kiertueita. Yli 300 levytystä. Takana 55 vuoden ura. Syksyllä alkamassa 33 megakonsertin kiertue. Joidenkin vuosien takaisesta sydäninfarktista huolimatta Danny – yrittäjä Ilkka Lipsanen on jatkanut viihdeartistina, vaikka sairastuminen pysäytti ja pakotti tarkistamaan elämäntapoja. East Virginiasta ja Islanders-yhtyeestä kaikki alkoi. Ilkka

Lipsanen oli parikymppinen, kun hän teki ensimmäisen levynsä, ja suosio lähti samantien nousuun. Lipsasesta tuli paitsi viihdeartisti, myös yrittäjä ja liikemies, joka on pyörittänyt omaa ohjelmatoimistoaan D-tuotantoa vuodesta 1966. Sen kautta on tunnettuuteen noussut monta muutakin artistia, Kirkasta alkaen. Taiteilijanimeksi tuli Danny, edelleen tuttu lähes kaikille suomalaisille. Vuosien ja vuosikymmenien mittaan Dannylla on ollut Top-100 -listalla enemmän hittikappaleita kuin kenelläkään muulla, tähän mennessä 98. Vielä ehtii se satakin tulla täyteen… Vuonna 1970 levytetty Tuulensuojaan teki myös yhden ennätyksen, 126 peräkkäistä listviikkoa.

Sydäninfarkti yllätyksenä

Danny ei ole koskaan elänyt erityisen epäterveellisesti, mutta ennen infarktia terveyttä ei kuitenkaa ollut tarvinnut sen kummemmin ajatella.

– Diabetes minulla tosin todettiin, kun olin 50-vuotias, ja sitä on siitä lähtien hoidettu. Toinen polvi on operoitu kolmeen kertaan taksimatkan aikana sattuneen kolarin vuoksi, eikä se koskaan tullut ihan kuntoon. Sydäninfarkti tuli Dannylle täysin yllätyksenä, sillä minkäänlaisia sydänoireita hänellä ei ollut koskaan ennen sitä, eikä hän huomannut itsessään mitään erityistä. Perinnöllistä riskiä kyllä oli, sillä Dannyn isä kuoli sydäninfarktiin.

–Tottakai infarkti oli pysäyttävä tilanne, varoitusmerkki elimistöltä, että nyt pitää vähän korjata elämäntapoja ja huolehtia itsestään mahdollisimman hyvin. Infarktin jälkeen opin, että on suhtauduttava vakavuudella esitettyihin lääkityksiin ja hoito-ohjeisiin, miten pitää ohentaa verta tai tehdä jotakin muuta. Käyn myös vuosittain täydellisessä terveystarkastuksessa.

Lue lisää aiheesta SenioriTerveys-lehden numerosta 5/18.

Säästävä leikkaus ja tarkka sädehoito

Rinnan säästävä leikkaus yhdistettynä sädehoitoon on yhtä turvallinen kuin rinnan poisto, joten säästävä leikkaus valitaan aina kun mahdollista. Syöpäsolukon hävittämisen varmistava sädehoito kehittyy joka vuosi yhä tarkemmaksi.
Rintasyöpäleikkauksia tekevät kirurgit koulutettu myös plastiikkakirurgisiin menetelmiin

Rintasyövän leikkaus- ja sädehoidon tavoite on poistaa kasvain kokonaan rinnasta sekä etäpesäkkeet kainalon imusolmukkeista.

Kirurgian erikoislääkäri, dosentti Tuomo Meretoja kertoo, että kaikki Syöpäkeskuksen kirurgit on koulutettu onkoplastiseen rintasyöpäkirurgiaan.

Onkoplastinen koulutus tarkoittaa, että säästävä leikkaus suunnitellaan aina yksilöllisesti rinnan koko ja muoto sekä kasvaimen koko ja sijainti huomioiden. Tarvittaessa käytetään plastiikkakirurgisia menetelmiä esteettisen lopputuloksen optimoimiseksi.

Jos poistettava koko rinta

Jos säästävään leikkaukseen ei ole edellytyksiä, joudutaan poistamaan koko rintarauhanen (mastektomia) ihon alta.

Yleisin syy rinnan poistolle on kasvaimen suuri koko; rintaa ja ihoa ei jäisi jäljelle.

– Silloinkin menetelmä valitaan yksilöllisesti, Meretoja painottaa.

Ensikäynnillä leikkaavan lääkärin luona käydään läpi rintasyöpädiagnoosi, lisätutkimusten tarve ja leikkausajan varaus. Potilas tapaa myös nukutuslääkärin sekä rintasyöpähoitajan, jonka kanssa voi keskustella kaikkiin hoitoon ja toipumiseen liittyvistä asioista.

Poistoleikkauksen jälkeen rintaseinämä jää sileäksi, ja potilaalle annetaan yksilöllinen proteesi rintaliiviin.

Uusi rinta vuoden päästä

Vuoden kuluttua voidaan harkita uuden rinnan rakentamista. Yleisimmässä rekonstruktiomenetelmässä siirretään rintaan alavatsasta ihoa ja ihon alaista rasvaa.

– Se on iso leikkaus, jossa rakennetaan uusi verisuonitus, joten joudutaan neuvottelemaan, kestääkö potilas leikkauksen, Meretoja sanoo.
On myös implanttirekonstruktion mahdollisuus, ja kaiken kukkaraksi nännikin voidaan rekonstruoida myöhemmin uudestaan.

Lue aiheesta lisää Senioriterveyden numerosta 4/2018

Nina Mikkonen on käynyt kovan koulun

– Oli vain pakko selvitä, asettaa fokus eteenpäin. Tunteita oli, mutta tunteilulle ei ollut sijaa, Nina sanoo.
”Kuin myrskyävällä merellä ilman pelastusrengasta”

Suu hymyilee, mutta silmissä näkyy suru. Nina Mikkonen, 53, yrittää pikku hiljaa toipua raskaista asioista, jotka ovat varjostaneet hänen elämäänsä viimeiset vuodet.

Ensin pitkät vuodet vaikeasti vammautuneen puolison Timo T. A. Mikkosen omaishoitajana – ja siinä sivussa huolehtimen kahdesta erityislapsesta, taloudesta ja isosta omakotitalosta. Sitten puolison voimien hiljainen hiipuminen ja kuolema viime vuonna. Heti perään lasten isotädin kuolema, sitten vielä oman äidin poismeno tänä vuonna.

– Tähänastinen tieni ei ole ollut helppo. Nämä hartiat ovat aika lailla kuormittuneet, Nina sanoo kotonaan Helsingin Mellunmäessä.

Kerrostaloasunto on täynnä muistoja menneestä, Myrskylän omakotitalosta ja ennen kaikkea Timosta. Nykyisessä asunnossa Timo ehti asua vain viikkoja.

Kampaajamestari Nina os. Salonen avioi­tui mediayrittäjä, valtiotieteen maisteri Timo T. A. Mikkosen kanssa vuonna 2001. Perhe muutti Myrskylään, jonne rakennettiin suuri omakotitalo. Mikael-poika on syntynyt vuonna 2002 ja Matias 2003. Nina

Mikkonen jäi tuolloin kotiäidiksi, mutta toimi perheen media-alan yrityksessä sekä luottamustehtävissä kunnanvaltuutettuna ja kirkkovaltuutettuna.

Yhtäkkiä kaikki oli toisin

Aktiivinen ja tarmokas, monessa mukana ollut puoliso Timo sai äkillisen kallonpohjavaltimotukoksen 64-vuotiaana, lokakuussa 2011.

– Kun Timoa vietiin ensin ambulanssilla ja sitten Medihelillä, tiesin, että jotain peruuttamatonta on tapahtunut, vaikka en tietenkään tiennyt, missä laajuudessa. Mutta tiesin myös, että haluan Timon takaisin kotiin, jos hän selviää hengissä.

Kallonpohjavaltimotukoksen seuraukset olivat vakavat: Timo sokeutui, halvaantui osittain sekä kadotti lähimuistinsa.

– Silloin tuntui, kuin minut olisi heitetty myrskyävälle merelle ilman pelastusrengasta.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2018!

Kuntoilu ei ole kuntoutusta

– Puolen vuoden kuluttua havahduin treenien jälkeen tunteeseen, jota en uskonut enää kokevani: ei sattunut mihinkään, kipu oli poissa! 
Raakel Lignellin pitkä tie kivusta tasapainoon

Viulunsoittoasento yksipuolisuudessaan piti huolen jatkuvasta jännityksestä rinta- ja kaularangassa. Viisi lasta syntyi seitsemässä vuodessa, kaksosraskaus ja kolme keisarinleikkausta. Syntymälahjana saatu virheasentoinen lonkka alkoi raskauksien ja painonnousun myötä oireilla. Migreenit vaivasivat. Kivut ja tulehduskierre jatkuivat ja pahenivat.

– Niin kauan kuin muistan, on kipu ollut läsnä elämässäni. Kävely on ollut kankeaa, lonkka vihoitellut, olkapäätä särkenyt, niska ja hartiat jumittaneet, toteaa Raakel Lignell.

– Ohitin kivun sen kummemmin miettimättä. Särkyyn ja ja kipuun myös tottuu ja turtuu. Mutta lopulta, kun kivut vain pahenivat ja liikkuminen oli vaikeaa, oli lopulta pysähdyttävä miettimään, miten tästä eteenpäin.

Kun kehon hallinta, lihasten voima ja liikeradat sitten testattiin fysioterapeutin kanssa, liikkuvan ja näennäisesti hyväkuntoisen naisen sisältä paljastui hatara korttitalo. Oli ryhdyttävä toimeen ja tulokset näkyvät nyt. Raxun kehon voima, liikkuvuus ja liikehallinta kehittyivät huimasti kahdeksassa kuukaudessa.

– Ja mikä parasta, arjen toimintakyky parani ja kivut vähenivät, Raxu toteaa.

Oikeanlainen liike parantaa

Raakel Lignell ja fysioterapeutti Anne Puranen kirjoittivat Raxun kuntoutuksesta yhdessä kirjan Raxun mukana, Kivusta tasapainoon. Kirja tarjoaa tietoa, purkaa virheellisiä uskomuksia ja auttaa ymmärtämään, miten suuri parantava vaikutus oikeanlaisella liikkeellä voi olla.

Miten saada voima, vapaus ja rentous liikkeeseen? Miten kannattaa nivelrikkoa, olkapääongelmia, niska-hartiavaivoja ja monia tuttuja ongelmia sairastavan liikkua?

– Kuntoilu ja kuntoutus ovat kaksi eri asiaa. En ymmärtänyt sitä aikaisemmin, se oli minulle todella iso oivallus, Raakel sanoo.

– Kun joitakin vuosia sitten tein elämäntaparemontin ja pudotin runsaasti painoa, ryhdyin myös liikkumaan todella rankasti – mutta väärällä tavalla. Luulin, että kunhan liikun, niin se on hyvä. Mutta ei ollut. Pitää lopettaa hosuminen mihin sattuu, ja todella selvittää, missä vika on, ja lähteä sitten systemaattisesti korjaamaan sitä.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 2/2018!

Valmiina eläkkeelle

Uusi sosiaalisten suhteiden verkosto voi löytyä esimerkiksi yhdistystoiminnan kautta.
Sosiaaliset verkostot ja talous kuntoon

Kun kauan odotettu eläke vihdoin koittaa, voi se tuoda mukanaan yllättäviä haasteita, jos ei niihin ole valmistautunut etukäteen. Toiveita ja käytännönasioita kannattaakin pohtia jo etukäteen. Vertaistuki on tärkeässä asemassa haasteita läpikäydessä ja yhdistysten kautta voi löytyä uusi sosiaalinen verkosto, joka pitää aktiivisena.

Eläkkeelle jäämistä odotetaan usein innokkaasti ja todetaan, että sitten en tee mitään. Jonkin aikaa tekemättömyys voikin olla mukavaa, mutta pitkän päälle se voi alkaa ahdistaa.

– Ei kukaan jaksa katsella loputtomiin Suomi-filmejä. Kannattaa miettiä jo etukäteen, millaista on jäädä eläkkeelle ja millaisia odotuksia sille asettaa, kertoo SPR:n Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeen projektikoordinaattori Merja Joro.

Suomessa on tällä hetkellä lähes 1,3 miljoonaa eläkeläistä ja määrä kasvaa vuosittain usealla kymmenellä tuhannella. Eläkkeelle jäämisen haasteet voivat yllättää erityisesti, jollei niitä ole ennakkoon pohtinut. Osa viettää aktiivisia eläkepäiviä ilman haasteita, mutta toisille työltä vapautunut aika voi tuntua oudolta.

– Yksinäisyys voi vaivata, kun työyhteisö jää pois elämästä ja erityisesti, jos sosiaaliset suhteet ovat rakentuneet sen ympärille. Voi tuntua, että tarvitaanko minua enää mihinkään, Joro kuvaa.

Vertaistuki tärkeintä antia

SPR:n Täyttä elämää eläkkeellä -hankkeessa järjestettiin vuosina 2014–2017 yli 150 valmennusta eri puolilla Suomea. Valmennuksista pohdittiin yhdessä, millaisia haasteita eläkkeelle jääminen tuo mukanaan ja miten niitä voi ennakoida.

– Valmennusten tärkein anti on ollut vertaistuki. Auttaa, kun kuulee, että muut jännittävät ja kenties pelkäävätkin samoja asioita. Valmennuksissa ei ole tarjottu valmiita vastauksia, vaan on pohdittu yhdessä ja pyritty löytämään jokaiselle oma mielekäs tapa viettää eläkettä, Joro toteaa.

Yleisimmät eläkkeelle jäämisen haasteet liittyvät sosiaalisten suhteiden lisäksi talouteen ja ajanviettoon sekä käytännönasioihin. Valmennuksissa tarkastellaan tulevia muutoksia talouteen, terveydenhuoltoon ja asumiseen liittyen, ja lisäksi käydään läpi voimavaroja, terveyttä, parisuhdetta, tulevaisuuden toiveita ja osallisuutta. Tärkeä osa valmennusta on kuitenkin kokemusten jakaminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 1!

Valtionpäämiesten ja kansan viihdyttäjä

Valtionpäämiehiä ja kuninkaallisia ja tavallisia ihmisiä. Marjatta Leppänen on uransa aikana ollut monessa mukana. Leppäsen muisteluiltaa Finlandia-talon Café Verandassa isännöi viestintäyrittäjä, tietokirjailija Tomi Lindblom.
Marjatta Leppänen osaa yhä ottaa yleisönsä

Japanin keisari, Ruotsin kuningas, Islannin presidentti – eipä tiennyt Vammalasta lähtöisin oleva viisilapsisen perheen nuorimmainen, mihin hänen elämänpolkunsa vielä mutkittelee ja keitä kaikkia hän elämässään tapaa. Laulutaitoinen tyttö tempaistiin mukaan viihdemaailmaan, ja alkoi Marjatta Leppäsen monikymmenvuotinen ura viihdetaiteilijana, juontajana, laulajana ja TV-esiintyjänä.
Huumori ei ole Marjatta Leppäsestä kadonnut mihinkään vuosikymmenien varrella, ja hän osaa edelleen ottaa yleisönsä. Tällä tosin kertaa vain muisteluiden merkeissä Finlandia-talolla – floorshowt, konserttikiertueet ja esiintymiskeikat ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Tai niin Leppänen ainakin vakuuttelee.
– Nyt elän tämmöistä eläkeläisen turvallista, rauhallista elämää. Luen paljon kirjoja, juuri nyt on meneillään Rosa Liksomin uusin, hän toteaa.
Tosin saman tien selviää, että pienen mainoskeikan hän on juuri tehnyt, ja UIT:n taustavaikuttajakin hän edelleen on.
Leppänen täytti 80 vuotta muutama kuukausi sitten. Pitkän uran komea päätös oli viime vuonna tehty Supernaiset-konserttikierue, jossa Leppänen esiintyi Pirkko Mannolan ja Vieno Kekkosen kanssa.
– Meillä oli 31 konserttia joka puolella Suomea, kävimme Pellossa asti. Oli mahtavaa esiintyä loppuunmyydyille saleille.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 8/2017!

Viimeinen diiva

Sylvi Salosesta tuli tamperelaisten suuri suosikki. Kuva: Pauli Jokinen, kirjan kuvitusta

Sylvi Salonen oli lahjakas ja rakastettu näyttelijä. Hän oli myös oikutteleva ja suorapuheinen diiva. Yksityiselämänsä hän piti pois julkisuuden valokeilasta. Uusi kirja valottaa tähden elämää ja uraa.

Näyttelijä Sylvi Salonen yritti olla diiva loppuun saakka. Hän kuoli vuonna 2003 Kaupin sairaalassa Tampereella. Viimeisten joukossa häntä kävi sairaalassa katsomassa näyttelijä ja kollega Eila Roine, jonka äiti oli samassa sairaalassa.
– Hän oli kovasti laihtunut. Sanoin, että sää olet hyvän näköinen. Joo, vastasi Sylvi, mutta mää en ole koskaan tiennyt, että teekuppi voi painaa näin paljon, Roine kertoo kirjassa Sylvi Salonen – viimeinen diiva (Minerva Kustannus).
Salonen yritti vitsailla vielä viimeisillä voimillaan. Roine kertoo, että Sylvillä oli sairaalassa oma aamutakki, sievä yöpaita ja omat töppösensä. Vähitellen tyylin rippeet kuihtuivat pois. Roineen mukaan viimeiset kuvat Sylvistä ovat surullista katsottavaa. Elämänsä viime ajat hän oli yksinäinen. Hän kiukutteli ja oikutteli.
– Oli surullista, että Sylvi jäi niin yksin. Ei hän olisi ansainnut sellaista kohtaloa, kertoo kirjassa hänen ystävänsä, jo itsekin rajan taa siirtynyt Maija-Liisa Majanlahti.
Onni oli se, että näyttelijä Veikko Sinisalo kuoli samoihin aikoihin kuin Salonen. Salonen koki, että Sinisalo on hänen kilpakumppaninsa. He kilvoittelivat siitä, kumpi on suositumpi näyttelijä Tampereella.
– Oli onni, ettei Sylvin tarvinnut olla näkemässä Veikon massiivisia hautajaisia. Vaikka kyllä Sylvilläkin oli kauniit hautajaiset. Oli paljon ihmisiä ja teatterilta kaikki, jotka kynnelle kykenivät, Roine kertoo.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 7/2017.

Toivoa tulevaisuuteen

Ritva Oksanen viettää kesänsä Keski-Suomessa mökillä, jonka hänen isänsä on rakentanut.

Näyttelijä-laulaja Ritva Oksasella on takanaan yli 50 esiintymisvuotta, ja vauhtia riittää edelleen. Hän on niitä ihmisiä, jotka ovat löytäneet elämälleen tarkoituksen.

Kun teatterineuvos Ritva Oksanen päättää esityksensä Älä jätä sinua yksin yhdessä muusikko Pedro Hietasen kanssa, hän kiittää runsaslukuista yleisöä ja kertoo, että yhteisiä esiintymisvuosia on takana yli 50 eikä loppua ole näkyvissä.
1,5 tunnin estradilla olo ei näy eikä tunnu näyttelijättären olemuksessa, vaan näytöksen lopulla hän vielä juoksee edestakaisin noutamassa kirjaansa Näyttelijätär ja CD-levyjään, joilla esityksen jälkeen on kova kysyntä.
Vauhtia riittää, vaikka ikää on mittarissa 78 vuotta, ja takana useampikin autokolari, joiden jäljiltä nainen on kursittu moneen kertaan kokoon ja niistä aiheutuvat nivelsäryt kuuluvat jokaiseen päivään.

Lue juttu kokonaan Senioriterveyden numerosta 6/2017.

Liikunnasta iloa elämään

– En yleensä istu, enkä seiso paikoillani, vaan pysyn jatkuvasti liikkeessä, sanoo senioriliikuttaja Heidi Nieminen.

Kaikki syyt, jotka estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä, sanoi aikoinaan presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Samaa mieltä on työkseen senioreita liikuttava Heidi Nieminen, 49, joka sattuu olemaan myös suhteellisen läheistä sukua Kekkoselle.
– Ikääntyvän ihmisen elämän täytyy olla arvokasta, eikä sellaista kurjaa kärsimystä. Liikunta tuo monipuolisempaa iloa elämään kuin moni arvaakaan, Nieminen kertoo.
Nieminen kannustaa ihmisiä rohkeasti aloittamaan liikkumisen. Kannattaa soittaa lähimpään liikuntakeskukseen ja selvittää erilaisia tapoja liikkua, vaikka lonkka olisikin kipeä. Jonkinlaista liikuntaan pystytään varmasti, ja alkuun päästään vaikka vuodejumpalla.
Niemisen sydäntä lähellä ovat erityisesti matalan kynnyksen liikuntaryhmät. Vanhukset ja ja ikääntyminen ovat kiehtoneet Heidiä pikkutytöstä saakka, ja ammatti vanhusten liikuttajana sopii hänelle.

Liikkuminen on sosiaalinen tapahtuma
Heidi Niemisen työpaikka on liikuntakeskus Buugi Jyväskylässä. Hän vastaa senioriliikunnasta ja suunnittelee uusia liikuntaohjelmia.
– Uutena ilmiönä senioritkin ottavat nyt personal trainereita. Teen myös itse sitä työtä, mutta kutsun itseäni henkilökohtaiseksi liikuntaneuvojaksi. Se on selkeästi ymmärrettävä termi.
Jumpparyhmiä on erilaisia.
– Iäkkäiden liikkuminen on hauskaa, kun he tulevat ryhmään hyvissä ajoin, jotta ehtivät tavata ystäviä. Jumpan jälkeen suihkussa ja saunassa menee aikaa ja siellä puhutaan asiat läpi. Tämän jälkeen monet vielä jäävät ruokailemaan lounasravintolaan, eli oikeastaan kaikki tärkeät asiat, kuten liikkuminen, sosiaalinen kanssakäyminen, peseytyminen ja syöminen hoituvat liikuntakeskuksessa samalla käynnillä. Moni onkin  ehdottanut, että rakennettaisiin sellainen seniorikoti siihen kylkeen, että he pääsisivät eroon omakotitaloistaan, Heidi iloitsee.

Vesi sopii lähes kaikille
Vesi on elementti, jossa lähes kaikki voivat liikkua. Vedessä ihminen ei juurikaan, ja vedessä raihnaisempikin pystyy hyppimään, pomppimaan ja loikkimaan mielin määrin. Myös miehet ovat löytäneet vesijumpan.
– Aiemmin miehet suhtautuivat vesijumppaan vähättelevästi naisten kellumisena. Vein yhden viisikymppisen ylipainoisen miehen liikkumaan veteen. Jumpan jälkeen mies ihmetteli vesijumpan raskautta ja sitä, ettei mihinkään silti sattunut, Heidi Nieminen kertoo.

Rauhallisemmin ja räätälöiden
Senioreiden jumpassa vauhti on rauhallisempi, mutta liikkeet ovat hyvin samanlaisia kuin työikäisten ryhmissä.
– Jos vedän seniorijumppaa, otan mukaan lihaskuntoliikkeet, tasapainoliikkeet ja muistiasiat. Siinä on aina kolme tasoa: helppo, haastavampi ja vaikeampi. Kukin saa valita oman tasonsa. Ikääntyvien kuntotaso on hyvin kirjavaa: on todella huonokuntoisia ja sellaisia, jotka ovat paremmassa kunnossa kuin nuoret. Tunnin aikana sovellan liikkeitä tarpeen mukaan.
– Tunnen kaikki asiakkaani ja heidän taustansa, sillä he ovat käyneet minulla haastattelussa. Kysyn heiltä usein myös kuulumisia. Saatan suositella heille jotakin ryhmää, mutta he tekevät myös itsenäisesti päätöksiä. Paljon rikotaan myös rajoja, jolloin työikäiset käyvät senioreiden tunneilla ja toisin päin.
– Sairaudet, vammat ja leikkausten jälkitilasta toipuvat tulevat usein yksityisasiakkaiksi, jolloin heille voidaan räätälöidä yksilöllisen jumpan, Heidi valaisee.