Senioriterveys on seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin painottunut aikakauslehti, joka välittää ajankohtaista asiaa yhteiskuntamme merkittävästä ydinkysymyksestä: seniori-ikäisten suomalaisten terveydestä. Senioriterveys on tilauspohjainen ja myös irtonumeromyynnissä R-kioskeissa ja Lehtipisteissä kautta maan.

Hormonihoito avuksi, kun oireet haittaavat elämää

Estrogeeni on ainoa vaikeisiin vaihdevuosioireisiin auttava hoito, mutta omaa oloaan voi parantaa esimerkiksi liikunnalla.

Estrogeenia saa monessa muodossa

Ennen hormonihoidon aloitusta suljetaan esitietojen perusteella pois hormonien vasta-aiheet. Näistä tärkeimmät ovat sairastettu rintasyöpä sekä sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa.

Hoitoa on syytä harkita, jos taustalla on esimerkiksi vaikea verenpainetauti, aivoinfarkti, sydänsairaus tai maksasairaus, varsinkin, jos ne eivät ole hyvässä hoitotasapainossa.

Gynekologinen tutkimus tarpeen

Hormonihoidon aloittaminen ei vaadi erikoislääkärin arviota, mutta riskipotilaat ohjataan tarvittaessa gynekologille.

Tavallinen gynekologinen tutkimus on aiheellinen, samoin rintojen tunnustelu ja verenpaineen mittaus. Papa-näyte otetaan, jos edellisestä on kulunut aikaa useita vuosia; pääsääntöisesti riittää papa-seulontatutkimuksiin osallistuminen. Jos naisella on vuotohäiriöitä, kohdun limakalvo on hyvä tutkia kaikututkimuksen tai kohdun limakalvonäytteen avulla. Mammografia on hyvä tehdä kahden vuoden välein, seulontajärjestelmän mukaisesti.

Liian aikaisin ei kannata aloittaa

– Estrogeenihoitoa ei kannata aloittaa liian aikaisin, vaan vasta, kun vuodot ovat harventuneet tai loppuneet ja vaihdevuosioireet haittaavat selvästi, toteaa naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri.professori Aila Tiitinen.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2019!

Ikääntynyt iho kaipaa kosteutta

Aikuinen iho kaipaa täyteläisempää voidetta.

Superhyvä aika kasvohoidolle

Ihon rakenteen ja ulkonäön muutoksiin vaikuttavat iän myötä niin sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät. Ulkoisista tekijöistä yksi merkittävimmistä on aurinko.

– Sisäisesti tärkein tekijä on ehdottomasti ravinto sekä vitamiinit. Erityisesti A-vitamiini sekä proteiinit vaikuttavat ihon kuntoon. Ikääntyneemmistä ihmisistä puhuttaessa erityisesti proteiinin saanti saattaa vaihdella paljonkin.

Papuja ei haluta syödä ja liha on sitkeää, tietää kauneudenhoitoalan yrittäjä Annette Wahlberg Kauneushoitola Shaniasta Turusta.

Suurimmat muutokset alkavat näkyä naisilla vaihdevuosien yhteydessä. Samaan aikaan myös geneettiset ominaisuudet tulevat esiin.

– Toiset meistä säilyvät geneettisesti pidempään ja toiset rupsahtavat nopeammin. Se on hyvin yksilöllistä.

Hehkua ja hyvää oloa

Wahlberg ei kasvohoitoja tehdessään yleensä kysy asiakkaansa ikää. Riittää, kun hän näkee, minkälainen asiakkaan iho on juuri sillä hetkellä.

– Nämä ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Toisten iholle sopivat rajummatkin hoidot. Mutta ennen kaikkea kuuntelen asiakkaan omaa mielipidettä. Joku voi haluta siloisuutta, johon sopii erilaiset laitehoidot. Toiset puolestaan haluavat ennemminkin hyvää oloa ja hehkua, jolloin oikea valinta on laadukkailla aineilla tehtävä rentouttava hoito.

Supertärkeänä Wahlberg pitää kosteutta.

– Iho kosteutuu aina, kun sitä hoidetaan kosmetologilla, hän muistuttaa.

Ihon kotihoito on Wahlbergin mukaan helppoa.

– Sen ei tarvitse olla monimutkainen. Iho puhdistetaan aamuin illoin esimerkiksi pumpuliin laitetulla misellivedellä ja sen päälle laitetaan kosteusvoidetta. Tähän ei kulu paljon aikaa ja se on riittävä, etenkin, mikäli henkilö ei meikkaa.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2019!

Lääkkeet aiheuttavat ikäihmisille muistihäiriöitä ja sekavuutta

Sirkka-Liisa Kivelä saa itse eteisvärinäkohtauksia, joihin hän aloitti uuden verenohennushoitolääkkeen. – Olin käyttänyt sitä pari kuukautta, kun ihmettelin, että miksi minulla on maha niin kipeä. Sitten muistin, että olin aloittanut uuden lääkkeen. Lääkelaatikon paperista luin, että mahakipu on lääkkeen haittavaikutus. Menin kardiologin kanssa puhumaan, että olen vakuutunut, että tämä lääke aiheuttaa mahakipua, vaihdetaan se toiseen. Niin tehtiin, eikä enää ole mahakipuja.

Moni vanhuksen oireista voi johtua lääkkeiden yhteisvaikutuksista

Emeritaprofessorin, vanhustenhoidon asiantuntijan Sirkka-Liisa Kivelän, 71 mukaan ensimmäinen ongelma lääketurvallisuudessamme on vanhenemisprosessi.

– Elimistö muuttuu. Vanheneminen hidastuttaa elimistöä. Verrattuna 30-vuotiaan ihmisen 100 prosentin tasoon, toimivat munuaiset 75-vuotiaana puolella teholla.

– Tällä on lääkityksen kannalta ratkaiseva merkitys. Munuaisten kyky poistaa lääkkeitä hidastuu vanhetessa. Monen lääkkeen haittavaikutukset korostuvat iäkkäänä, erityisesti jos annetaan sama annos kuin työiässä. Annoksen pitää usein olla jonkun verran pienempi. Tämä on asia, jota pitää lääkäriltä kysyä. Onko annos nyt varmasti sopiva?

Myös lääkkeiden hajoaminen maksassa hidastuu. Lääkeaineissa on sekä rasvaliukoisia että vesiliukoisia aineita ja rasvaliukoisten lääkeaineiden vaikutusaika pitenee. Rasvaliukoisten lääkkeiden joukossa on paljon psyykenlääkkeitä, ja vaikutusajan piteneminen aiheuttaa ongelmia psyykenlääkkeiden käyttöön.

Lääkelista lisää lääketurvallisuutta

Melkein kaikilla lääkkeillä on Kivelän mukaan sivuvaikutuksia. Kahdella käytössä olevalla lääkkeellä voi olla erittäin haitallisia yhteisvaikutuksia.

– Aina kun määrätään uusi lääke, on syytä kysyä lääkäriltä, onko sillä haitallista yhteisvaikutusta jo olemassa olevien lääkkeiden kanssa. On olemassa tietokoneohjelmia, joista lääkäri ja apteekin henkilökunta voivat helposti katsoa, onko kahdella lääkkeellä haitallisia sivuvaikutuksia.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 2/2019!

Nivelrikon kanssa pärjää, kun pitää kunnostaan huolta

Eeva Uotilalle ja Merja Jokiselle kivut ovat tuttuja, mutta elämään he ovat ottaneet posittiivisen asenteen.

Valkeakoskelainen Eeva Uotila, 69, on vuosikymmeniä kärsinyt nivelrikosta. Vaivassa on kyse nivelruston kulumisesta. Eeva Uotilan alaselkä on jäykistetty kahden nikaman väliltä 2000-luvun alussa ja vuonna 2015 operoitiin vasen lonkka viime syksynä oikea. Kummassakin lonkassa on tekonivel.

Leikkauksessa reisiluu katkaistaan nivelkupin alapuolelta ja sairas lonkkanivel poistetaan. Tilalle työstetään tekonivel.

– Leikkauksesta on kolme kuukautta ja pystyn tällä hetkellä tekemään käytännössä kaikkea mitä haluan. Vain juoksua ja hyppelyä pitää välttää, koska ne kuluttavat tekoniveliä. Kipuja tai särkyjä ei ole ja liikkuvuus on kaiken kaikkiaan hyvä. Kainalokepit jätin pois pari viikkoa leikkauksesta. Kolme kuukautta leikkauksen jälkeen olen käynyt vesijumpassa ja tehnyt keveitä lumitöitä. Sain leikkauksen jälkeen hyvät kipulääkkeet, joita söin muutaman viikon, sanoo Uotila.

Liikuntaharrastus pitänyt paremmassa kunnossa

Uotilan suvussa on äidin puolelta alttiutta nivelrikkoon. Nivelrikon taustalla on genetiikka, minkä takia esimerkiksi työ saattaa vaikuttaa vaivan ilmenemiseen. Eeva Uotilan on pelastanut vielä pahemmilta oireilta koko eliniän jatkunut liikuntaharrastus.

– Raskas työ altistaa nivelrikolle. Itse tein paljolti istumatyötä tehtaan pussituslinjalla. Työ oli staattista, eikö silloin aina tullut ajatelluksi työasentoja. Onneksi olen koko ikäni liikkunut, mikä on pitänyt kunnossa.

– Nuorena harrastin kilpahiihtoa, mikä osaltaan ehkäisi nivelvaivoja, mutta toisaalta rasitus saattoi myös altistaa nivelrikolle. Ensimmäiset niveloireet ilmenivät noin 30 vuoden iässä. Olin pitkään omaishoitajana miehelleni, mikä vaati nostelua ja kyykistelyä. Rasitus ei tehnyt nivelille hyvää.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 1/2019!

Iäkkäiden lääkehaitoista puolet olisi estettävissä

Lääkityksen tarkistuksessa selvitetään asiakkaan kokonaislääkitys ja tarkistetaan lääkkeiden epätarkoituksen- mukaiset päällekkäisyydet ja yhteensopimattomuudet.

Lääkityksen sopivuus kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella

Lääkehoidon Turva tarjoaa lääkehoidon järkeistämiseen ja lääkitysturvallisuuteen tähtääviä palveluja. Asiakas saa palvelut kotiinsa, palvelutaloon tai hoivakotiin, terveysasemalle, osastolle tai toimipaikalleen. Palvelut voidaan toteuttaa myös etäpalveluna.

– Jos henkilöllä on vaikkapa puolenkymmentä päivittäin otettavaa lääkettä, kannattaa niiden sopivuus tarkastaa aika ajoin. Ikääntyessä kehon koostumus ja toiminnot muuttuvat luonnostaan, mikä saattaa vaikuttaa siihen, miten lääke käyttäytyy elimistössä, sanoo farmaseutti Maria Mäkelä.

Esimerkiksi munuaisten toiminta heikkenee vähitellen iän myötä, millä voi olla merkitystä annostuksiin.

– Jopa joka neljäs iäkäs kärsii myös lääkehaitoista, joista puolet olisi estettävissä. Oireen takia saatetaan hakeutua lääkäriin ja saada jopa lisää lääkkeitä.

– Lääkitys voi aiheuttaa vaikkapa väsymystä ja vatsavaivoja, sanoo Mäkelä, joka valittiin vuoden farmaseutiksi vuonna 2017.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 8/2018!

Seniorin migreeni jää usein huomiotta

Osalla ikäpotilaista migreenikohtauksia on vain satunnaisesti, mutta monella lamaava särky iskee jopa useita kertoja viikossa.

Päänsärkytutkimus on edennyt ja uusia lääkkeitä kehitetty – entä migreenidiagnoosin saanti?

Päänsärkytutkimus on edennyt ihan muutamassa vuodessa tiedoksi, ettei ”tavallista” päänsärkyä ole olemassakaan.

– Aina on löydyttävä jokin tunnistettava syy, sanoo Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

– Migreeni tasaantuu iän myötä. Naisilla hormonivaikutukset muuttuvat vaihdevuosien jälkeen, ja migreenikohtauksia laukaiseva työelämän tuottama stressi poistuu eläkkeellä, Hietaranta kuvaa iän merkitystä.

– Kaikilla oireet eivät kuitenkaan poistu. Tapasin juuri 84-vuotiaan, jolla migreeni jatkuu samanlaisena kuin nuorempanakin. Migreeni saattaa jopa laueta vasta vanhemmalla iällä. Perusterveydenhuollossa kuitenkin saatetaan vain todeta, että vanhuksilla ei migreeniä esiinny.

Osalla potilaista migreenikohtauksia on vain satunnaisesti, mutta monella lamaava särky iskee jopa useita kertoja viikossa. Jos päänsärkypäiviä on enemmän kuin säryttömiä, migreeni katsotaan krooniseksi.

Erota aivoveren-kiertohäiriöstä

Migreenin ja aivoverenkiertohäiriön erottaminen toisistaan pitäisi neurologi Ville Artton mukaan olla terveydenhuollon ammattilaisille helppoa. Toisinaan oireet voivat kuitenkin mennä ristiin.

– Migreenin oireet ovat yleensä niin sanotusti positiivisia, eli esimerkiksi näkökenttään ilmestyy jotakin ylimääräistä. Näköhäiriö voi olla vaikkapa sahalaitakuvio.

– Aivoverenkiertohäiriön ilmiö on negatiivinen, eli jotakin häviää näkökentästä. Näkö menee ihan pimeäksi tai osa näkökentästä menee pimeäksi.

Päivystykseen on hakeuduttava heti, jos äkillinen uusi kipu on niskapainotteista, eli leukaa ei pysty taivuttamaan rintaan.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 7/2018!

Uniapnea vaikuttaa elämänlaatuun

Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kannustaa elämäntapamuutoksiin, sillä uniapnea johtuu useimmiten elintavoista.

Uni on katkonaista yhä useamman peiton alla

Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Katkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen.

Yöllä unen aikana voi normaalistikin esiintyä lyhyitä hengityskatkoksia, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat onko kyseessä sairaus. Uniapnea on lievä, jos hengityskatkoja on 5-15 tunnissa, keskivaikea katkojen tapahtuessa 16-30 kertaa tunnissa ja vaikea, jos hengityskatkoja on yli 30 tunnissa.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3-6-kertaisesti sekä riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski.

Päiväväsymys on tyypillisin uniapnean oire. Se ilmenee uneliaisuutena, esimerkiksi tahattomana nukahtamisena tv:n ääreen, palaverissa tai vaarallisimmillaan auton rattiin.

Ylipaino tavallisimpana syynä

Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kertoo uniapnean selkeimmän oireen olevan kuorsaus. Kaikki kuorsaajat eivät kuitenkaan sairasta uniapneaa, eivätkä kaikki uniapneaa sairastavat kuorsaa.

– Yleensä uniapnean tunnistaa vieressä nukkuva, joka huomaa kuorsauksen ja siinä olevat hengityskatkokset. Kuorsaajista noin kymmenellä prosentilla on hengityskatkoksia.

Muita uniapnean oireita ovat yöllinen tihentynyt virtsaamistarve, yöhikoilu, aamuinen päänsärky, väsymys ja erityisesti päiväväsymys, ja nukahtaminen sattumalta. Väsymys vaikuttaa myös muistia ja keskittymiskykyä huonontavasti sekä voi aiheuttaa masennusta.

– Uniapnea johtuu tavallisimmin ylipainosta. Tuolloin nukkuvan ihmisen kaulan ympärille kerääntynyt massa painaa henkitorvea, jolloin unihengitys vaikeutuu. Yleensä jo viiden prosentin painonpudotuksella hengityskatkot vähenevät. Kannustamme tämän takia potilaita aina elämäntapamuutoksiin.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 6/2018!

Viimeiselle kiertueelleen lähtevä Danny:

Danny kotonaan Kirkkonummella. KUVA: ANTTI NIKKANEN

Sydäninfarkti oli varoitusmerkki

Täytyy olla äärettömän kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä tätä työtä näin pitkään ja vielä voin jatkaa, sanoo viihdeartisti Danny, musiikkineuvos Ilkka Lipsanen 75, kun uraa on takana jo yli viisi vuosikymmentä. Muutoksia artistin elämään tuli vuonna 2010, kun hän yllättäen sai sydäninfarktin.

Lähes sata hittikappaletta listoilla, monet ennätyksellisen pitkään. Suomessa ennennäkemättömiä show-kiertueita. Yli 300 levytystä. Takana 55 vuoden ura. Syksyllä alkamassa 33 megakonsertin kiertue. Joidenkin vuosien takaisesta sydäninfarktista huolimatta Danny – yrittäjä Ilkka Lipsanen on jatkanut viihdeartistina, vaikka sairastuminen pysäytti ja pakotti tarkistamaan elämäntapoja. East Virginiasta ja Islanders-yhtyeestä kaikki alkoi. Ilkka

Lipsanen oli parikymppinen, kun hän teki ensimmäisen levynsä, ja suosio lähti samantien nousuun. Lipsasesta tuli paitsi viihdeartisti, myös yrittäjä ja liikemies, joka on pyörittänyt omaa ohjelmatoimistoaan D-tuotantoa vuodesta 1966. Sen kautta on tunnettuuteen noussut monta muutakin artistia, Kirkasta alkaen. Taiteilijanimeksi tuli Danny, edelleen tuttu lähes kaikille suomalaisille. Vuosien ja vuosikymmenien mittaan Dannylla on ollut Top-100 -listalla enemmän hittikappaleita kuin kenelläkään muulla, tähän mennessä 98. Vielä ehtii se satakin tulla täyteen… Vuonna 1970 levytetty Tuulensuojaan teki myös yhden ennätyksen, 126 peräkkäistä listviikkoa.

Sydäninfarkti yllätyksenä

Danny ei ole koskaan elänyt erityisen epäterveellisesti, mutta ennen infarktia terveyttä ei kuitenkaa ollut tarvinnut sen kummemmin ajatella.

– Diabetes minulla tosin todettiin, kun olin 50-vuotias, ja sitä on siitä lähtien hoidettu. Toinen polvi on operoitu kolmeen kertaan taksimatkan aikana sattuneen kolarin vuoksi, eikä se koskaan tullut ihan kuntoon. Sydäninfarkti tuli Dannylle täysin yllätyksenä, sillä minkäänlaisia sydänoireita hänellä ei ollut koskaan ennen sitä, eikä hän huomannut itsessään mitään erityistä. Perinnöllistä riskiä kyllä oli, sillä Dannyn isä kuoli sydäninfarktiin.

–Tottakai infarkti oli pysäyttävä tilanne, varoitusmerkki elimistöltä, että nyt pitää vähän korjata elämäntapoja ja huolehtia itsestään mahdollisimman hyvin. Infarktin jälkeen opin, että on suhtauduttava vakavuudella esitettyihin lääkityksiin ja hoito-ohjeisiin, miten pitää ohentaa verta tai tehdä jotakin muuta. Käyn myös vuosittain täydellisessä terveystarkastuksessa.

Lue lisää aiheesta SenioriTerveys-lehden numerosta 5/18.

Säästävä leikkaus ja tarkka sädehoito

Rinnan säästävä leikkaus yhdistettynä sädehoitoon on yhtä turvallinen kuin rinnan poisto, joten säästävä leikkaus valitaan aina kun mahdollista. Syöpäsolukon hävittämisen varmistava sädehoito kehittyy joka vuosi yhä tarkemmaksi.
Rintasyöpäleikkauksia tekevät kirurgit koulutettu myös plastiikkakirurgisiin menetelmiin

Rintasyövän leikkaus- ja sädehoidon tavoite on poistaa kasvain kokonaan rinnasta sekä etäpesäkkeet kainalon imusolmukkeista.

Kirurgian erikoislääkäri, dosentti Tuomo Meretoja kertoo, että kaikki Syöpäkeskuksen kirurgit on koulutettu onkoplastiseen rintasyöpäkirurgiaan.

Onkoplastinen koulutus tarkoittaa, että säästävä leikkaus suunnitellaan aina yksilöllisesti rinnan koko ja muoto sekä kasvaimen koko ja sijainti huomioiden. Tarvittaessa käytetään plastiikkakirurgisia menetelmiä esteettisen lopputuloksen optimoimiseksi.

Jos poistettava koko rinta

Jos säästävään leikkaukseen ei ole edellytyksiä, joudutaan poistamaan koko rintarauhanen (mastektomia) ihon alta.

Yleisin syy rinnan poistolle on kasvaimen suuri koko; rintaa ja ihoa ei jäisi jäljelle.

– Silloinkin menetelmä valitaan yksilöllisesti, Meretoja painottaa.

Ensikäynnillä leikkaavan lääkärin luona käydään läpi rintasyöpädiagnoosi, lisätutkimusten tarve ja leikkausajan varaus. Potilas tapaa myös nukutuslääkärin sekä rintasyöpähoitajan, jonka kanssa voi keskustella kaikkiin hoitoon ja toipumiseen liittyvistä asioista.

Poistoleikkauksen jälkeen rintaseinämä jää sileäksi, ja potilaalle annetaan yksilöllinen proteesi rintaliiviin.

Uusi rinta vuoden päästä

Vuoden kuluttua voidaan harkita uuden rinnan rakentamista. Yleisimmässä rekonstruktiomenetelmässä siirretään rintaan alavatsasta ihoa ja ihon alaista rasvaa.

– Se on iso leikkaus, jossa rakennetaan uusi verisuonitus, joten joudutaan neuvottelemaan, kestääkö potilas leikkauksen, Meretoja sanoo.
On myös implanttirekonstruktion mahdollisuus, ja kaiken kukkaraksi nännikin voidaan rekonstruoida myöhemmin uudestaan.

Lue aiheesta lisää Senioriterveyden numerosta 4/2018

Nina Mikkonen on käynyt kovan koulun

– Oli vain pakko selvitä, asettaa fokus eteenpäin. Tunteita oli, mutta tunteilulle ei ollut sijaa, Nina sanoo.
”Kuin myrskyävällä merellä ilman pelastusrengasta”

Suu hymyilee, mutta silmissä näkyy suru. Nina Mikkonen, 53, yrittää pikku hiljaa toipua raskaista asioista, jotka ovat varjostaneet hänen elämäänsä viimeiset vuodet.

Ensin pitkät vuodet vaikeasti vammautuneen puolison Timo T. A. Mikkosen omaishoitajana – ja siinä sivussa huolehtimen kahdesta erityislapsesta, taloudesta ja isosta omakotitalosta. Sitten puolison voimien hiljainen hiipuminen ja kuolema viime vuonna. Heti perään lasten isotädin kuolema, sitten vielä oman äidin poismeno tänä vuonna.

– Tähänastinen tieni ei ole ollut helppo. Nämä hartiat ovat aika lailla kuormittuneet, Nina sanoo kotonaan Helsingin Mellunmäessä.

Kerrostaloasunto on täynnä muistoja menneestä, Myrskylän omakotitalosta ja ennen kaikkea Timosta. Nykyisessä asunnossa Timo ehti asua vain viikkoja.

Kampaajamestari Nina os. Salonen avioi­tui mediayrittäjä, valtiotieteen maisteri Timo T. A. Mikkosen kanssa vuonna 2001. Perhe muutti Myrskylään, jonne rakennettiin suuri omakotitalo. Mikael-poika on syntynyt vuonna 2002 ja Matias 2003. Nina

Mikkonen jäi tuolloin kotiäidiksi, mutta toimi perheen media-alan yrityksessä sekä luottamustehtävissä kunnanvaltuutettuna ja kirkkovaltuutettuna.

Yhtäkkiä kaikki oli toisin

Aktiivinen ja tarmokas, monessa mukana ollut puoliso Timo sai äkillisen kallonpohjavaltimotukoksen 64-vuotiaana, lokakuussa 2011.

– Kun Timoa vietiin ensin ambulanssilla ja sitten Medihelillä, tiesin, että jotain peruuttamatonta on tapahtunut, vaikka en tietenkään tiennyt, missä laajuudessa. Mutta tiesin myös, että haluan Timon takaisin kotiin, jos hän selviää hengissä.

Kallonpohjavaltimotukoksen seuraukset olivat vakavat: Timo sokeutui, halvaantui osittain sekä kadotti lähimuistinsa.

– Silloin tuntui, kuin minut olisi heitetty myrskyävälle merelle ilman pelastusrengasta.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2018!