Senioriterveys on seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin painottunut aikakauslehti, joka välittää ajankohtaista asiaa yhteiskuntamme merkittävästä ydinkysymyksestä: seniori-ikäisten suomalaisten terveydestä. Senioriterveys on tilauspohjainen ja myös irtonumeromyynnissä R-kioskeissa ja Lehtipisteissä kautta maan.

Pienikin elintapa - muutos tekee hyvää

Helpohko konsti lisätä liikkumistaan, on päättää kävellä joka päivä jotakin satoja metrejä. Se on hyvä alku.

Tuki- ja liikuntaelinterveyttä rakennetaan arjessa

Itse voi tehdä paljon terveytensä hyväksi, jos vain haluaa. Useimmat lisäksi tietävät, mitä pitäisi tehdä. Ajatuksena muutosten teko on helppoa, mutta käytännössä vaikeaa.

– Jos vain ohjeita antamalla voitaisiin ratkaista suomalaisten liikkumattomuus, ravitsemus ja ylipaino, meillä ei olisi mitään ongelmia. Tosielämässä elintapamuutokset ilman minkäänlaista tukea ovat monelle vaikeita, sanoo Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen.

Hän on koulutukseltaan sosiaalipsykologi ja väitellyt tohtoriksi itsesäätelyn ja motivaatiotekijöiden vaikutuksista elintapavalintoihin.

Uutta hyvää päivään

Kinnusen mukaan kaikki lähtee siitä, että tunnistamme itsestämme sen, mitä teemme hyvin. Hyvää on helpompi lisätä kuin huonoa poistaa. Muutoksen rakentaminen tai uusien taitojen hankkiminen onnistuu, kun tuodaan pieniä uusia asioita olemassa olevien taitojen päälle.

– Itse kukin on oman arkensa paras asiantuntija. Jos lisää jonkun pienen hyvän jutun päiväänsä ja tekee sitä joka päivä, se automatisoituu nopeasti ja pienestä muutoksesta kasvaa isoja juttuja.

– Samalla ihmisen itsetunto paranee, kun hän oivaltaa, että hän pärjää ja osaa tehdä oikeita asioita.

– On helpompi vaikkapa päättää, että syö ennen jokaista lounasta yhden porkkanan kuin että yrittäisi olla syömättä suklaata, Kinnunen toteaa.

Lue lisää Senioriterveyden 6/2020!

Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä?

Simulan mukaan toista ihmistä ei voi lähteä muuttamaan, silloin yrittäisi astua jumalan asemaan.

Jokainen meistä kokee joskus vihamielistä ja ilkeää käyttäytymistä. Sitä voi tulla vastaan missä tahansa yhteisössä: perheessä, parisuhteessa, työpaikalla tai harrastuksissa. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten siihen suhtaudumme.

Psykoanalyytikko Pertti Simula on perehtynyt aiheeseen. Hän ruotii aihetta keväällä ilmestyneessä kirjassaan Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä – keinot vaikeisiin tilanteisiin (Into Kustannus, 2020).

Viha ja ilkeys ovat vallankäytön välineitä, jotka nousevat esiin muun muassa parisuhteessa.

– Jos toinen on tyytymätön, niin toinen alkaa voida huonosti. Jos toinen kääntää selkänsä, se lisää pahoinvointia entisestään. Huutaminen ja suuttuminen ovat ensimmäisiä alkeellisia vallankäytönvälineitä, joita jo lapsetkin käyttävät, Simula sanoo.

Viha voi johtaa pattitilanteeseen

Viha on merkki siitä, että ihminen on stressaantunut. Se saa usein ihmisen myös fyysisesti vahvemmaksi.

– Meille on kuitenkin opetettu, ettei tunteita saisi olla. Ei saa itkeä, ei saa vihoitella. Tunteita kontrolloidaan ja sensuroidaan aivan ratkaisevalla tavalla. Viha on kielletty tunne, Simula tuumaa.

Jos joku on vihainen, toinen saattaa kuvitella, että vika on hänessä.

– Yritän tehdä kaikkeni, ettet sinä olisi vihainen. Ryhdyn kontrolloimaan sinua siten, ettet olisi enää vihainen. Parisuhteessa tätä tapahtuu usein, samoin työpaikoilla. Mutta samalla, kun ryhdyn kontrolloimaan toista, menetän oman vapauteni. Ja kun toinen kokee, että häntä yritetään kontrolloida tunteissaan, hän vihastuu yhä enemmän. Pian ollaan tilanteessa, että ei uskalleta puhua ongelmista enää ollenkaan.

Simula näkee, että vihasuhteita on joka paikassa: lasten ja vanhempien välillä, parisuhteissa ja valtioiden johtajien välillä.

– Valtion johtajat uhittelevat toisilleen ja käyttävät kovaa kieltä. Se pärjää, kuka uskaltaa eniten, Simula tuumaa.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 4/2020!

Ei laihduttamista, vaan laihtumista

– Ruokatarjonta on kasvanut valtavasti, eikä ihmisen kivikaudelta peräisin oleva ruokahalun säätely pysty vastustamaan mielitekoja, Pertti Mustajoki sanoo.

Myös seniori-ikäinen voi pudottaa painoa

Uusia, toinen toistaan tehokkaammiksi kehuttuja dietteejä putkahtaa julkisuuteen tuon tuostakin. On keto ja karppaus, paleo, viisi-kaksi, ENE ja monta muuta. Julkkikset vannovat kuka minkäkin nimiin, ja media hehkuttaa, kuinka se ja se henkilö pudotti 30 kiloa muutamassa kuukaudessa.

– Vähemmän puhutaan siitä, että dieeteillä harvoin laihtuu pysyvästi, toteaa sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki, joka on työskennellyt painonhallinta-asioiden parissa kymmeniä vuosia.

Puolet kansasta ylipainoisia

Lähes miljoona suomalaista on kertonut yrittävänsä laihduttaa, joka vuosi.

– Jos laihduttaminen olisi edes jossain määrin tehokasta, eli toisi pysyvästi alemman painon, lihavuus olisi kääntynyt jo ajat sitten laskuun, sanoo Mustajoki.

Mutta valitettavasti tilastot kertovat, että ylipaino edelleen lisääntyy Suomessa. Ylipainoisia on lähes kolme miljonaa – yli puolet suomalaisista.

– Dieettilaihduttaminen vaatii tahdonvoimaa, joka ajan mittaan väsyy, ja useimmiten paino nousee takaisin.

Vaihtoehtona dieetille on tehdä ruokatottumuksiin maltillisia muutoksia, jotka vähentävät kaloreita.

– Ei ryhdytä laihduttamaan vaan laihtumaan.

– Väestön lihominen johtuu valtavasti lisääntyneestä ruokatarjonnasta ja siitä johtuvasta lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen lisääntymisestä, Mustajoki sanoo.

– Useimpien kohdalla kivikaudelta peräisin oleva ruokahalun säätely ei enää pysty vastustamaan ylirunsaan ruokatarjonnan houkutuksia.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2020!

Luut uusiutuvat koko eliniän

Hyviä ikääntyneiden luuston kuntoa, lihasvoimaa ja tasapainoa ylläpitäviä ja parantavia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, tanssi, erilaiset jumpat ja lihasvoimaharjoittelu.

Osteoporoosi ei pysäytä elämää

Osteoporoosia ei huomaa itse. Sen todentamiseen tarvitaan röntgentutkimus tai sen ensimerkit tulevat ilmi, kun luu murtuu tilanteessa, jossa terveen luun pitäisi normaalisti kestää vaikkapa, kun kävellessään kompastuu.

Luuston kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota koko elämän ajan. Monia ei luuston kunto ja hyvinvointi juurikaan mietitytä, ennen kuin jotakin tapahtuu. Viimeistään silloin on syytä ryhtyä toimiin, jotta seuraava murtuma pystytään estämään.

– Hyvän luustoterveyden keskeisimmät kulmakivet ovat monipuolinen ruokavalio, liikunta ja kaatumisen ehkäisy. Pienillä muutoksilla omassa elämässä niistä tulee luontainen osa arkea, sanoo järjestösuunnittelija Tiina Kuronen Suomen Luustoliitto ry:stä.

Luukudos on elävää ja uusiutuu läpi elämän. Vanhaa luukudosta menetetään ja tilalle muodostuu uutta. Elintavat lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat merkittävästi siihen, saavuttaako ihminen perimän mahdollistaman luuston huipputiheyden.

Aikuisen luumassa pysyy lähes tasapainossa noin 40 ikävuoteen asti. Uutta luuta muodostuu yhtä paljon kuin vanhaa hajoaa. Tämän jälkeen alkaa luiden vähittäinen haurastuminen osana normaalia ikääntymistä, kun luukudosta menetetään enemmän kuin uutta muodostuu tilalle.

Luusto myös suojaa sisäelimiä

Luut toimivat yhdessä lihasten kanssa elimistön tukirankana ja liikuntakoneistona. Luuston tehtävänä on lisäksi suojata sisäelimiä, kuten sydäntä, keuhkoja ja aivoja. Luusto toimii samalla elimistön mineraalivarastona.

– Aikuisella on noin 206 luuta. Suurin ihmisen luista on reisiluu ja pienin korvan sisällä oleva kuuloluu eli jalustin, Tiina Kuronen kertoo.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 2/2020!

Unen laatu yhtä tärkeää kuin määrä

Monet nukkuvat paitsi liian lyhyitä öitä, myös huonolaatuista unta.

Älä tingi unesta!

Erilaisista unihäiriöstä väsymys on viime vuosina lisääntynyt eniten. Unilääkäri Markku Partisen mukaan monet nukkuvat paitsi liian lyhyitä öitä, myös huonolaatuista unta. Unenpuute puolestaan sekä altistaa monille sairauksille että vaikeuttaa painonhallintaa.

Myös unettomuus kasvaa, mutta erityisesti väsymysoireet ovat yleistyneet niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

– Unihäiriöt lisääntyvät nyt oikeastaan enemmän kuin mitkään muut sairaudet, toteaa Helsingin Uniklinikan tutkimusjohtaja, professori Markku Partinen.

– Kun analysoidaan tutkimustuloksia, kasvaneen väsymyksen takaa löytyy monia syitä: unettomuutta, liian lyhyitä yöunia, hoitamatonta uniapneaa.

– Mutta ei tämä tilanne pelkästään sairauksilla selity, vaan taustalla lienee nyky-yhteiskunnassa lisääntynyt kiire ja stressi.

Ainainen kiire johtaa siihen, ettei riittävästä unesta huolehdita.

Pitkään jatkunut unenpuute altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille sekä kakkostyypin diabetekselle, ja vaikeuttaa painonhallintaa.

– Eli älä tingi unesta. Jos on tarpeen, jätä jotain muuta tekemättä ja nuku, Partinen sanoo.

Vain riittävä uni elvyttää elimistön

– Unta tarvitaan aivojen ja elimistön elpymiseen. Yksi tärkeimpiä unen tehtäviä on huolehtia aivojen synaptisista yhteyksistä.

Unen aikana aivoissa muodostuu uusia hermoyhteyksiä, ja toisaalta tarpeettomia hermoyhteyksiä poistuu.

– Nukkuessa aivot käyvät ikään kuin huoltoasemalla tankkaamassa uutta energiaa.

Uni osallistuu myös aineenvaihduntaan hyvin keskeisesti.

Lue lisää Senioriterveyden vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!

Hoitamaton uniapnea vie ennenaikaiseen hautaan

Vain kokeilemalla löytyy paras uniapneamaskimalli kullekin potilaalle – tässä sekä nenän että suun peittävä kokomaski. Kuva: ResMed

Uni on yksi terveyden kolmesta peruspilarista.

– Se, mitä syömme, miten liikumme ja kuinka nukumme, muodostaa terveyden peruskolmikon. Uni on tietyllä tavalla kaiken perusta, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri sekä lääketieteen ja kirurgian tohtori Miikka Peltomaa, joka työskentelee unihäiriöpotilaiden parissa.

– Hyvän unen päällä seisovat tukevasti ne kaksi muuta peruspilaria, ravinto ja liikunta. Jos uni ei toimi kunnolla, kaksi muuta eivät voi riittävästi meitä palkita ja auttaa.

Uniapnea on yksi tärkeimmistä unen häiriöistä. Tautia sairastava voi huonosti, mutta ei läheskään aina itse tiedosta, että syynä voisi olla uniapneatauti.

– Usein samassa huoneessa nukkuva puoliso alkaa epäillä uniapneaa ennen kuin potilas itse.

Uniapnean diagnostiikka vaatii aina unitutkimuksen.

Kun lääkäri epäilee uniapneaa, tehdään unirekisteröinti. Useimmiten se voidaan tehdä kotona.

Potilas saa laitteen mukaan kotiin ja ohjeistuksen sen käyttöön.

Lue lisää Senioriterveyden vuoden viimeisestä numerosta 8/2019!

Hyvän elämän valinnat täydentyvät eläkeiässä

Lisääntynyt vapaa-aika mahdollistaa uudenlaisia valintoja.

Henkiseen hyvinvointiin kuuluu aktiivinen omannäköisen elämän etsiminen

Henkinen hyvinvointi on samaa kuin mielen hyvinvointi, ja se ilmenee omannäköisenä elämänä ja tyytyväisyytenä elettyyn elämään.

Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Katja Kokko sanoo, että hyvinvoinnin käsitettä käytetään villisti, ilman yhteisesti jaettua ymmärrystä sen sisällöstä.

– Mielen hyvinvointi käsitteellistetään usein pahoinvoinnin, kuten masentuneisuuden puuttumisena.

– Vähäinen masentuneisuus ei kuitenkaan kerro paljoakaan hyvinvoinnin myönteisestä puolesta.

– Mielen hyvinvoinnin osalta tärkein viestini on, että se on muutakin kuin pahoinvoinnin puuttumista ja onnellisuuden maksimointia. Siihen kuuluu aktiivinen omannäköisen elämän etsiminen.

Muutosvaihe mietityttää

Katja Kokko toteaa, että mielen hyvinvoinnin oletetaan yleisesti ja erheellisesti heikkenevän iän myötä. Tätä selitetään fyysisen terveyden, liikkumiskyvyn ja kognitiivisten kykyjen heikkenemisellä sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvillä menetyksillä.

– Tulkinta perustuu siihen, että hyvinvointia on usein mitattu masentuneisuudella, ja sen esiintymisen on todettu kertovan heikosta hyvinvoinnista.

– Kun ikääntyneiden mielen hyvinvointia sen sijaan on arvioitu myönteisillä ulottuvuuksilla, hyvinvointi on keskimäärin pysynyt ennallaan tai jopa lisääntynyt iän myötä, Kokko painottaa.

Eläkkeelle siirtyminen kuuluu elämän transitiovaiheisiin.

Tällaiset siirtymävaiheet tarjoavat mahdollisuuden tarkastella omaa elämäänsä, omia tavoitteittaan ja arvojaan uudesta näkökulmasta ja täten löytää ehkä uudenlaisiakin tyydytystä tuottavia asioita.

– Monelle ihmiselle tulee paljon lisää vapaa-aikaa, joka mahdollistaa aiempaa vapaammin uudenlaiset valinnat.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 7/2019!

Aspiriini – hyvis vai pahis?

Lääkärit suosittivat aspiriinia matalina annoksina päivittäiseen käyttöön ihmisille, joilla oli sydän- ja verisuonisairauksien ristitekijöitä. Koska aspiriini oli hyödyllistä sepelvaltimotautia poteville, hyödyn ajateltiin koskevan myös valtimotautien vaaratekijöitä.

Uusimman tutkimuksen mukaan Primaspania ei kannata napostella korkean verenpaineen tai kolesterolin vuoksi

Vanhemmalle kansalle aspiriini eli asetyylisalisyylihappo (ASA) on ollut hyvä ja halpa kipu- sekä kuumelääke. Siitä ei ole helposti luovuttu, vaikka asetyylisalisyylihappoa ei ole enää vuosiin suositeltu kenellekään ensisijaiseksi kipulääkkeeksi.

Vielä viime vuosikymmenellä lääkärit suosittivat aspiriinia matalina annoksina päivittäiseen käyttöön ihmisille, joilla oli sydän- ja verisuonisairauksien ristitekijöitä, vaikka itse tautia ei ollutkaan. Koska aspiriini oli hyödyllistä sepelvaltimotautia poteville, hyödyn ajateltiin koskevan myös valtimotautien vaaratekijöitä.

Sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä on lueteltu pitkä lista: korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja lihavuus, tupakointi ja alkoholin runsas käyttö. Riski sairastua sepelvaltimotautiin kasvaa, jos isällä tai veljellä tauti on diagnosoitu ennen 55 vuoden ikää tai äidillä ja siskolla ennen 65 vuoden ikää.

Ainakin joka toisella yli 55-vuotiaalla on vähintään yksi näistä riskitekijöistä. Sanotaan, että näihin voi itse vaikuttaa. Ok, elintapojen muutosta helpompaa on pyyhkäistä huoli pois napsimalla Primaspania tai Aspirin Cardiota!

Enemmän haittaa kuin hyötyä

Vuosi sitten The New England Journal of Medicine -lehdessä ilmestyi kolme ASPREE-tutkimusta Aspiriini iäkkäitten sairauskohtauksien ehkäisijänä. Niihin osallistui yli 19 000 yli 65-vuotiasta perustervettä yhdysvaltalaista ja australialaista.

Näiden tutkimusten mukaan päivittäinen 100 milligramman enteroaspiriiniannos varmuuden vuoksi perusterveillä ikäihmisillä ei hyödytä terveenä pysymistä eikä vähennä sydänkohtausten riskiä, mutta aiheuttaa vakavan verenvuodon riskin.

Tämän tutkimuksen mukaan aspiriinia ei kannattaisi ottaa varmuuden vuoksi silloinkaan, kun potilaalla on jo verenpainetauti tai korkea kolesteroli. Ratkaisevaa on se, onko jo ollut sydäninfarkti vai ei.

Niiden, jotka ovat jo saaneet sydäninfarktin, kannattaa kuitenkin syödä lääkärin määräämää aspiriinia sovittu määrä.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 6/2019!

Terveyttä tukien kotona

Ikäihmiset harvoin panostavat itseensä, vaikka elämäntilanteita voi jo ennakoida.

Arjen helpottajat ja apuvälineet

Ettonet Oy on kotimainen yritys, joka on erikoistunut seniorihuonekalujen ja apuvälineiden myyntiin. Yrityksen tavoitteena on mahdollistaa senioreiden turvallinen kotona asuminen ja aktiivinen elämä nykyaikaisen teknologian ja apuvälinevalikoiman turvin.

Apuvälineiden tuomat mahdollisuudet ovat vielä monille tuntemattomia. Ihmisten oletetaan asuvan entistä pidempään omissa kodeissaan, ja tähän on jo olemassa laaja kirjo erilaisia apuvälineitä ja tuotteita, joiden avulla se voidaan tehdä turvallisesti, kertoo Ettonetin toimitusjohtaja Sanna Lampinen.

– Monesti ei oikein haluta myöntää, että saatetaan tarvita apua arkeen. Ajatellaan, että vielä tässä pärjätään ja sinnitellään, vaikka apua olisi helpostikin saatavilla.

– Usein apuvälineitä tarjoavat liikkeet ovat sijainneet melko syrjässä eikä tuotteista ole oikein saanut tietoa, ikäihmiset kun eivät välttämättä ole niin perehtyneitä hakemaan netistä tietoja.

– Halusimme tulla ihmisten ulottuville, kauppakeskuksiin ja helppojen kulkuyhteyksien varrelle, jotta saisimme levitettyä tietoa paremmin, kertoo Lampinen.

Ikäihmiset panostavat vähän itseensä

Sanna Lampisen mukaan ikäihmiset eivät oikein panosta itseensä, vaikka nykyään elämäntilanteita voi jo ennakoida ja elinikä sekä elämänlaatu ovat parantuneet.

– Lapsenlapsiin halutaan satsata, mutta itseään ei oikein muisteta arjessa. Sitten esiintyy yllättävän yleisesti myös sitä, ettei tahdota myöntää ikääntymistään eikä avuntarvettaan.

– Yksinkertaisuudessaan arkea voivat helpottaa hyvinkin kekseliäät apuvälineet, ihan purkinavaajasta nojatuoliin, jossa on mukana joko manuaalinen tai sähköinen nousuapu.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 5/2019!

Vaihdevuodet vapauttavat naisen

Menopaussi eli vaihdevuodet kuvaa naisen elämänvaihetta, jolloin hän vaihtaa vapaalle biologisesta suvun jatkamisesta. Tehtävä siirtyy omille tyttärille.

Erikoislääkäri Leena Larva: Seksi on hyvää terveysliikuntaa vaihdevuosissakin

Kun lääkäri Leena Larvan äiti sai 1980-luvun puolessavälissä osteoporoosin takia nikamamurtuman kovine kipuineen ja lyheni 10 senttiä, tytär kiinnostui naisen vanhenemisesta. Leena valmistui naistentautien erikoislääkäriksi.

Menopaussi eli vaihdevuodet kuvaa naisen elämänvaihetta, jolloin hän vaihtaa vapaalle biologisesta suvun jatkamisesta. Tehtävä siirtyy omille tyttärille.

– Menopaussi ajoittuu munasarjojen toiminnan heikkenemiseen ja kuukautisten loppumiseen, Suomessa keskimäärin 51-vuotiaana. Ikä on ilmeisesti perinnöllinen. Korkein menopaussi-ikä on potilaillani ollut 61 vuotta. Nuorin taitaa olla ollut alle 40-vuotias, Larva kertoo

Tuskaisia tuntemuksia

Noin 50 vuoden ikää on pelätty psykologisten oireiden takia.

Leena Larva toteaa lakonisesti, että vaihdevuosioireisiin ei kuole, ja hulluksi tuleminenkin voidaan estää.

– Yleensä työelämän vaatimukset ja halu säilyttää perhesopu ajaa hakemaan apua lääkäriltä. Hikiaallot koetaan hyvin kiusallisina palvelutyössä.

– Luonteen muutos voi olla sellaista, että nainen kokee itsekin, että käyttäytyy kuin joku muu määräisi. Mustasukkaisuus voi puhjeta ja johtaa vaikeisiin perheongelmiin. Jatkuva vihaisuus –kaksi ryppyä silmien välissä – alkaa vaivata kaikkia perheen jäseniä. Töissä voi alkaa ahdistuneisuus ilmetä raivokohtauksina, saatikka kodin seinien sisällä.

Ensioireita heräily yöllä

Hormonimuutoksista johtuvat oireet voivat alkaa jo aiemmin, vaikka kuukautiset vielä jatkuvat.

Vaihdevuosioireiden kirjo on laaja, ja samanlaisia oireita on muissakin sairauksissa.

– Oman kokemukseni mukaan ensimmäisiä oireita on heräily. Nukahdat helposti, mutta aamuyöllä virkistyt niin että voisit lähteä töihin. Kun töihin lähestymisaika on käsillä, olet syvässä unessa ja herääminen uudelleen on vaikeata, Larva kuvaa.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 4/2019!