Senioriterveys on seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin painottunut aikakauslehti, joka välittää ajankohtaista asiaa yhteiskuntamme merkittävästä ydinkysymyksestä: seniori-ikäisten suomalaisten terveydestä. Senioriterveys on tilauspohjainen ja myös irtonumeromyynnissä R-kioskeissa ja Lehtipisteissä kautta maan.

Kansanradion Robin Hood

Jaana Selinin työpaikka on Yleisradion Isossa pajassa.

Aitiopaikalla kuuntelemassa suomalaisten tarinoita

Kansanradion toimittaja Jaana Selin, 59, istuu työhuoneessaan Ylen Isossa pajassa Helsingin Pasilassa.
Työhuoneessaan Selin tekee viikoittaista lähetystä. Hän kokee tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä. Hän on kuin terapeutti, joka kuuntelee muiden huolia.
– Kuuntelijoita kaivataan tässä maailmassa. Ihmiset ovat onnellisia, kun saavat kertoa asioita ja huoliaan jollekin. He saavat purkaa minulle pahimmat höyrynsä. Saatan olla jollekin soittajalle ainoa ihminen, jolle hän puhuu viikkoon, Selin toteaa.
Kansanradiota on usein luonnehdittu radion yleisönosastoksi. Kuuntelijat voivat ottaa osaa ohjelmaan soittamalla puhelinpäivystykseen, jättämällä viestejä puhepostiin tai lähettämällä kirjeitä ja sähköposteja.
– Olen aivan haltioissani, kun pääsen kuuntelemaan tarinoita. Ne ovat arvokkaita.

Aitiopaikalla tarinoiden äärellä
Kansanradio tulee sunnuntaisin Ylen Radio Suomesta. Ohjelmaa on tehty vuodesta 1979 lähtien ja se on yksi pitkäkestoisimmista ohjelmista, mitä nykyään radiossa lähetetään. Kansanradio kokoaa radion ääreen noin 400 000 – 500 000 kuuntelijaa viikoittain.
Selin on juontanut Kansanradiota yli kymmenen vuotta.
– Koen olevani aitiopaikalla kuuntelemassa ihmisten tarinoita. Kansanradio oli sosiaalinen media ennen kuin sosiaalista mediaa oli edes keksitty.
Hän tekee työtään suurella sydämellä.
– Pienen ihmisen puolella oleminen on aina kiinnostanut. Kuulostaa kauhean vennamolaiselta, Selin huudahtaa.
– Haluan olla se Robin Hood, joka pelastaa ihmisiä ja auttaa heitä löytämään oikean tien. Haluan auttaa ihmisiä, jotta maailma tulisi oikeudenmukaisemmaksi.

Raittiussihteeristä toimittajaksi
Tuusulalainen Selin päätyi töihin Yleisradioon 22-vuotiaana vuonna 1978. Vuotta aikaisemmin kuin Kansanradio aloitti. Selin ei ollut tähdännyt radioalalle.
– Olen koulutukseltani raittiussihteeri, ja terveet elämäntavat ovat minulle aina olleet hirvittävän tärkeitä. En käytä alkoholia ja olen kasvissyöjä.
Selin valmistui raittiussihteeriksi, mutta missään ei ollut vapaita työpaikkoja avoinna.
– Olimme kavereiden kanssa nuorena kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Olin varmaan 15-vuotias, kun olin jo työväenopiston kokoustekniikan kurssilla. Opiskeluaikoina kirjoitin lehtijuttuja.
– Koska raittiussihteerin töitä ei ollut, niin marssin Yleisradion silloisen kotikaupunkini Lohjan aluetoimitukseen kysymään töitä. Jäin sinne siltä istumalta. Aika äkkiä pääsin lukemaan alueuutisia. Olin harjoittelijan palkalla, mutta vedin jo suoria lähetyksiä, Selin muistelee.
Alueuutisen jälkeen Selin on tehnyt Yleisradiossa paljon erilaisia radio-ohjelmia. Hän on vetänyt sieni-iltoja, tehnyt ohjelmia kuluttamisesta ja erilaisista elämäntavoista. Välillä Selinin ääntä on kuultu Radio Ainossa, välillä Radio Suomessa.
– Olen halunnut aina tehdä elämänmakuisia ohjelmia. Ohjelmia elävästä elämästä, Selin kiteyttää.
Vuonna 2004 hän päätyi Kansanradion pariin.
– Kansanradiosta lähti Marketta Ratiaeläkkeelle ja sanoin pomolleni kehityskeskustelussa, että jos etsitte uutta juontajaa ohjelmaan, niin olen kiinnostunut. Minut sitten siihen valittiin.

Mummojen arvot nostavat päätään

Iloisen takin taskut ovat täynnä ideoita.

Pihtiputaan Mummo Aune Turunen, 72, on sitä mieltä, että ikäihmisten syrjintä on väistymässä.
– Olen ollut huomaavinani, että nyt nostaisivat päätään juuri sellaiset arvot, joita ikäiseni ihmiset hallitsevat. Me osaamme rohkaista nuorempia siten, että kyllä tämä tästä paremmaksi muuttuu. Sillä on etenkin nyt iso merkitys, kun on paljon negatiivisia uutisia.
Mummot ovat nähneet myös vaikeita aikoja ja tietävät, että kaikesta selvitään.
– Kuinka hirveän tärkeää on luoda positiivisuutta ja luottoa tulevaisuuteen. Täytyisi tuoda esille tarpeeksi niitä asioita, jotka meillä on jo hyvin, eikä vain aina puhuttaisi uhkista, Turunen painottaa.

Käsillä tekeminen nostanut päätään
Käsillä tekemisen taidot, kuten leipominen ja käsityöt ovat nostaneet päätään. Lähiruoasta ollaan innoissaan.
– Monet haluavat oppia ruisleivän tekemistä ja nuoremmat ihmiset ovat kyselleet neuvoja. Nuorissa perheissä itsetehty ruoka on arvokasta.
Lisäksi sienestys ja marjastus sekä säilömisasiat kiinnostavat ja lapset haluavat lähteä mukaan metsään tunnistamaan sieniä. Monet kyselevät myös puutarhan hoidosta, mikä kasvaa parhaiten missäkin ja milloin on sopiva aika kylvää mitäkin.
– Moni tykkää opetella myös vanhoja käsityöperinteitä. Omalla kylällä käsityöpiirissä on koululaisia, jotka haluavat oppia käsitöitä.

Menestykseen työtä tehden
Lisäksi arvostetaan sukupolvien välistä yhteyttä, sitä että ollaan yhdessä ja välitetään toisistamme.
– Kun me tämän ikäpolven ihmiset olimme nuoria, oli elämä pitkälti työtä. Se oli hyvin raskasta työtä ja vaatimatontakin, mutta sitä se oli. Siihen aikaan oli luonnollista että tarjottu työ otettiin vastaan.
– Meidän ikäluokkamme on menestynyt hyvin vain sillä, että tartuttiin työhön. Pikkuhiljaa noustiin ylöspäin ja opiskeltiin työn kautta ja edettiin sitä kautta. Monet ikäluokkamme ihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä.

Pitkävaikutteinen melatoniini voi auttaa yöheräilyyn

Ihmisen melatoniinin tuotanto heikkenee ikääntyessä

Ikääntyessä tulee helposti univaikeuksia, joihin pitää tarttua itse ja lääkärin avulla.
Jos on unen tarve yksilöllistä, niin vuorokausirytmiä säätelevän melato-niinihormonin eritys ikääntyneillä vasta yksilöllistä onkin.
– Oma melatoniinin tuotanto heikkenee ikääntyessä. Keskiverto 70-vuotiaalla melatoniinitaso on matalampi kuin keskiverto 50-vuotiaalla. 60–65-vuotiaana se alkaa hitaasti vähentyä yksilöllisesti. Yksilölliset erot ovat vielä isommat kuin työikäisillä, emeritaprofessori, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Sirkka-Liisa Kivelä kertoo.

Melatoniinia saa määrätä herkästi
Tärkeää olisi, että unettomuuden, nukahtamis- ja nukkumisvaikeuksien syy selvitettäisiin ennen kuin potilaille määrätään lääkettä tai hormonia.
– Toiminnallisiin unihäiriöihin määrätään kuitenkin aina melatoniinia elimistön omaa melatoniinieritystä selvittämättä. EU:n ja Suomen lääkelaitos suosittavat pitkävaikutteista melatoniinia 55 vuotta täyttäneiden unettomuuden hoitoon parin, kolmen kuukauden kuurina, Kivelä kertoo.

Hyväksi Alzheimer-potilaalle
Käpyrauhasen erittämän melatoniinihormonin tärkeä tehtävä on saada aikaan vuorokausirytmiä, rytmittää kehoa fysiologisesti.
– Melatoniinia kokeillaan yleensä iäkkäiden vuorokausirytmihäiriöissä ja unettomuudessa.
– Varsinkin Alzheimerin tautia sairastavat hyötyvät siitä, sillä heillä ymmärrys päivän ja yön erosta voi olla aivan kadoksissa, Kivelä kertoo.
Melatoniinitutkimukset osoittavat, että osa hyötyy selkeästi tablettina otetusta melatoniinista.

Lyhytvaikutteisesta apua nukahtamisvaikeuksiin
Ilman reseptiäkin voi kokeilla lyhytvaikutteista melatoniinia. Hoitovastetta kannattaa Kivelän mukaan odottaa viikon tai pari.
– Niiden vaikeus on siinä, että imeytymisen jälkeen huippupitoisuus veressä on jo noin tunnin kuluttua puolessa. Mutta niille, joiden vaikeus on nukahtaminen, nekin saattavat auttaa, Kivelä kertoo.
Yön aikaiseen heräilyyn, keskiyön unettomuuteen ja toiminnalliseen unettomuuteen parempi on pitkävaikutteinen melatoniini, jota saa vain reseptillä.
– Melatoniinilla ei ole sanottavia sivuvaikutuksia. Siitä ei tule aamutokkuraa, se ei heikennä muistia, ei aiheuta tasapainohäiriöitä eikä riippuvuutta.

Oma aika on luksusta

Taru Valjakka nauttii nykyään omasta ajasta.

Uran loppuminen viisikymppisenä sai Taru Valjakan masentuneeksi

Oopperalaulaja Taru Valjakalle sattui onnettomuus kolmisen vuotta sitten. Hän kaatui tyttärensä rappukäytävässä taakse päin ja kolautti päänsä. Isku aiheutti voimakkaan aivotärähdyksen, joka piti Valjakan Töölön sairaalan neurologisella osastolla puolitoista kuukautta. Taru Valjakka on innokas autoilija, ja hänen päällimmäinen huolensa oli, että pääseekö hän enää ajelemaan.
– Minulle tehtiin kolme tuntia kestävät testi, jonka jälkeen lääkäri totesi, että siitä vaan rattiin tyttö, Valjakka nauraa.
Onnettomuus jätti kuitenkin jälkensä laulajaan. Haju- ja makuaisti eivät ole palautuneet ennalleen.
– Vasemman käden vapina on välillä aika voimakasta, mutta kyllä siinä vielä kahvikuppi pysyy.
Valjakka kertoo, että aivotärähdyksen jälkeen hän unohtelee helposti sanoja ja nimiä.
– Huomaan sen ristisanoja tehdessäni. Nimiä tosin en ole koskaan muistanut, hän sanoo.
Mutta hyvin hän tuntuu nimet ja vuosiluvut kuitenkin muistavan. Jopa niin hyvin, että julkaisi kuluvana syksynä elämäkertansa, jossa hän käy yksityiskohtaisesti uraansa ja elämäänsä läpi. Suurin kaikista on laulu -kirjan on kirjoittanut Marja Ahonala.

Laulu valikoitui pääaineeksi

Valjakan asunnon ulko-ovessa on plakaatti: Teille on myönnetty Stadin Friidu -arvonimi Helsinki-päivänä 2012. Stadin Slangi ry valitsee vuosittain Stadin Kundin ja Friidun, ja vuonna 2012 Friidun tittelin sai Valjakka.
77-vuotias Valjakka on kolmannen polven helsinkiläinen. Hän asuu Helsingissä Eteläisellä Hesperiankadulla. Hän on asunut Helsingin kantakaupungissa koko elämänsä. Hänen lapsuudenkotinsa sijaitsi kivenheiton päässä Tunturikadulla.
Valjakka muistelee, että hänen lapsuudenkotinsa oli hyvin musikaalinen ja kulttuuria harrastettiin paljon.
– Isäni suku on Keski-Suomesta lähtöisin. Hänen suvussaan on 1600-luvulle saakka taidepuuseppiä ja virrenveisaajia. Äidin suvussa puolestaan on kirjailijoita. Olen saanut monenlaista perintöä.
Valjakan ensimmäinen soitin oli viulu, jonka soittamisen hän aloitti viisivuotiaana. Hänestä piti tulla konserttiviulisti. Sibelius-Akatemiassa Valjakka otti sivuaineekseen laulun.
– Viulunsoitto tuntui sitä vaikeammalta mitä pidemmälle eteni. Laulaminen taas oli helppoa. Vaihdoin laulun pääaineeksi. Laulaessa sai myös hieman näytellä, Valjakka kertoo uravalinnastaan.

Koko kansan Virtanen

Jukka Virtanen on päättänyt elää kaksi vuotta syövästä huolimatta

Suomen kuuluisimman rock-klubin Tavastian alakerrassa käy kuhina. Raittius- ja urheiluseura Zoom on järjestämässä tiedotustilaisuutta, jossa se kertoo pitävänsä konsertin seuran perustajajäsenen Jukka Virtasen kunniaksi. Konsertti kantaa nimeä Jukka Virtasen veikeimmät viisut.
Toimittajia ja Zoomin julkkisjäseniä parveilee baaritiskin edustalla. Yhtä vaan ei näy. Missä on Virtanen? Tuleekohan ajallaan, kuiskutellaan.
Sieltä Virtanen lopulta saapuu paikalle merensinisissä housuissa ja lippalakissa. Korvakorut välkkyvät rock-klubin hämärässä valaistuksessa. Hän naureskelee ja moikkailee vanhoja tuttuja: Arto Nybergiä, Juhani Merimaata, Jaakko Saariluomaa, Seppo Ahtia ja muita Zoomin jäseniä. Juttu lentää ja nauru tarttuu. Tilanne vapautuu.
Jean S. -yhtyeen nokkamies Timo Kärkkäinen kertoo, että konsertti on lahja Virtaselle. Konsertissa kuullaan Virtasen säveltämiä lauluja muiden esittämänä. Ei ollut kuulemma vaikea houkutella artisteja mukaan konserttiin. Koska konsertti on lahja, niin sen sisältöä ei voi sen tarkemmin paljastaa. Vain Jaakko Saariluoma kertoo, mitä tulee itse esittämään.
– Minulla on kunnia esittää Jukan sanoittama Pornolaulu, joka on ajankohtainen siksi, että sen esitti juuri edesmennyt Simo Salminen, Saariluoma kertoo.
Jukka Virtanen kuuntelee puheita liikuttuneena.
– Olen hyvin hämmentynyt ja iloinen tästä. Pidetään hyvät juhlat, hän lausahtaa.
Sitten iltapäivälehtien toimittajat mikrofoneineen ja valokuvaajat kameroineen piirittävät Virtasta ja haluavat haastatella. Haastattelujen aiheena ei ole niinkään tuleva konsertti, vaan Virtasen terveydentila.

Hyvä sisäinen olo näkyy myös päältä

Anne Pohtamo pyörittää vaatealan yritystä.

40 vuotta sitten Miss Universumiksi kruunattu Anne Pohtamo täyttää 60 vuotta

Kaunis Anne Pohtamo säteilee kilpaa salamavalojen ja kattokruunujen kanssa. Ei, nyt ei olla 1970-luvulla, jolloin Pohtamo valittiin universumin kauneimmaksi. Nyt ollaan Helsingissä Tamminiemessä, jossa on esillä Pohtamon pukuja. Mediaa on saapunut paikalle runsaasti ja toimittajat odottavat haastatteluvuoroaan.
Pohtamo esiintyy julkisuudessa tätä nykyä harvoin. Kun tilaisuus tulee, media haluaa käyttää sitä hyväksi. Pohtamo on selvästi mielissään saamastaan julkisuudesta.
Hän vaikuttaa kuitenkin myös hieman häkeltyneeltä ja yllättyneeltä suuresta huomiosta. Hän esiintyy itsevarmasti ja vastailee avoimesti toimittajien kysymyksiin.

Sisäinen hyvä olo kaunistaa
Siitä on tasan 40 vuotta aikaa, kun Pohtamo, nykyään viralliselta nimeltään Pohtamo-Hietanen, valittiin Miss Universumiksi. Pohtamo näyttää edelleen kauniilta ja hyvinvoivalta.
– Sisäinen hyvä olo varmasti huokuu myös ulospäin.
– Minulla on hyvin positiivinen elämänasenne ja tasapaino elämässä.
– Se johtuu siitä, että minulla on hyvä avioliitto ja ihanat lapset, joiden kanssa saan olla paljon ja antaa heille omaa rakkauttani, kertoo neljän aikuisen lapsen äiti.
Vakavilta sairauksiltakin Pohtamo on elämässään säästynyt.
– Mitään pitkäaikaisempaa sairautta ei ole ollut. Muutamia kertoja olen sairaalaan joutunut, pisimmillään olin viikon, keuhkokuumeen takia, Pohtamo kertoo.

Tuija Vuolteelle näytteleminen on vuorovaikutusta yleisön kanssa

Sohvafilosofi. Tuija Vuolle viihtyy erinomaisesti kotonaan Tampereella Rautatienkadulla. Kotisohvalla on hyvä miettiä maailman menoa ja melskettä – ja siinä miettimistä riittääkin. Kuva: Kari Kumpulampi.

Näyttelijä aistii lavalle kaiken

Teatterineuvos Tuija Vuolteen yli viisikymmenvuotinen ura teatterin, televisio ja elokuvan parissa on ikimuistoinen. Jo pienestä pitäen hän halusi näyttelijäksi ylitse kaiken muun. Hän esiintyi aluksi harrastajaryhmissä Pohjanmaalla ja Satakunnassa sekä lausui runoja. Sittemmin tuo sisäinen tahto tulla oikeaksi näyttelijäksi on palkittu ruhtinaallisesti.

Vuolle on saanut tehdä vuosikymmenten varrella kaikkea mahdollista näyttelijän työhön liittyvää: suuria draamoja, hulvatonta komediaa, kuunnelmia, tv-sarjoja ja elokuvarooleja. Kesäisin hän on näytellyt kesäteattereissa ympäri maata.

Tampereella asuva Vuolle on jo eläkkeellä, mikä ei haittaa hänen menoaan näyttämöllä millään tavoin. Päinvastoin. Hän on tänä päivänä näyttelijänä mitä parhaimmassa iskussa.

– Olen kutsumusammatissa ja näyttelen niin pitkään kuin töitä on vähänkin tarjolla ja terveys kestää, hän sanoo.

Vuolteen ura jatkuu kuluvalla syyskaudella Tampereella ratkiriemukkaan, mutta samalla myös syvältä puhuttavan komedian merkeissä. Hänellä on oopperalaulaja Cissy Robsonin rooli Tampereen Komediateatterin historian kaikkien aikojen suosituimmassa näytelmässä Kvartetti. Hänen kanssanäyttelijöitään tässä Panu Raipian ohjauksessa ovat niin ikään pitkän uran tehneet Liisamaija Laaksonen, Heikki Nousiainen ja Esko Roine.

Menestyskomediassa elämän koko kirjo

Täysiä saleja Tampereella vetävä menetyskomedia Kvartetti sijoittuu taiteilijoiden vanhainkotiin. Tarinassa on läsnä elämän koko kirjo: ilo, suru, kaiho ja kaikki mahdollinen siltä väliltä.

– Inhimillisyytensä takia Kvartetti sopii nuorille ja vanhemmille katsojille, Tuija Vuolle mainitsee.

Hän tähdentää, että näytteleminen teatterissa on aina vuorovaikutusta yleisön kanssa. Ammattinäyttelijä kyllä aistii lavalle yleisön lähes kaikki tunnetilat – oli sitten kyseessä Kvartetin kaltainen suosikkikomedia tai vakavampi esitys.

– Tyytymättömyydenkin aistii näyttämölle. Aika hyvin me näyttelijät olemme perillä yleisön kulloisistakin tuntemuksista. Ehkä se on ammattitaitoa.

Pienistä asioista voi iloita

Elämä on arvaamatonta. Tuija Vuolle on joutunut kokemaan viime aikoina suurta suruakin. Hänen puolisonsa, kirjailija-toimittaja Erkki Wessman menehtyi Tampereella munuaisten vajaatoimintaan elokuussa 2011. Pariskunta oli yhdessä 46 vuotta. He asuivat Porissa ja Tampereella.

Se on pitkä aika, yhden ihmisen ikä. Erkin kuoleman jälkeen tuska sisälläni oli aluksi niin valtava, ettei minuun päässyt iskemään oikein mikään. Sitten kaikki rakkaat muistot nousivat kerralla pintaan.

– Elämä surun kanssa aaltoilee. Välillä arki sujuu helpommin, välillä on taas vaikeampaa, Vuolle toteaa.

Hän uskoo, että pahin suru on kuitenkin jo ohi.

– Elämässä on niin paljon pieniä, suuria ilon aiheita. Saan jääkaapin puhdistettua. Luen hyviä kirjoja. Nivelrikosta huolimatta pystyn tekemään käsitöitä, ja astma pysyy kyllä kurissa oikeilla lääkkeillä.

Vuolle kävelee paljon puistoissa syyslehtien seassa ja nauttii raikkaista tuulista. Kunto kohenee ja hapenottokyky paranee.

– Yli vuodenpäivät olen kävellyt säännöllisesti. Moni onkin jo ihmetellyt, että kylläpä sinä kävelet kovaa.

Farmi-Tuulikin uusi elämä

Elämäntapojen remontointi on pudottanut Tuulikilta painosta yli 30 kiloa. Olo on pirteä ja energinen. Räväkkä nainen myhäilee, että nyt hän jaksaa humpata vaikka koko illan. Aikaisemmin parin humpan jälkeen hän oli jo aivan poikki.

68-vuotias mummo hakee parempaa oloa kuntosalilta

Farmi-ohjelmasta julkisuuteen pompannut, räväkkä Tuulikki Timgren-Lillukkamäki on nyt kuin toinen ihminen. Huhtikuun alussa alkanut kuntosalikuuri on tuottanut tulosta, ja kiloja on pudonnut vajaassa vuodessa noin 30.

Kesäkuun 10. päivä 68 vuotta täyttänyt Tuulikki nostaa kohentuneen kuntonsa painonpudotusta paljon tärkeämmäksi.

– Koska kaikki ikääntyvät, haluan vanhoille päivilleni paremman lihaskunnon ja tasapainon. Toivon hartaasti, että välttyisin hyvän lihaskunnon myötä kaatumisilta ja murtumisilta. Nimenomaan tähän tähtään, Lohjalla asuva Tuulikki painottaa.

Tuulikki nauttii uudesta, kevyemmästä ja jaksavammasta olostaan.

– Muutos entisestä rapakuntoisesta Tuulikista on suuri. Ennen jaksoin mennä vain kaksi humppaa peräkkäin, ja olin ihan poikki. Nyt voin humpata vaikka koko illan!

Yksinkertaista elämää

Nelosella alkuvuodesta esitetty tosi-TV -sarja antoi Tuulikille kimmokkeen: jo elämä 1800-luvun maalaistalossa pudotti Tuulikilta useita kiloja. 

Farmilta saatu kimmoke yksinkertaisesta ja terveellisestä ravinnosta sekä elämästä on hoikistanut Tuulikkia kymmeniä kiloja. Kun Tuulikki painoi viime vuonna heinäkuun alussa 113 kiloa, nyt kesäkuun alussa painoa on 86 kilon verran.

Tavoitteena oli, että kesäkuisiin syntymäpäiviinsä mennessä painoa olisi lähtenyt 40 kiloa.

– Se oli liian utopistinen tavoite, nyt sen ymmärrän. Ei se ollut realistinen. Enkä edes halua tulla laihaksi, en halua päästää painoa alle 75 kilon. Kyllähän naisella pitää olla kunnon perse ja tissit, Tuulikki nauraa.

Tuulikki ei halua nostaa painonpudotusta uuden Tuulikin päätavoitteeksi.

– Se tuo vain ihmisille paineita, koska jokainen tietää, ettei laihduttaminen ole todellakaan mitään helppoa. Ennen söin kolme kertaa enemmän kuin nyt; ihan itse tungin ruokaa siihen leukani yläpuolella olevaan aukkoon, jota suuksi kutsutaan.

Tuulikki vakavoituu ja miettii, miten paljon hän oli taakottanut itseään ylipainolla.

– Onhan se ihan hirveää rasitusta elimistölle. Kuinka paljon lisää taakkaa, vaivaa ja sairauksia saadaan liikakiloilla aikaan.

Mummo kuntosalilla

Farmi antoi sysäyksen myös liikkumiseen. Tuulikki on kertonut olleensa aikaisemmin liikuntakammoinen, joka inhosi tiellä kävelemistä.

Talvella Tuulikki alkoi tehdä 5-10 kilometrin lenkkejä useamman kerran viikossa. Lisäksi hän keppijumppaa luudanvarren kanssa aamuisin ja iltaisin. 

Maaliskuun loppupuolelta alkaen Tuulikki on käynyt viikoittain Kuntosali Balanssissa Karkkilassa.

– Balanssi halusi lähteä sponsoroimaan mummoa kunnonkohotuksessa. Balanssi haluaa ihmisten ymmärtävän, että mikään ikä ei ole liian korkea kuntosaliharjoitteluun.

Kuntosalit olivat Tuulikille tuttuja jo hänen entisessä elämässään.

– Varmaan olen käynyt niissä ainakin 30 kertaa, mutta joka kerta se on lössähtänyt. Muutaman kerran jaksoin käydä, sitten se jäi. Aina löytyi tekosyitä, olen ollut hirveän hyvä keksimään niitä! Nyt ei niin käy, jos luoja suo lisää elinpäiviä. Vähintään käyn salilla kolme kertaa viikossa. Toivon mukaan se jatkuu lopun ikääni, kunhan vain saan olla terveenä.