SenioriTerveys on laaja-alainen seniori-ikäisille suomalaisille suunnattu lehti, joka tarjoaa lukijalleen tietoa kaikista terveyden osa-alueista; fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Lehden keskiössä on seniorin mukava, turvallinen ja aktiivinen arki. Lehdessä mukana lämminhenkisiä, omakohtaisia ja helposti lähestyttäviä henkilötarinoita suomalaisista senioreista.

Laserhoidosta apua moneen vaivaan

Chrisse Bäckström kertoo taistelleensa tiensä laserhoitajaksi ja sanoo olleensa itsekin alkuun skeptinen. – Oli vaikea saada ihmisiä uskomaan laserhoidon tehoon, vaikka siitä oli jo tehty tuhansia tutkimuksia ja todistettua näyttöä sen parantavasta tehosta oli paljon.

Hoitomenetelmä sekä kroonisiin että akuutteihin vaivoihin

Laser on valonlähde, joka tuottaa voimakasta valoa, ja riippuen aallonpituudesta valo tunkeutuu ihokudokseen joko syvälle tai pinnallisesti. Jokaisessa laserissa on ainoastaan yksi määrätty aallonpituus verrattuna tavalliseen valoon, jossa on monta eri aallonpituutta. Lasersäde tunkeutuu syvälle kudokseen stimuloiden solujen omia mekanismeja ja parantaen mitokondrioiden aktiivisuutta. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa laserhoidoista on julkaistu yli 5 000 tutkimusta yli 80 maassa.

Inkoolainen Chrisse Bäckström on yksi Suomen johtavista laserhoitoasiantuntijoista. Hän käyttää laseria lääketieteellisessä hoitomuodossa. Hän on opiskellut sairaanhoitajaksi ja työskennellyt vanhusten parissa.

Noin kaksikymmentä vuotta sitten Bäckström jatkoi vielä opintojaan kirurgiseksi sairaanhoitajaksi ja sai työpaikan Laserklinikalta Helsingistä. 

Siellä hän tutustui ensimmäisen kerran laserhoitoon.

– Eräänä päivänä potilaaksi tuli nainen, jolla oli iso haava jalassa. Koska hoidoista huolimatta haava ei meinannut millään parantua, otettiin kaapista käyttöön iso laserkone, jolla haava hoidettiin, Bäckström muistelee.

Hän kertoo, miten hän ihmetteli laserhoidon tehoa kiinnostuneena ja seurasi haavan parantumista.

– Paraneminenhan ei ollut taikatemppu, vaan todellakin laser paransi haavan nopeasti, eikä kukaan oikein siihen aikaan tiennyt miten. Mieleeni tulivat silloin vanhukset hoivakodissa, joilla oli huonosti paranevia haavoja, kuten makuuhaavoja. Ajattelin että miten mahtava juttu tuo laite olisi siellä.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2021!

”En halua eläkkeelle”

50 vuotta valaisinalalla toiminut Innojok Oy:n myyntipäällikkö ja kenttäedustaja Pentti Toivonen ei suunnittele eläkkeelle jäämistä, sillä virtaa riittää!

Työelämässä aktiivisesti edelleen

Helsinkiläisen valaisinyritys Innojok Oy:n myyntipäällikkö ja kenttäedustaja, 72-vuotias Pentti Toivonen on toiminut 50 vuotta valaisinalalla eikä suunnittele eläkkeelle jäämistä.

– Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1977 asti ja myyntityö on minulle kaikki kaikessa. Olen välillä miettinyt eläkkeelle siirtymistä, mutta todennut, etten halua jäädä pois työelämästä.

– Valaisinalan työn ohella olen ollut mukana rakentamassa taloja, kesämökkejä ja hallirakennuksia omaan käyttöön, vuokrattavaksi ja myyntiin.

Vantaan Korsossa syntynyt ja asunut monitoimimies on asunut viimeiset 30 vuotta Turussa, ja tekee sieltä käsin myyntireissuja ympäri Suomea.

– Jäin yrittäjäeläkkeelle vuonna 2012. Hetken aikaa eläkkeellä oleminen tuntui mukavalta, mutta sitten tapasin Jukka Jokiniemen, valaisinfirman Innojokin omistajan. Tulimme hyvin juttuun ja siitä lähti työurani uudelleen liikkeelle.

Puhuimme aluksi parin-kolmen vuoden pestistä, mutta nyt on jo vierähtänyt kahdeksan vuotta uudessa työelämässä. Tämä on minulle sopivaa vapaata työtä, jossa voin olla oman itseni herra, vaikka olenkin toisen palveluksessa, sanoo Toivonen.

– Työpaikassa on hyvä henki, työn tekeminen on hauskaa ja tapaan aina mukavia, eri ikäisiä ihmisiä. 

– Koen olevani tervetullut kaikissa käymissäni paikoissa. Ilman mukavia asiakkaita ja työkavereita elämä olisi paljon yksitoikkoisempaa.

Saan eläkettä, mutta olen myös tässä työssä tulosvastuullisessa asemassa, kertoo Toivonen.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 2/2021!

Hyvä ystävä on korva ja kainalo

Soili Kaivosojan (vas.) ja Riitta Virkin yhteisellä matkalla on kertynyt paljon hyviä muistoja.

Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle

Ystävät Soili Kaivosoja, 63, ja Riitta Virkki, 70, tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1982.

Soili oli muuttanut muutamaa vuotta aiemmin pieneltä paikkakunnalta Helsinkiin. Vanhat koulukaverit olivat jääneet, eikä uudella paikkakunnalla ollut ehtinyt vielä syntyä tärkeitä ystävyyssuhteita.

Eräänä iltana, sen kummempia miettimättä, Soili nappasi kainaloon punaviinipullon ja kipusi kerrostalossa kerrosta ylemmäksi pimputtamaan pihalla ja kaupassa näkemänsä Riitan ovikelloa.

Ilta vaihtui keittiön pöydän ääressä yöksi. Soili ja Riitta itkivät ja nauroivat, kertoivat elämänsä tarinat toisilleen.

Tai osan niistä, sillä vielä tänäkin päivänä tulee esiin tarinoita, joita he eivät ole toisilleen ehtineet tai muistaneet kertoa.

Skeptmother ja muita suhteita

Riitta muistelee ystävyyden ensiaskeleita edelleen lämpimästi, vaikka ensimmäisistä tapaamisista tulee pian kuluneeksi pian 40 vuotta.

– Ensitapaamisemme, se kun Soili tuli ovemme taakse, oli tärkeä minulle. Hyvin pian sen jälkeen äitini kuoli ja se hienotunteisuus, miten Soili tuli esittämään surunvalittelunsa on jäänyt erityisesti mieleeni. Ystävyydessämme on aina ollut tärkeää läheisyys ja kuuntelu. Niin suruissa kuin iloissakin.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 1/2021!

Lääkäri kotiin

– Etenkin senioreiden kohdalla on hyvä huomioida ihmistä sekä tämän terveyttä kokonaisuutena, tietää Kaarna Terveyspalvelut Oy:n johtava lääkäri Rasmus Latvala. Kuva: Kaarna Terveyspalvelut Oy

Ilman aikataulupaineita

Kaarna Terveyspalvelut Oy on syyskuussa 2017 perustettu kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys.

– Tuomme kotiin sekä lääkärit, sairaanhoitajat, laboratoriot että kodinhoidon avun, kertoo Kaarna Terveyspalvelut Oy:n johtava lääkäri Rasmus Latvala.

– Kotipalvelumme kattavat huomattavan suuren osan terveydenhoidon kentästä ja lisäksi meillä on laaja kumppaniverkosto. Kotilääkärit ovat kokeneita yleis- ja erikoislääkäreitä, jotka tuovat sekä tutkimukset että hoidon potilaan kotiin.

– Lääkärimme suunnittelee hoidon mahdollisimman joustavaksi, tilaa tarvittavat laboratoriotutkimukset kotiin sekä varmistaa jatkohoidon oli sitten kyse tavallisesta flunssasta, selkäkrampista, vuosikontrollitarkastuksesta tai pitkälle edenneestä sairaudesta.

Latvalan mukaan kotiin tuotava lääkäripalvelu on luottamustehtävä, jota ei anneta kenen tahansa käsiin.

– Kiinnostusta kotiin tuotaville terveyspalveluille ja kotilääkäritoiminnalle tuntuisi löytyvän. Monet asiakkaamme ovat sellaisia, jotka käyttävät palveluitamme säännöllisesti.

Suurin käyttäjäryhmä ovat selvästi työelämänsä jo ohittaneet henkilöt, jotka eivät ole enää aktiivisen työterveyshuollon palveluiden piirissä.

– Toinen pääkäyttäjäryhmä on vuosien varrella ollut lapsiperheet, mutta heidän keskuudessaan taitavat tällä hetkellä digitaaliset terveyspalvelut nostaa suosiotaan, sanoo Latvala.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 8/2020!

Muistisairauksien tunnistusta varhaisvaiheessa kehitetään

Aamulla kokojyväviljaa ja siemeniä sekä paljon mustikoita ja vadelmia tai mansikoita!

Tunnista merkit ja tarkista ruokavalio

Hajuaistin menetys tunnetaan Alzheimerin tautiin liittyvänä piirteenä, ja nyt haju- ja makuaistin menetyksestä on puhuttu myös koronaviruksen yhteydessä.

– Ilmalla, jota hengitämme, on nenän kautta suora yhteys aina aivoihin asti, selittää apulaisprofessori Katja Kanninen. Hän johtaa apulaisprofessorina Neurobiology of Disease -tutkimusryhmää A.I.Virtanen -instituutissa Itä-Suomen yliopistossa.

– Parin vuoden aikana olemme kehittäneet uuden solumallin, jonka avulla voidaan tutkia, miten hengityksessä nenän kautta kulkevat partikkelit vaikuttavat aivoterveyteen ja mahdollisesti myös muistisairauksien syntyyn, hän kertoo.

Solumalli on tutkimusmenetelmänä sillä tavalla edistyksellinen, että siinä otetaan ihmisen nenäontelon hajuepiteelistä paikallispuudutuksella elävä solunäyte, eli tutkimukseen ei tarvita eläimiä.

Nenästä otettu solumalli altistetaan ilmansaasteille tai viruksille ja muutoksia verrataan ei-altistettuihin soluihin.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 7/2020!

Pienikin elintapa - muutos tekee hyvää

Helpohko konsti lisätä liikkumistaan, on päättää kävellä joka päivä jotakin satoja metrejä. Se on hyvä alku.

Tuki- ja liikuntaelinterveyttä rakennetaan arjessa

Itse voi tehdä paljon terveytensä hyväksi, jos vain haluaa. Useimmat lisäksi tietävät, mitä pitäisi tehdä. Ajatuksena muutosten teko on helppoa, mutta käytännössä vaikeaa.

– Jos vain ohjeita antamalla voitaisiin ratkaista suomalaisten liikkumattomuus, ravitsemus ja ylipaino, meillä ei olisi mitään ongelmia. Tosielämässä elintapamuutokset ilman minkäänlaista tukea ovat monelle vaikeita, sanoo Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen.

Hän on koulutukseltaan sosiaalipsykologi ja väitellyt tohtoriksi itsesäätelyn ja motivaatiotekijöiden vaikutuksista elintapavalintoihin.

Uutta hyvää päivään

Kinnusen mukaan kaikki lähtee siitä, että tunnistamme itsestämme sen, mitä teemme hyvin. Hyvää on helpompi lisätä kuin huonoa poistaa. Muutoksen rakentaminen tai uusien taitojen hankkiminen onnistuu, kun tuodaan pieniä uusia asioita olemassa olevien taitojen päälle.

– Itse kukin on oman arkensa paras asiantuntija. Jos lisää jonkun pienen hyvän jutun päiväänsä ja tekee sitä joka päivä, se automatisoituu nopeasti ja pienestä muutoksesta kasvaa isoja juttuja.

– Samalla ihmisen itsetunto paranee, kun hän oivaltaa, että hän pärjää ja osaa tehdä oikeita asioita.

– On helpompi vaikkapa päättää, että syö ennen jokaista lounasta yhden porkkanan kuin että yrittäisi olla syömättä suklaata, Kinnunen toteaa.

Lue lisää Senioriterveyden 6/2020!

Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä?

Simulan mukaan toista ihmistä ei voi lähteä muuttamaan, silloin yrittäisi astua jumalan asemaan.

Jokainen meistä kokee joskus vihamielistä ja ilkeää käyttäytymistä. Sitä voi tulla vastaan missä tahansa yhteisössä: perheessä, parisuhteessa, työpaikalla tai harrastuksissa. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten siihen suhtaudumme.

Psykoanalyytikko Pertti Simula on perehtynyt aiheeseen. Hän ruotii aihetta keväällä ilmestyneessä kirjassaan Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä – keinot vaikeisiin tilanteisiin (Into Kustannus, 2020).

Viha ja ilkeys ovat vallankäytön välineitä, jotka nousevat esiin muun muassa parisuhteessa.

– Jos toinen on tyytymätön, niin toinen alkaa voida huonosti. Jos toinen kääntää selkänsä, se lisää pahoinvointia entisestään. Huutaminen ja suuttuminen ovat ensimmäisiä alkeellisia vallankäytönvälineitä, joita jo lapsetkin käyttävät, Simula sanoo.

Viha voi johtaa pattitilanteeseen

Viha on merkki siitä, että ihminen on stressaantunut. Se saa usein ihmisen myös fyysisesti vahvemmaksi.

– Meille on kuitenkin opetettu, ettei tunteita saisi olla. Ei saa itkeä, ei saa vihoitella. Tunteita kontrolloidaan ja sensuroidaan aivan ratkaisevalla tavalla. Viha on kielletty tunne, Simula tuumaa.

Jos joku on vihainen, toinen saattaa kuvitella, että vika on hänessä.

– Yritän tehdä kaikkeni, ettet sinä olisi vihainen. Ryhdyn kontrolloimaan sinua siten, ettet olisi enää vihainen. Parisuhteessa tätä tapahtuu usein, samoin työpaikoilla. Mutta samalla, kun ryhdyn kontrolloimaan toista, menetän oman vapauteni. Ja kun toinen kokee, että häntä yritetään kontrolloida tunteissaan, hän vihastuu yhä enemmän. Pian ollaan tilanteessa, että ei uskalleta puhua ongelmista enää ollenkaan.

Simula näkee, että vihasuhteita on joka paikassa: lasten ja vanhempien välillä, parisuhteissa ja valtioiden johtajien välillä.

– Valtion johtajat uhittelevat toisilleen ja käyttävät kovaa kieltä. Se pärjää, kuka uskaltaa eniten, Simula tuumaa.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 4/2020!

Ei laihduttamista, vaan laihtumista

– Ruokatarjonta on kasvanut valtavasti, eikä ihmisen kivikaudelta peräisin oleva ruokahalun säätely pysty vastustamaan mielitekoja, Pertti Mustajoki sanoo.

Myös seniori-ikäinen voi pudottaa painoa

Uusia, toinen toistaan tehokkaammiksi kehuttuja dietteejä putkahtaa julkisuuteen tuon tuostakin. On keto ja karppaus, paleo, viisi-kaksi, ENE ja monta muuta. Julkkikset vannovat kuka minkäkin nimiin, ja media hehkuttaa, kuinka se ja se henkilö pudotti 30 kiloa muutamassa kuukaudessa.

– Vähemmän puhutaan siitä, että dieeteillä harvoin laihtuu pysyvästi, toteaa sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki, joka on työskennellyt painonhallinta-asioiden parissa kymmeniä vuosia.

Puolet kansasta ylipainoisia

Lähes miljoona suomalaista on kertonut yrittävänsä laihduttaa, joka vuosi.

– Jos laihduttaminen olisi edes jossain määrin tehokasta, eli toisi pysyvästi alemman painon, lihavuus olisi kääntynyt jo ajat sitten laskuun, sanoo Mustajoki.

Mutta valitettavasti tilastot kertovat, että ylipaino edelleen lisääntyy Suomessa. Ylipainoisia on lähes kolme miljonaa – yli puolet suomalaisista.

– Dieettilaihduttaminen vaatii tahdonvoimaa, joka ajan mittaan väsyy, ja useimmiten paino nousee takaisin.

Vaihtoehtona dieetille on tehdä ruokatottumuksiin maltillisia muutoksia, jotka vähentävät kaloreita.

– Ei ryhdytä laihduttamaan vaan laihtumaan.

– Väestön lihominen johtuu valtavasti lisääntyneestä ruokatarjonnasta ja siitä johtuvasta lihottavien elintarvikkeiden kulutuksen lisääntymisestä, Mustajoki sanoo.

– Useimpien kohdalla kivikaudelta peräisin oleva ruokahalun säätely ei enää pysty vastustamaan ylirunsaan ruokatarjonnan houkutuksia.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2020!

Luut uusiutuvat koko eliniän

Hyviä ikääntyneiden luuston kuntoa, lihasvoimaa ja tasapainoa ylläpitäviä ja parantavia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, tanssi, erilaiset jumpat ja lihasvoimaharjoittelu.

Osteoporoosi ei pysäytä elämää

Osteoporoosia ei huomaa itse. Sen todentamiseen tarvitaan röntgentutkimus tai sen ensimerkit tulevat ilmi, kun luu murtuu tilanteessa, jossa terveen luun pitäisi normaalisti kestää vaikkapa, kun kävellessään kompastuu.

Luuston kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota koko elämän ajan. Monia ei luuston kunto ja hyvinvointi juurikaan mietitytä, ennen kuin jotakin tapahtuu. Viimeistään silloin on syytä ryhtyä toimiin, jotta seuraava murtuma pystytään estämään.

– Hyvän luustoterveyden keskeisimmät kulmakivet ovat monipuolinen ruokavalio, liikunta ja kaatumisen ehkäisy. Pienillä muutoksilla omassa elämässä niistä tulee luontainen osa arkea, sanoo järjestösuunnittelija Tiina Kuronen Suomen Luustoliitto ry:stä.

Luukudos on elävää ja uusiutuu läpi elämän. Vanhaa luukudosta menetetään ja tilalle muodostuu uutta. Elintavat lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat merkittävästi siihen, saavuttaako ihminen perimän mahdollistaman luuston huipputiheyden.

Aikuisen luumassa pysyy lähes tasapainossa noin 40 ikävuoteen asti. Uutta luuta muodostuu yhtä paljon kuin vanhaa hajoaa. Tämän jälkeen alkaa luiden vähittäinen haurastuminen osana normaalia ikääntymistä, kun luukudosta menetetään enemmän kuin uutta muodostuu tilalle.

Luusto myös suojaa sisäelimiä

Luut toimivat yhdessä lihasten kanssa elimistön tukirankana ja liikuntakoneistona. Luuston tehtävänä on lisäksi suojata sisäelimiä, kuten sydäntä, keuhkoja ja aivoja. Luusto toimii samalla elimistön mineraalivarastona.

– Aikuisella on noin 206 luuta. Suurin ihmisen luista on reisiluu ja pienin korvan sisällä oleva kuuloluu eli jalustin, Tiina Kuronen kertoo.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 2/2020!

Unen laatu yhtä tärkeää kuin määrä

Monet nukkuvat paitsi liian lyhyitä öitä, myös huonolaatuista unta.

Älä tingi unesta!

Erilaisista unihäiriöstä väsymys on viime vuosina lisääntynyt eniten. Unilääkäri Markku Partisen mukaan monet nukkuvat paitsi liian lyhyitä öitä, myös huonolaatuista unta. Unenpuute puolestaan sekä altistaa monille sairauksille että vaikeuttaa painonhallintaa.

Myös unettomuus kasvaa, mutta erityisesti väsymysoireet ovat yleistyneet niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

– Unihäiriöt lisääntyvät nyt oikeastaan enemmän kuin mitkään muut sairaudet, toteaa Helsingin Uniklinikan tutkimusjohtaja, professori Markku Partinen.

– Kun analysoidaan tutkimustuloksia, kasvaneen väsymyksen takaa löytyy monia syitä: unettomuutta, liian lyhyitä yöunia, hoitamatonta uniapneaa.

– Mutta ei tämä tilanne pelkästään sairauksilla selity, vaan taustalla lienee nyky-yhteiskunnassa lisääntynyt kiire ja stressi.

Ainainen kiire johtaa siihen, ettei riittävästä unesta huolehdita.

Pitkään jatkunut unenpuute altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille sekä kakkostyypin diabetekselle, ja vaikeuttaa painonhallintaa.

– Eli älä tingi unesta. Jos on tarpeen, jätä jotain muuta tekemättä ja nuku, Partinen sanoo.

Vain riittävä uni elvyttää elimistön

– Unta tarvitaan aivojen ja elimistön elpymiseen. Yksi tärkeimpiä unen tehtäviä on huolehtia aivojen synaptisista yhteyksistä.

Unen aikana aivoissa muodostuu uusia hermoyhteyksiä, ja toisaalta tarpeettomia hermoyhteyksiä poistuu.

– Nukkuessa aivot käyvät ikään kuin huoltoasemalla tankkaamassa uutta energiaa.

Uni osallistuu myös aineenvaihduntaan hyvin keskeisesti.

Lue lisää Senioriterveyden vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!