Senioriterveys on seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin painottunut aikakauslehti, joka välittää ajankohtaista asiaa yhteiskuntamme merkittävästä ydinkysymyksestä: seniori-ikäisten suomalaisten terveydestä. Senioriterveys on tilauspohjainen ja myös irtonumeromyynnissä R-kioskeissa ja Lehtipisteissä kautta maan.

Terveyttä tukien kotona

Ikäihmiset harvoin panostavat itseensä, vaikka elämäntilanteita voi jo ennakoida.

Arjen helpottajat ja apuvälineet

Ettonet Oy on kotimainen yritys, joka on erikoistunut seniorihuonekalujen ja apuvälineiden myyntiin. Yrityksen tavoitteena on mahdollistaa senioreiden turvallinen kotona asuminen ja aktiivinen elämä nykyaikaisen teknologian ja apuvälinevalikoiman turvin.

Apuvälineiden tuomat mahdollisuudet ovat vielä monille tuntemattomia. Ihmisten oletetaan asuvan entistä pidempään omissa kodeissaan, ja tähän on jo olemassa laaja kirjo erilaisia apuvälineitä ja tuotteita, joiden avulla se voidaan tehdä turvallisesti, kertoo Ettonetin toimitusjohtaja Sanna Lampinen.

– Monesti ei oikein haluta myöntää, että saatetaan tarvita apua arkeen. Ajatellaan, että vielä tässä pärjätään ja sinnitellään, vaikka apua olisi helpostikin saatavilla.

– Usein apuvälineitä tarjoavat liikkeet ovat sijainneet melko syrjässä eikä tuotteista ole oikein saanut tietoa, ikäihmiset kun eivät välttämättä ole niin perehtyneitä hakemaan netistä tietoja.

– Halusimme tulla ihmisten ulottuville, kauppakeskuksiin ja helppojen kulkuyhteyksien varrelle, jotta saisimme levitettyä tietoa paremmin, kertoo Lampinen.

Ikäihmiset panostavat vähän itseensä

Sanna Lampisen mukaan ikäihmiset eivät oikein panosta itseensä, vaikka nykyään elämäntilanteita voi jo ennakoida ja elinikä sekä elämänlaatu ovat parantuneet.

– Lapsenlapsiin halutaan satsata, mutta itseään ei oikein muisteta arjessa. Sitten esiintyy yllättävän yleisesti myös sitä, ettei tahdota myöntää ikääntymistään eikä avuntarvettaan.

– Yksinkertaisuudessaan arkea voivat helpottaa hyvinkin kekseliäät apuvälineet, ihan purkinavaajasta nojatuoliin, jossa on mukana joko manuaalinen tai sähköinen nousuapu.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 5/2019!

Vaihdevuodet vapauttavat naisen

Menopaussi eli vaihdevuodet kuvaa naisen elämänvaihetta, jolloin hän vaihtaa vapaalle biologisesta suvun jatkamisesta. Tehtävä siirtyy omille tyttärille.

Erikoislääkäri Leena Larva: Seksi on hyvää terveysliikuntaa vaihdevuosissakin

Kun lääkäri Leena Larvan äiti sai 1980-luvun puolessavälissä osteoporoosin takia nikamamurtuman kovine kipuineen ja lyheni 10 senttiä, tytär kiinnostui naisen vanhenemisesta. Leena valmistui naistentautien erikoislääkäriksi.

Menopaussi eli vaihdevuodet kuvaa naisen elämänvaihetta, jolloin hän vaihtaa vapaalle biologisesta suvun jatkamisesta. Tehtävä siirtyy omille tyttärille.

– Menopaussi ajoittuu munasarjojen toiminnan heikkenemiseen ja kuukautisten loppumiseen, Suomessa keskimäärin 51-vuotiaana. Ikä on ilmeisesti perinnöllinen. Korkein menopaussi-ikä on potilaillani ollut 61 vuotta. Nuorin taitaa olla ollut alle 40-vuotias, Larva kertoo

Tuskaisia tuntemuksia

Noin 50 vuoden ikää on pelätty psykologisten oireiden takia.

Leena Larva toteaa lakonisesti, että vaihdevuosioireisiin ei kuole, ja hulluksi tuleminenkin voidaan estää.

– Yleensä työelämän vaatimukset ja halu säilyttää perhesopu ajaa hakemaan apua lääkäriltä. Hikiaallot koetaan hyvin kiusallisina palvelutyössä.

– Luonteen muutos voi olla sellaista, että nainen kokee itsekin, että käyttäytyy kuin joku muu määräisi. Mustasukkaisuus voi puhjeta ja johtaa vaikeisiin perheongelmiin. Jatkuva vihaisuus –kaksi ryppyä silmien välissä – alkaa vaivata kaikkia perheen jäseniä. Töissä voi alkaa ahdistuneisuus ilmetä raivokohtauksina, saatikka kodin seinien sisällä.

Ensioireita heräily yöllä

Hormonimuutoksista johtuvat oireet voivat alkaa jo aiemmin, vaikka kuukautiset vielä jatkuvat.

Vaihdevuosioireiden kirjo on laaja, ja samanlaisia oireita on muissakin sairauksissa.

– Oman kokemukseni mukaan ensimmäisiä oireita on heräily. Nukahdat helposti, mutta aamuyöllä virkistyt niin että voisit lähteä töihin. Kun töihin lähestymisaika on käsillä, olet syvässä unessa ja herääminen uudelleen on vaikeata, Larva kuvaa.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 4/2019!

Hormonihoito avuksi, kun oireet haittaavat elämää

Estrogeeni on ainoa vaikeisiin vaihdevuosioireisiin auttava hoito, mutta omaa oloaan voi parantaa esimerkiksi liikunnalla.

Estrogeenia saa monessa muodossa

Ennen hormonihoidon aloitusta suljetaan esitietojen perusteella pois hormonien vasta-aiheet. Näistä tärkeimmät ovat sairastettu rintasyöpä sekä sairastettu syvä laskimotukos tai keuhkoveritulppa.

Hoitoa on syytä harkita, jos taustalla on esimerkiksi vaikea verenpainetauti, aivoinfarkti, sydänsairaus tai maksasairaus, varsinkin, jos ne eivät ole hyvässä hoitotasapainossa.

Gynekologinen tutkimus tarpeen

Hormonihoidon aloittaminen ei vaadi erikoislääkärin arviota, mutta riskipotilaat ohjataan tarvittaessa gynekologille.

Tavallinen gynekologinen tutkimus on aiheellinen, samoin rintojen tunnustelu ja verenpaineen mittaus. Papa-näyte otetaan, jos edellisestä on kulunut aikaa useita vuosia; pääsääntöisesti riittää papa-seulontatutkimuksiin osallistuminen. Jos naisella on vuotohäiriöitä, kohdun limakalvo on hyvä tutkia kaikututkimuksen tai kohdun limakalvonäytteen avulla. Mammografia on hyvä tehdä kahden vuoden välein, seulontajärjestelmän mukaisesti.

Liian aikaisin ei kannata aloittaa

– Estrogeenihoitoa ei kannata aloittaa liian aikaisin, vaan vasta, kun vuodot ovat harventuneet tai loppuneet ja vaihdevuosioireet haittaavat selvästi, toteaa naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri.professori Aila Tiitinen.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2019!

Ikääntynyt iho kaipaa kosteutta

Aikuinen iho kaipaa täyteläisempää voidetta.

Superhyvä aika kasvohoidolle

Ihon rakenteen ja ulkonäön muutoksiin vaikuttavat iän myötä niin sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät. Ulkoisista tekijöistä yksi merkittävimmistä on aurinko.

– Sisäisesti tärkein tekijä on ehdottomasti ravinto sekä vitamiinit. Erityisesti A-vitamiini sekä proteiinit vaikuttavat ihon kuntoon. Ikääntyneemmistä ihmisistä puhuttaessa erityisesti proteiinin saanti saattaa vaihdella paljonkin.

Papuja ei haluta syödä ja liha on sitkeää, tietää kauneudenhoitoalan yrittäjä Annette Wahlberg Kauneushoitola Shaniasta Turusta.

Suurimmat muutokset alkavat näkyä naisilla vaihdevuosien yhteydessä. Samaan aikaan myös geneettiset ominaisuudet tulevat esiin.

– Toiset meistä säilyvät geneettisesti pidempään ja toiset rupsahtavat nopeammin. Se on hyvin yksilöllistä.

Hehkua ja hyvää oloa

Wahlberg ei kasvohoitoja tehdessään yleensä kysy asiakkaansa ikää. Riittää, kun hän näkee, minkälainen asiakkaan iho on juuri sillä hetkellä.

– Nämä ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Toisten iholle sopivat rajummatkin hoidot. Mutta ennen kaikkea kuuntelen asiakkaan omaa mielipidettä. Joku voi haluta siloisuutta, johon sopii erilaiset laitehoidot. Toiset puolestaan haluavat ennemminkin hyvää oloa ja hehkua, jolloin oikea valinta on laadukkailla aineilla tehtävä rentouttava hoito.

Supertärkeänä Wahlberg pitää kosteutta.

– Iho kosteutuu aina, kun sitä hoidetaan kosmetologilla, hän muistuttaa.

Ihon kotihoito on Wahlbergin mukaan helppoa.

– Sen ei tarvitse olla monimutkainen. Iho puhdistetaan aamuin illoin esimerkiksi pumpuliin laitetulla misellivedellä ja sen päälle laitetaan kosteusvoidetta. Tähän ei kulu paljon aikaa ja se on riittävä, etenkin, mikäli henkilö ei meikkaa.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2019!

Lääkkeet aiheuttavat ikäihmisille muistihäiriöitä ja sekavuutta

Sirkka-Liisa Kivelä saa itse eteisvärinäkohtauksia, joihin hän aloitti uuden verenohennushoitolääkkeen. – Olin käyttänyt sitä pari kuukautta, kun ihmettelin, että miksi minulla on maha niin kipeä. Sitten muistin, että olin aloittanut uuden lääkkeen. Lääkelaatikon paperista luin, että mahakipu on lääkkeen haittavaikutus. Menin kardiologin kanssa puhumaan, että olen vakuutunut, että tämä lääke aiheuttaa mahakipua, vaihdetaan se toiseen. Niin tehtiin, eikä enää ole mahakipuja.

Moni vanhuksen oireista voi johtua lääkkeiden yhteisvaikutuksista

Emeritaprofessorin, vanhustenhoidon asiantuntijan Sirkka-Liisa Kivelän, 71 mukaan ensimmäinen ongelma lääketurvallisuudessamme on vanhenemisprosessi.

– Elimistö muuttuu. Vanheneminen hidastuttaa elimistöä. Verrattuna 30-vuotiaan ihmisen 100 prosentin tasoon, toimivat munuaiset 75-vuotiaana puolella teholla.

– Tällä on lääkityksen kannalta ratkaiseva merkitys. Munuaisten kyky poistaa lääkkeitä hidastuu vanhetessa. Monen lääkkeen haittavaikutukset korostuvat iäkkäänä, erityisesti jos annetaan sama annos kuin työiässä. Annoksen pitää usein olla jonkun verran pienempi. Tämä on asia, jota pitää lääkäriltä kysyä. Onko annos nyt varmasti sopiva?

Myös lääkkeiden hajoaminen maksassa hidastuu. Lääkeaineissa on sekä rasvaliukoisia että vesiliukoisia aineita ja rasvaliukoisten lääkeaineiden vaikutusaika pitenee. Rasvaliukoisten lääkkeiden joukossa on paljon psyykenlääkkeitä, ja vaikutusajan piteneminen aiheuttaa ongelmia psyykenlääkkeiden käyttöön.

Lääkelista lisää lääketurvallisuutta

Melkein kaikilla lääkkeillä on Kivelän mukaan sivuvaikutuksia. Kahdella käytössä olevalla lääkkeellä voi olla erittäin haitallisia yhteisvaikutuksia.

– Aina kun määrätään uusi lääke, on syytä kysyä lääkäriltä, onko sillä haitallista yhteisvaikutusta jo olemassa olevien lääkkeiden kanssa. On olemassa tietokoneohjelmia, joista lääkäri ja apteekin henkilökunta voivat helposti katsoa, onko kahdella lääkkeellä haitallisia sivuvaikutuksia.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 2/2019!

Nivelrikon kanssa pärjää, kun pitää kunnostaan huolta

Eeva Uotilalle ja Merja Jokiselle kivut ovat tuttuja, mutta elämään he ovat ottaneet posittiivisen asenteen.

Valkeakoskelainen Eeva Uotila, 69, on vuosikymmeniä kärsinyt nivelrikosta. Vaivassa on kyse nivelruston kulumisesta. Eeva Uotilan alaselkä on jäykistetty kahden nikaman väliltä 2000-luvun alussa ja vuonna 2015 operoitiin vasen lonkka viime syksynä oikea. Kummassakin lonkassa on tekonivel.

Leikkauksessa reisiluu katkaistaan nivelkupin alapuolelta ja sairas lonkkanivel poistetaan. Tilalle työstetään tekonivel.

– Leikkauksesta on kolme kuukautta ja pystyn tällä hetkellä tekemään käytännössä kaikkea mitä haluan. Vain juoksua ja hyppelyä pitää välttää, koska ne kuluttavat tekoniveliä. Kipuja tai särkyjä ei ole ja liikkuvuus on kaiken kaikkiaan hyvä. Kainalokepit jätin pois pari viikkoa leikkauksesta. Kolme kuukautta leikkauksen jälkeen olen käynyt vesijumpassa ja tehnyt keveitä lumitöitä. Sain leikkauksen jälkeen hyvät kipulääkkeet, joita söin muutaman viikon, sanoo Uotila.

Liikuntaharrastus pitänyt paremmassa kunnossa

Uotilan suvussa on äidin puolelta alttiutta nivelrikkoon. Nivelrikon taustalla on genetiikka, minkä takia esimerkiksi työ saattaa vaikuttaa vaivan ilmenemiseen. Eeva Uotilan on pelastanut vielä pahemmilta oireilta koko eliniän jatkunut liikuntaharrastus.

– Raskas työ altistaa nivelrikolle. Itse tein paljolti istumatyötä tehtaan pussituslinjalla. Työ oli staattista, eikö silloin aina tullut ajatelluksi työasentoja. Onneksi olen koko ikäni liikkunut, mikä on pitänyt kunnossa.

– Nuorena harrastin kilpahiihtoa, mikä osaltaan ehkäisi nivelvaivoja, mutta toisaalta rasitus saattoi myös altistaa nivelrikolle. Ensimmäiset niveloireet ilmenivät noin 30 vuoden iässä. Olin pitkään omaishoitajana miehelleni, mikä vaati nostelua ja kyykistelyä. Rasitus ei tehnyt nivelille hyvää.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 1/2019!

Iäkkäiden lääkehaitoista puolet olisi estettävissä

Lääkityksen tarkistuksessa selvitetään asiakkaan kokonaislääkitys ja tarkistetaan lääkkeiden epätarkoituksen- mukaiset päällekkäisyydet ja yhteensopimattomuudet.

Lääkityksen sopivuus kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella

Lääkehoidon Turva tarjoaa lääkehoidon järkeistämiseen ja lääkitysturvallisuuteen tähtääviä palveluja. Asiakas saa palvelut kotiinsa, palvelutaloon tai hoivakotiin, terveysasemalle, osastolle tai toimipaikalleen. Palvelut voidaan toteuttaa myös etäpalveluna.

– Jos henkilöllä on vaikkapa puolenkymmentä päivittäin otettavaa lääkettä, kannattaa niiden sopivuus tarkastaa aika ajoin. Ikääntyessä kehon koostumus ja toiminnot muuttuvat luonnostaan, mikä saattaa vaikuttaa siihen, miten lääke käyttäytyy elimistössä, sanoo farmaseutti Maria Mäkelä.

Esimerkiksi munuaisten toiminta heikkenee vähitellen iän myötä, millä voi olla merkitystä annostuksiin.

– Jopa joka neljäs iäkäs kärsii myös lääkehaitoista, joista puolet olisi estettävissä. Oireen takia saatetaan hakeutua lääkäriin ja saada jopa lisää lääkkeitä.

– Lääkitys voi aiheuttaa vaikkapa väsymystä ja vatsavaivoja, sanoo Mäkelä, joka valittiin vuoden farmaseutiksi vuonna 2017.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 8/2018!

Seniorin migreeni jää usein huomiotta

Osalla ikäpotilaista migreenikohtauksia on vain satunnaisesti, mutta monella lamaava särky iskee jopa useita kertoja viikossa.

Päänsärkytutkimus on edennyt ja uusia lääkkeitä kehitetty – entä migreenidiagnoosin saanti?

Päänsärkytutkimus on edennyt ihan muutamassa vuodessa tiedoksi, ettei ”tavallista” päänsärkyä ole olemassakaan.

– Aina on löydyttävä jokin tunnistettava syy, sanoo Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Sirpa Hietaranta.

– Migreeni tasaantuu iän myötä. Naisilla hormonivaikutukset muuttuvat vaihdevuosien jälkeen, ja migreenikohtauksia laukaiseva työelämän tuottama stressi poistuu eläkkeellä, Hietaranta kuvaa iän merkitystä.

– Kaikilla oireet eivät kuitenkaan poistu. Tapasin juuri 84-vuotiaan, jolla migreeni jatkuu samanlaisena kuin nuorempanakin. Migreeni saattaa jopa laueta vasta vanhemmalla iällä. Perusterveydenhuollossa kuitenkin saatetaan vain todeta, että vanhuksilla ei migreeniä esiinny.

Osalla potilaista migreenikohtauksia on vain satunnaisesti, mutta monella lamaava särky iskee jopa useita kertoja viikossa. Jos päänsärkypäiviä on enemmän kuin säryttömiä, migreeni katsotaan krooniseksi.

Erota aivoveren-kiertohäiriöstä

Migreenin ja aivoverenkiertohäiriön erottaminen toisistaan pitäisi neurologi Ville Artton mukaan olla terveydenhuollon ammattilaisille helppoa. Toisinaan oireet voivat kuitenkin mennä ristiin.

– Migreenin oireet ovat yleensä niin sanotusti positiivisia, eli esimerkiksi näkökenttään ilmestyy jotakin ylimääräistä. Näköhäiriö voi olla vaikkapa sahalaitakuvio.

– Aivoverenkiertohäiriön ilmiö on negatiivinen, eli jotakin häviää näkökentästä. Näkö menee ihan pimeäksi tai osa näkökentästä menee pimeäksi.

Päivystykseen on hakeuduttava heti, jos äkillinen uusi kipu on niskapainotteista, eli leukaa ei pysty taivuttamaan rintaan.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 7/2018!

Uniapnea vaikuttaa elämänlaatuun

Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kannustaa elämäntapamuutoksiin, sillä uniapnea johtuu useimmiten elintavoista.

Uni on katkonaista yhä useamman peiton alla

Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta. Katkos voi kestää muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen.

Yöllä unen aikana voi normaalistikin esiintyä lyhyitä hengityskatkoksia, mutta niiden määrä, pituus ja seuraamukset ratkaisevat onko kyseessä sairaus. Uniapnea on lievä, jos hengityskatkoja on 5-15 tunnissa, keskivaikea katkojen tapahtuessa 16-30 kertaa tunnissa ja vaikea, jos hengityskatkoja on yli 30 tunnissa.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3-6-kertaisesti sekä riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski.

Päiväväsymys on tyypillisin uniapnean oire. Se ilmenee uneliaisuutena, esimerkiksi tahattomana nukahtamisena tv:n ääreen, palaverissa tai vaarallisimmillaan auton rattiin.

Ylipaino tavallisimpana syynä

Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne kertoo uniapnean selkeimmän oireen olevan kuorsaus. Kaikki kuorsaajat eivät kuitenkaan sairasta uniapneaa, eivätkä kaikki uniapneaa sairastavat kuorsaa.

– Yleensä uniapnean tunnistaa vieressä nukkuva, joka huomaa kuorsauksen ja siinä olevat hengityskatkokset. Kuorsaajista noin kymmenellä prosentilla on hengityskatkoksia.

Muita uniapnean oireita ovat yöllinen tihentynyt virtsaamistarve, yöhikoilu, aamuinen päänsärky, väsymys ja erityisesti päiväväsymys, ja nukahtaminen sattumalta. Väsymys vaikuttaa myös muistia ja keskittymiskykyä huonontavasti sekä voi aiheuttaa masennusta.

– Uniapnea johtuu tavallisimmin ylipainosta. Tuolloin nukkuvan ihmisen kaulan ympärille kerääntynyt massa painaa henkitorvea, jolloin unihengitys vaikeutuu. Yleensä jo viiden prosentin painonpudotuksella hengityskatkot vähenevät. Kannustamme tämän takia potilaita aina elämäntapamuutoksiin.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 6/2018!

Viimeiselle kiertueelleen lähtevä Danny:

Danny kotonaan Kirkkonummella. KUVA: ANTTI NIKKANEN

Sydäninfarkti oli varoitusmerkki

Täytyy olla äärettömän kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä tätä työtä näin pitkään ja vielä voin jatkaa, sanoo viihdeartisti Danny, musiikkineuvos Ilkka Lipsanen 75, kun uraa on takana jo yli viisi vuosikymmentä. Muutoksia artistin elämään tuli vuonna 2010, kun hän yllättäen sai sydäninfarktin.

Lähes sata hittikappaletta listoilla, monet ennätyksellisen pitkään. Suomessa ennennäkemättömiä show-kiertueita. Yli 300 levytystä. Takana 55 vuoden ura. Syksyllä alkamassa 33 megakonsertin kiertue. Joidenkin vuosien takaisesta sydäninfarktista huolimatta Danny – yrittäjä Ilkka Lipsanen on jatkanut viihdeartistina, vaikka sairastuminen pysäytti ja pakotti tarkistamaan elämäntapoja. East Virginiasta ja Islanders-yhtyeestä kaikki alkoi. Ilkka

Lipsanen oli parikymppinen, kun hän teki ensimmäisen levynsä, ja suosio lähti samantien nousuun. Lipsasesta tuli paitsi viihdeartisti, myös yrittäjä ja liikemies, joka on pyörittänyt omaa ohjelmatoimistoaan D-tuotantoa vuodesta 1966. Sen kautta on tunnettuuteen noussut monta muutakin artistia, Kirkasta alkaen. Taiteilijanimeksi tuli Danny, edelleen tuttu lähes kaikille suomalaisille. Vuosien ja vuosikymmenien mittaan Dannylla on ollut Top-100 -listalla enemmän hittikappaleita kuin kenelläkään muulla, tähän mennessä 98. Vielä ehtii se satakin tulla täyteen… Vuonna 1970 levytetty Tuulensuojaan teki myös yhden ennätyksen, 126 peräkkäistä listviikkoa.

Sydäninfarkti yllätyksenä

Danny ei ole koskaan elänyt erityisen epäterveellisesti, mutta ennen infarktia terveyttä ei kuitenkaa ollut tarvinnut sen kummemmin ajatella.

– Diabetes minulla tosin todettiin, kun olin 50-vuotias, ja sitä on siitä lähtien hoidettu. Toinen polvi on operoitu kolmeen kertaan taksimatkan aikana sattuneen kolarin vuoksi, eikä se koskaan tullut ihan kuntoon. Sydäninfarkti tuli Dannylle täysin yllätyksenä, sillä minkäänlaisia sydänoireita hänellä ei ollut koskaan ennen sitä, eikä hän huomannut itsessään mitään erityistä. Perinnöllistä riskiä kyllä oli, sillä Dannyn isä kuoli sydäninfarktiin.

–Tottakai infarkti oli pysäyttävä tilanne, varoitusmerkki elimistöltä, että nyt pitää vähän korjata elämäntapoja ja huolehtia itsestään mahdollisimman hyvin. Infarktin jälkeen opin, että on suhtauduttava vakavuudella esitettyihin lääkityksiin ja hoito-ohjeisiin, miten pitää ohentaa verta tai tehdä jotakin muuta. Käyn myös vuosittain täydellisessä terveystarkastuksessa.

Lue lisää aiheesta SenioriTerveys-lehden numerosta 5/18.