SenioriTerveys on laaja-alainen seniori-ikäisille suomalaisille suunnattu lehti, joka tarjoaa lukijalleen tietoa kaikista terveyden osa-alueista; fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Lehden keskiössä on seniorin mukava, turvallinen ja aktiivinen arki. Lehdessä mukana lämminhenkisiä, omakohtaisia ja helposti lähestyttäviä henkilötarinoita suomalaisista senioreista.

Hikinen tanssija kruunaa diskon

Joke Linnamaa nauttii yhä diskojen ilmapiiristä. Tiskijukan ura alkoi 53 vuotta sitten.

Yli 50 vuotta suomalaisten tanssittajana

Yksi onnistunut ilta voi muovata peruuttamattomasti ihmisen elämän. Näin kävi Helsingin Munkkiniemestä kotoisin olevalle Jouko ”Joke” Linnamaalle marraskuussa 1968. Hän oli järjestämässä 22-vuotiaana nuorena miehenä Helsingin kauppakorkeakouluun Puliteekki -diskon Pekka ”Takku” Kotilaisen kanssa.

– Puliteekista kaikki alkoi. Olin Takun kanssa kiinnostunut musiikista, ja päätimme järjestää diskon rappioalkoholistiteemalla. Paikka oli tyhjennetty kalusteista, tilalle oli vuokrattu kaupungilta puistonpenkkejä ja roskalaatikoita. Opiskelijat olivat pukeutuneet teemaan kassialmoiksi ja puliukoiksi, muistelee Linnamaa, 75.

– Ammattimainen tiskijukan ura alkoi tuosta illasta, koska minua pyydettiin Takun kanssa välittömästi esiintymään muidenkin osakuntien järjestämiin tilaisuuksiin. Sana kiiri, ja jo seuraavana vuonna pääsimme keikoille Helsingin ulkopuolelle. Meistä tuli ammattilaisia yhdessä yössä, hän jatkaa.

Puliteekkiin saatiin luotua hyvä tunnelma, vaikka äänentoistojärjestelmät olivat alkeellisia.

– Ensimmäiset laitteet olivat Pepe Willbergin kitaravahvistin ja Jorma Kaleniuksen bassovahvistin. Niihin ajettiin vasenta ja oikeaa kanavaa. Musiikki soitettiin kelanauhurilta, koska ei ollut sellaisia levysoittimia, joilla olisi pystynyt soittamaan kunnon soundilla, kertoo Linnamaa.

– Eihän meillä vielä tuolloin ollut juurikaan levyjä. Soitettavat biisit saatiin pääosin pitkän uran musiikkielämässä tehneeltä Ande Päiväläiseltä, hän oli äänittänyt kelanauhurille kansainvälisiltä radiokanavilta biisejä, samoin oman levykokoelmansa helmiä. 

– Soitimme musiikkia laidasta laitaan, jopa progea ja heviä. Kokeiltiin kaikenlaista, siihen aikaan opiskelijat jorasivat mitä musaa tahansa.

Lue lisää Hyvä elämä -lehden numerosta 7/2021!

Raittius toi uuden elämän

– Kyllä tämän sairauden edessä on pitänyt mennä polvilleen. Olen edelleen alkoholisti, mutta toipunut alkoholisti, sanoo Tuula Kiiskinen.

Alkoholismista toipunut työskentelee päihde- ja läheisohjaajana

Toipuvana alkoholistina Tuula Kiiskinen löysi uuden ammatin päihdetyöstä.

Riihimäen Avominnessä päihde- ja läheisohjaajana toimiva Kiiskinen tietää, että päihderiippuvuuksissa on vahva geneettinen perimä.

Alkoholi oli isossa osassa jo lapsuuskodissa. Pulloon oli sittemmin helppoa tarttua omassakin nuoruudessa, jonka Kiiskinen muistaa hyvin alkoholimyönteisenä aikana.

– Genetiikan mukaisesti kestin hyvin alkoholia, eivätkä krapulatkaan vaivanneet. Se oli heti niin sanotusti mun juttu. Ja viina oli myös ihan pirun hyvä lääke arvottomuuden tunteeseen, häpeään ja huonoon itsetuntoon.

Väkivaltainen alkoholisti-isä

Alkoholisoitunut isä hallitsi voimakkaasti koko Tuula Kiiskisen lapsuusaikaa.

Isä oli hyvin väkivaltainen myös perheen äitiä kohtaan.

– Hän pahoinpiteli äitiä, joten me lapset jouduimme vuosien mittaan näkemään todella paljon väkivaltaa. Itselläni ensimmäiset muistikuvat karkuun lähtemisestä olivat, kun olin 7-8-vuotias.

Isän käytös kietoutui hyvin vahvasti vaimon ja kuuden lapsen elämään. 

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 6/2021!

Rakkaus tekee sokeaksi, omaisuus haihtuu ja ystävät katoavat

Helsinkiläinen eläkeläinen Tuula Visa viettää usein koko päivä tietokoneella Facebookin rakkaushuijareita paljastamassa.

Helsinkiläinen Tuula Visa,79, törmää päivittäin käsittämättömään herkkäuskoisuuteen ja sinisilmäisyteen, joka joskus ylittää ymmärryksen ja loogisen ajattelun. Visa on yksityishenkilönä tutkinut yksitoista vuotta rakkaushuijauksia ja ollut tekemisissä noin 4 000 huijatun kanssa. Visa on myös vastaillut noin 300 huijarille ymmärtääkseen heidän toimintatapojaan.

– Kun ennen kehotettiin vanhempia ja isovanhempia pitämän silmällä mukuloidensa netin käyttöä, on mukuloiden tänä päivänä syytä seurata isovanhempiensa nettikavereita ja -yhteyksiä. 

– Olen viikoittain yhteydessä moniin ikäihmisiin, jotka ovat lähettäneet ns. sulhasilleen ulkomaille jopa satoja tuhansia euroja. 

– Osa huijatuista ei suostu edes tuntien puhelinkeskustelujen ja selvien todisteidenkaan jälkeen uskomaan, ettei luvattua avioliittoa koskaan solmita, koska sulhasta ei todellisuudessa ole edes olemassa.

Visa kertoo monet yöt miettineensä, miksi osa ihmisistä on niin helposti huijattavissa. Osalla on mennyt omaisuus, ystävyys- ja sukulaissuhteet, mutta edelleen he jaksavat odottaa olematonta rikasta sulhasta ulkomailta.

Ikäeroa huijatun ja huijattavan välillä voi olla 30-40 vuotta.

– Miksi nelikymppinen rikas mies lähtisi äkkiä etsimään yli 70-vuotiasta puolisoa avioliittotarkoituksella Suomesta? Huijattava jaksaa uskoa rakkauteen, ja tämä kysymys voi saada hänet jopa suuttumaan minulle.

Visan mukaan koulutustaso ei tunnu estävän huijatuksi tulemista.

– Pikemminkin päinvastoin, sillä korkeasti koulutettuja huijattuja on aika paljon. Kun olen joskus esittänyt kysymyksen, miksi uhrit toimineet suorastaan järjenvastaisesti, suurin osa on vastannut olleensa kuin kauko-ohjattuja robotteja. He tekivät juuri niin kuin huijari halusi heidän toimivan. Afrikassa on jopa huijauskouluja, mikä näkyy huijausten ammattimaisuudessa.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 5/2021!

Maksa kiittää vähärasvaisesta ruokavaliosta

Maksan rasvoittumisen riski pienenee, kun ruokavalio on pääosin terveellinen.

Noin miljoona suomalaista kärsii jonkinasteisesta rasvamaksasta. Syynä on usein ylipaino ja liikkumattomuus sekä ruokavalio, joka ei tue maksan terveyttä.

– Lihominen ja liikakalorit ovat yleisin syy ei-alkoholiperäisen rasvamaksan syntyyn. Maksa on se, joka ensimmäisenä imaisee itseensä ruoan liian rasvan, sanoo ravitsemusterapeutti, filosofian tohtori Reijo Laatikainen.

Hän toimii ravitsemusterapeuttina Docrates Syöpäsairaalassa ja Lääkärikeskus Aavassa. Hän on lisäksi kirjoittanut ravintoasioista useita kirjoja.

Laatikainen korostaa sitä, että rasvamaksan ehkäisyssä ja jo syntyneen rasvamaksan hoidossa pätevät samat keinot kuin muunkin terveyden edistämisessä: terveellinen ja oikeanlainen ruokavalio, liikunta ja painon pitäminen normaalirajoissa ja liiallisen alkoholinkäytön vähentäminen.

– Hyvästä ruokavaliosta hyötyy koko keho. Maksan ohella kiittävät sydän ja aivotkin.

Laatikaisen mukaan ruokakeskusteluissa asiat nykyään usein kärjistyvät ja saavat jopa uskonnollissävytteisiä piirteitä.

– Vaikka ruokavaliolla on iso vaikutus terveyteen, niin moni ruokaa liittyvä tekijä ei ole lähtökohtaisesti mustavalkoinen, vaan niissä on monia harmaankin sävyjä. Asioissa pitäisi aina nähdä jatkumo. Lisäksi tutkimusmetodit voivat olla epätarkkoja ja antavat jossakin määrin ristiriitaisia tuloksia. 

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 4/2021!

Laserhoidosta apua moneen vaivaan

Chrisse Bäckström kertoo taistelleensa tiensä laserhoitajaksi ja sanoo olleensa itsekin alkuun skeptinen. – Oli vaikea saada ihmisiä uskomaan laserhoidon tehoon, vaikka siitä oli jo tehty tuhansia tutkimuksia ja todistettua näyttöä sen parantavasta tehosta oli paljon.

Hoitomenetelmä sekä kroonisiin että akuutteihin vaivoihin

Laser on valonlähde, joka tuottaa voimakasta valoa, ja riippuen aallonpituudesta valo tunkeutuu ihokudokseen joko syvälle tai pinnallisesti. Jokaisessa laserissa on ainoastaan yksi määrätty aallonpituus verrattuna tavalliseen valoon, jossa on monta eri aallonpituutta. Lasersäde tunkeutuu syvälle kudokseen stimuloiden solujen omia mekanismeja ja parantaen mitokondrioiden aktiivisuutta. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa laserhoidoista on julkaistu yli 5 000 tutkimusta yli 80 maassa.

Inkoolainen Chrisse Bäckström on yksi Suomen johtavista laserhoitoasiantuntijoista. Hän käyttää laseria lääketieteellisessä hoitomuodossa. Hän on opiskellut sairaanhoitajaksi ja työskennellyt vanhusten parissa.

Noin kaksikymmentä vuotta sitten Bäckström jatkoi vielä opintojaan kirurgiseksi sairaanhoitajaksi ja sai työpaikan Laserklinikalta Helsingistä. 

Siellä hän tutustui ensimmäisen kerran laserhoitoon.

– Eräänä päivänä potilaaksi tuli nainen, jolla oli iso haava jalassa. Koska hoidoista huolimatta haava ei meinannut millään parantua, otettiin kaapista käyttöön iso laserkone, jolla haava hoidettiin, Bäckström muistelee.

Hän kertoo, miten hän ihmetteli laserhoidon tehoa kiinnostuneena ja seurasi haavan parantumista.

– Paraneminenhan ei ollut taikatemppu, vaan todellakin laser paransi haavan nopeasti, eikä kukaan oikein siihen aikaan tiennyt miten. Mieleeni tulivat silloin vanhukset hoivakodissa, joilla oli huonosti paranevia haavoja, kuten makuuhaavoja. Ajattelin että miten mahtava juttu tuo laite olisi siellä.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 3/2021!

”En halua eläkkeelle”

50 vuotta valaisinalalla toiminut Innojok Oy:n myyntipäällikkö ja kenttäedustaja Pentti Toivonen ei suunnittele eläkkeelle jäämistä, sillä virtaa riittää!

Työelämässä aktiivisesti edelleen

Helsinkiläisen valaisinyritys Innojok Oy:n myyntipäällikkö ja kenttäedustaja, 72-vuotias Pentti Toivonen on toiminut 50 vuotta valaisinalalla eikä suunnittele eläkkeelle jäämistä.

– Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1977 asti ja myyntityö on minulle kaikki kaikessa. Olen välillä miettinyt eläkkeelle siirtymistä, mutta todennut, etten halua jäädä pois työelämästä.

– Valaisinalan työn ohella olen ollut mukana rakentamassa taloja, kesämökkejä ja hallirakennuksia omaan käyttöön, vuokrattavaksi ja myyntiin.

Vantaan Korsossa syntynyt ja asunut monitoimimies on asunut viimeiset 30 vuotta Turussa, ja tekee sieltä käsin myyntireissuja ympäri Suomea.

– Jäin yrittäjäeläkkeelle vuonna 2012. Hetken aikaa eläkkeellä oleminen tuntui mukavalta, mutta sitten tapasin Jukka Jokiniemen, valaisinfirman Innojokin omistajan. Tulimme hyvin juttuun ja siitä lähti työurani uudelleen liikkeelle.

Puhuimme aluksi parin-kolmen vuoden pestistä, mutta nyt on jo vierähtänyt kahdeksan vuotta uudessa työelämässä. Tämä on minulle sopivaa vapaata työtä, jossa voin olla oman itseni herra, vaikka olenkin toisen palveluksessa, sanoo Toivonen.

– Työpaikassa on hyvä henki, työn tekeminen on hauskaa ja tapaan aina mukavia, eri ikäisiä ihmisiä. 

– Koen olevani tervetullut kaikissa käymissäni paikoissa. Ilman mukavia asiakkaita ja työkavereita elämä olisi paljon yksitoikkoisempaa.

Saan eläkettä, mutta olen myös tässä työssä tulosvastuullisessa asemassa, kertoo Toivonen.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 2/2021!

Hyvä ystävä on korva ja kainalo

Soili Kaivosojan (vas.) ja Riitta Virkin yhteisellä matkalla on kertynyt paljon hyviä muistoja.

Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle

Ystävät Soili Kaivosoja, 63, ja Riitta Virkki, 70, tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1982.

Soili oli muuttanut muutamaa vuotta aiemmin pieneltä paikkakunnalta Helsinkiin. Vanhat koulukaverit olivat jääneet, eikä uudella paikkakunnalla ollut ehtinyt vielä syntyä tärkeitä ystävyyssuhteita.

Eräänä iltana, sen kummempia miettimättä, Soili nappasi kainaloon punaviinipullon ja kipusi kerrostalossa kerrosta ylemmäksi pimputtamaan pihalla ja kaupassa näkemänsä Riitan ovikelloa.

Ilta vaihtui keittiön pöydän ääressä yöksi. Soili ja Riitta itkivät ja nauroivat, kertoivat elämänsä tarinat toisilleen.

Tai osan niistä, sillä vielä tänäkin päivänä tulee esiin tarinoita, joita he eivät ole toisilleen ehtineet tai muistaneet kertoa.

Skeptmother ja muita suhteita

Riitta muistelee ystävyyden ensiaskeleita edelleen lämpimästi, vaikka ensimmäisistä tapaamisista tulee pian kuluneeksi pian 40 vuotta.

– Ensitapaamisemme, se kun Soili tuli ovemme taakse, oli tärkeä minulle. Hyvin pian sen jälkeen äitini kuoli ja se hienotunteisuus, miten Soili tuli esittämään surunvalittelunsa on jäänyt erityisesti mieleeni. Ystävyydessämme on aina ollut tärkeää läheisyys ja kuuntelu. Niin suruissa kuin iloissakin.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 1/2021!

Lääkäri kotiin

– Etenkin senioreiden kohdalla on hyvä huomioida ihmistä sekä tämän terveyttä kokonaisuutena, tietää Kaarna Terveyspalvelut Oy:n johtava lääkäri Rasmus Latvala. Kuva: Kaarna Terveyspalvelut Oy

Ilman aikataulupaineita

Kaarna Terveyspalvelut Oy on syyskuussa 2017 perustettu kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys.

– Tuomme kotiin sekä lääkärit, sairaanhoitajat, laboratoriot että kodinhoidon avun, kertoo Kaarna Terveyspalvelut Oy:n johtava lääkäri Rasmus Latvala.

– Kotipalvelumme kattavat huomattavan suuren osan terveydenhoidon kentästä ja lisäksi meillä on laaja kumppaniverkosto. Kotilääkärit ovat kokeneita yleis- ja erikoislääkäreitä, jotka tuovat sekä tutkimukset että hoidon potilaan kotiin.

– Lääkärimme suunnittelee hoidon mahdollisimman joustavaksi, tilaa tarvittavat laboratoriotutkimukset kotiin sekä varmistaa jatkohoidon oli sitten kyse tavallisesta flunssasta, selkäkrampista, vuosikontrollitarkastuksesta tai pitkälle edenneestä sairaudesta.

Latvalan mukaan kotiin tuotava lääkäripalvelu on luottamustehtävä, jota ei anneta kenen tahansa käsiin.

– Kiinnostusta kotiin tuotaville terveyspalveluille ja kotilääkäritoiminnalle tuntuisi löytyvän. Monet asiakkaamme ovat sellaisia, jotka käyttävät palveluitamme säännöllisesti.

Suurin käyttäjäryhmä ovat selvästi työelämänsä jo ohittaneet henkilöt, jotka eivät ole enää aktiivisen työterveyshuollon palveluiden piirissä.

– Toinen pääkäyttäjäryhmä on vuosien varrella ollut lapsiperheet, mutta heidän keskuudessaan taitavat tällä hetkellä digitaaliset terveyspalvelut nostaa suosiotaan, sanoo Latvala.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 8/2020!

Muistisairauksien tunnistusta varhaisvaiheessa kehitetään

Aamulla kokojyväviljaa ja siemeniä sekä paljon mustikoita ja vadelmia tai mansikoita!

Tunnista merkit ja tarkista ruokavalio

Hajuaistin menetys tunnetaan Alzheimerin tautiin liittyvänä piirteenä, ja nyt haju- ja makuaistin menetyksestä on puhuttu myös koronaviruksen yhteydessä.

– Ilmalla, jota hengitämme, on nenän kautta suora yhteys aina aivoihin asti, selittää apulaisprofessori Katja Kanninen. Hän johtaa apulaisprofessorina Neurobiology of Disease -tutkimusryhmää A.I.Virtanen -instituutissa Itä-Suomen yliopistossa.

– Parin vuoden aikana olemme kehittäneet uuden solumallin, jonka avulla voidaan tutkia, miten hengityksessä nenän kautta kulkevat partikkelit vaikuttavat aivoterveyteen ja mahdollisesti myös muistisairauksien syntyyn, hän kertoo.

Solumalli on tutkimusmenetelmänä sillä tavalla edistyksellinen, että siinä otetaan ihmisen nenäontelon hajuepiteelistä paikallispuudutuksella elävä solunäyte, eli tutkimukseen ei tarvita eläimiä.

Nenästä otettu solumalli altistetaan ilmansaasteille tai viruksille ja muutoksia verrataan ei-altistettuihin soluihin.

Lue lisää Senioriterveyden numerosta 7/2020!

Pienikin elintapa - muutos tekee hyvää

Helpohko konsti lisätä liikkumistaan, on päättää kävellä joka päivä jotakin satoja metrejä. Se on hyvä alku.

Tuki- ja liikuntaelinterveyttä rakennetaan arjessa

Itse voi tehdä paljon terveytensä hyväksi, jos vain haluaa. Useimmat lisäksi tietävät, mitä pitäisi tehdä. Ajatuksena muutosten teko on helppoa, mutta käytännössä vaikeaa.

– Jos vain ohjeita antamalla voitaisiin ratkaista suomalaisten liikkumattomuus, ravitsemus ja ylipaino, meillä ei olisi mitään ongelmia. Tosielämässä elintapamuutokset ilman minkäänlaista tukea ovat monelle vaikeita, sanoo Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen.

Hän on koulutukseltaan sosiaalipsykologi ja väitellyt tohtoriksi itsesäätelyn ja motivaatiotekijöiden vaikutuksista elintapavalintoihin.

Uutta hyvää päivään

Kinnusen mukaan kaikki lähtee siitä, että tunnistamme itsestämme sen, mitä teemme hyvin. Hyvää on helpompi lisätä kuin huonoa poistaa. Muutoksen rakentaminen tai uusien taitojen hankkiminen onnistuu, kun tuodaan pieniä uusia asioita olemassa olevien taitojen päälle.

– Itse kukin on oman arkensa paras asiantuntija. Jos lisää jonkun pienen hyvän jutun päiväänsä ja tekee sitä joka päivä, se automatisoituu nopeasti ja pienestä muutoksesta kasvaa isoja juttuja.

– Samalla ihmisen itsetunto paranee, kun hän oivaltaa, että hän pärjää ja osaa tehdä oikeita asioita.

– On helpompi vaikkapa päättää, että syö ennen jokaista lounasta yhden porkkanan kuin että yrittäisi olla syömättä suklaata, Kinnunen toteaa.

Lue lisää Senioriterveyden 6/2020!