Poromies toivoo metsästykseen vähemmän byrokratiaa

Ahma saattaa elää porotokan keskellä kuukausia aiheuttamatta mitään vahinkoja, kunnes sillä yhtenä päivänä napsahtaa jotakin päässä ja se aloittaa silmittömän tappamisen.

– Lisäksi eri yksilöt käyttäytyvät hyvin eri tavoin. Joku saattaa olla rauhallinen, toinen suoranainen sarjamurhaaja. Yksi pienikokoinen naarasahma tappoi seitsemän poroa, yhden ketun, metson ja saukon yhden ainoan päivän aikana. Se tappoi kaiken minkä sen tielle osui, mutta söi yhdeltä porolta vain kielen, sanoo muoniolainen poroisäntä Markku Rauhala.

– Monen asiantuntijan mukaan ahman tappamisvimma riippuisi sääolosuhteista. Minusta kyse on enemmän jonkinlaisesta reviirikäyttäytymisestä eikä esimerkiksi lumiolosuhteista, koska ahma voi ryhtyä tappajaksi oman kokemukseni mukaan mihin vuodenaikaan tahansa. Täysikasvuisen poron tappaminen ei ole ahmalle ongelma etenkään pehmeässä lumessa, jossa ahman leveä tassu on omiaan kantamaan sitä.

Rauhalalla on kännykkäkameralla kuvattu video, jossa ahma hyökkää avoimella tunturipaljakalla täysikasvuisen poron kimppuun.

– Kamppailu on on ohitse alle viidessä minuutissa. Kun ahma pääsee kiinni poron niskaan se puree niin kauan kunnes selkäydin vaurioituu ja poro halvaantuu. Kuolema on tuskallinen ja hidas.

Ahma nimenomaan tekee haaskoja

Rauhala pitää vääränä käsitystä, että ahma käyttäisi hyväkseen enimmäkseen haaskoja.

– Minun kokemukseni on, että ahma nimenomaan tekee haaskoja. Luonto tietää tämän, sillä esimerkiksi pienpedot ja ahma elävät symbioosissa. Ketut ovat oppineet seuramaan ahman jälkiä, koska ne tietävät saaliin odottavan jäljen päässä. Ahma tappaa eläimen, syö mitä syö ja jättää yleensä suuren osan haaskaksi päinvastoin kuin esimerkiksi karhu, joka palaa uudelleen haaskalle.

Lue lisää Ase & Erän numerosta 5/2019!