Jorma Uotisen seitsemännen kerroksen töölöläisasunnon iso ikkuna antaa pitkälle alas Runeberginkatua. Näkymä sopii avarasti maailmaa katselevalle, moneen suuntaan antautuvalle tanssitaiteilijalle. Uotinen ottaa päivittäin valoisassa asunnossaan muutaman tanssiaskeleen. Kodissa on oma rauha, mutta vieressä virikkeellinen kaupungin syke.

Uotinen esittää parhaillaan Presidentti Urho Kekkosen roolia Uotinen Goes Kekkonen -teoksessa Tamminiemen museossa. Muun muassa Kekkosen henkilökultin syntymistä tutkailevan teoksen maaliskuun ja syyskuun esitykset myytiin loppuun ja loput keväältä peruutetut esitykset on siirretty syksyyn. Uotinen tuntuu sopivan Kekkosen rooliin kuin nakutettuna. Samaa näköä ja olemusta on, mutta yhdennäköisyys rajoittuu Uotisen mielestä lähinnä kaljuuteen, silmälaseihin ja yli 180 senttimetrin pituuteen. Ruumiinrakenne miehillä on varsin samanlainen.

– Kekkosella oli ihan loppuvuosiin asti hyvä ryhti. Hänen pojantyttärensä Tea Kekkonen oli katsomassa esitystä ensi-illassa. Hän sanoi, että Suomessa on ollut kaksi ryhdikästä miestä – hänen isoisänsä ja Uotinen.

– Saattaa olla, että luonteessakin on jotain yhteneväisyyksiä, mutta kun en tuntenut Kekkosta, ja kaikki perustuu vaan siihen, mitä on kirjoitettu, niin en vedä itse liian pitkälle tämmöisiä johtopäätöksiä, Uotinen naurahtaa vertaukselle myös luonteiden samankaltaisuudesta.

Teatterinäyttämöön verrattuna poikkeuksellinen esityspaikka tekee teoksesta Uotiselle harvinaislaatuisen ja vaativan. Museotilassa pitää huomioida monta asiaa, kuten että joihinkin esineisiin ei saa koskea, ja tilaan mahtuu vain 30 katsojaa kerralla.

Kevään Talentin suorat lähetykset jatkuvat televisiossa, mutta konsertit Tampereen Komediateatterissa ja Porin Rakastajat -teatterissa sekä Unkarin festivaaleilla sekä Senioriliiton Rohkeasti seniori -kampanja on kaikki siirretty syksyyn. Pysyvä ”pesti” on Unicefin Hyvän tahdon lähettilyys, missä tehtävässä muun muassa kenttämatkat apua saaneisiin Vietnamiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan ovat jääneet mieleen.

– Tekemistä on sopivasti, koska minulle täytyy jäädä myös vapaapäiviä, jolloin en suorita mitään.

Lue lisää Antiikki ja taide -lehden numerosta 2/2020!