Joukkoliikenneterminaalin työt alkavat Pasilansillalla

Pasilan joukkoliikenneterminaali (Kuva Arkkitehdit Soini&Horto Oy)

Pasilan joukkoliikenneterminaalin valmistelevat rakennustyöt alkavat Pasilansillalla joulukuussa 2017. Hankkeessa Pasilansiltaa levennetään ja sen itäpäätä korjataan. Uusi joukkoliikenneterminaali tulee aseman edustalle. Haitat liikenteelle ovat urakan alussa vähäiset mutta ne lisääntyvät kesällä ja syksyllä 2018. Työt kestävät lokakuuhun 2019.

Joukkoliikenneterminaali ja siihen liittyvät työt on yksi merkittävimmin Pasilan ja lähiseudun liikenteeseen vaikuttavista työmaista lähivuosina.

– Työt alkavat Pasilansillan itäpäähän tehtävillä työnaikaisilla liikennejärjestelyillä, jossa sillalta lännestä päin Ratapihantielle etelään kääntyvä kaista poistuu ja siirtyy keskimmäiselle kaistalle. Samalla sillan eteläreunassa oleva jalankulku- ja pyöräkaista siirretään keskemmälle, vanhalle ajoradalle, kertoo projektipäällikkö Juuso Luoto kaupunkiympäristön toimialalta.

Alkuvaiheessa töiden pääpaino tulee olemaan Pasilansillan alla, rata-alueella. Keväällä 2018 työt siirtyvät sillan päälle ja Ratapihantien risteysalueelle. Läheisillä kaduilla Helen Sähköverkko Oy tekee terminaalin tarpeisiin liittyviä kaapelitöitä.

Urakassa Pasilansillan itäpäätä korjataan ja aseman edustalla siltaa levennetään noin 13 metriä. Uuden ja vanhan kannen päälle tulee uusi joukkoliikenneterminaali. Raitiovaunupysäkit rakennetaan terminaalin keskelle ja linja-autopysäkit reunoille.

Jalankulku- ja polkupyöräliikenne ohjataan kulkemaan terminaalin laidoissa omilla väylillään. Asemapäällikönkadun ja Ratapihantien risteyksen muutokset tehdään samalla. Risteyksessä otetaan jatkossa paremmin huomioon kaikki liikennemuodot.

– Rakennustöiden valmistuttua uusi risteysalue ja joukkoliikenneterminaali palvelevat alueen liikennevirtoja paremmin koko kehittyvän Pasilan alueella, sanoo Pasilan projektinjohtaja Niina Puumalainen kaupunginkansliasta.

Joukkoliikenneterminaalin rakennustöiden vuoksi kesällä 2018 Pasilansillan ja Ratapihantien risteysalueella tehdään useita työnaikaisia liikennejärjestelyjä, joista aiheutuu liikenteelle häiriötä. Raitiovaunu 7 liikennöinti Pasilan sillalla katkeaa syksyllä 2018 rakennustöiden vuoksi.

Urakoitsijana toimii Graniittirakennus Kallio Oy.

Pasila on liikenteen risteyskohta ja Helsingin seudun vilkkaimpia joukkoliikenteen vaihtopaikkoja.

Tulevaisuudessa Pasila kehittyy entistä merkittävämmäksi joukkoliikenteen keskukseksi. Syksyllä 2019 avautuvasta Pasilan asemasta tulee Suomen vilkkain.

Pasilan asemalla kulkee vuonna 2025 joka päivä 850 bussia, 900 junaa, 400 raitiovaunua ja 130 000 matkustajaa.

Pasilan toisen aseman, Ilmalan, merkitys kasvaa alueen rakentuessa.

Pasilan uudistuksen yhteydessä rakennetaan myös läntinen lisäraide, joka sujuvoittaa koko maan junaliikennettä.

Kalasatamaan oma sähköasema

Helen Sähköverkko Kalasatama sähköasema Suvilahti. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co.
Aurinkovoimala ja uutta tekniikkaa

Kalasataman uudella sähköasemalla on oma aurinkovoimala sekä aivan uutta vianhallintatekniikkaa.
Helsingin Kalasatama kasvaa ja kehittyy vauhdikkaasti. Uuteen kaupunginosaan rakennettiin myös oma sähköasema, joka huolehtii alueella huippuluokan sähkönjakelusta ja varmistaa omalta osaltaan Kalasataman kehittymisen Helsingin näyteikkunaksi. Uuden sähköaseman verkossa pilotoidaan kriittistä, isoa kohdetta, jossa sähköverkon mahdolliset viat ohitetaan automaattisesti uuden vianhallintatekniikan ansiosta.
Sähköasema tarvitsee sähköä myös omaan käyttöön ja tekniikan pyörittämiseen. Kalasataman sähköasemalla käytetään uusiutuvaa energiaa: sähköä saadaan rakennuksen katolle asennetuista 28 aurinkopaneelista ja lämmitykseen hyödynnetään muuntajien hukkalämpöä.
Sähköaseman keskeinen sijainti kulttuurillisesti tärkeän alueen keskellä on asettanut myös sähköasemakokonaisuudelle korkeat arkkitehtuuriset vaatimukset. Korkeatasoiset betoni- ja metallirakenteet sulautuvat historialliseen alueeseen. Aluetta tulee ensi vuonna ympäröimään graffitiaita, jolla sähköasema kytketään vielä paremmin ympäröivään kaupunkikuvaan.
Kalasatama tarjoaa kodin 25000 ihmiselle ja 10000 työpaikalle vuoteen 2040 mennessä kaupungin suunnitelmien mukaan. Alue on esimerkki uudenlaisesta suunnittelusta, missä kokeillaan monia uudenlaisia älykkään kaupungin ratkaisuja. Kalasataman energiajärjestelmä yhdistää paikallista pientuotantoa, sähköautoilua tukevaa infrastruktuuria, sähkön varastointia ja älykästä siirtoverkkoa.

Tavaraa ja huonekaluja heiteltiin ikkunasta Pengerkadulla

Poliisi joutui katkaisemaan torstaina 16.11. liikenteen Pengerkadulla, kun päihtynyt henkilö heitteli kerrostaloasunnosta irtaimistoa suoraan kadulle.
Välikohtaus sattui Pengerkadun ja Helsinginkadun risteyksessä.
Teosta epälty otettiin kiinni.
Kadulle oli heitetty muun muassa nojatuoli sekä astioita ja kattiloita sekä muuta irtaimistoa.
Asunnosta kuului ennen irtaimiston heittelemistä huutoa ja ohikulkijat päivittelivät, että oli ihme ettei tavaraa osunut kehenkään ihmiseen.
Ainakin yksi auto vaurioitui kahakassa.

Kallio Kipinöi -kaupunkifestivaali 17.11. - 26.11.

Kallio Kipinöi -kaupunkifestivaali 17.11. - 26.11.
Avajaiset ovat Setlementtitalon Garagessa lauantaina 18.11.

Kymmenpäiväinen Kallio Kipinöi -monitaidefestivaali tuo taas kalliolaista osaamista marraskuun loppuun.
Tarjolla on muun muassa konsertteja, kulttuurikävelyjä, tietovisoja, kirjailtoja, klubeja ja näyttelyitä, avoimia teatteritreenejä sekä ensi-iltaesityksiä. Tapahtuman pääjärjestelystä vastaa Kallion Kulttuuriverkosto. Festivaali järjestetään nyt 21. kerran.
Musiikkikattauksessa on esimerkiksi rautalankaa, ​folkia, ​maailmanmusiikkia, punkkia​ ​ja Mozartia​.​ Festivaalin artisteja ovat muun muassa Agents ja Vesa Haaja, Maarit Hurmerinta, Jorma Uotinen, Ville Leinonen, Riitaoja-yhtye sekä Them Bird Things ja Siinai joilta on ilmestynyt juuri kriitikoiden ylistämät levyt. Viikolla voi myös tilata vaikka oman talonsa porrashuoneeseen rappulaulukonsertin.
Teatteri Kultsa tuo viikoille esityksen jossa, esitetään Shakespearen 37 näytelmää 97 minuutissa. Avaus perjantaina 17.11. Kallion ravintoloita kiertää Runorundi. Stadin kadonneet-yhtyeen Anna E. Karvonen esitelmöi stadilaisesta kansanmusiikista osittaen laulaen. Remontoitui Ebeneser-talo avaa ovensa viikolla ja talossa järjestetään esittelykierros.
Kulttuuriviikko muistaa myös kahta suomalaisen populaarikulttuurin merkkihahmoa, Gösta Sundqvistia ja Baddingia. Kalliossa ​aikoinaan vaikuttanut laulajalegenda Rauli ”Badding” Somerjoen syntymästä on nyt kulunut 70 vuotta. Baddingin muistoa vaalitaan festivaalin päätösviikonlopun Badding -tansseissa.
Kallio Kipinöi on 21 elinvuotensa aikana ollut koelaboratorio ja ponnahduslauta monelle sittemmin kaupunkikulttuuri ilmiöksi muodostuneelle tapahtumalle. Jo 2000-luvun alussa Kipinöi -viikolla oli ruokatapahtumia, katutaidetta ja elokuvaesityksiä, jotka olivat esiasteita tämän päivän Pop-up-kulttuurille.
Kallio Kipinöi -avajaiset ovat Setlementtitalon Garagessa lauantaina 18.11. klo 15 alkaen.

Katso koko ohjelma Kallio-lehden nro 21 sivuilta 8-9!

Kodittomia Suomessa 7 000 – suurin osa Helsingissä

Juontaja pisti asuntopaneelin tiukoille. Kuvissa valtuutettu Silvia Modig (vas.), ministeri Kimmo Tiilikainen (toinen vas) ja oppositiojohtaja Antti Rinne (toinen oik.). Kuva: Katja Karjalainen.
Asunnottomien yö vietettiin Dallapénpuistossa

– Tunsin olevani liian hyvässä kunnossa saadakseni asunnon, kunnes ymmärsin, että ansaitsen oman kodin kuten kaikki muutkin. Olen nukkunut ystävieni luona, ja äitini.
He ovat minua hyvää hyvyyttään majoittaneet. On tarjottu apua, mutta ylpeyteni estää minua vaivaamasta ketään, Hemppa kertoo Ulla Pyyvaaran kirjoittaman ja Arto Timosen kuvaamassa tuoreessa valokuvakirjassa ”Naamat – tarinoita asunnottomuudesta” (Into 2017). Se jaettiin Helsingin Asunnottomien yössä myös ministeri Kimmo Tiilikaiselle.
Olimme taas Asunnottomien yössä 17.10. Kaupunki täyttyy tapahtumista mm. Kalliossa, Vallilassa, Hermannissa, Kontulassa, Myllypurossa ja Malmilla. Teemana on asunnottomien itsemääräämisoikeus.
Katja Karjalaisen ottamia kuvia julkaistaan Harjun nuorisotalon ja Dallapénpuiston päätapahtumasta. Tapahtumaa on vietetty 1990-luvun lopulta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea.

Lue lisää Kallio-lehden numerosta 20/2017.

Veroprosentti kevenee asumisen kalleuden vastapainoksi?

– Kasvavan kaupungin on jatkuvasti kehityttävä, mikä edellyttää järkeviä ja hyvin kohdistettuja investointeja. Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan olennaisilta osin panostamalla asumista, liikennettä ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin, Pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Pormestari Jan Vapaavuori Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta: Vahva panostus investointeihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin – Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi Talouden kasvu yhdistettynä kaupungin vastuullisen taloudenpidon perinteeseen mahdollistavat uusia panostuksia niin investointeihin kuin käyttötalouspuolelle. Erityisesti lisäykset näkyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kaupunkistrategiassa linjatun mukaisesti. Helsingin talouden hyvä kokonaistilanne mahdollistaa kohoavien asumiskustannusten kompensoimisen maltillisella, puolen prosenttiyksikön tuloveron kevennyksellä. Jatkossa Helsinki soveltaisi 18 % kunnallisverokantaa.
Investointien rahoitus sekä strategian mukaiset panostukset käyttötalouteen pystytään veroalennuksen jälkeenkin kattamaan tulorahoituksella ilman merkittävää lisävelkaantumista.

Kaupungin taloudellinen tilanne näyttää edellisiä vuosia vakaammalta, mikä johtuu koko maan taloustilanteen elpymisestä ja Helsinkiin sijoittuneiden yritysten kasvusta.
Kaikkiaan verotuloja arvioidaan kuluvana vuonna kertyvän yhteensä 222 miljoonaa euroa talousarviossa 2017 ennakoitua enemmän. Erityisesti yhteisöveron vahva kasvu nostaa verotuloennustetta. Vuonna 2017 toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan muodostuvan tuoreimman ennusteen mukaan noin 60 miljoonaa euroa positiiviseksi ja tämä mahdollistaa lainakannan alentamisen vastaavasti. Kaupungin maksuvalmius säilyy hyvällä tasolla vuonna 2017. Kuluvan vuoden asettamat lähtökohdat tulevan vuoden talousarvion suunnittelulle ovat siis myönteiset.

Lue koko juttu Kallio-lehden numerosta 19/2017.

Suomen paras taloyhtiö on Kallion Agricolankulma

Kuvassa hallituksen jäsen Otto Heinonen, isännöitsijä Mika Balk ja puheenjohtaja Suvi Kiesiläinen.
Kotitalo-lehti ja Isännöintiliitto julkistivat vuoden 2017 parhaan taloyhtiön Helsingin Messukeskuksen kiinteistömessuilla

Viiden finalistin joukosta kilpailun voitti Kalliossa sijaitseva As Oy Agricolankulma.
Voiton perusteluina kerrotaan seuraavaa: ”Taloyhtiö on ottanut innovatiivisella otteella käyttöön erilaisia ratkaisuja asumisen kehittämiseen. Yhtiön kunnosta on pidetty huolta, ja asukkaat on otettu mukaan remonttien suunnitteluun. Yhteistyö isännöinnin ja hallituksen välillä sujuu erinomaisesti.”
Lue juttu kokonaan Kallio-lehden numerosta 18.

Hakaniemen kauppahallissa käy kuhina – kuusi uutta yrittäjää

Sisustus Margan pop up-liike Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa

Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa on aloittanut kuusi uutta pop up- kauppiasta. Kauppahalliin haettiin uusia kauppiaita, joiden palvelut ja tuotteet täydentävät ja tukevat hallin nykyistä toimintaa ja valikoimaa. Väliaikaiset pop up- myyntipaikat ovat saavuttaneet hyvän suosion Hakaniemen kauppahallissa matalan kynnyksen yritystoimintana. Hakaniemen kauppahalli palvelee normaalisti ensi vuoden alkuun saakka, kunnes hallin peruskorjaus voidaan aloittaa. Peruskorjauksen aikana hallimyynti jatkuu keskeytymättä väliaikaisissa tiloissa, Hakaniemen torilla.
TaavaNainen, joka vierailee hallissa jo toista kertaa, tuo tullessaan myyntiin ainutlaatuisen valikoiman nukkekotitarvikkeita ja suomalaisten käsityöyrittäjien tuotteita. Taavan putiikista löydät käsintehtyjä koruja, joissa on käytetty taidokkaasti muun muassa poronnahkaa, kansallispukukankaita ja puuta. Myös aidot 60- ja 70-lukujen värikkäät kankaat ovat saaneet uuden elämän käsintehdyissä asusteissa. TaavaNaisen putiikista pakkaat ostoskassiin virkattuja leluja, kortteja, pipoja, koirien taluttimia ja heijastimia. Valikoima on laaja, mutta erityisesti on panostettu suomalaisuuteen ja kädentaitoihin.

Suurimmassa osassa Helsingin kirjastoja luovutaan käteisestä

Käteisen rahan vastaanottaminen loppuu suurimmassa osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vuodenvaihteessa. Kymmenessä kirjastossa eri puolella Helsinkiä voi maksaa jatkossakin käteisellä. Kirjastomaksut voi hoitaa helpoimmin maksukortilla tai verkkomaksuna HelMet.fi:ssä. Muutos vapauttaa kirjastotyöntekijöille enemmän työaikaa varsinaiseen kirjastotyöhön.
Käteisestä luovutaan pienissä- ja keskisuurissa kirjastoissa 1.1.2016 alkaen.
Näissä kymmenessä kirjastossa käteisellä voi maksaa jatkossakin:
Itäkeskus, Kallio, Kirjasto 10, Malmi, Oulunkylä , Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu, Töölö (parhaillaan remontissa), Vuosaari
– Toimipisteet, joissa käteiskassat säilyvät edelleen, on valittu ensisijaisesti maksutapahtumien määrän perusteella. Olemme myös varmistaneet, että käteistä käsitteleviä kirjastoja löytyy eri puolilta kaupunkia, kertoo talouspäällikkö Ari Tirri Helsingin kaupunginkirjastosta.
Kirjastoautoissa ja Sakarinmäen lastenkirjastossa ei edelleenkään ole maksumahdollisuutta.

Työaikaa vapautuu kirjastotyöhön
Käteismaksaminen on vähentymässä koko maassa samalla kun maksukorttien ja verkkomaksamisen käyttö lisääntyvät.
– Kirjaston talouden kannalta käteiskassojen vähentäminen tuo säästöjä ja vapauttaa kirjaston henkilöstön työaikaa varsinaiseen kirjastotyöhön, Ari Tirri kertoo.
Käteiskassojen vähentäminen vapauttaakin työaikaa kirjastotyöhön noin 400 työpäivää vuosittain. Käteisen käytön vähentäminen pienentää myös erilaisia riskejä, kuten varkauksien mahdollisuuden.

Kallio Block Party pysäyttää Kurvin!

Jo viidennen kerran järjestettävä Kallio Block Party muuntaa Kurvin alueen kaupunkilaisten omaksi juhla-alueeksi lauantaina 1.8. Muun muassa musiikkia ja katutaidetta esittelevä kaupunkifestivaali luo vaihtoehtoisen todellisuuden ja visioi miltä yksi Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä alueista näyttäisi ilman moottoriliikennettä.
Aiempien vuosien tapaan tapahtuman avausesiintyjä edustaa Kallio-henkeä pidemmällä perspektiivillä. Tapahtuman avaa juuri 60-vuotisjuhliaan viettänyt punk-legenda Pelle Miljoona. Pelle nähdään myös tapahtumaan rahoitusta keräävän joukkorahoituskampanjan videolla. Kallio Block Partyn tarkempi ohjelma julkistetaan heinäkuun aikana.
Kampanja toteutetaan aikavälillä 15.6. – 18.7. osoitteessa www.mesenaatti.me/kbp2015. Rahoitus-vastikkeena on mm. t-paitoja ja kasseja, joita valmistettaessa on kiinnitetty huomiota niiden laatuun ja eettisyyteen. Mukana on myös kehitysvammaisten työkeskus Aulassa suunniteltuja ja käsin valmistettuja kangaskasseja. Muita tuotteita ovat suunnitelleet mm. Milla Paloniemi, Frida Lindholm sekä Jani Tolin.
Kallio-liikkeen vapaaehtoisten toteuttama ilmaistapahtuma on aikaisempina vuosina järjestetty Fleminginkadulla, Vaasankadulla, Kolmannella linjalla ja Helsinginkadulla. Kukaan ei saa järjestely-töistä palkkaa, ja myös monipuolinen esiintyjäjoukko on kokonaisuudessaan mukana ilman korvausta. Tänä vuonna Kurvissa järjestettävien bileiden järjestelyt ovat vaativammat kuin koskaan, ja niinpä tapahtumaan haetaan lisäpontta joukkorahoituksen avulla.
Yhteisöllisyys on edelleen tapahtuman kantava voima. Myös alueen asukkaat ja muut toimijat halutaan mukaan suunnittelemaan tapahtumaa, jonka ajatuksena on olla kaupunkilaislähtöinen juhla, jonne jokainen on tervetullut. Kaikki voivat osallistua festivaalin toteuttamiseen omalla tavallaan, niin ideoinnin, vapaaehtoistyön kuin yhteisörahoituksen muodossa. Tänä vuonna yksi pääteemoista on ympäristö, ja etenkin alueen puhtaanapitoon halutaan panostaa tuntuvasti. Myös osallistujia kannustetaan huomioimaan siisteyden merkitys yhteisessä kaupunkikuvassa.