Työväenasuntomuseo ei avaudu kesäksi

Kaupunginmuseossa on aikaistettu aukiolo kesäkaudella lapsiperheiden toiveesta. Kuva: Maija Astikainen

Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvien museoiden palveluissa tehdään muutoksia ennätyksellisten kävijävuosien jälkeen. Senaatintorin kulmalla sijaitseva lippulaivamuseo, Helsingin kaupunginmuseo, vastaa lapsiperheiden toiveisiin ja aikaistaa aukiolojaan kesäkaudeksi. Hakasalmen huvilan seuraavat kaksi näyttelyä ovat maksullisia aikuisille kävijöille ja tavallisesti kesäisin auki oleva Työväenasuntomuseo ei avaudu tänä vuonna.

Alppilassa sijaitseva Työväenasuntomuseo ei avaudu kesäkaudeksi resurssisyistä johtuen. Tänä vuonna kaupungin tarinoista kiinnostuneille tarjotaan kuitenkin mahdollisuus osallistua Työväenasuntomuseon ympäristössä järjestettäville kävelykierroksille. Kävelyiden aiheena on muistovuoden 1918 tapahtumat. Kaupunginmuseon tavoitteena on avata Työväenasuntomuseo uudelleen seuraavan vuoden kesäksi.

Aikaistettu aukiolo kesäkaudella

Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo vastaa lapsiperheiden toiveisiin ja avautuu kesäkaudella 4.6.–31.8.2018 arkisin jo kello 9 normaalin kello 11 aukeamisen sijaan. Syksystä kevätkauteen aamutunnit on varattu koululais- ja päiväkotiryhmille, mutta lomakaudella museo avautuu kaikille jo aamusta. Kaupunginmuseo on panostanut jo pitkään lapsiperheiden maksuttomaan tarjontaan ja lapsikävijöiden oma näyttely, Lasten kaupunki, onkin yksi museon suosituimmista näyttelyistä. Aikaistettu aukiolo parantaa myös matkailijoille tarjottavia palveluita matkailu-Helsingin ytimessä olevissa Torikortteleissa. Kaupunginmuseon tavoitteena on tehdä muutoksesta pysyvä tulevillekin kesäkausille.

Töölönlahdella sijaitseva Hakasalmen huvila on sulkeutunut remontin vuoksi ja aukeaa seuraavan kerran syyskuussa. Huvilan seuraava näyttely, Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä (14.9.2018–1.9.2019) tulee olemaan maksullinen, samoin vuonna 2019 avattava, yhteistyössä HAM Helsingin taidemuseon kanssa toteutettava, sota-ajan mielialoja käsittelevä näyttelykokonaisuus. Hinnoittelu noudattaa samoja linjoja HAMin kanssa. Näyttelyiden aikana kävijöille tarjotaan maksuttomia tapahtumapäiviä. Museossa käy myös Museokortti. Alle 18-vuotiaille pääsy näyttelyihin on maksuton.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 8!

Riikka Reina Kallion uudeksi kirkkoherraksi

Riikka Reina. Kuva: Maru Lemmetty
Ensimmäistä kertaa virkaan nainen

Kallion seurakunnan uusi kirkkoherra on Riikka Reina. Seurakuntaneuvosto valitsi hänet tehtävään illan kokouksessaan. Valinnan myötä Kallion seurakunta saa historiansa ensimmäisen naispuolisen kirkkoherran.

Seurakuntaneuvosto äänesti ehdokkaiden välillä. Riikka Reina sai 15 ääntä ja Kirsi Rantala 2 ääntä. Virkaa haki 17 hakijaa.

Riikka Reinalla, 42, on laaja ja monipuolinen työkokemus kirkossa ja koulutussektorilla. Teologian maisteri Riikka Reina on toiminut seurakuntapastorina ja kasvatuksen työalavastaavana Paavalin seurakunnassa, kouluttajana Seurakuntaopistossa ja kehittämispäällikkönä Kirkkopalvelut ry:ssä. Kokemusta muutosjohtamisesta Reinalla on kertynyt muun muassa Agricolan kehittämisyksikön johdossa. Tällä hetkellä hän toimii asiantuntijana ja vt. toimitusjohtajana Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksessä  AMKE:ssa.

– Valinnassa painotimme erityisesti monipuolista johtamiskokemusta ja valmiutta auttaa seurakuntaa uudistumaan niin, että pystymme entistä paremmin kohtaamaan jokaisen alueen asukkaan.”, kertoo seurakuntaneuvoston kokousten puheenjohtaja Johanna Hautakorpi. ”Riikka Reinasta saamme rohkean kirkkoherran, jolla on vahva näky kaikkien yhteisestä kirkosta., hän sanoo.

Kirkkoherran virka tuli auki, kun edeltävä kirkkoherra Teemu Laajasalo valittiin Helsingin piispaksi syksyllä 2017.

Taideyliopiston uudistila vahvistaa Sörnäisten taidekeskittymää

Havainnekuva Taideyliopiston uudisrakennuksen arkkitehtuurisuunnitelmasta. Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy
Tavoitteena on, että uudisrakennus valmistuu Sörnäisten rantatielle viimeistään vuonna 2021

Taideyliopisto rakennuttaa parhaillaan Sörnäisten rantatielle, nk. ”Myllytontille” uudisrakennusta. Vuonna 2021 valmistuvassa rakennuksessa yhdistyvät tontilla olevat vanhat, suojellut rakennukset ja tulevaisuuden taideopetuksen tarpeet. Rakennuksen suunnittelee palkittu JKMM Arkkitehdit Oy, jonka pääsuunnittelija Asmo Jaaksi on infotilaisuudessa esittelemässä arkkitehtuurisuunnitelmia median edustajille.

JKMM Arkkitehdit tunnetaan mm. Suomen Kirnu-paviljongista Shanghain maailmannäyttelyssä, Vallilan OP-keskuksesta sekä Lasipalatsin yhteyteen rakennettavasta, tänä vuonna yleisölle avautuvasta Amos Rex -museosta.

Taideyliopiston uudisrakennus sisältää mm. yleisölle avoimia galleriatiloja. Sen valmistuessa Sörnäisiin syntyykin monialainen taidekampus, joka vahvistaa alueen ennestäänkin vilkasta kulttuurielämää. Erityisesti Kuvataideakatemian käyttöön tarkoitettu rakennus nousee aivan Teatterikorkeakoulun naapuriin, mikä mahdollistaa aiempaa tiiviimmän yhteistyön Taideyliopiston eri taiteenalojen välillä.

Taideyliopiston tulevaisuuden suunnitelmana on tiivistää toimintansa kahdelle kampukselle: Töölöön ja Sörnäisiin. Taideyliopiston kampusvisioon kuuluu myös Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitsevan, Sibelius-Akatemian vanhan päärakennuksen peruskorjaus. Vuonna 1931 valmistuneen arvokiinteistön remontin mahdollistaa kolmen Taideyliopiston käytössä olevan kiinteistön siirtyminen ruotsalaisen kiinteistösijoittajan Hemsön omistukseen maaliskuussa 2018.

Lue lisää Kallio lehden numerosta 6!

Joogakeidas Puu-Vallilan laidalla

Yoga Basea luotsaavat kokeneet joogaopettajat ja ammattitanssijat Tiina Mankki ja Kirsi Tikka.

Tarkkasilmäisimmät ovat huomanneet, että Puu-Vallilan laidalle, kirjaston kupeeseen, on ilmestynyt pieni joogastudio. Yoga Base Helsinki avattiin viime vuoden elokuussa kauneushoitola Beaumen kanssa samoihin tiloihin.

Yoga Basella on yksi sali, joka on valaistu tunnelmallisesti. Tiiliseinät ja yhdessä reunassa lattiasta tupsahtava luonnon kivi, luovat tilaan maanläheisen ja harmonisen tunnelman. Pukuhuoneen katseenvangitsija on suuri Frida Kahlon muotokuva. Kynttilät palavat ja villasukkia saa lainata; tunnelma on vähintäänkin kotoisa.

Yoga Basea luotsaavat kokeneet joogaopettajat ja ammattitanssijat Kirsi Tikka ja Tiina Mankki. Tikka on alun perin valmistunut Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitoksesta ja Mankki taas on opiskelut Tukholmassa tanssipedagogian kandidaatiksi. Joogan pariin naiset päätyivät erilaisten loukkaantumisten kautta vuosina 2009 ja 2010. Sillä tiellä he ovat edelleen.

Tikan ja Mankin tunnit tunnetaan rennosta tunnelmastaan ja osallistuja voi todella kokea olevansa tervetullut juuri sellaisena kuin on. Tunneilla keskitytään hengitykseen ja läsnäoloon, mutta hiki saattaa myös todella virrata. Naisten tanssitausta näkyy tunneilla siinä, että joitakin tanssillisempia elementtejä saattaa olla lisättynä asanoiden sekaan.

Lue lisää Kallio lehden numerosta 5/2018!

Kulttuuritalo siirtyy uusiin käsiin

Helsingin Kulttuuritalo saa uuden vetäjän 1.3. alkaen, kun Sunborn Catering ottaa tapahtumatalon toiminnan vastuulleen. Toiminnanjohtaja Minna Nyman kutsuu kaikki tutustumaan tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävään tapahtumataloon.
Sunborn Catering tapahtumatalon ruoriin

Ravintola-, tapahtuma- ja catering-alan yritys Sunborn Cateringin toiminta Helsingin Kulttuuritalolla laajentuu, kun yritys ottaa 1.3. alkaen vastuun koko tapahtumatalon pyörittämisestä. Sunborn Catering on vastannut talon ravintola- ja catering-toiminnasta jo vuoden 2015 alusta lähtien ja ottaa käsiinsä nyt myös talon tapahtuma- ja kokouspalvelut.

Helsingin Kulttuuritalo saa uuden vetäjän 1.3. alkaen, kun Sunborn Catering ottaa tapahtumatalon toiminnan vastuulleen. Toiminnanjohtaja Minna Nyman kutsuu kaikki tutustumaan tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävään tapahtumataloon.

Helsingin Kulttuuritalo saa uuden vetäjän 1.3. alkaen, kun Sunborn Catering ottaa tapahtumatalon toiminnan vastuulleen. Toiminnanjohtaja Minna Nyman kutsuu kaikki tutustumaan tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävään tapahtumataloon.

Historiallinen haltuunotto

Turkulainen ravintola-, tapahtuma- ja catering-alan yritys Sunborn Catering ottaa 1.3. alkaen vetovastuun koko Helsingin Kulttuuritalon tapahtuma-, kokous- ja ravintolapalveluista. Tällaista toimintamallia ei aiemmin ole nähty, mutta viimevuosina voimakkaasti sekä Varsinais-Suomessa että pääkaupunkiseudulla laajentunut yritys on täysin tehtävän tasalla – taustalla vaikuttaa yli 40 vuoden kokemus hotelli-, tapahtuma- ja ravintola-alalta. Lisäksi Sunborn Catering on tunnettu konserttien ja yleisötapahtumien järjestäjänä sekä suurtapahtumien catering-palveluiden tuottajana – näistä tunnetuimpia lienevät The Voice of Finland -livelähetysten ja esimerkiksi vuoden 2017 Turun ja Kotkan The Tall Ships Races -kilpailujen tapahtumatarjoilujen hoitaminen.

Sunborn Cateringin operatiivinen johtaja Juha Leinonen pitääkin tilannetta kutkuttavana:

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun ravintolapalveluiden tuottaja pyörittää koko tapahtumatalon toimintaa. Se mahdollistaa tilojen myymisen entistä joustavammin. Palvelu on täysin saumatonta, ja tilaisuudet päästään suunnittelemaan teemaan sopivista alkupaloista aina teknisiin toteutuksiin asti, samalla asiantuntevalla porukalla.

Samaa sanoo Kulttuuritalon toiminnanjohtaja Minna Nyman: ”Emme halua tarjota vain tyhjää kokoustilaa vaan kokonaisvaltaista palvelua, ja sehän on Sunborn Cateringin ydinosaamista.” Samalla hän painottaa Kulttuuritalon monipuolisuutta tapahtumapaikkana: ”Kulttuuritalo tunnetaan huippukeikkapaikkana, mitä se toki onkin, mutta tämä inspiroiva ympäristö sopii myös erinomaisesti kaikenkokoisiin tapahtumiin – meillähän on yli kymmenen erilaista tilaa auditoriosta ravintolasaliin.”

Kulttuuritalolta sekä hengen että ruumiin ravintoa jo 60 vuotta

Kulttuuritalolla eletään nyt muutenkin mielenkiintoisia aikoja, sillä tänä vuonna talo täyttää pyöreitä. 60-vuotisen olemassaolonsa aikana talossa on nähty ja kuultu kaikenlaista, ja tätä rikkautta tullaan esittelemään myös juhlavuonna. Sekä Juha että Minna lupaavatkin tunnetusti laadukkaiden tapahtumien oheen uutta ja yllättävää sekä tapahtuma- että kokouspuolella, ravintolapuolta unohtamatta. ”Mutta näistä kuullaan lisää vähän myöhemmin, varmastikin jo 60-vuotisjuhlassamme 23.3.”, Minna vinkkaa, ja toivottaa kaikki tervetulleeksi tutustumaan legendaariseen Kulttuuritaloon.

Mäkelänkatu peruskorjataan, nyt päätetään suunnitelmasta

Peruskorjauksen suunnittelu koskee Mäkelänkatua välillä Hämeentie–Kumpulantie.
Kadun rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2021

Helsingin kaupunki laatii Mäkelänkadun peruskorjaukseen liittyviä liikenne- ja katusuunnitelmia.

Peruskorjauksen suunnittelu koskee Mäkelänkatua välillä Hämeentie–Kumpulantie.

Remontissa uusitaan kadun rakenteita, kunnallistekniikkaa ja liikennejärjestelyjä. Tavoitteena on katutilan jakaminen niin, että katu palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia kulkumuotoja.

Katuosuudelle aiotaan rakentaa pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaiset yksisuuntaiset pyörätiet.

Raitioliikennettä nopeutetaan kasvattamalla pysäkkivälejä ja vähentämällä liikennevaloviivytyksiä raitioliikenteen kehittämisohjelman mukaisesti. Nykyisten bussipysäkkien yhdistämisellä ja bussikaistojen säilyttämisellä parannetaan bussiliikenteen sujuvuutta ja palvelutasoa.

Kadun liikenneturvallisuutta parannetaan ja raitioliikennettä sujuvoitetaan rajoittamalla vasemmalle kääntymistä raitiokiskojen yli useissa katuliittymissä ja järjestämällä vasemmalle kääntymiset omalta kaistaltaan valo-ohjattuina. Mäkelänkadun ylittävien suojateiden määrää vähennetään ja kaikki suojatieylitykset varustetaan valo-ohjauksella.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 3!

Kallion kirjasto avautuu jälleen

Kallion kirjasto avautuu jälleen remontin jälkeen, joka toimii maamerkkinä Karhupuiston reunalla.
– Asiakkaiden toiveet otettiin huomioon remonttia suunniteltaessa

Ensimmäinen kerros on saanut remontissa uuden ilmeen. Palautusautomaatti on vaihdettu ja tila on paremmin käytössä varausten noutoon ja aineiston esittelyyn. Ensimmäisen kerroksen kirjahyllyt ja osa muista kalusteista on uusittu ja tekniikka päivitetty vastaamaan paremmin uudistunutta palvelutarjontaa, kuten aamun kahden tunnin omatoimiaikaa. Remontissa korjattiin myös hissin koneisto ja vesivahingosta kärsineet yleisövessat.

Uudistuksia suunniteltiin yhdessä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa erilaisissa työpajoissa.

– Yksi suurista muutoksista ensimmäisessä kerroksessa on se, että kolmesta asiakaspalvelutiskistä on jäljellä enää yksi. Asiakaspalvelua tehdäänkin yhä enemmän tilassa asiakkaiden lomassa, kertoo kirjastonjohtaja Laura Norris.

– Asiakkaat toivoivat myös enemmän luonnonvaloa kirjastoon, joten ikkunoiden edessä olevat lukupaikat on purettu. Osa asiakastietokoneista on lainattavia läppäreitä, jotka voi ottaa mukaansa mieleiseen työskentelypaikkaan. Omasta mielestäni upein uudistus se, että kirjaston sisääntuloaulaan on palautettu alkuperäinen avara tunnelma.

Uudistuneen kirjaston avaamista juhlitaan torstaina 1.2.2018 klo 12 alkaen pullakahveilla sekä juhlapuheiden ja musiikkiohjelman parissa. Ensimmäisen kerroksen Kupolisalissa on esillä valokuvanäyttely Signe Branderin kuvista sekä kuvia 105-vuotiaan kirjaston historiasta. Lapsille on omaa ohjelmaa Vintillä, kirjaston kolmannessa kerroksessa. Juhlinta jatkuu perjantaina 2.2.2018 Lukujuhlissa, joissa klo 18–21 kirjaston kerrokset toimivat erilaisina yhteislukutiloina. Yhdessä lukeminenkin on hauskempaa!

Hakaniemen kauppahallin kauppiaat väistötilaan

Hallikauppiaiden väistötilaa viimeistellään.

Muuton vuoksi Hakaniemen kauppahalli meni kiinni 5.1. klo 18. Kaupankäynti alkaa uusissa tiloissa mahdollisimman pian muuttolaatikoiden tyhjennyttyä.Kauppiaat muuttavat uusiin tiloihin loppiaisen 6.1. jälkeisellä viikolla. Nykyisistä hallikauppiaista valtaosa muuttaa väistötiloihin.

Torikauppa jatkuu entisellään myös hallikauppiaiden muuton ajan.

Mikäli perustuksia kannattelevat puupaalut korvataan uusilla teräspaaluilla, kauppahallin peruskorjaus kestää vuoden 2020 loppupuolelle.

Peruskorjauksen valmistuttua väistötilarakennukselle etsitään uutta käyttöä.

Kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi Ky on tehnyt Helsingin kaupungille hakemuksen Hakaniementorin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisedellytysten selvitystä varten. Pysäköintilaitoksen suunnittelun yhteydessä tutkitaan kauppahallin ja torin huollon sijoittamista maan alle pysäköintilaitoksen yhteyteen. Antiloopin hakemuksesta päättää lopullisesti kaupunginhallitus.

Väistötilan katuosoite on Hakaniemen Torikatu 1.

Ponnarien uusi kukoistus

Ponnistus on valittu Helsingin piirin vuoden 2017 nuorisotoimintaseuraksi. Pystit kävivät pokkaamassa seuran puolesta (vasemmalta oikealle) nuorisopäällikkö Antti Tarvainen, valmennusvastaava Sami Koskinen ja varapuheenjohtaja Nik Davies.
Perinteikäs kalliolainen jalkapalloseura Helsingin Ponnistus elää parhaillaan vahvaa uutta nousua, mistä tunnustuksena se valittiin Palloliiton Helsingin piirin vuoden Nuorisotoimintaseuraksi

Kun nyt 10-vuotias poikani muutama vuosi sitten aloitti jalkapalloharrastuksen, en ollut kuullutkaan sellaisesta seurasta kuin Helsingin Ponnistus. Muualta kotoisin olevana tiesin Helsingin jalkapalloseuroista lähinnä HJK:n.

Väinö-poikani meni ekan luokan jälkeisenä kesänä Ponnistuksen Reiluun fudiskouluun Haapaniemen uusitulle kentälle. Väinö innostui ja tykkäsi Ponnistuksen toiminnasta. Me vanhemmat olimme hyvin iloisia siitä tavasta, jolla seurassa otettiin vastaan uusi, muita vähän myöhemmin aloittanut peluri.

Pidemmän linjan Ponnistus-aktiiveilta sain kuulla, että seuran junioritoiminta oli ollut välillä kuihtumaan päin, mutta nyt taas aktivoitumassa uudelleen. Oman poikani harrastuksen aloitus osui juuri tähän uuden kukoistuksen aikaan. Minulle Ponnistus on näyttäynyt koko ajan kasvana, kehittyvänä ja vahvaa yhteisöllistä henkeä luovana paikallisena toimijana.

Pelaajamäärät ovat kasvaneet, uusia valmentajia tullut mukaan ja toiminta kehittynyt kaikin puolin. Kaikkea toimintaa ohjaa vahva yhdessä tekemisen meininki ja positiivinen ilmapiiri.

Ponnarien Reilusta fudiskoulusta alkoi meidän perheen taival osana suurempaa Ponnistus-perhettä. Itselleni kirjailijana ja historian harrastajana on ollut hyvin mielenkiintoista tutustua seuran 130-vuotiseen historiaan, joka kulkee käsi kädessä 100-vuotiaan Suomen vaiheiden kanssa.

Kauden päättäjäisissä Ponnistus-veteraanit eri vuosikymmeniltä ovat kertoneet sykähdyttäviä muistoja omalta Ponnari-taipaleeltaan. Mieleeni on jäänyt erään sota-aikana Ponnitukseen tulleen miehen tarina. Kun vuoden 1944 voimakkaiden pommitusten jälkeen Aleksis Kiven koulu oli jouduttu sulkemaan ja koulunkäynti lakkauttamaan, Ponnistuksesta poika oli löytänyt itselleen uuden kaveriporukan ja yhteisön.

Näin on käynyt myös omalla pojalleni, mistä olen tietenkin tavattoman iloinen ja ylpeä. Ponnistuksen toiminta on alusta saakka sopinut perheemme toiveisiin. Toiminta on hyvin organisoitua ja urheilullista, mutta ei kilpailullisesti liian tiukkaa. Lapsia ei liian varhain jaeta tasoryhmiin, mikä mahdollistaa kaikkien lasten omavauhtisen kasvun ja kehityksen.

Haapaniemen kenttä Kallion sydämessä, Väinö Tannerin patsaan kupeessa on upea ympäristö harrastaa jalkapalloa keskellä kaupunkia. Haapikseen on helppo mennä kävellen, pyörällä tai ratikalla, mikä lisää lasten omatoimisuutta ja arkiliikkumista.

Helsingin Ponnistuksen valinta Palloliiton Helsingin piirin vuoden Nuorisotoimintaseuraksi on ansaittu tunnustus pitkäjänteisestä työstä lasten liikunnan kehittämiseksi. Ponnistus on lyhyessä ajassa noussut Kallion, Vallilan ja Hermannin alueiden kantavaksi junnufudisvoimaksi.

Tällä tiellä Ponnistus aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa. Ponnistuksen uusi kukoistus kutsuu mukaan uusia pelaajia ja pelaajiasukupolvia alueelta, jolla seura on toiminut jo huikeat 130 vuotta.

Olli Sinivaara

Kirjailija ja Ponnari-vanhempi

Joukkoliikenneterminaalin työt alkavat Pasilansillalla

Pasilan joukkoliikenneterminaali (Kuva Arkkitehdit Soini&Horto Oy)

Pasilan joukkoliikenneterminaalin valmistelevat rakennustyöt alkavat Pasilansillalla joulukuussa 2017. Hankkeessa Pasilansiltaa levennetään ja sen itäpäätä korjataan. Uusi joukkoliikenneterminaali tulee aseman edustalle. Haitat liikenteelle ovat urakan alussa vähäiset mutta ne lisääntyvät kesällä ja syksyllä 2018. Työt kestävät lokakuuhun 2019.

Joukkoliikenneterminaali ja siihen liittyvät työt on yksi merkittävimmin Pasilan ja lähiseudun liikenteeseen vaikuttavista työmaista lähivuosina.

– Työt alkavat Pasilansillan itäpäähän tehtävillä työnaikaisilla liikennejärjestelyillä, jossa sillalta lännestä päin Ratapihantielle etelään kääntyvä kaista poistuu ja siirtyy keskimmäiselle kaistalle. Samalla sillan eteläreunassa oleva jalankulku- ja pyöräkaista siirretään keskemmälle, vanhalle ajoradalle, kertoo projektipäällikkö Juuso Luoto kaupunkiympäristön toimialalta.

Alkuvaiheessa töiden pääpaino tulee olemaan Pasilansillan alla, rata-alueella. Keväällä 2018 työt siirtyvät sillan päälle ja Ratapihantien risteysalueelle. Läheisillä kaduilla Helen Sähköverkko Oy tekee terminaalin tarpeisiin liittyviä kaapelitöitä.

Urakassa Pasilansillan itäpäätä korjataan ja aseman edustalla siltaa levennetään noin 13 metriä. Uuden ja vanhan kannen päälle tulee uusi joukkoliikenneterminaali. Raitiovaunupysäkit rakennetaan terminaalin keskelle ja linja-autopysäkit reunoille.

Jalankulku- ja polkupyöräliikenne ohjataan kulkemaan terminaalin laidoissa omilla väylillään. Asemapäällikönkadun ja Ratapihantien risteyksen muutokset tehdään samalla. Risteyksessä otetaan jatkossa paremmin huomioon kaikki liikennemuodot.

– Rakennustöiden valmistuttua uusi risteysalue ja joukkoliikenneterminaali palvelevat alueen liikennevirtoja paremmin koko kehittyvän Pasilan alueella, sanoo Pasilan projektinjohtaja Niina Puumalainen kaupunginkansliasta.

Joukkoliikenneterminaalin rakennustöiden vuoksi kesällä 2018 Pasilansillan ja Ratapihantien risteysalueella tehdään useita työnaikaisia liikennejärjestelyjä, joista aiheutuu liikenteelle häiriötä. Raitiovaunu 7 liikennöinti Pasilan sillalla katkeaa syksyllä 2018 rakennustöiden vuoksi.

Urakoitsijana toimii Graniittirakennus Kallio Oy.

Pasila on liikenteen risteyskohta ja Helsingin seudun vilkkaimpia joukkoliikenteen vaihtopaikkoja.

Tulevaisuudessa Pasila kehittyy entistä merkittävämmäksi joukkoliikenteen keskukseksi. Syksyllä 2019 avautuvasta Pasilan asemasta tulee Suomen vilkkain.

Pasilan asemalla kulkee vuonna 2025 joka päivä 850 bussia, 900 junaa, 400 raitiovaunua ja 130 000 matkustajaa.

Pasilan toisen aseman, Ilmalan, merkitys kasvaa alueen rakentuessa.

Pasilan uudistuksen yhteydessä rakennetaan myös läntinen lisäraide, joka sujuvoittaa koko maan junaliikennettä.