Maanantaiklubit jatkuvat Oivassa

Kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka Maanantaiklubi siirtyy helmikuun alusta ravintola Oivaan. Tähän asti tilaisuuksia on järjestetty kahvila Berggassa, jonka toiminta päättyi tammikuun lopulla.

Helmikuun alun Maanantaiklubilla esiintyvät Jussi Raittinen & Tapsa Kojo. Jussi on suomalaisen rockin, kantrin ja myös Stadin laulujen pitkän linjan tekijä ja eniten levyttäneitä suomalaismuusikoita.

The Boys -yhtyeen, DDT Jazzbandin ja eräiden muiden yhtyeiden lisäksi Jussi on viime aikoina tehnyt duokeikkoja muun muassa Veli-Matti Järvenpään bändistä ja Huojuvasta ladosta tutun Tapsa Kojon kanssa.

Keskustelua Maanantaiklubilla käydään seuraavan eduskunnan päätettäväksi valmisteilla olevista hävittäjäkaupoista. Sitä avaa toimittaja ja tietokirjailija Pentti Sainio, jonka uusi kirja ”Minne Suomi pommittaa?” (Into) käsittelee Suomen asehankintoja ja kytkeytymistä Yhdysvaltojen sotilaspolitiikkaan. Vaihtoehdoista hävittäjähankinnoille kertoo rauhanaktivisti, puheenjohtaja JP Väisänen.

Maanantaiklubit jatkuvat Kallion perinteisessä ravintola Oivassa, Porthaninkadun ja Kolmannen linja kulmassa, kunkin kuukauden ensimmäisinä maanantai-iltoina kello 19-21. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Maria Malmströmin ja Yrjö Hakasen vetämän Maanantaiklubin keskusteluissa yleisö ei ole vain yleisö. Lyhyiden avauspuheenvuorojen jälkeen jokainen voi sanoa sanansa.

Olympiastadionin uudet penkit ovat suomalainen innovaatio

Havainnekuva - Olympiastadionin penkit - arkkitehtiluonnos 1

Helsingin Olympiastadionin uudet penkit ovat suomalaisen innovaatiotyön tulos. Stadionin istuimet hankittiin poikkeuksellisesti innovaatiokumppanuusmenettelyllä, jossa tarjoajat sitoutuivat kehittämään uusia ratkaisuja.

Olympiastadionin pääkatsomo ja kaarteet valmistuivat vuonna 1938. Puupenkit ja niiden juoksuratojen suuntaa toistava rimoitus ovat leimanneet katsomojen arkkitehtuuria. Olympiastadionin uudistustyön yhteydessä katsomoihin suunniteltiin muutoksia turvallisuuden ja palvelutason parantamiseksi, erityisryhmien huomioimiseksi ja hyvien katsomopaikkojen määrän maksimoimiseksi. Samassa yhteydessä myös stadionin penkit uudistetaan.

Tavoitteena oli löytää istuin, joka kunnioittaa alkuperäistä selkeää muotokieltä ja on samalla ergonominen ja toimiva. Markkinoilla ei ollut valmista puu- tai puukomposiittituotetta, joka täyttäisi materiaalin kestävyyden, huollon ja paloturvallisuuden vaatimukset. Lisäksi uuden istuimen tuli täyttää stadionia koskevat rakennussuojelun vaatimukset.

Hankintaprosessi alkoi kesällä 2017. Tarjousten perusteella valittiin innovaatiokumppaneiksi kolme eri ryhmittymää. Kumppanuuksien aikana kehitettiin kunkin ryhmittymän kanssa erikseen katsomon istuinta kumppanin toimittaman arkkitehdin suunnitelmiin perustuvan prototyyppi-istuimen pohjalta. Prosessiin sisältyi väliarviointeja, jossa arvioitiin ja viimeisteltiin esimerkiksi istuinten ergonomiaa, materiaaleja ja yksityiskohtia. Innovaatiokumppanit jättivät syksyllä 2018 lopulliset tarjouksensa, joiden pohjalta toimittaja valittiin. Heidän kanssaan jatkettiin kehitystyötä ja istuimelle tehtiin vielä esimerkiksi tarkemmat paloturvallisuuskokeet.

Lue lisää Kallio-lehden numerosta 2!

Hämeentien yrittäjille ennakkotietoa katuremontista

Kuvassa Lorena ja Janne Wickman Dos Tecolotes Oy – Mexican market -kaupasta juttelemassa kaupungin yritysluotsi Suvi Tuiskusen kanssa. Kuva: Juha-Pekka Turunen.

Kaupunki päätti lähestyä tulevan kuopan reunalla ”näköalapaikalla” sijaitsevia kivijalkayrittäjiä jo ennen joulua, vaikka remontin aikataulu varmistuu vasta alkuvuonna. Asukkaille on myöhemmin luvassa oma infotilaisuus.

Kalliota halkova Hämeentie kokee muodonmuutoksen. Hämeentie muutetaan Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä jalankululle, pyöräilylle sekä busseille, raitiovaunuille ja takseille tarkoitetuksi kaduksi. Tontille ajo ja huoltoajo ovat sallittuja, mutta yksityisautojen läpiajo kielletään.

Samalla uusitaan raitiotien kiskot, kadun alla olevat putket ja kaapelit sekä kunnostetaan Sörnäisten metroasemaa. Työmaa ulottuu myös Hämeentien poikkikaduille.

– Tämä on kuin taloyhtiön putkiremontti, ikävä mutta välttämätön. Remontin aikana arki on vaikeampaa, mutta remontin jälkeen asiat ovat paremmin kuin ennen, sanoo tiimipäällikkö Jarkko Karttunen Helsingin kaupungilta.

Jos urakan kilpailutus sujuu ilman yllätyksiä, työt alkavat maaliskuussa 2019. Valmista pitäisi olla viimeistään vuoden 2020 lopussa.

Ja kun lukija nyt ihmettelee remontin kestoa, niin kannattaa muistaa, että suurin osa töistä tehdään kadun alla, missä jopa satavuotiaita viemäreitä, vesiputkia ja monenlaisia kaapeleita uusitaan kymmeniä kilometrejä.

Lue lisää Kallio-lehden vuoden 2019 ensimmäisestä numerosta!

Lux Helsinki toteutuu nyt suurempana kuin koskaan

Lux Helsinki esittelee sekä kotimaista että kansainvälistä valotaiteen huippuosaamista.

Valofestivaali kurottelee tammikuussa Kansalaistorilta kauniiseen Etu-Töölöön ja leviää kolmenkymmenen teoksen voimin laajemmalle kuin koskaan aiemmin.

Lux Helsinki esittelee jälleen 5.–9.1.2019 valotaiteen laajaa kirjoa kokoamalla yhteen kansainvälisiä menestysteoksia ja uniikkeja tilaustöitä sekä esittelemällä Suomen ikonisimpia monumentteja uudessa valossa. Kansalaistorilta Finlandia-talon ja Taidehallin kautta Kansallismuseolle kulkeva reitti on tarkoitettu kuljettavaksi dramaturgisena kokonaisuutena alusta loppuun numerojärjestyksessä.

– Monipuolinen Lux Helsinki 2019 esittelee uutta ja vanhaa Helsinkiä: se juhlistaa yhtä lailla uutta keskustakirjastoa kuin muistelee Vanhan ylioppilastalon historiaa. Isot mediaseinät muuntuvat hetkeksi taiteen välineiksi ja taiteen avulla pureudutaan isoihin tulevaisuuden kysymyksiin, Lux Helsingin kuraattori Ilkka Paloniemi kertoo.

Valotaiteella leikitään

Lux Helsinki esittelee sekä kotimaista että kansainvälistä valotaiteen huippuosaamista: useita erilaisia tekniikoita hyödyntävät teokset osoittavat valon taipuvan erinomaisesti niin katutaiteen, leikin kuin yhteiskunnallisen tarkastelunkin välineiksi. Reitti alkaa Kansalaistorilta, jossa valotaiteella vallataan sekä Sanomatalon että Musiikkitalon isot medianäytöt. Mikko Kunnarin The End of the Digital New Age ja italialaisen Marco Brianzan Moonlight ottavat kumpikin kantaa kaupunkitilaa hallitsevaan roskavaloon tuomalla taidetta mainosalustoille.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 24!

Kallion kirjasto hiljentyy joulukuussa hyggeilyn hengessä

Kallion kirjastossa keskitytään kirjallisuuteen, lukemiseen ja olemiseen monin eri tavoin nyt joulukuussa.

Lukemista, viihtyisyyttä ja rauhaa!

Kallion kirjastossa keskitytään kirjallisuuteen, lukemiseen ja olemiseen monin eri tavoin nyt joulukuussa. Ensimmäistä kertaa Kallion historiassa, ovet ovat avoinna myös jouluaattona. Tämä on kädenojennus yhteisöllisyyden puolesta yksinäisyyden torjuntaan! Aattona kirjastossa on tarjolla glögiä ja lukuvinkkejä.

Alla koko joulukuun hyggeilyt:

Lauantaina 15.12. ja sunnuntaina 16.12. kirjasto järjestää Lukuretriitin! Tämä retriitti on sinulle, jonka on vaikea löytää kiireisessä arjessa aikaa lukemiselle. Sinulle, jonka on vaikea keskittyä lukemiseen, kun elämä tuntuu olevan yhtä silppua. Sinulle, joka toivot vinkkejä kiinnostavista kirjoista. Joka kaipaat pieniä antoisia keskusteluja kirjoista ja lukemisesta. Sinullekin, joka vain haluat nauttia lukemisesta! Lue lisää: http://helmet.fi/kallionlukuretriitti

Maanantaina 17.12. kirjaston toiseen kerrokseen avaamme viikon ajaksi hygge-huoneen. Hygge on tehdä asioita kiireettömästi, rennosti ja nautiskellen ja hygge-huoneessa voitkin lukea, oleskella, nauttia muiden seurasta, glögin kera. Jos takkatulen loimu innostaa sinut neulomaan villasukkia, lapasia tai pipoja, lahjoitamme ne Sininauhasäätiön joulukeräykseen.

Perjantaina 21.12. klo 18- 21 järjestämme normaaliaukioloajan jälkeen Lukubileet! Kirjaston kerrokset muuttuvat erilaisiksi lukutiloiksi: tarjolla on niin hiljaisuutta kuin lukutilaa taustamusiikin säestyksellä. Kirjasto tarjoaa tapahtumassa teetä ja virvokkeita. Joka kerrokseen tulee lukuvinkki-pöytä, johon henkilökunta on nostanut luettavaa niille, joilta oma kirja on jäänyt kotiin. Kirjaston kokoelmat ovat tietenkin lukijoiden käytössä, kuten lainaus- ja palautusautomaatitkin. Muut palvelut sulkeutuvat klo 18, jolloin kirjasto rauhoittuu lukemaan.

Maanantaina 24.12. klo 8-15 kirjasto on auki myös aattona! Tervetuloa lainaamaan luettavaa, katsottavaa tai kuunneltavaa. Nauttimaan lasi glögiä ja muuten vaan juttelemaan henkilökunnan ja muiden kalliolaisten kanssa.

25-26.12. kirjasto on suljettu, torstaina 27.12. avaamme klo 8.00.

Brahenpuiston ensimmäinen osa on valmistumassa

Brahenpuistossa tehdään viimeisteleviä töitä. Kuva (6.11.2018): Matti Priha / Helsingin kaupunki

Leikkipuistorakennuksen rakentaminen alkaa keväällä

Alppiharjussa sijaitsevan Brahenpuiston ja siellä toimivan leikkipuisto Brahen peruskorjaus on edennyt pitkälle, ja osa puistosta on otettu käyttöön.

Leikkipuiston ohjaaja on paikalla puistossa ja leikkivälineet ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 14.00–16.00 ja tiistaisin myös kello 10.00–11.30. Tiistaisin kello 10.30 ohjemassa on leikkiä ja liikuntaa pikkulapsiperheille.

Remontin aikana puiston sisäänkäyntejä on uudistettu ja niitä on kunnostettu avarammiksi. Viihtyisyyden parahtamiseksi puistoon on rakennettu muun muassa avoimia, kumpuilevia nurmipintoja ja polkuautoreitti, pienimuotoinen skeittipiste sekä leikkialueita.

Brahenpuistossa tehdään parhaillaan viimeisteleviä töitä, joiden on tarkoitus valmistua marraskuun 2018 loppuun mennessä. Valmiista puistosta rajataan työmaa-alueet vanhan kahluualtaan kunnostamista ja uuden leikkipuistorakennuksen rakentamista varten.

Vanha graniittireunainen kahluuallas, joka sijaitsee puiston eteläosassa lähellä Kallion urheilukenttää, kunnostetaan kevät–kesällä 2019.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 22!

Huoli kodittomuudesta elää

Presidentti Sauli Niinistö vieraili tapahtumassa, ohjelman ulkopuolella. Tässä hän on SPR:n Kallio-Käpylän osaston vapaaehtoisten kanssa. Kuva: Raimo Granberg.

YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. järjestettiin Asunnottomien yön tapahtumia ympäri Suomea.

Asunnottomien yö –kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Helsingissä, jossa yli puolet Suomen asunnottomista oleskelee, noin 400 ihmistä jonottaa asunnottomien tuettuun asumiseen.

Tyypillisesti jonotusaika on vuoden tai jopa yli. Jonot ja jonotusajat ovat pysyneet samankaltaisina jo pidemmän aikaa.

– Olisi ensiarvoisen tärkeää, että heille järjestyisi asunto nopeasti sen jälkeen, kun tuetun asumisen tarve on todettu. Tässä vaiheessa asunnottomuus on usein kestänyt jo kuukausia tai vuosia. Asunnottomuuden pitkittyminen vuodella lisää vaikuttaa vakavasti ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen, kommentoi Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomuus muuttuu

Asunnottomuutta on tilastoitu Suomessa vuodesta 1987 lähtien, jolloin Suomessa oli 20 000 asunnotonta. Suomessa on viimeisimpien tilastojen mukaan 7112 asunnotonta, joista Helsingissä oleilee 3760 (Asunnottomat 2017, ARA 2018).

80 % asunnottomista on miehiä. Viime aikojen trendinä on ollut naisten, nuorten ja maahanmuuttajien osuuden kasvu. Asunnottomista vuonna 2017 oli: 1/5 naisia, 1/5 nuoria, 1/5 maahanmuuttajia ja 214 perhettä, joissa 102 lasta.

– Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 21!

Kallio Kipinöi 16.11.-25.11.

Kallio Kipinöi -monitaidefestivaali tarjoaa mm. musiikkia, teatteria, luentoja, työpajoja ja näyttelyitä kymmenen päivän ajan. Ohjelmaa tuottavat kalliolaiset yhdistykset, yritykset ja yksityiset ihmiset.

Katso koko ohjelma Kallio Lehden numerosta 20!

Suomen suurimman luolalämpövaraston rakentaminen alkaa

Kuvassa Mustikkamaan vanhat öljyluolat joihin Helen rakentaa Suomen suurimman lämpövaraston.

Helen rakentaa Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin Suomen suurimman lämpövaraston, jossa voidaan varastoida kaukolämpöä. Purkutyöt käynnistyvät pian, ja rakennustyöt alkavat vuoden alussa. Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa.

Mustikkamaan alla sijaitsee kolme kallioluolaa, jotka on louhittu vuonna 1982. Niissä säilöttiin raskasta polttoöljyä, kunnes ne tyhjennettiin lopullisesti ja poistettiin käytöstä vuonna 1999. Helen muuttaa nyt kaksi yhdistettyä luolaa Suomen suurimmaksi lämpövarastoksi.

Hankinnat ovat käynnissä, ja purkutyöt öljyluolissa alkavat lähiviikkoina. Rakennustöihin päästään vuoden 2019 alussa, ja lämpövarasto valmistuu tuotantokäyttöön vuonna 2021.

Mustikkamaan luolalämpövaraston ansiosta kaikkea Helsingissä kulutettavaa kaukolämpöä ei tarvitse käyttää ja tuottaa samanaikaisesti.

– Varastoon varastoidaan hyvällä hyötysuhteella tuotettua lämpöä tai ylijäämälämpöä silloin, kun helsinkiläisten lämmöntarve ei ole suurimmillaan. Lämpövaraston lämpöä voidaan käyttää ympäri vuoden. Etenkin talvella voidaan välttyä käynnistämästä öljyllä tai kaasulla toimivia lämpölaitoksia. Lämpövarasto mahdollistaa näin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen. Samalla lisätään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja yhteistuotantosähköä, kertoo projektipäällikkö Päivi Saajoranta.

Laskennallisesti öljyyn verrattaessa lämpövarasto vähentää fossiilisten käyttöä 1 000 000 öljylitran verran vuodessa. Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 19!

Asunnottomien yötä vietetään 17.10.

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Tapahtumia järjestetään ainakin kahdellakymmenelläyhdellä paikkakunnalla.

Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomien yön kansalaisliike tukee jokaisen oikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Liike haluaa kiinnittää huomiota asunnottomuuteen yhteiskunnallisena ongelmana, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla ratkaisuilla.

– Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka juurisyitä ovat asuntomarkkinatilanne ja eriarvoisuus. Asunnottomuutta vähennetään noudattamalla Asunto ensin -periaatetta, vähentämällä eriarvoisuutta ja rakentamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joista on kasvukeskuksissa huutava pula, summaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Helsingissä Asunnottomien yön päätapahtuma on Dallapénpuistossa klo 16–22. Ohjelmassa on musiikkia, puheita sekä soihtukulkua ja tuliesitys. Järjestötoimijat tarjoavat palveluita hiustenleikkuusta magneettiakupunktioon, tarjolla on myös ruokaa ja vaatejakoa. Aukion laidalle kohoaa telttasauna.