Kaurismäen elokuvien Kallio-kävelyopas herättää kiinnostusta maailmalla

Katri Valan talo sai pienen roolin Aki Kaurismäen elokuvassa.

Kallion kävelyfestivaalin julkaisemasta omatoimikävelyoppaasta ”Miehen tie ja muita Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä laitakaupungissa” on tullut pieni kansainvälinen hittituote.

Oppaan toimittanut Juhani Styrman on ”joutunut” esittelemään Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja muun muassa ruotsalaisille Kaurismäki -faneille. Kiinnostusta on tullut Ruotsin lisäksi muualtakin.

– Se on yllättävää, koska opasesite on suomenkielinen, nyt pohditaan englanninkielistä painosta kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi Japanissa ja Saksassa on todella fanaattisia Aki Kaurismäki -faneja, Styrman sanoo.

Opas kuuluu ns. Kallion kävelyfestivaalin omatoimikävely -esitesarjaan, joka kannustaa muun muassa ihmisiä liikkumaan ja harrastamaan kotiseutumatkailua. Esitteen keskeisimpänä elokuvana on Kaurismäen kuuluisin elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002). Elokuva on Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä elokuvia maailmalla.

Opas kertoo Kaurismäen elokuvien kuvauspaikoista itäisessä kantakaupungissa, se esittelee muun muassa elokuvan kuuluisimman kuvauspaikan, jossa sijaitsi asunnottomien konttikylä. Miehen tie -reitillä on 11 kohdetta. Kuvauspaikkojen lisäksi esite kertoo kuvauskohteiden historiasta. Miehen tie -opas esittelee myös kahdeksan muun Aki Kaurismäen elokuvan kuvauspaikkoja, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Myös Sörnäisten teollisuudenperintö -reittioppaasta on otettu uusintapainos.

Molemmat opasvihkot ovat myynnissä: kallionkulttuuriverkosto.fi /verkkokauppa ja taideliike Kamiter Ars, Helsinginkatu 6.

Kiinteistö Oy Kaapelitalo ostaa Orionin entisen pääkonttorin

Nilsiänkatu 10. Kuva: Tailorframe Oy.

Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskuksia pyörittävä Kiinteistö Oy Kaapelitalo ostaa Vallilassa Nilsiänkatu 10:ssä sijaitsevan lääkeyhtiö Orionin entisen pääkonttorin ja lääketehtaan Kiinteistö Oy Nilsiänkatu 10:ltä. Kaupan jälkeen yhtiö hallinnoi yhteensä lähes 100 000 neliömetriä vanhoja teollisuuskiinteistöjä Helsingissä.

Nilsiänkatu 10 -kiinteistö on rakennettu vuosien 1934-1945 aikana. Kiinteistössä on viisi toimistokerrosta ja kaksi kellarikerrosta, ja sen kokonaisala on noin 17 000 neliömetriä. Kaupan mukana Kiinteistö Oy Kaapelitalolle siirtyvät kiinteistössä tällä hetkellä olevat noin 250 lähinnä kulttuuri- ja taidealan vuokralaista sekä kolmen hengen henkilöstö. Kiinteistön nykyinen vuokraustoiminta jatkuu entisellään.

– Yhtiölle tarjoutui mahdollisuus ostaa kiinteistö, joka sopii meidän profiiliimme ja istuu strategiaamme. Kaupalla pystymme levittämään toimintaamme Ruoholahden ja Suvilahden ohella Vallilaan ja varmistamaan kulttuuritoiminnan jatkumisen tässä arvokkaassa teollisuuskiinteistössä, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo.

Lue lisää KallioLehden vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!

Kauppakeskus Rediin avataan urbaani treenikeskus Gymi Roof

Nuorten suosima liikuntamuoto parkour ja freerunning saa tilaa kauppakeskus Redissä Helsingissä, kun Gymi Roof -alue avattiin Gymi Lasten ja nuorten kuntoklubin tiloissa 28.10. Samalla kauppakeskuksen vapaa-ajan palvelujen määrä ja kirjo laajeni entisestään. Gymi Roofin suunnittelija 15-vuotias Veeti Nurmi ja henkeen sopivaa taidetta seinille maalannut nuori katutaiteilija Emilio Mäkipää esittelevät innoissaan uutta urbaania liikuntatilaa.

Useiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän tai toisaalta liian yksipuolisesti. Ruutuaikaa on liikaa, ja elämään olisi löydettävä terve tasapaino. 15-vuotias Veeti Nurmi tietää, minkälainen liikunta motivoi monia ikäisiään nuoria mutta myös paljon nuorempaa ja vanhempaa porukkaa. Kyseessä on luonnollisesta liikkumisesta tai parkourista kehittyneempi temppuilulaji, jota kutsutaan Freerunningiksi. Parkour ja freerunning on hauska tapa kehittää kehonhallintaa, tasapainotaitoja, ketteryyttä ja liikkuvuutta. Jokainen treenaa rennosti omalla tasollaan eikä kilpailla tarvitse.

– Veeti aloitti Gymi-treenit 4-vuotiaana,kun avasimme ensimmäisen Gymin Helsingin Kamppiin. Silloin hänen nimissään kutsuttiin koolle Gymin ensimmäinen lehdistötilaisuus. Tuntuu luontevalta, että Veeti nyt yksitoista vuotta myöhemmin on suunnitellut oman treenialueen ja kutsuu taas median edustusta paikalle, sanoo Christina Nurmi Gymin perustaja, toimitusjohtaja ja Veetin äiti.

– Gymi Roof -aluetta tullaan käyttämään osittain Gymin ohjatuilla tunneilla, mutta se on kuitenkin tarkoitus avata vapaalle treenille. Avajaisviikon jälkeen julkaisemme Gymi Roofin normaalit aukioloajat.

Tilassa voi muiden Gymin tilojen lailla järjestää myös yksityistilaisuuksia kuten synttärijuhlia, polttareita, TYKY-päiviä tai pikkujouluja, Christina Nurmi jatkaa.

Aki Kaurismäen elokuvien maisemissa Kalliossa voi nyt kävellä

(Markku Peltola) kohtaa Irman (Kati Outinen): Mies vailla menneisyyttä -elokuvan yksi ikonisimmista kohtauksista on kuvattu Päääskylänrinteessä. Kuva: Sputnik oy / Malla Hukkanen.

Kallion kävelyfestivaalin kävelyopas kulkee Mies vailla menneisyyttä -elokuvan jalanjäljissä ja lopussa ollaan toivon tuolla puolen.

Aki Kaurismäen tie Suomen kansainvälisesti tunnetuimmaksi elokuvaohjaajaksi alkoi vuonna 1983 elokuvalla Rikos ja rangaistus. Elokuva alkaa pitkällä kohtauksella Helsingin kaupungin teurastuslaitokselta, jossa kamera seuraa elokuvan päähenkilön Antti Rahikaisen (Markku Toikka) työpäivää. Näin Kaurismäki löysi jo heti ensimmäiseen elokuvaansa Helsingin laitakaupungin estetiikan.

Nyt suomalaisen kaupunkikävelykulttuurin aivan uudelle tasolle vienyt Kallion Kulttuuriverkoston kävelyfestivaali on julkaissut yhdistyksen ja kävelyjen keskeisen voimahahmon Juhani Styrmanin johdolla kävelyoppaan, joka esittelee Helsinkiä Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkojen kautta – pysytellen kuitenkin ”itäisessä laitakaupungissa”.

Esitteen keskeisimpänä elokuvan on tietenkin Mies vailla menneisyyttä (2002). Sen lisäksi opas esittelee kahdeksan muuta Kaurismäen elokuvaa, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Mestariohjaajan kuuluisinta elokuvaa kuvattiin suorastaan laitakaupungin viimeisellä rajalla Vanhakaupunginlahden joutomailla ja ränsistyvien varastohallien keskellä.

– Mies vailla menneisyyttä -elokuvan ranta- ja teollisuusmaisemat ovat elokuvasta muuttuneet lähes täysin tunnistamattomaksi. Elokuvan kuvauspaikat ovat kadonneet parhaillaan rakenteilla olevan

Kalasataman kaupunginosan perustusten alle. Näin Kaurismäki tuli mestariteoksena sivutuotteena dokumentoineeksi filmille kappaleen katoavaa helsinkiläistä teollisuusmiljöötä, Styrman sanoo.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 22/2019!

Opistoteatterin Lysistrate tuo palan muinaista Kreikkaa Helsinginkadulle

Työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.–1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate.

Helsingin työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.–1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate. Aristofaneen naisten viesti on ajaton: rakkaus voittaa sodan ja väkivallan.

Näytelmän on ohjannut Harri Liuksiala.

Mitä tehdä lisääntymisenergialla? Aristofaneen kekseliäät naiset laittavat patriarkaatin polvilleen valjastamalla halun suuremman hyvän palvelukseen. Naisille rauha on rakkautta ja arki pyhää. He kohoavat sukuvietin hallitsijoiksi suojellakseen elämää.

Aristofaneen naisten antiikin ajan viesti on myös tätä päivää: rakkaus on suurempaa kuin hyväksikäyttö, valta ja hallinto. Rakkaus voittaa sodan ja väkivallan.

– Lysistrate kertoo naisten voimasta, rakkaudesta ja elämänhalusta. Lysistrate kehottaa kanssasisariaan löytämään voimansa, sanoo ohjaaja Harri Liuksiala.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta  21/2019!

Kallio Kipinöi 15.–24.11.

Kallio Kipinöi järjestään nyt 24. kerran. Festivaali tarjoaa kymmenen päivän aikana monipuolista ohjelmaa, kuten teatteria, näyttelyitä, avoimia ovia, työpajoja, koko perheen tapahtumia ja musiikkiesityksiä. Kulttuuriviikko on syntynyt alueen erilaisten toimijoiden yhteisponnistuksena, Kallion Kulttuuriverkoston tuella. Kalliolan Kallioland -tapahtuma 15.11. juhlistaa Kipinöi-festivaalin käynnistymistä ja samalla se on Kalliolan 100-vuotisjuhla.

Katso ohjelma Kallio Lehden numerosta 20!

Parempia kävely- ja pyöräteitä Olympiastadionin ympäristöön

Olympiastadionin ympäristöön rakennetaan eroteltu kävely- ja pyörätie. Kuva: Tommi Kivinen, VRJ Etelä-Suomi Oy

Olympiastadionin ympäristön kävely- ja pyöräteitä parannetaan rakennushankkeessa, joka on alkanut syyskuussa 2019 ja joka kestää kesäkuun loppuun 2020. Tähän saakka töitä on tehty Olympiastadionin työmaan takia suljetulla alueella Tahkontiellä. Lokakuussa työmaa siirtyy Hammarskjöldintielle välille Tahkontie–Uimastadioninpolku. Työmaa aiheuttaa jonkin verran häiriötä liikenteelle. Työ tehdään kahdessa vaiheessa yksi kaista kerrallaan eli työmaan kautta pääsee koko ajan kulkemaan.

Hammarskjöldintielle rakennetaan baanatasoinen, kaksisuuntainen pyörätie. Lisäksi Hammarskjöldintien varteen rakennetaan invapysäköintipaikat Olympiastadionin asiakkaille.

Remontin valmistumisen jälkeen Hammarskjöldintiellä sallitaan edelleen huoltoajo kaupunginpuutarhalle sekä uimastadionille.

Nyt käynnistyvä urakan toinen vaihe päättyy pääosin vuoden lopussa. Asvaltoinnin valmistuminen riippuu loppusyksyn säästä. Ensi vuoden puolelle jää todennäköisesti ainakin viimeistelytöitä sekä viherrakennusta.

Urakan kolmas vaihe jatkuu keväällä 2020, jolloin viimeistellään Olympiastadionin eteläpuolella sijaitseva Tahkontie sekä Olympiastadionin pohjoispuolella sijaitseva puistokäytävä.

Valmistumisen jälkeen baana tulee helpottamaan huomattavasti pyöräilyä ja kävelyä Keskuspuiston ja Töölönlahden välillä.

Konepaja-sali on käynnistänyt toimintansa Vallilan The Train Factoryssa

Konepaja-sali on käynnistänyt toimintansa Vallilan The Train Factoryssa.

Vesa Ristimäki lupaa alueelle laajaa kulttuuritarjontaa ja oivallisen paikan myös seminaareille

Elokuun lopussa yleisölle auenneessa Konepaja-salissa on järjestetty jo muutamia konsertti- ja yritystilaisuuksia. Konepaja-sali on ensimmäinen toimija, joka on avannut ovensa Bruce Oreckin hankittua The Train Factory -kiinteistön osana alueen laajempaa uudistumista. Lokakuun aikana Konepaja-salin viereen aukeaa myös odotettu Corona Bar & Biljardi Pop-Up.

Konepaja-salin taustalla kokenut konkari

Vesa Ristimäki on tehnyt merkittävän ja ainutkertaisen työuran Suomen kulttuurikentällä. Hän on ollut tienraivaaja ja vaikuttaja, jonka lähes kaikki alalla tuntevat. Ristimäen ura alkoi markkinointitoimistosta, josta hän siirtyi 80 -luvun loppupuolella Tampereen Tullikamarin Klubin toimitusjohtajaksi kuuluen myös Klubin perustajiin. Muutettuaan vuonna 1993 Helsinkiin Ristimäki siirtyi Vanhan Ylioppilastalon johtoon.

Ylioppilastalon vuosien jälkeen hän perusti ensimmäisen oman firmansa, PopZoo Promotions Oy:n, joka sulautui myöhemmin osaksi Eastway Oy:ta ja nykyistä Bright Groupia. Pitkän Eastway-uransa jälkeen vuonna 2014 Ristimäki perusti nykyisen yhtiönsä, No Fear Agency & Promotion Oy:n, joka vastaa juuri auenneen Konepaja-salin toiminnasta.

Konepaja-salin on tarkoitus palvella Helsingin akuuttia pulaa keikkapaikoista ja tilan yleisökapasiteetti tulee Ristimäen arvion mukaan yltämään lopullisten muutostöiden jälkeen peräti seitsemäänsataan henkeen konserttitilaisuuksissa. Lisäksi tila soveltuu oivallisesti myös erilaisiin yritystilaisuuksiin ja seminaarien pitopaikaksi.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 18!

Uusi, urbaani tapahtumapaikka Tiivistämö avautuu Suvilahdessa

Visio-festivaali, kuva: Iina Kaikko

Suvilahden Tiivistämö tarjoaa jatkossa inspiroivia kulttuurin ja taiteen elämyksiä ympäri vuoden. Tiivistämössä on mahdollisuus järjestää tapahtumia korkeatasoisissa ja muunneltavissa puitteissa. Syksyn ohjelmistossa nähdäänkin mm. keikkoja, klubeja, tanssitapahtumia ja pienimuotoisia festareita. Tiivistämön avajaisia vietetään 21.9. Planet Suvilahti tapahtuman yhteydessä.

– On upea asia, että uusi tapahtumatila löytyi juuri Suvilahdesta. Helsingin kaupungin strategisena linjauksena on kehittää alueesta kansainvälisesti erottuva, pysyvä tapahtuma-alue ja kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämän Tiivistämön sijoittuminen alueelle tukee omalta osaltaan hyvin tätä tavoitetta, iloitsee toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen.

Tiivistämö jatkaa maaliskuussa lopettaneen Kulttuuriareena Glorian toimintaa, ja Suvilahti saa Tiivistämön avautumisen myötä lisää ympärivuotista toimintaa ja lisää kävijöitä. Ohjelmatuotanto toteutetaan pääasiassa yhteistyössä erilaisten yhteisöjen, tapahtumajärjestäjien ja taiteilijoiden kanssa. Tapahtumien kohderyhminä ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Tapahtumien lisäksi Tiivistämö tarjoaa työharjoittelupaikan lukuisille alasta kiinnostuneille nuorille tapahtumatuotannon parissa.

Tiivistämön avajaiset / Planet Suvilahti 21.9. klo 12–22

Tapahtuman aikana koko Suvilahti laskeutuu syksyiseen elämysten tunnelmaan, ja tarjolla on paljon nähtävää ja tekemistä lapsille, nuorille ja aikuisille. Avajaispäivästä käynnistyy myös Tiivistämön ensimmäinen teemakuukausi: Deco-kollektiivi Flowers of Life ja videotaiteilija Matlock Visuals suunnittelevat avajaiskuukaudelle ennennäkemättömän valoa ja videota yhdistävän installaation. Kuukauden aikana kaikki Tiivistämön tilaisuudet tapahtuvat tämän teoksen kolmiulotteisen maailman sisällä.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 17!

Vajaat kolme prosenttia kulki ilman lippua 2018

HSL suuntaa tarkastuksia etenkin raideliikenteeseen sekä aamujen ja iltapäivien työmatkaliikenteeseen.

HSL tarkasti viime vuonna 3,3 miljoonaa matkustajaa, ja heistä 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista matkalippua.

Alle kolmen prosentin liputtomuus on kansainvälisesti vertaillen hyvä luku. Liputtomien osuus laski hieman vuodesta 2017, jolloin heitä oli 3,1 prosenttia tarkastetuista matkustajista. Tarkastettujen matkustajien määrä oli 3,3 miljoonaa sekä vuonna 2018 että 2017.

HSL menetti liputta matkustamisen vuoksi viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa, joten liputtomuus vähensi edelleen merkittävästi joukkoliikennetuloja. Eniten liputtomia tavattiin metroasemien laiturialueilla, raitiovaunuissa ja lähijunissa.

Tarkastusmaksutoiminnan tavoitteet säilyvät vuonna 2019 ennallaan. HSL jatkaa näkyvää ja tehokasta tarkastustoiminta, sillä se ehkäisee liputtomuuden kasvua ja edistää matkalipputulojen kertymistä.

HSL suuntaa tarkastuksia etenkin raideliikenteeseen sekä aamujen ja iltapäivien työmatkaliikenteeseen.

HSL vastaa matkalippujen tarkastamisesta HSL-alueen joukkoliikenteessä sekä koko maan junaliikenteessä.