Linnanmäen ravintolatarjonta uudistuu kaudelle 2021

Lasten Päivän Säätiö ja Oy Resha Ltd ovat aloittamassa herkullisen yhteistyön Linnanmäen Huvipuistossa ensi huvikaudesta lähtien.

Resha Oy:n ravintola Wok’n’Curry on jo 13 vuoden ajan toiminut menestyksekkäästi Messukeskuksessa, ja heidän pitkäaikaiset asiakkaansa ovat toivoneetkin, että herkkuja pääsisi nauttimaan myös muualla. Ensi keväänä samoja autenttisia aasialaisia makuja löytyy myös Linnanmäen ravintolamaailmasta, jossa Linnanmäen herkkusuita hemmotellaan laadukkaiden raaka-aineiden, kotimaisen lihan, tuoreiden kasvisten ja etnisten mausteiden harmonialla.

Linnanmäellä ollaan valtavan iloisia uudesta kumppanista, joka yhteistyön myötä täydentää Linnanmäen nykyistä ruokatarjontaa herkullisella tavalla.

– Resha Oy:n Wok’n’Curryn tarjoama huipputason asiakaspalvelu ja herkullinen itämainen ruoka on tunnettua asiakkaiden keskuudessa. Erityisesti tästä syystä on mukava aloittaa yhteistyö Resha Oy:n kanssa, Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Adlivankin selventää valinnan syitä.

Lue lisää Kallio Lehden numeosta 21/2020!

Elokolo avautui uusissa tiloissa

Päihteetön kohtaamispaikka Elokolo on toiminut Toisella linjalla Kalliossa neljännesvuosisadan ajan, uusi paikka löytyi Kolmannelta linjalta. Se avautui tiistaina.

– Elokolosta on tullut pysyvä osa Kallion asukkaiden ja kaupunginosan elämää, joten on hienoa, että uusi tila löytyi samoilta kulmilta, sanoo Elokoloja pyörittävän Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Timo Glad.

Elokolo on suunnattu ihmisille, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet syrjään yhteiskunnassa. Kohtaamispaikassa työntekijät ja vapaaehtoiset auttavat kävijöitä käytännön asioissa ja tukevat vaikeassa elämäntilanteessa.

– Moni on löytänyt oman yhteisön Toiselta linjalta ja saanut rohkeutta etsiä omaa paikkaa yhteiskunnassa, Glad sanoo.

Pasilan ja Kalasataman välinen alue suunnittelussa

Näkymä Sturenkadun sillan länsipuolelta Teollisuuskadulta kohti Pasilaa (Kuva: Helsingin kaupunki ja Tengbom Arkkitehdit).

Teollisuuskadun alue kehittyy

Pasilan ja Kalasataman välistä aluetta kehitetään ja alueelle ollaan laatimassa kaavarunkoa. Tavoitteena on luoda Teollisuuskadun akselista merkittävä työpaikkojen, kulttuurin ja tapahtumien keskittymä. Samalla parannetaan alueen yhteyksiä kävelijöiden, pyöräilijöiden, joukkoliikenteen käyttäjien ja autoilijoiden näkökulmista. Osallistu keskusteluun Kerro kantasi -palvelussa ja tule tapaamaan suunnittelijoita pop up -pisteelle Vallillaan.

Kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle. Se toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana ja ohjaa suurempia kaupunkirakenteellisia muutoksia alueella. Kaavarungon pohjalta valmistellaan hankekohtaisia asemakaavan muutoksia toimijoiden ja kaupungin tarpeiden mukaan.

Teollisuuskadun ja Satamaradankadun väliin sijoittuvalle yksityisomistuksessa olevalle tontille osoitteessa Satamaradankatu 6 valmistellaan asemakaavan muutosta. Tavoitteena on mahdollistaa cheerleading- ja voimisteluhallin rakentaminen huoltoasemarakennusten korttelialueelle.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 18/2020!

Kallion kartsoilla

Torsti Lehtinen ja muut kävelijöitä kirjaston portailla.

Stadin Slangi on Suomen bulein himajengi eli suurin kotiseutuyhdistys. Järjestämme erilaisia tapahtumia niin slangin kielen vaalimiseksi kuin Stadin kotiseutuperinteitä kunnioittaen.

Korona aika jäädytti valtaosan meidän perinteisistä kohtaamisista mutta esimerkiksi nostalgiset kävelykierrokset vain nostivat suosiotaan. Toteutimme niitä eri puolilla kaupunkia kuten Vallilassa ja Sörkassa ja Käpylässä ja kaikki onnistuivat hienosti.

Kallion kaduilta kirjastoon

Kaikkein onnistunein kokonaisuus toteutui kuitenkin yhteistyössä Kallion kirjaston kanssa 10.9 kun alkuillan dallauskierros ” kävely” vei meidät kartsoilta kirjastoon kuuntelemaan juuri julkaistun Pilarisalin jannut ja nappivarkaat esittelyä.

Kävelykierrosta veti kirjailija Torsti Lehtinen joka osallistui myös paneeliin uutuuskirjan osalta. Kierros lähti kirjaston portailta ja mukaan tuli 52 stadilaista joka tietty oli hieman liikaa. Liikenteen melu aiheutti ettei opastusta pahemmin kuullut mutta lähes kaikki kuitenkin kulkivat koko reitin. Syynä varmaankin Torsti Lehtisen mainiot tarinat kartsojen kulmiin liittyen.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 17/2020!

Kallio Kipinöi täyttää marraskuussa 25 vuotta

Vuosi 2020 on Kallio Kipinöi -festivaalin 25-vuotisjuhlavuosi. 13.-22.11.2020 järjestettävän festivaalin huipentuma on lauantaina 21.11. järjestettävä Hämeentie-juhla. Molemmilla kokonaisuuksilla on omat Facebook-sivut, joita kannattaa seurata ohjelmatarjonnan tiimoilta. Kallio Kipinöi -viikolla on myös Instagramissa oma profiilinsa.

Kallio Kipinöi -festivaalin ohjelma koostuu perinteiseen tyyliin Kallion ja sen lähiympäristön yhteisöjen, yritysten ja asukkaiden itsenäisesti toteuttamista tapahtumista: teatteria, musiikkia, näyttelyitä, tilataidetta, tanssia, luentoja, työpajoja jne.

Ohjelmaan toivotaan mukaan ensisijaisesti maksuttomia, kaikille avoimia tapahtumia. Myös erilaiset virtuaalitoteutukset ovat tänä poikkeuksellisena vuonna erityisen tervetulleita.

Keräämme ohjelmasisältöä jokavuotiseen Kallio Kipinöi-festivaaliin 30.9. asti sähköisellä lomakkeella verkkosivuillamme osoitteessa kallionkulttuuriverkosto.fi/kalliokipinoi

Myös Hämeentie-juhlaan ehtii ilmoittautua mukaan vielä syyskuun aikana. Lomake tätä varten löytyy osoitteesta kallionkulttuuriverkosto.fi/hameentiejuhla2020

Tule mukaan luomaan yhteisöllistä kulttuuria Kallioon!

Kallion kävelyfestivaali on tilastoykkönen

Juhani Styrmania ja Kallion kävelyfestivaalia eivät talven ja kevään vastoinkäymiset pysäyttäneet, festivaalista tuli lopulta yksi koronavuoden voittajista. Kuva: Harri Ahola.

Koronavuosi on ollut suurimmalle osalle tapahtumajärjestäjiä kohtalokasta. Mutta ei kaikille: yksi koronavuoden menestyjistä on Kallion kävelyfestivaali.

Tilastotutkijat ovat listanneet ne toimijat, jotka onnistuneet eniten järjestämään tapahtumia korona-aikana ja samalla noudattamaan viranomaisohjeita. Eräs korona-ajan parhaista onnistujista on ollut Kallion kävelyfestivaali ja Kallion alueella Kf on ollut täysin omaa luokkaansa.

– Kf toiminta ei notkahtanut missään vaiheessa. Kun Valtioneuvoston ensimmäiset koronarajoitukset tulivat maaliskuussa, joka mm kielsi yleisötapahtumat, oli Kallion kävelyfestivaalilla tarjota heti välittömästi koronaturvallisia tapahtumia. Festivaalin toiminta on jatkunut keskeytymättä korona-ajasta huolimatta; sanoo Kf:a pyörittävä Juhani Styrman.

Lue lisää Kallio lehden numerosta 15/2020!

Stadin kundiksi Jaakko Saariluoma, Stadin friiduksi Laura Kolbe

Stadin Kundi 2020 Jaakko Saariluoma ja Stadin Friidu 2020 Laura Kolbe.

Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valitsee vuosittain Stadin Friidun ja Kundin joka on bulein kunnianosoitus minkä stadilainen voi saada.

Vuoden 2020 valitut ovat molemmat selvästi ylpeitä kotikaupungistaan.

Stadin Friidu 2020 on Laura Kolbe, tutkija, opettaja, äiti Laura Kolbe, 63v. on henkeen ja vereen kaupunkilainen, helsinkiläinen. Hän katsoo edustavansa urbaaneja, liberaaleja ja kaupunkiyhteisöllisyyttä korostavia arvoja.

Lapsuuden ja nuoruuden maisemaa oli esikaupunki; kotiseutua ovat olleet Pohjois-Haaga ja Lauttasaari ja tätä nykyä Kruununhaka.

Laura Kolbe on kulttuurin, teatterin, baletin, oopperan, museoiden, näyttelyiden ja kesäjuhla-tapahtumien suurkuluttaja. Hän jumppaa ja liikkuu lähes päivittäin.

Perheeseen kuuluvat puoliso, lakimiehenä toimiva Thomas Forss ja lapset Johannes (s. 1987) ja Carolina (s. 1989). Perhe on Lauran vahvuus, selustatukija ja kriitikko.

Arjessa yhdistyvät työ ja rentoutuminen, kaupunki ja maaseutu, teknologia ja luonto, materialistinen ja henkinen.

Laura Kolbe kertoo eläneensä suku- ja perhepiirissä, jossa rinnakkain on vaikuttanut neljä sukupolvea, kolme kieltä, kaksi kotiseutua ja yksi aate: kiinnostus kulttuuriin ja historiaan sekä politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Syntymäpaikka, Bogota Kolumbia (s. 1957), on vaikuttanut siihen, että maailma tuntuu olevan aina lähellä.

Stadin Kundi 2020 on Jaakko Saariluoma; ohjaaja, näyttelijä, stand-up koomikko.

Jaakko Saariluoma, 53v. tuntee kotikaupunkinsa eri kolkat. Hän on syntyään itäisestä Stadista jossa on asunut useilla eri alueilla ja siellä vahvana oleva slangin kieli on tarttunut myös Jaakon puheeseen.

Idästä tie on kulkenut monien eri alueiden kuten Sörnäisten ja Töölön kautta nykyiselle kotiseudulle Pohjois-Helsinkiin. Alue on lapsiystävällistä ulkoilualueineen mutta nyt lasten aikuistuttua Jaakon mieli välillä kaipaa takaisin lähemmäs keskustaa.

Jaakolla on 2 jo aikuista lasta ja isän rooli on ollut yksi erittäin mieleisistä.

Isän roolin lisäksi Jaakko Saariluoma on hankkinut meriittejä televisiostudioiden lisäksi teatteri-lavoilta ja etenkin stand-up komiikka on jo usean kymmenen vuoden ajan vienyt häntä erilaisille estradeille.

Saariluoma on valmistunut teatterikorkeakoulusta 1994 ja on näyttelemisen lisäksi myös ohjannut useita esityksiä.

Kaiken esiintymisen vastapainona Jaakko Saariluoma harrastaa liikuntaa ja on myös viime aikoina löytänyt uudelleen musiikin ja soittimista esimerkiksi kitara ja piano ovat tulleet tutuiksi.

Stadin Slangi ry. on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo 25 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksia. Kukin hallitus määrittelee valintakriteerit itsenäisesti. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen eka Friidu Eva-Riitta Siitonen tai aiemmin valittu Maija Vilkkumaa, Kundeista voisi nostaa esimerk-keinä vaikkapa Heikki Harman tai Jörn Donnerin.

Tämän vuoden hallitus haki stadilaisia, ei välttämättä syntyperäisiä, rentoja, reiluja, jeesaavia ja perinteitä vaalivia.

Kvartetti. Näyttelijät: Kyllikki Forssell, Ritva Valkama, Antti Litja, Lasse Pöysti. Kuva © Tapio Vanhatalo

Ritva Valkamaa muistaen

Toukokuun 8. päivänä päättyi ikimuistoisen luokkatoverini Ritva Valkaman (s. 1932) elämä pitkällisen sairastelun jälkeen.  Valmistuimme Kallion Yhteiskoulusta 1951 ylioppilaiksi.

Luokkamme muistetaan erityisesti muutamien tulevaisuuden toivoiksi aavistetuista oppilaista: oli kirjailijat akateemikko Paavo Haavikko, oli kaunokirjailija Anu Kaipainen, kulttuuritoimien edistäjä, muusikko Seppo Nummi ja näyttelijäsuvun kasvatti Ritva Valkama. Ritvoja oli luokallamme parhaimmillaan neljä, joten sopi  hyvin antaa hellittelynimiä. Hakaniemessä asunutta Valkamaa puhuteltiin Hiireksi, pienikokoinen ja vikkelä ja nokkela kun oli, kaikkien lemmikki.

Kallion Yhteiskoulun joulujuhlan kohokohta oli Topeliuksen näytelmä päätähtenä aina meidän luokkamme  Ritva V. Muistaakseni hän lauloi myös koulumme menestyksekkäässä, rehtori Martti

Ruudun johtamassa kuorossa. Hänen rytmikkyytensä voimistelussa koettiin jumppatunnilla. kun hän pienimpänä joutui ensimmäisenä suorittamaan hyppyharjoituksen salin poikki. Malliksi meille kömpelöimmille! Koulunkäynti tuntui Ritvalta  sujuvan hienosti vuosi ja luokka -periaatteella. Iloa ja valoa hänestä lankesi kaikille, oli paitsi ihastuttavan vaatimaton ja  tasapuolinen toverisuhteissaan.

Ihailuumme vaikutti luonnollisesti hänen isänsä filmitähti Reino Valkaman rakastettavuus.

Sittemmin olemme tiiviisti seuranneet Ritvan elämäntyötä merkittävillä näyttämöillä mm. Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä sekä filmeissä ja  tv:n komediasarjoissa.

Kun katselin 6-vuotiaan tyttärenpoikani Rasmuksen kanssa Ritvan ja Pentti Siimeksen ilottelua ”Parempi myöhään”, kerroin hänelle, että ”tuo täti oli mummon luokkatoveri”. Poika sanoi  näköisyyttämme verrattuaan :”Kyllä te olettekin samannnäköiset”. Hän kun ei silloin vielä ymmärtänyt perinnöllisyyssäädöksiä.

Pakinani kuvitukseksi sain Helsingin Kaupunginteatterilta kuvan ”Kvartetista”, Neil Hardwickin ohjaamasta neljän näyttelijän vanhainkotiasukaskomediasta, jonka alkuperäiskaartiin kuuluivat Ritvan lisäksi Kyllikki Forssell, Lasse Pöysti ja Pentti Siimes. Näytelmää esitettiin vuosina 2002 – 2011 ennätykselliset 481 kertaa !  Jäähyväisnäytännön Kaupunginteatterissa Hotakaisen näytelmässä Ihmisen osa  Ritva tarjosi vuonna 2013. Sitä ennen hän osallistui toistuvasti luokkakokouksiimme -ilonamme.  Teatterikorkeakoulusta valmistuttuaan hän vuonna 1957 avioitui  Tauno Palon Pertti-pojan (k. 2010) kanssa saaden 3 tytärtä, joista kaksi jatkoi teatterimaailmassa. Näistä Sanna-Kaisa Palon  tytär Emmi Parviainen on niinikään Kansallisteatterin eturivin tähtiä. Teatterisukumme ovat vahvoja ja merkittäviä.

Ritva palkittiin monin tavoin; vuoden 2000 teatteritaiteen valtionpalkinto lienee arvokkain.

Uskon Ritva Valkaman jäävän mieliimme tähtenä, joka valaisi, aurinkona, joka lämmitti ja kuuna, joka lavensi  mielikuvitustamme ja elävöitymiskykyämme. Muisto elää.

Aira Heinänen

KokoTeatterin toiminta jatkuu 1.6. alkaen

KokoTeatteri ja Koko Jazz Club käynnistävät esitystoimintansa uusien suositusten puitteissa 1.6. alkaen tarjoamalla konsertteja ja teatterin ohjelmistoa joka päivä juhannukseen asti. Toiminnassa otetaan huomioon yleisömäärän suhteen annettuja ajantasaisia kokoontumismääräyksiä. Paikalla olevan yleisön sekä henkilökunnan terveys on KokoTeatterille ensisijaisen tärkeää, ja siksi teatterilla tullaan noudattamaan hygieniasuosituksia äärimmäisen tarkasti. Tilojen puhtauteen sekä turvaväleihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hygieniasuositusten mukaisesti käteistä rahaa ei oteta poikkeusolojen aikana vastaan. Väliajoilla asiakkaille järjestetään pöytiintarjoilu. KokoTeatterin suuri lavanäyttämö mahdollistaa katsomossa olevien tuolien ja pöytien asettamisen niin, että asiakkailla on runsaasti henkilökohtaista tilaa.

Kesäkauden avaa Iiro Rantala, joka konsertoi 1.6. ja 2.6. Keskiviikkona 3.6. esiintyvät Kari Ikonen ja Mia Simanainen. Kaikkia teatterinnälkäisiä hemmotellaan loppuviikosta, kun näemme kaksi lisäesitystä Ari Nummisen Nostalgia – neljän sammakon vaellus -tanssiteoksesta 4.6. ja 5.6.

Lauantaina 6.6. vuorossa ovat Nina Mya ja Jukkis Uotila. Tenorisaksofonismin ilosanomaa julistavat Joonatan Rautio sekä Manuel Dunkel Live at the Light House – tribuutin parissa. KJC Solo Piano -sarjassa esiintyvät muun muassa Aleksi Tuomarila ja Aki Rissanen. Konsertit ja esitykset alkavat aina klo 19:00. Ovet avataan aina tuntia ennen esitystä. KokoTeatteri ja Koko Jazz Club tarjoavat esitystoimintaa juhannukseen saakka joka viikko maanantaista lauantaihin. Ohjelma päivittyy vielä ja ajantasaiset esitystiedot löytyvät KokoTeatterin ja Koko Jazz Clubin verkkosivuilta.

Kallion kävelyfestivaali netissä ja omatoimikävelijöille

Kallion kävelyfestivaali on julkaissut netissä omatoimikävelyjä, yksi reitti esittelee julkista taidetta.

Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi Kallion kävelyfestivaali on perunut kaikki fyysiset kävelytapahtumat toistaiseksi. Kuukausikävelyt ovat tauolla ainakin 13.5.2020 saakka.

Ulkoilua ei kuitenkaan ole kielletty toistaiseksi, kunhan noudattaa annettuja turvallisuusohjeita. Omatoimikävelyt ovat mahdollisia ja näin ollen osalle Kallion kävelyfestivaalin kävelyreiteistä pääsee omatoimisesti. Kallion kävelyfestivaali on julkaissut verkkosivuilla kfkkv.fi omatoimikävelyreittejä. Reittejä tullaan avaamaan lisää epidemian pitkittyessä, ottaen huomioon kuitenkin mahdolliset uudet viranomaisrajoitukset.

Uusin reitti esittelee julkista taidetta Kallion kulmilla. Elämme keskellä taidenäyttelyä. Helsingissä on noin 500 ulkoveistosta, ympäristötaideteosta ja historiallista muistomerkkiä. Kallion kaupunginosassakin on kymmeniä teoksia, tekijöinä  muun muassa Aimo Tukianen, Miina Äkkijyrkkä ja Kimmo Pyykkö.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 9/2020!