Parempia kävely- ja pyöräteitä Olympiastadionin ympäristöön

Olympiastadionin ympäristöön rakennetaan eroteltu kävely- ja pyörätie. Kuva: Tommi Kivinen, VRJ Etelä-Suomi Oy

Olympiastadionin ympäristön kävely- ja pyöräteitä parannetaan rakennushankkeessa, joka on alkanut syyskuussa 2019 ja joka kestää kesäkuun loppuun 2020. Tähän saakka töitä on tehty Olympiastadionin työmaan takia suljetulla alueella Tahkontiellä. Lokakuussa työmaa siirtyy Hammarskjöldintielle välille Tahkontie–Uimastadioninpolku. Työmaa aiheuttaa jonkin verran häiriötä liikenteelle. Työ tehdään kahdessa vaiheessa yksi kaista kerrallaan eli työmaan kautta pääsee koko ajan kulkemaan.

Hammarskjöldintielle rakennetaan baanatasoinen, kaksisuuntainen pyörätie. Lisäksi Hammarskjöldintien varteen rakennetaan invapysäköintipaikat Olympiastadionin asiakkaille.

Remontin valmistumisen jälkeen Hammarskjöldintiellä sallitaan edelleen huoltoajo kaupunginpuutarhalle sekä uimastadionille.

Nyt käynnistyvä urakan toinen vaihe päättyy pääosin vuoden lopussa. Asvaltoinnin valmistuminen riippuu loppusyksyn säästä. Ensi vuoden puolelle jää todennäköisesti ainakin viimeistelytöitä sekä viherrakennusta.

Urakan kolmas vaihe jatkuu keväällä 2020, jolloin viimeistellään Olympiastadionin eteläpuolella sijaitseva Tahkontie sekä Olympiastadionin pohjoispuolella sijaitseva puistokäytävä.

Valmistumisen jälkeen baana tulee helpottamaan huomattavasti pyöräilyä ja kävelyä Keskuspuiston ja Töölönlahden välillä.

Konepaja-sali on käynnistänyt toimintansa Vallilan The Train Factoryssa

Konepaja-sali on käynnistänyt toimintansa Vallilan The Train Factoryssa.

Vesa Ristimäki lupaa alueelle laajaa kulttuuritarjontaa ja oivallisen paikan myös seminaareille

Elokuun lopussa yleisölle auenneessa Konepaja-salissa on järjestetty jo muutamia konsertti- ja yritystilaisuuksia. Konepaja-sali on ensimmäinen toimija, joka on avannut ovensa Bruce Oreckin hankittua The Train Factory -kiinteistön osana alueen laajempaa uudistumista. Lokakuun aikana Konepaja-salin viereen aukeaa myös odotettu Corona Bar & Biljardi Pop-Up.

Konepaja-salin taustalla kokenut konkari

Vesa Ristimäki on tehnyt merkittävän ja ainutkertaisen työuran Suomen kulttuurikentällä. Hän on ollut tienraivaaja ja vaikuttaja, jonka lähes kaikki alalla tuntevat. Ristimäen ura alkoi markkinointitoimistosta, josta hän siirtyi 80 -luvun loppupuolella Tampereen Tullikamarin Klubin toimitusjohtajaksi kuuluen myös Klubin perustajiin. Muutettuaan vuonna 1993 Helsinkiin Ristimäki siirtyi Vanhan Ylioppilastalon johtoon.

Ylioppilastalon vuosien jälkeen hän perusti ensimmäisen oman firmansa, PopZoo Promotions Oy:n, joka sulautui myöhemmin osaksi Eastway Oy:ta ja nykyistä Bright Groupia. Pitkän Eastway-uransa jälkeen vuonna 2014 Ristimäki perusti nykyisen yhtiönsä, No Fear Agency & Promotion Oy:n, joka vastaa juuri auenneen Konepaja-salin toiminnasta.

Konepaja-salin on tarkoitus palvella Helsingin akuuttia pulaa keikkapaikoista ja tilan yleisökapasiteetti tulee Ristimäen arvion mukaan yltämään lopullisten muutostöiden jälkeen peräti seitsemäänsataan henkeen konserttitilaisuuksissa. Lisäksi tila soveltuu oivallisesti myös erilaisiin yritystilaisuuksiin ja seminaarien pitopaikaksi.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 18!

Uusi, urbaani tapahtumapaikka Tiivistämö avautuu Suvilahdessa

Visio-festivaali, kuva: Iina Kaikko

Suvilahden Tiivistämö tarjoaa jatkossa inspiroivia kulttuurin ja taiteen elämyksiä ympäri vuoden. Tiivistämössä on mahdollisuus järjestää tapahtumia korkeatasoisissa ja muunneltavissa puitteissa. Syksyn ohjelmistossa nähdäänkin mm. keikkoja, klubeja, tanssitapahtumia ja pienimuotoisia festareita. Tiivistämön avajaisia vietetään 21.9. Planet Suvilahti tapahtuman yhteydessä.

– On upea asia, että uusi tapahtumatila löytyi juuri Suvilahdesta. Helsingin kaupungin strategisena linjauksena on kehittää alueesta kansainvälisesti erottuva, pysyvä tapahtuma-alue ja kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämän Tiivistämön sijoittuminen alueelle tukee omalta osaltaan hyvin tätä tavoitetta, iloitsee toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen.

Tiivistämö jatkaa maaliskuussa lopettaneen Kulttuuriareena Glorian toimintaa, ja Suvilahti saa Tiivistämön avautumisen myötä lisää ympärivuotista toimintaa ja lisää kävijöitä. Ohjelmatuotanto toteutetaan pääasiassa yhteistyössä erilaisten yhteisöjen, tapahtumajärjestäjien ja taiteilijoiden kanssa. Tapahtumien kohderyhminä ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Tapahtumien lisäksi Tiivistämö tarjoaa työharjoittelupaikan lukuisille alasta kiinnostuneille nuorille tapahtumatuotannon parissa.

Tiivistämön avajaiset / Planet Suvilahti 21.9. klo 12–22

Tapahtuman aikana koko Suvilahti laskeutuu syksyiseen elämysten tunnelmaan, ja tarjolla on paljon nähtävää ja tekemistä lapsille, nuorille ja aikuisille. Avajaispäivästä käynnistyy myös Tiivistämön ensimmäinen teemakuukausi: Deco-kollektiivi Flowers of Life ja videotaiteilija Matlock Visuals suunnittelevat avajaiskuukaudelle ennennäkemättömän valoa ja videota yhdistävän installaation. Kuukauden aikana kaikki Tiivistämön tilaisuudet tapahtuvat tämän teoksen kolmiulotteisen maailman sisällä.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 17!

Vajaat kolme prosenttia kulki ilman lippua 2018

HSL suuntaa tarkastuksia etenkin raideliikenteeseen sekä aamujen ja iltapäivien työmatkaliikenteeseen.

HSL tarkasti viime vuonna 3,3 miljoonaa matkustajaa, ja heistä 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista matkalippua.

Alle kolmen prosentin liputtomuus on kansainvälisesti vertaillen hyvä luku. Liputtomien osuus laski hieman vuodesta 2017, jolloin heitä oli 3,1 prosenttia tarkastetuista matkustajista. Tarkastettujen matkustajien määrä oli 3,3 miljoonaa sekä vuonna 2018 että 2017.

HSL menetti liputta matkustamisen vuoksi viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa, joten liputtomuus vähensi edelleen merkittävästi joukkoliikennetuloja. Eniten liputtomia tavattiin metroasemien laiturialueilla, raitiovaunuissa ja lähijunissa.

Tarkastusmaksutoiminnan tavoitteet säilyvät vuonna 2019 ennallaan. HSL jatkaa näkyvää ja tehokasta tarkastustoiminta, sillä se ehkäisee liputtomuuden kasvua ja edistää matkalipputulojen kertymistä.

HSL suuntaa tarkastuksia etenkin raideliikenteeseen sekä aamujen ja iltapäivien työmatkaliikenteeseen.

HSL vastaa matkalippujen tarkastamisesta HSL-alueen joukkoliikenteessä sekä koko maan junaliikenteessä.

 

Kallio Kipinöi 2019 ohjelmia kerätään

Kallio Kipinöi 2019 järjestetään marraskuussa 15.11. – 24.11. Tuo tapahtumasi osaksi Kallion kulttuuriviikkoa. Tapahtumatietojen deadline on 17.10.

Kallio Kipinöi –kulttuuriviikko on itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuus. Tekijöinä erilaiset toimijat Kalliossa ja sen lähialueilla. Kallio Kipinöi –viikko on yksi Suomen vanhimmista kaupunkikulttuuri -festivaaleista.

Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen.

Ilmoita tapahtumasi mukaan Kallio Kipinöi –ohjelmaan sähköpostilla: kipinoiohjelmat@gmail.com. Ilmoittautua voi 15.10. saakka. Tiedoissa tulee ilmetä aika, paikka, tapahtuman nimi, napakasti kirjoitettu tapahtumakuvaus sekä mahdollinen pääsymaksu. Tapahtumatiedot julkaistaan Tapahtumakalenterissa (verkkosivut, sosiaalinen media), printtijulkaisussa. Kulttuuriverkosto huolehtii tapahtuman yleistiedotuksesta medialle. Ohjelmalehdestä voi ostaa myös ilmoitustilaa.

Kallio Kipinöi 2019 -avajaiset ovat perjantaina 15.11. Kalliolan setlementtitalossa. Kipinöi -avajaiset ovat koko perheen tapahtuma, joka on samalla osa Kalliolan Setlementti 100 vuotta ohjelmistoa. Tapahtuma alkaa klo 16 ja jatkuu aina klo 24 saakka.

Lisäohjeita tapahtuman järjestäjille Kallion Kulttuuriverkoston www-sivuilta, kohdasta Kallio Kipinöi.

Kalasataman istuinveistokset sekä katseltavaksi että käytettäväksi

Kalasatamaan on valmistunut kuvanveistäjä Marjukka Korhosen tilataideteos Istuinveistokset. Tavanomaisesta veistoksesta poiketen Istuinveistokset on tarkoitettu paitsi katseltaviksi, myös käytettäväksi. Kuva: Marjukka Korhonen

Helsingin Kalasatamaan on valmistunut 14-osainen, kuvanveistäjä Marjukka Korhosen tilataideteos, Istuinveistokset. Teoksen kolmas ja viimeinen veistosryhmä tuotiin Capellanaukiolle toukokuun loppupuolella. Kaksi vuosina 2016 ja 2018 asennettua veistosryhmää sijaitsevat Parrulaiturilla.

Kolmen erilaisen tuoliryhmän lähtökohtana ovat olleet Kalasataman läheisten kaupunginosien tuolimallit 1900-luvun työläiskodeista. Ne tuovat rakentuvan kaupuginosan julkiselle ranta-alueelle muistuman alueen menneestä elämästä. Tuoleissa yhdistyvät yksityisten kotien intiimi tunnelma ja avoin julkinen tila.

Tavanomaisesta veistoksesta poiketen Istuinveistokset on tarkoitettu paitsi katseltavaksi, myös käytettäväksi. Penkkien sijoittelu kuitenkin poikkeaa tavanomaisesta julkisten kalusteiden sijoittelusta.

– Penkkien muodossa ja sijoittelussa olen miettinyt niin ryhmää, kaveruksia kuin yksin mietiskelijöitä. Keskeistä teoksessa ovat sen piirissä tapahtuvat kohtaamiset, Marjukka Korhonen kertoo.

Istuinveistokset on valmistettu haponkestävästä teräksestä, sillä käytettäväksi tarkoitettu tilataideteos vaatii erityistä kestävyyttä. Teoksen metallipinnat on hiottu kiiltäväksi ja osaksi maalattu. Tuoleilla istuvat ihmiset ja heidän kosketuksistaan jäävät jäljet muuttuvat osaksi teosta.

– Käyttö- ja ylläpitosyistä istuinveistoksille asetettiin tiukat toimivuus- ja kestävyystavoitteet. Teräksen kuumudesta kesällä ja kylmyydestä talvella olimme hieman huolissamme, mutta istuinveistoksista saatu asukas- ja käyttäjäpalaute on toistaiseksi ollut hyvin myönteistä, kertoo projektinjohtaja Tomas Palmgren Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Lue lisää Kallio Lehden Kesäextrasta, numerosta 13!

Mäkelänrinteen uintikeskus täytti 20 vuotta – laajennus suunnitelmissa

Poika katselee allasta. Kuva: Antti Rastivo.

Mäkelänrinteen Uintikeskus avasi ovensa toukokuussa 1999. Perusedellytyksiä uintikeskuksen toteuttamiselle oli neljä:

Hallia suunniteltaessa vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioitiin 400 000. Ennuste ei osunut ihan kohdalleen, sillä kävijöiden määrä on yli kaksikertaistunut. Vuonna 2018 kävijöitä oli 850 000, joka koostui uimareista, vesijuoksijoista, palloilijoista, kuntosalilla kävijöistä ja ryhmäliikunta-asiakkaista.

Uintikeskuksessa on viisi 50 metrin ja seitsemän 25 metrin allasta (jotka voidaan muuntaa 10 x 50 m altaiksi kisoja varten), hyppytorni, monitoimiallas poreineen ja hierovine suihkuineen, opetusallas ja lasten kahluuallas. Uimahallin lisäksi uintikeskuksesta löytyy palloiluhalli, kuntosali, ryhmäliikuntasali sekä allastasanteen hot-alue ryhmäliikuntaa varten, monitoimiräkki ja mondoalue, jolla on miellyttävää sekä turvallista tehdä hyppyjä, pomppuja, juoksuvetoja ja loikkaharjoituksia. Lisäksi hallissa on solarium, sauna- ja kokoustilat sekä kahvila Uppopulla.

Vuonna 2000 Mäkelänrinteessä järjestettiin Suomen ensimmäiset EM-kilpailut, joihin osallistui lähes tuhat uimaria, uimahyppääjää ja taitouimaria. Tämän jälkeen Uintikeskus on toiminut lukuisten kansallisten ja kansainvälisten arvokisojen näyttämönä.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 12!

Kieltolaki sata vuotta

Iloinen seurue ilmeisen kosteissa kotihipoissa 1920-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Harald Rosenberg

Kieltolaki astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Satavuotispäivän kunniaksi Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, on lauantaina 1.6.2019 klo 14–16 tarjolla asiantuntijoiden tietoiskuja kieltolakiajasta musiikkia ja kulttuuria unohtamatta. Kieltolakiajan Helsinkiin voi tutustua elämyksellisesti myös Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä, joka jatkuu 1.9.2019 asti.

Kieltolaki sata vuotta -tapahtumassa Aija Kaartisen aiheena on Kieltolakionnelan nousu ja tuho – kieltolakikeskustelun käänteet Suomessa ja Kirsi Rasinaho kertoo kieltolain arjesta otsikolla Lekkerikekkerit – alkoholin salakauppa kieltolain Helsingissä. Lopuksi Maarit Niiniluoto ja Mikko-Olavi Seppälä keskustelevat kieltolain muistosta ja heijastuksista taiteeseen, erityisesti lauluihin, joita Mikko-Olavi Seppälä esittää pianisti Jouni Haapasalon säestyksellä.

Reseptejä ja trokareita

Suomessa oli esitetty jo 1700-luvulta asti vaatimuksia alkoholin kieltämisestä, mutta vasta 1800-luvun lopulla kieltolaista tuli laajasti kannatettu poliittinen tavoite. Venäjän vallan aikana kieltolain säätäminen ei onnistunut, mutta itsenäisessä Suomessa kieltolaki astui voimaan 1.6.1919.

Lain mukaan alkoholin valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi oli sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Laki osoittautui välittömästi epäonnistuneeksi. Lain porsaanreikää hyödyntäen erilaisten alkoholia lääkkeeksi vaativien vaivojen määrä kasvoi, ja varakkaampi väki alkoi ostaa hienot juomansa lääkärin reseptillä hyvin varustelluista apteekeista.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 11!

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kymmenes kesä alkoi

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Kumpulan kartano. Kuva: Helsingin yliopisto / Veikko Somerpuro

Tervetuloa nauttimaan alati muuttuvasta puutarhasta, kurkistamaan geologisiin kokoelmiin, viihtymään opastuksilla ja herkuttelemaan kahvilan terassille! Tapahtumia on pitkin kesää.

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kymmenes kesä kaikille avoimena salaisena puutarhana käynnistyy tuttuun tapaan toukokuun alussa ja tapahtumatarjonta jatkuu pitkin kesää. Tänä vuonna muun muassa Luomuksen geologiset kokoelmat ovat avoinna viikoittain, kesäopas johdattelee kävijöitä kasvimaailman saloihin ja puutarhan ensimmäistä vuosikymmentä juhlitaan kesäkuun puolessa välissä. Lounaan ja herkut tarjoilee Kahvila Kumpu.

Kurkista Kumpulan kartanorakennuksessa kivi- ja fossiilikokoelmiin 18.5.–11.8. aina ke ja pe–su klo 13–18 puutarhan pääsymaksun hinnalla! Kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja, mammuttikokoelman sekä Ahvenanmaan fossiileja. Lisätiedot geologisten kokoelmien aukioloista kesällä 2019.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 10/2019!

Kallio on kukkinut jo 25 vuotta ja kukkii edelleen

Kallion keväinen kaupunkifestivaali Kallio Kukkii täyttää tänä keväänä neljännesvuosisadan. Festivaali syntyi viime vuosituhannella ja vuosikymmenellä, jolloin käsitteet ”kaupunkikulttuuri” ja ”yhteisöllisyys” olivat Suomessa vielä varsin tuntemattomia. Toukokuussa 1994 Harjun nuorisotalo päätti järjestää Karhupuistossa bänditapahtuman, joka sai innostuneen vastaanoton ja sai seuraavana vuonna jatkoa. Onnistunut tapahtuma siirtyi Harjun nuorisotalon pihapuistoon ja samalla päiväfestari sai nimen Kallio Kukkii. Samalla myös kaupunkikulttuuri koki jonkinlaisen murroksen.

Festivaali alkoi vähitellen saada nykyistä muotoaan vuodesta 1997, jolloin Kallio Kukkii -tapahtuman osaksi liitettiin Kalliossa asuvan kuvataiteilija Tiina Hallakorven ideoima Kallion kulttuurikierros, kuvataiteilijoiden ja käsityöläisten avoimien ovien päivä heidän työhuoneillaan. Samassa yhteydessä syntyi idea, mitä jos tapahtuma toteutettaisiinkin yhteisöllisistä lähtökohdista ja myös kaupunkilaiset voisivat osallistua omaehtoisten kaupunkitapahtumien tuottamiseen?

Seuraavana keväänä idea päätettiin toteuttaa ja Kallio Kukkii -festivaalista tuli 10 päivää kestävä kulttuuriviikko, jossa monet eri taiteen lajit ovat päässeet esille. Mukaan kutsuttiin Kallion alueen toimijoita järjestämään heidän omia itsenäisesti tuottamiaan tapahtumia. Tämä oli Kallion kulttuuriverkoston alkuassysäys ja toukokuisen kulttuuriviikon ympärille päätettiin perustaa oma yhdistys, Kallion Kulttuuriverkosto. Se toimii nykyään itsenäisenä rekisteröitynä yhdistyksenä ja koordinoi Kallio Kukkii -festivaalia.

Lue lisää KallioLehden numerosta 9/2019!