Aki Kaurismäen elokuvien maisemissa Kalliossa voi nyt kävellä

(Markku Peltola) kohtaa Irman (Kati Outinen): Mies vailla menneisyyttä -elokuvan yksi ikonisimmista kohtauksista on kuvattu Päääskylänrinteessä. Kuva: Sputnik oy / Malla Hukkanen.

Kallion kävelyfestivaalin kävelyopas kulkee Mies vailla menneisyyttä -elokuvan jalanjäljissä ja lopussa ollaan toivon tuolla puolen.

Aki Kaurismäen tie Suomen kansainvälisesti tunnetuimmaksi elokuvaohjaajaksi alkoi vuonna 1983 elokuvalla Rikos ja rangaistus. Elokuva alkaa pitkällä kohtauksella Helsingin kaupungin teurastuslaitokselta, jossa kamera seuraa elokuvan päähenkilön Antti Rahikaisen (Markku Toikka) työpäivää. Näin Kaurismäki löysi jo heti ensimmäiseen elokuvaansa Helsingin laitakaupungin estetiikan.

Nyt suomalaisen kaupunkikävelykulttuurin aivan uudelle tasolle vienyt Kallion Kulttuuriverkoston kävelyfestivaali on julkaissut yhdistyksen ja kävelyjen keskeisen voimahahmon Juhani Styrmanin johdolla kävelyoppaan, joka esittelee Helsinkiä Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkojen kautta – pysytellen kuitenkin ”itäisessä laitakaupungissa”.

Esitteen keskeisimpänä elokuvan on tietenkin Mies vailla menneisyyttä (2002). Sen lisäksi opas esittelee kahdeksan muuta Kaurismäen elokuvaa, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Mestariohjaajan kuuluisinta elokuvaa kuvattiin suorastaan laitakaupungin viimeisellä rajalla Vanhakaupunginlahden joutomailla ja ränsistyvien varastohallien keskellä.

– Mies vailla menneisyyttä -elokuvan ranta- ja teollisuusmaisemat ovat elokuvasta muuttuneet lähes täysin tunnistamattomaksi. Elokuvan kuvauspaikat ovat kadonneet parhaillaan rakenteilla olevan

Kalasataman kaupunginosan perustusten alle. Näin Kaurismäki tuli mestariteoksena sivutuotteena dokumentoineeksi filmille kappaleen katoavaa helsinkiläistä teollisuusmiljöötä, Styrman sanoo.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 22/2019!

Opistoteatterin Lysistrate tuo palan muinaista Kreikkaa Helsinginkadulle

Työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.–1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate.

Helsingin työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.–1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate. Aristofaneen naisten viesti on ajaton: rakkaus voittaa sodan ja väkivallan.

Näytelmän on ohjannut Harri Liuksiala.

Mitä tehdä lisääntymisenergialla? Aristofaneen kekseliäät naiset laittavat patriarkaatin polvilleen valjastamalla halun suuremman hyvän palvelukseen. Naisille rauha on rakkautta ja arki pyhää. He kohoavat sukuvietin hallitsijoiksi suojellakseen elämää.

Aristofaneen naisten antiikin ajan viesti on myös tätä päivää: rakkaus on suurempaa kuin hyväksikäyttö, valta ja hallinto. Rakkaus voittaa sodan ja väkivallan.

– Lysistrate kertoo naisten voimasta, rakkaudesta ja elämänhalusta. Lysistrate kehottaa kanssasisariaan löytämään voimansa, sanoo ohjaaja Harri Liuksiala.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta  21/2019!

Kallio Kipinöi 15.–24.11.

Kallio Kipinöi järjestään nyt 24. kerran. Festivaali tarjoaa kymmenen päivän aikana monipuolista ohjelmaa, kuten teatteria, näyttelyitä, avoimia ovia, työpajoja, koko perheen tapahtumia ja musiikkiesityksiä. Kulttuuriviikko on syntynyt alueen erilaisten toimijoiden yhteisponnistuksena, Kallion Kulttuuriverkoston tuella. Kalliolan Kallioland -tapahtuma 15.11. juhlistaa Kipinöi-festivaalin käynnistymistä ja samalla se on Kalliolan 100-vuotisjuhla.

Katso ohjelma Kallio Lehden numerosta 20!

Parempia kävely- ja pyöräteitä Olympiastadionin ympäristöön

Olympiastadionin ympäristöön rakennetaan eroteltu kävely- ja pyörätie. Kuva: Tommi Kivinen, VRJ Etelä-Suomi Oy

Olympiastadionin ympäristön kävely- ja pyöräteitä parannetaan rakennushankkeessa, joka on alkanut syyskuussa 2019 ja joka kestää kesäkuun loppuun 2020. Tähän saakka töitä on tehty Olympiastadionin työmaan takia suljetulla alueella Tahkontiellä. Lokakuussa työmaa siirtyy Hammarskjöldintielle välille Tahkontie–Uimastadioninpolku. Työmaa aiheuttaa jonkin verran häiriötä liikenteelle. Työ tehdään kahdessa vaiheessa yksi kaista kerrallaan eli työmaan kautta pääsee koko ajan kulkemaan.

Hammarskjöldintielle rakennetaan baanatasoinen, kaksisuuntainen pyörätie. Lisäksi Hammarskjöldintien varteen rakennetaan invapysäköintipaikat Olympiastadionin asiakkaille.

Remontin valmistumisen jälkeen Hammarskjöldintiellä sallitaan edelleen huoltoajo kaupunginpuutarhalle sekä uimastadionille.

Nyt käynnistyvä urakan toinen vaihe päättyy pääosin vuoden lopussa. Asvaltoinnin valmistuminen riippuu loppusyksyn säästä. Ensi vuoden puolelle jää todennäköisesti ainakin viimeistelytöitä sekä viherrakennusta.

Urakan kolmas vaihe jatkuu keväällä 2020, jolloin viimeistellään Olympiastadionin eteläpuolella sijaitseva Tahkontie sekä Olympiastadionin pohjoispuolella sijaitseva puistokäytävä.

Valmistumisen jälkeen baana tulee helpottamaan huomattavasti pyöräilyä ja kävelyä Keskuspuiston ja Töölönlahden välillä.

Konepaja-sali on käynnistänyt toimintansa Vallilan The Train Factoryssa

Konepaja-sali on käynnistänyt toimintansa Vallilan The Train Factoryssa.

Vesa Ristimäki lupaa alueelle laajaa kulttuuritarjontaa ja oivallisen paikan myös seminaareille

Elokuun lopussa yleisölle auenneessa Konepaja-salissa on järjestetty jo muutamia konsertti- ja yritystilaisuuksia. Konepaja-sali on ensimmäinen toimija, joka on avannut ovensa Bruce Oreckin hankittua The Train Factory -kiinteistön osana alueen laajempaa uudistumista. Lokakuun aikana Konepaja-salin viereen aukeaa myös odotettu Corona Bar & Biljardi Pop-Up.

Konepaja-salin taustalla kokenut konkari

Vesa Ristimäki on tehnyt merkittävän ja ainutkertaisen työuran Suomen kulttuurikentällä. Hän on ollut tienraivaaja ja vaikuttaja, jonka lähes kaikki alalla tuntevat. Ristimäen ura alkoi markkinointitoimistosta, josta hän siirtyi 80 -luvun loppupuolella Tampereen Tullikamarin Klubin toimitusjohtajaksi kuuluen myös Klubin perustajiin. Muutettuaan vuonna 1993 Helsinkiin Ristimäki siirtyi Vanhan Ylioppilastalon johtoon.

Ylioppilastalon vuosien jälkeen hän perusti ensimmäisen oman firmansa, PopZoo Promotions Oy:n, joka sulautui myöhemmin osaksi Eastway Oy:ta ja nykyistä Bright Groupia. Pitkän Eastway-uransa jälkeen vuonna 2014 Ristimäki perusti nykyisen yhtiönsä, No Fear Agency & Promotion Oy:n, joka vastaa juuri auenneen Konepaja-salin toiminnasta.

Konepaja-salin on tarkoitus palvella Helsingin akuuttia pulaa keikkapaikoista ja tilan yleisökapasiteetti tulee Ristimäen arvion mukaan yltämään lopullisten muutostöiden jälkeen peräti seitsemäänsataan henkeen konserttitilaisuuksissa. Lisäksi tila soveltuu oivallisesti myös erilaisiin yritystilaisuuksiin ja seminaarien pitopaikaksi.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 18!

Uusi, urbaani tapahtumapaikka Tiivistämö avautuu Suvilahdessa

Visio-festivaali, kuva: Iina Kaikko

Suvilahden Tiivistämö tarjoaa jatkossa inspiroivia kulttuurin ja taiteen elämyksiä ympäri vuoden. Tiivistämössä on mahdollisuus järjestää tapahtumia korkeatasoisissa ja muunneltavissa puitteissa. Syksyn ohjelmistossa nähdäänkin mm. keikkoja, klubeja, tanssitapahtumia ja pienimuotoisia festareita. Tiivistämön avajaisia vietetään 21.9. Planet Suvilahti tapahtuman yhteydessä.

– On upea asia, että uusi tapahtumatila löytyi juuri Suvilahdesta. Helsingin kaupungin strategisena linjauksena on kehittää alueesta kansainvälisesti erottuva, pysyvä tapahtuma-alue ja kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämän Tiivistämön sijoittuminen alueelle tukee omalta osaltaan hyvin tätä tavoitetta, iloitsee toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen.

Tiivistämö jatkaa maaliskuussa lopettaneen Kulttuuriareena Glorian toimintaa, ja Suvilahti saa Tiivistämön avautumisen myötä lisää ympärivuotista toimintaa ja lisää kävijöitä. Ohjelmatuotanto toteutetaan pääasiassa yhteistyössä erilaisten yhteisöjen, tapahtumajärjestäjien ja taiteilijoiden kanssa. Tapahtumien kohderyhminä ovat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Tapahtumien lisäksi Tiivistämö tarjoaa työharjoittelupaikan lukuisille alasta kiinnostuneille nuorille tapahtumatuotannon parissa.

Tiivistämön avajaiset / Planet Suvilahti 21.9. klo 12–22

Tapahtuman aikana koko Suvilahti laskeutuu syksyiseen elämysten tunnelmaan, ja tarjolla on paljon nähtävää ja tekemistä lapsille, nuorille ja aikuisille. Avajaispäivästä käynnistyy myös Tiivistämön ensimmäinen teemakuukausi: Deco-kollektiivi Flowers of Life ja videotaiteilija Matlock Visuals suunnittelevat avajaiskuukaudelle ennennäkemättömän valoa ja videota yhdistävän installaation. Kuukauden aikana kaikki Tiivistämön tilaisuudet tapahtuvat tämän teoksen kolmiulotteisen maailman sisällä.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 17!

Vajaat kolme prosenttia kulki ilman lippua 2018

HSL suuntaa tarkastuksia etenkin raideliikenteeseen sekä aamujen ja iltapäivien työmatkaliikenteeseen.

HSL tarkasti viime vuonna 3,3 miljoonaa matkustajaa, ja heistä 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista matkalippua.

Alle kolmen prosentin liputtomuus on kansainvälisesti vertaillen hyvä luku. Liputtomien osuus laski hieman vuodesta 2017, jolloin heitä oli 3,1 prosenttia tarkastetuista matkustajista. Tarkastettujen matkustajien määrä oli 3,3 miljoonaa sekä vuonna 2018 että 2017.

HSL menetti liputta matkustamisen vuoksi viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa, joten liputtomuus vähensi edelleen merkittävästi joukkoliikennetuloja. Eniten liputtomia tavattiin metroasemien laiturialueilla, raitiovaunuissa ja lähijunissa.

Tarkastusmaksutoiminnan tavoitteet säilyvät vuonna 2019 ennallaan. HSL jatkaa näkyvää ja tehokasta tarkastustoiminta, sillä se ehkäisee liputtomuuden kasvua ja edistää matkalipputulojen kertymistä.

HSL suuntaa tarkastuksia etenkin raideliikenteeseen sekä aamujen ja iltapäivien työmatkaliikenteeseen.

HSL vastaa matkalippujen tarkastamisesta HSL-alueen joukkoliikenteessä sekä koko maan junaliikenteessä.

 

Kallio Kipinöi 2019 ohjelmia kerätään

Kallio Kipinöi 2019 järjestetään marraskuussa 15.11. – 24.11. Tuo tapahtumasi osaksi Kallion kulttuuriviikkoa. Tapahtumatietojen deadline on 17.10.

Kallio Kipinöi –kulttuuriviikko on itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuus. Tekijöinä erilaiset toimijat Kalliossa ja sen lähialueilla. Kallio Kipinöi –viikko on yksi Suomen vanhimmista kaupunkikulttuuri -festivaaleista.

Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen.

Ilmoita tapahtumasi mukaan Kallio Kipinöi –ohjelmaan sähköpostilla: kipinoiohjelmat@gmail.com. Ilmoittautua voi 15.10. saakka. Tiedoissa tulee ilmetä aika, paikka, tapahtuman nimi, napakasti kirjoitettu tapahtumakuvaus sekä mahdollinen pääsymaksu. Tapahtumatiedot julkaistaan Tapahtumakalenterissa (verkkosivut, sosiaalinen media), printtijulkaisussa. Kulttuuriverkosto huolehtii tapahtuman yleistiedotuksesta medialle. Ohjelmalehdestä voi ostaa myös ilmoitustilaa.

Kallio Kipinöi 2019 -avajaiset ovat perjantaina 15.11. Kalliolan setlementtitalossa. Kipinöi -avajaiset ovat koko perheen tapahtuma, joka on samalla osa Kalliolan Setlementti 100 vuotta ohjelmistoa. Tapahtuma alkaa klo 16 ja jatkuu aina klo 24 saakka.

Lisäohjeita tapahtuman järjestäjille Kallion Kulttuuriverkoston www-sivuilta, kohdasta Kallio Kipinöi.

Kalasataman istuinveistokset sekä katseltavaksi että käytettäväksi

Kalasatamaan on valmistunut kuvanveistäjä Marjukka Korhosen tilataideteos Istuinveistokset. Tavanomaisesta veistoksesta poiketen Istuinveistokset on tarkoitettu paitsi katseltaviksi, myös käytettäväksi. Kuva: Marjukka Korhonen

Helsingin Kalasatamaan on valmistunut 14-osainen, kuvanveistäjä Marjukka Korhosen tilataideteos, Istuinveistokset. Teoksen kolmas ja viimeinen veistosryhmä tuotiin Capellanaukiolle toukokuun loppupuolella. Kaksi vuosina 2016 ja 2018 asennettua veistosryhmää sijaitsevat Parrulaiturilla.

Kolmen erilaisen tuoliryhmän lähtökohtana ovat olleet Kalasataman läheisten kaupunginosien tuolimallit 1900-luvun työläiskodeista. Ne tuovat rakentuvan kaupuginosan julkiselle ranta-alueelle muistuman alueen menneestä elämästä. Tuoleissa yhdistyvät yksityisten kotien intiimi tunnelma ja avoin julkinen tila.

Tavanomaisesta veistoksesta poiketen Istuinveistokset on tarkoitettu paitsi katseltavaksi, myös käytettäväksi. Penkkien sijoittelu kuitenkin poikkeaa tavanomaisesta julkisten kalusteiden sijoittelusta.

– Penkkien muodossa ja sijoittelussa olen miettinyt niin ryhmää, kaveruksia kuin yksin mietiskelijöitä. Keskeistä teoksessa ovat sen piirissä tapahtuvat kohtaamiset, Marjukka Korhonen kertoo.

Istuinveistokset on valmistettu haponkestävästä teräksestä, sillä käytettäväksi tarkoitettu tilataideteos vaatii erityistä kestävyyttä. Teoksen metallipinnat on hiottu kiiltäväksi ja osaksi maalattu. Tuoleilla istuvat ihmiset ja heidän kosketuksistaan jäävät jäljet muuttuvat osaksi teosta.

– Käyttö- ja ylläpitosyistä istuinveistoksille asetettiin tiukat toimivuus- ja kestävyystavoitteet. Teräksen kuumudesta kesällä ja kylmyydestä talvella olimme hieman huolissamme, mutta istuinveistoksista saatu asukas- ja käyttäjäpalaute on toistaiseksi ollut hyvin myönteistä, kertoo projektinjohtaja Tomas Palmgren Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Lue lisää Kallio Lehden Kesäextrasta, numerosta 13!

Mäkelänrinteen uintikeskus täytti 20 vuotta – laajennus suunnitelmissa

Poika katselee allasta. Kuva: Antti Rastivo.

Mäkelänrinteen Uintikeskus avasi ovensa toukokuussa 1999. Perusedellytyksiä uintikeskuksen toteuttamiselle oli neljä:

Hallia suunniteltaessa vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioitiin 400 000. Ennuste ei osunut ihan kohdalleen, sillä kävijöiden määrä on yli kaksikertaistunut. Vuonna 2018 kävijöitä oli 850 000, joka koostui uimareista, vesijuoksijoista, palloilijoista, kuntosalilla kävijöistä ja ryhmäliikunta-asiakkaista.

Uintikeskuksessa on viisi 50 metrin ja seitsemän 25 metrin allasta (jotka voidaan muuntaa 10 x 50 m altaiksi kisoja varten), hyppytorni, monitoimiallas poreineen ja hierovine suihkuineen, opetusallas ja lasten kahluuallas. Uimahallin lisäksi uintikeskuksesta löytyy palloiluhalli, kuntosali, ryhmäliikuntasali sekä allastasanteen hot-alue ryhmäliikuntaa varten, monitoimiräkki ja mondoalue, jolla on miellyttävää sekä turvallista tehdä hyppyjä, pomppuja, juoksuvetoja ja loikkaharjoituksia. Lisäksi hallissa on solarium, sauna- ja kokoustilat sekä kahvila Uppopulla.

Vuonna 2000 Mäkelänrinteessä järjestettiin Suomen ensimmäiset EM-kilpailut, joihin osallistui lähes tuhat uimaria, uimahyppääjää ja taitouimaria. Tämän jälkeen Uintikeskus on toiminut lukuisten kansallisten ja kansainvälisten arvokisojen näyttämönä.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 12!