Stadin kundiksi Jaakko Saariluoma, Stadin friiduksi Laura Kolbe

Stadin Kundi 2020 Jaakko Saariluoma ja Stadin Friidu 2020 Laura Kolbe.

Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valitsee vuosittain Stadin Friidun ja Kundin joka on bulein kunnianosoitus minkä stadilainen voi saada.

Vuoden 2020 valitut ovat molemmat selvästi ylpeitä kotikaupungistaan.

Stadin Friidu 2020 on Laura Kolbe, tutkija, opettaja, äiti Laura Kolbe, 63v. on henkeen ja vereen kaupunkilainen, helsinkiläinen. Hän katsoo edustavansa urbaaneja, liberaaleja ja kaupunkiyhteisöllisyyttä korostavia arvoja.

Lapsuuden ja nuoruuden maisemaa oli esikaupunki; kotiseutua ovat olleet Pohjois-Haaga ja Lauttasaari ja tätä nykyä Kruununhaka.

Laura Kolbe on kulttuurin, teatterin, baletin, oopperan, museoiden, näyttelyiden ja kesäjuhla-tapahtumien suurkuluttaja. Hän jumppaa ja liikkuu lähes päivittäin.

Perheeseen kuuluvat puoliso, lakimiehenä toimiva Thomas Forss ja lapset Johannes (s. 1987) ja Carolina (s. 1989). Perhe on Lauran vahvuus, selustatukija ja kriitikko.

Arjessa yhdistyvät työ ja rentoutuminen, kaupunki ja maaseutu, teknologia ja luonto, materialistinen ja henkinen.

Laura Kolbe kertoo eläneensä suku- ja perhepiirissä, jossa rinnakkain on vaikuttanut neljä sukupolvea, kolme kieltä, kaksi kotiseutua ja yksi aate: kiinnostus kulttuuriin ja historiaan sekä politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Syntymäpaikka, Bogota Kolumbia (s. 1957), on vaikuttanut siihen, että maailma tuntuu olevan aina lähellä.

Stadin Kundi 2020 on Jaakko Saariluoma; ohjaaja, näyttelijä, stand-up koomikko.

Jaakko Saariluoma, 53v. tuntee kotikaupunkinsa eri kolkat. Hän on syntyään itäisestä Stadista jossa on asunut useilla eri alueilla ja siellä vahvana oleva slangin kieli on tarttunut myös Jaakon puheeseen.

Idästä tie on kulkenut monien eri alueiden kuten Sörnäisten ja Töölön kautta nykyiselle kotiseudulle Pohjois-Helsinkiin. Alue on lapsiystävällistä ulkoilualueineen mutta nyt lasten aikuistuttua Jaakon mieli välillä kaipaa takaisin lähemmäs keskustaa.

Jaakolla on 2 jo aikuista lasta ja isän rooli on ollut yksi erittäin mieleisistä.

Isän roolin lisäksi Jaakko Saariluoma on hankkinut meriittejä televisiostudioiden lisäksi teatteri-lavoilta ja etenkin stand-up komiikka on jo usean kymmenen vuoden ajan vienyt häntä erilaisille estradeille.

Saariluoma on valmistunut teatterikorkeakoulusta 1994 ja on näyttelemisen lisäksi myös ohjannut useita esityksiä.

Kaiken esiintymisen vastapainona Jaakko Saariluoma harrastaa liikuntaa ja on myös viime aikoina löytänyt uudelleen musiikin ja soittimista esimerkiksi kitara ja piano ovat tulleet tutuiksi.

Stadin Slangi ry. on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo 25 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksia. Kukin hallitus määrittelee valintakriteerit itsenäisesti. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen eka Friidu Eva-Riitta Siitonen tai aiemmin valittu Maija Vilkkumaa, Kundeista voisi nostaa esimerk-keinä vaikkapa Heikki Harman tai Jörn Donnerin.

Tämän vuoden hallitus haki stadilaisia, ei välttämättä syntyperäisiä, rentoja, reiluja, jeesaavia ja perinteitä vaalivia.

Kvartetti. Näyttelijät: Kyllikki Forssell, Ritva Valkama, Antti Litja, Lasse Pöysti. Kuva © Tapio Vanhatalo

Ritva Valkamaa muistaen

Toukokuun 8. päivänä päättyi ikimuistoisen luokkatoverini Ritva Valkaman (s. 1932) elämä pitkällisen sairastelun jälkeen.  Valmistuimme Kallion Yhteiskoulusta 1951 ylioppilaiksi.

Luokkamme muistetaan erityisesti muutamien tulevaisuuden toivoiksi aavistetuista oppilaista: oli kirjailijat akateemikko Paavo Haavikko, oli kaunokirjailija Anu Kaipainen, kulttuuritoimien edistäjä, muusikko Seppo Nummi ja näyttelijäsuvun kasvatti Ritva Valkama. Ritvoja oli luokallamme parhaimmillaan neljä, joten sopi  hyvin antaa hellittelynimiä. Hakaniemessä asunutta Valkamaa puhuteltiin Hiireksi, pienikokoinen ja vikkelä ja nokkela kun oli, kaikkien lemmikki.

Kallion Yhteiskoulun joulujuhlan kohokohta oli Topeliuksen näytelmä päätähtenä aina meidän luokkamme  Ritva V. Muistaakseni hän lauloi myös koulumme menestyksekkäässä, rehtori Martti

Ruudun johtamassa kuorossa. Hänen rytmikkyytensä voimistelussa koettiin jumppatunnilla. kun hän pienimpänä joutui ensimmäisenä suorittamaan hyppyharjoituksen salin poikki. Malliksi meille kömpelöimmille! Koulunkäynti tuntui Ritvalta  sujuvan hienosti vuosi ja luokka -periaatteella. Iloa ja valoa hänestä lankesi kaikille, oli paitsi ihastuttavan vaatimaton ja  tasapuolinen toverisuhteissaan.

Ihailuumme vaikutti luonnollisesti hänen isänsä filmitähti Reino Valkaman rakastettavuus.

Sittemmin olemme tiiviisti seuranneet Ritvan elämäntyötä merkittävillä näyttämöillä mm. Tampereella, Hämeenlinnassa ja Helsingissä sekä filmeissä ja  tv:n komediasarjoissa.

Kun katselin 6-vuotiaan tyttärenpoikani Rasmuksen kanssa Ritvan ja Pentti Siimeksen ilottelua ”Parempi myöhään”, kerroin hänelle, että ”tuo täti oli mummon luokkatoveri”. Poika sanoi  näköisyyttämme verrattuaan :”Kyllä te olettekin samannnäköiset”. Hän kun ei silloin vielä ymmärtänyt perinnöllisyyssäädöksiä.

Pakinani kuvitukseksi sain Helsingin Kaupunginteatterilta kuvan ”Kvartetista”, Neil Hardwickin ohjaamasta neljän näyttelijän vanhainkotiasukaskomediasta, jonka alkuperäiskaartiin kuuluivat Ritvan lisäksi Kyllikki Forssell, Lasse Pöysti ja Pentti Siimes. Näytelmää esitettiin vuosina 2002 – 2011 ennätykselliset 481 kertaa !  Jäähyväisnäytännön Kaupunginteatterissa Hotakaisen näytelmässä Ihmisen osa  Ritva tarjosi vuonna 2013. Sitä ennen hän osallistui toistuvasti luokkakokouksiimme -ilonamme.  Teatterikorkeakoulusta valmistuttuaan hän vuonna 1957 avioitui  Tauno Palon Pertti-pojan (k. 2010) kanssa saaden 3 tytärtä, joista kaksi jatkoi teatterimaailmassa. Näistä Sanna-Kaisa Palon  tytär Emmi Parviainen on niinikään Kansallisteatterin eturivin tähtiä. Teatterisukumme ovat vahvoja ja merkittäviä.

Ritva palkittiin monin tavoin; vuoden 2000 teatteritaiteen valtionpalkinto lienee arvokkain.

Uskon Ritva Valkaman jäävän mieliimme tähtenä, joka valaisi, aurinkona, joka lämmitti ja kuuna, joka lavensi  mielikuvitustamme ja elävöitymiskykyämme. Muisto elää.

Aira Heinänen

KokoTeatterin toiminta jatkuu 1.6. alkaen

KokoTeatteri ja Koko Jazz Club käynnistävät esitystoimintansa uusien suositusten puitteissa 1.6. alkaen tarjoamalla konsertteja ja teatterin ohjelmistoa joka päivä juhannukseen asti. Toiminnassa otetaan huomioon yleisömäärän suhteen annettuja ajantasaisia kokoontumismääräyksiä. Paikalla olevan yleisön sekä henkilökunnan terveys on KokoTeatterille ensisijaisen tärkeää, ja siksi teatterilla tullaan noudattamaan hygieniasuosituksia äärimmäisen tarkasti. Tilojen puhtauteen sekä turvaväleihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hygieniasuositusten mukaisesti käteistä rahaa ei oteta poikkeusolojen aikana vastaan. Väliajoilla asiakkaille järjestetään pöytiintarjoilu. KokoTeatterin suuri lavanäyttämö mahdollistaa katsomossa olevien tuolien ja pöytien asettamisen niin, että asiakkailla on runsaasti henkilökohtaista tilaa.

Kesäkauden avaa Iiro Rantala, joka konsertoi 1.6. ja 2.6. Keskiviikkona 3.6. esiintyvät Kari Ikonen ja Mia Simanainen. Kaikkia teatterinnälkäisiä hemmotellaan loppuviikosta, kun näemme kaksi lisäesitystä Ari Nummisen Nostalgia – neljän sammakon vaellus -tanssiteoksesta 4.6. ja 5.6.

Lauantaina 6.6. vuorossa ovat Nina Mya ja Jukkis Uotila. Tenorisaksofonismin ilosanomaa julistavat Joonatan Rautio sekä Manuel Dunkel Live at the Light House – tribuutin parissa. KJC Solo Piano -sarjassa esiintyvät muun muassa Aleksi Tuomarila ja Aki Rissanen. Konsertit ja esitykset alkavat aina klo 19:00. Ovet avataan aina tuntia ennen esitystä. KokoTeatteri ja Koko Jazz Club tarjoavat esitystoimintaa juhannukseen saakka joka viikko maanantaista lauantaihin. Ohjelma päivittyy vielä ja ajantasaiset esitystiedot löytyvät KokoTeatterin ja Koko Jazz Clubin verkkosivuilta.

Kallion kävelyfestivaali netissä ja omatoimikävelijöille

Kallion kävelyfestivaali on julkaissut netissä omatoimikävelyjä, yksi reitti esittelee julkista taidetta.

Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi Kallion kävelyfestivaali on perunut kaikki fyysiset kävelytapahtumat toistaiseksi. Kuukausikävelyt ovat tauolla ainakin 13.5.2020 saakka.

Ulkoilua ei kuitenkaan ole kielletty toistaiseksi, kunhan noudattaa annettuja turvallisuusohjeita. Omatoimikävelyt ovat mahdollisia ja näin ollen osalle Kallion kävelyfestivaalin kävelyreiteistä pääsee omatoimisesti. Kallion kävelyfestivaali on julkaissut verkkosivuilla kfkkv.fi omatoimikävelyreittejä. Reittejä tullaan avaamaan lisää epidemian pitkittyessä, ottaen huomioon kuitenkin mahdolliset uudet viranomaisrajoitukset.

Uusin reitti esittelee julkista taidetta Kallion kulmilla. Elämme keskellä taidenäyttelyä. Helsingissä on noin 500 ulkoveistosta, ympäristötaideteosta ja historiallista muistomerkkiä. Kallion kaupunginosassakin on kymmeniä teoksia, tekijöinä  muun muassa Aimo Tukianen, Miina Äkkijyrkkä ja Kimmo Pyykkö.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 9/2020!

Mitä jos Kallio Kukkisi kulttuuria verkossa?

Helsingin Kalliossa kokeillaan verkossa järjestettäviä kulttuurifestivaaleja

Kallio on perinteisesti kukkinut kulttuuria aina toukokuussa 8,-17.5, kun Kallioon ja sen lähialueille levittyvä Kallio Kukkii -kulttuurifestivaali on ilahduttanut kaupunkilaisia viimeiset 25 vuotta. Kallion Kulttuuriverkoston koordinoima festivaali on koostunut kaupunkilaisten ja alueen toimijoiden järjestämistä tapahtumista, jotka ovat tuoneet esiin alueen moninaista kulttuuritoimintaa ja yhteisöllistä henkeä.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa kaupunkilaisten arkeen monin tavoin. Viranomaisten suositusten mukaisesti nyt vältetään kohtaamisia ja ulkona liikkumista. Tapahtumajärjestäjille ja taitelijoille poikkeuksellinen tilanne on tuonut tyhjän kalenterin. Kaikki tapahtumat on jouduttu perumaan eikä kukaan osaa ennustaa kuinka kauan tilanne kestää.

Myös Kallion Kulttuuriverkostossa pohdittiin tapahtuman peruuttamista.

– Nyt kun ajankäyttö on siirtynyt kotioloihin, moni kaipaa tekemistä. Epävarmat ajat ja vähentyneet kohtaamiset laskevat helposti mielialaa. Nyt jos koskaan tarvitaan yhteishenkeä, Kallio Kukkii -tapahtuman tuottaja ja Kalliossa itsekin asuva Pihla Ruuskanen sanoo.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 8/2020!

Runo ja tarina Kalliosta

Kotiseutumatkailua kotisohvalla

Kallion kävelyfestivaali aloittaa koronavirus rajoitusten ajaksi sarjan ”Runo ja tarina Kalliosta”. Kävelyfestivaali julkaisee joka päivä sivustolla www.kfkkv.fi Kallio-aiheisen runon ja siihen liittyvän pienen tarinan. Ensimmäinen runo ja tarina ilmestyy 27.3. ja sen jälkeen joka päivä julkaistaan uusi jakso.

Runot ovat edesmenneen kotiseuturunoilija, raitiovaununkuljettaja Esko Hytösen kirjoittamia. Runoja seuraa kaupunkiopas, tietokirjailija, tuottaja Juhani Styrmanin Helsingin Kallion paikallishistoriasta kertovat tekstiosuudet, jotka avaavat runojen taustoja. Hytösen runot kertovat 1950-luvun kadonneesta Kalliosta pyykkimuijineen, yhteissaunoineen ja ahtaine helahuoneineen.

Kallion kävelyfestivaali tarjoaa myös ulkoilumahdollisuuksiin omatoimikävelyreittejä. Kf on julkaissut kaksi reittiopasta, joista uusin vie Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikoille Kallion ja Sörnäisten seudulle. Toinen reittiopas esittelee puolestaan Sörnäisten teollisuuden historiaa, joka vie kävelyretkille Sörnäisten-, Hermannin- ja Vallilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaille teollisuusalueille.

Kallion kävelyfestivaali muistuttaa omatoimikävelijöitä huolehtimaan koronviruksen mukaanaan tuomat turvallisuusohjeet ulkoilussa. Kallion kävelyfestivaali on yksi maailman vanhimmista kävelytapahtumista. Se täytti vuonna 2020 15 vuotta.

Printti kävelyoppaita voi tilata verkkokaupasta kallionkulttuuriverkosto. Fi/ verkkokauppa tai kallion. kavelyt@gmail.com. Esitteitä voi ostaa myös taideliike Kamiter Arssista, Helsinginkatu 6. (Kauppa saattaa sulkea ovensa mahdollisten korona lisärajoitusten vuoksi, mutta on avoinna toistaiseksi ti-la).

Kallion kävelyfestivaali täyttää 15 vuotta ja avaa uuden Hämeentien

Hämeentie on nähnyt historiansa aikana kaikenlaista. Kuvassa Katri Valan hautajaissaattue vuonna 1945 (kuva: HKM).

Kallion kävelyfestivaali täyttää tänä keväänä 15 vuotta. Kansainvälistäkin huomiota herättäneen festivaalin erikoisuus on vielä se, että se on käynnissä koko ajan: Kf:n -omatoimi kävelyreittioppaitten avulla voi tehdä kävelyretkiä Kalliossa omatoimisesti milloin vain.

Kallion kävelyfestivaalin rungon muodostaa kuitenkin teemalliset opastetut kävelykierrokset kuukausittain Kallion kulmilla. Talvikaudella kävelytapahtuma keskittyy aiheeseen sopiviin keskustelu-ja luentoiltoihin. Viidentoista vuoden aikana kävelyfestivaali on toteuttanut noin 200 kävelyä eri teemoilla. Lisäksi Kkf julkaisee omatoimikävelyopas –sarjaa, joista uusin esittelee Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä kantakaupungissa.

Festivaalin perustaja on tuottaja Juhani Styrman.

– Kaupunkikävelyt ovat tänään suosittuja, niiden ekologisuus on myös huomattu, hiilijalanjälki pysyy aika pienenä kun harrastaa kotiseutumatkailua kotikulmillaan.

Styrman tunnetaan myös meritoituneena Helsingin kaupunkikulttuurin taustavaikuttajana. Hän on perustanut Kallion Kulttuuriverkoston ja on myös kaupunkifestivaalien Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi keskeinen voimahahmo.

Kallion kävelyfestivaali juhlii tietenkin juhlavuottaan kävelen. Kävelykausi alkaa sunnuntaina 5.4. klo 14.30 kävelykierroksella ”Uutta Hämeentietä pitkin Itäisen Viertotien historiaan” (vapaaehtoinen pääsymaksu). Lähtöpaikka on Hämeentie 62 kohdalta.

Kallion kävelyfestivaali on myös mukana huhtikuussa Helsingin kävelyfestivaaleilla laajalla ohjelmalla. Luvassa on muun muassa opastus Vallilan teollisuusalueelle, josta kaavaillaan Helsingin uutta yöelämänkeskusta. Muita aiheita kierroksilla ovat muun muassa Aki Kaurismäen elokuvat sekä Jugend arkkitehtuuri -kävely. Kallion kävelyfestivaalin kevään tarkempi ohjelma: www.kfkkv.fi.

Kallion kävelyfestivaali:

Herttoniemen kartano on tuttu monista kotimaisen kultakauden elokuvista. (Kuva: Hkm).

Helsingin seudun kartanot elokuvissa

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) tutkija Juha Seitajärvi luennoi kartanomiljöistä suomalaisten elokuvien kuvauspaikkoina, sekä kertoo kotimaisten elokuvien tiedonkeruusta.

Suomalaisessa elokuvanhistoriassa on oma lukunsa niin sanottu kartanoromantiikan aikakausi. Näistä elokuvista on jäänyt monille mieliin Tauno Palon, Ansa Ikosen tai Regina Linnanheimon upeat näyttelijäsuoritukset, elokuville antoi oman roolinsa myös oikeat kartanot. Juha Seitajärvi kertoo siitä, kuinka kartanot olivat yhtä oleellinen osa elokuvia kuin henkilöhahmot. Lähes poikkeuksetta nuo kartanomiljööt ovat edelleen olemassa.

Luento on Kallion kirjastossa 17.3. klo 18.00 ja se on myös osa Kallion kävelyfestivaalin talvikauden luentosarjaa ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.

Kansainväliseksi ilmiöksi kohonnut Kallion kävelyfestivaali aloittaa kevätkauden sunnuntaina 5.4. klo 14.30 kävelyllä ”Uutta Hämeentietä pitkin Itäisen Viertotien historiaan”. Kävely kertoo Hämeentien historian 1700-luvulta tämän päivän Hämeentien muutoksiin saakka. Kävelyllä esitellään paljon ainutlaatuisia kuvia kadun historiasta. Vapaaehtoinen pääsymaksu. Lähtöpaikka on Hämeentie 62 kohdalta.

Teatteri Kultsa esittää Harmsin absurdin maailman

Optikolla käynti auttaa. Vasemmalta Suvi Lahdenmäki, Kaisu Säynevirta, Sirpa Rauhaniemi-Viitanen. Kuva: Mikael Rekola.

Teatteri Kultsan ensi-iltaan saadaan 29.2.2020 harvinainen helmi, Harmsin maailma. Daniil Harms (1906–1942) on venäläisen kirjallisuuden outo lintu. Sosialistisen realismin aikoina hän kuului taiteilijaryhmään, joka vaati täydellistä vapautta ja kaikkien taiteenlajien ja -suuntausten hyväksyntää. Useimmat hänen teksteistään julkaistiin maanalaisina, ja myöhemmin niitä levitettiin salaisesti, kopioina kädestä käteen.

Esityksen ohjaa Nestori Välitalo. Hän dramatisoi ja ohjasi teoksen jo vuonna 2013 yhdessä Minna Jutilan kanssa Teatteri Fennicassa. Kyseessä on Nestorin esikoisohjaus Teatteri Kultsassa, jossa hän on ansioitunut aiemmin näyttelijänä. Moni muistaa hänen mainiot roolisuorituksensa näytelmissä Paniikki (2018) tai William Shakespearen Kootut Teokset (2017). 35-vuotiseen harrastajateatteriuraan mahtuu monenlaista, viimeksi Sirkuspelle Hermanni (2019) Taivallahden kesäteatterissa. Uraan on kuulunut erinäisiä TV-töitä, elokuvaroolia. Mutta mikä sai hänet tarttumaan nyt Harmsiin?

– Absurdius ja mieletön maailma vetäisi mukaansa, Nestori perustelee.

Näytelmä on dramatisoitu kolmesta suomennetusta teoksesta.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 4/2020!

Toimistohotelli VillageWorks laajentaa Sörnäisiin

Assai 7.krs ahoy oleskelu.

VillageWorks vuokrasi uudesta Valas-toimistorakennuksesta kolme kerrosta. Remontoiduista tiloista tulee löytymään muun muassa eri kokoisia toimistoja, coworking-tila sekä kokoustiloja. Valaan yhteistyösopimuksen ansiosta vuokratut toimistoneliöt tuovat myös rahaa Itämeren suojeluun.

Toimistohotellipalveluita tarjoava Village Works avaa 1.5. uuden toimipisteen Sörnäisten metroaseman viereen, uuteen Valas-toimistorakennukseen. Toimistohotelli on vuokrannut uudenveroiseksi remontoidusta talosta kerrokset 7-9.

– Meillä on jo kahdeksan toimipistettä pääkaupunkiseudulla, mutta ei vielä yhtään Kallion alueella. Metron läheisyys, ravintolat ja eloisa kaupunginosa tuovat meidät tänne, kertoo Village Worksin toimitusjohtaja Khuong Le.

Mukana Itämeren suojelussa

VillageWorksin vuokrasopimus, kuten kaikki muutkin Valaaseen solmittavat vuokrasopimukset, tulee myös tukemaan Itämeren suojelua. Rakennuksen omistava kiinteistöyhtiö Assai lahjoittaa osan Valaan vuokratuotoista Baltic Sea Action Groupin Itämeri-työhön.

– Baltic Sea Action Group -yhteistyöllä oli ehdottomasti vaikutusta vuokrauspäätökseen, Le kertoo.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 3/2020!