Teatteri Kultsa esittää Harmsin absurdin maailman

Optikolla käynti auttaa. Vasemmalta Suvi Lahdenmäki, Kaisu Säynevirta, Sirpa Rauhaniemi-Viitanen. Kuva: Mikael Rekola.

Teatteri Kultsan ensi-iltaan saadaan 29.2.2020 harvinainen helmi, Harmsin maailma. Daniil Harms (1906–1942) on venäläisen kirjallisuuden outo lintu. Sosialistisen realismin aikoina hän kuului taiteilijaryhmään, joka vaati täydellistä vapautta ja kaikkien taiteenlajien ja -suuntausten hyväksyntää. Useimmat hänen teksteistään julkaistiin maanalaisina, ja myöhemmin niitä levitettiin salaisesti, kopioina kädestä käteen.

Esityksen ohjaa Nestori Välitalo. Hän dramatisoi ja ohjasi teoksen jo vuonna 2013 yhdessä Minna Jutilan kanssa Teatteri Fennicassa. Kyseessä on Nestorin esikoisohjaus Teatteri Kultsassa, jossa hän on ansioitunut aiemmin näyttelijänä. Moni muistaa hänen mainiot roolisuorituksensa näytelmissä Paniikki (2018) tai William Shakespearen Kootut Teokset (2017). 35-vuotiseen harrastajateatteriuraan mahtuu monenlaista, viimeksi Sirkuspelle Hermanni (2019) Taivallahden kesäteatterissa. Uraan on kuulunut erinäisiä TV-töitä, elokuvaroolia. Mutta mikä sai hänet tarttumaan nyt Harmsiin?

– Absurdius ja mieletön maailma vetäisi mukaansa, Nestori perustelee.

Näytelmä on dramatisoitu kolmesta suomennetusta teoksesta.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 4/2020!

Toimistohotelli VillageWorks laajentaa Sörnäisiin

Assai 7.krs ahoy oleskelu.

VillageWorks vuokrasi uudesta Valas-toimistorakennuksesta kolme kerrosta. Remontoiduista tiloista tulee löytymään muun muassa eri kokoisia toimistoja, coworking-tila sekä kokoustiloja. Valaan yhteistyösopimuksen ansiosta vuokratut toimistoneliöt tuovat myös rahaa Itämeren suojeluun.

Toimistohotellipalveluita tarjoava Village Works avaa 1.5. uuden toimipisteen Sörnäisten metroaseman viereen, uuteen Valas-toimistorakennukseen. Toimistohotelli on vuokrannut uudenveroiseksi remontoidusta talosta kerrokset 7-9.

– Meillä on jo kahdeksan toimipistettä pääkaupunkiseudulla, mutta ei vielä yhtään Kallion alueella. Metron läheisyys, ravintolat ja eloisa kaupunginosa tuovat meidät tänne, kertoo Village Worksin toimitusjohtaja Khuong Le.

Mukana Itämeren suojelussa

VillageWorksin vuokrasopimus, kuten kaikki muutkin Valaaseen solmittavat vuokrasopimukset, tulee myös tukemaan Itämeren suojelua. Rakennuksen omistava kiinteistöyhtiö Assai lahjoittaa osan Valaan vuokratuotoista Baltic Sea Action Groupin Itämeri-työhön.

– Baltic Sea Action Group -yhteistyöllä oli ehdottomasti vaikutusta vuokrauspäätökseen, Le kertoo.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 3/2020!

Kaurismäen elokuvien Kallio-kävelyopas herättää kiinnostusta maailmalla

Katri Valan talo sai pienen roolin Aki Kaurismäen elokuvassa.

Kallion kävelyfestivaalin julkaisemasta omatoimikävelyoppaasta ”Miehen tie ja muita Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä laitakaupungissa” on tullut pieni kansainvälinen hittituote.

Oppaan toimittanut Juhani Styrman on ”joutunut” esittelemään Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja muun muassa ruotsalaisille Kaurismäki -faneille. Kiinnostusta on tullut Ruotsin lisäksi muualtakin.

– Se on yllättävää, koska opasesite on suomenkielinen, nyt pohditaan englanninkielistä painosta kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi Japanissa ja Saksassa on todella fanaattisia Aki Kaurismäki -faneja, Styrman sanoo.

Opas kuuluu ns. Kallion kävelyfestivaalin omatoimikävely -esitesarjaan, joka kannustaa muun muassa ihmisiä liikkumaan ja harrastamaan kotiseutumatkailua. Esitteen keskeisimpänä elokuvana on Kaurismäen kuuluisin elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002). Elokuva on Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä elokuvia maailmalla.

Opas kertoo Kaurismäen elokuvien kuvauspaikoista itäisessä kantakaupungissa, se esittelee muun muassa elokuvan kuuluisimman kuvauspaikan, jossa sijaitsi asunnottomien konttikylä. Miehen tie -reitillä on 11 kohdetta. Kuvauspaikkojen lisäksi esite kertoo kuvauskohteiden historiasta. Miehen tie -opas esittelee myös kahdeksan muun Aki Kaurismäen elokuvan kuvauspaikkoja, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Myös Sörnäisten teollisuudenperintö -reittioppaasta on otettu uusintapainos.

Molemmat opasvihkot ovat myynnissä: kallionkulttuuriverkosto.fi /verkkokauppa ja taideliike Kamiter Ars, Helsinginkatu 6.

Kiinteistö Oy Kaapelitalo ostaa Orionin entisen pääkonttorin

Nilsiänkatu 10. Kuva: Tailorframe Oy.

Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskuksia pyörittävä Kiinteistö Oy Kaapelitalo ostaa Vallilassa Nilsiänkatu 10:ssä sijaitsevan lääkeyhtiö Orionin entisen pääkonttorin ja lääketehtaan Kiinteistö Oy Nilsiänkatu 10:ltä. Kaupan jälkeen yhtiö hallinnoi yhteensä lähes 100 000 neliömetriä vanhoja teollisuuskiinteistöjä Helsingissä.

Nilsiänkatu 10 -kiinteistö on rakennettu vuosien 1934-1945 aikana. Kiinteistössä on viisi toimistokerrosta ja kaksi kellarikerrosta, ja sen kokonaisala on noin 17 000 neliömetriä. Kaupan mukana Kiinteistö Oy Kaapelitalolle siirtyvät kiinteistössä tällä hetkellä olevat noin 250 lähinnä kulttuuri- ja taidealan vuokralaista sekä kolmen hengen henkilöstö. Kiinteistön nykyinen vuokraustoiminta jatkuu entisellään.

– Yhtiölle tarjoutui mahdollisuus ostaa kiinteistö, joka sopii meidän profiiliimme ja istuu strategiaamme. Kaupalla pystymme levittämään toimintaamme Ruoholahden ja Suvilahden ohella Vallilaan ja varmistamaan kulttuuritoiminnan jatkumisen tässä arvokkaassa teollisuuskiinteistössä, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo.

Lue lisää KallioLehden vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!

Kauppakeskus Rediin avataan urbaani treenikeskus Gymi Roof

Nuorten suosima liikuntamuoto parkour ja freerunning saa tilaa kauppakeskus Redissä Helsingissä, kun Gymi Roof -alue avattiin Gymi Lasten ja nuorten kuntoklubin tiloissa 28.10. Samalla kauppakeskuksen vapaa-ajan palvelujen määrä ja kirjo laajeni entisestään. Gymi Roofin suunnittelija 15-vuotias Veeti Nurmi ja henkeen sopivaa taidetta seinille maalannut nuori katutaiteilija Emilio Mäkipää esittelevät innoissaan uutta urbaania liikuntatilaa.

Useiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän tai toisaalta liian yksipuolisesti. Ruutuaikaa on liikaa, ja elämään olisi löydettävä terve tasapaino. 15-vuotias Veeti Nurmi tietää, minkälainen liikunta motivoi monia ikäisiään nuoria mutta myös paljon nuorempaa ja vanhempaa porukkaa. Kyseessä on luonnollisesta liikkumisesta tai parkourista kehittyneempi temppuilulaji, jota kutsutaan Freerunningiksi. Parkour ja freerunning on hauska tapa kehittää kehonhallintaa, tasapainotaitoja, ketteryyttä ja liikkuvuutta. Jokainen treenaa rennosti omalla tasollaan eikä kilpailla tarvitse.

– Veeti aloitti Gymi-treenit 4-vuotiaana,kun avasimme ensimmäisen Gymin Helsingin Kamppiin. Silloin hänen nimissään kutsuttiin koolle Gymin ensimmäinen lehdistötilaisuus. Tuntuu luontevalta, että Veeti nyt yksitoista vuotta myöhemmin on suunnitellut oman treenialueen ja kutsuu taas median edustusta paikalle, sanoo Christina Nurmi Gymin perustaja, toimitusjohtaja ja Veetin äiti.

– Gymi Roof -aluetta tullaan käyttämään osittain Gymin ohjatuilla tunneilla, mutta se on kuitenkin tarkoitus avata vapaalle treenille. Avajaisviikon jälkeen julkaisemme Gymi Roofin normaalit aukioloajat.

Tilassa voi muiden Gymin tilojen lailla järjestää myös yksityistilaisuuksia kuten synttärijuhlia, polttareita, TYKY-päiviä tai pikkujouluja, Christina Nurmi jatkaa.

Aki Kaurismäen elokuvien maisemissa Kalliossa voi nyt kävellä

(Markku Peltola) kohtaa Irman (Kati Outinen): Mies vailla menneisyyttä -elokuvan yksi ikonisimmista kohtauksista on kuvattu Päääskylänrinteessä. Kuva: Sputnik oy / Malla Hukkanen.

Kallion kävelyfestivaalin kävelyopas kulkee Mies vailla menneisyyttä -elokuvan jalanjäljissä ja lopussa ollaan toivon tuolla puolen.

Aki Kaurismäen tie Suomen kansainvälisesti tunnetuimmaksi elokuvaohjaajaksi alkoi vuonna 1983 elokuvalla Rikos ja rangaistus. Elokuva alkaa pitkällä kohtauksella Helsingin kaupungin teurastuslaitokselta, jossa kamera seuraa elokuvan päähenkilön Antti Rahikaisen (Markku Toikka) työpäivää. Näin Kaurismäki löysi jo heti ensimmäiseen elokuvaansa Helsingin laitakaupungin estetiikan.

Nyt suomalaisen kaupunkikävelykulttuurin aivan uudelle tasolle vienyt Kallion Kulttuuriverkoston kävelyfestivaali on julkaissut yhdistyksen ja kävelyjen keskeisen voimahahmon Juhani Styrmanin johdolla kävelyoppaan, joka esittelee Helsinkiä Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkojen kautta – pysytellen kuitenkin ”itäisessä laitakaupungissa”.

Esitteen keskeisimpänä elokuvan on tietenkin Mies vailla menneisyyttä (2002). Sen lisäksi opas esittelee kahdeksan muuta Kaurismäen elokuvaa, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Mestariohjaajan kuuluisinta elokuvaa kuvattiin suorastaan laitakaupungin viimeisellä rajalla Vanhakaupunginlahden joutomailla ja ränsistyvien varastohallien keskellä.

– Mies vailla menneisyyttä -elokuvan ranta- ja teollisuusmaisemat ovat elokuvasta muuttuneet lähes täysin tunnistamattomaksi. Elokuvan kuvauspaikat ovat kadonneet parhaillaan rakenteilla olevan

Kalasataman kaupunginosan perustusten alle. Näin Kaurismäki tuli mestariteoksena sivutuotteena dokumentoineeksi filmille kappaleen katoavaa helsinkiläistä teollisuusmiljöötä, Styrman sanoo.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 22/2019!

Opistoteatterin Lysistrate tuo palan muinaista Kreikkaa Helsinginkadulle

Työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.–1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate.

Helsingin työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.–1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate. Aristofaneen naisten viesti on ajaton: rakkaus voittaa sodan ja väkivallan.

Näytelmän on ohjannut Harri Liuksiala.

Mitä tehdä lisääntymisenergialla? Aristofaneen kekseliäät naiset laittavat patriarkaatin polvilleen valjastamalla halun suuremman hyvän palvelukseen. Naisille rauha on rakkautta ja arki pyhää. He kohoavat sukuvietin hallitsijoiksi suojellakseen elämää.

Aristofaneen naisten antiikin ajan viesti on myös tätä päivää: rakkaus on suurempaa kuin hyväksikäyttö, valta ja hallinto. Rakkaus voittaa sodan ja väkivallan.

– Lysistrate kertoo naisten voimasta, rakkaudesta ja elämänhalusta. Lysistrate kehottaa kanssasisariaan löytämään voimansa, sanoo ohjaaja Harri Liuksiala.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta  21/2019!

Kallio Kipinöi 15.–24.11.

Kallio Kipinöi järjestään nyt 24. kerran. Festivaali tarjoaa kymmenen päivän aikana monipuolista ohjelmaa, kuten teatteria, näyttelyitä, avoimia ovia, työpajoja, koko perheen tapahtumia ja musiikkiesityksiä. Kulttuuriviikko on syntynyt alueen erilaisten toimijoiden yhteisponnistuksena, Kallion Kulttuuriverkoston tuella. Kalliolan Kallioland -tapahtuma 15.11. juhlistaa Kipinöi-festivaalin käynnistymistä ja samalla se on Kalliolan 100-vuotisjuhla.

Katso ohjelma Kallio Lehden numerosta 20!

Parempia kävely- ja pyöräteitä Olympiastadionin ympäristöön

Olympiastadionin ympäristöön rakennetaan eroteltu kävely- ja pyörätie. Kuva: Tommi Kivinen, VRJ Etelä-Suomi Oy

Olympiastadionin ympäristön kävely- ja pyöräteitä parannetaan rakennushankkeessa, joka on alkanut syyskuussa 2019 ja joka kestää kesäkuun loppuun 2020. Tähän saakka töitä on tehty Olympiastadionin työmaan takia suljetulla alueella Tahkontiellä. Lokakuussa työmaa siirtyy Hammarskjöldintielle välille Tahkontie–Uimastadioninpolku. Työmaa aiheuttaa jonkin verran häiriötä liikenteelle. Työ tehdään kahdessa vaiheessa yksi kaista kerrallaan eli työmaan kautta pääsee koko ajan kulkemaan.

Hammarskjöldintielle rakennetaan baanatasoinen, kaksisuuntainen pyörätie. Lisäksi Hammarskjöldintien varteen rakennetaan invapysäköintipaikat Olympiastadionin asiakkaille.

Remontin valmistumisen jälkeen Hammarskjöldintiellä sallitaan edelleen huoltoajo kaupunginpuutarhalle sekä uimastadionille.

Nyt käynnistyvä urakan toinen vaihe päättyy pääosin vuoden lopussa. Asvaltoinnin valmistuminen riippuu loppusyksyn säästä. Ensi vuoden puolelle jää todennäköisesti ainakin viimeistelytöitä sekä viherrakennusta.

Urakan kolmas vaihe jatkuu keväällä 2020, jolloin viimeistellään Olympiastadionin eteläpuolella sijaitseva Tahkontie sekä Olympiastadionin pohjoispuolella sijaitseva puistokäytävä.

Valmistumisen jälkeen baana tulee helpottamaan huomattavasti pyöräilyä ja kävelyä Keskuspuiston ja Töölönlahden välillä.

Konepaja-sali on käynnistänyt toimintansa Vallilan The Train Factoryssa

Konepaja-sali on käynnistänyt toimintansa Vallilan The Train Factoryssa.

Vesa Ristimäki lupaa alueelle laajaa kulttuuritarjontaa ja oivallisen paikan myös seminaareille

Elokuun lopussa yleisölle auenneessa Konepaja-salissa on järjestetty jo muutamia konsertti- ja yritystilaisuuksia. Konepaja-sali on ensimmäinen toimija, joka on avannut ovensa Bruce Oreckin hankittua The Train Factory -kiinteistön osana alueen laajempaa uudistumista. Lokakuun aikana Konepaja-salin viereen aukeaa myös odotettu Corona Bar & Biljardi Pop-Up.

Konepaja-salin taustalla kokenut konkari

Vesa Ristimäki on tehnyt merkittävän ja ainutkertaisen työuran Suomen kulttuurikentällä. Hän on ollut tienraivaaja ja vaikuttaja, jonka lähes kaikki alalla tuntevat. Ristimäen ura alkoi markkinointitoimistosta, josta hän siirtyi 80 -luvun loppupuolella Tampereen Tullikamarin Klubin toimitusjohtajaksi kuuluen myös Klubin perustajiin. Muutettuaan vuonna 1993 Helsinkiin Ristimäki siirtyi Vanhan Ylioppilastalon johtoon.

Ylioppilastalon vuosien jälkeen hän perusti ensimmäisen oman firmansa, PopZoo Promotions Oy:n, joka sulautui myöhemmin osaksi Eastway Oy:ta ja nykyistä Bright Groupia. Pitkän Eastway-uransa jälkeen vuonna 2014 Ristimäki perusti nykyisen yhtiönsä, No Fear Agency & Promotion Oy:n, joka vastaa juuri auenneen Konepaja-salin toiminnasta.

Konepaja-salin on tarkoitus palvella Helsingin akuuttia pulaa keikkapaikoista ja tilan yleisökapasiteetti tulee Ristimäen arvion mukaan yltämään lopullisten muutostöiden jälkeen peräti seitsemäänsataan henkeen konserttitilaisuuksissa. Lisäksi tila soveltuu oivallisesti myös erilaisiin yritystilaisuuksiin ja seminaarien pitopaikaksi.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 18!