Kalasataman istuinveistokset sekä katseltavaksi että käytettäväksi

Kalasatamaan on valmistunut kuvanveistäjä Marjukka Korhosen tilataideteos Istuinveistokset. Tavanomaisesta veistoksesta poiketen Istuinveistokset on tarkoitettu paitsi katseltaviksi, myös käytettäväksi. Kuva: Marjukka Korhonen

Helsingin Kalasatamaan on valmistunut 14-osainen, kuvanveistäjä Marjukka Korhosen tilataideteos, Istuinveistokset. Teoksen kolmas ja viimeinen veistosryhmä tuotiin Capellanaukiolle toukokuun loppupuolella. Kaksi vuosina 2016 ja 2018 asennettua veistosryhmää sijaitsevat Parrulaiturilla.

Kolmen erilaisen tuoliryhmän lähtökohtana ovat olleet Kalasataman läheisten kaupunginosien tuolimallit 1900-luvun työläiskodeista. Ne tuovat rakentuvan kaupuginosan julkiselle ranta-alueelle muistuman alueen menneestä elämästä. Tuoleissa yhdistyvät yksityisten kotien intiimi tunnelma ja avoin julkinen tila.

Tavanomaisesta veistoksesta poiketen Istuinveistokset on tarkoitettu paitsi katseltavaksi, myös käytettäväksi. Penkkien sijoittelu kuitenkin poikkeaa tavanomaisesta julkisten kalusteiden sijoittelusta.

– Penkkien muodossa ja sijoittelussa olen miettinyt niin ryhmää, kaveruksia kuin yksin mietiskelijöitä. Keskeistä teoksessa ovat sen piirissä tapahtuvat kohtaamiset, Marjukka Korhonen kertoo.

Istuinveistokset on valmistettu haponkestävästä teräksestä, sillä käytettäväksi tarkoitettu tilataideteos vaatii erityistä kestävyyttä. Teoksen metallipinnat on hiottu kiiltäväksi ja osaksi maalattu. Tuoleilla istuvat ihmiset ja heidän kosketuksistaan jäävät jäljet muuttuvat osaksi teosta.

– Käyttö- ja ylläpitosyistä istuinveistoksille asetettiin tiukat toimivuus- ja kestävyystavoitteet. Teräksen kuumudesta kesällä ja kylmyydestä talvella olimme hieman huolissamme, mutta istuinveistoksista saatu asukas- ja käyttäjäpalaute on toistaiseksi ollut hyvin myönteistä, kertoo projektinjohtaja Tomas Palmgren Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Lue lisää Kallio Lehden Kesäextrasta, numerosta 13!

Mäkelänrinteen uintikeskus täytti 20 vuotta – laajennus suunnitelmissa

Poika katselee allasta. Kuva: Antti Rastivo.

Mäkelänrinteen Uintikeskus avasi ovensa toukokuussa 1999. Perusedellytyksiä uintikeskuksen toteuttamiselle oli neljä:

Hallia suunniteltaessa vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioitiin 400 000. Ennuste ei osunut ihan kohdalleen, sillä kävijöiden määrä on yli kaksikertaistunut. Vuonna 2018 kävijöitä oli 850 000, joka koostui uimareista, vesijuoksijoista, palloilijoista, kuntosalilla kävijöistä ja ryhmäliikunta-asiakkaista.

Uintikeskuksessa on viisi 50 metrin ja seitsemän 25 metrin allasta (jotka voidaan muuntaa 10 x 50 m altaiksi kisoja varten), hyppytorni, monitoimiallas poreineen ja hierovine suihkuineen, opetusallas ja lasten kahluuallas. Uimahallin lisäksi uintikeskuksesta löytyy palloiluhalli, kuntosali, ryhmäliikuntasali sekä allastasanteen hot-alue ryhmäliikuntaa varten, monitoimiräkki ja mondoalue, jolla on miellyttävää sekä turvallista tehdä hyppyjä, pomppuja, juoksuvetoja ja loikkaharjoituksia. Lisäksi hallissa on solarium, sauna- ja kokoustilat sekä kahvila Uppopulla.

Vuonna 2000 Mäkelänrinteessä järjestettiin Suomen ensimmäiset EM-kilpailut, joihin osallistui lähes tuhat uimaria, uimahyppääjää ja taitouimaria. Tämän jälkeen Uintikeskus on toiminut lukuisten kansallisten ja kansainvälisten arvokisojen näyttämönä.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 12!

Kieltolaki sata vuotta

Iloinen seurue ilmeisen kosteissa kotihipoissa 1920-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Harald Rosenberg

Kieltolaki astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Satavuotispäivän kunniaksi Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, on lauantaina 1.6.2019 klo 14–16 tarjolla asiantuntijoiden tietoiskuja kieltolakiajasta musiikkia ja kulttuuria unohtamatta. Kieltolakiajan Helsinkiin voi tutustua elämyksellisesti myös Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä, joka jatkuu 1.9.2019 asti.

Kieltolaki sata vuotta -tapahtumassa Aija Kaartisen aiheena on Kieltolakionnelan nousu ja tuho – kieltolakikeskustelun käänteet Suomessa ja Kirsi Rasinaho kertoo kieltolain arjesta otsikolla Lekkerikekkerit – alkoholin salakauppa kieltolain Helsingissä. Lopuksi Maarit Niiniluoto ja Mikko-Olavi Seppälä keskustelevat kieltolain muistosta ja heijastuksista taiteeseen, erityisesti lauluihin, joita Mikko-Olavi Seppälä esittää pianisti Jouni Haapasalon säestyksellä.

Reseptejä ja trokareita

Suomessa oli esitetty jo 1700-luvulta asti vaatimuksia alkoholin kieltämisestä, mutta vasta 1800-luvun lopulla kieltolaista tuli laajasti kannatettu poliittinen tavoite. Venäjän vallan aikana kieltolain säätäminen ei onnistunut, mutta itsenäisessä Suomessa kieltolaki astui voimaan 1.6.1919.

Lain mukaan alkoholin valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi oli sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Laki osoittautui välittömästi epäonnistuneeksi. Lain porsaanreikää hyödyntäen erilaisten alkoholia lääkkeeksi vaativien vaivojen määrä kasvoi, ja varakkaampi väki alkoi ostaa hienot juomansa lääkärin reseptillä hyvin varustelluista apteekeista.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 11!

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kymmenes kesä alkoi

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Kumpulan kartano. Kuva: Helsingin yliopisto / Veikko Somerpuro

Tervetuloa nauttimaan alati muuttuvasta puutarhasta, kurkistamaan geologisiin kokoelmiin, viihtymään opastuksilla ja herkuttelemaan kahvilan terassille! Tapahtumia on pitkin kesää.

Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kymmenes kesä kaikille avoimena salaisena puutarhana käynnistyy tuttuun tapaan toukokuun alussa ja tapahtumatarjonta jatkuu pitkin kesää. Tänä vuonna muun muassa Luomuksen geologiset kokoelmat ovat avoinna viikoittain, kesäopas johdattelee kävijöitä kasvimaailman saloihin ja puutarhan ensimmäistä vuosikymmentä juhlitaan kesäkuun puolessa välissä. Lounaan ja herkut tarjoilee Kahvila Kumpu.

Kurkista Kumpulan kartanorakennuksessa kivi- ja fossiilikokoelmiin 18.5.–11.8. aina ke ja pe–su klo 13–18 puutarhan pääsymaksun hinnalla! Kartanorakennuksessa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja, mammuttikokoelman sekä Ahvenanmaan fossiileja. Lisätiedot geologisten kokoelmien aukioloista kesällä 2019.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 10/2019!

Kallio on kukkinut jo 25 vuotta ja kukkii edelleen

Kallion keväinen kaupunkifestivaali Kallio Kukkii täyttää tänä keväänä neljännesvuosisadan. Festivaali syntyi viime vuosituhannella ja vuosikymmenellä, jolloin käsitteet ”kaupunkikulttuuri” ja ”yhteisöllisyys” olivat Suomessa vielä varsin tuntemattomia. Toukokuussa 1994 Harjun nuorisotalo päätti järjestää Karhupuistossa bänditapahtuman, joka sai innostuneen vastaanoton ja sai seuraavana vuonna jatkoa. Onnistunut tapahtuma siirtyi Harjun nuorisotalon pihapuistoon ja samalla päiväfestari sai nimen Kallio Kukkii. Samalla myös kaupunkikulttuuri koki jonkinlaisen murroksen.

Festivaali alkoi vähitellen saada nykyistä muotoaan vuodesta 1997, jolloin Kallio Kukkii -tapahtuman osaksi liitettiin Kalliossa asuvan kuvataiteilija Tiina Hallakorven ideoima Kallion kulttuurikierros, kuvataiteilijoiden ja käsityöläisten avoimien ovien päivä heidän työhuoneillaan. Samassa yhteydessä syntyi idea, mitä jos tapahtuma toteutettaisiinkin yhteisöllisistä lähtökohdista ja myös kaupunkilaiset voisivat osallistua omaehtoisten kaupunkitapahtumien tuottamiseen?

Seuraavana keväänä idea päätettiin toteuttaa ja Kallio Kukkii -festivaalista tuli 10 päivää kestävä kulttuuriviikko, jossa monet eri taiteen lajit ovat päässeet esille. Mukaan kutsuttiin Kallion alueen toimijoita järjestämään heidän omia itsenäisesti tuottamiaan tapahtumia. Tämä oli Kallion kulttuuriverkoston alkuassysäys ja toukokuisen kulttuuriviikon ympärille päätettiin perustaa oma yhdistys, Kallion Kulttuuriverkosto. Se toimii nykyään itsenäisenä rekisteröitynä yhdistyksenä ja koordinoi Kallio Kukkii -festivaalia.

Lue lisää KallioLehden numerosta 9/2019!

S-market Vallila taas auki

Aleksis Kiven kadulla sijaitseva S-market avautui mittavan remontin jälkeen torstaina 11.4.

Uusi ilme näkyy heti sisään tullessa. Hedelmä- ja vihannesosastoa laajennettiin reilusti ja uusien neliöiden myötä valikoima on aiempaa laajempi ja monipuolisempi.

Paikan päällä toimiva Fazer-jauholeipomo tuo myymälään herkullisen tuoreen leivän tuoksun.

Palvelutoria on laajennettu. Se tarjoaa nyt monipuolisen liha- ja kalavalikoiman, muun muassa paikan päällä jauhettua rotukarjan jauhelihaa, grilli- ja valmisruokia unohtamatta.

– Luomu- ja vegevalikoimaa on kasvatettu ja valikoimassa on myös muun muassa Arvo Kokkosen käsintehdyt sushit annosrasioihin pakattuina sekä suositut Bejing8 dumplingit. Monipuolista tarjontaa on nyt sekä ruoka- ja juomahifistelijöille, eritasoisille kotikokeille että nopeaa ratkaisua nälkäänsä etsiville, marketpäällikkö Tuomas Nousiainen lupaa.

Janoiset asiakkaat voivat puristaa pulloon raikasta mehua tuoreista appelsiineista. Laajassa olutvalikoimassa on sekä uutuuksia pienpanimoilta että kokonaan uusia pienpanimoita tuotteineen.

Alppiharjun Josafatinkallioiden alle maanalainen sähköasema?

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy 12. Alppiharjun puisto- ja katualueen asemakaavan muutoksen.

Asemakaavan muutos koskee Alppiharjussa sijaitsevaa puisto- ja katualuetta. Kaavaratkaisu mahdollistaa maanalaisen sähköaseman rakentamisen Josafatinkallioiden alle sekä kaupunkikuvallisesti, historiallisesti ja puutarhataiteen kannalta arvokkaan puiston suojelemisen.

Tavoitteena on sähköverkon varmuuden parantaminen laajentuvassa kantakaupungissa. Alueelle on suunniteltu maanalainen sähköasema. Sähköaseman maanpäällisiä, näkyviä osia ovat sisäänajoluiska Wallininkadun sillan länsipuolella, ilmanvaihtorakennus Kirstinkadun varressa sekä hätäpoistumistie Josafatinkadun varren kallioleikkauspinnassa.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Josafatinkalliot säilyvät arvokkaana puistona. Sähköaseman rakentamisella parannetaan sähkönjakelun varmuutta kasvavan ja tiivistyvän kantakaupungin alueella.

Kaavaratkaisu on voimassa olevan uuden yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.

Alue on tällä hetkellä rakennettua puistoa. Alppiharjussa avokallioisella ja jyrkällä rinnealueella sijaitseva puisto rajautuu kaikilta sivuiltaan katualueisiin. Puistosommitelma on sovitettu hienovaraisesti kalliomuotoihin. Kallioiden lomassa kulkee sorapintaisia ja liuskekivettyjä käytäviä ja portaita. Puistoaukiot ja oleskelupaikat sijoittuvat kallioiden suojaan. Puiston keskellä on kaksi kallioihin rajautuvaa vesiaihetta. Vesiaiheiden välissä kulkee kivetty puro ja vesiputous. Puiston länsiosassa on rinteeseen pengerretty amfiteatteri. Puiston kasvillisuus on runsaslajinen. Nurmialueita on vähän ja ne keskittyvät kalliorinteen alle Helsinginkadun varteen.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1985. Kaavan mukaan alue on katu- ja puistoaluetta (VP). Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta kaupungille kustannuksia. Sähköaseman toteuttamisesta vastaa Helen Sähköverkko Oy. Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2024 mennessä

Helen investoi uusiutuvaan energiaan ja sulkee Hanasaaren voimalaitoksen

Helenin Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Lämmöntuotanto korvataan lämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla ja Vuosaareen suunniteltavalla biolämpölaitoksella.

Helen on valmistautunut kivihiilestä luopumiseen ja Hanasaaren voimalaitoksen sulkemiseen jo usean vuoden ajan. Esplanadin alle on rakennettu kokonaan uusi lämpöpumppulaitos ja Sörnäisissä sijaitsevaa Katri Valan lämpöpumppulaitosta laajennetaan parhaillaan. Lisäksi Mustikkamaalle rakennetaan maailman mittakaavassakin ainutlaatuista luolalämpövarastoa vanhoihin öljyluoliin.

– Helenillä on keinot korvata kivihiili. Jatkamme investointeja energian laajamittaiseen kierrättämiseen lämpöpumpuilla, samoin meillä on hankkeita lämmön varastointiin. Hieman pidemmällä aikajänteellä selvityksessä on useita päästöttömiä teknologioita, kuten esimerkiksi geoterminen lämpö, merivesilämmön hyödyntäminen ja modulaariset pienydinvoimalat, sanoo toimitusjohtaja Pekka Manninen Helenistä.

Eduskunnan päättämä kivihiililaki määrittää aikataulun ja samalla käytettävissä olevat ratkaisut.

Biolämpölaitos Vuosaareen

Helen on selvittänyt mahdollisuuksia biolämpölaitosten rakentamiseen eri alueille Helsingissä. Helenin hallitus teki suunnittelupäätöksen Vuosaaren biolämpölaitoksesta ja tavoitteena on mahdollistaa investointipäätös uudesta laitoksesta vuoden 2020 keväällä. Tämä ja aiemmin tehdyt investointipäätökset lämpöpumpuista ja energian varastoinnista mahdollistavat Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisen.

– Vuosaareen suunniteltava biolämpölaitos edustaa Suomen mittakaavassa keskikokoista biolämpölaitosta ja se kattaa noin neljänneksen suljettavan Hanasaaren voimalaitoksen kivihiilen käytöstä. Suunniteltavan laitoksen osuus Helenin polttoaineiden käytöstä olisi 15 %, sanoo projektipäällikkö Antti Saikkonen.

Laitos sijoittuisi Helenin nykyisen voimalaitostontin viereen Vuosaareen. Laitoksen suunnittelun tavoitteena on, että laitos saadaan tuotantokäyttöön syksyllä 2023.

Nyt tehdyllä ratkaisuilla ei arvioida olevan vaikutuksia kaukolämmön hintaan.

Bertel Jungin suunnittelema Kallion koulu remonttiin

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kallion ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelman. Perusparannuksen kustannusarvio on noin 20 miljoonaa euroa. Kallion ala-asteen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Bertel Jung ja valmistuessaan vuonna 1910 se oli Suomen suurin kansakoulu.

Kallion ala-asteen rakennus vaatii laajan perusparannuksen. Tilat remontoidaan opetuksen vaatimusten mukaisiksi. Koulun keittiö sekä oppilaiden WC-tilat korjataan nykyvaatimusten mukaisiksi. Tilojen akustiikkaa, esteettömyyttä ja paloturvallisuutta parannetaan. Myös talotekniikkaa ja ilmanvaihtojärjestelmä uusitaan. Rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan. Korjausta vaativat lisäksi kattopellit, ikkunat ja kellaritilat.

Edellinen laaja perusparannus toteutettiin viisikymmentä vuotta sitten vuonna 1969. Rakennukseen on tehty vuosikymmenten kuluessa useita toiminnan vaatimia muutoksia ja teknisiä parannuksia. Rakennus on suojeltu ja sillä on rakennushistoriallisia arvoja.

Koulun perusparannuksen on tarkoitus alkaa kesäkuussa 2021 ja valmistua marraskuussa 2022. Koulun koko toiminta siirtyy täksi ajaksi väistötiloihin. Koulussa on tällä hetkellä noin 450 oppilasta. Väistötilaratkaisu täsmentyy suunnittelun kuluessa.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 5/2019!

Diakonissalaitoksen uusi D-asema Kallio aukeaa

Kaikenlaisten ihmisten kansalaistoiminta vahvistuu Kalliossa, kun Helsingin Diakonissalaitoksen D-asemat Alppikadulla ja Kurvissa muuttavat yhteen osoitteeseen. Castreninkatu 8:n avarissa katutason tiloissa tarjotaan yhä monipuolisempia mahdollisuuksia osallistua ja toimia.

D-asemat ovat kynnyksettömiä alueellisia kansalaistoiminnan voimakeskuksia, jonne kaikki naapuruston ihmiset ovat tervetulleita. Niissä on mahdollisuus osallistua monenlaiseen tekemiseen, saada tai antaa vertaistukea, valmentautua kansalaistoimijaksi tai järjestää kursseja, retkiä tai ryhmiä, tai kokata hävikkiruuasta aterioita. Myös naapuruston perheet ja asukkaat sekä kaikenlaiset ohikulkijat ovat tervetulleita. D-asemien toimintaa tukevat ja organisoivat sen kansalaistoiminnan ammattilaistyöntekijät. Helsingin Diakonissalaitoksella on uuden D-asema Kallion lisäksi myös Kontulan ja

Kannelmäen D-asemat.

– Uuteen D-asema Kallioon ovat kaikki tervetulleita. Kukin tulija itse päättää, minkälaiseen toimintaan tai tekemiseen osallistuu. Tänne voi vain piipahtaa tapaamaan muita ihmisiä tai juomaan kupposen kahvia, mutta tarjoamme aina myös tilaisuuksia liittyä muiden kanssa tehtäviin juttuihin, sanoo kansalaistoiminnan tuottaja Maru Hietala Diakonissalaitokselta.

– Jokaisen ihmisen kyvykkyyksiä tukeva kansalaistoiminta tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämään ja myös lähiyhteisöön, naapurustoon ja yhteiskuntaan yleensä. Emme kysele diagnooseja tai tarjoa valmiita vastauksia, vaan autamme ratkaisemaan pulmia tai toteuttamaan unelmia – yhdessä muiden kanssa.

Vastaaminen ihmisten merkitysten kaipuuseen ja vaikuttamisen tarpeeseen on selvästi nosteessa. Diakonissalaitoksen Alppikadun (KTA) ja Sörnäisten D-asemat ovat käyneet ahtaiksi yhä kasvavalle kävijämäärälle, joten niiden työryhmät yhdistyvät ja pääsevät nyt mahdollistamaan sekä entisten että uusien kävijöiden toiveita ja potentiaalia uudessa osoitteessa Castreninkatu 8.

– Odotamme innolla D-asema Kallion kaikille avoimia avajaisia, jotka pidetään 1. maaliskuuta. Lisäksi kutsumme naapurit, HDL:n Alppikadun väen, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät vielä erikseen kylään. D-asema Kalliossa voi piipahtaa aina sen aukioloaikoina, joista tiedotamme mahdollisimman pian, sanoo Maru Hietala. Myös hyvä yhteistyö Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n asumis- ja päihdepalveluiden ja muiden nykyisten D-asemien kumppanien kanssa jatkuu.