Runo ja tarina Kalliosta

Kotiseutumatkailua kotisohvalla

Kallion kävelyfestivaali aloittaa koronavirus rajoitusten ajaksi sarjan ”Runo ja tarina Kalliosta”. Kävelyfestivaali julkaisee joka päivä sivustolla www.kfkkv.fi Kallio-aiheisen runon ja siihen liittyvän pienen tarinan. Ensimmäinen runo ja tarina ilmestyy 27.3. ja sen jälkeen joka päivä julkaistaan uusi jakso.

Runot ovat edesmenneen kotiseuturunoilija, raitiovaununkuljettaja Esko Hytösen kirjoittamia. Runoja seuraa kaupunkiopas, tietokirjailija, tuottaja Juhani Styrmanin Helsingin Kallion paikallishistoriasta kertovat tekstiosuudet, jotka avaavat runojen taustoja. Hytösen runot kertovat 1950-luvun kadonneesta Kalliosta pyykkimuijineen, yhteissaunoineen ja ahtaine helahuoneineen.

Kallion kävelyfestivaali tarjoaa myös ulkoilumahdollisuuksiin omatoimikävelyreittejä. Kf on julkaissut kaksi reittiopasta, joista uusin vie Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikoille Kallion ja Sörnäisten seudulle. Toinen reittiopas esittelee puolestaan Sörnäisten teollisuuden historiaa, joka vie kävelyretkille Sörnäisten-, Hermannin- ja Vallilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaille teollisuusalueille.

Kallion kävelyfestivaali muistuttaa omatoimikävelijöitä huolehtimaan koronviruksen mukaanaan tuomat turvallisuusohjeet ulkoilussa. Kallion kävelyfestivaali on yksi maailman vanhimmista kävelytapahtumista. Se täytti vuonna 2020 15 vuotta.

Printti kävelyoppaita voi tilata verkkokaupasta kallionkulttuuriverkosto. Fi/ verkkokauppa tai kallion. kavelyt@gmail.com. Esitteitä voi ostaa myös taideliike Kamiter Arssista, Helsinginkatu 6. (Kauppa saattaa sulkea ovensa mahdollisten korona lisärajoitusten vuoksi, mutta on avoinna toistaiseksi ti-la).

Kallion kävelyfestivaali täyttää 15 vuotta ja avaa uuden Hämeentien

Hämeentie on nähnyt historiansa aikana kaikenlaista. Kuvassa Katri Valan hautajaissaattue vuonna 1945 (kuva: HKM).

Kallion kävelyfestivaali täyttää tänä keväänä 15 vuotta. Kansainvälistäkin huomiota herättäneen festivaalin erikoisuus on vielä se, että se on käynnissä koko ajan: Kf:n -omatoimi kävelyreittioppaitten avulla voi tehdä kävelyretkiä Kalliossa omatoimisesti milloin vain.

Kallion kävelyfestivaalin rungon muodostaa kuitenkin teemalliset opastetut kävelykierrokset kuukausittain Kallion kulmilla. Talvikaudella kävelytapahtuma keskittyy aiheeseen sopiviin keskustelu-ja luentoiltoihin. Viidentoista vuoden aikana kävelyfestivaali on toteuttanut noin 200 kävelyä eri teemoilla. Lisäksi Kkf julkaisee omatoimikävelyopas –sarjaa, joista uusin esittelee Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä kantakaupungissa.

Festivaalin perustaja on tuottaja Juhani Styrman.

– Kaupunkikävelyt ovat tänään suosittuja, niiden ekologisuus on myös huomattu, hiilijalanjälki pysyy aika pienenä kun harrastaa kotiseutumatkailua kotikulmillaan.

Styrman tunnetaan myös meritoituneena Helsingin kaupunkikulttuurin taustavaikuttajana. Hän on perustanut Kallion Kulttuuriverkoston ja on myös kaupunkifestivaalien Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi keskeinen voimahahmo.

Kallion kävelyfestivaali juhlii tietenkin juhlavuottaan kävelen. Kävelykausi alkaa sunnuntaina 5.4. klo 14.30 kävelykierroksella ”Uutta Hämeentietä pitkin Itäisen Viertotien historiaan” (vapaaehtoinen pääsymaksu). Lähtöpaikka on Hämeentie 62 kohdalta.

Kallion kävelyfestivaali on myös mukana huhtikuussa Helsingin kävelyfestivaaleilla laajalla ohjelmalla. Luvassa on muun muassa opastus Vallilan teollisuusalueelle, josta kaavaillaan Helsingin uutta yöelämänkeskusta. Muita aiheita kierroksilla ovat muun muassa Aki Kaurismäen elokuvat sekä Jugend arkkitehtuuri -kävely. Kallion kävelyfestivaalin kevään tarkempi ohjelma: www.kfkkv.fi.

Kallion kävelyfestivaali:

Herttoniemen kartano on tuttu monista kotimaisen kultakauden elokuvista. (Kuva: Hkm).

Helsingin seudun kartanot elokuvissa

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) tutkija Juha Seitajärvi luennoi kartanomiljöistä suomalaisten elokuvien kuvauspaikkoina, sekä kertoo kotimaisten elokuvien tiedonkeruusta.

Suomalaisessa elokuvanhistoriassa on oma lukunsa niin sanottu kartanoromantiikan aikakausi. Näistä elokuvista on jäänyt monille mieliin Tauno Palon, Ansa Ikosen tai Regina Linnanheimon upeat näyttelijäsuoritukset, elokuville antoi oman roolinsa myös oikeat kartanot. Juha Seitajärvi kertoo siitä, kuinka kartanot olivat yhtä oleellinen osa elokuvia kuin henkilöhahmot. Lähes poikkeuksetta nuo kartanomiljööt ovat edelleen olemassa.

Luento on Kallion kirjastossa 17.3. klo 18.00 ja se on myös osa Kallion kävelyfestivaalin talvikauden luentosarjaa ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.

Kansainväliseksi ilmiöksi kohonnut Kallion kävelyfestivaali aloittaa kevätkauden sunnuntaina 5.4. klo 14.30 kävelyllä ”Uutta Hämeentietä pitkin Itäisen Viertotien historiaan”. Kävely kertoo Hämeentien historian 1700-luvulta tämän päivän Hämeentien muutoksiin saakka. Kävelyllä esitellään paljon ainutlaatuisia kuvia kadun historiasta. Vapaaehtoinen pääsymaksu. Lähtöpaikka on Hämeentie 62 kohdalta.

Teatteri Kultsa esittää Harmsin absurdin maailman

Optikolla käynti auttaa. Vasemmalta Suvi Lahdenmäki, Kaisu Säynevirta, Sirpa Rauhaniemi-Viitanen. Kuva: Mikael Rekola.

Teatteri Kultsan ensi-iltaan saadaan 29.2.2020 harvinainen helmi, Harmsin maailma. Daniil Harms (1906–1942) on venäläisen kirjallisuuden outo lintu. Sosialistisen realismin aikoina hän kuului taiteilijaryhmään, joka vaati täydellistä vapautta ja kaikkien taiteenlajien ja -suuntausten hyväksyntää. Useimmat hänen teksteistään julkaistiin maanalaisina, ja myöhemmin niitä levitettiin salaisesti, kopioina kädestä käteen.

Esityksen ohjaa Nestori Välitalo. Hän dramatisoi ja ohjasi teoksen jo vuonna 2013 yhdessä Minna Jutilan kanssa Teatteri Fennicassa. Kyseessä on Nestorin esikoisohjaus Teatteri Kultsassa, jossa hän on ansioitunut aiemmin näyttelijänä. Moni muistaa hänen mainiot roolisuorituksensa näytelmissä Paniikki (2018) tai William Shakespearen Kootut Teokset (2017). 35-vuotiseen harrastajateatteriuraan mahtuu monenlaista, viimeksi Sirkuspelle Hermanni (2019) Taivallahden kesäteatterissa. Uraan on kuulunut erinäisiä TV-töitä, elokuvaroolia. Mutta mikä sai hänet tarttumaan nyt Harmsiin?

– Absurdius ja mieletön maailma vetäisi mukaansa, Nestori perustelee.

Näytelmä on dramatisoitu kolmesta suomennetusta teoksesta.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 4/2020!

Toimistohotelli VillageWorks laajentaa Sörnäisiin

Assai 7.krs ahoy oleskelu.

VillageWorks vuokrasi uudesta Valas-toimistorakennuksesta kolme kerrosta. Remontoiduista tiloista tulee löytymään muun muassa eri kokoisia toimistoja, coworking-tila sekä kokoustiloja. Valaan yhteistyösopimuksen ansiosta vuokratut toimistoneliöt tuovat myös rahaa Itämeren suojeluun.

Toimistohotellipalveluita tarjoava Village Works avaa 1.5. uuden toimipisteen Sörnäisten metroaseman viereen, uuteen Valas-toimistorakennukseen. Toimistohotelli on vuokrannut uudenveroiseksi remontoidusta talosta kerrokset 7-9.

– Meillä on jo kahdeksan toimipistettä pääkaupunkiseudulla, mutta ei vielä yhtään Kallion alueella. Metron läheisyys, ravintolat ja eloisa kaupunginosa tuovat meidät tänne, kertoo Village Worksin toimitusjohtaja Khuong Le.

Mukana Itämeren suojelussa

VillageWorksin vuokrasopimus, kuten kaikki muutkin Valaaseen solmittavat vuokrasopimukset, tulee myös tukemaan Itämeren suojelua. Rakennuksen omistava kiinteistöyhtiö Assai lahjoittaa osan Valaan vuokratuotoista Baltic Sea Action Groupin Itämeri-työhön.

– Baltic Sea Action Group -yhteistyöllä oli ehdottomasti vaikutusta vuokrauspäätökseen, Le kertoo.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 3/2020!

Kaurismäen elokuvien Kallio-kävelyopas herättää kiinnostusta maailmalla

Katri Valan talo sai pienen roolin Aki Kaurismäen elokuvassa.

Kallion kävelyfestivaalin julkaisemasta omatoimikävelyoppaasta ”Miehen tie ja muita Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja itäisessä laitakaupungissa” on tullut pieni kansainvälinen hittituote.

Oppaan toimittanut Juhani Styrman on ”joutunut” esittelemään Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkoja muun muassa ruotsalaisille Kaurismäki -faneille. Kiinnostusta on tullut Ruotsin lisäksi muualtakin.

– Se on yllättävää, koska opasesite on suomenkielinen, nyt pohditaan englanninkielistä painosta kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi Japanissa ja Saksassa on todella fanaattisia Aki Kaurismäki -faneja, Styrman sanoo.

Opas kuuluu ns. Kallion kävelyfestivaalin omatoimikävely -esitesarjaan, joka kannustaa muun muassa ihmisiä liikkumaan ja harrastamaan kotiseutumatkailua. Esitteen keskeisimpänä elokuvana on Kaurismäen kuuluisin elokuva Mies vailla menneisyyttä (2002). Elokuva on Suomen kaikkien aikojen menestyneimpiä elokuvia maailmalla.

Opas kertoo Kaurismäen elokuvien kuvauspaikoista itäisessä kantakaupungissa, se esittelee muun muassa elokuvan kuuluisimman kuvauspaikan, jossa sijaitsi asunnottomien konttikylä. Miehen tie -reitillä on 11 kohdetta. Kuvauspaikkojen lisäksi esite kertoo kuvauskohteiden historiasta. Miehen tie -opas esittelee myös kahdeksan muun Aki Kaurismäen elokuvan kuvauspaikkoja, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Myös Sörnäisten teollisuudenperintö -reittioppaasta on otettu uusintapainos.

Molemmat opasvihkot ovat myynnissä: kallionkulttuuriverkosto.fi /verkkokauppa ja taideliike Kamiter Ars, Helsinginkatu 6.

Kiinteistö Oy Kaapelitalo ostaa Orionin entisen pääkonttorin

Nilsiänkatu 10. Kuva: Tailorframe Oy.

Kaapelitehtaan ja Suvilahden kulttuurikeskuksia pyörittävä Kiinteistö Oy Kaapelitalo ostaa Vallilassa Nilsiänkatu 10:ssä sijaitsevan lääkeyhtiö Orionin entisen pääkonttorin ja lääketehtaan Kiinteistö Oy Nilsiänkatu 10:ltä. Kaupan jälkeen yhtiö hallinnoi yhteensä lähes 100 000 neliömetriä vanhoja teollisuuskiinteistöjä Helsingissä.

Nilsiänkatu 10 -kiinteistö on rakennettu vuosien 1934-1945 aikana. Kiinteistössä on viisi toimistokerrosta ja kaksi kellarikerrosta, ja sen kokonaisala on noin 17 000 neliömetriä. Kaupan mukana Kiinteistö Oy Kaapelitalolle siirtyvät kiinteistössä tällä hetkellä olevat noin 250 lähinnä kulttuuri- ja taidealan vuokralaista sekä kolmen hengen henkilöstö. Kiinteistön nykyinen vuokraustoiminta jatkuu entisellään.

– Yhtiölle tarjoutui mahdollisuus ostaa kiinteistö, joka sopii meidän profiiliimme ja istuu strategiaamme. Kaupalla pystymme levittämään toimintaamme Ruoholahden ja Suvilahden ohella Vallilaan ja varmistamaan kulttuuritoiminnan jatkumisen tässä arvokkaassa teollisuuskiinteistössä, Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari sanoo.

Lue lisää KallioLehden vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!

Kauppakeskus Rediin avataan urbaani treenikeskus Gymi Roof

Nuorten suosima liikuntamuoto parkour ja freerunning saa tilaa kauppakeskus Redissä Helsingissä, kun Gymi Roof -alue avattiin Gymi Lasten ja nuorten kuntoklubin tiloissa 28.10. Samalla kauppakeskuksen vapaa-ajan palvelujen määrä ja kirjo laajeni entisestään. Gymi Roofin suunnittelija 15-vuotias Veeti Nurmi ja henkeen sopivaa taidetta seinille maalannut nuori katutaiteilija Emilio Mäkipää esittelevät innoissaan uutta urbaania liikuntatilaa.

Useiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän tai toisaalta liian yksipuolisesti. Ruutuaikaa on liikaa, ja elämään olisi löydettävä terve tasapaino. 15-vuotias Veeti Nurmi tietää, minkälainen liikunta motivoi monia ikäisiään nuoria mutta myös paljon nuorempaa ja vanhempaa porukkaa. Kyseessä on luonnollisesta liikkumisesta tai parkourista kehittyneempi temppuilulaji, jota kutsutaan Freerunningiksi. Parkour ja freerunning on hauska tapa kehittää kehonhallintaa, tasapainotaitoja, ketteryyttä ja liikkuvuutta. Jokainen treenaa rennosti omalla tasollaan eikä kilpailla tarvitse.

– Veeti aloitti Gymi-treenit 4-vuotiaana,kun avasimme ensimmäisen Gymin Helsingin Kamppiin. Silloin hänen nimissään kutsuttiin koolle Gymin ensimmäinen lehdistötilaisuus. Tuntuu luontevalta, että Veeti nyt yksitoista vuotta myöhemmin on suunnitellut oman treenialueen ja kutsuu taas median edustusta paikalle, sanoo Christina Nurmi Gymin perustaja, toimitusjohtaja ja Veetin äiti.

– Gymi Roof -aluetta tullaan käyttämään osittain Gymin ohjatuilla tunneilla, mutta se on kuitenkin tarkoitus avata vapaalle treenille. Avajaisviikon jälkeen julkaisemme Gymi Roofin normaalit aukioloajat.

Tilassa voi muiden Gymin tilojen lailla järjestää myös yksityistilaisuuksia kuten synttärijuhlia, polttareita, TYKY-päiviä tai pikkujouluja, Christina Nurmi jatkaa.

Aki Kaurismäen elokuvien maisemissa Kalliossa voi nyt kävellä

(Markku Peltola) kohtaa Irman (Kati Outinen): Mies vailla menneisyyttä -elokuvan yksi ikonisimmista kohtauksista on kuvattu Päääskylänrinteessä. Kuva: Sputnik oy / Malla Hukkanen.

Kallion kävelyfestivaalin kävelyopas kulkee Mies vailla menneisyyttä -elokuvan jalanjäljissä ja lopussa ollaan toivon tuolla puolen.

Aki Kaurismäen tie Suomen kansainvälisesti tunnetuimmaksi elokuvaohjaajaksi alkoi vuonna 1983 elokuvalla Rikos ja rangaistus. Elokuva alkaa pitkällä kohtauksella Helsingin kaupungin teurastuslaitokselta, jossa kamera seuraa elokuvan päähenkilön Antti Rahikaisen (Markku Toikka) työpäivää. Näin Kaurismäki löysi jo heti ensimmäiseen elokuvaansa Helsingin laitakaupungin estetiikan.

Nyt suomalaisen kaupunkikävelykulttuurin aivan uudelle tasolle vienyt Kallion Kulttuuriverkoston kävelyfestivaali on julkaissut yhdistyksen ja kävelyjen keskeisen voimahahmon Juhani Styrmanin johdolla kävelyoppaan, joka esittelee Helsinkiä Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikkojen kautta – pysytellen kuitenkin ”itäisessä laitakaupungissa”.

Esitteen keskeisimpänä elokuvan on tietenkin Mies vailla menneisyyttä (2002). Sen lisäksi opas esittelee kahdeksan muuta Kaurismäen elokuvaa, joita on kuvattu itäisessä kantakaupungissa. Mestariohjaajan kuuluisinta elokuvaa kuvattiin suorastaan laitakaupungin viimeisellä rajalla Vanhakaupunginlahden joutomailla ja ränsistyvien varastohallien keskellä.

– Mies vailla menneisyyttä -elokuvan ranta- ja teollisuusmaisemat ovat elokuvasta muuttuneet lähes täysin tunnistamattomaksi. Elokuvan kuvauspaikat ovat kadonneet parhaillaan rakenteilla olevan

Kalasataman kaupunginosan perustusten alle. Näin Kaurismäki tuli mestariteoksena sivutuotteena dokumentoineeksi filmille kappaleen katoavaa helsinkiläistä teollisuusmiljöötä, Styrman sanoo.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 22/2019!

Opistoteatterin Lysistrate tuo palan muinaista Kreikkaa Helsinginkadulle

Työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.–1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate.

Helsingin työväenopiston Opistoteatteri esittää Opistotalon juhlasalissa 18.11.–1.12. Pentti Saarikosken suomentaman Aristofaneen komedian Lysistrate. Aristofaneen naisten viesti on ajaton: rakkaus voittaa sodan ja väkivallan.

Näytelmän on ohjannut Harri Liuksiala.

Mitä tehdä lisääntymisenergialla? Aristofaneen kekseliäät naiset laittavat patriarkaatin polvilleen valjastamalla halun suuremman hyvän palvelukseen. Naisille rauha on rakkautta ja arki pyhää. He kohoavat sukuvietin hallitsijoiksi suojellakseen elämää.

Aristofaneen naisten antiikin ajan viesti on myös tätä päivää: rakkaus on suurempaa kuin hyväksikäyttö, valta ja hallinto. Rakkaus voittaa sodan ja väkivallan.

– Lysistrate kertoo naisten voimasta, rakkaudesta ja elämänhalusta. Lysistrate kehottaa kanssasisariaan löytämään voimansa, sanoo ohjaaja Harri Liuksiala.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta  21/2019!