Kallion kirjasto hiljentyy joulukuussa hyggeilyn hengessä

Kallion kirjastossa keskitytään kirjallisuuteen, lukemiseen ja olemiseen monin eri tavoin nyt joulukuussa.

Lukemista, viihtyisyyttä ja rauhaa!

Kallion kirjastossa keskitytään kirjallisuuteen, lukemiseen ja olemiseen monin eri tavoin nyt joulukuussa. Ensimmäistä kertaa Kallion historiassa, ovet ovat avoinna myös jouluaattona. Tämä on kädenojennus yhteisöllisyyden puolesta yksinäisyyden torjuntaan! Aattona kirjastossa on tarjolla glögiä ja lukuvinkkejä.

Alla koko joulukuun hyggeilyt:

Lauantaina 15.12. ja sunnuntaina 16.12. kirjasto järjestää Lukuretriitin! Tämä retriitti on sinulle, jonka on vaikea löytää kiireisessä arjessa aikaa lukemiselle. Sinulle, jonka on vaikea keskittyä lukemiseen, kun elämä tuntuu olevan yhtä silppua. Sinulle, joka toivot vinkkejä kiinnostavista kirjoista. Joka kaipaat pieniä antoisia keskusteluja kirjoista ja lukemisesta. Sinullekin, joka vain haluat nauttia lukemisesta! Lue lisää: http://helmet.fi/kallionlukuretriitti

Maanantaina 17.12. kirjaston toiseen kerrokseen avaamme viikon ajaksi hygge-huoneen. Hygge on tehdä asioita kiireettömästi, rennosti ja nautiskellen ja hygge-huoneessa voitkin lukea, oleskella, nauttia muiden seurasta, glögin kera. Jos takkatulen loimu innostaa sinut neulomaan villasukkia, lapasia tai pipoja, lahjoitamme ne Sininauhasäätiön joulukeräykseen.

Perjantaina 21.12. klo 18- 21 järjestämme normaaliaukioloajan jälkeen Lukubileet! Kirjaston kerrokset muuttuvat erilaisiksi lukutiloiksi: tarjolla on niin hiljaisuutta kuin lukutilaa taustamusiikin säestyksellä. Kirjasto tarjoaa tapahtumassa teetä ja virvokkeita. Joka kerrokseen tulee lukuvinkki-pöytä, johon henkilökunta on nostanut luettavaa niille, joilta oma kirja on jäänyt kotiin. Kirjaston kokoelmat ovat tietenkin lukijoiden käytössä, kuten lainaus- ja palautusautomaatitkin. Muut palvelut sulkeutuvat klo 18, jolloin kirjasto rauhoittuu lukemaan.

Maanantaina 24.12. klo 8-15 kirjasto on auki myös aattona! Tervetuloa lainaamaan luettavaa, katsottavaa tai kuunneltavaa. Nauttimaan lasi glögiä ja muuten vaan juttelemaan henkilökunnan ja muiden kalliolaisten kanssa.

25-26.12. kirjasto on suljettu, torstaina 27.12. avaamme klo 8.00.

Brahenpuiston ensimmäinen osa on valmistumassa

Brahenpuistossa tehdään viimeisteleviä töitä. Kuva (6.11.2018): Matti Priha / Helsingin kaupunki

Leikkipuistorakennuksen rakentaminen alkaa keväällä

Alppiharjussa sijaitsevan Brahenpuiston ja siellä toimivan leikkipuisto Brahen peruskorjaus on edennyt pitkälle, ja osa puistosta on otettu käyttöön.

Leikkipuiston ohjaaja on paikalla puistossa ja leikkivälineet ovat käytössä maanantaista perjantaihin kello 14.00–16.00 ja tiistaisin myös kello 10.00–11.30. Tiistaisin kello 10.30 ohjemassa on leikkiä ja liikuntaa pikkulapsiperheille.

Remontin aikana puiston sisäänkäyntejä on uudistettu ja niitä on kunnostettu avarammiksi. Viihtyisyyden parahtamiseksi puistoon on rakennettu muun muassa avoimia, kumpuilevia nurmipintoja ja polkuautoreitti, pienimuotoinen skeittipiste sekä leikkialueita.

Brahenpuistossa tehdään parhaillaan viimeisteleviä töitä, joiden on tarkoitus valmistua marraskuun 2018 loppuun mennessä. Valmiista puistosta rajataan työmaa-alueet vanhan kahluualtaan kunnostamista ja uuden leikkipuistorakennuksen rakentamista varten.

Vanha graniittireunainen kahluuallas, joka sijaitsee puiston eteläosassa lähellä Kallion urheilukenttää, kunnostetaan kevät–kesällä 2019.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 22!

Huoli kodittomuudesta elää

Presidentti Sauli Niinistö vieraili tapahtumassa, ohjelman ulkopuolella. Tässä hän on SPR:n Kallio-Käpylän osaston vapaaehtoisten kanssa. Kuva: Raimo Granberg.

YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. järjestettiin Asunnottomien yön tapahtumia ympäri Suomea.

Asunnottomien yö –kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Helsingissä, jossa yli puolet Suomen asunnottomista oleskelee, noin 400 ihmistä jonottaa asunnottomien tuettuun asumiseen.

Tyypillisesti jonotusaika on vuoden tai jopa yli. Jonot ja jonotusajat ovat pysyneet samankaltaisina jo pidemmän aikaa.

– Olisi ensiarvoisen tärkeää, että heille järjestyisi asunto nopeasti sen jälkeen, kun tuetun asumisen tarve on todettu. Tässä vaiheessa asunnottomuus on usein kestänyt jo kuukausia tai vuosia. Asunnottomuuden pitkittyminen vuodella lisää vaikuttaa vakavasti ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen, kommentoi Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomuus muuttuu

Asunnottomuutta on tilastoitu Suomessa vuodesta 1987 lähtien, jolloin Suomessa oli 20 000 asunnotonta. Suomessa on viimeisimpien tilastojen mukaan 7112 asunnotonta, joista Helsingissä oleilee 3760 (Asunnottomat 2017, ARA 2018).

80 % asunnottomista on miehiä. Viime aikojen trendinä on ollut naisten, nuorten ja maahanmuuttajien osuuden kasvu. Asunnottomista vuonna 2017 oli: 1/5 naisia, 1/5 nuoria, 1/5 maahanmuuttajia ja 214 perhettä, joissa 102 lasta.

– Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 21!

Kallio Kipinöi 16.11.-25.11.

Kallio Kipinöi -monitaidefestivaali tarjoaa mm. musiikkia, teatteria, luentoja, työpajoja ja näyttelyitä kymmenen päivän ajan. Ohjelmaa tuottavat kalliolaiset yhdistykset, yritykset ja yksityiset ihmiset.

Katso koko ohjelma Kallio Lehden numerosta 20!

Suomen suurimman luolalämpövaraston rakentaminen alkaa

Kuvassa Mustikkamaan vanhat öljyluolat joihin Helen rakentaa Suomen suurimman lämpövaraston.

Helen rakentaa Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin Suomen suurimman lämpövaraston, jossa voidaan varastoida kaukolämpöä. Purkutyöt käynnistyvät pian, ja rakennustyöt alkavat vuoden alussa. Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa.

Mustikkamaan alla sijaitsee kolme kallioluolaa, jotka on louhittu vuonna 1982. Niissä säilöttiin raskasta polttoöljyä, kunnes ne tyhjennettiin lopullisesti ja poistettiin käytöstä vuonna 1999. Helen muuttaa nyt kaksi yhdistettyä luolaa Suomen suurimmaksi lämpövarastoksi.

Hankinnat ovat käynnissä, ja purkutyöt öljyluolissa alkavat lähiviikkoina. Rakennustöihin päästään vuoden 2019 alussa, ja lämpövarasto valmistuu tuotantokäyttöön vuonna 2021.

Mustikkamaan luolalämpövaraston ansiosta kaikkea Helsingissä kulutettavaa kaukolämpöä ei tarvitse käyttää ja tuottaa samanaikaisesti.

– Varastoon varastoidaan hyvällä hyötysuhteella tuotettua lämpöä tai ylijäämälämpöä silloin, kun helsinkiläisten lämmöntarve ei ole suurimmillaan. Lämpövaraston lämpöä voidaan käyttää ympäri vuoden. Etenkin talvella voidaan välttyä käynnistämästä öljyllä tai kaasulla toimivia lämpölaitoksia. Lämpövarasto mahdollistaa näin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen. Samalla lisätään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja yhteistuotantosähköä, kertoo projektipäällikkö Päivi Saajoranta.

Laskennallisesti öljyyn verrattaessa lämpövarasto vähentää fossiilisten käyttöä 1 000 000 öljylitran verran vuodessa. Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 19!

Asunnottomien yötä vietetään 17.10.

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Tapahtumia järjestetään ainakin kahdellakymmenelläyhdellä paikkakunnalla.

Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomien yön kansalaisliike tukee jokaisen oikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Liike haluaa kiinnittää huomiota asunnottomuuteen yhteiskunnallisena ongelmana, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla ratkaisuilla.

– Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka juurisyitä ovat asuntomarkkinatilanne ja eriarvoisuus. Asunnottomuutta vähennetään noudattamalla Asunto ensin -periaatetta, vähentämällä eriarvoisuutta ja rakentamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joista on kasvukeskuksissa huutava pula, summaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Helsingissä Asunnottomien yön päätapahtuma on Dallapénpuistossa klo 16–22. Ohjelmassa on musiikkia, puheita sekä soihtukulkua ja tuliesitys. Järjestötoimijat tarjoavat palveluita hiustenleikkuusta magneettiakupunktioon, tarjolla on myös ruokaa ja vaatejakoa. Aukion laidalle kohoaa telttasauna.

Kallio, are you Redi?

Helsinki ei tarvitse enää yhtään kauppakeskusta – tätä sanomaa kuuluttaa myös 20.9. ovensa avaava REDI.

Kyseessä ei ole tavallinen kauppakeskus, vaan kaikkien helsinkiläisten elämis-, olemis-, ja viihtymiskeskus. Sanan kauppakeskus voi siis unohtaa, nyt puhutaan kaupunkikeskuksesta.

Mikä sitten tekee REDIstä erilaisen? Jos katsoo listaa keskuksen avautuvista liikkeistä, ei eroa heti huomaa. Erottava tekijä löytyy REDIn ideologiasta ja halusta olla osana itäisen kantakaupungin kukoistavaa yhteisöllisyyttä. REDI haluaa tarjota kaupunkilaisille uudenlaisen tavan elää, viihtyä ja käydä ostoksilla. Helsingin Kalasataman sydämeen nouseva keskus lupaa olevansa muutakin kuin perinteinen vähittäiskauppakeskittymä. Tavoitteena on ollut luoda kaupunkilaisille tila, minne voi tulla tapaamaan ystäviä, inspiroitumaan, nauttimaan taiteesta ja kaupungin koko kirjosta.

REDI-nimi tarkoittaa suojaista ankkuroitumisaluetta sataman edustalla. Jos jonnekin on ollut oivallista rakentaa Helsingin suojasatama, niin Kalasataman merelliseen ilmapiiriin. REDI haluaakin olla suojaisa paikka kaupungin kaikille asukkaille. Paikka, mihin voi saapua omana itsenään. REDIin ovat tervetulleita kaikki. REDIn erilaisesta asenteesta kertoo esimerkiksi keskukseen avattava, jo kesällä aloitettu yhteisöllinen hanke,

Kalasataman Vapaakaupunki. Vapaakaupungissa kaupunkilaiset pääsivät tekemään omia tapahtumiaan ja sama henki jatkuu tilan avauduttua lokakuussa. Rakennuksen katolta löytyvä lähes Esplanadin puiston kokoinen puistokansi, Bryga, taas toivottaa myös lemmikit tervetulleeksi, ja piknik-pöydissä on valmiina perheen pienimmille syöttötuolit. Taloon on valmistunut jo paljon taidetta ja lisää on tulossa, kun seitsemän metriä korkea merenneitopatsas saapuu Kalasatamankadulle – sen laineilla voi vaikka lautailla.

Lue lisää Kallio-lehden numerosta 17!

Sacred Music Helsinki tuo esille eri uskontojen musiikkia

Sacred Music Helsinki 20. – 23.9. on uusi konserttitapahtuma, joka tuo esille eri uskontojen musiikkia sekä ulkomaalaisten että kotimaisten yhtyeiden, kuorojen ja solistien esittämänä. Tapahtuman tarkoituksena on paitsi tutustuttaa yleisöä eri uskontojen piirissä esitettävään musiikkiin, myös samalla koota yhteen ihmisiä eri yhteisöistä yhdessä kokemiseen ja tekemiseen. Sacred Music -festivaali on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton tapahtuma. Sacred Music Helsinki ja Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali esittävät yhteistyössä muun muassa iranilaisia ja intialaisia elokuvia

Pääkonserttien esiintyjät ovat Akkarai Sisters Intiasta, Ali Asghar Rahimi Iranista sekä Histan Veisaajat, Nefes ja Freilach mit Kneidlach Suomesta. Lisäksi järjestetään konsertteja alle kouluikäisille lapsille ja koululaisille.

Kaikki konsertit ovat tänä vuonna Caisan uusissa entisen Elannon leipätehtaan tiloissa, os. Kaikukatu 4.

Tapahtuman järjestäjät ovat Kulttuurikeskus Caisa ja Helsingin seurakuntayhtymä. Muita yhteistyökumppaneita ovat: Global Music Center, Suomi-Intia-Seura, YK-liitto, Rakkautta & Anarkiaa Helsinki International Film

Festival ja eri uskontojen yhteisöjä Helsingissä. Lisää tietoa tapahtumasta www.caisa.fi/fi/tapahtumat.

Kallio Kipinöi taas marraskuussa

Kallio Kipinöi 2018 järjestetään marraskuussa 16.11. – 25.11. Tuo tapahtumasi osaksi Kallion kulttuuriviikkoa. Tapahtumatietojen deadline on 16.10.

Kallio Kipinöi –kulttuuriviikko on itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuus. Tekijöinä erilaiset toimijat Kalliossa ja sen lähialueilla. Kallio Kipinöi –viikko on yksi Suomen vanhimmista kaupunkikulttuuri tapahtumista, joka järjesään nyt 22. kerran.

Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen.

Voit ilmoittaa tapahtumasi mukaan Kallio Kipinöi –ohjelmaan Kallion Kulttuuriverkoston www-sivujen kohdasta ilmoita tapahtuma, tai sähköpostilla: kipinoiohjelmat@gmail.com. Tapahtumatiedot julkaistaan tapahtumakalenterissa (verkkosivut, sosiaalinen media) ja printtijulkaisussa. Kulttuuriverkosto huolehtii tapahtuman yleistiedotuksesta medialle. https://www.kallionkulttuuriverkosto.fi/kalliokipinoi/

Teatteri Tuli täyttää 25 vuotta – kesäteatteri on elämäntapa

Kari Kinnaslampi perusti Teatteri Tulin vuonna 1993.
Perustaja-johtaja Kari Kinnaslampi iloitsee teatterinsa juhlavuodesta

Teatteri Tulin 25-vuotisjuhlavuotta vietetään kuluvana kesänä. Teatterin perustaja ja johtaja Kari Kinnaslampi vietti omaa 25-vuotistaiteilijajuhlaa nelisen vuotta sitten, ja nyt juhlinnan kohteena on Teatteri Tuli.

– Menin äidin kanssa teatteriin ensimmäisen kerran alle 7-vuotiaana ja heti sykähti. Sain teatterissa käymisestä niin positiivisen kokemuksen ja tunteen että jo silloin alkoi hahmottua se, että haluan näyttelijäksi, Kinnaslampi muistelee.

– Se tapahtui Oulussa ja elämys oli vahva, siitä alkaen olen halunnut olla näyttelijä ja tehdä teatteria. Näin on myös käynyt, Kinnaslampi toteaa naurahtaen 35 vuoden tettateriuran jälkeen.

Ylioppilaaksi tulon jälkeen Kinnaslampi opiskeli kuitenkin vuoden Rovaniemellä opetusalaa Lapin korkeakoulussa vuonna 1983, mutta se ei ottanut niin vahvaa tulta ja teatterikorkeakoulussa opiskelu alkoikin vuonna 1984 Turkan oppilaana.

– Silloin piti osata suodattaa Turkan oppeja aika lailla, tuo aika kuitenkin opetti paljon, Kinnaslampi muistelee.

Kinnaslampi on valmistunut teatteritaiteen kandidaatiksi ja heti valmistumisen jälkeen sai kiinnituksen Tampereen teatteriin näyttelijäksi, hän viihtyi Tampereella kaksi vuotta, jonka jälkeen siirtyi freeksi Helsinkiin.

Tutkintouudistuksen myötä Kinnaslammesta tuli teatteritaiteen maisteri.

Sittemmin Kinnaslampi on esiintynyt muun muassa televisiosarjoissa Elämän suola, Hyvien ihmisten kylä, ja viimeisimpänä Uusi päivä -sarja. Hän piipahti myös Salatut elämät -sarjassa sekä Kotikadussa.

Hän toimi teatterijohtaja-ohjaajana Lohjan teatterissa 1997–1998 ja ohjaajana Poleenin teatterissa 2002 sekä Varkauden teatterin johtajana vuodet 2002- 2006.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 13!