Kulttuuritalo siirtyy uusiin käsiin

Helsingin Kulttuuritalo saa uuden vetäjän 1.3. alkaen, kun Sunborn Catering ottaa tapahtumatalon toiminnan vastuulleen. Toiminnanjohtaja Minna Nyman kutsuu kaikki tutustumaan tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävään tapahtumataloon.
Sunborn Catering tapahtumatalon ruoriin

Ravintola-, tapahtuma- ja catering-alan yritys Sunborn Cateringin toiminta Helsingin Kulttuuritalolla laajentuu, kun yritys ottaa 1.3. alkaen vastuun koko tapahtumatalon pyörittämisestä. Sunborn Catering on vastannut talon ravintola- ja catering-toiminnasta jo vuoden 2015 alusta lähtien ja ottaa käsiinsä nyt myös talon tapahtuma- ja kokouspalvelut.

Helsingin Kulttuuritalo saa uuden vetäjän 1.3. alkaen, kun Sunborn Catering ottaa tapahtumatalon toiminnan vastuulleen. Toiminnanjohtaja Minna Nyman kutsuu kaikki tutustumaan tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävään tapahtumataloon.

Helsingin Kulttuuritalo saa uuden vetäjän 1.3. alkaen, kun Sunborn Catering ottaa tapahtumatalon toiminnan vastuulleen. Toiminnanjohtaja Minna Nyman kutsuu kaikki tutustumaan tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävään tapahtumataloon.

Historiallinen haltuunotto

Turkulainen ravintola-, tapahtuma- ja catering-alan yritys Sunborn Catering ottaa 1.3. alkaen vetovastuun koko Helsingin Kulttuuritalon tapahtuma-, kokous- ja ravintolapalveluista. Tällaista toimintamallia ei aiemmin ole nähty, mutta viimevuosina voimakkaasti sekä Varsinais-Suomessa että pääkaupunkiseudulla laajentunut yritys on täysin tehtävän tasalla – taustalla vaikuttaa yli 40 vuoden kokemus hotelli-, tapahtuma- ja ravintola-alalta. Lisäksi Sunborn Catering on tunnettu konserttien ja yleisötapahtumien järjestäjänä sekä suurtapahtumien catering-palveluiden tuottajana – näistä tunnetuimpia lienevät The Voice of Finland -livelähetysten ja esimerkiksi vuoden 2017 Turun ja Kotkan The Tall Ships Races -kilpailujen tapahtumatarjoilujen hoitaminen.

Sunborn Cateringin operatiivinen johtaja Juha Leinonen pitääkin tilannetta kutkuttavana:

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun ravintolapalveluiden tuottaja pyörittää koko tapahtumatalon toimintaa. Se mahdollistaa tilojen myymisen entistä joustavammin. Palvelu on täysin saumatonta, ja tilaisuudet päästään suunnittelemaan teemaan sopivista alkupaloista aina teknisiin toteutuksiin asti, samalla asiantuntevalla porukalla.

Samaa sanoo Kulttuuritalon toiminnanjohtaja Minna Nyman: ”Emme halua tarjota vain tyhjää kokoustilaa vaan kokonaisvaltaista palvelua, ja sehän on Sunborn Cateringin ydinosaamista.” Samalla hän painottaa Kulttuuritalon monipuolisuutta tapahtumapaikkana: ”Kulttuuritalo tunnetaan huippukeikkapaikkana, mitä se toki onkin, mutta tämä inspiroiva ympäristö sopii myös erinomaisesti kaikenkokoisiin tapahtumiin – meillähän on yli kymmenen erilaista tilaa auditoriosta ravintolasaliin.”

Kulttuuritalolta sekä hengen että ruumiin ravintoa jo 60 vuotta

Kulttuuritalolla eletään nyt muutenkin mielenkiintoisia aikoja, sillä tänä vuonna talo täyttää pyöreitä. 60-vuotisen olemassaolonsa aikana talossa on nähty ja kuultu kaikenlaista, ja tätä rikkautta tullaan esittelemään myös juhlavuonna. Sekä Juha että Minna lupaavatkin tunnetusti laadukkaiden tapahtumien oheen uutta ja yllättävää sekä tapahtuma- että kokouspuolella, ravintolapuolta unohtamatta. ”Mutta näistä kuullaan lisää vähän myöhemmin, varmastikin jo 60-vuotisjuhlassamme 23.3.”, Minna vinkkaa, ja toivottaa kaikki tervetulleeksi tutustumaan legendaariseen Kulttuuritaloon.

Mäkelänkatu peruskorjataan, nyt päätetään suunnitelmasta

Peruskorjauksen suunnittelu koskee Mäkelänkatua välillä Hämeentie–Kumpulantie.
Kadun rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2021

Helsingin kaupunki laatii Mäkelänkadun peruskorjaukseen liittyviä liikenne- ja katusuunnitelmia.

Peruskorjauksen suunnittelu koskee Mäkelänkatua välillä Hämeentie–Kumpulantie.

Remontissa uusitaan kadun rakenteita, kunnallistekniikkaa ja liikennejärjestelyjä. Tavoitteena on katutilan jakaminen niin, että katu palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia kulkumuotoja.

Katuosuudelle aiotaan rakentaa pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaiset yksisuuntaiset pyörätiet.

Raitioliikennettä nopeutetaan kasvattamalla pysäkkivälejä ja vähentämällä liikennevaloviivytyksiä raitioliikenteen kehittämisohjelman mukaisesti. Nykyisten bussipysäkkien yhdistämisellä ja bussikaistojen säilyttämisellä parannetaan bussiliikenteen sujuvuutta ja palvelutasoa.

Kadun liikenneturvallisuutta parannetaan ja raitioliikennettä sujuvoitetaan rajoittamalla vasemmalle kääntymistä raitiokiskojen yli useissa katuliittymissä ja järjestämällä vasemmalle kääntymiset omalta kaistaltaan valo-ohjattuina. Mäkelänkadun ylittävien suojateiden määrää vähennetään ja kaikki suojatieylitykset varustetaan valo-ohjauksella.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 3!

Kallion kirjasto avautuu jälleen

Kallion kirjasto avautuu jälleen remontin jälkeen, joka toimii maamerkkinä Karhupuiston reunalla.
– Asiakkaiden toiveet otettiin huomioon remonttia suunniteltaessa

Ensimmäinen kerros on saanut remontissa uuden ilmeen. Palautusautomaatti on vaihdettu ja tila on paremmin käytössä varausten noutoon ja aineiston esittelyyn. Ensimmäisen kerroksen kirjahyllyt ja osa muista kalusteista on uusittu ja tekniikka päivitetty vastaamaan paremmin uudistunutta palvelutarjontaa, kuten aamun kahden tunnin omatoimiaikaa. Remontissa korjattiin myös hissin koneisto ja vesivahingosta kärsineet yleisövessat.

Uudistuksia suunniteltiin yhdessä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa erilaisissa työpajoissa.

– Yksi suurista muutoksista ensimmäisessä kerroksessa on se, että kolmesta asiakaspalvelutiskistä on jäljellä enää yksi. Asiakaspalvelua tehdäänkin yhä enemmän tilassa asiakkaiden lomassa, kertoo kirjastonjohtaja Laura Norris.

– Asiakkaat toivoivat myös enemmän luonnonvaloa kirjastoon, joten ikkunoiden edessä olevat lukupaikat on purettu. Osa asiakastietokoneista on lainattavia läppäreitä, jotka voi ottaa mukaansa mieleiseen työskentelypaikkaan. Omasta mielestäni upein uudistus se, että kirjaston sisääntuloaulaan on palautettu alkuperäinen avara tunnelma.

Uudistuneen kirjaston avaamista juhlitaan torstaina 1.2.2018 klo 12 alkaen pullakahveilla sekä juhlapuheiden ja musiikkiohjelman parissa. Ensimmäisen kerroksen Kupolisalissa on esillä valokuvanäyttely Signe Branderin kuvista sekä kuvia 105-vuotiaan kirjaston historiasta. Lapsille on omaa ohjelmaa Vintillä, kirjaston kolmannessa kerroksessa. Juhlinta jatkuu perjantaina 2.2.2018 Lukujuhlissa, joissa klo 18–21 kirjaston kerrokset toimivat erilaisina yhteislukutiloina. Yhdessä lukeminenkin on hauskempaa!

Hakaniemen kauppahallin kauppiaat väistötilaan

Hallikauppiaiden väistötilaa viimeistellään.

Muuton vuoksi Hakaniemen kauppahalli meni kiinni 5.1. klo 18. Kaupankäynti alkaa uusissa tiloissa mahdollisimman pian muuttolaatikoiden tyhjennyttyä.Kauppiaat muuttavat uusiin tiloihin loppiaisen 6.1. jälkeisellä viikolla. Nykyisistä hallikauppiaista valtaosa muuttaa väistötiloihin.

Torikauppa jatkuu entisellään myös hallikauppiaiden muuton ajan.

Mikäli perustuksia kannattelevat puupaalut korvataan uusilla teräspaaluilla, kauppahallin peruskorjaus kestää vuoden 2020 loppupuolelle.

Peruskorjauksen valmistuttua väistötilarakennukselle etsitään uutta käyttöä.

Kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi Ky on tehnyt Helsingin kaupungille hakemuksen Hakaniementorin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisedellytysten selvitystä varten. Pysäköintilaitoksen suunnittelun yhteydessä tutkitaan kauppahallin ja torin huollon sijoittamista maan alle pysäköintilaitoksen yhteyteen. Antiloopin hakemuksesta päättää lopullisesti kaupunginhallitus.

Väistötilan katuosoite on Hakaniemen Torikatu 1.

Ponnarien uusi kukoistus

Ponnistus on valittu Helsingin piirin vuoden 2017 nuorisotoimintaseuraksi. Pystit kävivät pokkaamassa seuran puolesta (vasemmalta oikealle) nuorisopäällikkö Antti Tarvainen, valmennusvastaava Sami Koskinen ja varapuheenjohtaja Nik Davies.
Perinteikäs kalliolainen jalkapalloseura Helsingin Ponnistus elää parhaillaan vahvaa uutta nousua, mistä tunnustuksena se valittiin Palloliiton Helsingin piirin vuoden Nuorisotoimintaseuraksi

Kun nyt 10-vuotias poikani muutama vuosi sitten aloitti jalkapalloharrastuksen, en ollut kuullutkaan sellaisesta seurasta kuin Helsingin Ponnistus. Muualta kotoisin olevana tiesin Helsingin jalkapalloseuroista lähinnä HJK:n.

Väinö-poikani meni ekan luokan jälkeisenä kesänä Ponnistuksen Reiluun fudiskouluun Haapaniemen uusitulle kentälle. Väinö innostui ja tykkäsi Ponnistuksen toiminnasta. Me vanhemmat olimme hyvin iloisia siitä tavasta, jolla seurassa otettiin vastaan uusi, muita vähän myöhemmin aloittanut peluri.

Pidemmän linjan Ponnistus-aktiiveilta sain kuulla, että seuran junioritoiminta oli ollut välillä kuihtumaan päin, mutta nyt taas aktivoitumassa uudelleen. Oman poikani harrastuksen aloitus osui juuri tähän uuden kukoistuksen aikaan. Minulle Ponnistus on näyttäynyt koko ajan kasvana, kehittyvänä ja vahvaa yhteisöllistä henkeä luovana paikallisena toimijana.

Pelaajamäärät ovat kasvaneet, uusia valmentajia tullut mukaan ja toiminta kehittynyt kaikin puolin. Kaikkea toimintaa ohjaa vahva yhdessä tekemisen meininki ja positiivinen ilmapiiri.

Ponnarien Reilusta fudiskoulusta alkoi meidän perheen taival osana suurempaa Ponnistus-perhettä. Itselleni kirjailijana ja historian harrastajana on ollut hyvin mielenkiintoista tutustua seuran 130-vuotiseen historiaan, joka kulkee käsi kädessä 100-vuotiaan Suomen vaiheiden kanssa.

Kauden päättäjäisissä Ponnistus-veteraanit eri vuosikymmeniltä ovat kertoneet sykähdyttäviä muistoja omalta Ponnari-taipaleeltaan. Mieleeni on jäänyt erään sota-aikana Ponnitukseen tulleen miehen tarina. Kun vuoden 1944 voimakkaiden pommitusten jälkeen Aleksis Kiven koulu oli jouduttu sulkemaan ja koulunkäynti lakkauttamaan, Ponnistuksesta poika oli löytänyt itselleen uuden kaveriporukan ja yhteisön.

Näin on käynyt myös omalla pojalleni, mistä olen tietenkin tavattoman iloinen ja ylpeä. Ponnistuksen toiminta on alusta saakka sopinut perheemme toiveisiin. Toiminta on hyvin organisoitua ja urheilullista, mutta ei kilpailullisesti liian tiukkaa. Lapsia ei liian varhain jaeta tasoryhmiin, mikä mahdollistaa kaikkien lasten omavauhtisen kasvun ja kehityksen.

Haapaniemen kenttä Kallion sydämessä, Väinö Tannerin patsaan kupeessa on upea ympäristö harrastaa jalkapalloa keskellä kaupunkia. Haapikseen on helppo mennä kävellen, pyörällä tai ratikalla, mikä lisää lasten omatoimisuutta ja arkiliikkumista.

Helsingin Ponnistuksen valinta Palloliiton Helsingin piirin vuoden Nuorisotoimintaseuraksi on ansaittu tunnustus pitkäjänteisestä työstä lasten liikunnan kehittämiseksi. Ponnistus on lyhyessä ajassa noussut Kallion, Vallilan ja Hermannin alueiden kantavaksi junnufudisvoimaksi.

Tällä tiellä Ponnistus aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa. Ponnistuksen uusi kukoistus kutsuu mukaan uusia pelaajia ja pelaajiasukupolvia alueelta, jolla seura on toiminut jo huikeat 130 vuotta.

Olli Sinivaara

Kirjailija ja Ponnari-vanhempi

Joukkoliikenneterminaalin työt alkavat Pasilansillalla

Pasilan joukkoliikenneterminaali (Kuva Arkkitehdit Soini&Horto Oy)

Pasilan joukkoliikenneterminaalin valmistelevat rakennustyöt alkavat Pasilansillalla joulukuussa 2017. Hankkeessa Pasilansiltaa levennetään ja sen itäpäätä korjataan. Uusi joukkoliikenneterminaali tulee aseman edustalle. Haitat liikenteelle ovat urakan alussa vähäiset mutta ne lisääntyvät kesällä ja syksyllä 2018. Työt kestävät lokakuuhun 2019.

Joukkoliikenneterminaali ja siihen liittyvät työt on yksi merkittävimmin Pasilan ja lähiseudun liikenteeseen vaikuttavista työmaista lähivuosina.

– Työt alkavat Pasilansillan itäpäähän tehtävillä työnaikaisilla liikennejärjestelyillä, jossa sillalta lännestä päin Ratapihantielle etelään kääntyvä kaista poistuu ja siirtyy keskimmäiselle kaistalle. Samalla sillan eteläreunassa oleva jalankulku- ja pyöräkaista siirretään keskemmälle, vanhalle ajoradalle, kertoo projektipäällikkö Juuso Luoto kaupunkiympäristön toimialalta.

Alkuvaiheessa töiden pääpaino tulee olemaan Pasilansillan alla, rata-alueella. Keväällä 2018 työt siirtyvät sillan päälle ja Ratapihantien risteysalueelle. Läheisillä kaduilla Helen Sähköverkko Oy tekee terminaalin tarpeisiin liittyviä kaapelitöitä.

Urakassa Pasilansillan itäpäätä korjataan ja aseman edustalla siltaa levennetään noin 13 metriä. Uuden ja vanhan kannen päälle tulee uusi joukkoliikenneterminaali. Raitiovaunupysäkit rakennetaan terminaalin keskelle ja linja-autopysäkit reunoille.

Jalankulku- ja polkupyöräliikenne ohjataan kulkemaan terminaalin laidoissa omilla väylillään. Asemapäällikönkadun ja Ratapihantien risteyksen muutokset tehdään samalla. Risteyksessä otetaan jatkossa paremmin huomioon kaikki liikennemuodot.

– Rakennustöiden valmistuttua uusi risteysalue ja joukkoliikenneterminaali palvelevat alueen liikennevirtoja paremmin koko kehittyvän Pasilan alueella, sanoo Pasilan projektinjohtaja Niina Puumalainen kaupunginkansliasta.

Joukkoliikenneterminaalin rakennustöiden vuoksi kesällä 2018 Pasilansillan ja Ratapihantien risteysalueella tehdään useita työnaikaisia liikennejärjestelyjä, joista aiheutuu liikenteelle häiriötä. Raitiovaunu 7 liikennöinti Pasilan sillalla katkeaa syksyllä 2018 rakennustöiden vuoksi.

Urakoitsijana toimii Graniittirakennus Kallio Oy.

Pasila on liikenteen risteyskohta ja Helsingin seudun vilkkaimpia joukkoliikenteen vaihtopaikkoja.

Tulevaisuudessa Pasila kehittyy entistä merkittävämmäksi joukkoliikenteen keskukseksi. Syksyllä 2019 avautuvasta Pasilan asemasta tulee Suomen vilkkain.

Pasilan asemalla kulkee vuonna 2025 joka päivä 850 bussia, 900 junaa, 400 raitiovaunua ja 130 000 matkustajaa.

Pasilan toisen aseman, Ilmalan, merkitys kasvaa alueen rakentuessa.

Pasilan uudistuksen yhteydessä rakennetaan myös läntinen lisäraide, joka sujuvoittaa koko maan junaliikennettä.

Kalasatamaan oma sähköasema

Helen Sähköverkko Kalasatama sähköasema Suvilahti. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co.
Aurinkovoimala ja uutta tekniikkaa

Kalasataman uudella sähköasemalla on oma aurinkovoimala sekä aivan uutta vianhallintatekniikkaa.
Helsingin Kalasatama kasvaa ja kehittyy vauhdikkaasti. Uuteen kaupunginosaan rakennettiin myös oma sähköasema, joka huolehtii alueella huippuluokan sähkönjakelusta ja varmistaa omalta osaltaan Kalasataman kehittymisen Helsingin näyteikkunaksi. Uuden sähköaseman verkossa pilotoidaan kriittistä, isoa kohdetta, jossa sähköverkon mahdolliset viat ohitetaan automaattisesti uuden vianhallintatekniikan ansiosta.
Sähköasema tarvitsee sähköä myös omaan käyttöön ja tekniikan pyörittämiseen. Kalasataman sähköasemalla käytetään uusiutuvaa energiaa: sähköä saadaan rakennuksen katolle asennetuista 28 aurinkopaneelista ja lämmitykseen hyödynnetään muuntajien hukkalämpöä.
Sähköaseman keskeinen sijainti kulttuurillisesti tärkeän alueen keskellä on asettanut myös sähköasemakokonaisuudelle korkeat arkkitehtuuriset vaatimukset. Korkeatasoiset betoni- ja metallirakenteet sulautuvat historialliseen alueeseen. Aluetta tulee ensi vuonna ympäröimään graffitiaita, jolla sähköasema kytketään vielä paremmin ympäröivään kaupunkikuvaan.
Kalasatama tarjoaa kodin 25000 ihmiselle ja 10000 työpaikalle vuoteen 2040 mennessä kaupungin suunnitelmien mukaan. Alue on esimerkki uudenlaisesta suunnittelusta, missä kokeillaan monia uudenlaisia älykkään kaupungin ratkaisuja. Kalasataman energiajärjestelmä yhdistää paikallista pientuotantoa, sähköautoilua tukevaa infrastruktuuria, sähkön varastointia ja älykästä siirtoverkkoa.

Tavaraa ja huonekaluja heiteltiin ikkunasta Pengerkadulla

Poliisi joutui katkaisemaan torstaina 16.11. liikenteen Pengerkadulla, kun päihtynyt henkilö heitteli kerrostaloasunnosta irtaimistoa suoraan kadulle.
Välikohtaus sattui Pengerkadun ja Helsinginkadun risteyksessä.
Teosta epälty otettiin kiinni.
Kadulle oli heitetty muun muassa nojatuoli sekä astioita ja kattiloita sekä muuta irtaimistoa.
Asunnosta kuului ennen irtaimiston heittelemistä huutoa ja ohikulkijat päivittelivät, että oli ihme ettei tavaraa osunut kehenkään ihmiseen.
Ainakin yksi auto vaurioitui kahakassa.

Kallio Kipinöi -kaupunkifestivaali 17.11. - 26.11.

Kallio Kipinöi -kaupunkifestivaali 17.11. - 26.11.
Avajaiset ovat Setlementtitalon Garagessa lauantaina 18.11.

Kymmenpäiväinen Kallio Kipinöi -monitaidefestivaali tuo taas kalliolaista osaamista marraskuun loppuun.
Tarjolla on muun muassa konsertteja, kulttuurikävelyjä, tietovisoja, kirjailtoja, klubeja ja näyttelyitä, avoimia teatteritreenejä sekä ensi-iltaesityksiä. Tapahtuman pääjärjestelystä vastaa Kallion Kulttuuriverkosto. Festivaali järjestetään nyt 21. kerran.
Musiikkikattauksessa on esimerkiksi rautalankaa, ​folkia, ​maailmanmusiikkia, punkkia​ ​ja Mozartia​.​ Festivaalin artisteja ovat muun muassa Agents ja Vesa Haaja, Maarit Hurmerinta, Jorma Uotinen, Ville Leinonen, Riitaoja-yhtye sekä Them Bird Things ja Siinai joilta on ilmestynyt juuri kriitikoiden ylistämät levyt. Viikolla voi myös tilata vaikka oman talonsa porrashuoneeseen rappulaulukonsertin.
Teatteri Kultsa tuo viikoille esityksen jossa, esitetään Shakespearen 37 näytelmää 97 minuutissa. Avaus perjantaina 17.11. Kallion ravintoloita kiertää Runorundi. Stadin kadonneet-yhtyeen Anna E. Karvonen esitelmöi stadilaisesta kansanmusiikista osittaen laulaen. Remontoitui Ebeneser-talo avaa ovensa viikolla ja talossa järjestetään esittelykierros.
Kulttuuriviikko muistaa myös kahta suomalaisen populaarikulttuurin merkkihahmoa, Gösta Sundqvistia ja Baddingia. Kalliossa ​aikoinaan vaikuttanut laulajalegenda Rauli ”Badding” Somerjoen syntymästä on nyt kulunut 70 vuotta. Baddingin muistoa vaalitaan festivaalin päätösviikonlopun Badding -tansseissa.
Kallio Kipinöi on 21 elinvuotensa aikana ollut koelaboratorio ja ponnahduslauta monelle sittemmin kaupunkikulttuuri ilmiöksi muodostuneelle tapahtumalle. Jo 2000-luvun alussa Kipinöi -viikolla oli ruokatapahtumia, katutaidetta ja elokuvaesityksiä, jotka olivat esiasteita tämän päivän Pop-up-kulttuurille.
Kallio Kipinöi -avajaiset ovat Setlementtitalon Garagessa lauantaina 18.11. klo 15 alkaen.

Katso koko ohjelma Kallio-lehden nro 21 sivuilta 8-9!

Kodittomia Suomessa 7 000 – suurin osa Helsingissä

Juontaja pisti asuntopaneelin tiukoille. Kuvissa valtuutettu Silvia Modig (vas.), ministeri Kimmo Tiilikainen (toinen vas) ja oppositiojohtaja Antti Rinne (toinen oik.). Kuva: Katja Karjalainen.
Asunnottomien yö vietettiin Dallapénpuistossa

– Tunsin olevani liian hyvässä kunnossa saadakseni asunnon, kunnes ymmärsin, että ansaitsen oman kodin kuten kaikki muutkin. Olen nukkunut ystävieni luona, ja äitini.
He ovat minua hyvää hyvyyttään majoittaneet. On tarjottu apua, mutta ylpeyteni estää minua vaivaamasta ketään, Hemppa kertoo Ulla Pyyvaaran kirjoittaman ja Arto Timosen kuvaamassa tuoreessa valokuvakirjassa ”Naamat – tarinoita asunnottomuudesta” (Into 2017). Se jaettiin Helsingin Asunnottomien yössä myös ministeri Kimmo Tiilikaiselle.
Olimme taas Asunnottomien yössä 17.10. Kaupunki täyttyy tapahtumista mm. Kalliossa, Vallilassa, Hermannissa, Kontulassa, Myllypurossa ja Malmilla. Teemana on asunnottomien itsemääräämisoikeus.
Katja Karjalaisen ottamia kuvia julkaistaan Harjun nuorisotalon ja Dallapénpuiston päätapahtumasta. Tapahtumaa on vietetty 1990-luvun lopulta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea.

Lue lisää Kallio-lehden numerosta 20/2017.