Veroprosentti kevenee asumisen kalleuden vastapainoksi?

– Kasvavan kaupungin on jatkuvasti kehityttävä, mikä edellyttää järkeviä ja hyvin kohdistettuja investointeja. Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan olennaisilta osin panostamalla asumista, liikennettä ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin, Pormestari Jan Vapaavuori sanoo.

Pormestari Jan Vapaavuori Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta: Vahva panostus investointeihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin – Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi Talouden kasvu yhdistettynä kaupungin vastuullisen taloudenpidon perinteeseen mahdollistavat uusia panostuksia niin investointeihin kuin käyttötalouspuolelle. Erityisesti lisäykset näkyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kaupunkistrategiassa linjatun mukaisesti. Helsingin talouden hyvä kokonaistilanne mahdollistaa kohoavien asumiskustannusten kompensoimisen maltillisella, puolen prosenttiyksikön tuloveron kevennyksellä. Jatkossa Helsinki soveltaisi 18 % kunnallisverokantaa.
Investointien rahoitus sekä strategian mukaiset panostukset käyttötalouteen pystytään veroalennuksen jälkeenkin kattamaan tulorahoituksella ilman merkittävää lisävelkaantumista.

Kaupungin taloudellinen tilanne näyttää edellisiä vuosia vakaammalta, mikä johtuu koko maan taloustilanteen elpymisestä ja Helsinkiin sijoittuneiden yritysten kasvusta.
Kaikkiaan verotuloja arvioidaan kuluvana vuonna kertyvän yhteensä 222 miljoonaa euroa talousarviossa 2017 ennakoitua enemmän. Erityisesti yhteisöveron vahva kasvu nostaa verotuloennustetta. Vuonna 2017 toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan muodostuvan tuoreimman ennusteen mukaan noin 60 miljoonaa euroa positiiviseksi ja tämä mahdollistaa lainakannan alentamisen vastaavasti. Kaupungin maksuvalmius säilyy hyvällä tasolla vuonna 2017. Kuluvan vuoden asettamat lähtökohdat tulevan vuoden talousarvion suunnittelulle ovat siis myönteiset.

Lue koko juttu Kallio-lehden numerosta 19/2017.

Suomen paras taloyhtiö on Kallion Agricolankulma

Kuvassa hallituksen jäsen Otto Heinonen, isännöitsijä Mika Balk ja puheenjohtaja Suvi Kiesiläinen.

Kotitalo-lehti ja Isännöintiliitto julkistivat vuoden 2017 parhaan taloyhtiön Helsingin Messukeskuksen kiinteistömessuilla

Viiden finalistin joukosta kilpailun voitti Kalliossa sijaitseva As Oy Agricolankulma.
Voiton perusteluina kerrotaan seuraavaa: ”Taloyhtiö on ottanut innovatiivisella otteella käyttöön erilaisia ratkaisuja asumisen kehittämiseen. Yhtiön kunnosta on pidetty huolta, ja asukkaat on otettu mukaan remonttien suunnitteluun. Yhteistyö isännöinnin ja hallituksen välillä sujuu erinomaisesti.”
Lue juttu kokonaan Kallio-lehden numerosta 18.

Hakaniemen kauppahallissa käy kuhina – kuusi uutta yrittäjää

Sisustus Margan pop up-liike Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa

Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa on aloittanut kuusi uutta pop up- kauppiasta. Kauppahalliin haettiin uusia kauppiaita, joiden palvelut ja tuotteet täydentävät ja tukevat hallin nykyistä toimintaa ja valikoimaa. Väliaikaiset pop up- myyntipaikat ovat saavuttaneet hyvän suosion Hakaniemen kauppahallissa matalan kynnyksen yritystoimintana. Hakaniemen kauppahalli palvelee normaalisti ensi vuoden alkuun saakka, kunnes hallin peruskorjaus voidaan aloittaa. Peruskorjauksen aikana hallimyynti jatkuu keskeytymättä väliaikaisissa tiloissa, Hakaniemen torilla.
TaavaNainen, joka vierailee hallissa jo toista kertaa, tuo tullessaan myyntiin ainutlaatuisen valikoiman nukkekotitarvikkeita ja suomalaisten käsityöyrittäjien tuotteita. Taavan putiikista löydät käsintehtyjä koruja, joissa on käytetty taidokkaasti muun muassa poronnahkaa, kansallispukukankaita ja puuta. Myös aidot 60- ja 70-lukujen värikkäät kankaat ovat saaneet uuden elämän käsintehdyissä asusteissa. TaavaNaisen putiikista pakkaat ostoskassiin virkattuja leluja, kortteja, pipoja, koirien taluttimia ja heijastimia. Valikoima on laaja, mutta erityisesti on panostettu suomalaisuuteen ja kädentaitoihin.

Suurimmassa osassa Helsingin kirjastoja luovutaan käteisestä

Käteisen rahan vastaanottaminen loppuu suurimmassa osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vuodenvaihteessa. Kymmenessä kirjastossa eri puolella Helsinkiä voi maksaa jatkossakin käteisellä. Kirjastomaksut voi hoitaa helpoimmin maksukortilla tai verkkomaksuna HelMet.fi:ssä. Muutos vapauttaa kirjastotyöntekijöille enemmän työaikaa varsinaiseen kirjastotyöhön.
Käteisestä luovutaan pienissä- ja keskisuurissa kirjastoissa 1.1.2016 alkaen.
Näissä kymmenessä kirjastossa käteisellä voi maksaa jatkossakin:
Itäkeskus, Kallio, Kirjasto 10, Malmi, Oulunkylä , Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu, Töölö (parhaillaan remontissa), Vuosaari
– Toimipisteet, joissa käteiskassat säilyvät edelleen, on valittu ensisijaisesti maksutapahtumien määrän perusteella. Olemme myös varmistaneet, että käteistä käsitteleviä kirjastoja löytyy eri puolilta kaupunkia, kertoo talouspäällikkö Ari Tirri Helsingin kaupunginkirjastosta.
Kirjastoautoissa ja Sakarinmäen lastenkirjastossa ei edelleenkään ole maksumahdollisuutta.

Työaikaa vapautuu kirjastotyöhön
Käteismaksaminen on vähentymässä koko maassa samalla kun maksukorttien ja verkkomaksamisen käyttö lisääntyvät.
– Kirjaston talouden kannalta käteiskassojen vähentäminen tuo säästöjä ja vapauttaa kirjaston henkilöstön työaikaa varsinaiseen kirjastotyöhön, Ari Tirri kertoo.
Käteiskassojen vähentäminen vapauttaakin työaikaa kirjastotyöhön noin 400 työpäivää vuosittain. Käteisen käytön vähentäminen pienentää myös erilaisia riskejä, kuten varkauksien mahdollisuuden.

Kallio Block Party pysäyttää Kurvin!

Jo viidennen kerran järjestettävä Kallio Block Party muuntaa Kurvin alueen kaupunkilaisten omaksi juhla-alueeksi lauantaina 1.8. Muun muassa musiikkia ja katutaidetta esittelevä kaupunkifestivaali luo vaihtoehtoisen todellisuuden ja visioi miltä yksi Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä alueista näyttäisi ilman moottoriliikennettä.
Aiempien vuosien tapaan tapahtuman avausesiintyjä edustaa Kallio-henkeä pidemmällä perspektiivillä. Tapahtuman avaa juuri 60-vuotisjuhliaan viettänyt punk-legenda Pelle Miljoona. Pelle nähdään myös tapahtumaan rahoitusta keräävän joukkorahoituskampanjan videolla. Kallio Block Partyn tarkempi ohjelma julkistetaan heinäkuun aikana.
Kampanja toteutetaan aikavälillä 15.6. – 18.7. osoitteessa www.mesenaatti.me/kbp2015. Rahoitus-vastikkeena on mm. t-paitoja ja kasseja, joita valmistettaessa on kiinnitetty huomiota niiden laatuun ja eettisyyteen. Mukana on myös kehitysvammaisten työkeskus Aulassa suunniteltuja ja käsin valmistettuja kangaskasseja. Muita tuotteita ovat suunnitelleet mm. Milla Paloniemi, Frida Lindholm sekä Jani Tolin.
Kallio-liikkeen vapaaehtoisten toteuttama ilmaistapahtuma on aikaisempina vuosina järjestetty Fleminginkadulla, Vaasankadulla, Kolmannella linjalla ja Helsinginkadulla. Kukaan ei saa järjestely-töistä palkkaa, ja myös monipuolinen esiintyjäjoukko on kokonaisuudessaan mukana ilman korvausta. Tänä vuonna Kurvissa järjestettävien bileiden järjestelyt ovat vaativammat kuin koskaan, ja niinpä tapahtumaan haetaan lisäpontta joukkorahoituksen avulla.
Yhteisöllisyys on edelleen tapahtuman kantava voima. Myös alueen asukkaat ja muut toimijat halutaan mukaan suunnittelemaan tapahtumaa, jonka ajatuksena on olla kaupunkilaislähtöinen juhla, jonne jokainen on tervetullut. Kaikki voivat osallistua festivaalin toteuttamiseen omalla tavallaan, niin ideoinnin, vapaaehtoistyön kuin yhteisörahoituksen muodossa. Tänä vuonna yksi pääteemoista on ympäristö, ja etenkin alueen puhtaanapitoon halutaan panostaa tuntuvasti. Myös osallistujia kannustetaan huomioimaan siisteyden merkitys yhteisessä kaupunkikuvassa.

Nuorten työllisyyttä edistetään

– Nuoret ovat meille tärkeitä asiakkaita nyt ja tulevaisuudessa. Heidän hyvinvointinsa ja työllisyyden tukeminen on koko yhteiskunnan asia. Haluamme nuorten viihtyvän ja kokevan itsensä arvostetuksi Forumissa. Siksi päätimme, että haluamme tukea ja edistää nuorten työllisyysmahdollisuuksia taloudellisesti vaikeina aikoina. Kun vielä löysimme toimivan yhteistyömallin Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyyspalveluiden kanssa, niin päätimme ryhtyä toimeen, Pia Rosvall, Forumin markkinointipäällikkö

Forumin kauppakeskus kokeilee yhteistyössä Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyyspalveluiden kanssa uutta työllistämismallia työttömille nuorille. Forumin yrittäjät tarjoavat tämän kevään aikana työttömille nuorille työkokeilupaikan kahdeksi kuukaudeksi.

Helsingin kaupungin Respa-hanke on avustanut Forumin yrityksiä rekrytoinnissa ja käytännön asioiden hoitamisessa TE-toimiston kanssa. Kaupunki tarjoaa nuorille osana työkokeilua asiakaspalvelukoulutusta, puhejudo-kurssin, elintarvikkeiden kanssa työskenteleville mahdollisuuden suorittaa hygieniapassi ja suomen kielen opiskelumahdollisuuden työn ohella. Lisäksi Respan uravalmentajat tukevat nuoria työkokeilun aikana henkilökohtaisella neuvonnalla, jotta nuori voi työstää samalla myös omia jatkosuunnitelmiaan.

Helsinginkadun Filharmonikot 70 vuotta

Kohtalo – Vaellus – Uusi aika: koko tarina kolmessa periodissa

Työväenopiston sinfoniaorkesterin Helsinginkadun Filharmonikkojen 70 v. juhlavuosi käynnistyy helmikuun talvikonserteilla opistotalon juhlasalissa torstaina 12.2. kello 19 ja heti perään perjantaina 13.2. Kanneltalossa klo 19. Juhlavuoden konserttiohjelmisto kertoo kuulijalleen koko orkesterin tarinan: pitkän ja vaihderikkaan vaelluksen kohtalon hetkistä kohti uutta aikaa.

Kohtalo. Talvikonserttien teema “Kohtalo” kertoo musiikin kielellä koko orkesterin alkutaipaleesta ja hetkittäisistä koko olemassa olon taisteluista, kohti uutta ja parempaa huomista. Konsertti aloitetaan viettelevän, paheellisen Mozartin Così fan tutte, ”koska kaikki sitä tekevät” -oopperan alkusoitolla, josta liu’utaan virolaissäveltäjä Eduard Tubinin melankoliseen konserttoon, jossa solistina kuullaan harvinaisesti kontrabasso. Teoksen solisti Iikka Järvi on “lainassa” Turun kaupunginorkesterista vain tämän kahden konsertin ajan.

Pääteoksena kuullaan ehkä kaikkien aikojen tunnetuin orkesteriteos Beethovenin (5. c-molli, op. 67) “Kohtalonsinfonia”. Kohtalonsinfonian orkesterin paikat antavat musiikille mahdollisuuden vyöryä yli kuulijan. – Pitäkää siis penkistä kiinni, valmistautukaa syviin vesiin ja hypnotisoitukaa hetkeen.

Vaellus. Keväällä kuultavien kevätkonserttien teema “Vaellus” aloitetaan gastronomian termein kepeällä “keittiön tervehdyksellä” Debussyn Printemps:llä, Keväällä. Hetkittäisestä melankoliasta, ”haavojen parantumisesta” ja pitkästä taipaleesta kohti parempaa huomista kertovat niin ikään keväällä kuultavat Mahlerin Vaeltavan kisällin laulu sekä Wagnerin Parsifal-ooppera. Keväällä solistina kuullaan oopperalaulaja, baritoni Valtteri Torikka. Mielenkiinnolla jäädään odottamaan miten 4,5 tuntinen Parsifal kiteytetään kolmeen varttiin.

Stadin slangin uusi toiminnanjohtaja on sydämeltään stadilainen

Marjut Klinga pohtii mitä tavoitella uudessa pestissään ja tärkeintä on jäsenen tyytyväisyys

Tyytyväinen jäsen on yhtä kuin uskollinen jäsen. Jäsen joka oikein odottaa seuraavaa Tsilaria lukien sen kannesta kanteen niin pian kuin mahdollista. Jäsen joka tulee Kaisiksen treffeille kerta toisensa jälkeen ja on iloinen saadessaan olla osa jengiä.

Sellaisia tyytyväisiä slangilaisia tavoitellen on hyvä tähdätä juhlavuoteen; 20v tulee täyteen syksyllä 2015

Mutta kuka Marjut Klinga on? Olen 55 vuotias friidu. En kulmien vaan lähiöiden kasvatti ja ylpeä siitä. Kallion kartsoilla ja Sörkan kuppiloissa on syntynyt aito stadilaisuus mutta stadin kasvaessa on lähiöistä tullut oma osansa stadia.

Olen kiertänyt lännestä itään eli Kannelmäen 20vuotta, Itäkeskuksen 20 vuotta ovat nyt jämähtäneet Mellunmäen vuosiksi. En vaihtaisi päivääkään pois mistään niistä hetkistä mitä näissä kylissä olen kokenut.

Olen spora- ja dösäkuskin suhteen tulos. Ehkä se stadilaisuus  kimpoaa jo sieltä. Kuinka usein tulikaan oltua mutsin tai faijan kyydissä heidän kurvaillessaan vaunujaan yöksi talleille. Tuli Valkassakin käytyä jo ennen skolen alkua.

Olin myös itse vuosikymmeniä stadin duunari kunnes muut arvot kuin vakaa leipäpuu voittivat ja lähdin pois kokeakseni jotain ihan muuta. Ja olen siitä lähdöstä ollut tosi tyytyväinen.

Olen naimisissa toisen aidon stadilaisen kanssa ja jälkipolveakin on siunaantunut. Harmi sinänsä että heistä vain yksi enää budjaa stadissa. Tiedän kuitenkin että kaikkien heidän sydämessään koti on aina koti ja se on stadissa.

Onnekseni tähän tehtävään ei ollut kielitaitovaatimusta. Aiemmat työkuvioni vaativat toisenlaista kielenkäyttöä enkä hallitse slangia mutta toivon hartaasti sen tarttuvan työtä tehdessä.

Vetoomus Kallion terveysaseman säilyttämisen puolesta

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto suunnittelee eteläisen alueen perhekeskuksen pilotointia Kallion terveysaseman tiloissa v. 2014 tai 2015 aikana. Kallion terveysaseman henkilökunta haluaa tällä kirjelmällä esittää vetoomuksen Kallion terveysaseman toiminnan säilyttämiseksi nykyisissä tiloissaan toistaiseksi Kallion 41 000 asukkaan turvallisen ja laadukkaan hoidon turvaamiseksi. Haluamme myös tuoda suunnitelmaa seuraavat käytännön muutokset selkeämmin asukkaiden ja päättäjien tietoon. Lautakunnan on tarkoitus päättää pilotista jo 3.6.2014.

Perhekeskuspilotista on tiedotettu väestölle niukasti, harhaanjohtavasti ja myöhään. Pilotin toimivuudesta ei ole mitään varmuutta eikä sen kustannus- tai terveysvaikuttavuudesta ole tietoa. Todellisia suunnitelmia neuvolapalveluiden siirtymisestä ja Kallion terveysaseman lopettamisesta ei ole esitelty julkisuudessa lainkaan. Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston nettisivujen palveluverkkoesittely on hyvin ylimalkainen. Sivuston nettikysely on vaikeasti löydettävissä eikä tavoita suurinta osaa väestöstä vaan tarjoaa ainoastaan nimellisen mahdollisuuden kuulla ja tulla kuulluksi.  Helsingin Sanomat (19.4.2014) uutisoi kaupungin suunnitelmaksi, että Kallion terveysasemaa saatetaan ehdottaa yhtenä vaihtoehtona perhekeskuksen sijoituspaikaksi. Muita sijaintiehdotuksia ei kuitenkaan ole esitetty ja käytännön järjestelyt Kallion terveysaseman muuntamiseksi perhekeskukseksi ovat jo henkilökunnan ja väestön tietämättä olleet käynnissä.

Myös henkilökunnalle tiedottaminen on ollut hyvin puutteellista. Aikaa ja tilaisuuksia mielipiteiden kuulemiseen on järjestetty liian vähän ja suunnitelmista on tiedotettu välikäsien kautta.

Kallion terveysasema on suosittu, helposti saavutettavissa ja asiakasmäärämme on helsinkiläisten valinnanvapauden myötä kasvanut tasaisesti, koska toimintaamme ollaan tyytyväisiä. Terveysaseman toimintaa on viime vuosina kehitetty systemaattisesti moniammatillisessa viitekehyksessä.  Työyhteisö on toimiva. Lääkäritilanne on hyvä. Nuoret lääkärit ovat hakeutuneet vakituisiin virkoihin hyvän esimiestyön ja korvaamattoman tutorointi- ja ohjaustoiminnan vuoksi. Sijaisia on saatu jopa yli tarpeen ja rekrytointia on tehty myös muille terveysasemille.

Perhekeskuspilotissa Viiskulman, Töölön, Vallilan ja Lauttasaaren neuvoloiden toiminta keskitettäisiin kokonaisuudessaan Kallioon ja näin myös noin 14 000 neuvola-asiakkaan asiointimatkat pitenisivät ja vaikeutuisivat. Eikö juuri neuvolatoiminta tulisi säilyttää kaupungin strategian mukaisena asukkaille luvattuna lähipalveluna? Vain pieni osa neuvoloiden asiakkaista on sosiaalisen tuen tarpeessa ja hyötyisi perhekeskuksesta. Eikö kaupungin palvelustrategian mukaista olisi jalkauttaa erityistyöntekijät asiakkaan luo eikä toisinpäin? Nykyään suurin osa lapsiperheistä saa perheen terveysasiat hoidettua kokonaan terveysasemilla, jatkossa lapsiperheiden näkökulmasta toiminta hajautuisi.

Perhekeskuspilotin seurauksena Kallion terveysaseman toiminta hajotettaisiin Töölön, Viiskulman, Vallilan ja Lauttasaaren terveysasemille. Alppiharjun asukkaita uhkaa toistamiseen lähiterveysaseman menetys. Hajautus vaarantaa pitkäaikaiset hoitosuhteet ja potilasturvallisuuden. Aiempaa pidemmät ja julkisilla kulkuvälineillä osin hankalasti kuljettavat välimatkat vaikeuttavat erityisesti huonosti liikkuvien potilaiden kuten vanhusten ja vammaisten hoitoon hakeutumista. Saattajan kanssa asioivat potilaat kärsivät.

Kallion alueella asuu runsaasti päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Alueelle on sijoitettu runsaasti asuntoloita ja lähes puolet kaupungin tuetun asumisen tarpeessa olevista. Nämä moniongelmaiset asukkaat tarvitsevat lähellä sijaitsevan, tutun terveysaseman ja erityisesti hyötyisivät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön kehittämisestä ja sosiaalipalvelujen läheisyydestä. Päihdeongelmaisten hoitoon hakeutumisen hankaloituminen ja sen myötä hoidon viivästyminen johtaa usein ongelmien pahenemiseen. Paljon ongelmia aiheuttavaa rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttöä on Kallion terveysasemalla aktiivisesti saatu karsittua – asukkaiden siirtyessä uusille terveysasemille ongelma voi uudelleen pahentua. Kuljetuskustannukset, päivystys- ja sairaalakustannukset nousevat. Kallion terveysaseman hoitopaikakseen valinneille terveysaseman lopettaminen olisi suuri pettymys.

Miapetra on lähes kalliolainen kansanedustaja

Suomalaiset tietävät Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutun alueen erityistuen. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet EU:n käynnistämät kaupunkien sosiaalista eriarvoistumista vastaan perustetut ohjelmat, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ihmettelee ja toteaa, että niihin asioihin on saatava muutos.

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri tuntee hyvin Kallion kaupunginosan. Työ veti vaasalaisen Kumpula-Natrin perässään Kallioon 1990-luvun loppupuolella. Hän työskenteli ensin Eurooppalainen Suomi ry:n tiedottajana ja sitten pääministeri Paavo Lipposen erityisavustajana.

– Kallion ratikka oli aamuisin kiireessä käytössä. Pitkät työpäivät yritin päättää kävellen kotiin tuloon, Kumpula-Natri muistelee.

Sunnuntaipäiviä tuleva kansanedustaja tykkäsi viettää virastotalon kallioilla viltti, lehti ja kirja varusteinaan. Leppoisat sunnuntaipäivät ovat sittemmin työkiireiden takia käyneet harvinaisemmiksi, mutta lämmin muisto elää yhä vahvana.

– Karhupuiston laidan kahvilan suuret juuripaistetut korvapuustit olivat myös ihan ykkösjuttu, Kumpula-Natri kertailee vuosiaan Kalliossa.

Kumpula-Natri valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2003. Nyt hän tähtää kevään eurovaaleissa Brysseliin, Euroopan parlamenttiin. Hän hämmästelee, miten vähän EU-yhteyksissä on puhuttu kaupunkiasioista. Itsekin kahden kaupungin kasvattama Kumpula-Natri tietää, kuinka paljon kaupungit ja kaupunkilaisuus merkitsevät Euroopalle.

– Suomalaiset tietävät Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutun alueen erityistuen. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet EU:n käynnistämät kaupunkien sosiaalista eriarvoistumista vastaan perustetut ohjelmat.

Sosialidemokraattina Kumpula-Natri pitää tärkeänä, että eriarvoistumiskehitys otetaan huomioon entistä enemmän myös Eurooppalaisella tasolla. Hän korostaa erityisesti työn merkitystä hyvinvoinnin synnyttäjänä.