Kallion kävelyfestivaali kulkee uutta kohti

Juhani Styrman ja Kallion kävelyfestivaali olivat koronavuoden menestyjiä. ”Olemme kulkeneet oikeaan suuntaan”. Kuva: HELKA.

”Yksi kun jättää, niin toinen jo ottaa”, sanotaan laulussa, näin kävi myös Kallion kävelyfestivaalille. Kun Kf ei enää sopinut uudistuneen Kallion kulttuuriverkoston toimintaan, niin nopeasti kävelyfestivaali sai uusia yhteistyö ehdokkaita.

– Oli ilahduttavaa huomata kiinnostus. Se kertoo, että Kallion kävelyfestivaalia vielä arvostetaan, sanoo Kf:n Juhani Styrman.

Kävelyfestivaalin uusia yhteistyö kumppaneita on muun muassa WalkHelsinki.

– WalkHelsinki on arvostetuimpia helsinkiläisiä kaupunkiopastuksia tarjoavia yhteisöjä, on suuri kunnia päästä mukaan tähän ryhmään, iloitsee Styrman.

Jatkossa Kallion kävelyfestivaalin ohjelmistoon kuuluvat myös Pertti ”Poitsu” Stenmanin suositut Kallio -opastukset ”Kurvin kierre” ja ”Allin kalja ja rupuralli”.

– Poitsun vetämät kierrokset olivat aiemmin osa Kalliolan Hima&Strada -projektia, nyt sen loputtua nämä opastukset tulivat hyvin luontevasti osaksi Kf:n kävelyjä, Styrman sanoo.

Lue lisää vuoden 2021 ensimmäisestä Kallio lehdestä!

Mustikkamaan lämpöluolia aletaan täyttää vedellä

Mustikkamaan luolalämpövarasto.

Esimerkiksi jätevesien ja kiinteistöjen hukkalämpöä on mahdollista muuntaa kaukolämmöksi, varastoida lämpöluolien veteen ja vapauttaa käyttöön tarpeen vaatiessa. Lämpö ei karkaa omia aikojaan, sillä kymmenien metrien kallioperä toimii oivallisena eristeenä.
Luolien täyttäminen kestää yli kolme kuukautta niiden valtavan 320 miljoonan litran kokonaistilavuuden vuoksi. Luolat vetävät vettä niin paljon, että tavallisella keittiöhanalla niiden täyttäminen kestäisi yli 50 vuotta. Veteen mahtuva lämpö vastaa 25 000 kaksion ympärivuotista lämmittämistä.

– Erityislaatuinen ilmastoteko, tiivistää projektipäällikkö Päivi Saajoranta ja jatkaa samaan innostuneeseen hengenvetoon, – lämpöluolat ovat herättäneet kiinnostusta ulkomaita myöten, sillä maanalainen toteutus vaatii aivan erityistä osaamista. Vastaavanlaisia ei ole käytössä Suomen ulkopuolella.

Tulevaisuudessa kierrätetään paitsi raaka-aineita myös energiaa

Mustikkamaan lämpöluolat rakentavat kestävää tulevaisuutta, jossa ei kierrätetä vain raaka-aineita vaan myös energiaa, jota tuotetaan lukuisilla eri tavoilla. Helenin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035, ja maanalaiset lämpöluolat ovat yksi tärkeä askel tällä polulla.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 23/2020!

Jouluseimet ilmestyvät ikkunoihin ympäri kaupunkia

Aseman kellon ikkunassa on Aarikan valmistama puinen seimi. Kuva: Päivi Vuorelma-Glad

Helsingin keskustassa jouluseimet ovat olleet esillä yli 20 vuoden ajan. Perinne ei katkea tänäkään vuonna, vaan nytkin seimiä voi ihailla turvallisesti ulkona liikkeiden ikkunoissa muun muassa Aleksanterinkadulla. Seimiasetelmia löytyy myös kirkoilta ja sairaaloista.

Helsingin keskustan jouluseimet -tapahtuman asetelmat on rakennettu tänä vuonna ajankohtaisella teemalla ’Kaukaa katsoen – lähelle päästäen’. Teema näyttäytyy asetelmissa toisaalta seimihahmojen rajaamisilla toisistaan ja toisaalta vuodesta toiseen välittyvän tutun rakkaudellisen kertomuksen vuoropuhelussa. Seimiasetelmissa joulun tapahtumia ihmettelevät niin arjen puurtajat kuin viisaat tietäjätkin. Kaiken keskellä seimi ei vaadi katsojaltaan mitään. Se antaa asetelman luokse pysähtyneelle mahdollisuuden kohdata joulukertomus sekä muistella omia mielikuviaan ja tunnemuistojaan lapsuuden jouluista.

Tapahtumassa on mukana sekä läntisen perinteen pohjalta seimihahmojen kautta toteutettuja tarinallisia tapoja ilmaista joulukertomusta, että itäisen perinteen mukaista tapaa kertoa ikonitaiteen kautta Kristuksen syntymästä.

Helsingin keskustassa voi lähteä vaeltamaan seimeltä toiselle siten, että aloittaa Kampin kappelista ja jatkaa Vanhallekirkolle. Sen jälkeen on hyvä suunnata Stockmannin kautta Aleksanterinkadulle. Jouluseimireitti ja tiedot seimistä on nähtävillä Jouluseimien omalla nettisivulla: www.jouluseimet.fi/.

Tänä vuonna Helsingin keskustan jouluseimiasetelmia ovat rakentaneet somistaja Pia Niemi ja seurakuntayhtymän varhaiskasvatussihteeri Päivi Vuorelma-Glad.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 22/2020!

Linnanmäen ravintolatarjonta uudistuu kaudelle 2021

Lasten Päivän Säätiö ja Oy Resha Ltd ovat aloittamassa herkullisen yhteistyön Linnanmäen Huvipuistossa ensi huvikaudesta lähtien.

Resha Oy:n ravintola Wok’n’Curry on jo 13 vuoden ajan toiminut menestyksekkäästi Messukeskuksessa, ja heidän pitkäaikaiset asiakkaansa ovat toivoneetkin, että herkkuja pääsisi nauttimaan myös muualla. Ensi keväänä samoja autenttisia aasialaisia makuja löytyy myös Linnanmäen ravintolamaailmasta, jossa Linnanmäen herkkusuita hemmotellaan laadukkaiden raaka-aineiden, kotimaisen lihan, tuoreiden kasvisten ja etnisten mausteiden harmonialla.

Linnanmäellä ollaan valtavan iloisia uudesta kumppanista, joka yhteistyön myötä täydentää Linnanmäen nykyistä ruokatarjontaa herkullisella tavalla.

– Resha Oy:n Wok’n’Curryn tarjoama huipputason asiakaspalvelu ja herkullinen itämainen ruoka on tunnettua asiakkaiden keskuudessa. Erityisesti tästä syystä on mukava aloittaa yhteistyö Resha Oy:n kanssa, Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Adlivankin selventää valinnan syitä.

Lue lisää Kallio Lehden numeosta 21/2020!

Elokolo avautui uusissa tiloissa

Päihteetön kohtaamispaikka Elokolo on toiminut Toisella linjalla Kalliossa neljännesvuosisadan ajan, uusi paikka löytyi Kolmannelta linjalta. Se avautui tiistaina.

– Elokolosta on tullut pysyvä osa Kallion asukkaiden ja kaupunginosan elämää, joten on hienoa, että uusi tila löytyi samoilta kulmilta, sanoo Elokoloja pyörittävän Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Timo Glad.

Elokolo on suunnattu ihmisille, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet syrjään yhteiskunnassa. Kohtaamispaikassa työntekijät ja vapaaehtoiset auttavat kävijöitä käytännön asioissa ja tukevat vaikeassa elämäntilanteessa.

– Moni on löytänyt oman yhteisön Toiselta linjalta ja saanut rohkeutta etsiä omaa paikkaa yhteiskunnassa, Glad sanoo.

Pasilan ja Kalasataman välinen alue suunnittelussa

Näkymä Sturenkadun sillan länsipuolelta Teollisuuskadulta kohti Pasilaa (Kuva: Helsingin kaupunki ja Tengbom Arkkitehdit).

Teollisuuskadun alue kehittyy

Pasilan ja Kalasataman välistä aluetta kehitetään ja alueelle ollaan laatimassa kaavarunkoa. Tavoitteena on luoda Teollisuuskadun akselista merkittävä työpaikkojen, kulttuurin ja tapahtumien keskittymä. Samalla parannetaan alueen yhteyksiä kävelijöiden, pyöräilijöiden, joukkoliikenteen käyttäjien ja autoilijoiden näkökulmista. Osallistu keskusteluun Kerro kantasi -palvelussa ja tule tapaamaan suunnittelijoita pop up -pisteelle Vallillaan.

Kaavarunko luo suuntaviivat alueen tulevalle kehitykselle. Se toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana ja ohjaa suurempia kaupunkirakenteellisia muutoksia alueella. Kaavarungon pohjalta valmistellaan hankekohtaisia asemakaavan muutoksia toimijoiden ja kaupungin tarpeiden mukaan.

Teollisuuskadun ja Satamaradankadun väliin sijoittuvalle yksityisomistuksessa olevalle tontille osoitteessa Satamaradankatu 6 valmistellaan asemakaavan muutosta. Tavoitteena on mahdollistaa cheerleading- ja voimisteluhallin rakentaminen huoltoasemarakennusten korttelialueelle.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 18/2020!

Kallion kartsoilla

Torsti Lehtinen ja muut kävelijöitä kirjaston portailla.

Stadin Slangi on Suomen bulein himajengi eli suurin kotiseutuyhdistys. Järjestämme erilaisia tapahtumia niin slangin kielen vaalimiseksi kuin Stadin kotiseutuperinteitä kunnioittaen.

Korona aika jäädytti valtaosan meidän perinteisistä kohtaamisista mutta esimerkiksi nostalgiset kävelykierrokset vain nostivat suosiotaan. Toteutimme niitä eri puolilla kaupunkia kuten Vallilassa ja Sörkassa ja Käpylässä ja kaikki onnistuivat hienosti.

Kallion kaduilta kirjastoon

Kaikkein onnistunein kokonaisuus toteutui kuitenkin yhteistyössä Kallion kirjaston kanssa 10.9 kun alkuillan dallauskierros ” kävely” vei meidät kartsoilta kirjastoon kuuntelemaan juuri julkaistun Pilarisalin jannut ja nappivarkaat esittelyä.

Kävelykierrosta veti kirjailija Torsti Lehtinen joka osallistui myös paneeliin uutuuskirjan osalta. Kierros lähti kirjaston portailta ja mukaan tuli 52 stadilaista joka tietty oli hieman liikaa. Liikenteen melu aiheutti ettei opastusta pahemmin kuullut mutta lähes kaikki kuitenkin kulkivat koko reitin. Syynä varmaankin Torsti Lehtisen mainiot tarinat kartsojen kulmiin liittyen.

Lue lisää Kallio Lehden numerosta 17/2020!

Kallio Kipinöi täyttää marraskuussa 25 vuotta

Vuosi 2020 on Kallio Kipinöi -festivaalin 25-vuotisjuhlavuosi. 13.-22.11.2020 järjestettävän festivaalin huipentuma on lauantaina 21.11. järjestettävä Hämeentie-juhla. Molemmilla kokonaisuuksilla on omat Facebook-sivut, joita kannattaa seurata ohjelmatarjonnan tiimoilta. Kallio Kipinöi -viikolla on myös Instagramissa oma profiilinsa.

Kallio Kipinöi -festivaalin ohjelma koostuu perinteiseen tyyliin Kallion ja sen lähiympäristön yhteisöjen, yritysten ja asukkaiden itsenäisesti toteuttamista tapahtumista: teatteria, musiikkia, näyttelyitä, tilataidetta, tanssia, luentoja, työpajoja jne.

Ohjelmaan toivotaan mukaan ensisijaisesti maksuttomia, kaikille avoimia tapahtumia. Myös erilaiset virtuaalitoteutukset ovat tänä poikkeuksellisena vuonna erityisen tervetulleita.

Keräämme ohjelmasisältöä jokavuotiseen Kallio Kipinöi-festivaaliin 30.9. asti sähköisellä lomakkeella verkkosivuillamme osoitteessa kallionkulttuuriverkosto.fi/kalliokipinoi

Myös Hämeentie-juhlaan ehtii ilmoittautua mukaan vielä syyskuun aikana. Lomake tätä varten löytyy osoitteesta kallionkulttuuriverkosto.fi/hameentiejuhla2020

Tule mukaan luomaan yhteisöllistä kulttuuria Kallioon!

Kallion kävelyfestivaali on tilastoykkönen

Juhani Styrmania ja Kallion kävelyfestivaalia eivät talven ja kevään vastoinkäymiset pysäyttäneet, festivaalista tuli lopulta yksi koronavuoden voittajista. Kuva: Harri Ahola.

Koronavuosi on ollut suurimmalle osalle tapahtumajärjestäjiä kohtalokasta. Mutta ei kaikille: yksi koronavuoden menestyjistä on Kallion kävelyfestivaali.

Tilastotutkijat ovat listanneet ne toimijat, jotka onnistuneet eniten järjestämään tapahtumia korona-aikana ja samalla noudattamaan viranomaisohjeita. Eräs korona-ajan parhaista onnistujista on ollut Kallion kävelyfestivaali ja Kallion alueella Kf on ollut täysin omaa luokkaansa.

– Kf toiminta ei notkahtanut missään vaiheessa. Kun Valtioneuvoston ensimmäiset koronarajoitukset tulivat maaliskuussa, joka mm kielsi yleisötapahtumat, oli Kallion kävelyfestivaalilla tarjota heti välittömästi koronaturvallisia tapahtumia. Festivaalin toiminta on jatkunut keskeytymättä korona-ajasta huolimatta; sanoo Kf:a pyörittävä Juhani Styrman.

Lue lisää Kallio lehden numerosta 15/2020!

Stadin kundiksi Jaakko Saariluoma, Stadin friiduksi Laura Kolbe

Stadin Kundi 2020 Jaakko Saariluoma ja Stadin Friidu 2020 Laura Kolbe.

Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valitsee vuosittain Stadin Friidun ja Kundin joka on bulein kunnianosoitus minkä stadilainen voi saada.

Vuoden 2020 valitut ovat molemmat selvästi ylpeitä kotikaupungistaan.

Stadin Friidu 2020 on Laura Kolbe, tutkija, opettaja, äiti Laura Kolbe, 63v. on henkeen ja vereen kaupunkilainen, helsinkiläinen. Hän katsoo edustavansa urbaaneja, liberaaleja ja kaupunkiyhteisöllisyyttä korostavia arvoja.

Lapsuuden ja nuoruuden maisemaa oli esikaupunki; kotiseutua ovat olleet Pohjois-Haaga ja Lauttasaari ja tätä nykyä Kruununhaka.

Laura Kolbe on kulttuurin, teatterin, baletin, oopperan, museoiden, näyttelyiden ja kesäjuhla-tapahtumien suurkuluttaja. Hän jumppaa ja liikkuu lähes päivittäin.

Perheeseen kuuluvat puoliso, lakimiehenä toimiva Thomas Forss ja lapset Johannes (s. 1987) ja Carolina (s. 1989). Perhe on Lauran vahvuus, selustatukija ja kriitikko.

Arjessa yhdistyvät työ ja rentoutuminen, kaupunki ja maaseutu, teknologia ja luonto, materialistinen ja henkinen.

Laura Kolbe kertoo eläneensä suku- ja perhepiirissä, jossa rinnakkain on vaikuttanut neljä sukupolvea, kolme kieltä, kaksi kotiseutua ja yksi aate: kiinnostus kulttuuriin ja historiaan sekä politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Syntymäpaikka, Bogota Kolumbia (s. 1957), on vaikuttanut siihen, että maailma tuntuu olevan aina lähellä.

Stadin Kundi 2020 on Jaakko Saariluoma; ohjaaja, näyttelijä, stand-up koomikko.

Jaakko Saariluoma, 53v. tuntee kotikaupunkinsa eri kolkat. Hän on syntyään itäisestä Stadista jossa on asunut useilla eri alueilla ja siellä vahvana oleva slangin kieli on tarttunut myös Jaakon puheeseen.

Idästä tie on kulkenut monien eri alueiden kuten Sörnäisten ja Töölön kautta nykyiselle kotiseudulle Pohjois-Helsinkiin. Alue on lapsiystävällistä ulkoilualueineen mutta nyt lasten aikuistuttua Jaakon mieli välillä kaipaa takaisin lähemmäs keskustaa.

Jaakolla on 2 jo aikuista lasta ja isän rooli on ollut yksi erittäin mieleisistä.

Isän roolin lisäksi Jaakko Saariluoma on hankkinut meriittejä televisiostudioiden lisäksi teatteri-lavoilta ja etenkin stand-up komiikka on jo usean kymmenen vuoden ajan vienyt häntä erilaisille estradeille.

Saariluoma on valmistunut teatterikorkeakoulusta 1994 ja on näyttelemisen lisäksi myös ohjannut useita esityksiä.

Kaiken esiintymisen vastapainona Jaakko Saariluoma harrastaa liikuntaa ja on myös viime aikoina löytänyt uudelleen musiikin ja soittimista esimerkiksi kitara ja piano ovat tulleet tutuiksi.

Stadin Slangi ry. on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo 25 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksia. Kukin hallitus määrittelee valintakriteerit itsenäisesti. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen eka Friidu Eva-Riitta Siitonen tai aiemmin valittu Maija Vilkkumaa, Kundeista voisi nostaa esimerk-keinä vaikkapa Heikki Harman tai Jörn Donnerin.

Tämän vuoden hallitus haki stadilaisia, ei välttämättä syntyperäisiä, rentoja, reiluja, jeesaavia ja perinteitä vaalivia.