Haapalasta maajoukkueeseen ja ammattilaisparketeille Saksaan

Kotkan KTP:ssä on vaikuttanut karkkilalainen koripallo-osaaminen. Ensin Karkkilasta Forssaan siirtyi Jyrki Vekkilä, myöhemmin perässä tulivat hänen veljenpoikansa Mika ja Jari Vekkilä. Hän ehti pelata Kotkassa samassa joukkueessa yhden kauden setänsä kanssa. Kuva: Mikko Mäkelä.

Karkkilan Urheilijoiden kasvatti Jari Vekkilä pelasi komean koripallouran

– Olin viisivuotias, kun isä vei minut juuri valmistuneeseen Karkkilan liikuntahalliin. Siitä koripalloharrastukseni alkoi, muistelee Jari Vekkilä (45).

Hän pelasi komean uran Suomen mestaruussarjassa Forssan Alun, Lahden Namikan ja ennen kaikkea Kotkan KTP:n paidassa. Hän pelasi urallaan myös ammattilaisena Saksan Bundesliigassa, Vekkilä sai pukea myös 24 kertaa Suomen maajoukkueen pelipaidan.

Karkkilalainen koripallosuku

Jari Vekkilän kohdalla koripallon aloittaminen oli luonnollista. Karkkilassa koripallolla on vahvat perinteet. Kaupungin koripallokulttuuria ovat olleet rakentamassa monet ihmiset eri vuosikymmeninä, näihin koriskulttuurin rakentajiin kuuluu Vekkilän suku. Veljekset Lauri (syntynyt vuonna 1945) ja Veikko (syntynyt 1947) ovat toimineet eri rooleissa Karkkilan Urheilijoissa. Veljessarjan kuopus Jyrki (syntynyt vuonna 1962) pelasi hienon uran, hän saavutti

Lue lisää torstain 14.1. Karkkilan Tienoosta!

Joululahjat hankittiin kotikaupungista

Aito Kullan Minna Malmström on tyytyväinen joulumyyntiin. Erityisesti Karkkilassa valmistetut Koivisto Studion Viilu -korut olivat kysyttyjä.

Kauppiaat tyytyväisiä joulusesonkiin

Karkkilalaiset kivijalkaliikkeet ovat tyytyväisiä joulukauppaan ja kiittävätkin asiakkaitaan paikallisesti tehdyistä hankinnoista.

– Joulukauppa meni kohtalaisen hyvin. Viime vuoden eurot tavoitettiin, mutta asiakastapahtumia oli vähemmän, eli ihmiset liikkuivat vähemmän, kertoo yrittäjä Minna Malmström Aito Kullasta.

Kevään ylioppilasjuhlien, häiden, ristiäisten ja muiden juhlien peruuntuminen keväältä ja kesältä aiheutti pelkoa, kuinka yrityksen käy, mutta kun niitä loppukesästä ja syksystä sai taas järjestää, se paikkasi osaltaan kevään jättämää aukkoa taloudessa.

– Verkkokaupan osuus näkyy myös meidän alalla. Ala on myös ollut laskusuhdanteinen jo joitakin vuosia, mutta tänä vuonna ei ollutkaan laskua edelliseen vuoteen verrattuna.

Malmström ei silti vielä juhli, mutta uskoo varovasti, että ala olisi kääntynyt nousuun.

Joulun hittituote oli sekin kotiin päin.

– Karkkilalaisen Koivisto Studion koivun tuohesta tehdyt Viilu -korut ovat Vuoden koru -kilpailun finaalissa ja niitä kyseltiin melkein enemmän kuin ehdittiin valmistaa.

– Korvakorut ovat myös aina hitti, ne ovat helppo lahja. Kellot sen sijaan notkahtivat vähän.

Lue lisää tiistain 5.1. Karkkilan Tienoosta!

Kettusten jouluaatto on suunniteltu Google Keep muistilistasovelluksessa

Kettusen perheeseen kuuluu äiti Emilia ja isä Ville sekä kahdeksan lasta: Tiia (18), Oona (15), Milla (14), Elli (10), Erika (8), Taru (6), Miina (1) ja 2.9.2020 syntynyt Topi. Kuvasta puuttuvat Tiia, Milla ja Elli.

– On reilua, että yhteisen joulun järjestäminen ei kaadu yhden ihmisen tehtäväksi

Karkkilalainen Emilia Kettunen on valmistautunut jouluun sisarustensa Marikan ja Annikan ja äiti Päivin kanssa Google Keep muistilista sovelluksessa.

– On reilua, että yhteisen joulun järjestäminen ei kaadu yhden ihmisen tehtäväksi, perustelee Emilia ja täsmentää, että sisarukset perheineen viettää joulua yhdessä äidin luona, mutta kaikki osallistuvat jouluruokien sekä illan ohjelman valmisteluun.

– Muistilistalla on joulumenu ja jokaisen herkun kohdalle on nimetty vastuuhenkilö. Ruoka on aina perinteistä jouluruokaa ja uusia makuja listalle hyväksytään vain harvoin. Tämän joulun uusia herkkuja ovat savustettu kalkkuna ja yllätysjälkiruoka. Minun vastuullani on peruna- ja porkkanalaatikon tuominen joulupöytään.

Aviomies Ville puolestaan luottaa jouluvalmisteluissa inspiraatioon.

– Olen usein leiponut jouluksi piparkakkutalon. Viime jouluna tein rantasaunan mistä kulki polku avannolle, saunan edustalla oli polttopuita korissa, kaiteella oli pyyhkeet ja tonttulakki. Piparkakkutalo on ollut vuosittain erilainen ja syntynyt aina hetken päähänpistoksen tuloksena.

Lue lisää tiistain 22.12. Karkkilan Tienoosta!

Urpo Forström on Karkkilan Ladun patikkaretkien opas

Vuonna 1940 Karkkilan Haavistossa syntynyt Urpo Forström on tehnyt elämäntyönsä eräoppaana Suomen Lapissa. Nyt mies harrastaa patikointia Karkkilassa ja toimii kahdesti viikossa Karkkilan Ladun patikkaporukan oppaana.

Kymmenen kilometrin patikkalenkki onnistuu, kun on uhmamieltä

Elämäntyönsä eräoppaana tehnyt Urpo Forström (80) on Karkkilan Ladun patikkaretkien opas.

– Lääkäri kielsi menemästä enää yksin metsään, kertaa Forsström ja täsmentää, että tarjoutui siksi oppaaksi.

Forström selvittää miten Karkkilan Latu oli suunnitellut järjestää patikkaporukat oman ikääntyneille ja toisen nuorille niin, että ei tule riitaa siitä mitä vauhtia kävellään. Kun sitten korona lopetti kaupungin patikkalenkit, lähti Latu toteuttamaan omaa suunnitelmaa.

– Vauhti määräytyy aina hitaimman osallistujan mukaan, mutta ei ole sittenkään mitään notkumista, kuvailee Forström patikkaporukan luonnetta.

Patikkaporukalle järjestely on winwin. Forströmillä on nyt seuraa ja patikkaporukalla on taitava opas jonka johdolla myös tuntemattomat polut tulevat tutuiksi.

– Tavoitteena on patikoida vaihtelevassa ympäristössä niin, että karkkilalaiset voi kokea uusia maisemia.

Lue lisää torstain 17.12. Karkkilan Tienoosta!

Paikallislehti Karkkilan Tienoon omistaja vaihtuu helmikuussa

Lehden ilmestyminen jatkuu normaalisti

Paikallislehti Karkkilan Tienoo siirtyy uudelle omistajalle.

Karprint Oy keskittyy aikakauslehtien kustantamiseen, ja Karprintin paikallislehdet siirtyvät nyt suurempien harteiden sekä tehokkaamman ja suuremman yhtiön, Keskisuomalaisen, omistukseen.

– Mediakenttä keskittyy edelleen ja tehokkuusvaatimukset ovat viime vuosina entisestään tiukentuneet, ja muuttaneet lehtimarkkinat, siinä olennaisimmat perusteet muutokselle, sanoo Karprint Oy:n toimitusjohtaja Juha Ahola.

Lehteä alkaa helmikuun alusta julkaista kustannusyhtiö Keskisuomalainen, joka on tullut tutuksi toimijaksi Etelä- Suomessa viime vuosina. Se hankki omistukseensa muun muassa Suomen lehtiyhtymän muutamia vuosia sitten, jonka mukana sen omistukseen siirtyi muassa Länsi-Uusimaa Oy.

Karkkilan Tienoo on ollut Karprint Oy:n kustannettavana vuodesta 1985, sitä ennen virallisesti avoin yhtiö Eero Ahola & Orvo Mäkelä vuodesta 1962. Vuosina 1987-2001 Karkkilan Tienoo ilmestyi kolmasti viikossa. Se on perustettu vuonna 1962.

Samassa yhteydessä Keskisuomalaiselle siirtyvät myös Karprint Oy:n muut paikallislehdet, Luoteis-Uusimaa ja Lopen lehti sekä Helsingin kaupunginosalehdet Kallio lehti, Munkin seutu sekä Rööperin lehti.

– Karprintiltä hankittu mediakokonaisuus on luontainen jatkumo Mediatalo Keskisuomalaisen kasvussa. Kaupassa konserniin siirtyvät paikallis- ja kaupunkilehdet ovat lukijoidensa arvostamia medioita ja sopivat erinomaisesti kasvavaan mediaperheeseen, sanoo Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

– Karkkilan Tienoo ja Luoteis-Uusimaa täydentävät erinomaisesti tarjontaamme läntisellä Uudellamaalla ja muodostavat vahvan lukija- ja talouspeiton yhdessä Sanomalehti Länsi-Uusimaan ja kaupunkilehti Vihdin Uutisten kanssa. Meillä ei ole ollut julkaisuliiketoimintaa Karkkilassa – kaupan myötä vahvistamme asemaamme Uudenmaan johtavana paikallismediana. Lopen Lehti puolestaan täydentää hyvin tarjontaamme Kanta-Hämeessä Riihimäen seudulla ja saamme varmasti synergiahyötyjä yhteistyöstä sanomalehti Aamupostin kanssa, sanoo Keskisuomalaisen omistaman Etelä-Suomen Median paikallisjohtaja Karri Kannala.

Helsingin kaupunginosalehdet puolestaan istuvat osaksi Etelä-Suomen Median uutta kaupunkilehtistrategiaa, Kannala näkee.

Liiketoimintakaupan mukana siirtyy kahdeksan työntekijää Etelä-Suomen Mediaan vanhoina työntekijöinä. Lehtien ilmestyminen jatkuu normaalisti ja siirtyy 1.2.2021 osaksi Etelä-Suomen Median julkaisuliiketoimintaa.

Pitkäaikainen koulusihteeri Sari Kivirinne jäi eläkkeelle

Nyhkälän koulussa juhlittiin tiistaina koulun jälkeen koulusihteeri Sari Kivirinteen eläkkeelle jäämistä. Läksiäisiin opettajat osallistuivat etäyhteydellä, mutta saapuivat koulun pihalle ennen h-hetkeä vilkuttamaan. Kivirinteen vierellä aviomies Tomi Kääriäinen.

Ura Nyhkälän koululla päättyi niin kuin alkoikin, kummallisissa olosuhteissa

Karkkilan Nyhkälän koululla juhlittiin tiistain koulupäivän päätteeksi koulusihteeri Sari Kivirinteen (63) läksiäisiä. Koronarajoitusten mukaiset juhlat tarkoitti, että koulussa paikan päällä Kivirinteen kanssa juhlivat Nyhkälän koulun nykyinen ja edellinen rehtori Elisa Annala ja Tapani Valonen, vararehtori Heli Tirkkonen, Haukkamäen ja Tuorilan koulun rehtori Tomi Saikkonen, koulusihteerit Leena Mikkola ja Henriikka Lehtinen sekä Kivirinteen aviomies Tomi Kääriäinen. Muut läksiäisiin osallistuneet juhli etäyhteyden välityksellä.

– Ilmoitin etukäteen, että puhetta en pidä, paljastaa Kivirinne ja täsmentää, että arvasi oikein: viimeinen päivä koululla oli niin liikuttava, että hän ei kyennyt liikutukseltaan pitämään kiitospuhetta.

– Välitin kiitokseni opettajille ja muulle kaupungin henkilökunnalle Wilma-viestinä.

Lue lisää torstain 10.12. Karkkilan Tienoosta!

Karkkilan Reserviupseerikerho täytti 80 vuotta

Vuonna 2019 Karkkilan Reserviupseerit ja Karkkilan Reserviläiset osallistuivat Turussa järjestettyyn Maanpuolustusliittojen suurtapahtumaan.

Reserviupseerikerho on pienestä koostaan huolimatta elinvoimainen – elinvoima syntyy yhteistyöstä

Karkkilan reserviupseerikerho täytti 80 vuotta. Koronasta johtuen kerhon syntymäpäiväjuhlat vietetään vasta ensi vuonna.

– Näillä näkymin juhlat pidetään ensi syksynä, kertoo Karkkilan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Juha Frosterus ja kertaa miten myös Karkkilaan suunniteltu Uudenmaan maanpuolustuspäivä siirtyi ensi syksyyn.

– Uudenmaan maanpuolustuspäivä on reserviläisten ja reserviupseerien vuosittainen yhteinen tapahtuma missä puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja poliisi esittelevät omaa toimintaa ja kalustoa. Tapahtuma oli vuonna 2020 suunniteltu pidettäväksi Karkkilan torilla. Nyt tämä tapahtuma on siirtynyt järjestettäväksi lokakuulle 2021, jolloin ohjelmassa nähdään paraati ja reserviläisten ohimarssi. Karkkilasalissa puolestaan pidetään varsinainen maanpuolustusjuhla.

Lue lisää torstian 3.12. Karkkilan Tienoosta!

Karkkila tavoittelee pääsyä harrastuspilottihankkeeseen

Nyhkälän koulun liikuntasalissa pelattiin viime vuoden lopulla Karkkilan Poikien junnulentisjaoston ohjauksella lentopalloa. Jos Karkkila hyväksytään harrastuspilottikuntien joukkoon, tarjotaan oppilaille vastaavanlaisia maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivien jälkeen viikoittain.

Harrastustarjonnassa pyritään huomioimaan lasten ja nuorten toivomuksia

Karkkilan kaupungin sivistystoimi tavoittelee pääsyä Opetus- ja kulttuuriministeriön harrastuspilottihankkeeseen. Pilotissa edistetään suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia tarjoamalla heille harrastustakuu eli maksuton vapaa-ajan harrastus koulupäivän jälkeen. Jos Karkkila pääsee pilottihankkeeseen mukaan, mitä se käytännössä tulee tarkoittamaan?

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lapsille ja nuorille on tarjolla enemmän maksuttomia harrastusmahdollisuuksia entisten lisäksi, kertoo Karkkilan sivistysjohtaja Arto Jormalainen ja korostaa, että harrastustarjonnassa pyritään huomioimaan lasten ja nuorten toivomuksia.

Karkkilassa ajatus lasten harrastamiseen panostamisesta ei ole uusi. Karkkilan kaupunginvaltuutetut Anu Frosterus-Setälä (sit) ja Jarkko Ilonen (vas) tekivät asiasta valtuustoaloitteen kesällä 2019.

Toiveiden mukaisia

Toteuttaako Karkkila harrastuspilottia samalla kaavalla kuin kaikki muutkin harrastuspilotissa mukana olevat kunnat vai rakentaako jokainen pilottikunta oman uniikin harrastuspilotin?

– Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on asettanut pilotille joitakin reunaehtoja, muun muassa kuntien tulee pyrkiä toteuttamaan harrastustarjonnassaan OKM:n laatiman kyselyn suuntaisia lasten toivomuksia. Toki jokainen kunta toteuttaa harrastuksia edellytystensä mukaan, selvittää Jormalainen.

Lue lisää torstain 26.11. Karkkilan Tienoosta!

Lähiruoka on ekologisempi vaihtoehto

Kiven Säästöpossun yrittäjät Reetta Kivi ja Timo Koli myyvät ainutlaatuista, tilalla teurastettua luomulihaa. Tuote on niin ainutlaatuinen, että sitä halutaan ostaa kauempaakin. Kiven tuotteita myydään pääosin tilamyymälässä.

Paikallisia tuotteita on saatavilla kaupoista ja suoraan tuottajilta

Lähiruoka kasvattaa suosiotaan, lähellä tuotettujen tuotteiden ekologisuus on huomattu, sillä lyhyet kuljetusmatkat vähentävät tuotteen hiilijalanjälkeä huomattavasti.

Karkkilalaisissa kaupoissa on saatavana lähinnä lähiseudulla viljeltyjä kasviksia, mutta esimerkiksi leipää ja lihajalosteita on myös useammasta eri paikasta, Karkkilasta tai lähikunnista.

Paikalliset tuotteet ovat kauppiaiden mukaan hyvin kysyttyjä ja haluttuja, mutta tuottajien kannalta pienet myyntierät lisäävät työtä kannattavuuden kustannuksella ja usein paikalliset herkutkin ostetaan suoraan tuottajalta tai ne kiertävät kauppaan tukkuliikkeen kautta.

Monilla paikallisilla tuottajilla on olemassa myös omat kanavansa, joilla tuotteet myydään suoraan kuluttajalle.

Lue lisää torstain 19.11. Karkkilan Tienoosta!

Vesa Syrjänen astuu musikaalilavalle

Suruttomat -musikaalissa mukana oleva Vesa Syrjänen sai kannustusta sekä kotiväeltä, että teatteriryhmästä, kun hän pohti näytelmään osallistumista. Mukaan lähtöä hän ei ole katunut.

Suruttomat -näytelmän teko on ollut itsensä voittamista

Karkkilan Työväen Näyttämön huomenna perjantaina ensi-iltansa saavassa Suruttomat -musikaalissa nähdään jälleen uusia näyttämöläisiä. Yksi heistä on Karkkilan Haavistosta kotoisin oleva ja siellä edelleenkin asuva Vesa Syrjänen, joka on haaveillut esiintymisestä lapsesta asti.

– Serkkujen kanssa kaivettiin vintiltä vanhoja vaatteita ja teimme esityksiä. Myös Haaviston koululla oli aina kevät- ja joulukuvaelma.

Syrjänen on seurannut Karkkilan Työväen Näyttämön toimintaa ja miettinyt monen muun tavoin, että uskaltaisipa mukaan. Hän kävi jo kerran harjoituksissa, kun Täällä pohjantähden alla -näytelmää aloiteltiin, mutta totesi että kesäteatterin tiukka harjoitusaikataulu loppukeväästä ja alkukesästä ei sovi maanviljelijän aikatauluun.

– Se jäi kaivelemaan, joten nyt rohkaistuin, kun sain niin paljon kannustusta. Vaimo tuki ajatusta, ja kun Anu Salvén soitti ja pyysi osallistumaan, se oli viimeinen sysäys, joka ratkaisi ja lupasin lähteä. Aikataulukin oli sellainen, että kiireisin harjoituskausi oli riittävän myöhään syksyllä.

Lue lisää torstain 12.11. Karkkilan Tienoosta!