Muurame toimitus pitää sisällään muuttovalmiin talon, perustukset ja maalämpöpaketin

Ennen vanhaan jos halusi omakotitalon, sellainen oli rakennettava itse. Nyt on vaihtoehtona ostaa/rakennuttaa talopaketti. Tarvitseeko rakennuttajan ymmärtää itse rakentamisesta mitään? Miten helpolla omakotitalorakentaja parhaimmillaan voi päästä? Millainen on laajan (avaimet käteen) Muurame-talopaketin toimitussisältö?

– Muurame-talopakettiin kuuluu muuttovalmis talo, maalämpö kallioporauksella sekä perustukset, luettelee Muurame-talojen markkinointi- ja myyntipäällikkö Aleksi Rämö ja täsmentää, että asiakkaan tulee hankkia itse vain tontti ja vastaava mestari.

– Koska asiakkaiden pohjatiedot rakentamisesta ovat kovinkin erilaisia, autamme tarvittaessa tontin ja vastaavan mestarin hankinnassa.

Neljässä tunnissa säältä suojaan

Miten nopeasti haaveen omakotitalosta on mahdollista edetä muuttovaiheeseen? Miten pitkä toimitusaika Muurame-taloilla on?

– Siitä, kun talopakettikaupan hankintasopimus on tehty, tulee ensimmäiset 12 viikkoa varata rakentamisen valmisteluun, kertoo Rämö ja luettelee valmistelun pitävän sisällään muun muassa lupakuvien piirtämisen, lupaprosessin, maansiirtotyöt, kunnallistekniikan liittymien hankinnan ja perustusten rakentamisen.

– Kun perustukset ovat valmiit, nostetaan talotehtaalla sisätiloissa rakennetut kolme talomodulia perustusten päälle ja neljässä tunnissa talopaketti on säältä suojassa. Tästä kolmen kuukauden sisällä talo on muuttovalmis.

Millaiset omakotitalot ovat nyt muodissa? Miten 2010-luvun Muurame-talot poikkeavat 2000-luvun alun Muurame-taloista?

– Talojen habitus on nyt aiempaa modernimpi. Mitään yksittäistä omakotitalotrendiä ei kuitenkaan ole olemassa, vaan muodin sijaan talojen ulkonäkö on ratkaistu kaupunkien kaavoituksessa. Koon puolesta eniten myytyjä talojamme ovat 96 neliön ja 120 neliön omakotitalot.

Lue lisää torstain 14.3. Karkkilan Tienoosta!

Valtiovarainministeri Petteri Orpo sai Karkkilasta toivomusterveiset

Valtiovarainministeri Petteri Orpo veti tiistaina päivällä kahvila Puustinnan täyteen lähestyvien eduskuntavaalien innoittamaa yleisöä. Sen verran paljon vaalitilaisuudessa oli väkeä, että istumapaikat loppuivat kesken.

– Oli tiedossa matka Poriin ja ajattelin, että paluumatkalla voin vierailla vt2 matkan varrella olevissa kunnissa, perusteli Orpo yllättävää, muutaman päivän varoitusajalla järjestyneen tapahtuman ajankohtaa.

Alkuun Orpo nauratti yleisöä kertomalla, että hänellä ei ole kiire palata Helsinkiin ja perusteli, että eduskunnassa keskustellaan juuri nyt sote-uudistuksesta. Orpo linjasi, että vaikka sotessa vielä onkin keskusteltavaa ja viilattavaa, mitään sellaista ongelmaa ei kuitenkaan ole mikä ei olisi korjattavissa. Se saadaanko korjaukset valmiiksi ennen vaaleja, vain siitä ei ole varmuutta, sen verran paljon sote-valmistelun aikataulu on venynyt. Jos aika nyt istuvalta hallitukselta loppuu kesken, tulee seuraavan hallituksen saattaa sote maaliin, Orpo linjasi.

Orpo korosti, että Kokoomuksen sote-malli ei ole se mitä Suomen vanhustenhoidossa on viime aikoina nähty, vaan Kokoomus on koko satavuotisen olemassaolonsa ajan ajanut vastuullista markkinataloutta.

Lue lisää torstain 7.3. Karkkilan Tienoosta!

Asiaa puitiin pitkässä keskustelussa ja siitä äänestettiinkin kahdesti

Karkkilan kaupunginvaltuusto valitsi äänestyksen jälkeen Hannamari Auvisen (kd) lapsi- ja nuorisoasiainvaltuutetuksi. Varahenkilöksi valittiin Heli Ahjoniemi (vas).

Ennen päätöstä asiasta käytiin vilkasta keskustelua ja äänestettiinkin peräti kahdesti.

Hannamari Auvinen teki viime keväänä valtuustolle aloitteen jossa esitettiin että Karkkilan kaupunginvaltuustossa otettaisiin käyttöön lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa ja nimettäisiin yksi valtuutettu lapsiasiainvaltuutetuksi.

Asiaa on sittemmin käsitelty neljästi kaupunginhallituksessa, kolmesti kasvatus- ja opetuslautakunnassa ja valtuustossakin se oli jo toistamiseen. Silti päätöstä oli tarve puida vielä kokouksessa ja siitä keskusteltiinkin pitkään.

Lue lisää torstain 28.2. Karkkilan Tienoosta!

Marianne Vahterkoski on uusi yrittäjä

Marianne Vahterkoski aloitti Karkkilan R-kioskin uutena kauppiaana 4. helmikuuta.

– Pääkaupunkiseudulle ajaminen ei innostanut, halusin suunnanvaihdoksen ja lähelle töihin.

Vahterkoski oli viimeiset seitsemän vuotta Varma työeläkeyhtiön leivissä.

– Yrittäjäkokemusta itselläni ei ennestään ole, mutta isäni oli yrittäjä, samoin mieheni, joten yrittäjän elämää on tullut katseltua läheltä. Koen sen positiivisena haasteena.

R-kioskilta Vahterkoskella ei ole aikaisempaa kokemusta myöskään.

– Olen ihan vihreä, opeteltavaa on paljon ja toivonkin että asiakkaamme ymmärtävät.

Vahterkoski alkoi kartoittaa Karkkilaan yrittäjäksi ryhtymistä noin vuosi sitten.

– Kävin Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksessa Keukessa juttelemassa ja siellä tuli tämä mahdollisuus eteen.

Lue lisää torstain 21.2. Karkkilan Tienoosta!

Pikastailaus ja yhteinen kaverikuva – tästä voisi tehdä ystävänpäiväperinteen

Pusulalaiset ystävykset Anna Heikkilä (25) ja Sonja Fagerström (31) ottivat lauantaina varaslähdön ystävänpäivään.

– Näin Facebookissa ilmoituksen hyvänolonkeskus Cool timen ystävänpäivän hemmottelupaketista ja sain siitä ajatuksen pyytää Sonjaa mukaan yhteiseen kaverikuvaan mitä edeltää pikastailaus: meikki ja kampaus, kertaa Anna ja selvittää miten ei ole aiemmin ystävänpäivää edes juhlinut.

Noin kolme vuotta sitten Sonja Fagerström muutti miehensä kanssa Anna Heikkilän ja hänen miehensä naapuriin. Sen enempää pariskunnat eivät tutustuneet kuin, että Sonjan mies oli kysynyt naapureilta luvan oikaista heidän tontin kautta. Enempää kanssakäymistä naapuruksilla ei ollut. Kun sitten Anna sekä Sonja jäivät keväällä 2018 lähes yhtäaikaa äitiyslomalle, tuntui naisista luonnolliselta jakaa kokemus. Niin yhteinen elämäntilanne muuttui ystävyydeksi mitä naiset nyt juhlistivat ottamalla varaslähdön ystävänpäivään.

Lauantaina ystävykset saapuivat Cool timeen minuutilleen ajallaan ja perustelivat miten arki vauvaperheessä vaatii sellaista suunnitelmallisuutta, että minuuttiaikataulussa eläminen on heille rutiinia. Vaan ystävänpäivän hemmotteluhoidossa naiset muistuttivat itseään, että nyt on aika unohtaa minuuttiaikataulu ja rentoutua yhteiseen ystävänpäivän viettoon.

– Meikki, kampaus, valokuvaus, ruokailu Ismetissä ja tutustuminen Karkkipäivien messuihin, luetteli Anna päivän ohjelman ja linjasi, että ei ole mitään syytä kiirehtiä kotiin.

Lue lisää tiistain 12.2. Karkkilan Tienoosta!

Karkkilan entinen kaupunginjohtaja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen avasi kasvuseminaarin puheenvuorolla, jossa hän korosti kunnille jäävän paljon tärkeitä asioita hoidettavaksi, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvätkin kunnilta maakunnille. Karhunen myös korosti, että Karkkilassa on jo kokemusta tästä, kun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät 2009 perusturvan kuntayhtymä Karviaisen vastuulle.

– Vaikka sote-palvelut siirtyivät Karviaiselle, se ei tappanut kaupunkia. Kaupunginvaltuustolle jäi yhä paljon mielenkiintoista tekemistä.

Karhunen muisteli puheenvuorossaan ensimmäisiä ajatuksiaan Karkkilasta, hänen tullessaan kaupunkiin työhaastatteluun. Loskaisen, karunkin ulkokuoren alta löytyi Karhusen mukaan hieno kaupunki, joka ei ole sisäänpäin lämpiävä.

Lue lisää tiistain 12.2. Karkkilan Tienoosta!

Paikalle tultiin loskavalleja uhmaten

Karkkilan ensimmäisten Karkkipäivien toisena päivänä keskityttiin messuihin. Näyteilleasettajia oli laidasta laitaan yrityksiä, yhdistyksiä ja yleishyödyllisiä toimijoita. Erityisen näyttävästi oli esillä juhlapalveluja tarjoavia yrityksiä, sillä viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Meidän Juhlat -messut olivat löytäneet tiensä saman katon alle Karkkipäivien kanssa ja yhdistelmä toimikin loistavasti.

Messuyleisöä palveli myös useampi kahvila ja osalla näytteilleasettajista oli tuotteita myös myynnissä, joten kauppojakin pääsi tekemään. Ohjelmalavalla oli ohjelmaa tasaisin väliajoin, sen käynnisti

Karkkilan I Ukuleleorkesteri soitannallaan, puolilta päivin lavan valtasi partiolippukunta Raudanreippaat ja kello 14 Nähtiin Tmi Grönholmin muotinäytös. Lapset pidettiin messuilla tyytyväisinä erilaisilla kisoilla, peleillä ja askartelulla.

Väkeä saapuikin loskaisista kaduista huolimatta messuille runsaasti jo heti niiden alettua kello 10.

Lue lisää tiistain 12.2. Karkkilan Tienoosta!

Päättäjien mielestä Karkkilan hyviä puolia pitää tuoda voimakkaammin esille

– Karkkila on omalaatuinen paikka, eikä aina helppo. Sukuni on tullut Karkkilaan 1860-luvulla, enkä aina itsekään koe oloani kotoisaksi täällä, sanoi päättäjäpaneelissa kaupunginvaltuutettu Raino Velin (kesk).

Velinin lisäksi päättäjäpaneelissa Karkkilan kasvun eväitä pohtivat Jarkko Ilonen (vas), Mika Tallgren (sd), Timo Palenius (kok), Päivi Leppänen (vihr), Raine Klemola (sit) ja Hannamari Auvinen (kd).

Keskustelussa Auvinen korosti, että Karkkilan julkisivu on saatava kuntoon.

– Keskusta ei ole nyt kaunis, Helsingintien katukuvaa pitää kohentaa.

Päivi Leppänen toi esille Karkkilan kauniin luonnon ja puhtaan ympäristön, näistä asioista pitäisi kertoa näkyvämmin.

Timo Palenius kannusti päättäjiä tekemään yhdessä Karkkilasta toimiva kaupunki.

– Jätetään taakse jakso, jolloin kukaan ei uskaltanut tehdä päätöksiä.

– Karkkilan päätöksenteosta ja toiminnasta pitää saada jäykkyyksiä pois. Asioiden pitää tapahtua nopeasti, jos yrittäjä on yhteydessä. Jos asia ei tapahdu heti, se joko jää kokonaan tapahtumatta tai tapahtuu muualla, korosti Raino Velin.

Lue lisää tiistain 12.2. Karkkilan Tienoosta!

Millainen on Karkkilan kasvun resepti? Millaisena reseptin näkevät Karkkilassa asuvat kasvun ammattilaiset Meri Metin perustaja, yrittäjä Seppo Meri ja Pertec Consulting toimitusjohtaja ja businessvalmentaja Juha Martikainen? Sekä Meri että Martikainen ovat molemmat toimineet kasvun sparraajina muun mussa valtakunnallisessa Kasvu Open yrityskilpailussa. Voiko yritysmaailman kasvuoppia soveltaa kuntamaailmaan?

Lue torstain 7.2. Karkkilan Tienoosta!

Silvolan Hemmingin reessä pääsi vaikka umpimetsään

Martti Kantola tarjosi viime sunnuntaina halukkaille mahdollisuuden päästä rekiajelulle suomenhevosori Silvolan Hemmigin, eli tuttavallisemmin Hempan reessä. Vielä löytyi ihmisiä jotka halusivat kokemaan viime talvina ainakin eteläisessä Suomessa harvinaista kyytiä, sillä Hemppa sai tehdä muutaman kierroksen ja ansaita samalla vähän kaurarahoja.

Auringonpaisteessa, aisakellon helkkyessä kelpasikin kyydissä istua. Rekeen mahtui Kantolan lisäksi kaksi aikuista ja kaksi alle kymmenvuotiasta lasta. Kierroksella nähtiin peltomaisemaa ja pienempää metsätietä, jolla Silvolan Hemminki veti kuormaansa lähes umpihangessa, mutta ei ollut siitä moksiskaan, ovathan senkin esi-isät vetäneet tukkikuormia metsissä aikoinaan.

– Hevosella pääsee paikkoihin, jonne ei välttämättä muuten helposti pääsekään, Kantola muistutti.

Rekiajelun päätteeksi sai nauttia vielä kuumaa kahvia tai glögiä, tuoreen pullan kanssa.

Aisakello loi tunnelmaa

Melkein kolmevuotias Eemi Pulliainen, reilun vuoden ikäinen Enni Pulliainen, sekä heiän vanhempansa Teemu Pulliainen ja Anna Oksa-Pulliainen olivat myös halunneet tulla kokemaan rekiajelun hurmaa.

– Lapset olivat ensimmäistä kertaa reen kyydissä, vanhemmat kertoivat.

Lue lisää torstain 31.1. Karkkilan Tienoosta!