Meksikolainen Anahí Ramos on kotiutunut Karkkilaan

Meksikolainen Anahí Ramos muutti Meksikosta Karkkilaan keväällä 2014. Kolmevuotiaan poikansa kanssa asuva Ramos on kotiutunut Karkkilaan hyvin.

– Ensilumi oli valtavan suuri asia

Meksikolainen Anahí Ramos muutti Mexico citystä Karkkilaan neljä ja puoli vuotta sitten. Syy suureen elämänmuutokseen oli perinteinen, hän oli tavannut netissä Karkkilassa asuvan miehen ja muutti hänen luokseen.

– Tutustuimme netissä vuonna 2013.

Aivan sattumalta Ramos ei juuri suomalaiseen mieheen netissä törmännyt, vaan Ramos oli ollut kiinnostunut suomalaisesta kulttuurista ja kielestä jo tätä ennen.

– Suomalainen metallimusiikki sai kiinnostukseni Suomea kohtaan heräämään. Nightwish, Amorphis ja Sonata Arctica ovat suosikkejani.

Ramos halusi opiskella Suomea ja koska suomalainen metallimusiikki on Etelä-Amerikassa todella suosittua ja halukkaita opiskelijoita oli muitakin, Mexicon yliopistossa alkoi suomen kielen kurssi, vuonna 2010.

Sille Ramoskin osallistui.

– Suomen kieli tuntui todella vaikealta. Sitä ei voinut verrata mihinkään kieleen ja se oli sen vaikeus.

Lue lisää torstain 11.10. Karkkilan Tienoosta!

Takkiraudan yössä tutustuttiin Högforsin masuuniin

 Raudan raaka-aineet ladottiin masuunin yhdeksänmetriseen piippuun, jossa ne kävivät läpi prosessin jonka lopputuloksena oli raakarautaa ja kuonaa piipun alapäästä. 1800-luvulla piipun vieressä ei ollut kaidetta, vaikkei reuna ollut yhtään korkeampi. Silti sitä pidettiin turvallisena.

Syysilta loi museokierrokseen erilaista tunnelmaa

Valimomuseon kupeessa olevassa Högforsin masuunissa järjestettiin viime torstai-iltana takkiraudan yö -tapahtuma. Pimeällä tehty masuunikierros kiinnosti suurta joukkoa ihmisiä, joita paikalla oli useita kymmeniä. Kierroksen veti museojohtaja Tommi Kuutsa.

– Syysillan kunniaksi päätimme tarjota tunnelmallisen kierroksen valaistussa masuunissa. Kerron myös vähän erilaisia tarinoita, kuin normaalilla kierroksella.

Kierros alkoi Valimomuseon pihalta, jossa Kuutsa kertoi ensimmäiset tarinat.

– Vihdin pitäjän Pyhäjärven kappeliseurakunnan alueelta löytyi rautamalmia vuonna 1811. Rautamäen kaivos perustettiin 1817, joten tarvittiin myös sulatusuuni, eli masuuni.

Masuunia oli suunniteltu aluksi Saavajoen Korkeakoskelle, joka oli lähellä Kulonsuonmäen kaivosta, mutta siellä ei tarpeeksi vesivoimaa.

– Nimi Högfors, eli suomeksi Korkeakoski saattoi tulla siitä.

Myös Bremerin talon historiasta kuultiin.

– Högforsin ruukin ensimmäinen hirsirakenteinen ruukinkartano oli valmistunut jo vuonna 1843. Rakennus paloi vuonna 1858, ja sen tilalle rakennettiin 1860-luvun alkuvuosina uusi päärakennus, nykyinen Bremerin talo.

Lue lisää torstain 4.10. Karkkilan Tienoosta!

Tuukka Litja lähtee suorittamaan varusmiespalvelusta lääkintäjoukkoihin

Karkkilalainen Tuukka Litja sai kutsunnoissa paikan suorittamaan varusmiespalvelustaan Upinniemeen. Litja on tyytyväinen siihen, että sijainti mahdollistaa hänelle jääkiekkoharrastuksen jatkumisen. Nyt treenit on neljä kertaa viikossa plus pelit viikonloppuisin.

Kutsunnoissa kannustettiin kysymään nyt eikä myöhemmin

Karkkilan seurakuntatalolla toimitettiin tiistaina 25.9. Suomen asevelvollisuuslain mukaiset kutsunnat. Kutsuntoihin Karkkilassa osallistui yhteensä 54 karkkilalaista.

– Isoin rasti on se mihin haluatte! Se kannattaa tietää nyt. Tämän päivän jälkeen on paljon vaikeampi lähteä enää mitään muuttamaan, ohjeistettiin kutsunnoissa ja kannustettiin kysymään nyt eikä myöhemmin jos jotain kysyttävää on.

– Miten intissä suhtaudutaan siihen jos vapaa-ajalla urheilee ja harrastaa jääkiekkoa?, kysyi Tuukka Litja (19).

– Armeija tukee kaikkia liikuntaharrastuksia lajista riippumatta. Viikonloppuisin pääsee peleihin ja myös arki-iltoina onnistuu päästä treeneihin varuskunta-alueen ulkopuolelle. Tämä kattaa kaiken liikuntaharrastamisen, eikä edellytä mestaruussarjassa pelaamista, vakuutti kaartin jääkäri Rasmus Kettunen.

Kettunen tietää henkilökohtaisesti mistä puhuu. Varusmiespalvelusta suorittava Kettunen on pelannut viimeiset puoli vuotta Porvoon Akillesin riveissä jääpalloa. Ennen armeijaa mies pelasi viimeiset viisi vuotta ammatikseen jääpalloa Ruotsin pääsarjassa IFK Motalan riveissä.

Lue lisää torstain 27.9. Karkkilan Tienoosta!

Tehtaan Hotelli on saamassa uuden yrittäjän

Neuvottelut on käynnissä ja asiasta informoidaan, kun on aihetta

Karkkilan Facebookin Puskaradiossa on Karkkilan Tehtaan Hotellin ilmoitus arvonnasta ja sen pääpalkintona kerrotaan olevan yö Tehtaan Hotellin sviitissä. Ovatko hotelli- ja ravintolayrittäjyys Componentan kiinteistöomistuksen ostaneen yrittäjän toimialaa ja omaa toimintaa vai onko tilat edelleen vuokrattuina ulkopuolisille yrittäjille?

– Tehtaan Hotelliin on tarkoitus saada ulkopuolinen yrittäjä. Neuvottelut on käynnissä ja asiasta informoidaan, kun on aihetta, yllättää kiinteistöt nyt omistavan tahon edustaja.

Hotellitilojen ohella kaupassa siirtyi Ala- ja Ylä-Emali sekä enemmistö Koskikiinteistön osakkeista. Se tarkoittaa, että tyhjää ja tuottamatonta tilaa on huomattava määrä. Mistä syntyi ajatus ostaa toista kymmentä tuhatta neliötä tilaa?

– Myyjä otti toukokuussa yhteyttä ja tarjosi kiinteistöjä.

Lue lisää torstain 20.9. Karkkilan Tienoosta!

– Pitää keskittyä opiskelijalähtöisyyteen!

Filosofian lisensiaatti Heidi Handolin-Kiilo aloitti elokuussa Karkkilan lukion rehtorin virassa. Handolin-Kiilo asuu Nurmijärvellä perheensä kanssa johon kuulu mies ja kaksi alle kouluikäistä lasta. Rehtorin harrastuksiin kuuluu ulkoilu ja hiihto.

Karkkilan lukion rehtori Heidi Handolin-Kiilo vaalii yhdessä tekemisen kulttuuria

Elokuussa Karkkilan lukion rehtorina aloittanut Heidi Handolin-Kiilo linjaa, että paras tapa brändätä lukiota on keskittyä lukion perustehtävään.

– Pitää keskittyä opiskelijalähtöisyyteen ja auttaa nuoria, että he pääsevät tavoitteisiinsa, selvittää Handolin-Kiilo ja huomauttaa, että näin tehty työ puhuu puolestaan.

Lapsena leikki opettajaa

Vuonna 2002 Arkadian lukiosta ylioppilaaksi valmistuneen Heidi Handolin-Kiilon oma tavoite toteutui.

– Jo lapsena leikin olevani opettaja, kertaa rehtori ja tunnusta olleensa aina myös mielellään oppilas.

– Lukiossa otin kursseja mahdollisimman paljon ja halusin kokeille kaikkea luonnontieteistä taideaineisiin.

Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa. Vuonna 2008 Handolin-Kiilo oli suorittanut rehtorin pätevyyden ja valmistunut maisteriksi. Työpaikka opettajana löytyi yliopistolta opettajien täydennyskouluttajana. Vuonna 2012 työpaikka vaihtui kemian ja matematiikan lehtorin virkaan Ressun lukiossa. Opiskelu yliopistolla puolestaan jatkui lehtorin viran ohella ja vuonna 2015 Handolin-Kiilo valmistui filosofian lisensiaatiksi. Kun Karkkilan lukion rehtorin paikka avautui, päätti Handolin-Kiilo tarttua tilaisuuteen.

Lue lisää torstain 13.9. Karkkilan Tienoosta!

Tehtaan hotelli ja Bremerin talo myyty

Componenta myi viime viikolla suurimman osan valimoalueen kiinteistöistä. Tehtaan hotelli, Bremerin talo, valimomuseon talo, punainen talo, Ylä-Emali, Ala-Emali ja enemmistö Koskikiinteistöstä saivat uuden omistajan. Componentalle jää historiallisesti arvokkaasta ruukkimiljööstä omistukseen vielä valimon tuotantotilat.

Valimoyhtiö Componenta myi myös Ala-Emalin, Ylä-Emalin ja Karkkilan kaupungintalon

Karkkilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset Tehtaan hotelli, Bremerin talo, Suomen valimomuseon käytössä oleva rakennus sekä samassa pihapiirissä oleva niin sanottu punainen talo saivat viime perjantaina uuden omistajan. Valimoyhtiö Componenta myi kiinteistöt osana velkasaneeraustaan.

Aiemmin viime viikolla Componenta myi valimoalueelta Ala-Emalin, Ylä-Emalin ja osakkuutensa Karkkilan Koskiinteistöistä, jossa toimii Karkkilan kaupungintalo. Karkkila omistaa Koskikiinteistöstä reilut 19 prosenttia.

Valimoyhtiölle jää omistukseensa Karkkilan valimon tuotantotilat. Myytyjen tilojen ostajaa tai ostajia Componenta ei kerro, myöskään kauppahintaa ei kerrota.

Componenta myi Karkkilan kiinteistöjään vajaan parin vuoden ajan. Julkisessa myynnissä Tehtaan hotellin, Bremerin talon, valimomuseon talon ja punaisen tuvan kokonaisuudesta pyydettiin 1,9 miljoonaa euroa.

Saneerausohjelman määräys

Componenta myi tilat taloudellisten syiden vuoksi.

– Componenta on velkasaneerauksessa ja saneerausohjelmassa määrätään, että yhtiön pitää myydä kaikki sellaiset kiinteistöt marraskuuhun 2023 mennessä, jotka eivät ole yhtiön tuotantokäytössä, sanoo Componentan talousjohtaja Marko Karppinen.

Componentan kiinteistöomistus muodostui Karkkilassa neljästä osa-alueesta, jotka olivat Ylä-Emali, Ala-Emali, Koskikiinteistöt ja Karkkilan Valimokiinteistö Oy. Componentan kiinteistöjen kokonaispinta-ala oli noin 32 000 neliötä, josta noin puolet on Componentan valimoteollisuuden käytössä.

Lue lisää tiistain 4.9. Karkkilan Tienoosta!

– Helpottaisi, kun tietäisi mitä Nyhkälänharjulle tulee

Karkkilan jalkapalloseura on valittu Palloliiton kehitysohjelmaan ja saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen valmennuspäällikön palkkaamiseksi. Valmennuspäällikkö Henri Tuomola aloittaa työnsä 1.9.
Miljoonamontun tekonurmihanke on pattitilanteessa – KJS ei riskeeraa talouttaan

Marraskuussa 2016 KJS Karkkilan jalkapalloseura solmi Karkkilan kaupungin kanssa hallintasopimuksen Miljoonamontun jalkapallokentästä. KJS oli tehnyt aloitteen sopimuksesta siksi, että seura halusi panostaa jalkapalloharrastamisen olosuhteisiin muun muassa vaihtamalla Miljoonamontun luonnonnurmen tekonurmikentäksi ja valaisemalla kentän.

Hankkeen toteuttaminen puolestaan vaati rahoitusta, joka seuran oli tarkoitus kattaa omarahoituksella, valtionavustuksella ja Karkkilan kaupungin takaamalla lainalla. Lainantakauksen ohella Karkkilan kaupunki tuki KJS:n hanketta osoittamalla 30 000 euroa Miljoonamontun salaojitukseen. Salaojitukset toteutettiin syksyllä 2017 jonka jälkeen oli tarkoitus käynnistyä varsinaisen tekonurmihankkeen. Euroopan jalkapalloliitto UEFA oli myöntänyt hankkeelle 20 000 euron avustuksen. Uudenmaan Ely-keskukselta ja Ykkösakselilta odotettiin avustusta yhteensä 180 000 euroa, vaan tätä avustusta ei tullut lainkaan.

– He pitivät hanketta ylimitoitettuna ja näkivät siinä riskin, perustelee KJS seuran puheenjohtaja Olli-Pekka Arvila.

Miljoonamontun tekonurmihankkeen kokonaiskustannukset olivat 480 000 euroa ja kaupungilta oli saatu lainantakaus 260 000 euron summalle.

Lue lisää torstain 30.8. Karkkilan Tienoosta!

Paloaseman Panimo valmistaa laadukkaita oluita

Aleksi ja Pekka Montin tekevät oluita Nummen vanhalla paloasemalla. Ensimmäiset kaksi erää oluita menivät myyntiin viime viikonloppuna. Seuraava myyntierä on valmis noin kuukauden kuluttua.
Pekka Montin osti Nummen vanhan paloaseman ja jatkaa poikansa kanssa Nummen oluentekoperinteitä

Paloaseman Panimo tuottaa jälleen, omistajanvaihdoksesta johtuneen, tauon jälkeen jälleen olutta. Olutta Nummella valmistanut Jani Harjula muutti viime vuonna perheineen Porvooseen ja myi sekä vanhan paloaseman että panimon Pekka Montinille.

Oluen valmistus aloitettiin uudestaan ja viime viikonloppuna ensimmäiset kaksi erää Golden Ale -tyyppistä olutta saatiin myyntiin lähialueelle. Seuraava erä olutta valmistuu myyntiin noin kuukauden kuluttua.

– Tavoitteena on muodostaa viiden oluen valikoima, näitä oluita on saatavissa ympärivuotisesti. Sen lisäksi aiomme tehdä kausioluita ja festivaalioluita. Avainsana on laadukkuus, haluamme tehdä laadukkaita, helposti juotavia oluita, kertoo tuotannosta vastaava Aleksi Montin, Pekka Montinin poika.

Askel askeleelta

Pekka Montin on ollut vuosien ajan mukana oluiden maailmassa. Hänestä tuli vuonna 2010 kantapubinsa, Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan One Pint Pubin osaomistajaksi. Viime vuodet hän on omistanut pubin yksinään. One Pint Pub valittiin tänä vuonna vuoden suomalaiseksi olutravintolaksi.

Lue lisää torstain 23.8. Karkkilan Tienoosta!

– Rallivideot toimivat lapsenvahtina

Pienestä pitäen autourheilutoiminnassa mukana ollut Henrik Frank työskentelee Jyväskylän MM-rallin kilpailunsihteerinä sekä rallin ja rallisprintin lajipäällikkönä. Aiemmin Frank toimi muun muassa Karkkilan Urheiluautoilijoiden puheenjohtajana.
Henrik Frank työskentelee MM-rallissa kilpailunsihteerinä ja lajiliitossa

– MM-ralli on iso tapahtuma, mutta kilpailun tekemisen perusteet ovat samat kuin Kaloppirallissa, sanoo Henrik Frank.
36-vuotias, Karkkilasta kotoisin oleva Frank työskentelee Suomen suurimman yleisötapahtuman, Jyväskylän MM-rallin kilpailunsihteerinä. Frank toimii myös rallin ja rallisprintin lajipäällikkönä lajiliitto AKK:ssa.

MM-rallissa Frank oli töissä ensimmäisen kerran vuonna 2005 ajanotossa.

– Vuodesta 2007 lähtien olen työskennellyt MM-rallin kilpailunsihteerinä. Minulle on käynyt niin, että harrastus muuttui työksi. Toki silloin käy niin, että menettää harrastuksen, mutta hienoja työtehtäviä olen päässyt tekemään.

Innostuksen autourheilua kohtaan Henrik Frank sai kotoaan. Hänen isänsä Risto Frank on vuosikymmenten ajan tehnyt töitä autourheilun hyväksi niin Karkkilassa kuin valtakunnallisestikin.

– Faijan kautta innostus autourheiluun syntyi. Rallivideot toimivat lapsenvahtina, hän sanoo hymyillen.

Karkkilan Urheiluautoilijoiden toimintaan Henrik Frank meni nuorena.

– Ajoin kartingia, mutta ajaminen jäi kun panostin jääkiekkoon. 17-vuotiaana menin mukaan Karkkilan Urheiluautoilijoiden toimintaan mukaan ja työskentelin monissa kilpailuissa erilaisissa toimitsijatehtävissä.

Lue lisää torstain 2.8. Karkkilan Tienoosta!

Sikahauska kesä possumummona

Mari Mikkola on nauttinut Teatteri Perän humoristisesta tyylistä
Teatteri Perän matkaan ensi kertaa hyppäävälle Mari Mikkolalle näytteleminen on ollut antoisaa pienestä pitäen

Pusulalainen lastentarhanopettaja Mari Mikkola vetää vaaleanpunaisia roolivaatteita päälleen. Harmaata peruukkia ja käsin virkattua kärsää asetellaan päähän kohta alkavaa Kolme pientä porsasta ja ovela susi–näytelmän läpimenoa varten. Possumummo on valmis harjoituksiin, mutta ohjaaja Markku Ihamäki antaakin hänelle vielä luvan vetäistä kärsän pois, levähtää ja olla hetken pelkkä Mari. Vielä täytyy asetella rekvisiittaa paikalleen, joten minulla on hetki aikaa jutella Mikkolan kanssa.

Ensi-ilta lähestyy kovaa vauhtia, ja näyttelijät odottavatkin sitä jo perinteiseen tyyliin kauhunsekaisin tuntein. Lavalle nouseminen ei kuitenkaan ole Marille uutta tai vierasta, sillä näyttelemistä hän kertoo harrastaneensa lähestulkoon koko ikänsä.

– Kaksi viimeistä kesää olin mukana Pusulan kesäteatterissa, ja sitä ennen näyttelin 8 vuotta Hyvinkään kansanopiston Teatteri Lokissa, Mikkola luettelee.

Hän onkin päässyt toteuttamaan monenlaisia esityksiä aina väkevistä klassikoista, kuten Hella Wuolijoen Niskavuori –näytelmistä, kevyempiin ja lapsille sopiviin näytelmiin, kuten Pekka Töpöhäntä. Nykyisin itseilmaisua draaman keinoin hän on päässyt harrastamaan myös Pusulassa Hiidenopiston improvisaatioteatteriryhmässä.

Lue lisää torstain 14.6. Karkkilan Tienoosta!