Naistenvaateliike Tallamäki lopettaa

Yrittäjä Leena Tallamäki-Sarasto on haikein mielin aloittamassa naistenvaateliike Tallamäen loppuunmyynnin. Siksi, että yrittäjä on ”syntynyt” ja kasvanut liikkeen takahuoneessa ja ollut sittemmin töissä äidillään Helvi Tallamäellä ja jälkeen 70-luvulta alkaen ollut itse yrittäjä.
Leena Tallamäki-Sarasto lähtee pitämättömille kesälomille

– Millaista on olla menemättä töihin ja miltä tuntuu olla omassa kodissa kokonainen viikko maanantaista maanantaihin?

Naistenvaateliike Tallamäki sulkee ovensa.

– Lähden pitämättömille kesälomille, perustelee yrittäjä Leena Tallamäki-Sarasto ja täsmentää, että sellaisia on kertynyt yli 35 vuoden ajalta.

– Keskiviikkona 21.2. alkaa loppuunmyynti ja tuleva kesäsesonki jää viimeiseksi.

Muutakin kuin työ

Leena Tallamäki-Sarasto paljastaa työstäneensä päätöstä liikkeen lopettamisesta viimeiset kaksi vuotta. Eläkeikä on saavutettu ja perheen lapset tekevät omaa uraa toisaalla. Päätöksenteko vaati sittenkin kypsyttelyä muun muassa siksi, että Tallamäki-Sarasto on ”syntynyt” ja kasvanut liikkeen takahuoneessa ja sittemmin ollut töissä äidillään Helvi Tallamäellä ja sen jälkeen 70-luvulta alkaen ollut itse yrittäjänä aina töissä.

– Lomaa olen pitänyt vuosittain vain kaksi viikkoa ja vain siksi, että olen tykännyt työstäni kuin hullu puurosta.

Elämäntapa-ammatista eläkkeelle siirtyminen tuleekin olemaan totaalinen elämänmuutos.

– Millaista on olla menemättä töihin ja miltä tuntuu olla omassa kodissa kokonainen viikko maanantaista maanantaihin? Sitä en vielä tiedä, mutta sen tiedän, että elämässä on olemassa muutakin kuin työ!

Lue lisää tiistain 20.2. Karkkilan Tienoosta!

Sanna Räikkönen valmistui kosmetologiksi puoli vuotta etuajassa

Sanna Räikkönen valmistui kosmetologiksi tammikuun alussa. Hän perusti toiminimen jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan.
Yrityksen hän perusti jo ensimmäisenä opiskeluvuotena

Pusulasta kotoisin oleva, nykyään Karkkilassa asuva Sanna Räikkönen pohti tulevaisuuttaan ja haki opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

– Nautin ihmisten kanssa olemisesta. Hain opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja pääsinkin, mutta pian huomasin ettei se ollut kuitenkaan minun alaani. Kosmetologin työ on vähän samanlaista kuitenkin, saa hoitaa ihmisiä.

Kosmetologin työssä onkin ehkä kuorittu sairaanhoitajan työn parhaat puolet ja vaikkeivät kosmetologit yleensä henkiä pelastakaan, ei työ ole myöskään henkisesti yhtä kuormittavaa, kuin sairaanhoitajan työ.

Räikkönen aloitti opiskelun Valkeakosken ammattiopistossa, syksyllä 2016. Koulutuksen piti kestää kaksi vuotta, mutta Räikkösellä oli tutkintopaperit kädessään jo tämän vuoden tammikuussa, eli puoli vuotta etuajassa.

Trendikaruselli

Jo kuukauden opiskelun jälkeen Räikkösellä oli ensimmäinen työharjoittelu. Sen hän suoritti Karkkilassa, Hyvänolonkeskus Cool timessa.

– Ensimmäisen lukuvuoden aikana perustin toiminimen, sillä halusin tehdä töitä Cool timessa enemmänkin.

Räikkönen sai koulussa hyvät valmiudet yrityksen perustamiseen.

– Teimme koulussa yrityksen. Aika moni sanoi ettei aio yrittäjäksi, mutta heistäkin moni kuitenkin alkoi.

Räikkösen yritys on nimeltään Beauty Carousel.

– Onhan tämä aikamoista karusellia, kun trendit muuttuu koko ajan ja mukana pitää pysyä. Halusin että nimestä jo näkee, että seuraan kehitystä.

Alalla onkin tärkeää esimerkiksi kuunnella asiakasta.

– Asiakkaat kyselevät, kun ovat jostain kuulleet. Siitä kannattaa silloin ottaa selvää, miksi joku aine on hyvä.

Google ja maahantuojat ovat kosmetologillekin hyviä tiedonlähteitä.

– Siitä on etua, että on vasta valmistunut. Asiakkaat eivät oleta minun tietävän kaikkea, mutta lupaan selvittää, jos en tiedä.

Lue lisää torstain 15.2. Karkkilan Tienoosta!

Hannu Taponen perusti Pusulaan huoltoaseman

Pusulalainen Hannu Taponen täyttää 90 vuotta ensi maanantaina.
90 vuotta täyttävä Taponen meni 16-vuotiaana vapaaehtoisena sotaan

Pusulassa, aivan keskellä kirkonkylää jo vuodesta 1962 asunut Hannu Taponen täyttää ensi maanantaina 90 vuotta. Taponen asuu edelleen omakotitalossaan, jossa on asunut yksin jo kymmenen vuotta.

– Molemmilla pojillani on talot tässä ihan vieressä, meillä on tässä Taposen klaani, maanantain päivänsankari naurahtaa.

Hannu Taponen syntyi maanviljelijäperheeseen Heinjoella, Kääntymän kylässä 12. helmikuuta, vuonna 1928. Veljen ja sisaren kanssa oli suuri ikäero, sillä Hannun syntyessä, veli oli 16-vuotias ja sisko 14-vuotias.

– Meillä oli kuusi tai seitsemän lehmää, voita myytiin Viipuriin ja maata oli sen verran, että riitti omiksi ja eläinten tarpeisiin.

– Lapsena paras päivä oli aina kun isä lähti Viipuriin torille myymään ja otti minut mukaan. Autoin torilla sillä välin kun isä kävi asioilla.

Sotaan ennen rippikoulua

Sota katkaisi kuitenkin Taposen lapsuuden. Kansakoulu jäi kesken, kun talvisota alkoi. Karjalasta evakkoon lähdettiin ensimmäisellä kerralla Perniöön.

– 16-vuotiaana lähdin vapaaehtoisena sotaan. Äiti oli huolissaan, kun en ollut vielä rippikouluakaan käynyt.

Taponen oli Kannaksella, kolmannessa ilmasuojelukomppaniassa.

Lue lisää torstain 8.2. Karkkilan Tienoosta!

Suurimpana ongelmana asioinneille pääsy Karkkilaan tai Pusulaan

Ikkalalaiset kartoittivat kyläläisten joukkoliikennettä koskevia tarpeita.
Ikkalassa pohdittiin joukkoliikenteen tarpeita

Juhlatalo Kokin entisessä navetassa Ikkalassa pidettiin viime torstaina keskustelutilaisuus joukkoliikenteestä.

Kyläyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa tarkoituksena oli pohtia yhdessä kyläläisten kanssa aluetta koskevia joukkoliikennejärjestelyjä ja esittää samalla ikkalalaisten toiveita ja tarpeita Lohjan kaupungille, joka laatii koko kuntaa koskevan joukkoliikenteen vision vuosille 2018–2028.

Heikot mahdollisuudet päivittäisasiointiin

Keskustelutilaisuutta johti Ikkalan kyläyhdistyksen hallituksessa vaikuttava Nils-Erik Ström. Hän esitteli aluksi Lohjan viime keväänä käynnistämän joukkoliikennevision taustatietoja.

Joukkoliikenneselvityksen alullepanijana on ollut Uudenmaan liitto. Painopiste työssä on valtatie 25:n ympärillä olevan asutuksen ja sekä Lohjan keskusta-alueen joukkoliikennekysymyksissä. Kunnan reuna-alueiden, kuten Pusulan ja Ikkalan kylän toiveet halutaan myös kartoittaa Lohjan suunnitelmien tueksi.

Keskustelutilaisuudessa pohdittiin joukkoliikennettä käyttävien ryhmien tarpeita. Todettiin, että yläkoululaisten kuljetukset toimivat, esimerkiksi Ikkalan nuoria kuljetetaan kouluun Oinolaan. Samoin työmatkalaiset pääsevät melko hyvin Helsingin suuntaan, mikäli työajat noudattavat tyypillistä virka-aikaa.

Bussilla pääsee aamulla myös Karkkilaan ja takaisin iltapäivällä ja illalla. Sen sijaan vuoroja ei kulje Lohjan suuntaan. Pusulasta lähtee aamulla kaksi vuoroa Lohjalle, josta takaisin pääsee iltapäivällä, mutta ongelmana on, miten päästä Ikkalasta Pusulaan.

Harrastuskuljetukset ovat lähinnä kotien varassa. Keskustelussa todettiinkin, että niihin olisi vaikea järjestää joukkoliikennettä, koska harrastuksia on eri suunnilla ja eri aikoina. Tosin joku huomautti, että nuorten omatoiminen kulkeminen harrastuksiin Karkkilaan helpottuisi kovasti, jos Ikkalan ja Karkkilan välillä olisi pyörätie nykyisen olemattoman pientareen sijaan.

Lue lisää torstain 1.2. Karkkilan Tienoosta!

Vauhti, jännitys ja luonto veivät ratsaille

Ennen kahden tunnin maastoratsastusta on ehditty yhteispotrettiin: vasemmalta Eero Soinio, Markku Lehtola ja espoolainen Ninni Klingberg.
Leppämäki Farmissa käy myös miesratsastajia

Ratsastajista vain viitisen prosenttia on miehiä. Eero Soinio ja Markku Lehtola löysivät ratsastuksen lastensa kautta.

Arviolta jo noin 170 000 suomalaista harrastaa ratsastusta. Ala on kuitenkin perin naisvaltainen, sillä miehiä on kaikista ratsastajista vain noin viisi prosenttia.

Näiden viiden prosentin eli 8500 miesratsastajan joukkoon kuuluvat myös Eero Soinio, 60, ja Markku Lehtola, 47.

Molemmat käyvät ratsastamassa Hyönölässä Leppämäki Farmin tallilla. Paikalla on satunnaisesti myös pari muuta miesratsastajaa –  loput ovat tyttöjä ja naisia.

– Alun alkaen ratsastushan oli pelkästään miesten laji. Siinä on kuitenkin vuosien mittaan valtavasti edistetty naisten tasa-arvoa, naisten ei tarvinnut esimerkiksi enää istua satulassa sivuttain. Nyt miehiä on kaikista ratsastajista vain muutama prosentti, joten asia on kääntynyt täysin päälaelleen. Nyt tähän tarvittaisiin tasa-arvoa miesten puolesta! Eero Soinio heittää.

Soinio kannustaa miehiä ratsaille.

– Tässä jos missä saa kyllä elämäänsä jännitystä jos sitä kaipaa! Jos hankkii moottoripyörän, sen saa kääntymään mihin haluaa. Kun hevosen selässä yrittää samaa se ei välttämättä onnistu; hevonen voi olla täysin eri mieltä asiasta.

Tyttäret veivät hevostalleille

Eero Soinio alkoi ratsastaa 1,5 vuotta sitten.

Kylmiltään ei Soinio kuitenkaan hevosen selkään noussut. Vanhaa hevostaustaa löytyy takavuosilta paristakin paikasta. Tädin maatilan hevonen oli tullut pikkupoikana tutuksi, ja kouluikäisenä Soinio oli ajanut työhevosta heinäpellolla.

Perheen vanhimmat lapset alkoivat ratsastaa Lapinjärvellä 1990-luvulla, ja se antoi sysäyksen hevosharrastukseen.

Lue lisää torstain 25.1. Karkkilan Tienoosta!

Osuuspankin kassapalveluiden loppuminen huolestuttaa

Antti Luttinen on ollut Osuuspankin asiakas jo lähes 70 vuoden ajan, mutta kassapalveluiden lopettaminen on saanut hänet harkitsemaan pankin vaihtoa.
Kaikilla pankin asiakkailla ei ole edes pankkikorttia

Osuuspankki on sulkemassa kassapalvelut keväällä Karkkilassa. Kassapalvelut loppuvat näillä näkymin kokonaan 1.3. alkaen. Jatkossa Karkkilassa täyden konttoripalvelun tarjoaa vain Säästöpankki. Pankit ajavat ihmisiä käyttämään sähköisiä palveluita. Miten kehityksessä mukana pärjäävät sellaiset joilla ei ole tarvittavia laitteita tai yhteyksiä, tai edes taitoja käyttää niitä, esimerkiksi ikäihmiset.

Lotta Suomalainen on asiakkaana Säästöpankissa, mutta myös osuuspankki on hänelle tuttu.

– Olen ollut varmaan kaikissa pankeissa asiakkaana, mutta säästöpankissa on ollut aina hyvä palvelu. Tilini osuuspankissa lopetin kymmenen vuotta sitten, kun muutin Karkkilaan. Aikaisemmin asuin Punkaharjulla ja siellä lähin säästöpankki olisi ollut Parikkalassa, joten olin osuuspankin asiakas.

Vaikkei osuuspankin kassapalveluiden lopettaminen Suomalaista henkilökohtaisesti kosketakaan, hän tuntee sympatiaa asiakkaita kohtaan.

– Minusta se on törkeää, varmasti lopettaisin tilini osuuspankissa, jos sellainen siellä vielä olisi.

Lue lisää torstain 18.1. Karkkilan Tienoosta!

– On aivan liian hiljaista

Viime perjantaina Karkkilan torilla oli kaksi kalakauppiasta, Asp ja Auvinen. Asiakkaita kalakauppiaiden luona kävi muutamia aamupäivällä.

Karkkilan torilla kesäisin leluja myyvä ja torilla asiakkaana käyvä Olli Mahkonen esittää ohjelmallisia toripäiviä avuksi hiipuneeseen torikauppaan.

Olli Mahkonen tuli viime perjantaina vaimonsa kanssa Karkkilan torille ostoksille. Nurmijärven Röykässä asuva Mahkonen harmitteli aamukymmeltä torikaupan tarjontaa.

– Näköjään paikalla on vain kaksi kalakauppiasta, kaksi lihaa ja leikkeleitä myyvää kauppiasta, munakauppias ja perunakauppias. Vähän on tarjontaa tänään.

Mahkonen asioi säännöllisesti Karkkilan torilla. Hänellä on perspektiiviä arvioida torikauppaa, sillä hän on useina kesinä tullut Karkkilan torille myymään puusta tekemiään leluja ja käyttöesineitä. Mahkosen mukaan torikauppa on hiljentynyt merkittävästi kahden viimeisen vuoden aikana.

– Kesäisin tori on yhä Uudenmaan vilkkaimpia, mutta syksyisin ja talvisin ei kannata tulla myymään, sanoo Mahkonen suoraan.

Miten torikaupan voisi virkistää?

– Karkkilan torille pitäisi jotenkin saada houkuteltua lisää myyjiä, tällöin torilla myytävien tuotteiden kirjo kasvaa ja se puolestaan houkuttelee lisää asiakkaita, esittää Olli Mahkonen.

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että torikauppiaat kykenevät myymään sellaisia tuotteita, joita vähittäiskaupat eivät myy.

– Jos torilla myydään samoja tuotteita kuin mitä isot kaupat myyvät, torikauppa ei pärjää.

Valikoiman muokkaamista torimyyjiltä tarvitaan.

Lue lisää torstain 11.1. Karkkilan Tienoosta!

Myöhäisiltaan uusi bussivuoro Helsingistä Karkkilaan?

Vuoron olemassa olo auttaisi muun muassa teatterissa ja muissa iltatilaisuuksissa käyviä pääsemään kotiin

Uudenmaan ELY-keskus tulee alkuvuoden aikana kilpailuttamaan linja-autovuoron, joka lähtisi Helsingistä kello 22.15 Vihtiin, Karkkilaan ja edelleen Tammelan kautta Forssaan. Vuoron olemassa olo auttaisi muun muassa teatterissa ja muissa iltatilaisuuksissa käyviä pääsemään Helsingistä kotiin. Tällä hetkellä arkisin viimeinen bussivuoro Matkahuollon verkkosivuilla olevan aikataulun mukaan lähtee Helsingistä Karkkilaan kello 20.

Kilpailutuksen valmistelu on vielä kesken, sillä Porintien varren kunnat eivät ole vielä yksimielisiä, millainen on bussin ajoreitti. Vihdissäkin on haluja saada vuoro kulkemaan Nummelan sekä kirkonkylän kautta.

Kilpailutuksen aikataulusta kertoi joulun alla Forssan Lehti.

Ilmeisesti ELY-keskus tulee kilpailuttamaan kaksi vaihtoehtoa, joissa vuoro kulkisi arkipäivisin maanantaista perjantaihin ja toisessa vaihtoehdossa maanantaista lauantaihin.

Vuoroja karsittu

Karkkilalla, Vihdillä, Tammelalla ja Forssalla on yhteinen huoli ja ongelma: supistuva linja-autovuorotarjonta.

– Liikennöitsijät haluavat ajaa vain kannattavia vuoroja. Vihdissä tämä linjaus on tarkoittanut ja tarkoittaa sitä, että Nummelan ja Helsingin välinen vuorotarjonta paranee ja muiden Vihdin osien vuorotarjontaa karsitaan rajusti, kiteyttää tilanteen Vihdin kunnan kuljetus- ja hankinta-asiantuntija Salla-Mari Rintala.

– Tarkoituksena on, että Porintien vuorotarjontaa voitaisiin lisätä ja siten helpottaa ihmisten kulkemista töihin sekä harrastuksiin. Sekä Karkkila että Vihti ovat kärsineet vuorojen karsimisista. Julkisen liikenteen vuorotarjonta heikentynyt niin paljon, että jotakin on tehtävä. Karkkilan osalta eniten tulee palautetta siitä, että arki-iltaisin ja viikonloppuiltaisin on vaikea päästä Helsingistä bussilla Karkkilaa. Nummelaan saakka vuorotarjontaa on, mutta iltaliikenteen vähäisyys on Karkkilan ohella ongelma myös Vihdin kirkonkylälle, sanoi Karkkilan kaupunginjohtaja Marko Järvenpää viime vuoden loppupuolella Karkkilan Tienoolle.

Vuorojen karsinta on aiheuttanut sen, että Vihdissä Nummelan ulkopuolella ja Karkkilassa eläminen ilman omaa autoa on yhä vaikeampaa.

Järvenpään mukaan vuorojen karsimiskierre pitää saada katkaistua, vaikka se vaatisikin kuntien ja kaupunkien veroeurojen käyttämistä vuorojen ostoon.

– Kuntien yhteistyötä tarvitaan joukkoliikenteen vuorotarjonnan lisäämiseksi. Käytännössä tämä yhteistyö on sitä, että kunnat ostavat linja-autoyhtiöiltä yhdessä akuuttiin tarpeeseen lisää vuoroja.

Kauneimpia joululauluja laulettiin Pikkupässissä

Kanttori Sabine Niemeinen (vas.) ja kappalainen Riitta Haapa-aho Karkkilan seurakunnasta laulattivat kauneimpia joululauluja viime viikon keskiviikkona Pub Pikkupässissä.
Suosikkilauluja sai äänestää ennakkoon

Karkkilan Pikkupässissä kajativat kauneimmat joululaulut viime viikon keskiviikkona, kun Karkkilan seurakunnan kappalainen Riitta Haapa-aho ja kanttori Sabine Nieminen laulattivat paikalle saapuneita.

Väkeä oli paikalla sopivasti, suurin osa mahtui istumaan ja seisomapaikoilla oli sopivan väljää. Ravintoloitsija Tomi Toivonen oli tarttunut Haapa-ahon ideaan tuoda tilaisuus Pikkupässiin.

– Moni ihmettelee kuinka seurakunta tulee tänne. Martti Luther sanoi että parempi ajatella kirkkoa kapakassa, kuin kapakkaa kirkossa, Haapa-aho kevensi tunnelmaa.

Kauneimmat joululaulut -vihon lauluja oli saanut äänestää Pikkupässissä parin viikon ajan.

– Noin kolmisenkymmentä ääntä annettiin. Kaksi sai selkeästi eniten ääniä, mutta muutkin lauletut olivat saaneet useamman äänen kukin, kertoi Haapa-aho.

Suurimmat äänipotit keräsivät Varpunen jouluaamuna ja Sydämeeni joulun teen. Tunnin aikana ehdittiin laulaa yhteensä 14 laulua, joiden joukkoon mahtui myös yllätys.

Lue lisää torstain 28.12. Karkkilan Tienoosta!

Minipossu Hulk liittyi Mikkolan perheeseen tänä syksynä

Mikkolan perheen Kira-koira pelkäsi minipossu Hulkia sen tullessa perheeseen, mutta tunne on sittemmin muuttunut mustasukkaisuudeksi ja pieneksi ärtyneisyydeksi, sillä Hulk tulee mielellään Kiran kylkeen makoilemaan, halusi Kira tai ei.
Onnellistuttava lemmikki ilostuttaa röhkinällään

Johanna ja Harri Mikkolan perhe sai täksi jouluksi joukonjatkeeksi uuden lemmikin, kun minipossu Hulk saapui ilahduttamaan heitä kolmisen kuukautta sitten.

Perheeseen kuuluvat tyttäret, 18-vuotias Jolanda ja kahdeksanvuotias Orvokki, sekä lemmikit, sekarotuinen koira Kira, kissat Pena, Poju ja Miu, Herra Ylppö -kani, kaksi kultakalaa ja eksoottisimpana sammakkoeläimiin kuuluva aksolotli Lampinen.

Hulk on vasta viisi kuukautta vanha karju, mutta on jo ottanut paikkansa perheessä ja sulattanut muutamia sydämiä.

– Hulk tuli meille Vihdistä. Meillä oli aikaisemmin mopsi Pontus, jonka hengitys oli välillä äänekästä ja muistutti röhkinää. Vitsilimme aina, että otamme minipossun sen tilalle, Johanna kertoo.

Pontuksesta aika jätti tänä syksynä ja jo samalla viikolla Hulk tuli taloon, paikkaamaan Pontuksen jättämää aukkoa laumassa.

Minipossut ovat isompiensa tavoin kaikkiruokaisia, mutta vaikka Hulk mielellään söisi ihan kaikkea, ei sille anneta.

– Keitän sille neljän viljan puuroa, johon tulee sekaan vihannessekoitusta ja öljyä. Ruuantähteitä menee enemmän koiralle, possulle ei voi antaa suolaista ruokaa. Sen herkkua ovat tomaatit.

Lue lisää torstain 21.12. Karkkilan Tienoosta!