Vuorohoitoa tarjoava perhepäivähoitaja aloitti Ikkalassa

Mirva Suonpää aloitti yksityisenä perhepäivähoitajana Ikkalassa. Lehtirinteen päivähoidossa on mahdollisuus ympärivuorokautiseen päivähoitoon. Paikkoja kolmevuotiaan Oskarin seuraksi on vielä vapaana.

Mirva Suonpään hoivissa vielä paikkoja vapaana

Mirva Suonpää aloitti ympärivuorokautista hoitoa tarjoavana perhepäivähoitajana Ikkalassa, Karisjärventiellä, marraskuussa. Ensimmäinen hoitolapsi Lehtirinteen päivähoidossa aloitti joulukuun alussa, mutta muutama paikka on vielä vapaana.

– Pidän kovasti lapsista ja olen jo pitkään tiennyt, että haluan työskennellä lasten kanssa.

Suonpään piti aluksi jatkaa opintoja, mutta kun omat seitsemän- ja kahdeksanvuotiaat pojat aloittivat koulun, heräsi ajatus kotona työskentelystä.

– Ajatus että vilkkaat pojat hoitaisivat itse itsensä aamulla koulutaksiin ei tuntunut hyvältä, joten kotona tehtävät työt tulivat harkintaan. Päätös tuntuu jo kuukauden kokemuksen jälkeen oikealta, Suonpää hymyilee.

Ensimmäinen lapsi aloitti hoidossa joulukuun alussa

Perhepäivähoitajaksi alkaminen ei ainakaan Suonpään kohdalla tarkoittanut byrokratiaviidakkoa ja paperisotaa, vaan asia hoitui Lohjan kaupungin kanssa erittäin sujuvasti.

– Olin yhteydessä Lohjan kaupunkiin ja ilmoitin että olen käytettävissä. Lohjan kaupunki ei välitä hoitolapsia yksityisiin hoitopaikkoihin, mutta hoitopaikan tarpeessa oleville nekin listataan.

Päivää ilmoituksen jälkeen tulikin jo ensimmäinen soitto. Kolmevuotiaan Oskarin perhe oli ollut kaupunkiin yhteydessä ja heillä oli vuorohoidon tarve.

– Tällä seudullakin on perhepäivähoitajia, mutta heillä hoitoa on tarjolla lähinnä normaalien työaikojen puitteissa, erikoisuutenani on tarjota vuorohoitoa.

Lapsi voi siis tarvittaessa jäädä hoitoon myös yöksi, joka helpottaa paljon tilannetta sellaisilla, joilla on töissä yövuoroja tai vuoroja jotka päättyvät hyvin myöhään.

– Mikäli lasta ei päästä illalla ajoissa hakemaan, on parempi että hän jää yöksi.

Lue lisää torstain 10.1. Karkkilan Tienoosta!

Einien perheeseen syntyy pian kuudes lapsi

Kotiäiti Iina Eini odottaa viimeisillään kuudetta lastaan. Laskettu aika on 20.1.2019. Isosisarukset kymmenevuotias Eero, kuusivuotias Anni, kolmevuotias Martti (peiton alla), kahdeksanvuotias Saara ja puolitoistavuotias Reino (äidin sylissä) kertovat odottavansa innolla uutta sisarusta. Perheen isä Mikko Eini puuttuu kuvasta siksi, että on töissä.

Suurperheen perustaminen ei vaadi vakaumusta

Noin 15 vuotta sitten, kuukauden seurustelun jälkeen, teki Mikko Eini tuoreelle tyttöystävälleen Iinalle selväksi seurustelun luonteen ilmoittamalla, että suhde ei tule johtamaan perheen perustamiseen.

Vaan toisin kävi. Tammikuussa 2019 Einien perheeseen on syntymässä kuudes lapsi. Näillä näkymin lapsi tulee olemaan Karkkilan tämän vuoden ensimmäinen vauva.

– Muutto Vantaalta Karkkilan Haavistoon omakotitaloon johti siihen, että yllättäen halusimme jälkikasvua, kertaa Iina ja täsmentää, että suunnitelmaan kuului hankkia kaksi lasta.

Mitäs läksit?

Kukaan ei ihmetellyt yllättävää käännettä perustaa perhe ennen kuin Iina odotti kolmatta lasta. Sen jälkeen ympäristön ymmärrys on ollut koetuksella.

– On kysytty, että onko teillä joku vakaumus ja epäilty, että valintani ei ole vapaaehtoista, hämmästelee Iina ja naurahtaa, että kysymys on yhtä mieletön kuin, että hän kysyisi onko yhden lapsen perheessä jokin vakaumus estänyt tekemästä lapsia enempää.

Iinan mukaan syy suurperheen perustamiseen ei ole sen kummempi kuin, että lapsista on vanhemmilleen niin iso ilo ja riemu.

– En minä sitä sano ettei lapsista olisi myös työtä ja vaivaa, mutta kuka on sanonut, että elämän tulisi olla aina helppoa?

Iina tietää, että suurperheen äidin ei odoteta sanovan tätä kuitenkaan ääneen.

– Empatiaa ei saa, vaan se on Kummeli-meininki, että jos on ollut rankempi päivä ja sen sanoo ääneen, saa tylyn vastauksen tyyliin, että mitäs läksit.

Lue lisää torstain 3.1. Karkkilan Tienoosta!

– Karkkila voisi olla värikäs, söpö keskieurooppalaistyylinen pikkukaupunki

Olli Liljegren hankki viime kesäksi Nissanin avoauton. Avoautolla kurvaileminen rentouttaa pitkien työpäivien jälkeen.

Auto-Kehän yrittäjä Olli Liljegrenin mielestä Karkkilan pitää erottua nykyistä paremmin muista paikkakunnista

– Näen Karkkilassa enemmän hyvää kuin huonoa. Karkkilalla on paljon mahdollisuuksia, jo pelkästään sijaintinsa vuoksi, sanoo Auto-Kehän 60-vuotias yrittäjä Olli Liljegren.

Autokauppias on kuitenkin myös huolissaan. Liljegreniä huolettaa Karkkilan vuosia jatkunut väestömäärän lasku ja kivijalkaliikkeiden kuihtuminen.

– Tyhjät liikehuoneistot ovat lohduttoman näköisiä. Kivijalkaliikkeiden kuihtuminen ei ole vain Karkkilan ongelma. Mutta kuihtumiseen ei tarvitse tyytyä. Karkkilassa voisi olla yhä kukoistavaa kivijalkakauppaa, sen edellytyksenä on väestömäärän kasvu.

Keskieurooppalaisen tyylinen

Karkkilassa on kuluneen syksyn aikana pohdittu, miten Karkkilaan saataisiin lisää asukkaita. Olli Liljegrenin mielestä Karkkila voisi erottautua nykyistä paremmin muista paikkakunnista.

– Olin viime talvena Itävallassa eräässä pienessä kaupungissa. Kaupunki oli värikkäin taloin ja kukin saatu kauniin houkuttelevaksi, suorastaan söpöksi. Kaupunkikuva oli niin miellyttävä, että se houkutteli viettämään kaupungissa aikaa.

Lue lisää torstain 20.12. Karkkilan Tienoosta!

Yli sata vuotta Karkkilaa kuvina kirjan kansien väliin

Veljekset Karhumäki oy:n ilmakuva Karkkilan keskustasta 1950-luvulta kertoo, että kuusi kulunutta vuosikymmentä on jättänyt jälkensä. Kuva on Lasse Tavitien uudessa kirjassa, Karkkilan tarina, sata vuotta valokuvissa.

Lasse Talvitien kirjassa lähes 400 valokuvaa Karkkilasta ennen ja nyt

Lasse Talvitien toimittama ja Kustannusliike Lukutoukan kustantama Karkkilan tarina, sata vuotta valokuvissa tuli painosta keskiviikkona ja sitä saa jo ostaa Lukutoukan kirjakaupasta. Lauantaina kirja on myynnissä myös Karkkilan Maaseutunaisten joulumyyjäisissä Pohjanpirtillä. Kirjaa on jatkossa saatavana mahdollisesti myös muualta, Lukutoukan lisäksi.

– Kirja sisältää lähes 400 vanhaa ja uutta valokuvaa ja niille selittävät tekstit. Mukana on runsaasti uusia ilmavalokuvia. Aiheina ovat rakennettu miljöö, ihmiset ja elämänmeno ja niiden muutokset.

Vierekkäin taitetut, samasta paikasta otetut kuvat osoittavat konkreettisesti tapahtuneen kehityksen, Talvitie kertoo.

Kirjassa on yli 200 sivua, se on kovakantinen ja kooltaan vaakatasoinen A4. Kuvat ovat korkealaatuisia väripainoksia, joten se on oikein hyvä lahja Karkkilasta kiinnostuneelle.

– Karkkilan tarina -kirja kertoo valokuvien avulla Karkkilan-Pyhäjärven kehityksestä runsaan sadan vuoden aikana yhden tehtaan ympärille kasvaneesta kylästä tämän päivän omaleimaiseksi pieneksi kaupungiksi. Muutokset näkyvät havainnollisesti rinnakkaisissa vanhoissa ja uusissa valokuvissa. Kuvat tarjoavat myös tuokiokuvia ihmisten elämästä arjessa ja juhlassa ennen ja nyt.

Kaupunkikuva rehevöitynyt

Alkuperäinen idea kirjasta oli rakennetun miljöön muutos, mutta vähitellen kirja sai muotonsa dokumenttina siitä, miten elämä on muuttunut Karkkilassa.

– Kaupunkikuva on luonnollisesti muuttunut vuosikymmenten aikana, mutta paljon vanhaa ja tuttuakin on kaupunkikuvassa jäljellä, Talvitie toteaa.

Lue lisää torstain 13.12. Karkkilan Tienoosta!

Pusulan koululla moninkertaiset juhlat

Pusulan koulun oppilaat esiintyivät juhlassa, jossa juhlistettiin 20-vuotiaan koulurakennuksen lisäksi myös 101-vuotiasta Suomea ja 100-vuotiasta Suoman lippua.

Suomen lisäksi juhlittiin Suomen lippua ja Pusulan koulua

Pusulan koulu juhlisti 20-vuotista taivaltaan 5. joulukuuta. Samalla juhlittiin myös 101-vuotista Suomea ja 100 vuotta täyttävää Suomen lippua.

Päivä aloitettiin koulun pihalta kello 9 perinteisellä kynttiläkulkueella sankarihaudoille, jonka jälkeen nostettiin lippu koulun pihalla. Lipunnoston jälkeen koululaiset lauloivat laulun Suomen lippu.

Varsinainen juhlatilaisuus oli koulun salissa. Juhlan juonsivat koulun oppilaat Jaakko ja Jolanda. Kuudesluokkalaiset Nea ja Nelli kertoivat aluksi Suomen lipusta, jonka jälkeen salissa kajahti komeasti Leijona-laulu.

Pusulan koulun rehtori Ulla Rantanen kertoi koulurakennuksen toistaiseksi lyhyestä historiasta.

– Koulua varten perustettiin suunnittelutyöryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia minkä kokoinen koulun tulisi olla ja mitä toimintoja siellä olisi.

Työryhmä oli tutustunut lukuisiin kouluihin, kuten Tukholman suomalaiseen kouluun.

Lue lisää perjantain 7.12. Karkkilan Tienoosta!

Pääseekö pikkujouluista taksilla kotiin?

Vaikka Karkkilan taksikopilla edelleen päivystetään, lähtevät yöllä kopille jonottamaan enää vain retrohenkiset seikkailijat. Nykyaikaa on, että taksi tilataan etukäteen Lähitaksin Taksini-mobiilisovelluksessa.

Taksikopilla jonottaminen on retroa – taksi tilataan nyt mobiilisti

Toimivalta liikennelupa-asioissa siirtyi 1.7.2018 ELY-keskuksista Trafille. Muutoksen yhteydessä poistuivat taksikiintiöt ja taksa-asetus sekä asemapaikka-, päivystys- ja ajovelvoite poistuvat. Tarkoittaako tämä, että taksin saa enää vain tuurilla? Miten ihmiset pääsevät nyt pikkujouluista kotiin?

– Laki ei velvoita, mutta kyllä meistä aina joku päivystää, lupaa taksinkuljettaja Juha Kääriäinen ja täsmentää, että Karkkilan taksikopilla on yhteisellä päätöksellä sovittu, että toimitaan kuten ennen lakimuutosta ja taksikoppia ei jätetä tyhjäksi.

Vaikka Karkkilan taksikopilla edelleen päivystetään, lähtevät yöllä kopille jonottamaan enää vain retrohenkiset seikkailijat.

– Viime viikolla on avattu Lähitaksin Taksini-mobiilisovellus, joka on maksuton ja helppo tapa tilata taksi pääkaupunkiseudulla sekä muualla Uudellamaalla.

Mobiilisti taksin voi tilata ilman jonotusta ja näet taksin arvioidun saapumisajan kuljettajan kuitatessa tilauksesi sekä saat puhelimeen ilmoituksen, kun taksisi lähestyy valitsemaasi noutopaikkaa.

Lue lisää torstain 29.11. Karkkilan Tienoosta!

Tanhupallo ja Ansa Kynttilä hurmasivat Lastenjuhlissa

Onnelliset kilpailuvoittajat pääsivät tapaamaan Tanhupalloa ennen hänen esiintymistään. Tanhupallo huomasi heti karvamadot ja järjesti niille kokoontumisen.

Arki-illan lastentapahtumassa satamäärin yleisöä

Lasten oikeuksien päivää juhlittiin Karkkilassa tällä kertaa isommassa mittakaavassa, kun Konepajahallissa järjestettiin Lastenjuhlat, joiden esiintyjinä nähtiin viime vuoden Putouksesta tutut lastensuosikit Tanhupallo ja Ansa Kynttilä.

Esiintyjät olivatkin vetovoimaiset, sillä arki-iltana konepajahallille saapui lähes 600 päinen yleisö. Hallissa oli muitakin aktiviteetteja lapsille ja lapsenmielisille, karvamatopajassa sai tehdä itselleen oman karvamadon, lähes samanlaisen kuin Tanhupallolla, piirtämään pääsi lattialle levitettyyn suureen paperiin ja paksulla patjalla kävi kuhina, kun lapset pomppivat sen päällä. Lisäenergiaa sai hakea puffetista.

Ansa Kynttilä esiintyi innokkaalle joukolle joka oli pakkautunut tiiviisti lavan ympärille.

– Mitä kuuluu?

– Hyvää!!

– Appappap, opettaja puhuu!

Kansa sai mitä kansa oli tullut hakemaan. Myös Ansan näyttelijän Ernest Lawsonin itseironiaa.

– Putous on mennyt alaspäin, kaikenmaailman roboti tulleet korvaamaan ihmiset.

Lue lisää torstain 22.11. Karkkilan Tienoosta!

Uusi, aiempaa pienempi seurakuntatalo toisi säästöjä

– Oli päätös mikä tahansa, päätöstä seurakunta talosta ei voi viivytellä. Nykyinen seurakuntatalo haperoituu koko ajan. Asiaa on valmisteltu puolentoista vuoden ajan ja nyt on päätösten aika, sanoo kirkkoherra Hannu Bogdanoff.

Vanhan seurakuntatalon remontoiminen vaatisi kaikkien rakenteiden uusimista

Karkkilan kirkkovaltuutetut tehnevät marraskuun 29. päivä suuren päätöksen purkaa uudempi, 1970-luvulta peräisin oleva seurakuntatalo, ja rakentaa tilalle uusi, pienempi seurakuntatalo. Kirkkoneuvosto käsitteli asiaa keskiviikko-iltana Karkkilan Tienoon mentyä painoon.

– Vertailtuaan eri vaihtoehtojen toiminnallisia, taloudellisia ja maisemallisia hyötyjä rakennustyöryhmä päätyy suosittelemaan seurakuntatalon purkamista ja uuden pinemmän rakentamista. Pienempi rakennus mahdollistaa pappilan korttelin kehittämisen kokonaisuutena, jossa rakennukset, piha ja paikoitusalue muodostavat toimivan, viihtyisän ja kauniin kokonaisuuden, todetaan kirkkoneuvoston esityslistalla.

Pienemmät tilat riittävät

Kirkkoneuvosto perusti kokouksessaan 20.9.2017 rakennustyöryhmän johtamaan seurakuntatalon hankesuunnittelun etukäteisvalmisteluja. Työryhmän asettamisen perustana oli Vahanen Oy:n seurakuntatalolla tekemä rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus, jonka mukaan rakennuksen peruskorjaus on ajankohtainen.

Rakennustyöryhmä aloitti työnsä tekemällä tilakartoituksen nykyisistä toimitiloista. Kartoituksessa tiimit arvioivat, kuinka paljon toimitilaa seurakunta tarvitsee nykyisen laajuiseen toimintaan. Tilakartoituksessa otettiin huomioon, että vanha seurakuntatalo palautuu seurakunnan omaan käyttöön heinäkuussa 2019.

Kartoituksen mukaan kaikki kasvatuspuolen toiminnat pystytään siirtämään seurakuntatalosta vanhalle seurakuntatalolle. Siirron jälkeen seurakunta tarvitsee tilaa toimintaan ainostaan 300- 350 neliötä, kun nykyisen seurakuntatalon koko on 790 neliötä. Tarpeellisia tiloja ovat 120 hengen sali, jonka pystyy osastoimaan kahteen osaan, keittiö sekä eteis- ja saniteettitilat.

Lue lisää torstain 15.11. Karkkilan Tienoosta!

Mitä asioita haluaisit pystyä tekemään vielä satavuotiaana?

Raili Kataisto (edessä) on ollut Karkkilan kaupungin kuntosalilla vanhusten kuntoliikunnan vertaisohjaaja vuodesta 2002. Myös Lea Helenius (takana) toimi aiemmin vertaisohjaajana. Kuntoliikunnan terveysvaikutukset oli naisille ennestään tuttua asiaa, mutta molemmat ovat sitä mieltä, että asioiden kertaaminen oli hyväksi.

Valinta on sinun: haluatko tavata läheisiäsi, päästä sängystä ylös ja käydä itsenäisesti vessassa?

Ikäinsituutin voimaa vanhuudesta suunnittelija Eveliina Hovila luennoi tiistai-iltana Karkkilasalissa aiheesta Iloa ja elinvoimaa liikunnasta. Illan aikana yleisölle kerrattiin liikunnan hyvää tekevät vaikutukset, opittiin tunnistamaan liian vähäisen liikunnan merkit ja saatiin vinkkejä lihaskunnon ja tasapainon kotiharjoitteluun.

– Erinomainen luennoitsija, kehui Lea Helenius luennon jälkeen ja hehkutti, että se on juurikin niin, että luonnossa liikkuminen tekee hyvää.

Vaan luennon aikana Helenius tunsi pistoksen.

– Tunnistin itsessäni kaikki liian vähäisen liikunnan merkit, huolestui Helenius ja hämmästeli miten näin oli päässyt käymään.

– Lopetin kuntosalilla käymisen joitain vuosia sitten ja kuvittelin saavani riittävästi liikuntaa luonnossa liikkumisesta. Nyt luennon aikana havahduin ymmärtämään, että olen laiminlyönyt kaikki lihaskuntoharjoitukset ja minun on palattava kuntosalille!

Liikuntaa lääkkeeksi

– Mitä asioita haluaisit pystyä tekemään vielä satavuotiaana?, kysyi Hovila luennon alkuun ja herätteli yleisöä siihen, että yhä useampi elää satavuotiaaksi ja tulevaisuudessa vieläkin useampi.

– Haluatko tavata läheisiäsi, päästä sängystä ylös ja käydä itsenäisesti vessassa?

Hovila esitti, että näihin tavoitteisiin pääsee vain liikkumalla. Ikääntyminen puolestaan ei ole este liikunnalle, vaan se on syy panostaa liikuntaan.

– 2/3 liikkumisen heikkenemisestä johtuu ihmisen omasta asenteesta ja vain 1/3 on ikääntymisestä johtuvaa. Eli liikkumiskyky paranee vain liikkumalla, luennoi Hovila ja korosti, että aivan vähäinenkin liikunnan määrä tuo positiivia tuloksia.

– Puoli tuntia päivittäistä liikuntaa antaa saman vaikutuksen kuin verenpainelääke. Ulkoilu puolestaan altistaa mikrobeille ja nostaa vastustuskykyä. Liikunta myös lisää lihaskuntoa, edistää ruoansulatusta, parantaa ääreisverenkiertoa ja unen laatua sekä suojaa osteoropoosilta ja muistisairauksilta.

Lue lisää torstain 8.11. Karkkilan Tienoosta!

Tuorilan koulussa kummitteli edesmenneet opettajat

Tuorilan koulun edesmennyt keittäjä Kurppaleena väitti, että ennen vanhaan koulussa syötiin aina ällösoppaa. Kymmenenvuotias Roope ei ollut moisesta moksiskaan, vaan työsni kätensä soppaan. Roopeen asuun kuului vereslihalle ruhjoutunut kasvomaskeeraus.

Sen verran jännää oli, että pienten kammokujalle jouduttiin lisäämään valoa

Tuorilan koulun edesmenneet opettajat nousivat tiistai-iltana haudoistaan kummittellakseen koulun Halloween-yön bileissä. Edesmennyt koulun keittäjä Kurppaleena oli tehnyt bileisiin soppaa.

– Keitin koiran oksennusta ja kärpäsen siipiä, kun joukkoon putosi muutama luu. Nyt ne pitäisi nostaa keitosta pois, selvitti Kurppaleena lapsille ja vakuutti, että ennen vanhaan kouluruoka oli aina tällaista – voi niitä aikoja!

Vuorollaan lapset työnsivät käden ällökulhoon ja kokeilivat löytyykö keitosta luita, mutta ei kukaan sentään keittoa maistanut.

Paljon kiitosta teemasta

Koko kaupungin Halloween-bileet Tuorilan koululle olivat syntyneet koulun opettajien, vanhempien ja oppilaiden yhteistyönä. Tapahtumaa oli mainostettu ennakkoon myös Karkkilan muiden koulujen oppilaille.

– Yleisöä oli ennätysmäärä, huikeat 140 lasta, kertoo bileissä Hurja-Marttana esiintynyt vanhempainyhdistyksen edustaja Marika Kääriäinen ja selvittää, että teemasta tuli paljon kiitosta.

Lue lisää torstain 1.11. Karkkilan Tienoosta!