200-500 neliön rullalautailuhalli Karkkilaan?

Asemansuolle valmistui syksyllä 2014 skeittiparkki, joka on erittäin suosittu. Puistoa käyttävät päivittäin kymmenet lapset sekä nuoret, ja löytyy joukosta myös hieman varttuneempaakin porukkaa. Nyt Karkkilaan halutaan skeittihalli, jotta lajin harrastajat voisivat harjoitella taitojaan myös talvella. Kuva: Karkkilan Rullalautailijat ry.

Hanke palvelisi erityisesti ikäryhmän 10-25 -karkkilalaisnuoria

Rullalautailu, eli skeittaus, on suosiotaan nopeasti kasvattava harrastus Karkkilassa. Reilun kolmen vuoden ajan kesäisin skeittajaat ovat päässeet harjoittelemaan taitojaan Asemansuolle rakennetussa skeittipuistossa, mutta kaupungista puuttuu paikka talviharjoittelulle.
Karkkilan Rullalautailijat ry on viritellyt keskustelun skeittihallin saamiseksi Karkkilaan.
– Etsimme skeittihallille sopivaa, 200-500 neliön kokoista tilaa. Skeittiparkki on löytänyt käyttäjäkuntansa menneenä kesänä ja se on saavuttanut suuren suosion. Puistoa käyttävät päivittäin kymmenet lapset sekä nuoret, ja löytyy joukosta myös hieman varttuneempaakin porukkaa. Haluaisimme tarjota puiston käyttäjille mahdollisuuden harrastaa lajia myös talvella, sanoo Jukka Pekkilä Karkkilan Rullalautailijoista.

Lue lisää Karkkilan Tienoon torstain 12.10.2017 mumerosta.

Karkkilan terveysasemalle 350 neliötä lisää tilaa

Maanantaina Karviaisen päiväpäivystyksen vastaanotto aloittaa toimintansa Karkkilan terveysasemalla näissä uusituissa tiloissa. Karviaisen ylilääkäri Mikko Purhonen on tyytyväinen peruskorjattuihin tiloihin ja perustelee tilojen vastaavan nyt tämän päivän tarpeita.

Päivystys aloittaa uusissa tiloissa maanantaina, marraskuun alkuun mennessä kaikki ovat paikoillaan

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen päiväpäivystyksen vastaanotto aloittaa ensi maanantaina toimintansa Karkkilan terveysaseman peruskorjatuissa tiloissa.
– Päiväaikainen kiireellinen vastaanotto ja lääkäreiden sekä hoitajien ajanvarausvastaanotot muuttavat kaikki nyt viikonlopun aikana uusiin tiloihin siten, että vastaanotto ei missään vaiheessa keskeydy, linjaa Karviaisen ylilääkäri Mikko Purhonen ja selvittää, että jatkossa kaikki edellä mainittu tulee löytymään yhden ison aulatilan ympäriltä.
Marraskuun alkuun mennessä myös muut toiminnot ovat muuttaneet omille paikoilleen. Karkkilan terveysaseman uusittu kahviomyymälä näyttää ensi silmäykseltä viiden tähden hotellivastaanotolta. Uutta ovat myös lääkevarastohuoneen sähköinen kulunvalvonta, ambulanssille oma sisäänkäynti, saattohoitohuoneessa oleva yöpymismahdollisuus omaisille ja oma yhdyskäytävä ruumiskuljetukseen. Vuodeosastolla on tehty vieläkin isompia uudistuksia.
– Kaikissa tiloissa on vesipisteet ja sellaiset tekniset yhteydet, että tarvittaessa nyt kokoustiloina toimivat huoneet on mahdollista muuttaa hoitohuoneiksi tai päinvastoin. Huoneiden välillä on väliovet jotta lääkäri – hoitaja työparitoiminta on sujuvaa ja kaikissa tiloissa on nyt asianmukainen äänieristys. Laboratoriotilojen väliverhot ovat nekin vaihtuneet seiniin ja liukuoviin, luettelee Purhonen ja lisää tiloista löytyvän leikkaussalitasoisen valaistuksen.
Terveysaseman tekninen arvo nousi saneerauksen myötä 2,9 miljoonasta eurosta 9.9 miljoonaan euroon.

Juttu luettavissa Karkkilan Tienoon torstain 5.10.2017 numerosta.

Uusi pienkerrostalo Valtatien ja Pusulantien kulmaan?

Karkkilan kaavoitusarkkitehti Jari Mettälä on luonnostellut, että esimerkiksi tämän näköinen pienkerrostalo voisi sopia kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen Valtatien ja Pusulantien kulmaan. – Valtatien 18 uudisrakennukissa tulee huomioida vesikaton suhde julkisivuun ja samoin rakennusten pituus suhteessa korkeuteen. Suurimmassa osassa nykyisissä kadun varren rakennuksissa korostuu kattopinta. Kattolyhtyjen toteuttaminen sopii kadun varren tyyliin, toteaa Karkkilan kaavoitusarkkitehti Mettälä.

Toisena vaihtoehtona on muuttaa Valtatien ja Pusulantien risteys kiertoliittymäksi

Karkkilan ydinkeskustaan, arvokkaaseen kulttuurimaisemaan Valtatien ja Pusulantien risteykseen saatetaan rakentaa pienkerrostalo. Karkkilan kaupunginhallitus käsitteli maanantai-iltana kaavamuutosta, jossa voitaisiin mahdollistaa maisemaan sopivan pienkerrostalon rakentaminen.
Kulmatontilla sijaitsi aikoinaan niin sanottu Sundellin talo, joka sittemmin paloi. Tontilla on vielä nähtävillä vanhan talon perustuksia.
Toinen vaihtoehto on muuttaa muuttaa Valtatien ja Pusulantien risteys kiertoliittymäksi.
– Kaavaehdotus lähtee nyt lausunnolle ja lausuntojen pohjalta päätetään, kumman vaihtoehdon mukaan edetään. Kiertoliittymä vaatii sen verran paljon tilaa, että käytännössä vaihtoehtoina on pienkerrostalon rakentaminen tai kiertoliittymän rakentaminen, sanoo Karkkilan kaavoitusarkkitehti Jari Mettälä.
Lue juttu kokonaisuudessaan Karkkilan Tienoon torstain 28.9.2017 numerosta.

Kunnantupa huonokuntoinen – purkaminen ainoa vaihtoehto?

Vanhan kunnantuvan kolme alinta hirsikerrosta on käytännössä tuhoutunut, eliöt ovat syöneet hirret piloille.

Rakenteissa hometta ja sädesieniä, rakennus vaatisi isoja remontteja ennen kuin sen voisi ottaa mihinkään käyttöön

Nyhkälänharjun koulun vieressä sijaitseva UL-Pyhäjärven vanha kunnantupa on niin huonokuntoinen, että rakennuksen purkaminen saattaa olla ainoa vaihtoehto. Kaupunki on tehnyt rakennuksessa kuntotutkimusta, ja tulokset ovat selkeät.

– Kunnantuvan rakenteissa on hometta ja sädesieniä. Rakennus vaatisi isoja remontteja ennen kuin sen voisi ottaa mihinkään käyttöön, sanoo Karkkilan tekninen johtaja Ahti Huhtaniska. Hän ei ota kantaa rakennuksen kohtaloon vaan toteaa, että siitä tullaan päättämään kaupunginvaltuustossa myöhemmin. Parhaillaan on menossa kaavamuutostyö, jossa kunnantuvan kohtaloa selvitetään. – Vaihtoehtoja on kolme. Joko kunnantupa siirretään arvoiseensa paikkaan, puretaan tai jätetään nykyiselle paikalle.

– Vanha kunnantupa on niin huonossa kunnossa, että ainoa järkevä vaihtoehto on sen purkaminen, näin sanoo puolestaan kaupunginvaltuutettu Harri Lindfors. Hän kävi viime perjantaina kaupunginvaltuutettu Eino Hellstenin (vas), karkkilalaisen puutaloja hyvin tuntevan Pertti Siilinin ja aktiivisen kaupunkilaisen Markku Sahlstedtin kanssa viime perjantaina tutkimassa, millaisessa kunnossa kiistelty kunnantupa on.

– Rakennuksen siirtämisessä ei ole mitään järkeä. Kolme alinta hirsikerrosta on tuhoutunut, eliöt ovat nakertaneet hirret piloille, sanoo Pertti Siilin.

 Lue koko juttu Karkkilan Tienoon torstain 14.9.2017 numerosta!

Auto-Kehä jälleen Suomen paras Nissan-myyjä

Nissan Nordic Europen toimitusjohtaja Jordi Vila ja Nissan Suomen maajohtaja Anu Eskola onnittelivat Auto-Kehän toimitusjohtaja Olli Liljegrenia parhaan jälleenmyyjän tittelistä. Palkinto jaettiin viime viikolla Kroatiassa Dubrovnikissa.

Auto-Kehälle palkinto oli jo yhdeksäs Nissan Drive -ohjelmassa

Karkkilalainen Auto-Kehä on valittu jälleen Suomen parhaaksi Nissan-jälleenmyyjäksi. Auto-Kehälle palkinto oli jo yhdeksäs Nissan Drive –ohjelmassa.
Nissan Nordic Europe palkitsi jälleen vuoden menestyksekkäimmät jälleenmyyjät. Nissan Drive -ohjelmassa palkitaan vuosittain ne jälleenmyyjät ja jälleenmyyntiliikkeiden työntekijät, jotka ovat onnistuneet erityisesti myynti- ja jälkimarkkinointitoimissaan ja tarjonneet poikkeuksellisen hyvää asiakaspalvelua.
– Auto-Kehä Karkkila on ollut vuosi toisensa jälkeen parhaiden jälleenmyyjien joukossa. Vuoden Nissan-jälleenmyyjä palkinto menee nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin Auto-Kehälle, mikä kertoo meille erittäin sitoutuneesta ja onnistuneesta työstä autojemme parissa. Vahva menestys on ansiota Auto-Kehän pitkäjänteisestä, asiakaslähtöisestä ja omistautuneesta työstä vuosi toisensa jälkeen, kertoo Nissan Suomen maajohtaja Anu Eskola.

Karkkilassa myyty Nissania 37 vuotta
Auto-Kehä Oy on palkittu menestyksestään myös kansainvälisellä tasolla. Vuonna 2007 Auto-Kehä sai ensimmäisenä Nissan Nordic Europe Oy:n toimialueen jälleenmyyjänä Nissan Sales and Service Way (NSSW) Global Award -palkinnon. Vuonna 2015 Auto-Kehä valittiin sekä Pohjoismaiden ja Baltian että Suomen parhaaksi Nissan-jälleenmyyjäksi.
– Olemme myyneet Nissania viimeiset 37 vuotta ja onnistuneet saamaan useita palkintoja. Jokainen niistä on tunnustus henkilökuntamme hyvin tehdystä työstä ja niillä on meille valtava merkitys, sanoo Auto-Kehä Oy:n toimitusjohtaja Olli Liljegren.
– Haluankin jälleen kerran kiittää henkilökuntaamme erinomaisesta työstä. Mutta tietysti myös uskollista asiakaskuntaamme, joille tätä työtä teemme ja joiden avulla olemme tähän pisteeseen päässeet. Jatkamme edelleen toimintamme kehittämistä kaikilla osa-alueilla ja tavoitteemme on jatkossakin pitää asiakkaamme tyytyväisinä, jatkaa Liljegren.

Veeti ja Viljami Jalonen ovat maastopyöräilyn suomenmestareita

Viljami Jalonen on saalistanut kesän aikana useita mitaleja pyöräilyn SM-kilpailuissa.

Veljekset harrastivat aiemmin motocrossia ja se näkyy heidän ajamisessa

Karkkilalaiset Veeti (12) ja Viljami (10) Jalonen voittivat molemmat oman ikäsarjansa suomenmestaruuden heinäkuussa Vantaalla järjestetyissä maastopyöräilyn XCO SM-kisoissa. Kultamitali SM-kisoissa on kova tulos, kun huomioi, että pojat ovat aloittaneet harrastuksen vasta vuosi sitten.
– Olihan se hieman rankkaa, arvioi Viljami ja perustelee, että koko viiden kilometrin mittainen rata piti mennä täysillä.
Vauhti ei poikia kuitenkaan pelota, vaan he käsittelevät maastopyörää kuin motocrosspyörää.
– Pojat harrastivat aiemmin motocrossia ja se näkyy heidän ajamisessa, perustelee isä Jukka Jalonen ja täsmentää, että maastopyöräilyssä keskittyminen on pidettävä etenemisessä, kuten myös motocrossissa.
Pojat osallistuivat myös maantie- ja ratapyöräilyn SM-kisoihin, joista Viljami saalisti rata-ajon M10 sarjassa hopean 2000 metrin matkalta ja pronssin 500 metriltä. Myös maantiepyöräilystä hän nappasi sekä hopea-, että pronssimitalit.

Saivat toteuttaa itseään
Veetin ja Viljamin motocross-harrastus ja sittemmin maastopyöräilyharrastus sai alkunsa heidän isoisän pellolla, Ahmoolla.
– Taatan pellolla he ajoivat mönkijää ja saivat toteuttaa itseään, kertaa Mirva-äiti.
Myöhemmin seitsemänvuotiaana Veeti sai oman motocross-pyörän ja pian isoveljen perässä Viljami. Reilu vuosi sitten pojat saivat myös XCO-maastopyörät.
– Pojat pyöräili lähimetsässä tavallisilla maastopyörillä ja tekivät itse omia ajoratoja, perustelee Mirva.
Alkuun pojat harrastivat rinnan motocrossia ja maastopyöräilyä, mutta pian he päättivät keskittyä yksin maastopyöräilyyn.
– Korson Kaiun maastopyöräkoulun aloittamisen jälkeen syntyi kiinnostus myös kisaamiseen ja aktiivisempaan treenaamiseen, kertaa isä ja kertoo, että samalla mukaan astui yleisurheilu.
– Yleisurheilusta saa monipuolista harjoitusta ja seuratoiminta on aktiivista Karkkilassa. Viime talvena pojat innostuivat Karkkilan Poikien järjestämästä kestävyysjuoksukoulusta, joka antoi hyvän kuntopohjan kesän pyöräilyihin.

Lihapiirakoita ja pasteijoita Karkkilasta Espanjaan

Muun muassa pakastesuklaakakkuja valmistavan Alènin leipomon herkkuja nautitaan viikonloppuna Espanjassa. – Jos Jerezin kilpailu sujuu hyvin, tuotteitamme myydään kauden kaikissa Moto GP -kilpailuissa. Olisihan se hienoa, että ison moottoriurheilulajin arvosarjassa nautitaan karkkilalaisia herkkuja, sanoo toimitusjohtaja Jarkko Alèn.

Alènin leipomon tuotteita tarjotaan viikonloppuna Jerezin Moto GP -kilpailussa

Tuorilassa toimivan Alènin leipomon valmistamia lihapiirakoita ja pasteijoita tarjoillaan tulevana viikonloppuna Espanjan Jerezissä, jossa järjestetään moottoripyörien Moto GP -kilpailu. Espanjassa Moto GP on isompi asia kuin Formula 1, Jerezin kilpailuun odotetaan yli 200 000 katsojaa.
– Tämä on ihan uskomaton juttu. Käsittämätön asia. En olisi vielä hetki sitten uskonut, että tuotteitamme myydään Espanjassa, sanoo toimitusjohtaja Jarkko Alèn.
– Toimitimme kilpailuun tuhansia pasteijoita ja lihapiirakoita. Jännityksellä seuraan, miten tuotteemme kiinnostavat espanjalaisia.

Jatkoa luvassa?
Karkkilalaisleipomolle ovet Moto GP -maailmaan avasi pitkäaikainen yhteistyökumppani.
– Idea esiteltiin minulle ja ensin pidin sitä jopa vitsinä. Mutta hyvin pian kävi ilmi, että meidän tuotteemme todella halutaan Eurooppaan, kertoo Jarkko Alèn.
– Jos Jerezin kilpailu sujuu hyvin, tuotteitamme myydään kauden kaikissa Moto GP -kilpailuissa. Olisihan se hienoa, että ison moottoriurheilulajin arvosarjassa nautitaan karkkilalaisia herkkuja.

Karkkila saamassa jälleen uuden yökerhon

– Ei minua pelota yrittää. Täytyy vain pistää paremmaksi kuin Nummelan tai Lohjan baarit, Tero Arik tuumii.

Tero Arik avaa Bomonti -ravintolansa Karkkilaan kevään aikana

Anttilankadulla sijainneen Ozzy Barin tilalle on tulossa uusi yökerho. Karkkilasta lähtöisin oleva nuori yrittäjä Tero Arik aikoo avata paikalle Bomonti -nimisen ravintolan vielä tämän kevään aikana. Vanhat tarrat lähtivät ikkunoista jo tiistaina, eivätkä sisätilat vaadi Arikin mukaan paljonkaan remontointia.

– Tilat pitää lähinnä siivota. Baaritiskin tiikerikuvio saa kyllä lähteä, Arik naureskelee.

Nimekkäillä esiintyjillä alkuun

Arikin suunnitelmana on saada Bomontin avajaisiin joitakin nimekkäitä esiintyjiä. Hyvin nimien ja avajaistarjouksien myötä hän uskoo ihmisten löytävänä uuteen baariin. Arikia ei pelota, vaikka samalla paikalla on jo useampi ravintolayrittäjä käynyt kokeilemassa.

Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Karkkilassa 5 prosenttia

– Asuntojen keskihinta on noussut, koska hyvä tavara menee huonoinakin aikoina kaupaksi, SKV:n kiinteistönvälittäjä Seppo Väli-Klemelä sanoo.

Kauppojen määrä laski viime vuonna, tänä vuonna nähtävissä piristymistä

Vanhojen asuntojen keskimääräinen neliöhinta nousi Karkkilassa viime vuonna noin viisi prosenttia, 78 euroa neliötä kohden. Vuonna 2013 neliöstä maksettiin keskimäärin 1 524 euroa, viime vuonna keskihinta oli 1 602 euroa. Kiinteistönvälittäjä Seppo Väli-Klemelän mukaan hinnannousu on seurausta talouden heikosta tilanteesta.

– Parempi tavara menee kaupaksi huonoinakin aikoina, sen takia keskihinta nousee. Ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota laatuun, ja laadusta joutuu usein myös maksamaan, Väli-Klemelä sanoo. Hän kuitenkin muistuttaa, että keskihintatilastot hämäävät aina jonkin verran.

– Kaupantekovaiheessa voi tulla tilanteita, että joutuu myymään, eikä ole aikaa odottaa parempaa hintaa.

Tarve ei ole kadonnut

Asuntokauppoja Karkkilassa tehtiin viime vuonna 46 kappaletta, kun edellisvuonna kauppojen määrä oli 50.

– Kyllä kauppoja tehdään huonoinakin aikoina, ei ihmisten tarve uuteen asuntoon ole mihinkään kadonnut. Asunnon odotteluun käytettävä aika on usein rajallinen. Jos perhe kasvaa tai tulle avioero, eivät ihmiset halua yleensä odottaa kovin pitkään, vaan kaupat tehdään sen hetkisellä hinnalla, Väli-Klemelä sanoo. SKV:n Karkkilan toimisto on osa Nummelan toimistoa, joka viime vuonna oli kannattavuudeltaan koko Suomen paras konttori.

– Ainakin oman osuutemme olemme siis hoitaneet hyvin, Väli-Klemelä hymyilee.

Vanhojen asuntojen osalta kaupaksi menee tällä hetkellä vähän suuremmat kerros- tai rivitaloasunnot. Väli-Klemelän mukaan omakotitalojen kauppa on tällä hetkellä erityisen hiljaista.

– Omakotitaloissa on usein remontin tarvetta, ja pankit eivät usein mielellään lähde remontteja rahoittamaan, Väli-Klemelä sanoo.

Vanha joulukuusivarkaus selvisi

DNA -tunnistetutkinta liitetään usein mielikuvissa murhiin ja erittäin vakaviin rikoksiin, mutta selvitetään DNA -tunnisteiden avulla usein arkipäiväisempiäkin rikoksia.

Tällä kertaa DNA osui jo 2009 Lohjalla joulun alla tapahtuneeseen 30.n joulukuusen varkauteen. Varkaan puunkaatopaikalle jättämän limupullon perusteella löytyi nyt DNA osuma. Tekijä ei ollut aiemmin poliisin asiakas, mutta toisen rikoksen teon yhteydessä otetut sormenjäljet natsasivat vanhaan kuusenkaatojuttuun.  DNA ja aika tekivät tehtävänsä.