Halmetoja, Paavilainen ja Suikka aktivoivat miehiä monenlaiseen toimintaan

Puhelimitse seurakunnan talkoohommista tavoitettu Pekka Paavilainen lupautuu mukaan Tienoon minigolfkisaan. Meneillään on seurakunnan navetan väliseinän purku, jossa aktiiviset ÄijäVirtaa-miehet ovat mukana.

Vielä samana päivänä toimeliaat äijät saapuvat minigolfkentälle. Paikalle ilmaantuu karkkilalainen tehokolmikko: Pekka Paavilainen, Pauli Halmetoja ja Esa Suikka, joista jokainen on saanut Eläkeliiton ÄijäVirtaa-koulutuksen.

Kyseessä on ”Miesten oma juttu”, kuten kolmikon T-paitojen selkämyksessä lukee. Kyseinen trio on vetänyt paikkakunnalla monenlaista toimintaa miehille Karkkivirtaa-nimellä. Ideana on lisätä ikääntyvien miesten hyvinvointia ja toimintakykyä.

Retkiä ja puuhastelua

Minigolfmatsiin lähdetään kylmiltään ilman harjoituslyöntejä. Paavilainen aloittaa ja vetäisee saman tien hole in onen luoden paineita muille. Seuraavalla radalla hän joutuukin tekemään seitsemän lyöntiä antaen muka tasoitusta kavereilleen.

– Kirjoita sinne, että kolme hiljaista Karjalan poikaa osallistui peliin, Esa Suikka ehdottaa.

Lue lisää torstain 11.7. Karkkilan Tienoosta!

Syksyllä suuria kehittämisohjelmia Karkkilaan

– Voiko tulla korkkareissa, Tuija Telén kysyy puhelimessa, kun Karkkilan kaupunginjohtajan kiireiseen aikatauluun sovitellaan minigolfpeliä.

Tehokas nainen löytää kalenteristaan pienen raon ja saapuu Vattolan minigolfkentälle tyylikkäässä mekossa ja jakussa. Telén on osallistunut samana päivänä Gumbölen kartanossa kaupunginjohtajien tapaamiseen.

Hän varoittaa kovasta kilpailuvietistään. Edessä on siis mielenkiintoinen peli.

– Rakkaudesta kaupunkiin

Tuija omistaa Green Cardin, mutta aikaa ei juuri ole ollut golfkentille. Ensimmäisellä radalla pallo on mennä kertalaakista sisään.

– Melkein holari, hän innostuu.

Telén jatkaa itsevarmuutta puhkuen. Hän on päättänyt alittaa entisten kaupunginjohtajien Juha Majalahden 46 lyönnin ja hyvän tuttunsa Marko Järvenpään 63 lyönnin tulokset.

– Minäpä laitan sen sitten sinne ykkösellä, Tuija uhoaa kolmannella radalla.

Tilanne on huvittava, sillä kaupunginjohtaja tekee kuin tekeekin näyttävän hole in onen, ja tuuletukset ovat sen mukaiset.

Lue lisää torstain 4.7. Karkkilan Tienoosta!

Vattola II asemakaavaluonnos esiteltiin asukkaille avoimessa kaavaillassa

Karkkilan kaupungintalolla maanantaina järjestetyssä kaavaillassa esiteltiin Vattola II asemakaavaluonnos sekä kuultiin karkkilalaisten ajatuksia luonnoksesta.

– Nyt olemme ideointivaiheessa ja keräämme teiltä näkemyksiä ennen kuin kaava viedään poliittiseen päätöksentekoon, selvitti Karkkilan kaavoituspäällikkö Mariitta Vuorenpää kaavaillan tarkoitusta.

– Kaavoituksen ohjausryhmä on antanut jo omat kommenttinsa. Teidän mielipiteet täydentävät tämän ohjaustyöryhmän kommentteja. Seuraava avoin asukastilaisuus järjestetään, kun kaava on edennyt luonnosvaiheeseen.

Pieniä tontteja

Tilaisuuden alkuun Vuorenpää kertasi Vattolan asemakaavatyön tavoitteet ja alueen ominaispiirteet.

– Kaavan tavoitteena on saada Karkkilaan uudenlaista ja vetovoimaista tonttitarjontaa, täydentää rakentamisen mahdollisuuksia sekä yhtenäistää asemakaavamääräyksiä siten, että asukkaat saavat tasavertaisen kohtelun, luetteli Vuorenpää ja korosti alueessa olevan potentiaalia.

Karkkilan tekninen johtaja Kari Setälä täsmensi tämän päivän vetovoimaisen tonttitarjonnan tarkoittavan nykyistä tarjontaa pienempiä tontteja.

– Työskennellessäni Vihdissä, kaavoitimme Nummelan Sepänpihalle pieniä tontteja ja ne kaikki varattiin heti.

Lue lisää torstain 27.6. Karkkilan Tienoosta!

Karkkilassa ei olla kaukana uuden hallituksen seitsemän vuorokauden hoitoon pääsyn tavoitteesta

– Tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7 pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. THL:n arvion mukaan 7 päivän hoitotakuu edellyttäisi nykyjärjestelmällä toteutettuna 1 600– 2 600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin. Paljon voidaan kuitenkin saada aikaan kehittämällä järjestelmää ja sen toimintaa laaja-alaisesti, lukee uuden Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelmassa.

Vihdin ja Karkkilan sosiaali- sekä terveyspalvelut järjestävällä Karviaisella on jo aiemmin ollut tavoitteena, että vuonna 2020, siis ensi vuonna, kiireettömissä tapauksissa lääkärin vastaanotolle pääsee seitsemän päivän kuluessa.

– Mielestäni tavoitteen kirjaaminen hallitusohjelmaan on hyvä asia. Vihdissä ja Karkkilassa me emme ole mitenkään järjettömän kaukana tästä tavoitteesta. Toimintaa viilaamalla, johon kuuluu muutaman uuden lääkärin palkkaaminen, pystymme tuohon seitsemän päivän tavoitteeseen yltämään, toteaa Karviaisen johtava ylilääkäri Mikko Purhonen.

Odotusaika 16 vuorokautta

Tällä hetkellä Vihdissä ja Karkkilassa kiireettömissä tapauksissa lääkärinvastaanotolle pääsee noin 16 vuorokaudessa, mukana päivissä on myös viikonloput. Arkipäivissä mitattuna odotusaika on noin 11 vuorokautta.

Lääkäriin pääsyn odotusajat ovat viimeisen reilun vuoden aikana vaihdelleet suuresti. Talvella, keväällä ja kesällä 2018 odotusajat olivat 13-23 päivää. Viime syksynä ja talvena odotusajat pitenivät pahimmillaan noin 40 päivään.

Lue lisää torstain 13.6. Karkkilan Tienoosta!

Karkkilan lukion kevään 1969 ylioppilaat kokoontuivat yhteiselle päivälliselle

– Seurasaaressa vastaan käveli koiraansa ulkoiluttava mies ja me tytöt innoissaan haluttiin silittää tuota koiraa. Koira sai kaiken huomiomme niin, että vasta, kun mies kysyi meiltä, että mistä päin olemme tulleet, totesimme miehen olevan presidentti Urho Kekkonen. Hetken mietimme mitä sanoa ja totellakko opettajaa, kunnes vastasimme olevamme Karkkilan lukiolaisia.

Karkkilan kevään 2019 riemuylioppilaat kokoontuivat lauantaina yhteiselle päivälliselle Tehtaanhotellille. Kaukaisimmat päivällisvieraat Karkkilaan olivat saapuneet Saksasta ja Englannista.

– Karkkilan lukion jälkeen lähdin Helsingin kauppakorkeakouluun ja sieltä edelleen Frankfurtin yliopistoon, kertasi Ahmoolta kotoisin oleva Salme Kauffman (o.s. Järvelä.)

Valmistuttuaan diplomiekonomiksi Salme jäi Frankfurtiin, perusti perheen ja työskenteli työuransa kaikki 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa. Myös Vanjärveltä Karkkilan lukioon kulkenut Merja Ansamäki kertoi työskennelleensä 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa.

– Lukion jälkeen lähdin Hyvinkään kauppaoppilaitokseen minkä jälkeen sain työpaikan Forssan Osuuspankista. Myöhemmin suoritin työn ohessa varanotaarin tutkinnon Turun yliopistossa minkä jälkeen työni pankissa jatkui lakiasioiden parissa.

Jäätyään eläkkeelle Ansamäki muutti Forssasta Turkuun.

Lue lisää torstain 6.6. Karkkilan Tienoosta!

Nuori räppäri Joacim esiintyi iltabileissä

Viime lauantaina Karkkilan konepajahallissa pidettiin Lasten Messut. Messuilla esittäytyivät paikalliset lapsiperheille tärkeät yritykset, yhdistykset, urheiluseurat ja muut toimijat, myös harrastusmahdollisuuksia oli esillä.

Illalla messupäivä huipentui koulunpäätösbileillä, jossa alakoululaiset ja yläkoululaiset juhlivat kumpikin omassa pääsyssään hallia, joskin yhdistävänä tekijänä oli esiintyjä, nuori, vasta 16-vuotias, räppäri Joacim.

Messut aukesivat kello 10, jolloin olikin jo hyvin lapsiperheitä liikkeellä. Messualueen keskellä oli lava, jossa oli pitkin päivää ohjelmaa. Karkkilan musiikkikoulun oppilaat esiintyivät, kotimainen vaatemerkki Nosh esitteli tuotteitaan muotinäytöksessä ja mukana olevia tahoja, sekä Joacimia haastateltiin.

Käsitöitä

Kati Heiskari oli tullut messuille Espoosta, oman yrityksensä Bubulan kanssa. Kaikki hänen myymänsä tuotteet ovat itsetehtyjä ja Heiskari kiertää niitä myymässä erilaisissa tapahtumissa.

– Ihan mukavasti on ollut väkeä. Teen käsitöitä opiskelujen ohessa, joten tämä on ihan mukava lisä ja vastapaino opiskelulle.

Bubulan valikoimista löytyy muun muassa virkattuja mattoja, huovutettuja saippuoita, pannulappuja ja muita käsintehtyä sisustus-ja lahjatuotteita.

– Teen myös yöasuja atooppisille lapsille. Sen kanssa ei voi raapia. Idea lähti omasta tarpeesta, niitä ei valmiina saanut mistään.

Yöpuvussa on hihoihin kiinteästi ommellut tumput, ja lahkeeseen ommellut tossut, joten niitä ei saa yöllä pois.

– Näitä voi ostaa myös verkkokaupastani, toukokuun loppuun saa 10 prosenttia alennustakin, Heiskari vihjaa.

Lue lisää torstain 23.5. Karkkilan Tienoosta!

Saukkola-päivä sai vilinää seurakuntakodille

Saukkolan K-kauppias Miikka Landen ideoi ja toteutti koko kylän yhteisen olohuoneen, yhdessä Nummen alueseurakunnan kanssa. Martintupa Saukkolan seurakuntakodilla on avoinna perjantaisin, kello 13.30-15, toukukuun loppuun asti. Seurakunta tarjoaa Martintuvan tilat ja K-kauppias tarjottavat, jotka ovat kävijoille ilmaisia.

Martintuvasta on muodostunut Landenin toivoma koko kylän yhteinen olohuone.

Kesän Martintupa on tauolla, mutta toimintaa jatketaan syksyllä.

– Syksyn jatkosta on jo sovittu, aika ehkä tarkentuu vielä myöhemmin, sen mukaan miten seurakunnan kalenteriin sopii. Keskimäärin täällä on käynyt 30-40 henkeä, Landen kertoo.

– Tulemme toistekin

Marianne Laitinen on ollut Martintuvalla seurakunnan puolesta useana perjantaina.

– Täällä on rupateltu ja lapsille on oma leikkihuone. Seurakunnan työntekijät ovat vuorotelleet täällä.

Martintuvalla on käyny kaikenikäistä väkeä, joita ovat puhuttaneet ajankohtaiset aiheet.

– Ajankohtaisista aiheista on keskusteltu, täällä on vapaamuotoista yhdessäoloa, parikertaa täällä on ollut haitarinsoittajajin, joten musisointia on ollut.

Lue lisää torstain 16.5. Karkkilan Tienoosta!

Perhe pitää tiiviisti yhteyttä

Kolmekymmentäviisi kasvattajana ansioitunutta äitiä saa sunnuntaina valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein. Yksi palkituista on karkkilalainen Raili Vendelin.

– MLL lähetti kirjeen toissa viikolla, ajattelin että se on mainoskirje, mutta sisältö olikin yllätys. Ihmettelin, että millä eväillä?

Luettuaan tiivistelmän elämästään, hän alkoi kuitenkin miettiä, että ehkä se on ansaittu.

– Heti täytettyäni 17 vuotta aloin tehdä väliaikaisen opettajan töitä. Muutimme tuoreen puolisoni Erkki Ahosen kanssa Rautavaaran korpeen, josta oli yhdeksän kilometriä lähimmälle bussipysäkille. Sinne pääsi kävellen tai pyörällä.

Pariskunta opetti kouluissa eri puolella Ylä-Savoa ja Pohjanmaata yhteensä kahdeksan vuotta.

– Satakunnassakin olimme yhden vuoden. Joka kevät teimme uusia hakemuksia ja toimitimme tuberkuloositodistukset ja muut. Joka syksy muutimme uudelle koululle.

Vuonna 1963 tie toi Ul.Pyhäjärvelle, Vaskijärvelle Ilmari Huitin huvilaan, joka toimi kirjailijakotina.

– Silloin olin kotiäitinä. Se oli lapsuuden haaveeni, kuten myös kirjailijan vaimona oleminen. Vuonna 1967 perhe muutti jo toiminnan lopettaneelle Airolan koululle.

Lue lisää tiistain 7.5. Karkkilan Tienoosta!

Jos Karkkilassa joskus sattumoisin päädyttäisiin kuvaamaan lännenelokuvaa, Bremerin vanha myllytupa sopisi täydelliseksi kuvauspaikaksi viileiden cowboyden seikkailulle. Tätä ei voinut olla ajattelematta, kun lauantaipäivää vietettiin länkkäritunnelmissa Ruukkimuseo Senkan ja Suomen Länkkäriseuran yhteistyössä järjestämän pienen seminaarin ja Kino Iglun elokuvanäytöksen muodossa.

Siksi olikin luontevaa, että alan harrastajat ja asiantuntijat Anssi Hynynen, Jurni Nummelin ja Janne Viitala esitelmöivät juuri myllytuvan kiviseinien viileässä suojassa. Paikalle saapunut tiivis joukko lännenelokuvista ja –kirjallisuudesta kiinnostuneita sai kolmen tunnin verran nauttia monipuolisesta katsauksesta länkkäriviihteen historiaan ja tunnetuimpiin merkkiteoksiin.

Spagettiwesternin mestari Sergio Leone oli jenkkiviihteen kasvatti

Lännenelokuvista tuskin voi tänä päivänä puhua mainitsematta elokuvaohjaaja Sergio Leonen genrelle antamaa panosta. Leonen elokuvien asiantuntijana kuultiin länkkäriseuran Anssi Hynystä. Vaikka lännenelokuvien kulta-aikaa juhlittiin 1950-luvulla Hollywoodisa, nosti 1960-luvulla filmatut Leonen Dollaritrilogiaksikin kutsutun elokuvasarjan teokset genren täysin uudelle tasolle. Elokuva Hyvät, Pahat ja Rumat vuodelta 1966 on varmaankin maailman tunnetuin Pohjois-Amerikkaan sijoittuva lännenseikkailu. Siitä huolimatta, että mestariteoksen ohjaaja ei ollut amerikkalainen ja julkaisu osui ajalle, jolloin lännenelokuvien suosion oletettiin hiipuneen ja genren vaipuvan pian unholaan.

– Lännenelokuvat on julistettu kuolleeksi moneen otteeseen, mikä ei kuitenkaan ole pitänyt paikkaansa. Leonen elokuvista haetaan edelleen inspiraatiota. Näitä ohjaajia on muun muassa Quentin Tarantino, Hynynen puolustelee.

Sergio Leone ei ohjannut ensimmäistä italialaista lännenelokuvaa, vaikka yleisesti niin luullaan. Ensimmäinen, La vampira Indiana –mykkäelokuva, julkaistiin jo 1913, ja ohjaajana toimi Leonen isä. Kyseisessä elokuvassa intiaaniroolissa nähtiin hänen äitinsä. Lännenseikkailut ovat siis olleet lähellä Leonea jo tätäkin kautta. Amerikassa tuotetut seikkailut, elokuvat ja sarjakuvat mullistivat nuoren pojan tajunnan. Kotimaiset elokuvat eivät kiinnostaneet, ainoat hänen vakavasti ottamansa seikkailut saapuivat maapallon toiselta puolelta.

Lue lisää perjantain 3.5. Karkkilan Tienoosta!

Lohjan valtuuston I. varapuheenjohtaja Matti Pajuoja arvioi nummipusulalaisten vetoomuksen palveluiden säilyttämisestä vaikuttavan päätöksentekoon

– Kannanotto palveluiden puolesta on asiallinen ja vetoomus päättäjille osoitettiin hyvään aikaan. Nummi-Pusulan alueen asukkaiden huoli lähipalveluista nousee varmasti esille jo toukokuun alussa Lohjan valtuustoseminaarissa, jossa pohditaan talouden säästötoimia, sanoo Lohjan valtuuston I. varapuheenjohtaja Matti Pajuoja (vas).

Hän vastaanotti viime viikon keskiviikon keskiviikkona valtuuston II. varapuheenjohtaja Laura Skaffarin (vihr) kanssa vetoomuksen Nummi-Pusulan palveluiden säilyttämiseksi.

Vetoomuksen allekirjoitti 1 700 Pusulan ja Nummen alueen asukasta sekä joukko yhdistyksiä ja yhteisöjä.

Taustalla taloushuolet

Vuonna 2013 tapahtuneen Nummi-Pusulan ja Lohjan kuntaliitoksen jälkeen Lohja on lakkauttanut Nummi-Pusulasta lukion sekä Koisjärven ja Hyrsylän koulut.

Esillä ovat olleet myös Ikkalan koulun lakkauttaminen, Oinolan hammashoitolan sulkeminen sekä Koisjärven ja Saukkolan päiväkotien sulkeminen.

Esillä on ollut myös Pusulan vuodenosaston sulkeminen.

Lakkautusesitysten taustalla on Lohjan heikko taloustilanne. Kaupungin taloustilanne on niin heikko, että säästöjä pitää löytää tänä vuonna 10-15 miljoonan euron edestä.

Lue lisää torstain 25.4. Karkkilan Tienoosta!