– Väestö ikääntyy, terveysasema säilytettävä Pusulassa

Mehiläinen vastaa Pusulan terveysaseman toiminnasta vielä ainakin tämän vuoden.

Lohjan sopimus Mehiläisen kanssa Pusulan terveysaseman hoitamisesta umpeutuu vuoden lopussa

Pusulalaiset ovat huolissaan terveysasemansa tulevaisuudesta, koska talousvaikeuksissa riutuvan Lohjan kaupungin tasapainottamissuunnitelmissa on ollut esillä Pusulan terveysaseman mahdollinen lakkauttaminen. Huolta ei vähennä se tosiasia, että Lohjan kaupungin ja Mehiläisen välinen sopimus Pusulan terveysaseman toiminnasta umpeutuu kuluvan vuoden lopussa.

Mehiläinen on vuodesta 2018 lähtien vastannut Pusulan terveysaseman toiminnasta.

– Pusulan terveyspalvelut on ulkoistettu Mehiläisen hoidettavaksi terveysasemalla. Pusulalaiset ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä terveysaseman toimintaan. Vuonna 2018 lääkärit vaihtuivat usein, mutta viime vuonna Mehiläinen teki muutoksia, lääkärit vakiintuivat ja toiminnan taso nousi, kiittelee, Pusulan aluetoimikunnan varapuheenjohtaja Liisa Jääskeläinen.

– Viime vuoden aikana Pusulan terveysaseman toiminnasta tuli yhä enemmän kiittävää palautetta, vahvistaa Lohjan terveyspalvelupäällikkö Jari Linden.

Lue lisää torstain 16.1. Karkkilan Tienoosta!

Karkkila on hyvä paikka Tarjoushallille

Tarjoushallissa on kahden euron hintaisia alepöytiä täynnä erilaisia työkaluja. Yrittäjä Sami Kuparinen kertoo pystyvänsä pitämään hinnat alhaalla siksi, että panostaa omaan ostamiseen eli ostaa vain sen mitä saa halvalla.

– Karkkila on alueensa kaupallinen keskus eli kiinnostava paikka yrittäjälle

Karkkilan keskustassa, vanhan Siwan tiloissa aloitti joulun alla toimintansa työkaluja ja taloustavaraa myyvä Tarjoushalli. Miten liiketoiminta Karkkilassa on käynnistynyt?

– Hyvin. Odotukset ovat täyttyneet, kuvailee yrittäjä Sami Kuparinen joulukuun myyntiä ja huomauttaa, että ei tietenkään odota vastaavia asiakasmääriä nyt tulevilta talvikuukausilta.

Työkalujen, sähkötyökalujen ja taloustavaran ohella Halpahallista löytyy myytäviä tuotteita sisustustakka, biljardipöytä, polkupyörätarvikkeita, pressuja, kuplamuovia, kemikaliotuotteita, makeisia ja vaatteita.

– Lähinnä isojen miesten vaatteita, kertoo Kuparinen ja selvittää, että niinkin isoa kuin XXXXXXL.

Tarjoushallissa myytävien tuoteiden yhteinen nimittäjä puolestaan on halpa hinta.

– Meillä ei ole myynnissä kiinteätä valikoimaa, vaan valikoima muodostuu siitä minkä saamme ostetuksi halvalla hinnalla. Näin pystymme pitämään omat ulosmyyntihinnat alhaalla. Työkalujen hinnat puolestaan ovat edullisia myös siksi, että ne eivät ole ammattityökaluja – vaan kuluttajatyökaluja.

Lue lisää Karkkilan Tienoon vuoden 2020 ensimmäisestä numerosta!

Ana Gutierrez Soraisen joulussa yhdistyvät suomalaiset ja nicaragualaiset perinteet

Ana on todellinen jouluihminen. Koti puetaan jouluasuun valoin, koristein ja kukkasin.

– Yhdessäolo jouluna on tärkeää

Ikkalassa sijaitsevan Soraisen omakotitalon piha on kauniisti valaistu. Valoja loistaa pihakuusissa, mutta jouluvalot lisäävät tunnelmaa myös tyylikkäässä kivitalossa. Jo sisään astuessaan saa ihastella korkean tilan luomaa avaruutta, koristevaloja portaikossa ja sen kaiteisiin solmittuja jouluisia rusetteja, jotka talon emäntä Ana Gutierrez Sorainen on askarrellut.

Ana myöntää olevansa todellinen jouluihminen. Jouluvalot viritellään jo marraskuussa, ja koti puetaan jouluasuun vähitellen. Askartelu on peruja Keski-Amerikan Nicaraguassa vietetystä lapsuudesta, jolloin kananmunista tehtiin tonttuja tai väsättiin rusetteja joulukuuseen.

Suomeen tultuaan täkäläiset tavat ovat muodostuneet luontevaksi osaksi Anan joulua, mutta Soraisilla joulunviettoon ripotellaan myös nicaragualaisia mausteita.

Katolisesta jouluperinteestä kiellettyyn jouluun

Anan lapsuudenjouluissa läsnä oli myös äidinäiti, joka oli harras katolilainen. Jouluyön messu ja joulupäivän messu aikaisin aamulla kuuluivat aina asiaan.

– Katolisissa maissa joulu on hyvin keskeinen juhla, jossa uskonnollinen puoli korostuu, Ana toteaa, mutta muistelee erityisesti nuorten juhlineen Nicaraguassa aattona iloisesti jopa tanssiaisissa.

Anan äiti ompeli joka joulu lapsilleen uudet juhlavaatteet. Tyynyn alle oli yön aikana ilmestynyt yllätys. Sitä ei ollut tonttu tuonut, vaan pieni Jeesus-lapsi enkeleiden avustamana.

Ana on pitänyt samaa perinnettä yllä omien lastensa kanssa. Kun hän yritti luopua tästä aikuisten tyttäriensä kohdalla, Uppsalasta lääkäriksi tammikuussa valmistuva Juana ja Helsingissä opiskeleva Liana halusivat ehdottomasti, ettei perinnettä katkaista. Niinpä Ana on siis edelleen hiippaillut jättäen yllätyksiä tyynyn alle niin tyttärilleen kuin pojilleen Carlosille ja Felixille sekä miehelleen Ollille.

Valtavan muutoksen Anan joulunviettoon toi opiskeluaika Kuubassa, jossa joulua ei tuolloin oikeastaan saanut edes viettää. Olo oli itkuinen, ja Ana ikävöi nicaragualaisia jouluperinteitä kuunnellen hiljaa joululauluja opiskelija-asunnossaan.

Lue lisää maanantain 23.12. Karkkilan Tienoosta!

– Ruoka-avun tarve on pysyvää

Karkkilan seurakunnan diakoni Tiina Martin jakoi tiistaina EU-ruokaa. Tällä kertaa yllätyksenä mukaan jaettiin Alenin leipomon lahjoittamia patonkeja.

Ruoka-avun hakemiseen ei liity enää sellaista häpeää kuin vielä muutama vuosi sitten

Reilut 40 karkkilalaista haki EU-ruokakassin Karkkilan seurakuntatalolta tiistaina. Kassissa oli muun muassa säilykkeitä, makaronia, jauhoja ja tällä kertaa myös yllätyksenä tuoretta patonkia, jonka oli lahjoittanut Alenin leipomo.

Karkkilassa säännöllistä ruoka-apua antavat Karkkilan seurakunta ja helluntaiseurakunta. Karkkilan seurakunta jakaa niin sanottua EU-ruokaa ja helluntaiseurakunta. Kuluneen syksyn ajan seurakunta on jakanut EU-ruokaa kerran viikossa, tiistaisin, mutta tammikuussa todennäköisesti ruokaa jaetaan joka toinen viikko.

Helluntaiseurakunta tekeeyhteistyötä Soppari ry:n kanssa. Soppari jakaa Katukappelilla kaupoissa myymättä jääneitä elintarvikkeita kahdesti viikossa.

– Karkkilan seurakunta on jakanut ruokaa 1990-luvulta lähtien. Saamme kaksi kertaa vuodessa ison ruokalähetyksen, jolla pitää pärjätä kuusi kuukautta, sanoo Karkkilan kirkkoherra Hannu Bogdanoff.

Satoja ihmisiä köyhyydessä

Karkkilassa elää köyhyysrajalla tai sen alla satoja ihmisiä. Köyhyys koskettaa suurta joukkoa karkkilalaisia, sillä satojen ihmisen joukossa on vanhempia joiden lapset eivät näy köyhyystilastoissa. Tarkkaa köyhien määrää ei tiedä kukaan.

Köyhyys on yhä useampaa karkkilalaista piinaava asia. Nämä ihmiset joutuvat elämään 300-500 euron kuukausituloilla. Tilastokeskus mittaa köyhyyttä OECD:n ja Eurostatin suosituksen mukaan. Silloin köyhiksi katsotaan ne, joiden vuositulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta. Yksineläjä on köyhä, elleivät tulot ylitä reilua tuhatta euroa kuussa.

Lue lisää torstain 19.12. Karkkilan Tienoosta!

Nyhkälän koulussa opiskeli maanantaista keskiviikkoon joukko kiinalaisia

Nyhkälän koulun kouluruoka maistui kiinalaisille koululaisille. Maanantaina ruokana oli perunat ja nakkikastike, tiistaina perunamuusi ja cheddarkala ja keskiviikkona riisipuuro. Kiinalaiset santsasi ruokaa useamman kerran ja söivät lautaset tyhjiksi. Erityisen paljon vieraita ihastutti maito ruokajuomana.

Opiskelun kohokohdat: puhdas ilma, suomalainen maito, kouluruokailu, mukavat opettajat ja avarat koulutilat

Karkkilan Nyhkälän koulussa opiskeli maanantaista keskiviikkoon joukko kiinalaisia 10-11-vuotiaita koululaisia opettajineen.

– Olimme kuulleet suomalaisesta perusopetuksesta ja siitä syntyi halu päästä Suomeen ja saada aito koulukokemus.

Miten Karkkila ja Nyhkälän koulu valikoitui matkakohteeksenne?

– Kiinan Pekingissä sijaitseva Guomeijiayuan koulu esitti toiveen saada ystävyyskoulun Suomesta. Tältä pohjalta olin yhteydessä Nyhkälän kouluun ja kysyin otetaanko täällä vieraat vastaan, perustelee ulkomaalaisten ryhmien kouluvierailuihin erikoistunut matkanjärjestäjä Na Ma matkatoimistosta Kielotravels.

Ystävyys karkkilalaisten ja kiinalaisten oppilaiden välille syntyi nopeasti.

– Olette olleet hienoja isäntiä ja emäntiä, kehui opettaja Sanna Peromaa oppilaitaan jotka rohkeasti puhuivat vieraille ja ottivat heidät osaksi luokkayhteisöä.

Lue lisää torstain 12.12. Karkkilan Tienoosta!

Pyhäjärven kunnantupaa koskeva päätöksenteko etenee

Kunnantuvan suojelun puolesta kantaa ottaneet Paavo Reinikainen, Raili Kataisto ja Henna Mitrunen osallistuivat tiistain asukastilaisuuteen.

Asukastilaisuudessa kerättiin näkemyksiä kunnantuvan arvoista

Karkkilan Nyhkälän koululla järjestettiin tiistai-iltana Pyhäjärven kunnantuvan päätöksentekoa koskeva asukastilaisuus.

– Kunnantupatilaisuuden tarkoitus on kerätä osallistujien näkemyksiä kunnantupaan liittyvistä arvoista, mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista kaupunginhallitukselle vietäväksi. Vastakkain on talon suojelijoiden/peruskorjaajien ja talon siirtäjien/myyjien näkemys, alusti tilaisuuden koolle kutsunut Karkkilan kaavoituspäällikkö Mariitta Vuorenpää.

– Se mikä on laillista, mikä on arkkitehtoonisen arvon säilymistaso ja mikä on kuntokartoituskunto, niistä emme keskustele, vaan nämä kysymykset jätetään asiantuntijoiden arvioitavaksi.

Kuntokartoitusta illan aikana sivuttiinkin vain sen verran mitä inventaario nykytilanteesta vaati. Vuorenpää toteutti inventaarion esittämällä kuntokartoituksen tuloksia kohta kohdalta ja kysymällä yleisöltä kysymyksen: oletteko samaa mieltä? Yleisöllä oli huomautettavaa nykytilannekuvaukseen vain vähän. Pertti Siilin esitti talon hirsirakenteen sekä alapohjarakenteen olevan esitettyä heikommassa kunnossa.

Todisteeksi alapohjarakenteen puutteista Siilinillä oli esittää valokuvia. Timo Valkas puolestaan toi esille, että yksi talon kateissa oleva koristeellinen ikkuna löytyy talon sisältä.

– Siitä ei ole varmuutta onko talo alkujaankaan koristeltu arkkitehtipiirustusten mukaisesti, täsmensi Vuorenpää.

Lue lisää torstain 5.12. Karkkilan Tienoosta!

Kuka sukeltaa katsomaan onko Pyhäjärven laiturin perustukset turvalliset?

Pyhäjärven laiturin perustuskiviin on syntynyt pienen lapsen mentäviä koloja. Se onko laituri ensi kesänä käyttökelpoinen ja perustukset turvalliset nähdään ensi keväänä.

Laiturin perustuskivissä on jo pienen lapsen mentäviä koloja

Karkkilan Pyhäjärven uimarannan palvelujen ylläpito on toteutettu viimeisen viiden vuoden aikana isoimmaksi osaksi talkoovoimin.

– Kun Pertti Siilin vuonna 2014 muutti Karkkilaan, silloin alkoi tapahtua, kehuu Harri Lindfors kaveriaan jonka innoittamana syntyi Pyhäjärven uimarannan kunnostystöitä hoitava talkooporukka: Pyhäjärven ylittäjät.

Samana vuonna, kun Siilin oli muuttanut Karkkilaan, käynnistyi useamman vuoden kestänyt projekti missä päämääräänä oli turvata uimalaiturin olemassaolo ja turvallisuus. Kallellaan oleva laiturin perustuskivi piti saada oikaistuksi ennen kuin laituri romahtaisi, mikä puolestaan tarkoitti, että ensin oli purettava perustuskiven yläpuolelta osa laituria ja kaksi pukukoppia. Perutuskiven oikaisua edeltävät työvaiheet oli tehty siten, että syksyllä 2016 talkooporukka oli saanut oikaistuksi kiven. Projektiin sisältyi myös portaiden rakentaminen rannalta laiturille, uusien laituriportaiden, kaiteen, hiekoitusastian ja istuinpenkin rakentaminen sekä rantametsän harvennus. Nyt talkooporukan vuosiohjelmaan sisältyy kaikkien edellämainittujen puurakenteiden huolto ja laiturin lumityöt. Vaan valmista ei ole vieläkään.

– Laiturin peruskiven oikaisu oli vain ensiapua tilanteeseen missä laituri oli painumassa alas, kertoo Siilin ja täsmentää, että olemassa olevan laiturin elinkaari on päättymässä.

Lue lisää torstain 28.11. Karkkilan Tienoosta!

Pusulan valokulkue Hyönölästä kirkolle Lucian-päivänä

Satu Aaltonen (vas.) ja Erja Bäckman halusivat osallistua Pusulan valokulkueen suunnitteluun, sillä heitäkin huolettaa Pusulan asema Lohjalla. Pertti Numminen (takana) johti keskustelua, Hanna Marno toimi sihteerinä.

Tarkoituksena saada Lohja muistamaan myös Pusulan asukkaat

Pusulan asema Lohjan hallinnassa on nostanut huolta kylällä. Pusulalaisista tuntuu että Lohjalle kelpaavat Pusulan luonnonvarat, kuten metsät ja lähdevesi, mutta takaisinpäin maaseudulle ei riitä rahaa edes teiden pakkaukseen, tai valaisukseen. Pertti Numminen kutsui joukkoa koolle ja viime lauantaina ihmisiä kokoontui toisen kerran suunnittelemaan 13. joulukuuta järjestettävää valokulkuetta, jolla yritetään saada huomiota asialle myös valtakunnanmediassa.

Kulkue järjestetään Lucian-päivänä, 13. joulukuuta, jolloin talvi on lähes pimeimmillään ja naapurimaassa lauletaan valoa tuovasta neidosta.

– Tämän kokouksen tavoite on suunnitella marssia Hyönälästä kirkolle ja saada Lohja huomaamaan, että täälläkin asutaan, jopa pimeydessä, totesi Numminen.

Numminen tiesi myös kertoa, että Keräkankareella ovat metsäkoneet olleet töissä.

– Metsää on viety ja tukkirekat ovat vetäneet mutaa tielle.

– Erotaan Lohjasta ja liitytään Someroon, siellä myönnetään rakennuslupiakin totesi Antti Taponen heti kokoontumisen alkuun.

Taponen itse oli yrittänyt saada lupaa autotallille, mutta sitä ei ole vielä myönnetty, vaikka tontilla olisi tilaa.

– Seuraavaksi pitää hakea kaavamuutosta. Täällä ei ole edes teollisuushallia, jota voisi vuokrata.

Lue lisää torstain 21.11. Karkkilan Tienoosta!

Seppo Väli-Klemelä viettää syntymäpäivänsä Tyynenmeren saarella

Marja-Leena ja Seppo Väli-Klemelä Windy Cityn huipulla eli 875 North Michigan Avenuella (aikaisemmin John Hancock Tower). Rakennus on pilvenpiirtäjä Chicagon kaupungissa, Yhdysvalloissa. 344 metrin korkeudellaan ja sadalla kerroksellaan se on yksi Yhdysvaltain korkeimmista pilvenpiirtäjistä.

– Muistan miten Äyrästiellä esittelin rivitaloasuntoja ja miten parhaimmillaan asuntonäyttöön saapui kerralla yli tuhat katsojaa. Ihmisiä oli pilvin pimein.

SKV-kiinteistönvälittäjä Seppo Väli-Klemelä viettää 70-vuotissyntymäpäivänsä kahdestaan vaimonsa Marja-Leenan kanssa nimeltä mainitsemattomalla Tyynen valtameren saarella. Matkaohjelmaan kuuluu myös vierailu Chicagossa, Los Angelesissa ja Hollywoodissa.

– Ajattelin varmistaa, että ei tarvitse juhlia, perustelee Seppo Väli-Klemelä ja täsmentää, että mitään vastaanottoa ei ole luvassa sittenkään, kun hän palaa takaisin Suomeen ja Karkkilaan.

Suunnistamisen huipulle

Karkkilassa syntynyt sekä lapsuutensa viettänyt Seppo Väli-Klemelä muistelee elämän Haukkamäessä olleen elämistä ”rajan pinnassa”.

– Asuimme Vanhakylän rajalla missä asuivat tehtaan johtajat perheineen eli minulla oli leikkikavereita eri yhteiskuntaluokista, kertaa Seppo ja täsmentää, että oma isä oli tehtaalla konttoritöissä hinnoittelijana ja isoisä puolestaan oli tehtaan karjakko, mutta työssään niin taitava, että moni oletti hänen olevan eläinlääkäri.

Edesmennyttä isäänsä Seppo puolestaan kuvailee sanoin: hiihtäjä munaskuitaan myöden, mutta myös suunnisti.

– Niin kauan olen suunnistanut, että en muista sellaista aikaa etten olisi suunnistanut. Olin kuusivuotias, kun isä järjesti minulle ja naapurin Ollille suunnistuskilpailun. Lopputulema oli se, että Olli Öster epäili isän näyttäneen minulle kaikki rastit etukäteen.

Lue lisää torstain 7.11. Karkkilan Tienoosta!

Nykyajan kiire tuo painetta suorittaa vanhemmuutta

Varamummo Riitta Salimo kertoo hyvän vanhemmuuden olevan läsnäoloa, ei suorittamista: Eli jos kuvittelee vanhemmuuden olevan sitä, että mennään vauvan kanssa ympäri kyliä, on aina aktiivinen, harrastaa ja leipoo, seuraa sellaisesta helposti riittämättömyyden tunne ja uupumus.

Varamummola tarjoaa lapsiperheille tukilomia ja perhepalveluja

Kolmen lapsen äiti ja kymmenien lasten varamummo Riitta Salimo on vanhemmuuden ammattilainen.

– Työskentelin lastensuojelussa ja mietin, että lapsiperheiden tulisi saada apua ennen lasten huostaanottoa. Ystäväni Outi Kalpio ajatteli samoin. Tältä pohjalta perustimme vuonna 2016 yrityksen Varamummola, kertaa Salimo ja täsmentää, että hypyn yrittäjäksi mahdollisti oma elämäntilanne: lapset olivat jo kouluikäisiä ja aviomies kannustava.

Täyttyi heti

Yritystoiminta käynnistyi Lohjalla Vaanilantalossa kesällä 2017. Kaikki asiakaspaikat täyttyi heti ja yritys joutui myymään eioota. Alkuvuodesta 2018 yrittäjänaiset lähtivät hakemaan uutta taloa mikä löytyi vielä saman vuoden aikana Sammatista. Kesällä 2019 talossa otettiin vastaan uudet asiakkaat. Asiakaspaikkoja molemmissa toimipaikoissa on kuusi. Henkilöstömäärä yrittäjät itse mukaan lukien on seitsemän.

– Yrityksemme on tiettävästi ensimmäinen Suomessa joka tuottaa tukilomia ammattimaisesti. Aiemmin tukilomia ovat tarjonneet vain yksittäiset perheet, kertoo Salimo ja lisää, että tukilomien ohella yrityksen palveluvalikoimaan kuuluu perhetyö, ammatillinen tukihenkilötyö, lapsiperheiden kotipalvelu ja työntekijöiden ohjaus.

Varamummola on siis se paikka mistä saa avun silloin, kun ei ole omaa mummoa tai ystävää joka auttaisi.

– Viikonloput ovat työaikaa milloin talot täyttyy tukilomalla olevista alakouluikäisistä lapsista. Viikot puolestaan on valmiusaikaa milloin tarjoamme tukipalveluja lapsiperheille kotiin ja pyöritämme yrityksen hallintoa, kuvaa Salimo työviikkoaan.

Lue lisää torstain 31.10. Karkkilan Tienoosta!