Karkkipäivillä palkittiin viime vuonna urheilun ja kulttuurin saralla menestyneitä kaupunkilaisia. Vapaa-aikalautakunta halusi kiittää menestyjiä palkitsemalla heidät stipendillä ja kunniakirjalla.

Palkinnot jakoivat vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Anu Frosterus-Setälä ja rehtori Elisa Annala.

– Tämä joukko on kaikessa hiljaisuudessa lisännyt tietoisuutta kaupunkimme olemassaolosta ja sen erinomaisuudesta, Frosterus-Setälä totesi.

– Palkittavat on valittu osittain yhdistysten ehdotusten pohjalta, mutta sääntöön on kirjattu, ettei samalle henkilölle anneta palkintoa kahtena peräkkäisenä vuonna. Myös Karkkilan maineen kohentaminen on ollut tärkeä kriteeri, kun palkintojen saajista on vapaa-aikalautakunnassa päätetty.

Lue lisää tiistain 18.2. Karkkilan Tienoosta!

Tieliikenne ja kaukolämpö tuottavat puolet Karkkilan alueen kasvihuonepäästöistä

Suomen ympäristökeskuksen tuore laskelma kuntien kasvihuonepäästöistä osoittaa, että Karkkilan vuoden 2017 kasvihuonepäästöt per asukasta kohden olivat 7,3 tCO2e, Vihdissä vastaavasti 6,1 tCO2e, Lopella 7,9 tCO2e ja Lohjalla 6,6 tCO2e.

SYKEn laskelman mukaan päästöt olivat vuodesta 2005 vuoteen 2017 vertailuajanjaksolla laskeneet Karkkilassa viisi prosenttia, Vihdissä 12 prosenttia, Lopella 13 prosenttia ja Lohjalla 16 prosenttia. Keskimäärin Uudenmaan kuntien päästöt olivat vähentyneet 11 prosenttia.

SYKEn laskelma osoittaa, että Karkkilassa syntyvistä päästöistä oli peräisin tieliikenteestä (27,6 prosenttia), kaukolämmöstä (22 prosenttia) ja öljylämmityksestä (7,7 prosenttia). Vertailuajanjaksolla kaukolämmön osuus Karkkilan kasvihuonekaasujen aiheuttajana oli lähes tuplaantunut. Vuonna 2005 kaukolämpö tuotti Karkkilan kasvihuonekaasuista 7,6 ktCO2e ja vuonna 2017 vastaavasti 14,3 ktCO2e.

Vuoteen 2005 verrattaessa vähemmän päästöjä Karkkilassa vuonna 2017 synnyttivät maatalous (4,8 ktCO2e), tieliikenne (18 tCO2e), kulutussähkö (4,1 tCO2e), sähkölämmitys (3,3 tCO2e) ja jätteidenkäsittely (3,9 tCO2e). -afs

Lue lisää torstain 13.2. Karkkilan Tienoosta!

Olenko ainoa joka yrittää pelastaa maailman? – Saisivat valtioiden johtajat tehdä jotain

Vuoden 2020 valtakunnallista koulujen ja uutismedian yhteistä sanomalehtiviikkoa vietetään 3.–7.2. teemalla ilmastonmuutos. Tämän sanomalehtiviikon innoittamana Karkkilan Tienoo julkaisee Nyhkälän koulun 5A ja 5C-luokkien mielipidekirjoitukset teemaviikon aiheesta. Kirjoituksista selviää, että lapset ovat ennen kaikkea luonnon monimuotoisuuden puolella ja kantavat huolta eläinlajien sukupuuttoon kuolemisesta.

– Olenko ainoa joka yrittää pelastaa maailman? Miksi kukaan ei tee mitään maailman vuoksi? Kysyy Jemena Pyykönen.

Sampo Mikkolan mukaan se kukaan voi olla vain valtioiden johtajat.

– Minua ei ilmastonmuutos paljon kiinnosta. Saisivat valtioiden johtajat tehdä jotain. -afs

Lue lasten kirjoitukset torstain 6.2. Karkkilan Tienoosta!

– Talvinen viikonloppuloma Karkkilassa oli ihana

Helsinkiläinen bloggaaja Elsa Heiko vietti kahdeksanvuotiaan lapsensa kanssa viikonlopun Karkkilassa ja kirjoitti sen perusteella peräti kaksi kaupunkia imartelevaa kirjoitusta Oi mutsi mutsi -blogiinsa. Heiko oli saanut kutsun Tehtaan Hotelliin ja talvinen Karkkila lumosi parivaljakon täysin.

Heikon perheen toinen koti on Somerniemellä ja Karkkila oli aiemmin tuttu lähinnä bussin ikkunasta katsottuna.

– Viime kesä oli ensimmäinen kerta, jolloin kävin Karkkilassa kirjastossa ja olin ihan ihmeissäni, sillä en tiennyt kauniista ruukkialueen olemassaolosta mitään. Kävin kurkkimassa avoimista ovista ja löysin ruukkialueelta muun muassa Sola-Salin joogatilat, mikä sai kiinnostuksen heräämään entisestään.

Majoittuminen ainoina asukkaina Bremerintalossa oli suuri kokemus. Kartanomaisen rakennuksen sviitti kylpyammeineen ja jääkaapista eväspussissa löytynyt aamupala saivat erityismaininnan blogikirjoituksessa.

– Talvinen viikonloppuloma Karkkilassa oli ihana. Nautimme tosi paljon Tehtaan Hotellin tunnelmasta ja totta kai, kun Karkkilassa oltiin, söimme paljon karkkia.

Pyörällä Pitkälänkoskelle

Tammikuisessa Karkkilassa oli muutakin tekemistä.

– Somen kautta tutuksi tullut Jaska Halttunen käytti meitä pyöräretkellä Pitkälänkoskella, mikä oli yksi viikonlopun parhaista jutuista. Lisäksi ehdimme käymään kirpparilla, Kanto burger & bitesin pop up-ravintolassa, ja leffassa katsomassa uusimman Star Warsin. Reissun lopuksi rauhoituimme Sola-Salin perhejoogassa.

Lue lisää torstain 30.1. Karkkilan Tienoosta!

Lohjan sopimus Mehiläisen kanssa Pusulan terveysaseman hoitamisesta umpeutuu vuoden lopussa

Pusulalaiset ovat huolissaan terveysasemansa tulevaisuudesta, koska talousvaikeuksissa riutuvan Lohjan kaupungin tasapainottamissuunnitelmissa on ollut esillä Pusulan terveysaseman mahdollinen lakkauttaminen. Huolta ei vähennä se tosiasia, että Lohjan kaupungin ja Mehiläisen välinen sopimus Pusulan terveysaseman toiminnasta umpeutuu kuluvan vuoden lopussa.

Mehiläinen on vuodesta 2018 lähtien vastannut Pusulan terveysaseman toiminnasta.

– Pusulan terveyspalvelut on ulkoistettu Mehiläisen hoidettavaksi terveysasemalla. Pusulalaiset ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä terveysaseman toimintaan. Vuonna 2018 lääkärit vaihtuivat usein, mutta viime vuonna Mehiläinen teki muutoksia, lääkärit vakiintuivat ja toiminnan taso nousi, kiittelee, Pusulan aluetoimikunnan varapuheenjohtaja Liisa Jääskeläinen.

– Viime vuoden aikana Pusulan terveysaseman toiminnasta tuli yhä enemmän kiittävää palautetta, vahvistaa Lohjan terveyspalvelupäällikkö Jari Linden.

Lue lisää torstain 16.1. Karkkilan Tienoosta!

– Karkkila on alueensa kaupallinen keskus eli kiinnostava paikka yrittäjälle

Karkkilan keskustassa, vanhan Siwan tiloissa aloitti joulun alla toimintansa työkaluja ja taloustavaraa myyvä Tarjoushalli. Miten liiketoiminta Karkkilassa on käynnistynyt?

– Hyvin. Odotukset ovat täyttyneet, kuvailee yrittäjä Sami Kuparinen joulukuun myyntiä ja huomauttaa, että ei tietenkään odota vastaavia asiakasmääriä nyt tulevilta talvikuukausilta.

Työkalujen, sähkötyökalujen ja taloustavaran ohella Halpahallista löytyy myytäviä tuotteita sisustustakka, biljardipöytä, polkupyörätarvikkeita, pressuja, kuplamuovia, kemikaliotuotteita, makeisia ja vaatteita.

– Lähinnä isojen miesten vaatteita, kertoo Kuparinen ja selvittää, että niinkin isoa kuin XXXXXXL.

Tarjoushallissa myytävien tuoteiden yhteinen nimittäjä puolestaan on halpa hinta.

– Meillä ei ole myynnissä kiinteätä valikoimaa, vaan valikoima muodostuu siitä minkä saamme ostetuksi halvalla hinnalla. Näin pystymme pitämään omat ulosmyyntihinnat alhaalla. Työkalujen hinnat puolestaan ovat edullisia myös siksi, että ne eivät ole ammattityökaluja – vaan kuluttajatyökaluja.

Lue lisää Karkkilan Tienoon vuoden 2020 ensimmäisestä numerosta!

– Yhdessäolo jouluna on tärkeää

Ikkalassa sijaitsevan Soraisen omakotitalon piha on kauniisti valaistu. Valoja loistaa pihakuusissa, mutta jouluvalot lisäävät tunnelmaa myös tyylikkäässä kivitalossa. Jo sisään astuessaan saa ihastella korkean tilan luomaa avaruutta, koristevaloja portaikossa ja sen kaiteisiin solmittuja jouluisia rusetteja, jotka talon emäntä Ana Gutierrez Sorainen on askarrellut.

Ana myöntää olevansa todellinen jouluihminen. Jouluvalot viritellään jo marraskuussa, ja koti puetaan jouluasuun vähitellen. Askartelu on peruja Keski-Amerikan Nicaraguassa vietetystä lapsuudesta, jolloin kananmunista tehtiin tonttuja tai väsättiin rusetteja joulukuuseen.

Suomeen tultuaan täkäläiset tavat ovat muodostuneet luontevaksi osaksi Anan joulua, mutta Soraisilla joulunviettoon ripotellaan myös nicaragualaisia mausteita.

Katolisesta jouluperinteestä kiellettyyn jouluun

Anan lapsuudenjouluissa läsnä oli myös äidinäiti, joka oli harras katolilainen. Jouluyön messu ja joulupäivän messu aikaisin aamulla kuuluivat aina asiaan.

– Katolisissa maissa joulu on hyvin keskeinen juhla, jossa uskonnollinen puoli korostuu, Ana toteaa, mutta muistelee erityisesti nuorten juhlineen Nicaraguassa aattona iloisesti jopa tanssiaisissa.

Anan äiti ompeli joka joulu lapsilleen uudet juhlavaatteet. Tyynyn alle oli yön aikana ilmestynyt yllätys. Sitä ei ollut tonttu tuonut, vaan pieni Jeesus-lapsi enkeleiden avustamana.

Ana on pitänyt samaa perinnettä yllä omien lastensa kanssa. Kun hän yritti luopua tästä aikuisten tyttäriensä kohdalla, Uppsalasta lääkäriksi tammikuussa valmistuva Juana ja Helsingissä opiskeleva Liana halusivat ehdottomasti, ettei perinnettä katkaista. Niinpä Ana on siis edelleen hiippaillut jättäen yllätyksiä tyynyn alle niin tyttärilleen kuin pojilleen Carlosille ja Felixille sekä miehelleen Ollille.

Valtavan muutoksen Anan joulunviettoon toi opiskeluaika Kuubassa, jossa joulua ei tuolloin oikeastaan saanut edes viettää. Olo oli itkuinen, ja Ana ikävöi nicaragualaisia jouluperinteitä kuunnellen hiljaa joululauluja opiskelija-asunnossaan.

Lue lisää maanantain 23.12. Karkkilan Tienoosta!

Ruoka-avun hakemiseen ei liity enää sellaista häpeää kuin vielä muutama vuosi sitten

Reilut 40 karkkilalaista haki EU-ruokakassin Karkkilan seurakuntatalolta tiistaina. Kassissa oli muun muassa säilykkeitä, makaronia, jauhoja ja tällä kertaa myös yllätyksenä tuoretta patonkia, jonka oli lahjoittanut Alenin leipomo.

Karkkilassa säännöllistä ruoka-apua antavat Karkkilan seurakunta ja helluntaiseurakunta. Karkkilan seurakunta jakaa niin sanottua EU-ruokaa ja helluntaiseurakunta. Kuluneen syksyn ajan seurakunta on jakanut EU-ruokaa kerran viikossa, tiistaisin, mutta tammikuussa todennäköisesti ruokaa jaetaan joka toinen viikko.

Helluntaiseurakunta tekeeyhteistyötä Soppari ry:n kanssa. Soppari jakaa Katukappelilla kaupoissa myymättä jääneitä elintarvikkeita kahdesti viikossa.

– Karkkilan seurakunta on jakanut ruokaa 1990-luvulta lähtien. Saamme kaksi kertaa vuodessa ison ruokalähetyksen, jolla pitää pärjätä kuusi kuukautta, sanoo Karkkilan kirkkoherra Hannu Bogdanoff.

Satoja ihmisiä köyhyydessä

Karkkilassa elää köyhyysrajalla tai sen alla satoja ihmisiä. Köyhyys koskettaa suurta joukkoa karkkilalaisia, sillä satojen ihmisen joukossa on vanhempia joiden lapset eivät näy köyhyystilastoissa. Tarkkaa köyhien määrää ei tiedä kukaan.

Köyhyys on yhä useampaa karkkilalaista piinaava asia. Nämä ihmiset joutuvat elämään 300-500 euron kuukausituloilla. Tilastokeskus mittaa köyhyyttä OECD:n ja Eurostatin suosituksen mukaan. Silloin köyhiksi katsotaan ne, joiden vuositulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön mediaanitulosta. Yksineläjä on köyhä, elleivät tulot ylitä reilua tuhatta euroa kuussa.

Lue lisää torstain 19.12. Karkkilan Tienoosta!

Opiskelun kohokohdat: puhdas ilma, suomalainen maito, kouluruokailu, mukavat opettajat ja avarat koulutilat

Karkkilan Nyhkälän koulussa opiskeli maanantaista keskiviikkoon joukko kiinalaisia 10-11-vuotiaita koululaisia opettajineen.

– Olimme kuulleet suomalaisesta perusopetuksesta ja siitä syntyi halu päästä Suomeen ja saada aito koulukokemus.

Miten Karkkila ja Nyhkälän koulu valikoitui matkakohteeksenne?

– Kiinan Pekingissä sijaitseva Guomeijiayuan koulu esitti toiveen saada ystävyyskoulun Suomesta. Tältä pohjalta olin yhteydessä Nyhkälän kouluun ja kysyin otetaanko täällä vieraat vastaan, perustelee ulkomaalaisten ryhmien kouluvierailuihin erikoistunut matkanjärjestäjä Na Ma matkatoimistosta Kielotravels.

Ystävyys karkkilalaisten ja kiinalaisten oppilaiden välille syntyi nopeasti.

– Olette olleet hienoja isäntiä ja emäntiä, kehui opettaja Sanna Peromaa oppilaitaan jotka rohkeasti puhuivat vieraille ja ottivat heidät osaksi luokkayhteisöä.

Lue lisää torstain 12.12. Karkkilan Tienoosta!

Asukastilaisuudessa kerättiin näkemyksiä kunnantuvan arvoista

Karkkilan Nyhkälän koululla järjestettiin tiistai-iltana Pyhäjärven kunnantuvan päätöksentekoa koskeva asukastilaisuus.

– Kunnantupatilaisuuden tarkoitus on kerätä osallistujien näkemyksiä kunnantupaan liittyvistä arvoista, mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista kaupunginhallitukselle vietäväksi. Vastakkain on talon suojelijoiden/peruskorjaajien ja talon siirtäjien/myyjien näkemys, alusti tilaisuuden koolle kutsunut Karkkilan kaavoituspäällikkö Mariitta Vuorenpää.

– Se mikä on laillista, mikä on arkkitehtoonisen arvon säilymistaso ja mikä on kuntokartoituskunto, niistä emme keskustele, vaan nämä kysymykset jätetään asiantuntijoiden arvioitavaksi.

Kuntokartoitusta illan aikana sivuttiinkin vain sen verran mitä inventaario nykytilanteesta vaati. Vuorenpää toteutti inventaarion esittämällä kuntokartoituksen tuloksia kohta kohdalta ja kysymällä yleisöltä kysymyksen: oletteko samaa mieltä? Yleisöllä oli huomautettavaa nykytilannekuvaukseen vain vähän. Pertti Siilin esitti talon hirsirakenteen sekä alapohjarakenteen olevan esitettyä heikommassa kunnossa.

Todisteeksi alapohjarakenteen puutteista Siilinillä oli esittää valokuvia. Timo Valkas puolestaan toi esille, että yksi talon kateissa oleva koristeellinen ikkuna löytyy talon sisältä.

– Siitä ei ole varmuutta onko talo alkujaankaan koristeltu arkkitehtipiirustusten mukaisesti, täsmensi Vuorenpää.

Lue lisää torstain 5.12. Karkkilan Tienoosta!