Nyhkälän koulussa opiskeli maanantaista keskiviikkoon joukko kiinalaisia

Nyhkälän koulun kouluruoka maistui kiinalaisille koululaisille. Maanantaina ruokana oli perunat ja nakkikastike, tiistaina perunamuusi ja cheddarkala ja keskiviikkona riisipuuro. Kiinalaiset santsasi ruokaa useamman kerran ja söivät lautaset tyhjiksi. Erityisen paljon vieraita ihastutti maito ruokajuomana.

Opiskelun kohokohdat: puhdas ilma, suomalainen maito, kouluruokailu, mukavat opettajat ja avarat koulutilat

Karkkilan Nyhkälän koulussa opiskeli maanantaista keskiviikkoon joukko kiinalaisia 10-11-vuotiaita koululaisia opettajineen.

– Olimme kuulleet suomalaisesta perusopetuksesta ja siitä syntyi halu päästä Suomeen ja saada aito koulukokemus.

Miten Karkkila ja Nyhkälän koulu valikoitui matkakohteeksenne?

– Kiinan Pekingissä sijaitseva Guomeijiayuan koulu esitti toiveen saada ystävyyskoulun Suomesta. Tältä pohjalta olin yhteydessä Nyhkälän kouluun ja kysyin otetaanko täällä vieraat vastaan, perustelee ulkomaalaisten ryhmien kouluvierailuihin erikoistunut matkanjärjestäjä Na Ma matkatoimistosta Kielotravels.

Ystävyys karkkilalaisten ja kiinalaisten oppilaiden välille syntyi nopeasti.

– Olette olleet hienoja isäntiä ja emäntiä, kehui opettaja Sanna Peromaa oppilaitaan jotka rohkeasti puhuivat vieraille ja ottivat heidät osaksi luokkayhteisöä.

Lue lisää torstain 12.12. Karkkilan Tienoosta!

Pyhäjärven kunnantupaa koskeva päätöksenteko etenee

Kunnantuvan suojelun puolesta kantaa ottaneet Paavo Reinikainen, Raili Kataisto ja Henna Mitrunen osallistuivat tiistain asukastilaisuuteen.

Asukastilaisuudessa kerättiin näkemyksiä kunnantuvan arvoista

Karkkilan Nyhkälän koululla järjestettiin tiistai-iltana Pyhäjärven kunnantuvan päätöksentekoa koskeva asukastilaisuus.

– Kunnantupatilaisuuden tarkoitus on kerätä osallistujien näkemyksiä kunnantupaan liittyvistä arvoista, mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista kaupunginhallitukselle vietäväksi. Vastakkain on talon suojelijoiden/peruskorjaajien ja talon siirtäjien/myyjien näkemys, alusti tilaisuuden koolle kutsunut Karkkilan kaavoituspäällikkö Mariitta Vuorenpää.

– Se mikä on laillista, mikä on arkkitehtoonisen arvon säilymistaso ja mikä on kuntokartoituskunto, niistä emme keskustele, vaan nämä kysymykset jätetään asiantuntijoiden arvioitavaksi.

Kuntokartoitusta illan aikana sivuttiinkin vain sen verran mitä inventaario nykytilanteesta vaati. Vuorenpää toteutti inventaarion esittämällä kuntokartoituksen tuloksia kohta kohdalta ja kysymällä yleisöltä kysymyksen: oletteko samaa mieltä? Yleisöllä oli huomautettavaa nykytilannekuvaukseen vain vähän. Pertti Siilin esitti talon hirsirakenteen sekä alapohjarakenteen olevan esitettyä heikommassa kunnossa.

Todisteeksi alapohjarakenteen puutteista Siilinillä oli esittää valokuvia. Timo Valkas puolestaan toi esille, että yksi talon kateissa oleva koristeellinen ikkuna löytyy talon sisältä.

– Siitä ei ole varmuutta onko talo alkujaankaan koristeltu arkkitehtipiirustusten mukaisesti, täsmensi Vuorenpää.

Lue lisää torstain 5.12. Karkkilan Tienoosta!

Kuka sukeltaa katsomaan onko Pyhäjärven laiturin perustukset turvalliset?

Pyhäjärven laiturin perustuskiviin on syntynyt pienen lapsen mentäviä koloja. Se onko laituri ensi kesänä käyttökelpoinen ja perustukset turvalliset nähdään ensi keväänä.

Laiturin perustuskivissä on jo pienen lapsen mentäviä koloja

Karkkilan Pyhäjärven uimarannan palvelujen ylläpito on toteutettu viimeisen viiden vuoden aikana isoimmaksi osaksi talkoovoimin.

– Kun Pertti Siilin vuonna 2014 muutti Karkkilaan, silloin alkoi tapahtua, kehuu Harri Lindfors kaveriaan jonka innoittamana syntyi Pyhäjärven uimarannan kunnostystöitä hoitava talkooporukka: Pyhäjärven ylittäjät.

Samana vuonna, kun Siilin oli muuttanut Karkkilaan, käynnistyi useamman vuoden kestänyt projekti missä päämääräänä oli turvata uimalaiturin olemassaolo ja turvallisuus. Kallellaan oleva laiturin perustuskivi piti saada oikaistuksi ennen kuin laituri romahtaisi, mikä puolestaan tarkoitti, että ensin oli purettava perustuskiven yläpuolelta osa laituria ja kaksi pukukoppia. Perutuskiven oikaisua edeltävät työvaiheet oli tehty siten, että syksyllä 2016 talkooporukka oli saanut oikaistuksi kiven. Projektiin sisältyi myös portaiden rakentaminen rannalta laiturille, uusien laituriportaiden, kaiteen, hiekoitusastian ja istuinpenkin rakentaminen sekä rantametsän harvennus. Nyt talkooporukan vuosiohjelmaan sisältyy kaikkien edellämainittujen puurakenteiden huolto ja laiturin lumityöt. Vaan valmista ei ole vieläkään.

– Laiturin peruskiven oikaisu oli vain ensiapua tilanteeseen missä laituri oli painumassa alas, kertoo Siilin ja täsmentää, että olemassa olevan laiturin elinkaari on päättymässä.

Lue lisää torstain 28.11. Karkkilan Tienoosta!

Pusulan valokulkue Hyönölästä kirkolle Lucian-päivänä

Satu Aaltonen (vas.) ja Erja Bäckman halusivat osallistua Pusulan valokulkueen suunnitteluun, sillä heitäkin huolettaa Pusulan asema Lohjalla. Pertti Numminen (takana) johti keskustelua, Hanna Marno toimi sihteerinä.

Tarkoituksena saada Lohja muistamaan myös Pusulan asukkaat

Pusulan asema Lohjan hallinnassa on nostanut huolta kylällä. Pusulalaisista tuntuu että Lohjalle kelpaavat Pusulan luonnonvarat, kuten metsät ja lähdevesi, mutta takaisinpäin maaseudulle ei riitä rahaa edes teiden pakkaukseen, tai valaisukseen. Pertti Numminen kutsui joukkoa koolle ja viime lauantaina ihmisiä kokoontui toisen kerran suunnittelemaan 13. joulukuuta järjestettävää valokulkuetta, jolla yritetään saada huomiota asialle myös valtakunnanmediassa.

Kulkue järjestetään Lucian-päivänä, 13. joulukuuta, jolloin talvi on lähes pimeimmillään ja naapurimaassa lauletaan valoa tuovasta neidosta.

– Tämän kokouksen tavoite on suunnitella marssia Hyönälästä kirkolle ja saada Lohja huomaamaan, että täälläkin asutaan, jopa pimeydessä, totesi Numminen.

Numminen tiesi myös kertoa, että Keräkankareella ovat metsäkoneet olleet töissä.

– Metsää on viety ja tukkirekat ovat vetäneet mutaa tielle.

– Erotaan Lohjasta ja liitytään Someroon, siellä myönnetään rakennuslupiakin totesi Antti Taponen heti kokoontumisen alkuun.

Taponen itse oli yrittänyt saada lupaa autotallille, mutta sitä ei ole vielä myönnetty, vaikka tontilla olisi tilaa.

– Seuraavaksi pitää hakea kaavamuutosta. Täällä ei ole edes teollisuushallia, jota voisi vuokrata.

Lue lisää torstain 21.11. Karkkilan Tienoosta!

Seppo Väli-Klemelä viettää syntymäpäivänsä Tyynenmeren saarella

Marja-Leena ja Seppo Väli-Klemelä Windy Cityn huipulla eli 875 North Michigan Avenuella (aikaisemmin John Hancock Tower). Rakennus on pilvenpiirtäjä Chicagon kaupungissa, Yhdysvalloissa. 344 metrin korkeudellaan ja sadalla kerroksellaan se on yksi Yhdysvaltain korkeimmista pilvenpiirtäjistä.

– Muistan miten Äyrästiellä esittelin rivitaloasuntoja ja miten parhaimmillaan asuntonäyttöön saapui kerralla yli tuhat katsojaa. Ihmisiä oli pilvin pimein.

SKV-kiinteistönvälittäjä Seppo Väli-Klemelä viettää 70-vuotissyntymäpäivänsä kahdestaan vaimonsa Marja-Leenan kanssa nimeltä mainitsemattomalla Tyynen valtameren saarella. Matkaohjelmaan kuuluu myös vierailu Chicagossa, Los Angelesissa ja Hollywoodissa.

– Ajattelin varmistaa, että ei tarvitse juhlia, perustelee Seppo Väli-Klemelä ja täsmentää, että mitään vastaanottoa ei ole luvassa sittenkään, kun hän palaa takaisin Suomeen ja Karkkilaan.

Suunnistamisen huipulle

Karkkilassa syntynyt sekä lapsuutensa viettänyt Seppo Väli-Klemelä muistelee elämän Haukkamäessä olleen elämistä ”rajan pinnassa”.

– Asuimme Vanhakylän rajalla missä asuivat tehtaan johtajat perheineen eli minulla oli leikkikavereita eri yhteiskuntaluokista, kertaa Seppo ja täsmentää, että oma isä oli tehtaalla konttoritöissä hinnoittelijana ja isoisä puolestaan oli tehtaan karjakko, mutta työssään niin taitava, että moni oletti hänen olevan eläinlääkäri.

Edesmennyttä isäänsä Seppo puolestaan kuvailee sanoin: hiihtäjä munaskuitaan myöden, mutta myös suunnisti.

– Niin kauan olen suunnistanut, että en muista sellaista aikaa etten olisi suunnistanut. Olin kuusivuotias, kun isä järjesti minulle ja naapurin Ollille suunnistuskilpailun. Lopputulema oli se, että Olli Öster epäili isän näyttäneen minulle kaikki rastit etukäteen.

Lue lisää torstain 7.11. Karkkilan Tienoosta!

Nykyajan kiire tuo painetta suorittaa vanhemmuutta

Varamummo Riitta Salimo kertoo hyvän vanhemmuuden olevan läsnäoloa, ei suorittamista: Eli jos kuvittelee vanhemmuuden olevan sitä, että mennään vauvan kanssa ympäri kyliä, on aina aktiivinen, harrastaa ja leipoo, seuraa sellaisesta helposti riittämättömyyden tunne ja uupumus.

Varamummola tarjoaa lapsiperheille tukilomia ja perhepalveluja

Kolmen lapsen äiti ja kymmenien lasten varamummo Riitta Salimo on vanhemmuuden ammattilainen.

– Työskentelin lastensuojelussa ja mietin, että lapsiperheiden tulisi saada apua ennen lasten huostaanottoa. Ystäväni Outi Kalpio ajatteli samoin. Tältä pohjalta perustimme vuonna 2016 yrityksen Varamummola, kertaa Salimo ja täsmentää, että hypyn yrittäjäksi mahdollisti oma elämäntilanne: lapset olivat jo kouluikäisiä ja aviomies kannustava.

Täyttyi heti

Yritystoiminta käynnistyi Lohjalla Vaanilantalossa kesällä 2017. Kaikki asiakaspaikat täyttyi heti ja yritys joutui myymään eioota. Alkuvuodesta 2018 yrittäjänaiset lähtivät hakemaan uutta taloa mikä löytyi vielä saman vuoden aikana Sammatista. Kesällä 2019 talossa otettiin vastaan uudet asiakkaat. Asiakaspaikkoja molemmissa toimipaikoissa on kuusi. Henkilöstömäärä yrittäjät itse mukaan lukien on seitsemän.

– Yrityksemme on tiettävästi ensimmäinen Suomessa joka tuottaa tukilomia ammattimaisesti. Aiemmin tukilomia ovat tarjonneet vain yksittäiset perheet, kertoo Salimo ja lisää, että tukilomien ohella yrityksen palveluvalikoimaan kuuluu perhetyö, ammatillinen tukihenkilötyö, lapsiperheiden kotipalvelu ja työntekijöiden ohjaus.

Varamummola on siis se paikka mistä saa avun silloin, kun ei ole omaa mummoa tai ystävää joka auttaisi.

– Viikonloput ovat työaikaa milloin talot täyttyy tukilomalla olevista alakouluikäisistä lapsista. Viikot puolestaan on valmiusaikaa milloin tarjoamme tukipalveluja lapsiperheille kotiin ja pyöritämme yrityksen hallintoa, kuvaa Salimo työviikkoaan.

Lue lisää torstain 31.10. Karkkilan Tienoosta!

Pusulan aluetoimikunnalla on monta rautaa tulessa

Lohjan kyläasiamiehet Paula Ojansuu ja Lotta Paakkunainen osallistuivat Pusulan aluetoimikunnan kokoukseen. Ojansuu kertoi muun muassa, että on kysynyt kirjastosta paikkaa minne sijoittaa Pusulan kyläsuunnitelman infotaulu. Lotta Paakkunainen on myös yksi Lohjan kaupunginvaltuutetuista.

– Meillä on hurja suunnitelma siitä miten Iloniemen pajamuseo siirretään museonmäelle

Pusulan aluetoimikunta kokousti maanantai-iltana PikkuOmenassa. Illan aiheina oli muun muassa pienhankerahan myöntäminen, Lohjan kaupungin säästöpäätökset ja niiden vaikutukset kyliin, kyläsuunnitelmatyön eteneminen, sähköautopilotti- ja energiaomavarainen maaseutu -hankkeet ja yhteistyö ApuOmenan kanssa.

Ottakaa tästä koppi

Pusulan aluetoimikunnan kokouksessa Eläkeliiton Pusulan yhdistykselle myönnettiin 300 euroa pienhankerahaa aiemmin myönnetyn 300 euron lisäksi. Tämän yhteensä 600 euroa eläkeläiset ovat kertoneet käyttävänsä yhdistyksen pikkujoulumatkaan. Pusulan koulun 1-2-luokkien discon järjestämiseen puolestaan myönnettiin 500 euroa.

– Nyt kannustan hakemaan ilmaista rahaa Ykkösakselista, esitti Arja-Leena Puhakka ja perusteli, että aluetoimikunnan vuoden 2019 pienhankerahat on nyt kaikki käytetty, mutta Ykkösakseli ottaa edelleen lokakuun loppuun saakka vastaan avustushakemuksia.

– Ykkösakseli myöntää avustusta 1000-10 000 euron hankkeisiin mistä 50 prosentin omavastuuosuus on mahdollista kattaa talkootyönä, vinkkasi Puhakka ja kehui miten esimerkiksi Lohjan kyläasiamiehet hanke on Ykkösakselin rahoittamana hanke.

Puhakka korosti, että Ykkösakseli ei tue vain asukasyhdustyksiä, vaan myös esimerkiksi urheiluseuroja ja kehotti ottamaan tästä kopin.

Lue lisää torstain 24.10. Karkkilan Tienoosta!

Ala-Emalissa alkaa kesällä 2020 remontti

Ala-Emalissa toimivia yrityksiä ovat muun muassa Högfors-Karkkilan Sairauskassa, Terapiapalvelut Heidi Salo, Sola Sali, Fysioterapia, Kehokuiskaamo, Osteopaatti Markku Korhonen, Faktia Oy, World In A Box ja Mehiläinen. Ensi kesänä Ala-Emalissa alkaa remontti missä viimeiset vuosikymmenet tyhjillään olleet B ja C-rappu (kuvassa) remontoidaan myös käyttöön.

Kehittämisen lähtökohta on siinä millaisille tiloille löytyy kysyntää

Valurinkadulla sijaitseva Kiinteistö Oy Ala-Emalissa alkaa kesällä 2020 remontti.

– Talven aikana on tarkoitus käynnistää suunnittelutyö, mutta se mitä tiloihin tulee, on vielä avoinna. Kaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen, mutta kehittämisen lähtökohta on siinä millaisille tiloille löytyy kysyntää, linjaa yrittäjä Pertti Toikka ja täsmentää, että aivan yhtä hyvin tilat voitaisiin remontoida ravintolayrittäjän tarpeisiin tai vain varastotilaksi jos löytyy hyvä vuokralainen.

Riippumatta siitä millaiseen käyttöön tilat remontoidaan sisäpuolelta, kertoo Toikka varmaa olevan sen, että kiinteistön lämmitysjärjestelmä vaihdetaan kaukolämmöstä maalämpöön ja B- ja C-osan vesikatot remontoidaan.

Valurinkadulla sijaitseva rakennus Ala-Emali on saanut nimensä siitä, että tiloissa emaloitiin aikanaan kylpyammeita. Rakennuksen molemmissa päädyissä sijaitsee nykyisin toimistotiloja, mutta kunnostamattomassa keskiosassa eli B- ja C-rapuissa ovat emalointiuunit vielä paikoillaan. A-rapussa on Mehiläinen ja konttoritiloja. D-rapussa on Toikan omat toimistotilat sekä lukuisia hyvinvointialan yrityksiä ja konttoritiloja.

– Vuokralaisia Ala-Emalissa on nyt kaiken kaikkiaan lähes 20 yritystä. Kolme tilaa on tällä hetkellä vapaana.

Kädestä pitäen

Miten tässä vaiheessa arvioit aikaa taaksepäin hetkeen milloin vastuu Ala-Emalin ja muiden Componentan vanhojen kiinteistöjen kunnossapidosta siirtyi sinulle?

– Täytyy myönttä, että hommaa tuli enemmän kuin osasin odottaa, pohtii Toikka ja täsmentää olevansa edellä mainittujen kiinteistöjen isännöitsijä sekä huoltomies.

Apuna kiinteistöyhtiöissä ja arkea pyörittämässä Toikalla ovat kaksi tytärtä ja vaimo. Vieraita työntekijöitä on yksi remontti- ja huoltomies. Loput tarvittavista töistä kuten kiinteistöjen siivouksen Toikka on hankkinut ostopalveluna.

Syksyn 2019 kehitysprojektina Toikalla oli Karkkilan kaupungintalon alakerrassa sijaitsevan vanhan tehdashallin kunnostaminen pienvarastoiksi ja autopaikoiksi. Taustalla oli näkemys, että tilojen jakaminen ja vuokraaminen paloina on helpompaa kuin löytää 1500 neliön hallille yksi vuokralainen. -af

Vanhustenviikon juhla palasi Nyhkälän koululle

Puheiden jälkeen ohjelmassa oli Karkkilan kaupungin liikunnanohjaaja Anne Paanasen ohjaama tuolijumppa tangon tahtiin.

Unohdetaan ankeat ajat ja nautitaan juhlapäivästä!

Vanhustenviikon juhlaa Karkkilassa juhlittiin perinteiseen tyyliin nauttimalla ensin pullakahvit ja tämän jälkeen moninaista ohjelmaa. Uutta juhlassa oli torstaista tiistaille vaihdettu ajankohta ja uusvanhaa juhlapaikka. Karkkilan vanhusneuvoston puheenjohtaja Anja Kinnusen mukaan juhla siirtyi aikanaan Nyhkälän koulun remontin alta pois Yhteiskoululle ja palasi nyt takaisin siksi, että alakoulussa oppilaiden koulupäivä päättyy yläluokkia aiemmin ja näin vanhusjuhla Nyhkälässä päästiin aloittamaan aiemmin.

– Terveiset Virroilta vanhusneuvoston seminaarista, esitti Kinnunen ja selvitti miten 50 neuvoston yhteistapaaminen oli opettanut ja avannut silmiä.

– Hieman olin kateellinen kuullessani muiden neuvostojen määrärahoista ja vaikuttavasta toiminnasta. Siitä vinkkiä Karkkilan päättäjille, napautti Kinnunen ja totesi, että seminaari antoikin paljon ajatuksia siitä miten kehittää toimintaa Karkkilassa.

Lopuksi Kinnunen linjasi, että pidetään kevytmielinen juhla, unohdetaan ankeat ajat ja nautitaan juhlapäivästä.

Ankeat terveiset

Karkkilan kaupungin terveiset vanhustenviikon juhlaan tuonut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Tallgen toi sittenkin ankeat terveiset.

– Anja sanoi hyvin, että ei synkistellä, mutta on pakko, linjasi Tallgren ja perusteli, että edellisenä iltana oli ollut Karkkilan kaupunginhallituksen kokous.

Lue lisää torstain 10.10. Karkkilan Tienoosta!

– Työn jälki on ollut paras mainos

Reija Saario on koonnut itselleen leikekirjan omasta yrittäjän urastaan. Leikekirjassa on muun muassa valokuva Tammelantiellä sijainneesta kampaamosta.

Reija Saarion halu ryhtyä kampaajaksi johti oman yrityksen perustamiseen 16-vuotiaana

– Minulla oli polte, into ja halu. Tiesin lapsesta lähtien haluavani kampaajaksi. Halu johti siihen, että 16-vuotiaana perustin kampaamon Valtatielle vuonna 1967, kertoo Reija Saario (68).

Hän jatkaa yhä työn tekemistä, vaikka luonnehtiikin yrittävänsä nyt ”harrastepohjalta”. Saario huolehtii asiakkaidensa hiuksista kotinsa yhteydessä Huvilakadun ”letkajenkassa” sijaitsevassa työtilassa.

Kansakoulun jälkeen Saario aloitti kansakoulun jälkeen kampaajaopinnot Helsingissä vuonna 1966. Päivät olivat pitkiä. Työpäivän jälkeen päivä jatkui iltakoulussa ja kotona Karkkilassa Reija kävi vain nukkumassa. Kesäksi Reija sai työharjoittelupaikan Karkkilan Parturi-kampaamo Pipsasta, kunnes jo samana syksynä aloitti yrittäjänä omassa liiketilassa.

– Ensimmäinen liiketilani oli Valtatie kolmessa, samassa tilassa toimii tällä hetkellä Galleria Framille. Kemikaalioliike Aune Valtatiellä oli siirtymässä isompiin tiloihin ja Aune esitti vanhemmilleni, että häneltä vapautuva liiketila olisi hyvä paikka perustaa kampaamoyritys. Tilaa kampaamossa oli 21 neliötä. Koska olin alaikäinen aloittaessani yritystoiminnan, yritys oli ensin äitini nimissä. Yritys siirtyi nimiini tullessani täysi-ikäiseksi.

Kampaamon avajaisia vietettiin 2.11.1967.

– Karkkilassa oli paljon erikoisliikkeitä

1960-luvun Karkkila oli vilkas kauppapaikka.

– Karkkilassa oli paljon erikoisliikkeitä aloittaessani oman kampaamoni toiminnan. Kampaamoni lähistöllä toimi muun muassa Hilja Järvisen turkisliike, Valtatiellä oli myös muun muassa Juslinin Riitan Muovi ja lelu sekä kukkakauppoja.

Saario muistaa karkkilalaisten kauppiaiden ottaneen hyvin vastaan nuoren kampaamoyrittäjän.

Lue lisää tiistain 1.10. Karkkilan Tienoosta!