Voisiko Karkkilaan syntyä Etelä-Suomen joulumaa?

Maisema Takkointieltä on tuorein kuvittaja Ilkka Kylmäkorven joulukorttikuva.

Kuvia Karkkilasta leviää eri puolille maata Ilkka Kylmäkorven kuvituksina Kuvittaja Ilkka Kylmäkorven teokset Karkkilasta somistavat eri puolilla maata myynnissä olevia joulutuotteita, kuten joulusuklaata.

– Vuosi sitten Suklaatila Oy tilasi joulusuklaan kuvitukseksi joulukuviani Tampereelta. Keväällä kysyin heiltä, että tehdäänkö kuvia muistakin kaupungeista? Silloin vastaus oli, etteivät resurssit riitä. Nyt lokakuussa he olivat yhteydessä ja esittivät, että olisi tarve saada vielä tämän joulun sesonkiin uusia suklaakääreen kuvituksia, kertaa Ilkka Kylmäkorpi ja täsmentää, että syksystä tuli kiireinen.

– Soitin heti Mainoskoneen Tuomolle ja sanoin, että nyt pitää reagoida. Nyt joulusuklaan kääreiden kuvituksina löytyy muun muassa Karkkilan Närön silta, Fagerkulla ja Pitkälänkosken laavu, luettelee Kylmäkorpi ja täsmentää suunnitelleensa yhdessä Tuomon kanssa kuvat käärepakkaukseksi teksteineen.

Myös Kaffino Oy:n joulukahvi on kuvitettu kuvilla Karkkilasta ja nämä etiketit on painettu Karkkilan Painopalvelussa. Ilkka Kylmäkorven ensimmäiset joulukuvitukset Karkkilasta syntyivät kolme vuotta sitten. Keväällä 2015 Kylmäkorpi oli yhteydessä Kartoon, joka on yksi Suomen suurimmista korttitaloista ja pian jälkeen ilmestyi sarja joulukortteja myös Turusta ja Vanhasta Raumasta. Vuotta myöhemmin omat joulukortit saivat Tampere ja Helsinki. Nyt myös Porvoosta ja Kuopiosta on toteutettu sarja joulukortteja.

– Remontoin vuosi sitten pihasaunan yhteyteen työhuoneen, mutta nyt olen joutunut palaamaan takaisin olohuoneeseen. Siksi, että työtila on muuttunut lähettämöksi, kertoo Kylmäkorpi ja täsmentää, että tilassa ei mahdu työskentelemään, kun se on täynnä joulukortteja.

– Kun marraskuussa Uusimaa-lehdessä ilmestyi juttu joulukorteista joita olen tehnyt Porvoosta, sain sen jälkeen Porvoosta 130 eri korttitilausta. Kortit Porvoosta olenkin ehtinyt myydä loppuun jo kahteen kertaan, yllättää Kylmäkorpi ja paljastaa sittenkin myyneensä suhteessa eniten joulukortteja Kuopiosta.

Lue lisää perjantain 8.12. Karkkilan Tienoosta!

Pyhäjärven uimarannalle halutaan yleinen sauna

Keskustan valtuutettu Raino Velin esittää yleisen saunan rakentamista Vattolaan Pyhäjärven uimarannalle. Velinin mukaan sauna lisäisi karkkilalaisten virkistysmahdollisuuksia.
– Sauna lisäisi karkkilalaisten virkistysmahdollisuuksia

Pyhäjärven rannalla Vattolassa on Karkkilan kaupungin yleinen,
suosittu uimaranta.
Nyt uimarantaan halutaan yleinen sauna. Keskustan valtuustoryhmä ja kymmenen muiden puolueiden valtuutettua esittää valtuustoaloitteella yleisen saunan rakentamista Vattolan uimarannalle.
– Pyhäjärven rannassa on kaupungilla hyvä uimaranta. Uimakausi jää toisinaan säästä johtuen lyhyeksi ja muulloinkin sitä voidaan pidentää rakentamalla sauna rannalla kävijöiden käyttöön. Sauna lisäisi karkkilalaisten virkistysmahdollisuuksia, sanoo valtuutettu Raino Velin (kesk).
Karkkilan tekninen johtaja Ahti Huhtaniska sanoo, että sauna-asiassa on paljon selvitettävää.
– Tällä hetkellä ranta-alueen kaava ei mahdollista saunan rakentamista. Kaava-asian ja rakennusluvan lisäksi pitää selvittää, voisiko saunahankkeen yhteydessä korvata rannan nykyisen, huonokuntoisen kioskirakennuksen.

Lue lisää Karkkilan Tienoon torstain 30.11. numerosta!

– Karkkilan valimo yhä raskaasti vajaalla käytöllä

Componentan Karkkilan valimo työllistää noin 200 ihmistä. Kuva: Componenta.
Valimoyhtiö Componenta yrittää saada Karkkilaan lisää asiakkaita

Talouden taantuman kääntyminen nousukaudeksi ei ole parantanut ainakaan vielä Karkkilan valimon työtilannetta. Valimoyhtiö Componentan tilauskanta on kasvanut vain yhden prosentin verran sekä Karkkilan että Porin valimoilla.
– Ongelmana on, että Karkkilan valimo on yhä raskaasti vajaalla käytöllä. Se, että Karkkilan valimon asiakkailla menee nyt paremmin, ei näy valimon kasvavana tilauskantana, sanoo Karkkilan valimon omistavan Componentan toimitusjohtaja Harri Suutari.
Suutarin mukaan Componenta panostaa Suomessa Karkkilan ja Porin valimoihin.
– Pyrimme saamaan Karkkilan valimolle lisää asiakkaita, kiteyttää Suutari.
Karkkilan valimo työllistää vajaat 200 ihmistä.
Componentan tulos nousi tammi-syyskuussa voitolliseksi, tulos oli 2,1 miljoonaa euroa. Componenta on kärsinyt viime vuosina suurista taloudellisista vaikeuksista.

Lue lisää torstain 23.11. Karkkilan Tienoosta!

Lyydiat lauloivat Elämäni miehiä -konserteissa

Milla Malmberg (vas.), Aila Fast, Satu Lehtonen ja Mia Flygar eläytyvät miettimään hyvää, pahaa, rumaa miestä. Kuva: Antti Lehtonen

Isänpäiväviikonloppuna kaksi konserttia

Kulttuuriyhdistys Lyytin lauluyhtye Lyydiat lauloivat elämänsä miehistä isänpäiväviikonloppuna kahdessa Elämäni miehet -konsertissa Nyhkälän koululla.
Molempiin konsertteihin saapui mukavasti yleisöä, lauantaina jättiläisenportaat olivat tupaten täynnä ja sunnuntainakin väkeä oli paikalla mukavasti, vaikka isänpäivä vaikuttikin varmasti monen aikatauluun.
Konsertissa kuultiin lauluja miehistä ja miesten merkityksestä. Lauluissa edettiin samassa järjestyksessä kuin elämäkin etenee, nuoruudesta alkaen, aina vanhuuteen. Kappalevalintoja tehtiin ensin ryhmänä ideoiden, jonka jälkeen Milla Malmberg ja Anna Tallgren yhdessä valitsivat esitettävät kappaleet, niin että ne muodostivat tarinan.
Lyydioita, jossa lauloivat Aila Fast, Mia Flygar, Anu Pirja Frosterus, Satu Lehtonen, Milla Malmberg, Mari Nurminen, Soile Närhi ja Elina Tuomi, säesti taitava orkesteri, jossa Anna Tallgren soitti pianoa, Elisa Virva-Auvinen bassoa, Emilia Taimen rytmisoittimia, sekä solistinakin kuultu Soile Närhi harmonikkaa.

Lue lisää torstain 16.11. Tienoosta!

Mäntyniemen Designpalvelut Oy aloittaa toimintansa Ikkalassa

Lavastaja Lauri Ikäheimonen on ryhtynyt yrittäjäksi. Ikäheimosen yritys Mäntyniemen Desingpalvelut Oy on rekisteröity syyskuussa 2017 ja se aloittaa tällä viikolla toimintansa Lohjan Ikkalassa. Yrityksen toimisto sijaitsee yrittäjän kodissa Mäntyniemessä.
– Yrittäjäksi ryhtyminen ei ole riski, vaan haaste ja mahdollisuus!

Viimeiset 20 vuotta lavastajana, esimiehenä ja lavastuksen lehtorina säännöllistä kuukausipalkkaa nauttinut Lauri Ikäheimonen on ryhtynyt visuaalisen- ja teknisen suunnittelun alalle yrittäjäksi. Yritys Mäntyniemen Desingpalvelut Oy on rekisteröity syyskuussa 2017, huomenna – perjantaina päättyy yrittäjäkurssi ja käynnistyy varsinainen yritystoiminta.
– Olen äärettömän innoissani, paljastaa Ikäheimonen ja päättää, että yrittäjäksi ryhtyminen ei ole riski, vaan haaste ja mahdollisuus.
– Täytyyhän tämäkin saada elämän aikana kokea.
Lokakuussa Ykkösakseli myönsi uudelle yritykselle investointitukea tietokoneen, ohjelmistojen, 3D-skannerin ja 3D-tulostimen hankintaan. Tuen osuus on 20 prosenttia yrityksen investointien yhteensä 14 000 euron kustannusarviosta.
Mäntyniemen Designpalvelut tarjoaa tilasuunnittelua ja lavastuspalveluja vaativiin kohteisiin: tuotantoyhtiöille, teattereille, oopperaan, yrityksille, tapahtumatuottajille, messu- ja markkinointiprojekteihin. Perinteisten lavastusmenetelmien ohella yritys tarjoaa virtuaalilavastamisen palveluja.

Lue lisää Karkkilan Tienoon torstain 9.11. numerosta.

Sähkön siirtomaksuja uhkaa merkittävä korotus

– Energia-alalle Eurooppaan voimakkaasti tulossa olevat kiinalaiset ovat ymmärtäneet, että pitkällä aikajänteellä sähköverkot ovat hyvä investointi. Tuotto on vakaata vuodesta toiseen, vaikka yksittäisen vuoden tuotto jää alhaisemmaksi kuin monella muulla alalla, sanoo Karkkilan sähkölaitoksen entinen johtaja Kari Laine syyksi sille, miksi kiinalaiset haluavat ostaa Karkkilan sähköverkon.
Karkkilan sähköverkon omistava verkkoyhtiö Elenia saattaa siirtyä kiinalaisomistukseen jopa kolmella miljardilla eurolla

Karkkilalaisten sähkön siirrosta maksama hinta uhkaa nousta merkittävästi, mikäli vireillä oleva verkkoyhtiö Elenian kauppa toteutuu. Karkkilan sähköverkon lähes kokonaan omistava Elenia on kansainvälisen taloustietotoimisto Bloombergin mukaan kiinalaisten energia-alan yritysten kiinnostuksen kohteena. Lähteiden mukaan China Southern Power Grid ja State Grid Corporation of China olisivat valmiita maksamaan Eleniasta jopa kolme miljardia euroa. Elenian mahdollisesta myynnistä kertoi Suomessa ensimmäisenä Taloussanomat. Elenian omistajiin kuuluvat eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sekä Goldman Sachs sekä pääomasijoittaja 3i. Nämä ostivat Elenian Vattenfallilta vuonna 2011. Kauppahinta oli 1,54 miljardia euroa. Elenia Oy:n mahdollinen siirtyminen kiinalaiseen omistukseen voi merkitä sähkön siirtohintojen nousua, arvioi asiantuntija Vaasan Energiainstituutin tiedotuspäällikkö Teemu Närvä. Hän korostaa, etteivät kiinalaiset tule Suomen sähkömarkkinoille hyväntekeväisyyttä tekemään. – Joko mahdollinen yrityskauppa ei tarkoita kuluttajan kannalta mitään tai sitten hinnat nousevat. Yleensä sijoittajat tavoittelevat maksimaalista tuottoa, sanoo Teemu Närvä. Hän on toiminut energiamarkkinoiden tutkijana vuodesta 2000. Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala ei kommentoi mitään mahdolliseen omistajanvaihtumiseen liittyviä asioita. -ew

Lue lisää torstain 2.11. Karkkilan Tienoosta.

Hyvinkäältä Lopen kautta Karkkilaan kulkeva 51 kilometrin pituinen Pikkupässi pyöräilyreitti mukailee vanhan junaradan pohjia.

Kuntien välisellä yhteistyöllä syntyi 51 kilometrin pyöräilyreitti

Pikkupässin pyöräilyreitti valittiin kuukauden ulkoiluteoksi

Hyvinkäältä Lopen kautta Karkkilaan kulkeva 51 kilometrin pituinen Pikkupässi pyöräilyreitti mukailee vanhan junaradan pohjia. Reitti avattiin viime kesäkuussa, ja se on tarkoitettu pyöräilijöille ja kävelijöille.
Reitin varrella olevat infotaulut tutustuttavat kävijät radan varren historiaan. Tauluista paljastuu, miten vuosina 1907–1967 reitillä kulkenut höyryveturi ”Pikkupässi” on ollut hyvin merkittävä koko alueelle. Uusi pyöräilyreitti kertoo radan varren historiaa, mahdollistaa vapaa-ajan- ja lomaliikkumisen Hyvinkään ja Karkkilan välillä sekä edistää samalla alueen työmatkapyöräilyä.
Reitin suunnittelu sai alkunsa jo vuonna 2011 tehdystä valtuustoaloitteesta. Aloitteen takana oli aktiivinen loppilainen, Karkkilassa opettajan työskentelevä Marika Tudeer.
– Aloitteella halusin edistää alueen pyöräilymahdollisuuksia. Minua myös säälitti, että junarata ja sen kiehtova historia oli unohtumassa, kertoo Tudeer.
Tudeerin esimerkistä myös Hyvinkäällä ja Karkkilassa tehtiin valtuustoaloitteet Pikkupässi pyöräreitin puolesta. Kuntien hyväksyttyä aloitteet perustettiin Pikkupässi 1 -esiselvityshanke, jossa selvitettiin reitin toteutusvaihtoehdot ja maanomistusolot. Esiselvityksen eri vaihtoehdoista kunnat valitsivat ”kevyen” linjan, jossa reitti merkitään maastoon, tehdään esitekartta ja www-sivut.
Hyvinkään liikuntapalveluiden suunnittelija Matti Mattila toimi hankkeessa projektipäällikkönä. Apuna työssä oli hankkeen ympärille kasattu ohjausryhmä, jolta Mattila sai tukea ja ideoita hankkeen toteuttamiseen.

Lue lisää Karkkilan Tienoon torstain 26.10. numerosta.

Pahajärvi – Pyhäjärvi – Karkkila -näyttelyssä esillä paljon valokuvia

Karkkilalaiset yritykset ja yhdistykset ovat lahjoittaneet ja lainanneet näyttelyyn esineistöä.

Galleria Bremerissä keskitytään karkkilalaisten ihmisten historiaan

Pahajärvi–Pyhäjärvi–Karkkila -näyttely Pyhäjärven ja Karkkilan historiasta ja nykypäivästä aukesi Suomen Valimomuseon Galleria Bremerissä viime lauantaina.
Näyttely oli avauspäivänään vielä hieman kesken, mutta kun ovet ensi viikonloppuna taas aukeavat yleisölle, on kaikki jo paikallaan.

Näyttelyssä on esillä peräti 230 valokuvaa Karkkilasta ja karkkilalaisista ja se keskittyykin lähinnä karkkilalaisten ihmisten historiaan. Näytteillä on paljon esimerkiksi Karkkilan Ruukkimuseon omistamia Kalle Riikosen ja Allan Riikosen, sekä Matti Pulkkisen ottamia kuvia, jotka eivät ole aiemmin olleet näytillä. Myös muut näyttelyn kuvat on pyritty valitsemaan niin, etteivät ne ole olleet missään esillä aikaisemmin. Yhdessä huoneessa on kuvia joiden henkilöitä ei ole tunnistettu, joten siihen pyydetään jälleen yleisön apua. Tunnistushuone oli käytössä myös keväällä olleessa näyttelyssä ja silloin huikea määrä kuvissa esiintyviä kasvoja sai nimen.

Lue lisää Karkkilan Tienoon torstain 19.10.2017 numerosta.

200-500 neliön rullalautailuhalli Karkkilaan?

Asemansuolle valmistui syksyllä 2014 skeittiparkki, joka on erittäin suosittu. Puistoa käyttävät päivittäin kymmenet lapset sekä nuoret, ja löytyy joukosta myös hieman varttuneempaakin porukkaa. Nyt Karkkilaan halutaan skeittihalli, jotta lajin harrastajat voisivat harjoitella taitojaan myös talvella. Kuva: Karkkilan Rullalautailijat ry.

Hanke palvelisi erityisesti ikäryhmän 10-25 -karkkilalaisnuoria

Rullalautailu, eli skeittaus, on suosiotaan nopeasti kasvattava harrastus Karkkilassa. Reilun kolmen vuoden ajan kesäisin skeittajaat ovat päässeet harjoittelemaan taitojaan Asemansuolle rakennetussa skeittipuistossa, mutta kaupungista puuttuu paikka talviharjoittelulle.
Karkkilan Rullalautailijat ry on viritellyt keskustelun skeittihallin saamiseksi Karkkilaan.
– Etsimme skeittihallille sopivaa, 200-500 neliön kokoista tilaa. Skeittiparkki on löytänyt käyttäjäkuntansa menneenä kesänä ja se on saavuttanut suuren suosion. Puistoa käyttävät päivittäin kymmenet lapset sekä nuoret, ja löytyy joukosta myös hieman varttuneempaakin porukkaa. Haluaisimme tarjota puiston käyttäjille mahdollisuuden harrastaa lajia myös talvella, sanoo Jukka Pekkilä Karkkilan Rullalautailijoista.

Lue lisää Karkkilan Tienoon torstain 12.10.2017 mumerosta.

Karkkilan terveysasemalle 350 neliötä lisää tilaa

Maanantaina Karviaisen päiväpäivystyksen vastaanotto aloittaa toimintansa Karkkilan terveysasemalla näissä uusituissa tiloissa. Karviaisen ylilääkäri Mikko Purhonen on tyytyväinen peruskorjattuihin tiloihin ja perustelee tilojen vastaavan nyt tämän päivän tarpeita.

Päivystys aloittaa uusissa tiloissa maanantaina, marraskuun alkuun mennessä kaikki ovat paikoillaan

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen päiväpäivystyksen vastaanotto aloittaa ensi maanantaina toimintansa Karkkilan terveysaseman peruskorjatuissa tiloissa.
– Päiväaikainen kiireellinen vastaanotto ja lääkäreiden sekä hoitajien ajanvarausvastaanotot muuttavat kaikki nyt viikonlopun aikana uusiin tiloihin siten, että vastaanotto ei missään vaiheessa keskeydy, linjaa Karviaisen ylilääkäri Mikko Purhonen ja selvittää, että jatkossa kaikki edellä mainittu tulee löytymään yhden ison aulatilan ympäriltä.
Marraskuun alkuun mennessä myös muut toiminnot ovat muuttaneet omille paikoilleen. Karkkilan terveysaseman uusittu kahviomyymälä näyttää ensi silmäykseltä viiden tähden hotellivastaanotolta. Uutta ovat myös lääkevarastohuoneen sähköinen kulunvalvonta, ambulanssille oma sisäänkäynti, saattohoitohuoneessa oleva yöpymismahdollisuus omaisille ja oma yhdyskäytävä ruumiskuljetukseen. Vuodeosastolla on tehty vieläkin isompia uudistuksia.
– Kaikissa tiloissa on vesipisteet ja sellaiset tekniset yhteydet, että tarvittaessa nyt kokoustiloina toimivat huoneet on mahdollista muuttaa hoitohuoneiksi tai päinvastoin. Huoneiden välillä on väliovet jotta lääkäri – hoitaja työparitoiminta on sujuvaa ja kaikissa tiloissa on nyt asianmukainen äänieristys. Laboratoriotilojen väliverhot ovat nekin vaihtuneet seiniin ja liukuoviin, luettelee Purhonen ja lisää tiloista löytyvän leikkaussalitasoisen valaistuksen.
Terveysaseman tekninen arvo nousi saneerauksen myötä 2,9 miljoonasta eurosta 9.9 miljoonaan euroon.

Juttu luettavissa Karkkilan Tienoon torstain 5.10.2017 numerosta.