Virpi Lehtosen pyöräposti kulkee ympäri vuoden säällä kuin säällä

Virpi Lehtosen työpäivä alkaa päivittäin kello 6.30 raakalajittelemalla postia, sitten hyllyttämällä ja esivalmistelemalla postit autoileville posteljooneille. Kahdeksantuntisesta työpäivästä kolme tuntia kuluu postipyörällä postin jakamiseen. Työpäivä loppuu seuraavan päivän valmisteluun.

– En odota sään selkenemistä, enkä sateen loppumista, pakkasrajaa ei ole

– Jonkun verran oli sellaista, että asiakkaat epäilivät saaneensa valepostia, kun posti oli jaettu niin epäilyttävänä ajankohtana.

Karkkilalaiselle Virpi Lehtoselle (58) työ polkupyöräposteljoonina on unelmien työ.

– Itsenäinen ja monipuolinen työ, perustelee Virpi ja täsmentää, että vaikka hänet tunnetaan puheliaana ja kovaäänisenä naisena, nauttii hän nyt sellaisesta vapaudentunteesta mitä ei kaupan kassalla voinut milloinkaan tuntea.

– Kassalla asiakaspalvelua tehtiin asiakkaan rytmissä. Posteljoonina kuljen omassa rytmissä.

Silloin alkoi risomaan

Lapsuudessaan Virpi haaveili lentoemännän ja kampaajan ammatista kuten moni muu ikätovereistaan. Kansakoulun jälkeen hän kuitenkin hakeutui emäntäkouluun.

– Lopetin emäntäkoulun kolmen päivän opintojen jälkeen, kertaa Virpi ja paljastaa, että opiskelu sisäoppilaitoksessa kaatui siihen, että oli niin kova koti-ikävä.

Päätös keskeyttää opinnot oli samalla päätös hakeutua töihin.

– Aloitin työt Porintien Kesoilin baarin kassana. Sittemmin työskentelin lehtipainossa, lastenhoitajana, Vattolan kioskin ja liikuntahallin kahvion myyjänä, luettelee Virpi ja täsmentää olleensa aina jossain työssä.

– Unionin kassalta jäin äitiyslomalle. Vuoden äitiysloma puolestaan päättyi siihen, että minua pyydettiin Tennan kassalle ja Unioini suljettiin. Tenna puolestaan muuttui sittemmin Valintataloksi.

Lue lisää tiistain 26.5. Karkkilan Tienoosta!

Karkkilan kevään 2020 primusylioppilas on Sohvi Nikander

Karkkilan kevään 2020 primusylioppilas on karkkilalainen Sohvi Nikander. Ylioppilastutkinnon ohella Sohvi on suorittanut kevään aikana Tanssiopisto Vinhan nyky- ja urban tanssien syventävien opintojen päättötyön.

Opintojen jälkeen toivoisin sijoittuvani työhön ihmisoikeus-järjestöön tai EU:n hallintoon

Karkkilan lukion kevään 2020 primusylioppilas on karkkilalainen Sohvi Nikander (18), joka kirjoitti laudaturit pitkästä englannista ja historiasta, eximian äidinkielestä, keskipitkästä ruotsista, lyhyestä ranskasta, maantiedosta ja yhteiskuntaopista sekä M:n pitkästä matematiikasta.

– Tulos oli odotetunlainen, arvioi Sohvi ja perustelee, että on tehnyt tasaisesti työtä läpi lukion, ollut kiinnostunut kaikesta ja tulokset olleet hyviä.

– Historian, maantiedon ja ruotsin kirjoitin jo viime syksynä ja nyt keväällä loput aineista. Ylioppilaskirjoituksiin valmistauduin lukemalla kaikki kirjat kertaalleen läpi niin, että panostin myös rentoutumiseen ja pidin vapaapäiviä lukemisesta. Kaikki sujui suunnitellusti siihen saakka, kunnes koronasta seurasi ylioppilaskirjoitusten reaalikokeiden aikataulun aikaistuminen viikolla. Niin yksi yhteiskuntaopin kirja jäi puoliksi lukematta ja matematiikasta jäi kaksi kurssia kertaamatta, kertaa Sohvi valmistautumistaan ylioppilaskirjoituksiin ja täsmentää, että siinä hetkessä, kun aikataulu aikaistettiin, koki huomattavasti enemmän stressiä ylioppilaskirjoituksista.

Toinen koronasta seurannut aikataulumuutos ylioppilaille on se, että ylioppilasjuhlat on siirretty toukokuun lopulta elokuun loppuun.

– Pääasia, että juhlat on, hymyilee Sohvi ja huomauttaa, että syksy ei vähennä juhlien arvoa.

Lue lisää tiistain 19.5. Karkkilan Tienoosta!

Koripallomiesten runko pysyy karkkilalaisena

Vuonna 2003 syntynyt Akseli Nieminen (numero 5) oli yksi päättyneen koriskauden aikana edustusjoukkueessa pelanneista karkkilalaisjunioreista. Karkkilan Urheilijoiden edustusjoukkueessa pelaa monta karkkilalaisen juniorityön kasvattia.

– Karkkilalaisen juniorityön merkitys korostuu entisestään kriisitilanteessa

Karkkilan Urheilijoiden miesten koripallojoukkue on aloittanut valmistautumisen ensi kauteen.

KaU Koris pelaa ensi kaudellakin I-divisioonan B-divisioonassa.

Päättynyt kausi oli dramaattinen karkkilalaisille. Loukkaantumisista kärsinyt joukkue rämpi välillä kauden aikana pitkässäkin tappioputkessa, mutta lopulta karkkilalaiset punnersivat itsensä pudotuspeleihin.

Kauden huipennus jäi kuitenkin kokematta, kun juuri ennen pudotuspelien alkua koronaviruspandemian vuoksi sarjakausi keskeytyi.

– Kauden päättyminen yllättäen oli alkuun täysi järkytys. Pudotuspelit ovat kauden huipennus, pelillisesti merkittävimmät ja jännittävimmät ottelut. Pudotuspelit ovat myös taloudellisesti kauden tärkeimmät ottelut, sanoo KaU Koris ry:n puheenjohtaja Arttu Jarila.

– Tilanne oli uusi ja hetken aikaa oltiin hämmentyneitä. Koronavirus on vakava asia ja kauden lopettaminen kesken oli oikea päätös, hän jatkaa.

Lue lisää torstain 14.5. Karkkilan Tienoosta!

Monessa mukana oleva Satu Ahjoniemi on myös neljän lapsen äiti

Monessa mukana oleva Satu Ahjoniemi on myös neljän lapsen äiti. Hertta -tytär on piirtänyt äidilleen yhteiskuvan itsestään äidin kanssa.

Äitienpäivää perheessä vietetään melko perinteisesti

Karkkilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Satu Ahjoniemestä on moneksi. Hän on tuttu paitsi politiikasta, myös laulu- ja teatterilavoilta, hän on myös neljän lapsen äiti, joista vanhin täyttää pian 13 ja nuorin on vuoden vanha. Äitienpäivää perheessä vietetään melko perinteisesti.

– Todennäköisesti kyllä herätys tulee lasten toimesta aikaisin. Äitienpäivän kuuluvat lasten kortit ja askartelut sekä aamukahvitarjoilu. Jos itse saisin päättää äitienpäivän vietosta, niin nukkuminen tulisi tarpeeseen, Ahjoniemi nauraa.

Korona ei muuta äitienpäivänjuhlintaa kotona, mutta tänä vuonna isoäitien kohdalla se varmaankin tuo muutoksia juhlintaan.

– Omaa äitiä on monesti on muistettu lahjakortilla, esimerkiksi johonkin hemmotteluhoitoon, tai sitten on viety äiti ulos syömään. Pyritään tässäkin tietysti kannattamaan paikallisia. Tämän vuoden osalta pidetään lahja salassa sunnuntaihin asti.

– Lapset ovat opettaneet minua

Äitiys on usein muuttuvaa, kun kokemusta karttuu, esikoisen kohdalla toimitaan usein eri lailla kuin seuraavien lasten kanssa. Miten Ahjoniemi kokee muuttuneensa äitinä ensimmäisen ja neljännen lapsen välissä.

Lue lisää torstain 7.5. Karkkilan Tienoosta!

Paula Hujua viehättää kanttorin työn monipuolisuus

Vihdissä asuva Paula Huju on viihtynyt hyvin Karkkilan kanttorin sijaisena.

– Lapsena en ajatellut musiikkia ammattina

Vihdissä asuva Paula Huju on toiminut Karkkilassa kanttorin viransijaisena viima syyskuun alusta asti. Sijaisuus jatkuu tällä erää ainakin vuoden loppuun. Karkkilan seurakunnassa hän on viihtynyt hyvin.

– Seurakuntalaiset ja työkaverit ovat olleet tosi mukavia.

Huju oli Karkkilassa jo ennestään tuttu, sillä hän oli aikaisemminkin tuurannut kanttoria Karkkilassa, lähinnä vapaapäivinä.

– Aikaisemmin olen tehnyt kanttorin töitä pääasiassa kesäisin ja jouluisin, muun muassa Vihdissä ja Nurmijärvellä. Vihdissä olen johtanut myös mieskuoro Vihdin Miehiä. Olen tehnyt monenlaisia muitakin töitä ja viimeisen vuosikymmenen ajan olen ollut jonkin verran perhevapailla. Lapset ovat iältään 1-9-vuotiaita.

Lukion jälkeen Huju aloitti kaupalliset opinnot ammattikorkeakoulussa, ja vasta valmistuttuaan alkoi miettiä, mitä sitä voisikaan työkseen tehdä.

– Olin ollut pankissa ja kaupoissa erilaisissa tehtävissä, mutta en oikein löytänyt omaa paikkaani.

Lapsuuden toiveammatti opettajan työstä oli noussut esille, joten Paula alkoi opiskella kasvatustieteitä Helsingin yliopistossa.

– Tein luokanopettajan sijaisuuksia ja päätin pyrkiä opiskelemaan musiikkikasvatuksen koulutusohjelmaan. Lauloin silloin Espoossa Candomino -kuorossa, jossa tutustuin kirkkomusiikin opiskelijoihin ja aloitin urkujensoiton opiskelun. Silloisen kuoronjohtajan kannustuksesta päätin toisena vaihtoehtona pyrkiä myös kirkkomusiikin koulutusohjelmaan. Se tärppäsi ja sille tielle jäin. Ja hyvä niin!

Lue lisää torstain 30.4. Karkkilan Tienoosta!

Karkkilan valimon tilauskanta kasvussa

Karkkilassa toimii Suomen vanhin valimo. Maailma on muuttunut 2000-luvulla melkoisesti ja tämä on myös näkynyt valimoiden sulkemisina ja tuotannon siirtymisenä pelkän hinnan perässä matalamman kustannustason maihin. Karkkilan rautainen sydän on kestänyt ajan muutokset. Karkkilan valimossa työskentelee 170 ihmistä, valajat valmistavat komponentteja muun muassa ajoneuvoihin. Kuva: Componenta.

Componenta vähensi riippuvuuttaan ajoneuvoteollisuudesta – Karkkilan valimo työllistää nyt 170 ihmistä

Karkkilan valimolla on takanaan vaikeita vuosia, mutta tulevaisuus näyttää valoisammalta. Valimo työllistää tällä hetkellä 170 ihmistä.

– Työtilanne on kohtalainen, paljon uutta kauppaa onneksi saatu parin viime vuoden aikana ja myyntitoiminta on aktiivista parhaillaankin, sanoo Componentan omistaman Karkkilan valimon johtaja Niku Nurmi.

Karkkilan valimon tuotannon pääpaino on pohjoismaisten koneenrakentajien ja maatalouskoneiden komponenteissa. Componenta on tietoisesti vähentänyt riippuvuuttaan ajoneuvoteollisuudesta.

– Tämä on lyhyellä aikavälillä vaikuttanut tilauskannan laskuna, mutta antaa tulevaisuudelle paremmat edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle, toteaa Nurmi.

Karkkilan valimossa tehtyä komponentteja viedään asiakkaiden laitteiden myötä kaikkialle maapallolla.

– Pääasiakkaamme toimivat maailmanlaajuisesti ja tätä kautta Karkkilan valimon tuotteet päätyvät pallomme kaikille mantereille, toteaa Niku Nurmi.

– Tekninen kyvykkyys huippuluokkaa

Componentan uusi toimitusjohtaja Sami Sivuranta luonnehtii Karkkilan valimoa hienoksi.

– Historia on pitkä ja osaaminen sekä tekninen kyvykkyys on huippuluokkaa.

Sivurannan mukaan maailmanlaajuinen koronapandemia voi merkitä Karkkilan valimolle tilauskannan nousua.

Lue lisää torstain 23.4. Karkkilan Tienoosta!

Yksin kotona – yhdistysaktiivien ja organisaattoreiden arki muuttui lomaksi

Kati Juolahti on rakentanut kotiinsa kuntosalin tv:n äärelle: kuntopyörä, jumppamatto, tasapainolauta ja muutama kahvakuula.

Miten aktiiviset +70 ikäihmiset ovat sopeutuneet elämään eristyksissä? Haastattelussa monessa mukana olevat yhdistysaktiivit ja organisaattorit Anja Kinnunen, Kati Juolahti ja Martti Ericsson. Miten olet sopeutunut elämään eristyksissä? Miten pidät yllä mielen virkeyttä ja fyysistä kuntoa? Käykö puhelin kuumana vai surffailetko somessa? Millaisia terveisiä lähetät itsensä eristyksissä yksinäiseksi tunteville?

Anja Kinnunen tekee rästissä olleita käsitöitä ja paperihommia – kuin lomaa

Karkkilalainen Anja Kinnunen (73), Karkkilan vanhusneuvoston puheenjohtaja, Karkkilan Invalidien puheenjohtaja, Karkkilan Eläkkeensaajien puheenjohtaja kertoo, että eläminen eristyksissä ei ole tuottanut vaikeuksia.

– Olen ottanut tämän loman kannalta. Puhelimessa olen viettänyt aikaa jopa vähemmän kuin ennen koronaa nyt. Kotona olen tehnyt rästissä olleita käsitöitä ja paperihommia. Kodin suursiivous on vasta suunnittelun asteella.

Kati Juolahti hakee mielen virkeyttä ja fyysistä kuntoa luonnosta – oma perunamaa istutettu ämpäreihin

Kati Juolahti (74) on Eläkeliiton Pusulan yhdistyksen   puheenjohtaja sekä aktiivinen toimija yhdistyksissä Pusulan aluetoimikunta, Pusulan Urheilijat, Lions club Ladyt Pusula ja Pusulan maatalousnaiset.

– En koe olevani eristyksissä tai yksinäinen. Kun mieheni vuonna 2005 kuoli. Silloin oli toisin, ei enää. Nyt olen tottunut olemaan yksin ja osaan siitä myös nauttia. Se, että kaikki yhdistystoiminta on seis, sen otan lomana.

Martti Ericssonin päivittäiseen ohjelmaan kuuluu piknic ulkoilmassa – kahvia juodessaan hän ajattelee isoja asioita

Sotainvalidien Veljesliiton Karkkilan seudun puheenjohtaja ja seurakunnan miestenpiirin vetäjä Martti Ericsson (78) kertoo koronapandemian muuttaneen elämää monin tavoin, mutta ei kuitenkaan pysäyttäneen kaikkea yhdistystoimintaa.

– Meillä on kuusi elossa olevaa sotainvalidiä ja 12 sotainvalidin leskeä joille soitamme säännöllisesti. Heille jokaiselle soittaa yhdistyksestämme nimetty henkilö ja kysyy kuulumisia, kertoo Martti ja täsmentää, että tämä toimintatapa oli olemassa jo ennen koronaa ja jatkuu nyt vastaavasti.

Lue lisää torstain 16.4. Karkkilan Tienoosta!

– Monet ilot on naurettu ja itkut itketty

– Torigrillin asiakkaat ovat todella mahtavia, asiakkaiden kohtaaminen on työssäni parasta. Asiakkaiden kanssa monet ilot on naurettu ja itkut itketty. Olen usein saanut ensimmäisenä tietää perheen ulkopuolelta esimerkiksi syntyneistä lapsista, kun onnellinen isä on tullut synnytyslaitokselta ostamaan ruokaa, sanoo yrittäjä Ritva Tallamäki.
Ritva Tallamäki aloitti yrittäjän uran nopeasti, myynti-ilmoituksen näkemisestä Torigrillin kauppakirjan allekirjoitukseen kului aikaa reilut neljä tuntia

– Ahkeruutta ja sitoutumista on tarvittu. Yrittäminen vaatii halua tehdä töitä, sanoo Karkkilan perinteikkään Torigrillin yrittäjä Ritva Tallamäki (69).

Syksyllä 70 vuotta täyttävä Tallamäki suunnittelee jäävänsä eläkkeelle. Hän parhaillaan neuvottelee Torigrillin myymisestä, uusi yrittäjä on tiedossa mutta kaupanteko viivästyi koronaviruspandemian vuoksi.

– Todella hyvä, ahkera yrittäjä on löytynyt ja neuvottelut hänen kanssaan ovat pitkällä. Hänellä on neuvottelut pankin kanssa hieman kesken, koronan vuoksi pankki siirsi neuvotteluita. Uskon, että lähiaikoina saamme Torigrillin kaupan tehtyä.

Nopea alku yrittäjyyteen

Karkkilasta kotoisin oleva rallilegenda Markku Alén on Torigrillin kanta-asiakas. Hän käy grillillä syömässä lihapiirakan säännöllisesti Karkkilassa käydessään. Alén kannusti Karkkilan Tienoon toimitusta tekemään henkilöhaastattelun Ritva Tallamäestä.

– Ritva on todellinen yrittäjä. Hän palvelee aina nälkäisiä, Alén evästi jutuntekoon.

Pitkään Ritva Tallamäki onkin yrittäjänä toiminut.

– Ostin Karkkilan Torigrillin heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1992. Olin ollut äitiyslomalla, kun näin Karkkilan Tienoossa myynti-ilmoituksen. Torigrillin omistivat silloin Maarit Kuokkanen ja Harri Puttonen, joihin olin yhteydessä. Olin aiemmin työskennellyt Karkkilan Urheilijoiden ja Karkkilan Poikien omistamassa yhtiössä, joka aiemmin omisti Torigrillin. Tiesin ja tunsin systeemit. Sen perusteella siltä istumalta tein ostotarjouksen, muistelee Tallamäki.

– Ensin ostotarjoustani pidettiin liian pienenä, mutta puolen tunnin miettimisen jälkeen tarjoukseni hyväksyttiin. Sitten menin Säästöpankkiin ja sain neuvoteltua lainan. Iltapäivällä pankissa allekirjoitettiin kauppasopimus ja iltakuudeksi jo menin töihin. Torigrillin myynti-ilmoituksen näkemisestä kauppakirjan allekirjoitukseen kului aikaa neljä ja puoli tuntia. Se oli vauhdikas alku.

Miehensä Heikki Tallamäen kanssa Ritva ei keskustellut ennen ostopäätöksen tekoa.

– Mies ei ollut silloin kotona, kun ostopäätöksen tein.

Lue lisää torstain 9.4. Karkkilan Tienoosta!

Kovelon grilli pysyy auki

27-vuotias Mira Syrjälä on yrittäjä neljättä vuotta. Syrjälän mukaan huoli yrityksen tulevaisuudesta ja omasta toimeentulosta on ennen kaikkea huolta siitä miten elättää perheen lapset.

Kanta-asiakkaat tsemppaa ja kannustaa – ostavat suunniteltua enemmän vain piristääkseen yrittäjän

Kovelon grilli Porintien varrella on edelleen avoinna. Grilli on viimeinen avoinna oleva paikka Uudellamaalla ennen Kanta-Hämeen rajanylityksen tarkastuspistettä.

– Siitä alkaen, kun Uudenmaan raja suljettiin, on ollut hiljaisempaa, kertoo yrittäjä Mira Syrjälä ja täsmentää, että grilli pysyy auki niin kauan, kun tulot riittää kattamaan menot.

– Tähän aikaan vuodesta isoimman osan liikevaihdosta muodostaa työmatka- ja rahtiliikenne. Se, että työmatkaliikenne yli rajan jatkuu, on grillin pelastus. Kesäkauden mökkiliikenne on kuitenkin meidän isoin sesonki ja jos rajoitukset jatkuu kesään, se tekee ison aukon liikevaihtoon.

Syövät omassa autossa

Toistaiseksi näyttää siltä, että kahvio pysyy auki ja tuotevalikoiman laajuus samana kuin ennen koronaa. Muutoksia yrityksessä tehdään sen mitä maan hallitus vaatii. Tulevaan lakimuutokseen ravintoloiden aukiolosta Mira valmistautui maanantaina kasaamalla kaikki istumapaikat kahvion nurkkaan ja laittamalla pihalle ilmoituksen, että kahvio- ja grillituotteita myydään vain noutomyyntinä.

– Valta osa asiakkaistamme on tehnyt ostoksensa noutomyyntinä jo ennen koronaa eli tältä osin muutos ei ole iso, arvioi Mira ja täsmentää, että työmatkalaisilla on ollut tapana syödä autossa.

Lue lisää torstain 2.4. Karkkilan Tienoosta!

Koronakaranteeni vaikuttanut eläkeläisenkin arkeen

Tauno Koivunen on harrastanut aktiivisesti useammassa eri yhdistyksessä, nyt kaikki kodin ulkopuoliset harrastukset ovat tauolla. Koivunen on valokuvattu viime kesänä Karkkilan torilla. Myös tori on nyt suljettu.

Tauno Koivunen on joutunut keksimään korvaavia toimintoja yhdistystoiminnalle

84-vuotias Tauno Koivunen on ollut aktiivisesti mukana useamman yhdistyksen toiminnassa. Nyt kun kaikki harrastukset ovat tauolla ja kotoa ei saa poistua, on eläkeläisenkin arki mennyt uusiksi.

– Kotona ollaan oltu, kaupassa olemme käyneet aamukuudelta. Aika paljon siellä silloinkin on sakkia ollut.

Karkkilassakin kaupat ovat rauhoittaneet ensimmäisen aukiolotunnin riskiryhmille ja K-Supermarket jopa avaa tuntia normaalia aikaisemmin tätä varten. Riskiryhmäläisiä on Karkkilassa melko paljon, sillä siihen luokitellaan kaikki yli 70-vuotiaat, sekä sellaiset joilla on immuunipuolustusta huonotavia perussairauksia.

Sekä Tauno, että hänen  vaimonsa Terttu ovat pysyneet perussairauksia lukuun ottamatta terveinä.

– Ei ole flunssa vaivannut, ei ole tarvinnut pelätä että on saanut tartunnan.

Konsertti siirtyy

Tauno Koivunen on ollut Karkkilan Työväen Mieskuoron puheenjohtaja jo useita vuosikymmeniä. Pariskunta toimii aktiivisesti myös Karkkilan Eläkeläisissä. Molempien yhdistysten toiminta on nyt kuitenkin varotoimena keskeytetty, joten maanantaisin ei ole kuoroharjoituksia, tiistaisin Eläkeläisten kokoontumisia ja tiistaikerhoja, eikä torstaisin kokouksia. Myös Palmusunnuntaille suunniteltu mieskuoron konsertti, jota varten oli ahkerasti harjoiteltu Oskar Merikannon kappaleita, jouduttiin siirtämään syksyyn.

Lue lisää torstain 26.3. Karkkilan Tienoosta!