Lopen Eläinlääkäriasema sulki ovensa

Eläinlääkäri Tuula Lohisaari on ollut monen tuotantotilan ja lemmikin omistajan luottoeläinlääkäri, jonka eläkkeelle vetäytyminen jättää ison loven Lopen palveluverkkoon.

– Tuula Lohisaari eläkkeelle 40 työvuoden jälkeen

Vuodenvaihde toi merkittävän muutoksen monen eläinomistajan arkeen: Lopen Eläinlääkäriasema kirkonkylällä sulki ovensa vuoden vaihtuessa eläinlääkäri Tuula Lohisaaren siirtyessä ansaitulle eläkkeelle.

– 40 vuotta näillä töin tuli täyteen; vuodesta 1981 alkaen olen Lopella toiminut, ensin kunnaneläinlääkäri Eero Ansamaan lomasijaisena ja tuuraajana opiskelun ohessa, ja sitten kunnaneläinlääkärinä vuoden 1985 alusta, kertoo Lohisaari. Asiakaskunta säilyi, vaikka työt jatkuivat vuodesta 2006 yksityisvastaanotolla.

– Lopettaminen oli pitkän mietinnän tulos. Varsinainen eläkeikä tuli täyteen jo pari vuotta sitten. Olen yrittänyt vähentää työmäärää siinä onnistumatta! Nyt oli aika tehdä päätös ja ottaa aikaa itselle ja läheisille, summailee Lohisaari lopettamispäätöstään.

– Lopen Eläinlääkäriasemalle ei löytynyt valitettavasti jatkajaa. Nuoret kokee työmäärän liian suureksi ja yrittäjyyden liian sitovaksi ja henkisesti raskaaksi.

– Ja onhan tämä sitovaa, eikä voi työtunteja laskea, myöntää Tuula Lohisaari. Hän kertoo työviikon olleen useimmiten kuusipäiväinen – ja sunnuntaisin on tehty sitten paperitöitä, eli hoidettu laskut ja kirjanpito.

Lue lisää keskiviikon 13.1. Lopen Lehdestä!

Renkaiden kierrätyslaitos valmistuu syksyllä 2022

Suomen Rengaskierrätys Oy:lle myönnettiin ympäristöpalkinto vuonna 2018. Toimitusjohtaja Risto Tuomisen mukaan kierrätys toimii, koska rengasalan toimijat ovat alusta asti itse olleet kehittämässä järjestelmää. Kuva: Suomen Rengaskierrätys Oy.

Renkaita kierrätetään esimerkiksi äänieristysmattoihin ja kengänpohjiin

Suomen Rengaskierrätys Oy ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Silmänkannon teollisuusalueelle. Uusimmalla tekniikalla toimiva laitos nostaa kierrätysmateriaalin jalostusasteen uudelle tasolla. Nyt laitokselle on myönnetty ympäristölupa.

Uusinta tekniikkaa käyttöön

Suomen Rengaskierrätyksen kotisivujen mukaan Lopelle nouseva laitos kykenee vuodessa käsittelemään jopa 20 000 tonnia renkaita.

Lopen keskeinen sijainti rengastuotannon läheisyydessä ja hyvät liikenneyhteydet vaikuttivat uuden tuotantolaitoksen paikan valintaan.

– Etsintä keskittyi Tampereen eteläpuoliselle alueelle ja kaikki kunnat tuli kartoitettua tarkasti. Sopiva ja valmis tontti odotti meitä Lopella, kertoo toimitusjohtaja Risto Tuominen.

Lue lisää torstain 7.1. Lopen Lehdestä!

Lopen korkein tonttu löytyy Launosista

Mirja Holm-Tuiskulan veikeät katajatontut ovat keränneet sosiaalisessa mediassa hurjat määrät tykkäyksiä ja kiinnostuneita kommentteja. Korkein tontuista on 485 cm pitkä.

Tiettävästi Lopen korkein tonttu löytyy Launosista, Mirja Holm-Tuiskulan perheen pihalta. Siellä tämä 4,85 metrinen tonttu-ukko nököttää pyöreine nenineen ja lyhtyineen, yhdessä tonttuveljensä kanssa. Katajatontut ovat perheen pihan hauska väriläiskä, kuten ovat myös Mirjan tekemät muutkin pihan jouluasetelmat.

Ensimmäinen joulu Lopella

Mirja Holm-Tuiskulan perhe muutti helmikuussa Launosiin omakotitaloon, joten tuleva joulu on heidän ensimmäisensä Lopella. Perheen kesä kului pääosin taloa remontoidessa, mutta ehti Mirja harrastaa silti jonkin verran myös rakasta harrastustaan eli betoniluomuksien tekemistä. Uuteen kotikyläänsä Mirja on ehtinyt tutustua kävelylenkkien ja Launosten historiakirjan muodossa.

Innokkaana puutarhaihmisenä Mirja Holm-Tuiskula odottaa jo kovasti kesää, jolloin hän ehtisi kenties jo paremmin tekemään uuteen pihaan unelmiensa puutarhaa. Ehkäpä kesällä pääsisi tutustumaan paremmin myös uuteen kotipitäjään ja sen tapahtumiinkin.

Lue lisää keskiviikon 23.12. Lopen Lehdestä!

Paikallislehti Lopen Lehden omistaja vaihtuu helmikuussa

Lehden ilmestyminen jatkuu normaalisti

Paikallislehti Lopen lehti siirtyy uudelle omistajalle.

– Karprint Oy keskittyyy aikakauslehtien kustantamiseen, ja Karprintin paikallislehdet siirtyvät nyt suurempien harteiden sekä tehokkaamman ja suuremman yhtiön, Keskisuomalaisen, omistukseen.

– Mediakenttä keskittyy edelleen ja tehokkuusvaatimukset ovat viime vuosina entisestään tiukentuneet, ja muuttaneet lehtimarkkinat, siinä olennaisimmat perusteet muutokselle, sanoo Karprint Oy:n toimitusjohtaja Juha Ahola.

Lehteä alkaa helmikuun alusta julkaista kustannusyhtiö Keskisuomalainen, joka on tullut tutuksi toimijaksi Etelä-Suomessa viime vuosina. Se hankki omistukseensa muun muassa Suomen lehtiyhtymän muutamia  vuosia sitten, jonka mukana sen omistukseen siirtyi muun muassa Aamuposti -lehti Riihimäeltä ja Hyvinkäältä.

Lopen lehti on ollut Karprint Oy:n kustannettavana vuodesta 1995. Se on perustettu vuonna 1936.

Samassa yhteydessä Keskisuomalaiselle siirtyvät myös Karprint Oy:n muut paikallislehdet, Karkkilan Tienoo ja Luoteis-Uusimaa sekä Helsingin kaupunginosalehdet Kallio lehti, Munkin seutu sekä Rööperin lehti.

– Karprintiltä hankittu mediakokonaisuus on luontainen jatkumo Mediatalo Keskisuomalaisen kasvussa. Kaupassa konserniin siirtyvät paikallis- ja kaupunkilehdet ovat lukijoidensa arvostamia medioita ja sopivat erinomaisesti kasvavaan mediaperheeseen, sanoo Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

– Karkkilan Tienoo ja Luoteis-Uusimaa täydentävät erinomaisesti tarjontaamme läntisellä Uudellamaalla ja muodostavat vahvan lukija- ja talouspeiton yhdessä Sanomalehti Länsi-Uusimaan ja kaupunkilehti Vihdin Uutisten kanssa. Meillä ei ole ollut julkaisuliiketoimintaa Karkkilassa – kaupan myötä vahvistamme asemaamme Uudenmaan johtavana paikallismediana. Lopen Lehti puolestaan täydentää hyvin tarjontaamme Kanta-Hämeessä Riihimäen seudulla ja saamme varmasti synergiahyötyjä yhteistyöstä sanomalehti Aamupostin kanssa, sanoo Keskisuomalaisen omistaman Etelä-Suomen Median paikallisjohtaja ja Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala.

Helsingin kaupunginosalehdet puolestaan istuvat osaksi Etelä-Suomen Median uutta kaupunkilehtistrategiaa, Kannala näkee.

Liiketoimintakaupan mukana siirtyy kahdeksan työntekijää Etelä-Suomen Mediaan vanhoina työntekijöinä. Lehtien ilmestyminen jatkuu normaalisti ja siirtyy 1.2.2021 osaksi Etelä-Suomen Median julkaisuliiketoimintaa.

Onko Pilpalan koululla tulevaisuutta?

Sivistysjohtaja Mika Silvennoinen haluaisi laajaa keskustelua siitä, miten Lopella perusopetus tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan ikäluokkien pienentyessä.

Keskustelu Pilpalan koulun tilanteesta sai uutta kipinää Lopella sen jälkeen, kun valtuutettu Satu Myllykoski (kesk.) teki valtuuston kokouksessa 7.12. muutosesityksen talousarvioon, että Pilpalan koulun oppilasmäärä ei nouse syntyvyystilaston mukaan seuraavien vuosien aikana yli 20 oppilaan rajan, ja että valtuusto päättää käynnistää prosessin Pilpalan koulun toiminnan lopettamiseksi 1.8.2021 alkaen.

Myllykosken esityksen taakse asettui 12 valtuutettua ja ehdotus kaatui enemmistön voimalla. Samaan aikaan valtuusto kuitenkin hyväksyi talousarvion yhteydessä, että ensi vuoden aikana laaditaan suunnitelma, jolla varaudutaan ikäluokkien pienentymisen vaikutuksiin. Kouluverkkoa kokonaisuutena tarkasteltaessa, myös Pilpalan 12-oppilaisen koulun kohtalo on varmasti esillä ensi vuonnakin.

Tuplasti kalliimpi kouluvuosi

Valtuuston kokouksessa nostettiin esille, että Pilpalan koulussa yksi oppilaskohtainen kouluvuosi maksaa noin kaksi kertaa enemmän kuin kouluvuosi muissa Lopen kouluissa. Sivistysjohtaja Mika Silvennoisen mukaan tämä laskelma perustuu oppilasmäärään.

– Laskentatavasta riippuen ero edullisimpiin yksiköihin on kaksin-, jopa lähes kolminkertainen, Silvennoinen ynnää.

Lue lisää keskiviikon 16.12. Lopen Lehdestä!

Pilpalan koulun toiminta jatkuu

Talousarvion käsittely muodostui räiskyväksi keskusteluksi, kun valtuutettu Satu Myllykoski (kesk) teki muutosesityksen, että Pilpalan koulun oppilasmäärä ei nouse syntyvyystilaston mukaan seuraavien vuosien aikana yli 20 oppilaan rajan.

Valtuusto päättää käynnistää prosessin Pilpalan koulun toiminnan lopettamiseksi 1.8.2021 alkaen. Vaikutus talousarvioon syyslukukaudesta 2021 on -70 000 euroa. Myllykoski esitti myös toivomuspontena, että päätöstä toimeenpantaessa on huomioitava, että lapsille turvataan inhimilliset kuljetusmatka-ajat.

Perustelunaan hänellä oli se, että Pilpalan koulua oppilasmäärä on laskenut alle järkevän toimintarajan, eikä oppilasmäärän kasvua ole näköpiirissä.

– Vastuullisena päättäjänä on uskallettava ottaa päätettäväksi myös vaikeita ja ikäviä asioita. Pilpalan koulussa on tällä hetkellä kaksitoista perusopetuksen oppilasta ja kaksi esikoululaista. Jokaiselle luokka-asteelle ei riitä enää oppilaita. Oppilaskohtaiset kustannukset ovat Pilpalassa nousseet yli kaksinkertaiseksi verrattuna muissa Lopen kouluissa tarjottavaan opetukseen. Pilpalassa kouluvuosi maksaa nyt 12 000 euroa per lapsi vuodessa ja muissa kouluissa se on noin 6000 euroa. Pilpalan koulun lakkautuksen vaikutukset talousarvion ensi vuoden osalta olisivat 168 829 euroa ja näissä laskelmissa oli huomioitu jo lisääntyvät kuljetuskustannukset, Myllykoski totesi.

Lue lisää keskiviikon 9.12. Lopen Lehdestä!

Hyvän palvelun yritystä äänestettiin innolla

Kilpailussa annetut äänet laskettiin Lopen Lehden konttorilla viime perjantaina. Ulkopuolisena, puolueettomana tahona mukana oli Lopen Yrittäjät ry:n kuluvan vuoden yhteistyökumppani Etelä-Hämeen Osuuspankki, ja Lopen konttorilta Maarit Hämäläinen ja Anita Leskinen (oikealla). Lopen Yrittäjien puheenjohtaja Kati Helander vasemmalla.

Lopen Yrittäjät ry:n järjestämä perinteinen Hyvän palvelun yritys – äänestys sai tänä vuonna ihmiset vilkkaasti äänestämään. Äänestyslipukkeita sai viikon ajan jättää huoltoasemien ääneystlaatikoihin tai Lopen Lehden konttoriin, ja myös sähköpostiäänestäminen oli mahdollista.

Voittaja erottui poikkeuksellisen selvästi; eläkepäiviään odottava, pitkän ja ansiokkaan korjaamouran tehnyt Ismo Tölmälä oli saanut läyliäisläiset toden teolla liikkeelle, sillä ääniä kertyi hänelle peräti 53!

Näin Auto- ja Konekorjaamo Tölmälä liittyi ansiokkaaseen, jo vuodesta 1992 valittuun Hyvän palvelun yritys -voittajien ketjuun. Palkituiksi ovat viime vuosina tulleet 2019 Shell Jokiniemi Sini ja Joonas Kolehmainen, 2018 Eräloppi Oy, 2017 Lopen Auto ja Rengas, 2016 Lounastupa, 2015 Lopen Apteekki, 2014 K-Market Loppi, 2013 Bar Parooni, 2012 Neste Loppi, 2011 ASV Autohuolto,  2010 Läyliäisten Sähkö ja 2009 Shell Jokiniemi.

Lue lisää keskiviikon 2.12. Lopen Lehdestä!

Uusi kasvo Lopen seurakunnan palvelukseen

Terhi Latvala on tutuissa maisemissa tekemässä määräaikaista seurakuntapastorin tehtävää Lopen seurakunnassa.

Lopen seurakunnassa on määräaikaisessa seurakuntapastorin tehtävässä aloittanut Terhi Latvala. Lopelle freelanceriksi tällä hetkellä itseään kuvaava seurakuntapastori tulee Forssasta. Pesti kestää kappalainen Ilkka Juotteen virkavapauden loppuun asti.

Kokemusta seurakunnan eri tehtävistä

Latvala on tiennyt jo varhain, että hänen kutsumuksensa on papin tehtävissä. Teologian opiskelukin tähtäsi alusta alkaen siihen, että hänet vihitään papiksi. 

Virkauransa aikana hänelle on tullut seurakuntapastorin tehtävien lisäksi myös kirkon hallinto tutuksi. 

– Olin Turun läänin Koskella yhden papin seurakunnan kirkkoherrana 10 vuoden ajan. Kirkkoherran tittelissä ei niin pienessä seurakunnassa ole kovin paljon ”glamouria”, kun saa yksin hoitaa kaiken, niin papin työtehtävät kuin hallinnonkin. 

Latvala kertoo kirkkoherran tehtävän jälkeen siirtyneensä freelanceriksi ja erilaisiin työtehtäviin. Niihin tehtäviin on kuulunut muun muassa ammattijärjestäjän yritystoimintaa ja Humppilan vs. kirkkoherran tehtävän hoitoa. 

– Lopelle tulen hyvillä mielin tekemään papin töitä. Hallinnon tehtävien vastuuta en kaipaa, summaa Latvala. 

– Loppi on minulle lisäksi mummolapitäjä ja minulla on täällä myös sukua eli seutukunta on tuttua jo lapsuudesta.

Lue lisää keskiviikon 25.11. Lopen Lehdestä!

Yrittäjäpalkinto NB-seinälle

Lopen Vuoden yrittäjänä palkittiin NB-Seinä Oy ja yrittäjät Arto Hakala, Tommi Hakala, Pinja Suontaka sekä Tuuli Hakala-Karhu (ei paikalla).

– Yrittäjyys itsessään on välillä enemmän tai vähemmän juhlaa

Lopen Yrittäjät ry kokoontui viime torstaina sääntömääräiseen vuosikokoukseensa Villa Kanttorilaan. Ennen vuosikokousasioita vietettiin pienimuotoista juhlahetkeä, julkistaen ja palkiten Lopen Vuoden yrittäjän.

Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka iloitsi avauspuheenvuorossaan siitä, että nyt ollaan tässä, jakamassa yrittäjäpalkintoa Lopella. Haukka kertoi, että Hämeessä aluksi jopa puolet palkinnoista päätettiin jättää jakamatta ja nyt tätä kiritään kiinni, löytäen uudenlaisia tapoja ratkaista tilanne. Perinteisestihän arvokas yrittäjäjuhla on ollut se paikka, jossa yrittäjäpalkinnot on jaettu.

– Yrittäjyys itsessään on välillä enemmän tai vähemmän juhlaa, mutta nämä tilaisuudet ovat hyviä tilaisuuksia jakaa yrittäjätarinoita ja onnistumisia eteenpäin.

Nyt saatiin kuulla tarina betonielementtien valmistajasta NB-Seinästä, joka hankki yritystonttinsa Läyliäisistä 2009, ja on määrätietoisesti laajentanut ja kasvattanut tuotantoaan. Tätä nykyä NB-Seinä Oy työllistää noin 100 henkeä ja liikevaihto oli 19,3 miljoonaa euroa 2019. Heidän tarinansa on myös sukupolvenvaihdostarina.

Lue lisää keskiviikon 18.11. Lopen Lehdestä!

Vienti vetää ja töitä riittää

– Asiakaspohjan laajentumisen myötä ollaan aikaisempaa vankemmalla pohjalla, iloitsee tehdaspäällikkö Sami Oksanen (oikealla) vuorovastaava Sami Sarasen kanssa matalapainevalulinjalla. Kuva Jyrki Lehtinen / Alteams Finland Oy.

– Alteamsin Lopen yksikköön rakennettu lisäkapasiteettia

– Jos ajatellaan Lopen aikaisempia tilauskantoja, niin nyt ollaan hyvällä tasolla ja näkymä on hyvä. Näin kertoo kertoo Alteams Finland Oy:n valimoliiketoimintojen johtaja Eero Pellikka Lopen yksikön tilanteesta.

– Vienti on vetänyt ja vetää edelleen, ja kevään ja kesän muutosten myötä tuotanto Lopella on aikaisempaa vankemmalla pohjalla.

Alteams Finland valmistaa Lopella alumiinikomponentteja konepajateollisuuden tarpeisiin. Tuotannosta valtaosa menee vientiin.

Isoja uusia asiakkaita

Alteams Finland päätti keväällä ajaa Ruoveden yksikkönsä alas, ja on siirtänyt toiminnot Lopelle.

– Toukokuusta lähtien on rakennettu lisäkapasiteettia Lopen yksikköön, siirtäen koneita ja linjastoja Ruovedeltä, ja osin on investoitu myös uusiin koneisiin. Lopella toimintoja on järjestelty niin, että käyttöön on saatu kaksi uutta tuotantolinjaa, kertoo Pellikka.

Lue lisää keskiviikon 11.11. Lopen Lehdestä!