Joustavuutta ja luovuutta tarvitaan

Mikkolan suoramyynnissä toimii vain leipomo ja kahvilapalvelut ovat seis. Antti Mikkola lupaa, että asiakkaita palvellaan tarvittaessa joustavasti. Tässä kuorma lähdössä Lopen Pehtooriin.

Uudenmaan eristäminen vaikuttaa monen loppilaisyrityksen toimintaan

Viime lauantaina kaikki haastatellut yrittäjät maakuntarajan läheisyydessä korostivat, että tilanteeseen suhtaudutaan vakavasti ja määräyksiä noudatetaan.

Pelto-Seppälän tilalla Hunsalassa Tiina Seppälä kuvaili käytännön järjestelyjä asiakkaiden palvelussa.

– Tuotteita ja tilauksia toimitetaan tarvittaessa asiakkaille muutaman kilometrin päähän tarkastuspisteelle. Me joudumme asioimaan Uudenmaan puolelle jatkuvasti, koska esimerkiksi meidän tilan lihat leikataan siellä. Palvelu pyritään hoitamaan myös poikkeuksellisessa tilanteessa.

Myös toimintaa tilamyymälässä on rajoitettu ja ovessa oli ohjeet, joilla ohjattiin ja rajoitettiin asiakkaiden toimintaa myymälässä.

Mikkolalla avoinna leipomo

Maakylässä tien 132 varressa Mikkolan suoramyynnissä oli auki vain leipomo.

– Asiakasvirrat ovat nyt vähäiset. Kahvilatoiminta on seis, mutta leipää toimitetaan asiakkaille. Tavaraa menee myös Uudenmaan puolelle ja se toimii ihan hyvin rajasta huolimatta. Tässä tarvitaan nyt joustavuutta ja venymistä, että asiakkaat saavat palvelua, kertoo Antti Mikkola.

– Tilaukset toimitetaan Uudeltamaalta tuleville asiakkaille tarvittaessa tuohon rajalle.

Lue lisää keskiviikon 1.4. Lopen Lehdestä!

Maalla asuminen nousi uuteen arvoon

Ekaluokkalainen Akseli keskittyy koulutehtäviinsä, ja hetkellisesti myös 4-vuotias Viljami viihtyy kirjoituspöytäpuuhissa.

– Elämä, terveys ja läheiset ovat nyt tärkeintä

Viime viikkoina voimaan astuneet Korona-rajoitukset ovat muuttaneet elämäämme merkittävästi. Etätyöstä, -kokouksista ja -koulusta on tullut kertaheitolla monen perheen arkipäivää ja tilanne haastaa meidät kaikki kehittämään omia työtapojamme. Muuttunut tilanne muokkaa myös arvojamme.

Tämän vahvistavat omasta kokemuksestaan myös Terhi ja Tuomas Mehtiö.

– Tilanne on sairastuvien kannalta hirvittävä, mutta voi olla että tämä uusi tilanne tuo myös jotain hyvää, kun ihmiset joutuvat pysähtymään ja punnitsemaan arvojaan uudelleen. Ainakin meillä on vahvistunut tunne siitä, että elämä, terveys ja läheiset ovat tärkeintä, ja esimerkiksi raha, kulutus ja reissaaminen tulevat vasta todella kaukana perässä. Maalla asumista arvostamme myös entistäkin enemmän, täällä on tilaa olla ja ulkoilla niin, että etäisyys muihin ihmisiin säilyy.

Aikataulutusta aamupalalla

Vojakkalassa asuvat Mehtiöt aloittivat omaehtoisesti jo viikko sitten maanantaina kotikoulun ja etätyöt, kun perheessä oli lieviä flunssan oireita. Kotiin jäivät siis perheen 4-vuotias normaalisti päivähoidossa oleva Viljami, 7-vuotias ekaluokkalainen Akseli, sekä tutkijana Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä Terhi-äiti ja tutkimuspäällikkönä Teknoksella työskentelevä Tuomas-isä. Vanhempien työt ovat luonteeltaan sellaiset, että etätöiden tekeminen on melko pitkälle mahdollista.

Lue lisää keskiviikon 25.3. Lopen Lehdestä!

11 työpaikan rengaskierrätyslaitos Silmänkantoon

Laitos valmistuu vuoden 2022 syksyllä, tuotanto käynnistyy vuoden 2023 alussa

Suomen Rengaskierrätys Oy ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Lopen Silmänkannon teollisuusalueelle. Riihimäen kupeessa sijaitsevalle, noin 7 800 asukkaan Lopelle nouseva laitos kykenee vuodessa käsittelemään noin 20 000 tonnia renkaita.

– Me haluamme olla mukana maamme kiertotalouden näkyvässä kehittämisessä, perustelee Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen.

Investointi on suomalaisessa kiertotaloudessa merkittävä, sillä se nostaa kierrätysrenkaan hyödyntämisen seuraavalle tasolle.

– Pystymme jalostamaan kierrätysrenkaasta nykyisten materiaalien lisäksi aiempaa korkeamman lisäarvon materiaaleja esimerkiksi teollisuuden raaka-aineeksi. Tällaisia ovat vaikkapa äänieristysmattoihin ja kengänpohjiin käytettävä kumijauhe.

Laitos valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Tuotanto käynnistyy vuoden 2023 alussa.

Alkuvaiheessa laitos työllistää suoraan 11 henkeä ja välillisesti tuotanto- ja logistiikkaketjun kautta kymmeniä lisää.

Lue lisää keskiviikon 18.3. Lopen Lehdestä!

Lopen lentopallovaltikka pysyi Topenolla

Tässä kaikki mitalijoukkueet koossa Elmolan yläkäytävällä.

Lopen kunnan harrastelentopallomestaruusturnaus pelattiin Elmolassa viime lauantaina. Mukana oli neljä joukkuetta, jotka pelasivat yksikertaisen sarjan. Mestaruus ratkaistiin voittopelien perusteella.

Topeno Team vei turnauksen puhtaalla pelillä

Jokainen joukkue pelasi sarjassa neljä peliä, joissa oli kaksi 25 pisteen erää. Voitetusta erästä sai aina yhden pisteen. Tänä vuonna ei pelattu yhtään 1-1 tasapeliä.

Kilpailun sääntöjen mukaan joukkueessa piti olla vähintään kaksi naispelaajaa kentällä yhtä aikaa. harrastelentopallon henkeen kuuluu, että kellään pelaajalla ei ole voimassa olevaa lentopallolisenssiä.

Topeno Team oli tämän vuoden turnauksessa ylivoimainen ja mestaruus heltisi kolmella voitolla ja kuudella pisteellä. Launonen 1 sijoittui toiseksi kahdella voitetulla ottelulla ja neljällä pisteellä. Se antoi myös Topenolle kovimman vastuksen.

Launonen 2 otti otteluvoiton ja kaksi pistettä Lopen Samoojilta ja sijoittui kolmanneksi. Samoojat jäivät tällä kertaa turnauksessa neljänneksi.

Lue lisää keskiviikon 11.3. Lopen Lehdestä!

Kirjastoauto tuo lukemiset kylille

Lopen kunnan kirjastoauto kiertää kyliä viitenä päivänä viikossa, ympäri vuoden.

– Lapset lukevat mielellään helppolukuisia, huumoripitoisia kirjoja

Luulen, että lukeminen jäisi lapsilla vähäisemmäksi, jos kirjastoautoa ei olisi? Nyt kun kirjastoauto käy kouluilla, on kaikkien helppo palvelua käyttää.

Näin pohtii Lopen kirjastoautonkuljettaja-virkailija Pirjo Maunula.

Maunula jos kuka seuraa lasten lukemista aitiopaikalta; kirjastoauto kun kiertää kyliä viitenä päivänä viikossa, ympäri vuoden, muutamaa lomaviikkoa lukuunottamatta.

– Kirjastoautossa on panostettu nimenomaan lasten ja nuorten kirjoihin. Näistä on kattavat valikoimat.

– Lapset lukevat mielellään helppolukuisia, huumoripitoisia kirjoja. Monissa on piirroskuvia tekstin seassa. Esimerkiksi nämä Neropatin päiväkirja -sarjan kirjat ovat nyt kovin suosittuja, esittelee Pirjo Maunula.

Kirjastoauto vierailee viikottain kaikilla Lopen kunnan kouluilla, päiväkodeilla Launosissa ja Läyliäisissä, ja ostopalveluna se käy myös Kytäjän koululla Hyvinkäällä, ja vielä jokunen vuosi sitten myös Riihimäen puolella.

Kävijöitä saisi olla enemmänkin

Vaikka lapset ja nuoret ovatkin kirjastoauton pääkäyttäjäkuntaa, ei muutakaan väestöä ole valikoimissa unohdettu. Pitkiltä hyllyiltä löytyy siis lukemista myös aikuiseen makuun, ja on myös tietokirjoja, lehtiä unohtamatta.

– Lainaukset on kirjastoautossakin vuosien myötä hieman vähentyneet, samassa suhteessa kuin pääkirjastossakin. Tietysti näkyy myös väestön ikääntyminen – väki kylillä vähenee, ja muuttaa palvelujen äärelle.

Lue lisää keskiviikon 4.3. Lopen Lehdestä!

Santamäen Palokärjet viettivät 40-vuotisjuhlaansa muisteluiltapäivän merkeissä

Santamäen Palokärjet muistelivat 40-vuotista taivaltaan muun muassa katsellen vanhoja valokuvia. Kuvassa Santamäen Palokärkien lippukunnanjohtajina toimineet Minna Judén, Jari Siirola ja nykyinen lippukunnanjohtaja Outi Siirola.

Viime sunnuntaina partiolippukunta Santamäen Palokärjet ry. kokoontui partiokololleen seurakunnan kerhotila Kirkkikseen viettämään lippukuntansa 40-vuotisjuhlaa muisteluiltapäivän merkeissä. Vuonna 1980 perustettu Santamäen Palokärjet tarjoaa edelleen kylän lapsille ja nuorille mukavan ja monipuolisen harrastuksen. Nykyisin Santamäen Palokärkien toiminnassa on mukana 64 jäsentä, ja vuosien saatossa lippukuntaan on ehditty kuulua monesta perheestä jo toisessakin polvessa.

– Huippuvuodet olivat 1990-2000-luvuilla, jolloin jäseniä oli 120, muisteli Santamäen Palokärkien lippukunnanjohtajana 2000-luvun alkupuolella toiminut Minna ”Mini” Judén.

Launoslaisten lisäksi Santamäen Palokärkiin kuuluu innokkaita partiolaisia myös Vähikkälästä ja Kormusta. Harrastuksen kannalta tärkeää on, että kokoontumiset on aina pyritty sovittelemaan lasten muiden harrastuksien kanssa.

– Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa ja satunnaisesti myös viikonloppuisin. Mukana toiminnassa on aika tasaisesti sekä tyttöjä että poikia. Monet ryhmistämme ovat nykyään sekaryhmiä, vaikka toki myös erillisiäkin ryhmiä vielä on, Santamäen Palokärkien lippukunnanjohtaja Outi Siirola kertoo.

Lue lisää keskiviikon 26.2. Lopen Lehdestä!

Janavalon Lopen tehdas tyhjenee

Janavalon Lopen tehtaalla on vielä joitakin hitsaajia töissä, mutta lähiviikkoina viimeisetkin siirtyvät uusiin tiloihin Tervakoskelle.

Vuosi 2020 on alkanut kohtuullisesti Janavalolla. Yleinen näkymä meillä on alkuvuodesta ihan positiivinen. Tilauskanta on pysynyt hyvällä tasolla, mutta kasvutavoitteisena yrityksenä tietysti koko ajan haetaan myös uusia asiakkuuksia ja töitä, kertoo toimitusjohtaja Riikka Huopainen.

Janavalon Lopella sijaitseva tehdas tulee tyhjenemään kevään aikana. Vielä syksyllä Lopella oli töissä 13 henkeä.

– Osa hitsaajista siellä vielä on hommissa. Saamme uuden ja isomman peittaamon toimintakuntoon lähiviikkojen aikana ja sen jälkeen on viimeistenkin työntekijöiden tarkoitus muuttaa Tervakoskella sijaitsevaan yksikköön.

– Itse tehtaan osalta suunnitelmat ovat vielä hieman auki. Pientä remonttia on tarkoitus siellä tehdä muuton jälkeen. Katsomme sen jälkeen rauhassa hallin myyntiä tai vuokrausta, selvittää Huopainen.

Huopaisen mukaan työvoiman saanti lähialueelta on ollut kohtuullista.

– Edelleen hitsaajia sekä muutamia koneiden käyttäjiä etsimme. Pyrkimys on myös ajoissa varautua lähivuosien aikana muutamien työntekijöiden eläköitymiseen.

Lue lisää keskiviikon 19.2. Lopen Lehdestä!

Ympäristösuunnittelija Juha Viinikka siirtyi eläkkeelle

Vuonna 2006 Riihimäen kuntien yhteinen ympäristölehti Ekokaari juhli kymmenettä toimintavuottaan, saaden myös Hämeen ympäristöpalkinnon. Tuolloin lehden toimituskuntaan kuuluivat: pöydän ääressä istuvat Jenni Nissinen (vasemmalla) ja Elina Mäenpää sekä takana seisovat Juha Viinikka, Pirjo Siik ja lehden päätoimittaja Urpu-Kaarina Yli-Laurila. Kuva: Ekokaaren arkisto

– Loppi on ympäristönsuojelullisesti moniulotteinen kunta

Viime torstaina Lopen kunnan ympäristösuunnittelija Juha Viinikalla oli viimeinen työpäivä ennen eläkkeelleen siirtymistä. Viinikka ehti olla kunnan palveluksessa rapiat 24 vuotta. Työvuosiensa Viinikka kertoo olleen mielenkiintoisia ja työn parasta antia ovat olleet ihmiset ja monipuolinen yhteistyö eri tahojen kanssa.

Juha Viinikka aloitti työnsä Lopella vuonna 1995 ympäristönsuojelusihteerin työnimikkeellä. Vuodesta 2004 aina vuoteen 2017 saakka Viinikka toimi Lopen kunnan ympäristöpäällikkönä.

Vaikka hänen työnimikkeensä vaihtuivat vuosien varrella, niin tehtävät ovat pysyneet kutakuinkin samoina. Lopen kunnassa tehtiin vuonna 2017 organisaatiouudistus ja silloin Viinikka siirtyi ympäristösuunnittelijaksi, Marjo Alhon aloittaessa ympäristöpäällikkönä. Viinikka iloitsee, että uudelle viranhaltijalle oli mahdollista antaa pitkä perehdytys, toisin kuin hänellä itsellään oli ollut.

– Minun tänne tullessa, en edes tavannut edeltäjääni, vaikka olin kyllä hänen kanssaan puhelimitse yhteydessä. Muistan, kun esittelykierroksen jälkeen istahdin ihmeissäni uuteen työhuoneeseeni suuren mappimäärän ympäröimänä ja mietin, että mitenkähän tässä hommassa nyt edetään. Siitä se työ kuitenkin opittiin, Juha Viinikka naurahtaa.

Lue lisää keskiviikon 12.2. Lopen Lehdestä!

Iso kunnostusurakka takana

– Moni pitää Launosta veneveistämölle vähän hulluna paikkana, mutta tässä on lopulta aika lähellä isoja vesistöjä. Helsinki, Lahti ja Hämeenlinna ihan pienen matkan päässä, ja kun projektit ovat pitkiä, niin niissä ei se siirtäminen lopulta edes näyttele suurinta osaa, Teemu Virtanen tuumailee.

Riva-kaunotar matkalla Venemessuille ihailtavaksi

James Bond-elokuvista tuttu luksuspuuvene, Riva Super Florida kiiltelee upeana Veneveistämö T. Virtasen työpajalla Launosissa. Takana on monia kuukausia kestänyt suuri kunnostusurakka, ja seuraavaksi italialainen venekaunotar on matkalla ihailtavaksi Messukeskuksen Venemessuille.

– Tämän yksilön lisäksi saan messuille mukaan toisenkin saman mallisen Riva-veneen, vuosimallia 1959. Sille olen tehnyt vasta arvion kunnostuksesta ja veneen kunto on huono. Vieraat näkevät siis ikään kuin saman veneen ennen remonttia ja sen jälkeen,veneveistäjäyrittäjä Teemu Virtanen sanoo.

Riva-veneiden määrä Suomessa vähäinen

Riva on yksi maailman tunnetuimmista puuvenemerkeistä. Italialainen verstas valmisti aina 1990-luvulle saakka yhteensä 8000-9000 puuvenettä. Veneveistämö T. Virtasen korjaama Super Florida 417 on vuosimallia 1960.

Kyseistä mallia valmistettiin Teemu Virtasen arvion mukaan noin kahdeksansataa kappaletta. Eri mallisia Riva-veneitä on Suomessa n.15 kpl, joista n. puolet on ajokuntoisia.

– Tämä Riva ei ole vielä koskaan Suomen vesillä, sillä sen hämeenlinnalainen omistaja osti sen Ruotsista. Sieltä se kuljetettiin suoraan tänne veistämölle, Virtanen esittelee.

Veneveistämön kunnostama Riva-vene ostettiin aikoinaan uutena Ruotsiin, ja siellä se on ehtinyt olla muutamien omistuksessa ennen nykyistä omistajaansa.

Lue lisää keskiviikon 5.2. Lopen Lehdestä!

Ensiaputaitoja nuorille

Auli Pulli ja Satu Pyhähuhta tutkivat Anne-nuken elektroniikkaa. Nuken anturi kertoo paineluiden määrän ja ohjeistaa elvyttäjää oikeaan painelu- ja puhaltamiskovuuteen. Anne-nuken kummitoiminnasta kiinnostuneet yritykset voivat ottaa suoraan yhteyttä Auli Pulliin (auli.pulli@loppi.fi) tai terveydenhoitaja Satu Pyhähuhtaan (satu.pyhahuhta@riihimaki.fi).

Lopen koulujen käyttöön oma Anne-nukke

Hätäensiaputaidot voivat pelastaa ihmishenkiä, mutta kaikissa kouluissa niitä ei käytännössä opeteta. Lopen koulut saivat vuoden vaihteen jälkeen käyttöönsä elvytysharjoitteluun tarkoitetut Anne- ja vauvanuket. Elvytystilanne osuu kohdalle harvoin ja aina ennalta-arvaamatta. Tilanne on jännittävä ja ainutkertainen ja siksi taitojen harjoittelua tulee tehdä riittävän usein.

– Ajatus Anne-nuken hankkimisesta koululle lähti siitä, kun reilu vuosi sitten luin Helsingin sanomista artikkelin, jossa kerrottiin, että ihmiset eivät pysähdy kadulla auttamaan hädässä olevia. Pahimmassa tapauksessa kuljetaan vain ohi ja otetaan tilanteesta valokuvia. Tämä juttu sain minut miettimään sitä, mitä minä terveydenhoitajana voisin tehdä tällaiselle ilmiölle yhteiskunnassa, kertoi Lopen yläkoulun ja lukion terveydenhoitaja Satu Pyhähuhta.

Mukaan hankkeen toiseksi puuhanaiseksi Satu Pyhähuhta sai koulun apulaisrehtori Auli Pullin.

– Yhdessä etsimme loppilaisia yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka innostuisivat sponsoroimaan tällaista hanketta. Mukaan hankkeeseen lähtivät NB-Seinä Oy, ASV Autohuolto Oy, Etelä-Hämeen Osuuspankki, Lopen Reserviupseerit, LC Loppi MaijaStiinat, SPR Lopen osasto ja Kormu-Launosten Martat ry. Tämän lisäksi jokainen koulu osallistui Anne-nuken hankintaan omasta koulukohtaisesta budjetistaan. Yhteensä saimme kerättyä rahaa hieman yli 2300 euroa, jolla sitten hankimme elvytysnuket sekä huoltotarvikkeita ja puhdistusliinoja harjoittelua varten, kertoivat Auli Pulli ja Satu Pyhähuhta.

Lue lisää keskiviikon 29.1. Lopen Lehdestä!