Kotiseututyötä, yhdistystoimintaa, artikkeleita ja kirjoja

Viime vuosina Ahti Gåpån sydäntä lähellä on ollut erityisesti Sakari Pälsi -seuran toiminta. Vuonna 2017 saattoi kotiseutuneuvos Gåpå todeta Pälsi-tietoudessa munan olevan nyt kanaa viisaampi, viitaten tällä edessään istuneeseen tutkija Jukka Relakseen, joka Mirja Metsolan kanssa oli juuri julkaissut Sakari Pälsin elämäkerran.

– Kotiseutuneuvos Ahti Gåpå on ollut monessa mukana

Yli 2000 lehtiartikkelia, näistä noin 1700 Lopen Lehdessä, 40 vuoden ajalta. Leikekirjoja on jo 15, valokuvia arkistossa yli 5000. Lisäksi pari kyläkirjaa, kirjat Lopen myllyistä, Kiven seitsemän veljeksen syntysijoilta ja oman elämän vaiheista.

– En kuitenkaan ole lehtimies, enkä kirjailija, naurahtaa Ahti Gåpå.

Varsinaiseen työuransa Ahti Gåpå tekikin Posti- ja lennätinlaitoksen ja sittemmin Telecom Finlandin palveluksessa, josta hän jäi eläkkeelle valtakunnan koaxiaalikaapeleiden huoltovastaavan tehtävistä 1994, toimien viimeiset 11 vuotta puhelinmestarina. Gåpå myös edusti ruohonjuuritason toimijaa työryhmässä, joka 1990-luvun alussa valmisteli Teleä pilkottavaksi ja yksityiseksi liikelaitokseksi.

– 25 vuotta kiersin viikot valtakuntaa! Kaiken kaikkiaan olin melkein 40 vuotta reissuhommissa, mikä oli kyllä pirunmoista kotiväelle, pohtii mies nyt.

Päivätyön ohessa alkoi kuitenkin monipuolinen yhdistystoiminta, ja myös kirjoittaminen.

– Moneen olen ottanut osaa, joka paikassa heiluin. Olenkin kiitollinen vaimolleni, sillä jos seinäkalenteriimme oli merkittynä jokin meno, enkä alkanut sitä valmistella hän huomautti: ”Eikös sinulla ole tänään jokin menokin”. Tämä myötäeläminen oli se, jonka vuoksi ehdin lähes joka paikkaan, missä apua tarvittiin, kiittelee Ahti Gåpå.

Lue lisää keskiviikon 15.1. Lopen Lehdestä!

36. vuosi loppilaisten sielunpaimenena starttaa

Ilkka Juote inspiroituu taiteen, musiikin ja kuvien, kautta. Työhuoneen seinää koristavat hänen ottamansa valokuvat.

Lopen seurakunnan kappalainen Ilkka Juote tuli Lopen seurakunnan palvelukseen vuonna 1984. 35 vuoden uran aikana Juote on kehittänyt seurakunnan toimintamuotoja, kuten viime joulukuussa 17. kerran pidetty metsäkirkko. Musiikki on näytellyt merkittävää roolia kirkonmiehen elämässä niin sävellyksinä kuin työssä mm. gospel-messuina. Ilkka-pappi näkyy ja liikkuu edelleen seurakuntalaisten keskuudessa.

Hengellinen herääminen nuorena

Juote kertoo, että hänen kotinsa oli aivan tavallinen maalaiskoti Somerolla ja hengellinen elämä ei ollut jatkuvasti esillä.

– Iltarukous opetettiin, kirkossa käytiin harvakseltaan ja rippikoulu käytiin, toteaa Juote.

– 14-vuotiaana ennen rippikoulua Jumalan ”kutsu kävi” minulle ja sillä oli heti vaikutusta elämääni monella tavalla.

Lukioaikana Juotteelle valkeni, että teologian opiskelu on hänelle oikea suunta, vaikka esimerkiksi lastentarhanopettajankin työkin kiinnosti. Papiksi Juote vihittiin vuonna 1978 ja Lopelle työura toi hänet vuonna 1984 ja 35 vuotta tuli täyteen 1. adventtina 2019. Valmistumisensa jälkeen hän suoritti myös varusmiespalveluksensa varusmiespappina Riihimäellä.

– Lopelta löytyi myös vaimo ja perheellä on ollut hyvä olla juuri täällä. Ei ole ollut tarvetta lähteä mihinkään, summaa Juote.

Lue lisää Lopen Lehden vuoden 2020 ensimmäisestä numerosta!

Piparinen satulinna lumoaa

Piparilinna onnistuneesti paikoillaan näyteikkunassa! Tekijän on helppo hymyillä - Antti Mikkola oikealla, ja tilauksen tehnyt yrittäjä Janne Kataja vasemmalla, iloisen yllättyneenä.

Pienen Lelukaupan ikkunassa Riihimäellä (Kauppakeskus Majakka, Hämeenkatu 25-27) on ollut joulukuun puolivälistä lähtien todellinen katseenvangitsija – satumaisen korea, jättimäinen piparilinna! Se on vankkaa loppilaista tekoa.

– Piparitaikinaa kului yli 30 kiloa, ja korkeutta linnalla on kaikkiaan toista metriä kertoo valmistuksesta vastannut Mikkolan Suoramyynnin leipuri-kondiittori Antti Mikkola.

Iso ja komea tavoitteena

Janne Kataja antoi melko vapaat kädet. Toiveena oli, että näyteikkunaan saataisiin yli metrin korkea fantasialinna, värikäs, valaistu ja paljon yksityiskohtia sisältävä, kertoo Antti Mikkola.

– Aikataulu oli älyttömän tiukka. Tilaus tuli Jannelta sunnuntai-iltana itsenäisyyspäivän jälkeen, jolloin aloin työstämään visiota ja tekemään kaavoja. Valmista piti olla keskiviikkona. Jossain vaiheessa meinasi usko loppua, mutta aikataulu piti ja linna oli Riihimäen Majakan näyteikkunassa keskiviikkona kello 14.30, kertaa Mikkola projektin vaiheita.

Antti Mikkola on toki tehnyt isoja piparitaloja aiemminkin, mm. kotitalonsa ja oman savusaunan mallilla. Nyt tämä tilaus oli kuitenkin kokonsa puolesta ihan toista luokkaa.

– Olin heti ihan innoissani! Ajattelin, että magee juttu, ehdottomasti teen ja saan sen vielä annetussa aikataulussa valmiiksi.

Lue lisää maanantain 23.12. Lopen Lehdestä!

Eläkeliiton Lopen yhdistys toiminut 45 vuotta

Ansioituneita jäseniä palkittiin juhlassa. Kultaisien ja hopeisten ansiomerkkien saajat Rauli Salmela (kuvassa vasemmalta), Jorma Ruponen, Aulikki Kemppi, Pirjo-Liisa Saloniemi ja Raimo Rantala.

– Käteistä rahaa on oltava saatavilla tulevaisuudessakin

Eläkeliiton Lopen yhdistys vietti 45-vuotisjuhlia Loppisalissa viime lauantaina. Arvokas juhla oli oivallinen paikka palkita yhdistyksen aktiivisia toimijoita ja jäseniä. Lopen yhdistys on aktiivisesti rakentamassa paikallisesti mitä hienoimmalla tavalla Eläkeliitonkin tavoitetta: ”Kohti ikäystävällistä Suomea”.

300 jäsenen raja tavoitteena

100 henkilön yleisö kajautti juhlan alkuun maakuntalaulun, jonka jälkeen yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Kuparinen toivotti juhlayleisön tervetulleeksi. Hän esitteli aktiivisen yhdistyksen toimintamuotoja, mutta samalla kertoi huolensa ns. hiljaisista jäsenistä, jotka eivät löydä mukaan toimintaan.

– Kehotan aktiiveja nykäisemään hihasta näitä ”hiljaisia”. Voihan olla niin, että sitä nykäisyä on odotettukin. Joulun aika muistuttaa siitä, että kenenkään ei pidä joutua olemaan yksi, muistutti Kuparinen, joka valittiin Eläkeliiton Etelä Hämeen piirin syyskokouksessa piirin uudeksi puheenjohtajaksi 1.1.2020 lukien.

Ja toimintaa yhdistyksellä on todella monipuolisesti erilaisten kerhojen muodossa. Tarjolla on mm. kuukausitapaamisia, tarinatupaa, kuorotoimintaa, karaokea, tanssia ja bocciaa sekä mölkkyä. Hengen ja ruumiin kulttuuria – jokaiselle jotakin.

Juhlasssa esiintyi yhdistyksen oma kuoro, jota säesti luottosäestäjä Rauli Salmela. Tällä kertaa kuultiin kappaleet ”Parhaat hetket” ja ”Tulkoon joulu”.

Lue lisää keskiviikon 18.12. Lopen Lehdestä!

Suomi juhli 102-vuotista itsenäisyyttä

Loppilaiset yhteiskuvassa Linnan juhlissa 2019: kansanedustaja Timo Heinonen, veteraani Pekka Tarkkala, Seija Ranta ja Satu Suomalainen.

– Olihan ne oikein hyvät juhlat siellä, tarpeeksi väkeäkin, naurahtaa Pekka Tarkkala.

– Eikä mua ainakaan jännittänyt yhtään, vaikken ennen ole presidenttiä kätellytkään!

Nyt tämä kuitenkin tapahtui, TV-kameroiden välittäessa kuvaa Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta miljooniin suomalaiskoteihin. Pekka Tarkkala, saattajanaan tyttärensä Seija Ranta, saapui kättelyvuoroon veteraaniväen mukana, ja Loppikin tuli asiallisesti mainituksi.

– Olihan se melkoinen yllätys, kun kutsu tuli. Posteljooni kävi tuomassa kirjeen sisälle asti, kertoo Tarkkala.

– Yhtään en osannut ajatella tällaista tulevan!

Saatu kutsu tuntui kuitenkin hyvälle. Samaan tapaan, kuin huhtikuussa, kansallisena veteraanipäivänä Lopen veteraanijuhlassa rintaan kiinnitetty Tasavallan presidentin myöntämä Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalikin.

Tähän mitaliin liittyen posti toi myös virallisen kirjeen presidentti Niinistöltä ja rouva Jenni Haukiolta. Tämä kirje on Tarkkalalla nyt kehyksissä, ja hän osoittaa kirjeen viimeisiä rivejä ennen allekirjoituksia.

Tähän on kirjoitettu: ”Tekojenne muistot eivät himmene koskaan. Me kiitämme, emmekä unohda.”

Lue lisää keskiviikon 11.12. Lopen Lehdestä!

Lopen Shell on hyvän palvelun yritys

Iloinen joukko hyviä palvelijoita. Edestä Sini Kolehmainen, Terhi Salminen, Heli Partanen, Tiina Leikkainen ja Joonas Kolehmainen.

Hyvä palvelu ja vuoropuhelu asiakkaiden kanssa on Shellillä kohdillaan. Asiakas on palvelun keskiössä ja asiakasta kuunnellaan. Se on yrityksen palvelukonsepti. Tämän vuoden nimitys tuli nuorille yrittäjille tiukassa vaalissa.

Kanta-asiakkaille kuin koti ja piipahtajille iloinen yllätys

Lopen Shellin yrittäjäpariskunta Sini ja Joonas Kolehmainen ovat kuunnelleet herkällä korvalla asiakkailta tulleita kehittämisideoita reilu vuosi sitten alkaneella yrittäjätaipaleella.

Shellin parlamentin kantajoukolle paikka on kuin toinen olohuone ja taukoa pitäville matkaajille keidas, jossa tarjotaan ruokaa, leipiä ja leivonnaisia. Omassa keittiössä tehdään ruuat myös lounaslistalle.

Aivan spesiaalia ovat Shellin F1-studiot.

– Parlamentin pöydästä idea tuli ja porukalla mietittiin, että miten moinen kisakatsomo voitaisiin järjestää. No, kaikki on mahdollista! Ravintola ei muuten ole auki sunnuntaisin, mutta kisastudiossa on ollut tarjolla muun muassa pitsaa ja hamppareita, kertoo Sini Kolehmainen.

Viimeisen vuoden aikana on Shellillä vieraillut myös ministereitä ja kansanedustajia tapaamassa loppilaisia ja kuuntelemassa kentän ääniä. Viimeksi viime sunnuntaina kun Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja kansanedustaja Hilkka Kemppi poikkesivat paikalle.

Lue lisää keskiviikon 4.12. Lopen Lehdestä!

Riista-aita Kantatien 54:n varteen koko Lopen osuudelle?

Lopella on aiempina vuosina kokeiltu riistakarkotenauhaa. Keltaisen muovinauhan tavoitteena on hidastaa ja pysäyttää hirvi- ja peuraeläimiä, ohjaten näitä mahdollisesti toisaalle, pois maantieltä. Nyt Kantatie 54:n varteen ollaan rakentamassa tukevaa riista-aitaa. – Rahalle on myönnetty 350 000 euron määräraha, joka riittää aidan rakentamiseen Riihimäeltä Lopen kirkonkylälle. Olen tehnyt eduskunnassa lisämäärärahasta aloitteen, jotta riista-aita voitaisiin rakentaa suunnitelmien mukaisesti Vojakkalaan saakka, sanoo loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen.
Riista-aitaan varattu raha riittää Riihimäeltä Lopen kirkonkylään – eduskunnassa esitys lisärahoituksesta riista-aidan saamiseksi Vojakkalaan saakka

Loppilaisten liikenneturvallisuuteen on tulossa parannusta, sillä Kantatie 54:n varteen on suunnitteilla riista-aidan rakentaminen. Riista-aidan rakentamista esitti viime vuonna loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok) ja riista-aidalle myönnettiin eduskunnassa rahoitus.

Mitä hankkeelle kuuluu?

– Riista-aita on nyt kilpailutuksessa. Hanke on vienyt hieman kauemmin aikaa sillä tielle ei oltu suunniteltu riista-aitoja. Esitykseni siis tuli Ely-keskukselle uutena ja näin he joutuivat tekemään koko suunnittelutyön tämän vuoden aikana.

– Määrärahaksi tuli esittämäni mukaan 350 000 euroa. Sen piti normaalilla aidan rakennushinnalla riittää Vojakkalaan asti. Nyt näyttää siltä, että lukuisat portit sekä tien kapeus nostavat kustannuksia. Ainakin alustava tieto kertoo, että määräraha riittäisi kirkolle asti. Tämä tarkentuu, kun tarjoukset saadaan, selvittää Timo Heinonen.

Hän on tehnyt eduskunnassa esityksen lisämäärärahasta, josta äänestetään joulun alla.

– Toivottavasti saamme Rinteen hallituksen edustajilta lisärahalle tukea ja aitaa voisi jatkaa aina Vojakkalaan asti ja myös Riihimäeltä Hausjärvelle päin.

– Suunnittelussa ollaan myös lisäämässä valaistus Silmänkannosta moottoritielle, jatkaa Heinonen.

Lue lisää keskiviikon 27.11. Lopen Lehdestä!

Voisiko metsästäjäntutkinnon suorittaa peruskoulussa?

Lopella harkitaan metsästäjätutkinnon tarjoamista 8-luokkalaisille.

– Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus eräharrastukseen ja metsästäjäntutkinnon suorittamiseen ilman kuluja

Lopella kahdeksasluokkalaiset voivat mahdollisesti suorittaa halutessaan jatkossa metsästäjäntutkinnon. Viime viikolla keskustan keskustan Heli Lehtilä esitti valtuustoaloitteeen metsästäjäntutkinnon suorittamisen mahdollistamisesta peruskoulun 8. luokalla. Lehtilän aloite sai valtuustosalissa lämpimän kannatuksen, sillä peräti 21 valtuutettua 27:stä allekirjoitti sen.

Heli Lehtilä perusteli aloitettaan sillä, että luonnossa liikkuminen ja eräharrastukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaiken ikäisille.

– Tärkeää ei ole aina saalis, vaan luonnossa oleminen ja yhdessä tekeminen. Luonto on meillä lähellä ja sen antamia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää.

– Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus eräharrastukseen ja metsästäjäntutkinnon suorittamiseen ilman kuluja, Heli Lehtilä pohjusti aloitettaan.

Hyvällä menestyksellä

Lopen yläkoulun rehtori Vilho Ylönen kannattaa lämpimästi metsästäjäntutkinnon lisäämistä peruskoulun valinnaisainevalikoimaan. Hänen mukaansa vastaavaa on jo jossain päin Suomea hyvällä menestyksellä kokeiltukin.

– Se on haastava tutkinto, joka edellyttää opintoja. Siihen on myös valmis oppikirja ja materiaaleja jo olemassa.

Lue lisää keskiviikon 20.11. Lopen Lehdestä!

Roskakalaa nuotattiin Loppijärvestä

Ensimmäisen päivän kalansaalis, noin 5000 kg pikkukalaa, veti niin ammattilaisten kuin talkooväenkin suut hymyyn. Kuva LC Loppi MaijaStiinat.

Tyynet syyssäät suosivat viime viikon puolivälissä alkanutta hoitokalastusta Loppijärvellä. Syvänteistä nuotattiin ammattivoimin roskakalaa, lähinnä särkeä, salakkaa ja lahnaa, kaikkiaan viitenä päivänä, yhteensä noin 19 000 kiloa.

– Hoitokalastus on nykytietämyksen mukaan tehokkain tapa vähentää järvessä jo olevaa fosforia, ja hillitä sisäistä kuormitusta, kertoo Loppijärven ystävät ry:n puheenjohtaja Heikki Bergholm.

– Syvänteistä roskakalaa löytyi nyt hyvin. Sen sijaan jokisuissa olevista rysistä kalaa ei juurikaan ole vielä noussut. Toiveissa onkin, että ennen talven tuloa myös rysien avulla pikkukalaa saataisiin pois järvestä.

Rehevöitymistä vastaan

Hoitokalastusta on Loppijärvessä tehty Lopenkylän osakaskunnan toimesta 1990-luvun alusta alkaen. Vaikutus oli aluksi selvä; sinilevät pysyivät poissa ja fosforitasot hallinnassa. Hoitokalastuksiin tartuttiin uudella otteella reilut kymmenen vuotta sitten sinileväkukintojen pahennuttua jokavuotiseksi riesaksi.

Roskakalan rysäpyyntiä on syksyisin tehty Lopenkylän osakaskunnan toimesta mm. Nummistenjoesta, Isojoesta ja Vanhankosken patoaltaalta, sekä Sajaniemen osakaskunnan toteuttamana Sarvijoesta.

Vuosittain on saatu noin 15-30 tonnia roskakalaa pois. Edellissyksynä kokeiltiin lisäksi nuottaamista syvänteistä kahtena päivänä, ja vuodelta 2018 kirjattiinkin ylös tyydyttävä hoitokalastuksen tulos, noin 35 tonnia roskakalaa. Jos vuotuiseksi virkistyskalastussaaliiksi arvioidaan noin 12 tonnia, poistuisi järvestä yhteenlaskien noin 330 kg fosforia.

– Tämä on kuitenkin kaukana hoitokalastussuosituksista; näkyvien tulosten aikaansaamiseksi saalis tulisi kaksin-kolminkertaistaa, kertoo Heikki Bergholm.

Lue lisää keskiviikon 6.11. Lopen Lehdestä!

Yrittäjäväki aamukahvivierailulla Aromäen tilalla

Yrittäjäväki pääsi vierailemaan ja tutustumaan myös tuotantotiloihin. Tilalla suunitellaan uutta pakkaamoinvestointia varastohallien läheisyyteen.

– Loppi ja peruna näkyy kaupoissa

Männistön veljekset Joonatan ja Juhana saivat viljelemälleen Aromäen tilalle vieraikseen noin kolmenkymmenen perunanviljelystä kiinnostuneen henkilön joukon, kun Lopen kunnan ja Lopen Yrittäjät ry:n yhdessä järjestämä kaikille avoin aamukahvitilaisuus järjestettiin viime torstaina Lopen Tevännöllä loppilaiseen perunabisnekseen tutustuen.

Männistön veljekset ovat perunanviljelijöitä viidennessä sukupolvessa. Aromäen tilalla on hallussaan koko perunaketju, aina viljelystä nostoon, varastointiin, pesuun ja pakkaamiseen ja markkinointiin, sekä suoriin toimituksiin kauppoihin. Loppi näkyy perunalaarien info-kylteissä, joissa kerrotaan tarjolla olevan Lopen perunaa Aromäen tilalta.

Viljelyssä toistakymmentä lajiketta

Pellon laidalta kuvatulta esittelyvideolta saattoi seurata kuvaa kevään ja kesän töistä.

Juhana Männistön kertoessa perunanviljelystä ja sukutilasta sekä perunabisneksestä väkijoukon kahvitellessa mukavasti tilan keittiössä ja olohuoneessa, kiinnostuneena kuunnellen.

Aromäen tilalla viljelyssä oli viime kesänä perunaa 83 hehtaarilla. Vuokramaita on Tevännön ja Topenon ohella aina Riihimäkeä ja jopa Hollolaa myöten.

– Haasteena on neitseellisten, perunanviljelyyn sopivien maiden saanti viljelyyn. Perunaa kun voi viljellä enintään kaksi vuotta samalla lohkolla, ja tämän jälkeen on välillä viljeltävä jotain muuta maan kasvukunnon ylläpitämiseksi ja rikkakasvipaineen hallitsemiseksi, kertoi Juhana Männistö. Perunan ravinnontarvetta seurataan tekemällä kesän aikana analysointia lehdistöstä ja käyttäen jaettua lannoitusta, jolloin osa ravinteista ruiskutetaan suoraan kasvustoon tarpeen mukaan.

Lue lisää keskiviikon 30.10. Lopen Lehdestä!