– Palkinto on meille pienille yrittäjille iso asia

Anne Vaseliuksen (vasemmalla) ja Jaana Salmen kukkakaupassa on myös oma osastonsa lahjatavaroille.  Kuva Jouni Lehtonen.

Vuoden yrittäjäpalkinnon saaminen oli yllätys kukkakauppayrittäjille Jaana Salmelle ja Anne Vaseliukselle

Lopen vuoden yrittäjinä palkittiin lauantai-iltana yrittäjäjuhlassa Lopen Kukka ja Lahja Oy:n yrittäjät Jaana Salmi ja Anne Vaselius.

Lopen Kukka ja Lahja Oy on monipuolinen kukkakauppa Lopen kirkonkylässä. Liikkeessä on runsas leikko- ja ruukkukukkavalikoima ja valmiiksi sidottuja kimppuja. Yrittäjät ovat laajentaneet tuotevalikoimaa myös erilaisiin lahjatavaroihin.

22 vuotta yksinyrittäjänä

Anne Vaselius opiskeli puutarhuriksi ja vuonna 1992 ryhtyi yrittäjäksi ostettuaan toimivan kukkakaupan Lopelta. Hän kukkatukussa työskennellessään tutustui kauppiaaseen, joka halusi luopua yrityksestään ja tarjosi sitä Annelle. Hän ehti toimia 22 vuotta Lopen Kukkasitomo Ky:ssä yksinyrittäjänä.

– En ollut suunnitellut ryhtyväni kukkakauppiaaksi. Tein nopean ratkaisun, kun mahdollisuus tuli.

Jaana Salmi toimi Riihimäellä seitsemän vuoden ajan kukkakauppiaana vuodesta 1997 alkaen. Hän oli välillä palkkatyössä, kunnes hänelle tarjottiin kukkakauppaa Lopelta. Hän aloitti Kukkakimppu toiminimiyrittäjänä vuonna 2007.

Lue lisää keskiviikon 10.10. Lopen Lehdestä!

Poronpolku onnistuneesti läpi

Reippaan ulkoilun lomassa nautittiin hyvillä mielin taukopaikkojen muonitustarjonnasta.

– Räyskälän lentokenttä toista kertaa tapahtumakeskuksena

Loppilainen Poronpolku-ulkoilutapahtuma syykuun viimeisessä viikonvaihteessa on vakiinnuttanut asemansa Etelä-Suomen suurimpana kuntourheilutapahtumana. Ajoittaisesta sateen uhkasta huolimatta sunnuntaina reiteille lähti jälleen yli 2400 kävelijää ja 160 koiraa. Lauantain Poronpolun polkaisu -tapahtuma keräsi lupien salliman maksimimäärän eli 500 innokasta pyöräilijää.

Järjestelyistä kiitosta

Perinteinen Poronpolku- vaellustapahtuma järjestettiin nyt jo 52. kerran. Räyskälän ilmailukeskus toimi kuitenkin vasta toista kertaa tapahtumakeskuksena. Viime vuoden kommelluksista oli otettu oppia, ja järjestelyt toimivatkin nyt esimerkillisen jouhevasti. Kiitosta keräsi niin liikenteen ohjaus kuin paikoituskin tarkoitukseen varatulle kiitotielle, eikä moitteen sijaa löytynyt myöskään kuljetuksista.

Tänä vuonna seitsemän matalalattiabussia kuljetti osallistujia reiteille tauotta kello 8 ja 11.30 välillä. Paluukyydit hoituivat samaan tapaan.

– Odotusajat olivat ruuhkaisimpaankin aikaan maksimissaan viisi minuuttia, kertoi Poronpolkuyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Huhta, arvellen että järjestely olisi toiminut suuremmallakin väkimäärällä.

Kiitosta keräsivät myös reitistön uusitut opasteet. Nyt kaikki reitit oli merkitty omilla värikoodeillaan, helpottaen oikealla polulla pysymistä. Valittavana olivat tutut kolmen kilometrin ja 11, 16, 22 ja 28 kilometrin lenkit.

Lue lisää keskiviikon 3.10. Lopen Lehdestä!

Vuoden 1918 kohtalot kiinnostivat

Suviehtoon hautausmaakävelyt ovat ottaneet paikkansa Lopella. Tänä vuonna kävelyllä tutustuttiin vuoden 1918 tapahtumien johdosta henkensä menettäneisiin loppilaisiin. Yhteensä hautausmaakävelyille osallistui tänä vuonna 190 osallistujaa.

– Hautausmaakävelyllä 80 osallistujaa

Hautausmaakävelyjä on järjestetty Lopella jo yksitoista kertaa eri teemojen tiimoilta. Viime viikon tiistaina Lopen hautausmaalla käveltiin vuoden 1918 tapahtumia ja sodan kohtaloita muistellen. Tilaisuus oli yleisön pyynnöstä järjestetty uusinta heinäkuun lopun Suviehtoon hautausmaakävelystä samalla teemalla. Kesällä kävelylle osallistui 110 henkilöä ja nyt syyskuun tilaisuuteen 80. Pieni osa mukana olleista oli kierroksella jo heinäkuussa.

Hautausmaakävelyt ovat suosittuja tapahtumia koko maassa ja niin ne ovat Lopellakin. Joka vuosi Suviehtoon hautausmaakävelyn suosio on kasvanut. Tämän vuoden teemana oli vierailla vuoden 1918 taisteluissa ja tapahtumissa sekä sen vuoden olojen johdosta henkensä menettäneiden loppilaisten haudoilla. Oppaina toimivat tälläkin kertaa Lopen seurakunnan eläkkeellä oleva puutarhuri Kalevi Nevanpää ja pitäjäneuvos Antti Koskimäki. Tietojen koostamiseksi he tekivät yhteistyötä Lopen seurakunnan kanssa. Seurakunnan tietokannoista tai paksuista kirjoista löytyvät kaikki hautausmaahan siunatut ihmiset parin sadan vuoden ajalta.

Hautausmaakävelyllä tutustuttiin hautoihin siinä järjestyksessä, miten ne luontevasti reitille osuivat. Haudattujen henkilöiden tarinoista Lopen Lehti kirjoitti laajasti jo 8.8.2018 ilmestyneessä numerossaan. Tässä jutussa keskitytäänkin ainoastaan niihin henkilöihin ja asioihin, jotka nousivat tällä kertaa uusina kierroksella.

Lue lisää keskiviikon 26.9. Lopen Lehdestä!

Sote-kyytikaaosta pyritään selvittämään

Ruuhkainen viestikeskus ja saapumattomat sote-kyydit ovat tuskastuttaneet myös loppilaiset taksiasiakkaat. Ongelmat tiedostettu Lopen kunnassa ja asiasta on kirjattu useita reklamaatioita. Asiaan ollaan etsimässä parannusta.

Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen muuttui Lopella ja Riihimäen seudulla 1.7.2018. Heinäkuusta lähtien kuljetuspalvelujen tuottamisesta on vastannut Kanta-Hämeessä maakunnallinen kuljetuspalvelukeskus. Sote-kyydit Lopellekin välittää tarjouskilpailun voittanut Tampereen Aluetaksi. Sote-taksimuutoksessa ilmeni heti alkuunsa Riihimäen seudulla kangertelua, joihin pyritään nyt saamaan helpotusta kuljetuspalveluja täydentävästä tarjouskilpailusta. Tilannetta pyritään avaamaan myös työryhmässä, jossa uudistusta katsotaan kokonaisuutena. Nykyisellään sote-kyytitilanne on kestämätön asiakkaiden näkökulmasta.

Median kautta on saatu kuulla ja lukea huonoista asiakaskokemuksista, Kelan kilpailuttaessa maakunnittain sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavat taksimatkat tänä vuonna.

Riihimäen seudulla rysähti samaan aikaan niin Kela-taksiuudistus kuin pilottina alkanut sote-kyytiuudistuskin.

Käytännössä sote-taksiuudistus vei sote-kyytiasiakkailta mahdollisuuden tilata taksi heti paikalle. Taksin saadakseen, tulee kuljetus tilata vähintään kaksi tuntia aiemmin. Tämä siksi, että viestikeskuksen tehtävänä on suunnitella ja yhdistellä kyytejä kustannustehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Vaikka asiakas olisikin taksinsa tilaamisessa ajoissa liikkeellä, voi taksinkuljettaja silti saada siitä tiedon vasta viisitoista minuuttia aiemmin, jolloin asiakkaan pitäisi jo istua taksissa. Riihimäeltä ei vartissa

Lopelle rynnätä, eikä Lopen takseista aja tällä hetkellä sotekyytejä kukaan. Välillä voi käydä silläkin tavalla, että yksikään taksinkuljettaja ei ota hoitaakseen loppilaisen asiakkaan kyytiä, mutta tietoa tästä ei asiakas saa.

Lue lisää keskiviikon 19.9. Lopen Lehdestä!

Kuvataiteilija Antti Oikariselle viisivuotinen apuraha

Launoslainen kuvataiteilija Antti Oikarinen on loppilaisille tuttu Opiston kuvataideryhmän opettajana.

Launoslainen Antti Oikarinen on saanut Taiteen edistamiskeskus Taike:n viisivuotisen kuvataiteen taiteilija-apurahan.

Kuvataiteilija Antti Oikarinen (s. 1974) on loppilaisille tuttu Lopen Opiston kuvataideryhmien toisena opettajana. Yhteistyössä Pilvi Ojalan kanssa hän on vetänyt Lopen kirkonkylän ja Launosten kuvataideryhmiä vuodesta 2009 alkaen.

Antti Oikarinen on koulutukseltaan kuvataiteteen ja filosofian maisteri. Oikarinen on suuntautunut kuvanveistoon ja tilateoksiin. Viime kesänä hänellä oli iso näyttely Serlachius-museossa Mäntässä, ja juuri viikonvaihteessa avattiin ”Muoto ja merkitys” -näyttely Galleria Heinossa Helsingissä. Tämä näyttely on yleisölle avoinna 7.10. saakka.

Antti Oikarinen on valmistautunut tiiviisti vasta avattuun Helsingin näyttelyyn.

– Nyt täytyy vähän huilata, ja sitten alkaa suunnittelemaan uusia kujeita, pohtii Oikarinen.

– Viisivuotinen apuraha on kyllä huippu juttu! Saa keskittyä kunnolla omaan työhön. Jotain suunnitelmia on kyllä jo tulevaisuutta ajatellen, mutta on vielä liian aikaista paljastaa tarkemmin, toteaa Oikarinen.

Monimerkityksistä taidetta

Oikarisella on takanaan lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Oikarisen teokset herättävät usein katsojassa kysymyksen, ”Mitä tämä on”, tai jopa ”Missä on näyttely”, toteaa galleristi

Rauli Heino taustoittaessaan Antti Oikarisen näyttelyä vuodelta 2014. Hän luonnehtiikin Oikarisen töitä näköistaideteoksiksi.

– Ne ovat välikappaleita sille, mitä Oikarinen haluaa näyttelyllään sanoa. Ja sen katsoja saa tietää vasta oivallettuaan, kuinka taiteilija näillä teoksillaan häntä harhauttaa, toteaa Rauli Heino.

Lue lisää keskiviikon 12.9. Lopen Lehdestä!

Valtuusto hyväksyi urheilukentän remontin – valmisteluvaihe ei kehuja niittänyt

Kunnanjohtaja Mikko Salmela piti valtuuston kokouksen alussa kunnanjohtajan katsauksen. Hänen mukaansa Lopen alku vuosi on sujunut hyvin, mutta lisämäärärahaesityksiä on jouduttu tuomaan valtuustolle.

Vuonna 1954 valmistuneen kentän remonttibudjetti paisui 300 000 eurosta yli 800 000 euroon

Vuoden neljännessä valtuuston kokouksessa suurimpana asiana oli Lopen kirkonkylän yleisurheilukentän peruskorjaus tilanteessa, jossa siihen alun perin varattu 300 000 euron budjetti paisui pullataikinan tavoin yli kaksinkertaiseksi. Lopulta valtuusto kuitenkin päätti, että vuonna 1954 vihitty urheilukenttä kaikesta huolimatta, tullaan peruskorjaamaan kuusirataisena Novotan-pinnoitteella.

”Rytökärpän pesä” ja Lopen kirkonkylän häpeäpilkku. Muun muassa näillä sanoin Lopen kunnanvaltuutetut kutsuivat Kirkonkylän yleisurheilukenttää, joka ei käyttövuosiensa varrella ole kovinkaan montaa uudistusta kokenut. Keskustelevassa valtuustonkokouksessa valtuutetut olivat yksimielisiä siitä, että urheiluun satsaaminen yleisurheilukentän saneerauksella on tärkeää, mutta erimielisyys salissa syntyi siitä, miten kentän peruskorjauksen kanssa tulisi edetä.

Keskustelun aiheesta avasi keskustan valtuutettu Teemu Päivärinta, joka halusi päätöksensä teon tueksi tietää, riittävätkö kunnan rahat noin 800 000 euron hintaisen peruskorjauksen tekemiseen, jos investointilistalla on pian lisäksi vedenottamon saneeraus, keskuskeittiön remontti ja investoinnit kotitalousluokkiin.

Kentällä voi juosta tilastokelpoista aikaa

Joni Lähde (sdp.) totesi, että kentän koosta on ollut paljon vääriä kuvia liikkeellä. Hän kertoikin varmistaneensa Suomen Urheiluliitosta, että Lopen kentän koko ei ole ongelma, sillä 350 metrinen juoksurata ei estä juoksemasta 400 m tai 800 m tilastokelpoista aikaa. Lähde seisoi kunnanhallituksen päätöksen takana.

Ossi Kollin (sdp.) halusi muistuttaa, että kentälle oli alun perin tarkoitus tehdä vain pieni kosmeettinen saneeraus ja silloin kustannuksiksi arvioitiin 300 000 euroa.

Lue lisää keskiviikon 5.9. Lopen Lehdestä!

Ilmailua voi harrastaa monella eri tavalla

Phil Lawtonin kieputukset ja silmukat olivat sykähdyttävää katsottavaa.

Räyskälän ilmailukeskuksen järjestyksessään neljäs peräkkäinen ilmailuviikonloppu tarjosi yleisölle mahdollisuuden tutustua harrasteilmailun erilaisiin vaihtoehtoihin. Tarjolla oli harrastetoimintaa lapsille ja erilaista nähtävää ja koettavaa aikuisille. Paikan päällä oli eri ilmailulajien edustajia kertomassa, kuinka harrastuksiin pääsee mukaan. Toiminnanjohtaja Mari Heikkilän lauantainen ennustus reilusta 2000 tuhannesta kävijästä toteutui, vaikka sunnuntai-iltapäivän sää muuttuikin sateiseksi.

Tutustumisrasteja ja yleisölennätystä

Heikkilän mukaan ilmailuviikonlopun ideana on se, että ihmiset pääsevät lähelle ja iholle erilaisia harrasteilmailun kohteita.

– Aika harvoin pääsee istumaan koneen ohjaamoon pilotin paikalle, mutta täällä se on mahdollista.

Lisäksi on mahdollista päästä pikku kierrokselle purjelento- tai moottorikoneen kyytiin, kuvaili Heikkilä ilmailuviikonlopun eri toimintoja.

Anu Vahteristo veti rakennusrastia lapsille. Rastilla askarreltiin BMF A DART -kumimoottorilennokki.

– Kone rakennetaan Ilmailuliiton kouluille suunnatusta rakennussarjasta – koululaispaketista, kertoi Vahteristo.

Kovin keskittyneesti lapset rakensivatkin lennokkeja, jotka eivät ole aivan jokapäiväisiä harrastevälineitä nykypäivänä.

Lue lisää keskiviikon 29.8. Lopen Lehdestä!

Onko Lopen teknistä toimea yritetty lahjoa?

Lopen kunnanhallituksen jäsen Heli Lehtilä (kesk) kysyy, onko Saukkolan EK:lla järjestetty Lopen kunnan teknisen toimen ja Eerola-Yhtiöiden yhteinen virkistyspäivä viime kesänä. Lehtilä korostaa, ettei hän syytä ketään mistään vaan haluaa saada selvyyden Lopella liikkuviin huhuihin.
Kunnanhallituksen jäsen haluaa selvyyden, järjestettiinkö Lopen kunnan teknisen toimen ja Eerola-Yhtiöiden yhteinen virkistyspäivä kuten Lopella liikkuva huhu kertoo

Lopella liikkuvan huhun mukaan kunnan teknisellä toimella ja Lopen kunnalle viemäreiden pesuja sekä aukaisuja tekevällä Eerola-Yhtiöillä on ollut viime kesänä Saukkolan EK:lla yhteinen virkistyspäivätilaisuus. Lopen kunnanhallituksen jäsen Heli Lehtilä (kesk) haluaa selvittää, pitääkö huhu, epäily lahjonnasta, paikkansa.

Lehtilä haluaa asiasta kunnanhallitukselle selvityksen. Sen vuoksi hän kirjautti viime viikolla kunnanhallituksen kokouksen pöytäkirjaan asiaa koskevia kysymyksiä. Niissä kysytään, onko yhteistä tilaisuutta järjestetty ja jos on, kuka tilaisuuden on maksanut. Lehtilä myös kysyy, miten on perusteltavissa se, että on asianmukaista tällaiseen yhteistoimintaan vain yhden alan yrityksen kanssa, mikäli kerrottu pitää paikkansa.

– Asian tuominen tällä tavalla esille kunnanhallituksen kokouksessa oli luottamushenkilölle ainoa tapa saada asiaan selvyyttä, koska muita reittejä pitkin tietoa ei ole tullut. Tiedot, mitkä kylillä liikkuu, pitää selvittää. Haluan saada vastauksen, pitääkö väite virkistyspäivästä paikkansa vai ei, sanoo Heli Lehtilä.

Lue lisää keskiviikon 22.8. Lopen Lehdestä!

”Ei täältä osaa olla poissa”

Viljasen suku on asuttanut luonnonkaunista pihapiiriä jo viiden sukupolven ajan. Mökkiemäntä Tuija Salonen visioi aktiivisesti niemenkärjen yleisilmettä, ja isäntä Pepe Viljanen huolehtii toteuttamistöistä apujoukkojensa avulla.
Riihimäkeläispariskunta Tuija Salosen ja Pepe Viljasen kesäparatiisi löytyy Järventaustan Kotiniemestä.

Peilityyni järvenpinta, auringon kosketus iholla ja helmeilevä vauvan hymy, niistä on paras kesäpäivä tehty. Riihimäkeläispariskunta Tuija Salosen ja Pepe Viljasen autonnokka suuntaa heti toukokuun alusta uusperheen rakkaaseen mökkipaikkaan Loppijärven rantaan. Tämä kesäkeidas löytyy Järventaustasta, jossa Kotiniemen tila on ollut Viljasten suvun hallussa jo vuosikymmenien ajan. Syrjän taloon vuonna 1928 syntynyt Pepe Viljasen äiti, Sinikka Viljanen vierailee tänäkin kesänä synnyinseutunsa rakkaissa maisemissa. Aktiivinen mökkeily tilalla alkoi 1960-luvun lopussa.

Mökin vehreässä ja vivahteikkaassa pihapiirissä ovat monet sukupolvet viettäneet leppoisia lomapäiviä uinnin ja saunomisen merkeissä. Valitettavasti menneiden vuosien uintileikit eivät lastenlasten kanssa enää onnistu omassa mökkirannassa järven huolestuttavan sinilevätilanteen takia. Uutta sukupolvea uitetaan piharannan sijaan kesäisin paljussa ja läheisessä Särkijärvessä. Aikoinaan Pepe-isä ja pojat Ville ja Valtteri pelasivat käsipalloa honkien rytmittämässä niemenkärjessä. Elämänsä ensimmäistä kesää viettävä suvun nuorimmainen kaksikuinen Enni -vauva lekottelee hyväntuulisena äitinsä Marika Juhosen kanssa pihakeinussa vilvoittavien puiden katveessa. Enni-pienokainen on autuaan tietämätön kunniastaan jatkaa suvun kesänviettoa Kallaksentiellä isänsä Valtteri Viljasen jalanjäljissä jo viidennessä polvessa. Kaupunkilapsuuden viettäneelle Marika-äidille mökkeily luonnon keskellä tänä kesänä on ollut antoisa uusi kokemus.

Lue lisää keskiviikon 1.8. Lopen Lehdestä!

Kylät esittäytyivät Avoimet kylät -tapahtumassa

Lopen Salonkylällä on laadukas pienviljelysmuseo. Puheenjohtaja Jari Kusemo toimijoineen on tehnyt suurtyön keräämällä perinnettä talteen ja luetteloimalla kaikki esineet.

Avoimet kylät -tapahtuma on kesäkuun toisena lauantaina järjestettävä valtakunnallinen tapahtumapäivä, jona sadat kylät ympäri Suomen kutsuvat tutustumaan toimintaansa ja järjestävät tapahtumia.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja paikalliset yhdistykset ja aktiivit. Myös Lopen kylät olivat avoimina viime lauantaina ja sää suosi vierailijoita.

Lähes 600 kylää ja 1000 kyläkauppaa

Päivän tarkoitus on osoittaa, että ympäri Suomea löytyy elinvoimaisia ja omaleimaisia kyliä, joko vierailukohteeksi, vapaa-ajan vietto- tai jopa asuinpaikaksi.

Haasteen oli tänä vuonna ottanut vastaan lähes 600 kylää kukin omalla tavallaan. Ohjelmassa oli sekä perinteistä että vähemmän perinteistä tekemistä. Tarjolla oli markkinoita, kirpputoreja, erilaiset kyläkävelyitä ja museokierroksia sekä talkoita. Useat kesä- ja kyläkahvilat avasivat ovet vieraille. Vähemmän perinteisiäkin vaihtoehtoja oli tarjolla, kuten rantaongintakisat, kahvakuulajumppaa, kelluntaa ja lentopalloturnausta. Lapsiperheistä ei oltu unohdettu, vaan tapahtumalistalla oli myös lukuisia lapsiperheille soveltuvaa ohjelmaa koko perheen pyöräilytapahtumista kotieläinpihoihin ja kaikkea siltä väliltä.

Samana päivänä vietettiin myös Kyläkauppapäivää, jossa lähes 1000 kauppaa ympäri Suomen järjesti ohjelmaa asiakkailleen.

Lue lisää keskiviikon 13.6. Lopen Lehdestä!