Launosiin uusi tekonurmipintainen kenttä

Satu Pirttilä (vihr.) oli maanantain kokouksessa ainoa valtuustoaloitteen tekijä. Hän esitti, että äänestyspaikoilla tultaisiin siirtymään äänestysoikeuden toteamisessa paperisesta listauksesta sähköiseen tapaan. Hänestä uudistus olisi kustannusneutraali.

Uusi kenttä valmis viimeistään vuoden 2021 lopussa

Vaikka Lopen kunnan talousnäkymät eivät näytä ruusuisilta, halusi valtuusto silti satsata tulevaisuuteen. Niinpä se yksimielisesti päätti, että Launosiin ryhdytään rakentamaan kauan kaivattua tekonurmikenttää. Päätös tehtiin siitäkin huolimatta, vaikka kenttään myönnetty valtionavustus on noin 20 000 euroa vähemmän, mitä valtuuston aiemmin tekemä päätös edellytti.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän 80 000 euron suuruisen valtionavustuksen ehtona on, että kentän rakennustyöt on aloitettava 31.10.2019 mennessä. Valmista tulisi olla viimeistään vuoden 2021 lopussa. Päätöksessään valtuusto edellyttää, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 350 000 euroa.

Kentästä käydyn keskustelun aikana valtuutettu  Antti Mikkola (kok) toivoi, että investoinneista huolimatta, rahaa löytyisi silti vielä koulun puolellekin.

Perussuomalaisten  Antti Salminen peräänkuulutti seuraavissa investoinneissa malttia ja tarkkuutta päätöksen tekoon. Valtuutettu  Marja Ukkola (kesk) näki tekonurmikentän kunnan vetovoimaa ja pitovoimaa mahdollistavana satsauksena, jota hän halusi ehdottomasti puoltaa.

– Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji. Kentän käyttökustannukset eivät ole liioin vastaavanlaiset kuin isossa rakennuksessa. Laji on pelaajille aika edullinen harrastusmuoto ja sitä voivat harrastaa kaiken ikäiset. Toivottavasti otamme myönnetyn valtionosuuden käyttöön, Ukkola sanoi.

Lopen syyskauden ensimmäisessä kunnanvaltuustonkokouksessa, maanantaina, käsittelyssä olivat muun muassa tummia pilviä Lopen kunnan talousnäkymiin maalaileva osavuosikatsaus, henkilöstöasioita ja luottamushenkilöiden valintoja sekä päätös Launosten tekonurmikentän rakentamisesta. – sk

Lue lisää keskiviikon 18.9. Lopen Lehdestä!

Jätevesilain määräaika umpeutuu pian

Janette Koivula ja Janne Koivula suunnittelivat Arto Arolan mökille uuden jätevesilain mukaisen puhdistusjärjestelmän. Rakentamisesta vastasivat Janette Koivula yhdessä Arolan kanssa, Janne Koivulan valvoessa työtä.

Nyt kannattaa viimeistään toimia

Ympäristönsuojelulain muutos ja uudistettu hajajätevesiasetus astuivat voimaan keväällä 2017. Merkittävin muutos tuli puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoihin, joiden pääperusteina ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät. Uusi jätevesiasetus koskee haja-asutusalueen mökkejä tai omakotitaloja, jotka sijaitsevat enintään sadan metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueella. Näissä järjestelmä on kunnostettava 31.10.2019 mennessä. Kiinteistön sijaitessa näiden alueiden ulkopuolella, on järjestelmä uusittava puhdistusvaatimukset täyttäväksi esimerkiksi vesijärjestelmäremonttien yhteydessä. Viime kädessä lainkirjaimen noudattaminen on kiinteistön omistajan vastuulla.

Yrittäjä Janne Koivula ja hänen 17-vuotias tyttärensä Janette Koivula, Rakennus J. Koivula Oy:stä, ovat toteuttaneet useita jätevesisaneerauksia Lopella. Perheyritys Rakennus J. Koivula Oy hoitaa uuden lain mukaisen jätevesijärjestelmän asiakkaan tarpeiden mukaisesti, ”avaimet käteen” -periaatteella; hoitaen sekä suunnittelun, rakentamisen että lupapapereiden hoidon kuntaan päin.

– Jos oma jätevesijärjestelmä vaatii saneerausta, niin nyt viimeistään kannattaa ottaa yhteyttä, että saataisiin suunnitelmat syksyn aikana kuntoon ja laitteet varattua, Raita Pro- puhdistusjärjestelmien jälleenmyyjänä toimiva Janne Koivula sanoo.

Lue lisää keskiviikon 11.9. Lopen Lehdestä!

Mirka Riento aloitti Lopen kirjaston johtajana

Kirjastotoimenjohtaja Mirka Riento lukee itse mieluiten dekkareita ja erilaisia elämänkertoja.

Lopen kirjastotoimenjohtajana kesällä 2016 aloittanut Siina Vieri siirtyi heinäkuussa Porin kirjaston kirjastotoimenjohtajaksi. Elokuun alussa Lopen uutena kirjastotoimenjohtajana aloitti hallintotieteiden maisteri Mirka Riento. Kaksikymmentäkolme vuotta Lopella asuneella Riennolla on takanaan jo usean vuoden kirjastoalan kokemus.

– Ensimmäinen kuukauteni täällä on sujunut oikein kivasti. Henkilökunta on mukavaa sekä täällä että kunnanvirastossa, kertaa Mirka Riento ensimmäistä työkuukauttaan Lopen kirjastolla.

”Kirjasto on se mun juttu”

Lopen kirjastotoimenjohtajaksi Mirka Riento siirtyi Lohjan kaupungin pääkirjastolta, jossa hän toimi palvelupäällikkönä. Tätä ennen hän oli työskennellyt myös kirjastonjohtajana Saukkolan ja Pusulan lähikirjastoissa. 2000-luvun puolivälissä Riento toimi jonkin aikaa myös kirjastotoimenjohtajana Hausjärven kirjastossa. Sitten Riento suunnitteli alan vaihtoa lastentarhanopettajaksi ja ehti työskennellä myös päiväkoti Satakielessä.

– Lapset ja nuoret ovat aina lähellä sydäntäni, mutta lopulta sitten huomasin, että kirjastotyö on kuitenkin se ”mun juttuni”, Riento kiteyttää.

Lue lisää keskiviikon 4.9. Lopen Lehdestä!

”Lehmä eilen, tänään ja huomenna”

Pekka Heinikoski kertasi separaattorin historiaa ja esitteli maidontuotannon tulevaisuudennäkymiä täydelle tuvalle.

Lopen Syrjä-seuran toiminta jatkuu aktiivisena kohti syksyä. Viime sunnuntain esitelmä- ja keskustelutilaisuuteen oli kokoontunut yli 40 henkeä kuuntelemaan ravintoomme ja tulevaisuuden näkymiin liittyviä alustuksia ja keskustelemaan teemasta. Alustajina olivat Mikko Ranta-Huitti, Pekka Heinikoski ja Jonna Ukkola.

Mistä ruoka tulee tulevaisuudessa?

Tilaisuuden avaussanoissa yhdistyksen sihteeri Pirjo Juhela pohti ruoan tuotantoa, maaseutua, maatalouden tilannetta ja tulevaisuutta sekä ilmastonmuutosta. Hänen mukaansa internetissä asioiden tutkiminen synnyttää vain sekaannusta ja ristiriitoja. Aina on tapahtunut muutoksia, joista on jotenkin selvitty.

– Tilaisuuden tarkoituksena on pohtia maataloutta ja sen tulevaisuutta. Alkuun mietin, että syntyyköhän tänään iso riita asioista, julisti Juhela.

Separaattorista robottiin

Ensimmäisen alustuksen piti aluejohtaja Pekka Heinikoski DeLaval Oy:stä. Heinikoski esitteli yrityksen ja käänteentehneen loistavan keksinnön, separaattorin, historiaa. Yrityksellä on iso tila ja navetta, jossa tehdään tuotekehittelyä tuotantolaitteisiin, kuten lypsyrobotteihin ja myös kehitystyötä, jolla karjan hyvinvointia edistetään.

Hän esitteli myös ns. maidon isoa kuvaa. Tuotannossa tapahtuu muutoksia. Tilat vähenevät, mutta eläinten määrä pysyy samana. Maidontuotantoon liittyy uhkia, kuten markkinoinnin epävarmuus ja haasteet tuotannolle mm. ympäristökysymysten muodossa. Maanviljelijöiden iso huolenaihe on osaavan työvoiman saaminen tiloille ja maidontuotantoon.

Lue lisää keskiviikon 28.8. Lopen Lehdestä!

Tubecon on tubettajien pyhättö

Tubeconiin lähdettiin iloisella mielellä. Venla Voivala (edessä vasemmalla) lähti matkalle odottavalla kannalla.

Tubecon järjestettiin kuudennen kerran 16.8.-17.8. Helsingin messukeskuksessa. Tapahtuma oli kaikille avoin ja suunnattu tubettajille, faneille sekä seuraajille, vanhemmille ja kumppaneille. Lopelta Tuneconiin lähti bussilastillinen innokkaita lapsia ja nuoria sekä muutama rohkea vanhempi tunnustelemaan tubetusilmapiiriä. Matka junaili Lopen nuorisotoimi.

Mitä on tubettaminen ja Tubecon?

Tubecon on YouTuben ympärille rakentuva tapahtuma, jossa YouTubeen videoita tekevät henkilöt eli tubettajat ja heidän faninsa kohtaavat. Tubecon on tapahtuma, joka järjestettiin nyt jo kuudennen kerran.

Tubecon on myös yhteisö, ilmiö, tubekulttuurin edistäjä, mahdollistaja ja tukija.

Tubeconin teemaksi oli valittu tulevaisuus. Tapahtumassa oli e-urheilulla vahva läsnäolo, sillä tapahtumassa järjestettiin Counter Striken suomemestaruuskilpailujen finaali. Tubettamisen ohella korostui

TikTok:in ja podcastien viimeaikainen suosio.

TikTok on lyhyiden videoiden jakamiseen tarkoitettu mobiilisovellus. TikTokissa käyttäjä ottaa videon puhelimellaan ja halutessaan muokkaa sitä. Sovelluksessa videoon voi lisätä musiikkia ja sitä voi muokata mieleiseksi editointityökaluilla. Valmis video kestää 15 sekuntia.

Tapahtuma sisälsi monipuolista ohjelmaa sekä yhteistä tekemistä. Tubettajia oli paikalla 200. Lavaohjelmia Tubecity-stadionilla, paneelikeskusteluja, unelmien lava, muoti- ja kauneuskortteli ja Ylen Galaxin ohjelmaa.

Lue lisää keskiviikon 21.8. Lopen Lehdestä!

40 vuotta kylätoimintaa Pilpalan kulmalla

Puheenjohtaja Marimella Röök ja hallituksen jäsen Sanna Palviainen toivovat uusia voimia mukaan yhdistystoimintaan.

Pilpalan kylät ry. juhlisti neljä vuosikymmentä kestänyt kylätoimintaa juhlatansseilla Pilpalan Liitontalolla viime perjantaina. Juhlatanssit tahditti Janne Tulkki ja Tulinen sydän -orkesteri. Yhdistyksen aktiivijoukko on pieni, mutta tehokas tapahtuminen järjestäjä. Puheenjohtaja Marimella Röök ja yhdistyksen hallitus kaipaavat uusia ja nuoria voimia yhdistystoimintaan, jotta Liitontalo olisi aktiivikäytössä tulevaisuudessakin.

40 vuotta ja sitä on syystä juhlia

Puheenjohtaja Röök kertoo, että kesätanssit ovat olleet normaalisti vuosittain aina hieman aiemmin heinäkuussa, mutta nyt päädyttiin järjestämään juhlatanssit vähän myöhemmin. Kesätanssit ovat olleet iltamatapahtuma, jossa on ollut ohjelmaa ja tanssia. Tänä vuonna juhlatansseissa ei ollut ohjelmaa, vaan paikalle oli hankittu huippuesiintyjä ja orkesteri.

Pilpalan kylät ry. perustettiin vuonna 1979, jolloin Hunsalan, Pilpalan ja Tevännön voimat yhdistettiin yhteen yhdistykseen. Lopen Opiston Raija Tyystjärvi aloitti ja edisti kylätoimintaa jo 70-luvulla.

– Yhdistystoiminnassa on ollut vuosikymmenten aikana ylä- ja alamäkiä. 80- ja 90-luvuilla tehtiin talkoilla paljon remontteja, jotta Liitontalo pysyisi kunnossa, ja että se olisi yhdistyksen toiminnan keskipiste, kertoo Röök.

– Yhdistystoiminta Liitontalon suojissa alkoi 1982. Ensi oltiin vuokralla ja 2000-luvun alussa talo siirtyi yhdistyksen omistukseen. Taloa käytetään monenlaiseen toimintaa, kuten esim. seurakunnan kerhotoimintaan ja tilaa vuokrataan erilaisiin juhlatilaisuuksiin.

Lue lisää keskiviikon 14.8. Lopen Lehdestä!

Kai Nieminen toi Syrjään filosofiaa ja huumoria

Syrjän tupa oli Kai Niemiselle ja hänen runoudelleen täydellinen estradi. Runot kirjoittajansa lukemina puhuttelivat myös Syrjä-seuran aktiivia Markku Siivolaa. 

Suven ja runon ilta sujui tänäkin vuonna Järventaustan Syrjässä keskittyneesti tekstejä kuunnellen. Erja Noroviita oli saanut paikalle itse Kai Niemisen, runoilijan ja kääntäjän. Elämää syvästi kokeneen ja hänen itsensäkin mukaan ”paljon lukeneen” runoilijan ja kääntäjän tekstit antoivat kuulijoille elämyksiä ja ajatuksia.

Paikalle oli saapunut sekä Kai Niemisen jo ennestään tuntevia että niitä, joille tuo liki viisikymmentä teosta julkaissut pitkän linjan kirjallisuusmies oli uusi tuttavuus. Illan runot hänen itsensä lukemina koskettivat ja puhuttelivat. Yllättävää kyllä, mukana oli paljon myös huumoria.

”Mieleni on muhevaa sontaa, joka odottaa leijuvia voikukan siemeniä.”

Kai Nieminen on runoilija toisessa polvessa: hänen isänsä oli Pertti Nieminen, joka oli myös kiinan kielen suomentaja. Kai sen sijaan opetteli japanin ja on suomentanut jo 30 teosta. Omia runokokoelmia häneltä on julkaistu 18.

Viimeisestä julkaistusta teoksesta on kulunut jo yhdeksän vuotta, mutta tällä hetkellä Nieminen viimeistelee uutta runokokoelmaa. Runoja on syntynyt kautta vuosien, joten kirjan viimeistely tarkoittaa tässä tapauksessa lähinnä niiden karsintaa.

– Kyllä, se on vaikeaa, myöntää Nieminen.

Myös käännöstyö on hänellä tekeillä. Kumpaakaan teoksista tuskin kuitenkaan julkaistaan vielä tämän vuoden puolella.

Lue lisää keskiviikon 10.7. Lopen Lehdestä!

Vanhat työmenetelmät kiinnostivat

Filip ja Kristina Karlsson Finbygrändin maatalousmuseosta Tammisaaresta olivat tulleet paikan päälle tutustumaan tapahtumaan.

Riitta ja Simo Lehtonen isännöivät jo yhdeksättä kertaa vanhojen traktoreiden ja työkoneiden tapahtumaa Mustajoella viime viikonloppuna. Ilma suosi tapahtumaa ja perheet olivat lähteneet viime vuoden tapaan hyvin liikkeelle. Vanhoja traktoreita ja työkoneita oli nähtävissä kymmeniä ja erityisesti erilaiset työnäytökset kiinnostivat yleisöä.

Vanhoissa traktoreissa on sitä jotain

Tapahtumakentällä oli esillä lähes 70 traktoria, huomattava määrä maamoottoreita, laitteita ja vanhoja autoja. Pääosa esillä olleista vanhoista traktoreista on edelleen toimintakuntoisia.

Työmenetelmät ja kotitaloushistoria olivat myös esillä tapahtumassa. Kotitalousmuseolla oli mahdollisuus tutustua erilaisten esineiden välityksellä kotitalouksien erilaisiin esineihin ja maatöissä käytettyihin erilaisiin laitteisiin ja työkaluihin.

Petri Kerava oli mielissään, kun museossa oli esillä Lehtosen Ourajoelta huutokaupasta huutama herneenlajittelija oli esillä.

– Tiesin, että kun Lehtonen aikanaan huusi tämän, niin se pääsee hyvää kotiin, Kerava tuumaili. Lajittelija on korkea, lieriön muotoinen laite, jonka sisällä spiraalimaisesti kiertyvä, viettävä osa. Ylhäällä avoin suppilo, josta herneet kaadetaan laitteeseen, alhaalla kouru herneiden ulostuloa varten.

Tapahtumaan olivat tulleet myös Filip ja Kristina Karlsson Finbygrändin maatalousmuseosta Tammisaaresta. Museon esinekokoelma kertoo maatalouden koneellistumisesta 1900-luvun alusta aina vuoteen 1980. Esillä on muun muassa hevostyövälineitä, puimureita, traktoreita laitteineen ja työkaluja. Lisäksi museoon kuuluu paja 1930-luvulta. Filip Karlsson kertoo, että ensin traktoreita on hankittu ostamalla, mutta esineistöä on saatu myös lahjoituksina museolle.

– Simo Lehtonen kävi meillä tutustumassa ja kutsui meidät tänne tutustumaan tähän tapahtumaan ja koneisiin sekä laitteisiin, joita täällä kyllä on todella paljon, Karlsson toteaa.

Lue lisää keskiviikon 3.7. Lopen Lehdestä!

Yrittäminen vastapainona päivätyölle

Pienimuotinen yrittäjyys vei Anniina Luceniuksen mennessään kuusi vuotta sitten. Myyntiä on ollut ja uusia tuotteita tulee koko ajan. Pöydällä uuden japanilaisen ihonhoitosarjan tuotteita, jotka sopivat myös miehille.

Aikuinen, joka haluaa pois lasten maailmasta työpäivän päätteeksi, voi ryhtyä vaikka yrittäjäksi. Näin teki myös loppilainen luokanopettaja Anniina Lucenius kuusi vuotta sitten. Samalla henkilökohtainen kiinnostuksen kohde muuttui yrittämiseksi. Nyt kosmetiikan suoramyynnin AVON-tiiminvetäjällä on oma ja vahva verkosto tiimissään. Myös työn, perhe-elämän ja yrittämisen yhteensovittaminen on onnistunut.

Tekemisen vapaus viehättää

Luceniuksen mukaan oma kiinnostus meikkejä ja ihonhoitotuotteita kohtaan oli alkusysäys yrittäjyyden suuntaan. Perehtyminen laadukkaisiin Avon-tuotteisiin kohtaan johti seuraavaan vaiheeseen, jolloin alkoi tiiminvetäjänä toimiminen sekä oman tiimin kasaaminen. Tiimiläiset ovat nyt asiakkaita, jotka tilaavat tuotteita itse.

Yritys on toiminut suoramarkkinointialalla jo 130 vuotta ja toimii maailmanlaajuisesti. Pohjoismaat ja Balttia muodostavat oman markkinointialueen. – Minulle on ollut erityisen tärkeää kaiken toiminnan avoimuus. Lopulta päädyin omalla toiminimellä yrittämiseen. Itse yrittäminen ja kosmetiikan sekä muiden yrityksen tuotteiden parissa työskentely on minulle henkireikä. Se on ”aikuisten harrastus”, jolla voin irtautua päivätyöstä ja hetkeksi myös kodin arjesta, Lucenius kertoo. – Olen tehnyt yhteistyötä myös muiden yrittäjien kanssa Lopella. Anne Lukanan kanssa järjestimme Kanttorilassa mm. japanilaisen teeillan.

Tulen mielelläni myös esittelemään tuotteita niin nais- kuin miesasiakkaille. Tuotevalikoimassa on myös iso valikoima miesten ihonhoitotuotteita tarjolla. Esittelyt räätälöin asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Lue lisää keskiviikon 26.6. Lopen Lehdestä!

Kylillä vilkas lauantai – Ryhmämatkaajat lisämausteena

Hämeenlinnasta kyläretkelle tulleet Toivo ja Hilkka Santala sekä Paula Jakonen olivat tyytyväisiä näkemäänsä ja kokemaansa. Salonkylän museossa tutkailtiin mm. kivimankelia, jollaisen käyttöä Hilkka oli lapsena seurannut.

10 loppilaista kylää Avoimet Kylät -päivässä mukana

Kylillä riitti kulkijoita ja ylimääräistä vilskettä lauantaina, kun vietettiin valtakunnallista Avoimet Kylät – päivää. Kanta-Hämeestä mukaan oli ilmoitettu 46 kylätapahtumaa, ja näistä peräti 10 oli Lopelta.

Lopelta tarjolla oli monipuolinen ohjelma, ja kuntaa saattoi halutessaan kiertää laajaltikin, kylätapahtumissa poiketen. Läyliäisissä oli takakonttikirppis ja jo perinteiseksi tulleet Mukulaperunarock lapsille ja illan huipentanut varsinainen Perunarock. Joentakana tarjottiin uusittuun  koulupihaan tutustumismahdollisuutta ja myös Vanhakosken mylly- ja sähkölaitosmuseo oli avoinna.

Sajaniemen Taidemäellä sai tutustua Kaisu Rissasen taidenäyttelyyn kahvitellen, Oodi-lehmälle näyttely houkutteli puolestaan Järventaustan Syrjään. Myös Kahvila Perunakuopalla Räyskälässä oli pienimuotoinen kylätaidenäyttely, tosin toinen toistaan näyttävämmät leivonnaiset taisivat varastaa huomion. Salonkylässä oli mahdollisuus tutustua perinnemuseoon, Suvitien kotieläintilalla odottivat lampaat, alpakat, kanat ja kanit, sekä tilamyymälä tuotteineen. Vojakkalan lavalla illan saattoi päättää Patajätkän tahdittamiin perinteisiin lavatansseihin.

Kyläkierros Länsi-Lopella

Lopen kunta järjesti opastetut, maksuttomat kiertoajelut lauantaina, useamman vuoden tauon jälkeen. Kirkonkylältä autot lähtivät oppaan kera parin tunnin kierrokselleen kello 10 ja 12.30. Ihan koko kuntaa ja kaikkia kyliä ei tuona aikana kuitenkaan ehditty kiertää, vaan suunnattiin Länsi-Lopelle; Pilpala, Salonkylä, Räyskälä, Vojakkala ja Topeno kulki reitti.

Paikallisoppaana bussissa toimi Anneli Kailokari, joka asiantuntemuksella osasi kertoa niin kylien tekemisistä ja tapahtumista kuin muistakin ominaispiirteistä, historiaa unohtamatta.

Lue lisää keskiviikon 12.6. Lopen Lehdestä!