Suomi juhli 102-vuotista itsenäisyyttä

Loppilaiset yhteiskuvassa Linnan juhlissa 2019: kansanedustaja Timo Heinonen, veteraani Pekka Tarkkala, Seija Ranta ja Satu Suomalainen.

– Olihan ne oikein hyvät juhlat siellä, tarpeeksi väkeäkin, naurahtaa Pekka Tarkkala.

– Eikä mua ainakaan jännittänyt yhtään, vaikken ennen ole presidenttiä kätellytkään!

Nyt tämä kuitenkin tapahtui, TV-kameroiden välittäessa kuvaa Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta miljooniin suomalaiskoteihin. Pekka Tarkkala, saattajanaan tyttärensä Seija Ranta, saapui kättelyvuoroon veteraaniväen mukana, ja Loppikin tuli asiallisesti mainituksi.

– Olihan se melkoinen yllätys, kun kutsu tuli. Posteljooni kävi tuomassa kirjeen sisälle asti, kertoo Tarkkala.

– Yhtään en osannut ajatella tällaista tulevan!

Saatu kutsu tuntui kuitenkin hyvälle. Samaan tapaan, kuin huhtikuussa, kansallisena veteraanipäivänä Lopen veteraanijuhlassa rintaan kiinnitetty Tasavallan presidentin myöntämä Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalikin.

Tähän mitaliin liittyen posti toi myös virallisen kirjeen presidentti Niinistöltä ja rouva Jenni Haukiolta. Tämä kirje on Tarkkalalla nyt kehyksissä, ja hän osoittaa kirjeen viimeisiä rivejä ennen allekirjoituksia.

Tähän on kirjoitettu: ”Tekojenne muistot eivät himmene koskaan. Me kiitämme, emmekä unohda.”

Lue lisää keskiviikon 11.12. Lopen Lehdestä!

Lopen Shell on hyvän palvelun yritys

Iloinen joukko hyviä palvelijoita. Edestä Sini Kolehmainen, Terhi Salminen, Heli Partanen, Tiina Leikkainen ja Joonas Kolehmainen.

Hyvä palvelu ja vuoropuhelu asiakkaiden kanssa on Shellillä kohdillaan. Asiakas on palvelun keskiössä ja asiakasta kuunnellaan. Se on yrityksen palvelukonsepti. Tämän vuoden nimitys tuli nuorille yrittäjille tiukassa vaalissa.

Kanta-asiakkaille kuin koti ja piipahtajille iloinen yllätys

Lopen Shellin yrittäjäpariskunta Sini ja Joonas Kolehmainen ovat kuunnelleet herkällä korvalla asiakkailta tulleita kehittämisideoita reilu vuosi sitten alkaneella yrittäjätaipaleella.

Shellin parlamentin kantajoukolle paikka on kuin toinen olohuone ja taukoa pitäville matkaajille keidas, jossa tarjotaan ruokaa, leipiä ja leivonnaisia. Omassa keittiössä tehdään ruuat myös lounaslistalle.

Aivan spesiaalia ovat Shellin F1-studiot.

– Parlamentin pöydästä idea tuli ja porukalla mietittiin, että miten moinen kisakatsomo voitaisiin järjestää. No, kaikki on mahdollista! Ravintola ei muuten ole auki sunnuntaisin, mutta kisastudiossa on ollut tarjolla muun muassa pitsaa ja hamppareita, kertoo Sini Kolehmainen.

Viimeisen vuoden aikana on Shellillä vieraillut myös ministereitä ja kansanedustajia tapaamassa loppilaisia ja kuuntelemassa kentän ääniä. Viimeksi viime sunnuntaina kun Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja kansanedustaja Hilkka Kemppi poikkesivat paikalle.

Lue lisää keskiviikon 4.12. Lopen Lehdestä!

Riista-aita Kantatien 54:n varteen koko Lopen osuudelle?

Lopella on aiempina vuosina kokeiltu riistakarkotenauhaa. Keltaisen muovinauhan tavoitteena on hidastaa ja pysäyttää hirvi- ja peuraeläimiä, ohjaten näitä mahdollisesti toisaalle, pois maantieltä. Nyt Kantatie 54:n varteen ollaan rakentamassa tukevaa riista-aitaa. – Rahalle on myönnetty 350 000 euron määräraha, joka riittää aidan rakentamiseen Riihimäeltä Lopen kirkonkylälle. Olen tehnyt eduskunnassa lisämäärärahasta aloitteen, jotta riista-aita voitaisiin rakentaa suunnitelmien mukaisesti Vojakkalaan saakka, sanoo loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen.
Riista-aitaan varattu raha riittää Riihimäeltä Lopen kirkonkylään – eduskunnassa esitys lisärahoituksesta riista-aidan saamiseksi Vojakkalaan saakka

Loppilaisten liikenneturvallisuuteen on tulossa parannusta, sillä Kantatie 54:n varteen on suunnitteilla riista-aidan rakentaminen. Riista-aidan rakentamista esitti viime vuonna loppilainen kansanedustaja Timo Heinonen (kok) ja riista-aidalle myönnettiin eduskunnassa rahoitus.

Mitä hankkeelle kuuluu?

– Riista-aita on nyt kilpailutuksessa. Hanke on vienyt hieman kauemmin aikaa sillä tielle ei oltu suunniteltu riista-aitoja. Esitykseni siis tuli Ely-keskukselle uutena ja näin he joutuivat tekemään koko suunnittelutyön tämän vuoden aikana.

– Määrärahaksi tuli esittämäni mukaan 350 000 euroa. Sen piti normaalilla aidan rakennushinnalla riittää Vojakkalaan asti. Nyt näyttää siltä, että lukuisat portit sekä tien kapeus nostavat kustannuksia. Ainakin alustava tieto kertoo, että määräraha riittäisi kirkolle asti. Tämä tarkentuu, kun tarjoukset saadaan, selvittää Timo Heinonen.

Hän on tehnyt eduskunnassa esityksen lisämäärärahasta, josta äänestetään joulun alla.

– Toivottavasti saamme Rinteen hallituksen edustajilta lisärahalle tukea ja aitaa voisi jatkaa aina Vojakkalaan asti ja myös Riihimäeltä Hausjärvelle päin.

– Suunnittelussa ollaan myös lisäämässä valaistus Silmänkannosta moottoritielle, jatkaa Heinonen.

Lue lisää keskiviikon 27.11. Lopen Lehdestä!

Voisiko metsästäjäntutkinnon suorittaa peruskoulussa?

Lopella harkitaan metsästäjätutkinnon tarjoamista 8-luokkalaisille.

– Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus eräharrastukseen ja metsästäjäntutkinnon suorittamiseen ilman kuluja

Lopella kahdeksasluokkalaiset voivat mahdollisesti suorittaa halutessaan jatkossa metsästäjäntutkinnon. Viime viikolla keskustan keskustan Heli Lehtilä esitti valtuustoaloitteeen metsästäjäntutkinnon suorittamisen mahdollistamisesta peruskoulun 8. luokalla. Lehtilän aloite sai valtuustosalissa lämpimän kannatuksen, sillä peräti 21 valtuutettua 27:stä allekirjoitti sen.

Heli Lehtilä perusteli aloitettaan sillä, että luonnossa liikkuminen ja eräharrastukset lisäävät tutkitusti hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaiken ikäisille.

– Tärkeää ei ole aina saalis, vaan luonnossa oleminen ja yhdessä tekeminen. Luonto on meillä lähellä ja sen antamia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää.

– Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus eräharrastukseen ja metsästäjäntutkinnon suorittamiseen ilman kuluja, Heli Lehtilä pohjusti aloitettaan.

Hyvällä menestyksellä

Lopen yläkoulun rehtori Vilho Ylönen kannattaa lämpimästi metsästäjäntutkinnon lisäämistä peruskoulun valinnaisainevalikoimaan. Hänen mukaansa vastaavaa on jo jossain päin Suomea hyvällä menestyksellä kokeiltukin.

– Se on haastava tutkinto, joka edellyttää opintoja. Siihen on myös valmis oppikirja ja materiaaleja jo olemassa.

Lue lisää keskiviikon 20.11. Lopen Lehdestä!

Roskakalaa nuotattiin Loppijärvestä

Ensimmäisen päivän kalansaalis, noin 5000 kg pikkukalaa, veti niin ammattilaisten kuin talkooväenkin suut hymyyn. Kuva LC Loppi MaijaStiinat.

Tyynet syyssäät suosivat viime viikon puolivälissä alkanutta hoitokalastusta Loppijärvellä. Syvänteistä nuotattiin ammattivoimin roskakalaa, lähinnä särkeä, salakkaa ja lahnaa, kaikkiaan viitenä päivänä, yhteensä noin 19 000 kiloa.

– Hoitokalastus on nykytietämyksen mukaan tehokkain tapa vähentää järvessä jo olevaa fosforia, ja hillitä sisäistä kuormitusta, kertoo Loppijärven ystävät ry:n puheenjohtaja Heikki Bergholm.

– Syvänteistä roskakalaa löytyi nyt hyvin. Sen sijaan jokisuissa olevista rysistä kalaa ei juurikaan ole vielä noussut. Toiveissa onkin, että ennen talven tuloa myös rysien avulla pikkukalaa saataisiin pois järvestä.

Rehevöitymistä vastaan

Hoitokalastusta on Loppijärvessä tehty Lopenkylän osakaskunnan toimesta 1990-luvun alusta alkaen. Vaikutus oli aluksi selvä; sinilevät pysyivät poissa ja fosforitasot hallinnassa. Hoitokalastuksiin tartuttiin uudella otteella reilut kymmenen vuotta sitten sinileväkukintojen pahennuttua jokavuotiseksi riesaksi.

Roskakalan rysäpyyntiä on syksyisin tehty Lopenkylän osakaskunnan toimesta mm. Nummistenjoesta, Isojoesta ja Vanhankosken patoaltaalta, sekä Sajaniemen osakaskunnan toteuttamana Sarvijoesta.

Vuosittain on saatu noin 15-30 tonnia roskakalaa pois. Edellissyksynä kokeiltiin lisäksi nuottaamista syvänteistä kahtena päivänä, ja vuodelta 2018 kirjattiinkin ylös tyydyttävä hoitokalastuksen tulos, noin 35 tonnia roskakalaa. Jos vuotuiseksi virkistyskalastussaaliiksi arvioidaan noin 12 tonnia, poistuisi järvestä yhteenlaskien noin 330 kg fosforia.

– Tämä on kuitenkin kaukana hoitokalastussuosituksista; näkyvien tulosten aikaansaamiseksi saalis tulisi kaksin-kolminkertaistaa, kertoo Heikki Bergholm.

Lue lisää keskiviikon 6.11. Lopen Lehdestä!

Yrittäjäväki aamukahvivierailulla Aromäen tilalla

Yrittäjäväki pääsi vierailemaan ja tutustumaan myös tuotantotiloihin. Tilalla suunitellaan uutta pakkaamoinvestointia varastohallien läheisyyteen.

– Loppi ja peruna näkyy kaupoissa

Männistön veljekset Joonatan ja Juhana saivat viljelemälleen Aromäen tilalle vieraikseen noin kolmenkymmenen perunanviljelystä kiinnostuneen henkilön joukon, kun Lopen kunnan ja Lopen Yrittäjät ry:n yhdessä järjestämä kaikille avoin aamukahvitilaisuus järjestettiin viime torstaina Lopen Tevännöllä loppilaiseen perunabisnekseen tutustuen.

Männistön veljekset ovat perunanviljelijöitä viidennessä sukupolvessa. Aromäen tilalla on hallussaan koko perunaketju, aina viljelystä nostoon, varastointiin, pesuun ja pakkaamiseen ja markkinointiin, sekä suoriin toimituksiin kauppoihin. Loppi näkyy perunalaarien info-kylteissä, joissa kerrotaan tarjolla olevan Lopen perunaa Aromäen tilalta.

Viljelyssä toistakymmentä lajiketta

Pellon laidalta kuvatulta esittelyvideolta saattoi seurata kuvaa kevään ja kesän töistä.

Juhana Männistön kertoessa perunanviljelystä ja sukutilasta sekä perunabisneksestä väkijoukon kahvitellessa mukavasti tilan keittiössä ja olohuoneessa, kiinnostuneena kuunnellen.

Aromäen tilalla viljelyssä oli viime kesänä perunaa 83 hehtaarilla. Vuokramaita on Tevännön ja Topenon ohella aina Riihimäkeä ja jopa Hollolaa myöten.

– Haasteena on neitseellisten, perunanviljelyyn sopivien maiden saanti viljelyyn. Perunaa kun voi viljellä enintään kaksi vuotta samalla lohkolla, ja tämän jälkeen on välillä viljeltävä jotain muuta maan kasvukunnon ylläpitämiseksi ja rikkakasvipaineen hallitsemiseksi, kertoi Juhana Männistö. Perunan ravinnontarvetta seurataan tekemällä kesän aikana analysointia lehdistöstä ja käyttäen jaettua lannoitusta, jolloin osa ravinteista ruiskutetaan suoraan kasvustoon tarpeen mukaan.

Lue lisää keskiviikon 30.10. Lopen Lehdestä!

Launosten Nuopparilla kuunnellaan nuorten toiveita

Launosten Nuopparin toimintaa vetää nuoriso-ohjaaja Noora Hyppönen yhdessä vanhempaintoimikunnan vapaaehtoisten kanssa.

Lopen kunnan nuorisotoimi tarjoaa viikoittain monipuolista ja osallistavaa toimintaa lapsille ja nuorille, pääasiallisena kohderyhmänään 7-17-vuotiaat. Nuorisotilatoiminta on yksi kunnan nuorisotoimen näkyvimmistä toimintamuodoista. Launosten koulun alakerrassa sijaitseva Launosten Nuoppari on avoinna torstaisin, jolloin siellä käy yhteensä noin viitisenkymmentä lasta ja nuorta joka viikko. Nuoppari-toimintaa kunnan nuorisotoimi tekee tiiviissä yhteistyössä Launosten koulun vanhempaintoimikunnan kanssa.

”Kiva tavata kavereita”

Suosituin asia Launosten Nuopparilla on biljardipöytä. Nuorimmat kävijät viihtyvät myös PlayStation-pelien ääressä. Pingispöytäkin on ahkerassa käytössä. Yläkoululaisille ja 2. asteen opiskelijoille usein parasta on vain kaverien kanssa jutustelu.

Yhdeksännellä luokalla oleva Sanna ja lukiota käyvä Tea ovat jo konkareita Launosten Nuopparin kävijöinä. Tea muistelee käyneensä ensimmäisen kerran Nuopparilla viidesluokkalaisena.

– Mukavaa Nuopparissa on se, että täällä voi olla kavereiden kanssa. Ei tarvitse olla tuolla kylmässä juttelemassa, vaan voi tulla sisälle lämpimään. Täällä näkee myös niitä kavereita, joita ei koulussa tai muutoin näkisi, tytöt kertovat.

Lue lisää keskiviikon 23.10. Lopen Lehdestä!

Yökoulu toi mukavaa vaihtelua kouluviikkoon

Joentaan viides- ja kuudesluokkalaiset yöpyivät koululla. Yökoulu oli odotettu juttu, jossa oli paljon hauskaa ja opettavaista puuhaa.

Joentaan koulun viides- ja kuudesluokkalaiset yöpyivät viime viikon keskiviikkona koulullaan. Joentakana on useita kertoja järjestetty aiemmin iltakouluja, mutta nyt seitsemän vuoden tauon jälkeen luvassa oli oppilaiden kovasti odottama yökoulu, joka tarjosi kivaa kouluarjesta poikkeavaa opettavaista tekemistä.

Illan ensimmäisenä puuhanaan oppilaat pääsivät tutustumaan Marko Saikkosen johdolla kuljettamattomaan pienlentolaitteeseen eli droneen. Tehtävänä oli lähteä yhdessä koulun piha-alueelle kuvaamaan dronella materiaalia oppilaiden omaa pientä elokuvaa varten, vielä kun syksyinen ilta tarjosi valoaan. Kun kuvamateriaalia oli saatu riittävästi kasaan, lähdettiin sitä työstämään yhdessä elokuvaksi. Samalla

Saikkonen vielä kertoi droneen ja turvallisuuteen liittyvistä tärkeistä kuvaus- ja lennätysohjeista.

– Olipa teillä millainen drone tahansa, niin kaikkein tärkein asia on, että näette koko ajan missä se lentää, Saikkonen neuvoi.

Yökoulussa oppilaat pääsivät itse valmistamaan ravitsevaa ja monipuolista iltapalaa teemalla Hauskat leivät. Kotitalousopettajataustainen Anne Malin oli jo etukäteen asettanut valmiiksi esille porkkanaa, paprikaa, juustoa, leikkeleitä ja salaattia sekä keitettyjä munia.

– Ensin saatte suunnitella paperilautaselle piirtäen ja värittäen omat hauskat iltapalaleipänne. Yhdessä voimme sitten tuolta pöydän raaka-aineista katsoa, mitkä niistä sopivat suunnitelmaan ja maistuisivat hyviltä yhdessä. Suunnitelmista kootaan lopuksi vielä tuonne käytävälle taidenäyttely. Tästä tulee ruokataidetta, ohjeisti Anne Malin oppilaita.

Lue lisää keskiviikon 16.10. Lopen Lehdestä!

Juha Majasalmi ryhtyi taloyrittäjäksi etsiessään töitä

Hämeen Yrittäjien I. Varapuheenjohtaja, loppilainen Jarmo Laukkanen ojensi vuoden yrittäjäpalkinnon Juha Majasalmelle sekä hänen puolisolleen Sirpa Majasalmelle.

– 1990-luvun alussa olisi ollut tuloksellisempaa vaikka jakaa Hesaria

Lopen vuoden yrittäjänä yrittäjäjuhlassa lauantai-iltana palkittiin Talopalvelu J Majasalmi Oy:n yrittäjä Juha Majasalmi. 1980-luvun puolivälissä yrittäjäksi vahingossa ajautunut Majasalmi on uransa aikana toimittanut talon, oman kodin, noin 5 000 perheelle. Heistä noin 100 on ollut loppilaisia.

Työuran alkumetreillä Majasalmi perehtyi rakennusalaan V. Leinon palveluksessa kesätöissä. Valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta Juha Majasalmi ajautui yrittäjäksi etsiessään töitä itselleen. Elettiin vuotta 1986.

– Helsingin Sanomissa oli ilmoitus, missä Jukkatalo etsi taloedustajaa pääkaupunkiseudulle, Juha Majasalmi kertoo.

Myyntihenkinen nuori mies haki tehtävään ja tuli valituksi. Edellytys työn vastaanottamiselle oli oman yrityksen perustaminen taloedustukseen. Näin hän tuli samalla lähteneeksi yrittäjän uralle perustettuaan

Talopalvelu J Majasalmi Ky:n. Yhtiömuoto muuttui osakeyhtiöksi 1996.

– Tuolloin korkeakoulun jälkeen yrittäjäksi lähteminen ei ollut tavallista. Ikään kuin ajauduin yrittäjäksi. Kaikki tapahtui nopeasti, hän muistelee.

Talotoimittaja Planiatalo

Jukkatalojen parissa kului 7 vuotta ja seuraavaksi toimeksiantajaksi tuli Salvostalo. Vuonna 1994 Juha Majasalmi perusti yhdessä Roger Jusleniuksen kanssa talotoimittaja Planiatalon. Planiatalot valmistetaan nykyisin suurelementteinä Omatalo Oy:n Sonkajärven tehtaalla.

Yritystoiminnan laajentaminen oman talomerkin kehittämiseen osui keskelle 1990-luvun lamaa. Mutta se ei nuorta miestä lannistanut.

– 1990-luvun alussa olisi ollut tuloksellisempaa vaikka jakaa Hesaria, Majasalmi naurahtaa.

Mutta pian uuttera myyntityö kantoi hedelmää, ja Planiatalo alkoi menestyä. Parhaimmillaan taloedustajia on yrityksellä ollut 16. Myyntiketju valmiiseen taloon saakka vaatii sekä aikaa, että myös yhteistyökumppaneita: suunnittelu, talotehdas, kuljetukset, maansiirtotyöt ja asennustyöt. Talopaketin laajuuden mukaan myyjän vastuulle jää moni asia, joiden tekijöistä muodostuu laaja kumppanuusverkosto.

Lue lisää keskiviikon 9.10. Lopen Lehdestä!

Sää yritti säikytellä poronpolkulaisia

Saksanpaimenkoira Robi oli ottanut mukaan patikoimaan Satu Stenforsin ja omistajansa Heli Kekäläisen.

Poronpolkuviikonlopun patikkapäivänä sääennuste lupaili sadekelejä, mutta eri pituisille reiteille lähti lähes 1800 patikoijaa.

Koiriakin luonnon helmaan lähti satakunta. Pysäköinti- ja kuljetusjärjestelyt ovat osoittautuneet toimiviksi ja patikoijat saadaan reiteille sopivina kokonaisuuksina, joka helpottaa huoltopisteiden toimintaa.

Järjestelyorganisaation kokemus ja osaaminen näkyy kaikessa tekemisessä. Maastossa tapasi hyväntuulisia patikoijia.

Järjestäjät voivat olla tyytyväisiä

Poronpolku ry:n puheenjohtaja Pirjo Huhta oli tyytyväinen tapahtuman kulkuun. Järjestelyt toimivat ja kolmatta kertaa käytössä ollut lentokenttäparkki ja bussikuljetus lähdöstä reitin alkuun on toimiva konsepti.

– Viime vuotisesta kävijämäärästä jäätiin. Näytti vähän siltä, että sääennustetta oli seurattu tarkkaan ja odotettavissa ollut sade hieman hillitsi Poronpolulle lähtöä, tuumaili Huhta pienempää osallistujamäärää.

– Sadetta ei kuitenkaan sitten lopulta juurikaan tullut ja aurinkokin pilkisti reitin varrella ajoittain.

Polkaisun 500 paikkaa myytiin loppuun

Tämän vuoden Poronpolun polkaisun 500 paikkaa oli myyty loppuun jo 4.9. mennessä. Polkaisu oli jälleen tapahtuma, joka kokosi pyöräilijöitä läheltä ja kaukaa eri pituisille reiteille viime lauantaina. Järjestelyt toimivat ja syyskuun viimeisen viikonlopun sää suorastaa helli pyöräilijöitä, jotka avasivat latua sunnuntain Poronpolulle.

Poronpolun polkaisu ei ole kilpailu, jossa otettaisiin aikaa, vaan jokainen pyöräilijä saa valita itselleen sopivan matkan ja reitin. Lyhin ajettava reitti oli 11 kilometriä ja pisin 55 kilometriä. Reittejä pystyi yhdistelemään oman kuntonsa ja maastomieltymyksensä mukaan. Reitit oli merkitty maastoon viitoin, jotta eksymisiltä vältytään.

Lue lisää keskiviikon 2.10. Lopen Lehdestä!