– Lääkäripalvelut, tiestön kunto ja päärata odottavat päätöksiä

Timo Heinonen otti selfien vaalivalvojaisista sosiaaliseen mediaan.

Timo Heinonen kansanedustajaksi neljännen kerran

Timo Heinonen (kok) aloittaa pääsiäisen jälkeen eduskunnassa neljännen kansanedustajakautensa. Heinonen sai 5 600 ääntä, äänimäärä laski 674 äänellä vuoden 2015 vaaleista.

Timo Heinonen jännitti Riihimäellä ääntenlaskentaa. Aluksi kokoomuksen kolmannesta paikasta käytiin kuitenkin tiukalta vaikuttanut taisto Timo Heinosen ja lahtelaisen Milla Bruneaun välillä. Lopulta Heinonen valittiin eduskuntaan, eroa Bruneauhun oli lähes 1 000 häntä.

– Hyvillä mielin seurasin ääntenlaskentaa. Vaalikampanjan aikana saamani palaute oli niin hyvää, että olin luottavainen uudelleen valinnasta.

– Tunnelmat ovat iloiset. Erityisesti olen iloinen siitä, että Lopelta saamani äänimäärä kasvoi.

Isoja asioita

Mitkä isot Loppea ja loppilaisia koskevat asiat nousevat esille seuraavan neljän vuoden aikana?

– Sote-uudistus tulee jälleen esille. Iso kysymys on, missä ja miten lääkäripalvelut järjestetään.

Lue lisää keskiviikon 17.4. Lopen Lehdestä!

Yläkoulun pajapäivä kokosi koulukeskuksen oppilaat yhteen

Pinja-Emila Räikkönen ja Julia Kristo pitivät luennon someturvallisuudesta.

– Isommat oppilaat opettivat pienempiään

Uudessa opetussuunnitelmassa punaisena lankana kulkevat laaja-alaisen osaamisen taidot, joita tulee harjoittaa ja arvioida osana kaikkien oppiaineiden opetusta. Monialaiset oppimiskokonaisuudet tarjoavat hedelmällisen maaperän juuri näiden taitojen harjoitteluun. Lopen yläkoulun oppilaat toteuttivat viime viikolla kaksi päivää kestäneet monialaisten opintokokonaisuuksien teemapäivät. Torstaina yläkoululaiset suunnittelivat pajapisteitä Kirkonkylän koulun alakoululaisille ja perjantaina pajat toteutettiin käytännössä niin, että yläkoululaiset toimivat pajojen vetäjinä ja ohjaajina alakoululaisten kiertäessä ryhmittäin pajasta toiseen.

– Seiskaluokkalaisten vastuualueena oli järjestää pajat eskariykköskakkosille, kasiluokkalaiset valmistivat pajat kolmenelosille ja ysiluokkalaiset toteuttivat pajat alakoulun vanhemmille oppilaille.

Rakenteellisesti päivä onnistui mielestäni erittäin hyvin. Päivien suurena teemana oli itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Oppilaat saivat suunnitella aiheensa etukäteen luokanvalvojan tunnilla ja varsinainen pajojen työstäminen aloitettiin torstaina. Mielestäni yläkoulun oppilaat kantoivat vastuunsa pajojen suunnittelusta ja toteutuksesta erittäin hienosti, kertoi opettajien Mok-tiimin puheenjohtaja Laura Laatio.

Pajoissa käsitteltiin nuorille tärkeitä teemoja

Pajojen aiheet olivat yläkoululaisten itse keksimiä ja monet pajojen aiheista käsittelivät nuorille tärkeitä ja ajankohtaisia asioita.

– Nuoret käyttävät paljon somea ja siksi on tärkeää huolehtia, että he myös tietävät perusasiat someturvallisuudesta, kertoivat someturvallisuuspajaa pitäneet Pinja-Emilia Räikkönen ja Julia Kristo 9.a luokalta.

Lue lisää keskiviikon 10.4. Lopen Lehdestä!

Nuoret tenttasivat kansanedustajaehdokkaita

Lopen Kokoomusnuorten vaalipaneelin juonsivat Rosa Laine ja Venla Hatakka.

Eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät nuorten tentattaviksi viime perjantaina Lopen Kokoomusnuorten vaalipaneelissa. Paneelia juonsivat napakoin ottein yhdistyksen puheenjohtaja ja Lopen kunnanvaltuustossa ensimmäistä kauttaan oleva Rosa Laine sekä Lopen Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja Venla Hatakka.

Lopen Kokoomusnuorten vaalipaneelissa mittaa toisistaan ottivat Aino-Kaisa Pekonen (Vas.), Tarja Filatov (SDP), Sari Jokinen (Vihr.), Antti Salminen (PS), Heli Lehtilä (Kesk.), Ismo Portin (KD) ja Timo Heinonen (Kok.). Järjestelyistä kiitosta kerännyt vaalipaneeli oli jaettu neljään eri osioon: esittelykierrokseen, 15 väittämän lappuäänestykseen, avoimiin kysymyksiin ja lopuksi vielä oli aikaa varattu muutamalle yleisökysymykselle.

Esittelykierroksen aloitti toisen kauden kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen. Tällä vaalikaudella hän on toiminut Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä. Pekonen kuvaili itseään soteuurastajaksi, joka jatkaisi vielä mielellään pahasti kesken jäänyttä työtään valiokunnassa.

Tarja Filatov esitteli itsensä kahden lapsuuden ajan toiveensa kautta. Ensimmäinen näistä oli, että hän olisi lapsena halunnut olla noita ja toinen että hänestä tulisi tähtitieteilijä. Noidaksi hän olisi halunnut muuttua siksi, että joutui olemaan käsiensä vuoksi paljon sairaalassa ja taikasauvalla hän olisi voinut heilauttaa itsensä sieltä kotiin. Vanhempanakin hän olisi halunnut käyttöönsä taikasauvan, jolla maailmaan olisi saanut rauhan ja otsonikadon ratkaisua. Sittemmin konkaripoliitikkona ja uransa aikana työministerinä hän on voinut vaikuttaa politiikan keinoin moniin tärkeisiin asioihin.

Lue lisää keskiviikon 3.4. Lopen Lehdestä!

Matti Laanola – toimija tiskin takaa, 70 vuotta

Matti Laanolan voi edelleen tavata Nesteen tiskin takaa.

Vuosikymmenten työ yrittäjänä, hyvät harrastukset, Lions-toiminta ja vastuuntoinen toiminta reserviupseerina kertovat Matti Laanolan elämänarvoista. 70 vuotta tulee mittariin 28.3. ja syntymäpäivää vietetään työn merkeissä. Matti ja Neste ovat erottamaton pari.

Huoltoasema on kiintopiste

Työn teko on ollut Laanolalle itsestäänselvyys nuoresta pojasta alkaen. Alkuun metsähommia ja sitten Tapio Heikkilän Kesoil-huoltoasemalle töihin vuonna 1967.

– Koulutusta minulla alalle ei ollut, mutta työ toimi opettajana huoltoaseman töissä. Asiakkaan hyvä palvelu on ollut minulle aina tärkeää. Huoltoasema siirtyi meille, Heikki-veljelle ja minulle, vuonna 1977, jonka jälkeen yrittäminen onkin tullut tutuksi. Olen ehtinyt myös olla mukana alan yhdistystoiminnassakin, kuten Etelä-Suomen Bensiinikauppiaitten rahastonhoitajana, Laanola kuvailee työuraansa.

Timanttisen yrittäjäristin hän on saanut 40 vuoden yrittäjyydestä.

Huoltoasemalla tarjotaan edelleen perinteisen huoltoaseman palveluja. Asemalla tehdään perushuoltoja, pieniä korjauksia ja tehdään tarvikemyyntiä. Uusinta uutta on juuri käyttöön otettu automaattipesulaite.

Laanolan voi nähdä edelleen tiskin takana työn touhussa.

Lue lisää keskiviikon 27.3. Lopen Lehdestä!

Menestystä Lopelle niin kilpa- kuin kuntourheilussa

Maiju Milad vie eteenpäin tanssikasvatusta ja sen opetusta Lopen alueella. Hän toimii meille kaikille esikuvana.

Lopen kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi on vuosittain huomioinut menestyneitä urheilijoita, joukkueita sekä ansioituneita toimijoita, sekä nimennyt Kunnon Kuntalaisen ja on valittu Vuoden Nuori. Vapaa-aikajaosto tekee päätökset palkittavaksi. Tehtävä ei ole helppo, sillä menestystä on tullut laajassa lajien kirjossa, eivätkä kuntoilijatkaan ole levänneet laakereillaan vuonna 2018. Palkitsemisgaalassa juontajana toimineen Markku Savolaisen lista oli pitkä ja vaikuttava.

Kilpaurheilussa menestystä laajasti

Palkitseminen aloitettiin ampujista ja haulikkolajien loppilaiset tekijät olivatkin niittäneet menestystä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kirkkain tähti ampujissa oli Eetu Kallioinen, jonka ensimmäinen skeetin suomenmestaruus oli viime vuoden ehdoton kruunu uralla. Hänet valittiin viime vuonna myös vuoden varusmiesurheilijaksi Puolustusvoimissa. Haulikkoampujista palkittiin lisäksi Kaisa Kurki, Timi Vallioniemi, Niklas Lindfors ja Tero Kallioinen. Ampujajoukko kapusi bodiumille yhteensä 16 kertaa skeetin ja metsästyshaulikon eri sarjoissa ja kilpailuissa.

Turhaan ei yleisön eteen kutsuttu Riihimäen Cocksia edustavia ja D-tytöissä pelaavia Iida ja Aino Peuraa sekä Ella Liikalaa, jotka pelasivat jo kolmannen suomenmestaruutensa viime vuonna.

Kaikkien lajien kuninkaassa, yleisurheilussa, saavutettiin menestystä nuorten sarjoissa. Palkittavina olivat heittäjä ja moniottelija ja tyttöjen 14-vuotiaiden suomenmestari Emmi Hietanen (Riihimäen Kisko), SM-hopeamitalisti heittäjä Emmi Malo (Lopen Urheilijat) ja Santtu Kotamäki (Nurmijärven yleisurheilu), jonka saavutuksia olivat mm. Koululiikuntaliiton suomenmestaruus moukarinheitossa, oman ikäluokkansa toiseksi paras tilastotulos Suomessa moukarissa (64,90m), SM-pronssi moukarinheitossa ja Moukarikarnevaalien oman sarjan voitto. Samulin kisakunto on kohdillaan talvellakin, sillä viime lauantaina 16.3. hän kävi voittamassa moukarinheiton talvisuomenmestaruuden sarjassa M19.

Lue lisää keskiviikon 20.3. Lopen lehdestä!

Shellin ”parlamentissa” ratkotaan väärin menneet asiat

Aimo Alho käytti tilaisuuden Shellillä hyväkseen ja aikakirjoihin ikuistettiin vierailulta kuva opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen kanssa. Kuva: Aimo Alho.

Erilaiset kokoontumiset maailmanparannuksen merkeissä ovat lähinnä miesporukoiden mukavaa ajanvietettä. Lopella nämä niin sanotut parlamentit istuvat huoltoasemien kahviloissa. Pöydissä ratkotaan ajankohtaisia asioita kaikenlaisista aiheista ja kysymyksistä. Shellin parlamentissa, niin kuin muuallakin, osataan ratkaista kimurantitkin ongelmat.

Asialistalla voi olla ihan mitä vain

Jokiniemen Shellin päätypöytä on varattu lähes joka arkipäivä kokoontuville herrasmiehille. Tässä pöydässä vaihdetaan ajatuksia ajankohtaista asioista, ratkotaan yleensä väärin hoidetut asiat, muistellaan erilaisia sattumuksia ja keskustellaan muuten vain huvin päiten.

Ujuttaudun muina miehinä pöytään kahvini ja sokerimunkkini kanssa. En ole vakiokalustoa, mutta ei se tunnu parlamentaarikkoja haittaavan.

Maanantain parlamentissa miehet, jotka eivät halua nimiä mainittavan jutussa, eivät enää palanneet perjantaina kaatuneeseen sote-uudistukseen, eikä se herättänyt enää kummemmin tuntoja. Mutta vastaavasti kantatie 54:n huono kunto aiheutti kylläkin keskustelua. Kevät tekee tuloaan ja päivällä sulanut jää painuu vetenä railoihin ja yöllä jäätyessään hajottaa kestopäällystettä.

Tien 132 postimerkkipaikkaukset Vihdin puolella lähinnä huvittivat miehiä. Nyt uudet tienpinnan kraatterit ovat syntyneet viimeksi tehtyjen paikkausten viereen. Keskustelu vakavoituu, kun joku pöydästä kommentoi, että kyllä pitää olla tarkkana, ettei etuakseli putoa tielle tai muuten hajota autoaan. Keskustelu päättyy toteamukseen, että teiden kunto on yleensä ottaen todella huonossa jamassa. Tie 54 on kovassa käytössä ja tie on hajoamispisteessä.

Tieasian jälkeen pohditaankin jo vallan muuta, Shellin tontin raivausta. Sellaisesta, kun on ollut kuulemma puhetta. Pöydässä mietitään jopa talkoita tai miten joku voisi tehdä siitä urakan. Samalla pohditaan missä ovat tontin rajat ja mitkä ovat maanomistussuhteet tontilla ja naapurustossa sekä muuta asiaan liittyvää. No, lopulta päädyttiin tulokseen, että tontti voisi kyllä olla joka tapauksessa valoisampi ja siistimpi, jos sitä raivattaisiin.

Tämän puolituntisen aikana pöydässä kävi melkoinen liikenne. Alkuun pöydässä oli neljä ihmistä ja lopulta seitsemä. Olipa muutama jo lähtenyt poiskin, yksi Raaseporiin ja kuka minnekin. Tilalle oli saatu uusia kasvoja. Merkille pantavaa oli se, että nämä keskustelut käytiin hyvässä hengessä ja huumorilla höystettyinä.

Lue lisää keskiviikon 13.3. Lopen Lehdestä!

Sää suosi Pilpalan laskiaisriehaa

Anu Kososen ponit olivat supersuloisia sekä lasten että aikuisten mielestä.

Pilpalan vanhempaintoimikunnan ja Pilpalan kylät ry:n yhteinen laskiaisrieha keräsi mukavasti porukkaa lähiseudulta ja vähän kauempaakin.

Koulun syksyllä avattu monitoimikenttä täydensi mukavasti laskiaisenviettomahdollisuuksia. Osa lapsista pelasi, osa luisteli, osa laski mäkeä tai keinui aikuisten jutellessa keskenään kahvimukien äärellä.

Tarjolla oli mehua, kahvia, laskiaispullia ja makkaraa.

Suursuosion saavuttivat Anu Kososen ponit, joilla lapset pääsivät ratsastamaan talutettuina.

Tapahtuman tuotot käytetään Pilpalan koululaisten hyväksi vanhempaintoimikunnan päättämällä tavalla.

Lue lisää laskiaistapahtumista keskiviikon 6.3. Lopen Lehdestä!

Sotainvalidien Veljesliiton Lopen osasto puretaan

Kokouksen alkuun pidettiin hiljainen hetki muistellen iäisyyskutsun keväällä saaneita yhdistyksen jäseniä Heikki Hietasta ja Pentti Jokiniemeä.

Vuosikokous teki päätöksiä haikein mutta kiitollisin tunnelmin

Sotainvalidien Veljesliiton Lopen osasto kokoontui 78. vuosikokoukseensa viikko sitten. Kokous aloitettiin perinteisesti muistaen iäisyyskutsun 14.4.2018 saaneita osaston jäseniä Heikki Hietasta ja Pentti Jokiniemeä sytyttämällä heille molemmille kynttilä ja nousten pitämään hiljainen hetki heidän muistokseen.

Vuoden vaihteessa Sotainvalidien Lopen osastossa oli kolme jäsentä, joiden keski-ikä oli 93,3 vuotta. Mukana on lisäksi 17 puolisojäsentä. Näiden leskien keski-ikä on 91,5 vuotta. Tukijäseniä Lopen osastolla on kiitettävät 24. Vuosikokouksessa oli mukana kaksi invalidijäsentä ja kaksi puolisojäsentä.

Piirin kuulumisia

Kokoukseen oli saapunut Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Satu Jelkälä-Blomqvist kertomaan piirihallituksen kuulumiset. Hän esitti piirin puheenjohtajan, piirihallituksen ja piiritoimiston lämpimän kiitoksen kuluneen vuoden aikana suoritetusta ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä.

Kulunut vuosi oli piirin 74. toimintavuosi. Uudenmaan piiriin kuuluu 13 osastoa. Viime vuonna osaston ry muotoisen purkautumispäätöksen tekivät Hausjärven, Hyvinkään, Keravan seudun, Lohjan ja Nurmijärven osastot.

Jäsenet siirtyivät piirin henkilöjäseniksi. Osastoissa on 69 ja piirillä on 24 sotainvalidijäsentä, yhteensä varsinaisia jäseniä on 93. Vuoden 2018 aikana kutsun viimeiseen iltahuutoon sai yksi naissotainvalidi ja 19 veljeä sekä 34 puolisojäsentä. Puolisojäseniä on 378, tukijäseniä 248.

Lue lisää keskiviikon 27.2. Lopen Lehdestä!

Tiesitkö tämän jätehuollon järjestämisestä?

Hämeen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Juha Haukka toi tilaisuuteen yrittäjien terveiset.

Lopen yrittäjien isännöimässä informaatiotilaisuudessa viime torstaina esiteltiin Lopen jätehuollon järjestämiseen toisenlaista – yrittäjämäistä näkökulmaa. Tilaisuudessa esitetiin kriittisiä arvioita Pöyry Finland Oy:n tekemän selvityksen tekemiä laskelmia kohtaan. Lopella näyttää vallitsevan jo taisteluväsymys asian tiimoilta, koska valtuustosalissa oli paikalla vain kolme kunnanvaltuutettua.

Kaiken kaikkiaan salissa oli vain kourallinen yleisöä, vaikka sosiaalisessa mediassa asia kyllä kiinnostaa edelleen kuntalaisia.

Yrittäjillä vahva intressi jätehuollon järjestämiseen

Hämeen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Juha Haukka aloitti tilaisuuden tuomalla esiin vahvat yrittäjien argumentit jätehuoltoasiaan. ensimmäisenä hän korosti suomalaisen demokratian näkökulmaa, jossa hänen mukaansa pitää kunnioittaa paikallista päätöksentekoa. Jo demokraattisesti päätettyihin asioihin jatkuva palaaminen on hämmentävää. Haukka muistutti, että kunnat ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä.

Toisena Haukka nosti esille yrittäjien intressin olla mukana prosessissa järjestämällä juuri tämän kaltaisia infotilaisuuksia. Taustalla on halu olla mukana kehittämässä elinkeinopolitiikkaa ja ajaa yrittäjien etua.

Kolmanneksi hän puhui ympäristönäkökulmasta ja luonnon kunnioittamisesta. Yrittäjille kestävä kehitys on tärkeää ja kierrätys, raaka-aineiden talteenotto ja hyödyntäminen sekä energian tuottaminen ovat keskeisessä asemassa.

Yrittäjät haluavat, että toiminnasta tulee kannattavaa, ja että luodaan työpaikkoja ja ihmisiä kuullaan asioista päätettäessä.

Lue lisää keskiviikon 20.2. Lopen Lehdestä!

Ystävänpäivätervehdys – postikortti vai pelkkä tekstiviesti?

Johanna Luukkonen esitteli Jyrki Ravantille erilaisia merkkivaihtoehtoja. Tarjolla on useita hienoja ja värikkäitä postimerkkisarjoja.

Ystävänpäivä on 14. helmikuuta vietettävä juhlapäivä. Ystävänpäivänä ystäviä muistetaan ystävänpäiväkorteilla tai muilla tervehdyksillä. Pärjääkö perinteinen postikortti sosiaalisen median viestintäkanavien puristuksessa tänä päivänä?

Vuosisatoja vanha perinne maailmalla

Ystävänpäivä on useissa maissa vietetty epävirallinen juhlapäivä. Ystävänpäivää eli toiselta nimeltään Pyhän Valentinuksen päivää on vietetty Suomessa parisenkymmentä vuotta. Kalenteriin se tuli 1980-luvun lopulla.

Muualla maailmassa Valentinen päivällä on satoja vuosia vanhat perinteet. Antiikin roomalaiset juhlivat Junoa, Jupiterin puolisoa, joka oli avioliiton ja äitiyden suojelija. Samaan aikaan vietettiin myös kevään ja hedelmällisyyden juhlaa. Päivän alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Päivän taustalla on useita pyhimystaruja.

Erään tarinan mukaan Valentinuksesta tuli rakastavaisten nimikkopyhimys siksi, että hän neuvoi Rooman nuorukaisia kieltäytymään sotapalveluksesta ja kehotti heitä pysyttelemään mieluummin rakkaittensa luona kuin lähtemään sotaan. Tästä sotapäälliköt eivät pitäneet ja Valentinus saikin kuolemanrangaistuksen. Myöhemmin Pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja.

Perinteisesti ystävänpäivää on pidetty romanttisena rakastavaisten päivänä, mutta Suomessa se on saanut vahvemman aseman ystävyyden juhlimisena. Ystävänpäivänä muistetaan ystäviä kortein.

Ystävänpäivän osuessa arkipäivälle, kuten tänä vuonna torstaina, se ei ole vapaapäivä.

Lue lisää keskiviikon 13.2. Lopen Lehdestä!