Postin lakko, Lopen Lehden jakelu ja ilmainen näköislehti

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakko alkoi maanantaina 11.11. klo 6.00 ja jatkuu sunnuntaihin 24.11. klo 24.00, elleivät osapuolet löydä lakkoon ratkaisua aikaisemmin. Lakon vuoksi Lopen Lehden kuljetus ja jakelu viivästyy. Lakon aikana Lopen Lehden uusin numero on luettavissa digitaalisena näköislehtenä ilmaiseksi tästä linkistä. Lehti on luettavissa ilmestymispäivän aamuna klo 8.00.

Lehden voi hakea myös konttorista os. Viertotie 1 tai painotalosta Huhmarista.

Pahoittelemme lakosta aiheutuvaa haittaa.

Roskakalaa nuotattiin Loppijärvestä

Ensimmäisen päivän kalansaalis, noin 5000 kg pikkukalaa, veti niin ammattilaisten kuin talkooväenkin suut hymyyn. Kuva LC Loppi MaijaStiinat.

Tyynet syyssäät suosivat viime viikon puolivälissä alkanutta hoitokalastusta Loppijärvellä. Syvänteistä nuotattiin ammattivoimin roskakalaa, lähinnä särkeä, salakkaa ja lahnaa, kaikkiaan viitenä päivänä, yhteensä noin 19 000 kiloa.

– Hoitokalastus on nykytietämyksen mukaan tehokkain tapa vähentää järvessä jo olevaa fosforia, ja hillitä sisäistä kuormitusta, kertoo Loppijärven ystävät ry:n puheenjohtaja Heikki Bergholm.

– Syvänteistä roskakalaa löytyi nyt hyvin. Sen sijaan jokisuissa olevista rysistä kalaa ei juurikaan ole vielä noussut. Toiveissa onkin, että ennen talven tuloa myös rysien avulla pikkukalaa saataisiin pois järvestä.

Rehevöitymistä vastaan

Hoitokalastusta on Loppijärvessä tehty Lopenkylän osakaskunnan toimesta 1990-luvun alusta alkaen. Vaikutus oli aluksi selvä; sinilevät pysyivät poissa ja fosforitasot hallinnassa. Hoitokalastuksiin tartuttiin uudella otteella reilut kymmenen vuotta sitten sinileväkukintojen pahennuttua jokavuotiseksi riesaksi.

Roskakalan rysäpyyntiä on syksyisin tehty Lopenkylän osakaskunnan toimesta mm. Nummistenjoesta, Isojoesta ja Vanhankosken patoaltaalta, sekä Sajaniemen osakaskunnan toteuttamana Sarvijoesta.

Vuosittain on saatu noin 15-30 tonnia roskakalaa pois. Edellissyksynä kokeiltiin lisäksi nuottaamista syvänteistä kahtena päivänä, ja vuodelta 2018 kirjattiinkin ylös tyydyttävä hoitokalastuksen tulos, noin 35 tonnia roskakalaa. Jos vuotuiseksi virkistyskalastussaaliiksi arvioidaan noin 12 tonnia, poistuisi järvestä yhteenlaskien noin 330 kg fosforia.

– Tämä on kuitenkin kaukana hoitokalastussuosituksista; näkyvien tulosten aikaansaamiseksi saalis tulisi kaksin-kolminkertaistaa, kertoo Heikki Bergholm.

Lue lisää keskiviikon 6.11. Lopen Lehdestä!

Yrittäjäväki aamukahvivierailulla Aromäen tilalla

Yrittäjäväki pääsi vierailemaan ja tutustumaan myös tuotantotiloihin. Tilalla suunitellaan uutta pakkaamoinvestointia varastohallien läheisyyteen.

– Loppi ja peruna näkyy kaupoissa

Männistön veljekset Joonatan ja Juhana saivat viljelemälleen Aromäen tilalle vieraikseen noin kolmenkymmenen perunanviljelystä kiinnostuneen henkilön joukon, kun Lopen kunnan ja Lopen Yrittäjät ry:n yhdessä järjestämä kaikille avoin aamukahvitilaisuus järjestettiin viime torstaina Lopen Tevännöllä loppilaiseen perunabisnekseen tutustuen.

Männistön veljekset ovat perunanviljelijöitä viidennessä sukupolvessa. Aromäen tilalla on hallussaan koko perunaketju, aina viljelystä nostoon, varastointiin, pesuun ja pakkaamiseen ja markkinointiin, sekä suoriin toimituksiin kauppoihin. Loppi näkyy perunalaarien info-kylteissä, joissa kerrotaan tarjolla olevan Lopen perunaa Aromäen tilalta.

Viljelyssä toistakymmentä lajiketta

Pellon laidalta kuvatulta esittelyvideolta saattoi seurata kuvaa kevään ja kesän töistä.

Juhana Männistön kertoessa perunanviljelystä ja sukutilasta sekä perunabisneksestä väkijoukon kahvitellessa mukavasti tilan keittiössä ja olohuoneessa, kiinnostuneena kuunnellen.

Aromäen tilalla viljelyssä oli viime kesänä perunaa 83 hehtaarilla. Vuokramaita on Tevännön ja Topenon ohella aina Riihimäkeä ja jopa Hollolaa myöten.

– Haasteena on neitseellisten, perunanviljelyyn sopivien maiden saanti viljelyyn. Perunaa kun voi viljellä enintään kaksi vuotta samalla lohkolla, ja tämän jälkeen on välillä viljeltävä jotain muuta maan kasvukunnon ylläpitämiseksi ja rikkakasvipaineen hallitsemiseksi, kertoi Juhana Männistö. Perunan ravinnontarvetta seurataan tekemällä kesän aikana analysointia lehdistöstä ja käyttäen jaettua lannoitusta, jolloin osa ravinteista ruiskutetaan suoraan kasvustoon tarpeen mukaan.

Lue lisää keskiviikon 30.10. Lopen Lehdestä!

Launosten Nuopparilla kuunnellaan nuorten toiveita

Launosten Nuopparin toimintaa vetää nuoriso-ohjaaja Noora Hyppönen yhdessä vanhempaintoimikunnan vapaaehtoisten kanssa.

Lopen kunnan nuorisotoimi tarjoaa viikoittain monipuolista ja osallistavaa toimintaa lapsille ja nuorille, pääasiallisena kohderyhmänään 7-17-vuotiaat. Nuorisotilatoiminta on yksi kunnan nuorisotoimen näkyvimmistä toimintamuodoista. Launosten koulun alakerrassa sijaitseva Launosten Nuoppari on avoinna torstaisin, jolloin siellä käy yhteensä noin viitisenkymmentä lasta ja nuorta joka viikko. Nuoppari-toimintaa kunnan nuorisotoimi tekee tiiviissä yhteistyössä Launosten koulun vanhempaintoimikunnan kanssa.

”Kiva tavata kavereita”

Suosituin asia Launosten Nuopparilla on biljardipöytä. Nuorimmat kävijät viihtyvät myös PlayStation-pelien ääressä. Pingispöytäkin on ahkerassa käytössä. Yläkoululaisille ja 2. asteen opiskelijoille usein parasta on vain kaverien kanssa jutustelu.

Yhdeksännellä luokalla oleva Sanna ja lukiota käyvä Tea ovat jo konkareita Launosten Nuopparin kävijöinä. Tea muistelee käyneensä ensimmäisen kerran Nuopparilla viidesluokkalaisena.

– Mukavaa Nuopparissa on se, että täällä voi olla kavereiden kanssa. Ei tarvitse olla tuolla kylmässä juttelemassa, vaan voi tulla sisälle lämpimään. Täällä näkee myös niitä kavereita, joita ei koulussa tai muutoin näkisi, tytöt kertovat.

Lue lisää keskiviikon 23.10. Lopen Lehdestä!

Yökoulu toi mukavaa vaihtelua kouluviikkoon

Joentaan viides- ja kuudesluokkalaiset yöpyivät koululla. Yökoulu oli odotettu juttu, jossa oli paljon hauskaa ja opettavaista puuhaa.

Joentaan koulun viides- ja kuudesluokkalaiset yöpyivät viime viikon keskiviikkona koulullaan. Joentakana on useita kertoja järjestetty aiemmin iltakouluja, mutta nyt seitsemän vuoden tauon jälkeen luvassa oli oppilaiden kovasti odottama yökoulu, joka tarjosi kivaa kouluarjesta poikkeavaa opettavaista tekemistä.

Illan ensimmäisenä puuhanaan oppilaat pääsivät tutustumaan Marko Saikkosen johdolla kuljettamattomaan pienlentolaitteeseen eli droneen. Tehtävänä oli lähteä yhdessä koulun piha-alueelle kuvaamaan dronella materiaalia oppilaiden omaa pientä elokuvaa varten, vielä kun syksyinen ilta tarjosi valoaan. Kun kuvamateriaalia oli saatu riittävästi kasaan, lähdettiin sitä työstämään yhdessä elokuvaksi. Samalla

Saikkonen vielä kertoi droneen ja turvallisuuteen liittyvistä tärkeistä kuvaus- ja lennätysohjeista.

– Olipa teillä millainen drone tahansa, niin kaikkein tärkein asia on, että näette koko ajan missä se lentää, Saikkonen neuvoi.

Yökoulussa oppilaat pääsivät itse valmistamaan ravitsevaa ja monipuolista iltapalaa teemalla Hauskat leivät. Kotitalousopettajataustainen Anne Malin oli jo etukäteen asettanut valmiiksi esille porkkanaa, paprikaa, juustoa, leikkeleitä ja salaattia sekä keitettyjä munia.

– Ensin saatte suunnitella paperilautaselle piirtäen ja värittäen omat hauskat iltapalaleipänne. Yhdessä voimme sitten tuolta pöydän raaka-aineista katsoa, mitkä niistä sopivat suunnitelmaan ja maistuisivat hyviltä yhdessä. Suunnitelmista kootaan lopuksi vielä tuonne käytävälle taidenäyttely. Tästä tulee ruokataidetta, ohjeisti Anne Malin oppilaita.

Lue lisää keskiviikon 16.10. Lopen Lehdestä!

Juha Majasalmi ryhtyi taloyrittäjäksi etsiessään töitä

Hämeen Yrittäjien I. Varapuheenjohtaja, loppilainen Jarmo Laukkanen ojensi vuoden yrittäjäpalkinnon Juha Majasalmelle sekä hänen puolisolleen Sirpa Majasalmelle.

– 1990-luvun alussa olisi ollut tuloksellisempaa vaikka jakaa Hesaria

Lopen vuoden yrittäjänä yrittäjäjuhlassa lauantai-iltana palkittiin Talopalvelu J Majasalmi Oy:n yrittäjä Juha Majasalmi. 1980-luvun puolivälissä yrittäjäksi vahingossa ajautunut Majasalmi on uransa aikana toimittanut talon, oman kodin, noin 5 000 perheelle. Heistä noin 100 on ollut loppilaisia.

Työuran alkumetreillä Majasalmi perehtyi rakennusalaan V. Leinon palveluksessa kesätöissä. Valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta Juha Majasalmi ajautui yrittäjäksi etsiessään töitä itselleen. Elettiin vuotta 1986.

– Helsingin Sanomissa oli ilmoitus, missä Jukkatalo etsi taloedustajaa pääkaupunkiseudulle, Juha Majasalmi kertoo.

Myyntihenkinen nuori mies haki tehtävään ja tuli valituksi. Edellytys työn vastaanottamiselle oli oman yrityksen perustaminen taloedustukseen. Näin hän tuli samalla lähteneeksi yrittäjän uralle perustettuaan

Talopalvelu J Majasalmi Ky:n. Yhtiömuoto muuttui osakeyhtiöksi 1996.

– Tuolloin korkeakoulun jälkeen yrittäjäksi lähteminen ei ollut tavallista. Ikään kuin ajauduin yrittäjäksi. Kaikki tapahtui nopeasti, hän muistelee.

Talotoimittaja Planiatalo

Jukkatalojen parissa kului 7 vuotta ja seuraavaksi toimeksiantajaksi tuli Salvostalo. Vuonna 1994 Juha Majasalmi perusti yhdessä Roger Jusleniuksen kanssa talotoimittaja Planiatalon. Planiatalot valmistetaan nykyisin suurelementteinä Omatalo Oy:n Sonkajärven tehtaalla.

Yritystoiminnan laajentaminen oman talomerkin kehittämiseen osui keskelle 1990-luvun lamaa. Mutta se ei nuorta miestä lannistanut.

– 1990-luvun alussa olisi ollut tuloksellisempaa vaikka jakaa Hesaria, Majasalmi naurahtaa.

Mutta pian uuttera myyntityö kantoi hedelmää, ja Planiatalo alkoi menestyä. Parhaimmillaan taloedustajia on yrityksellä ollut 16. Myyntiketju valmiiseen taloon saakka vaatii sekä aikaa, että myös yhteistyökumppaneita: suunnittelu, talotehdas, kuljetukset, maansiirtotyöt ja asennustyöt. Talopaketin laajuuden mukaan myyjän vastuulle jää moni asia, joiden tekijöistä muodostuu laaja kumppanuusverkosto.

Lue lisää keskiviikon 9.10. Lopen Lehdestä!

Sää yritti säikytellä poronpolkulaisia

Saksanpaimenkoira Robi oli ottanut mukaan patikoimaan Satu Stenforsin ja omistajansa Heli Kekäläisen.

Poronpolkuviikonlopun patikkapäivänä sääennuste lupaili sadekelejä, mutta eri pituisille reiteille lähti lähes 1800 patikoijaa.

Koiriakin luonnon helmaan lähti satakunta. Pysäköinti- ja kuljetusjärjestelyt ovat osoittautuneet toimiviksi ja patikoijat saadaan reiteille sopivina kokonaisuuksina, joka helpottaa huoltopisteiden toimintaa.

Järjestelyorganisaation kokemus ja osaaminen näkyy kaikessa tekemisessä. Maastossa tapasi hyväntuulisia patikoijia.

Järjestäjät voivat olla tyytyväisiä

Poronpolku ry:n puheenjohtaja Pirjo Huhta oli tyytyväinen tapahtuman kulkuun. Järjestelyt toimivat ja kolmatta kertaa käytössä ollut lentokenttäparkki ja bussikuljetus lähdöstä reitin alkuun on toimiva konsepti.

– Viime vuotisesta kävijämäärästä jäätiin. Näytti vähän siltä, että sääennustetta oli seurattu tarkkaan ja odotettavissa ollut sade hieman hillitsi Poronpolulle lähtöä, tuumaili Huhta pienempää osallistujamäärää.

– Sadetta ei kuitenkaan sitten lopulta juurikaan tullut ja aurinkokin pilkisti reitin varrella ajoittain.

Polkaisun 500 paikkaa myytiin loppuun

Tämän vuoden Poronpolun polkaisun 500 paikkaa oli myyty loppuun jo 4.9. mennessä. Polkaisu oli jälleen tapahtuma, joka kokosi pyöräilijöitä läheltä ja kaukaa eri pituisille reiteille viime lauantaina. Järjestelyt toimivat ja syyskuun viimeisen viikonlopun sää suorastaa helli pyöräilijöitä, jotka avasivat latua sunnuntain Poronpolulle.

Poronpolun polkaisu ei ole kilpailu, jossa otettaisiin aikaa, vaan jokainen pyöräilijä saa valita itselleen sopivan matkan ja reitin. Lyhin ajettava reitti oli 11 kilometriä ja pisin 55 kilometriä. Reittejä pystyi yhdistelemään oman kuntonsa ja maastomieltymyksensä mukaan. Reitit oli merkitty maastoon viitoin, jotta eksymisiltä vältytään.

Lue lisää keskiviikon 2.10. Lopen Lehdestä!

Maalaiskylän koulusta maailmalle

Aino Larsen palaa Lopelle ja Topenolle lapsuutensa maisemiin oka kesä, nyt perhe mukanaan.

– Aino Larsen toi yliopistokollegat vierailulle

Kesän alussa Länsi-Lopen koululla Topenolla poikkesi kaukaisia vieraita aina Kaliforniasta saakka. San Jose State Universityn dekaani, pari professoria ja 15 tohtoriopiskelijaa olivat tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, ja yhtenä vierailukohteena oli Topenolla sijaitseva kyläkoulu. Koulun opettaja Eero Autio vastaanotti vieraat ja esitteli koulun ja sen tilat.

Lopelle ja Topenolle vieraat tulivat Aino Larsenin (o.s. Kemppainen) opastamina. Aino on aloittanut oman koulutaipaleensa nimenomaan Topenon koulussa, ja täältä on lämpimät muistot, vaikka elämä onkin vienyt vuosien myötä pitkin maailmaa.

Opettajavierailuja Suomeen ja maailmalle

Aino Larsen opettaa Kalliovuorilla yliopistossa suomen kieltä, sekä koordinoi pohjoismaisten kielien opetusta. Tämän lisäksi hän kollegansa kera tuo opettaja- ja opiskelijaryhmiä Suomeen.

– Monet maailmalla ovat kuulleet Suomen hienoista kouluista, ja on ilo yhdistää opettajia eri puolilla maailmaa ja antaa heille mahdollisuus jakaa ideoita, kertoo Aino Larsen.

– Suomalaiset opettajat jäävät vierailujen jälkeen usein miettimään sitä, että Suomessa onkin ehkä asiat paremmin, kuin mitä he olivat ajatelleet. Toisaalta samanlaisuuksia löytyy aina, mitä opettajan työhön ja muuhunkin tulee, ja on aina hauska vaihtaa ideoita puolin ja toisin. Monet opettajistamme ovat vielä vuosien jälkeenkin yhteydessä näillä matkoilla tapaamiinsa opettajiin, jatkaa Larsen.

Vastaavalla tavalla Larsen järjestää opettajavierailuja myös Itä-Afrikkaan ja Kaakkois-Aasiaan, myös Kiinan kouluihin on käyty tutustumassa, ja mietinnässä on aina myös uusia kohteita. Vastavuoroisesti Larsen järjestää opettajille vierailuja myös Yhdysvaltoihin.

Lue lisää keskiviikon 25.9. Lopen Lehdestä!

Launosiin uusi tekonurmipintainen kenttä

Satu Pirttilä (vihr.) oli maanantain kokouksessa ainoa valtuustoaloitteen tekijä. Hän esitti, että äänestyspaikoilla tultaisiin siirtymään äänestysoikeuden toteamisessa paperisesta listauksesta sähköiseen tapaan. Hänestä uudistus olisi kustannusneutraali.

Uusi kenttä valmis viimeistään vuoden 2021 lopussa

Vaikka Lopen kunnan talousnäkymät eivät näytä ruusuisilta, halusi valtuusto silti satsata tulevaisuuteen. Niinpä se yksimielisesti päätti, että Launosiin ryhdytään rakentamaan kauan kaivattua tekonurmikenttää. Päätös tehtiin siitäkin huolimatta, vaikka kenttään myönnetty valtionavustus on noin 20 000 euroa vähemmän, mitä valtuuston aiemmin tekemä päätös edellytti.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän 80 000 euron suuruisen valtionavustuksen ehtona on, että kentän rakennustyöt on aloitettava 31.10.2019 mennessä. Valmista tulisi olla viimeistään vuoden 2021 lopussa. Päätöksessään valtuusto edellyttää, että hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 350 000 euroa.

Kentästä käydyn keskustelun aikana valtuutettu  Antti Mikkola (kok) toivoi, että investoinneista huolimatta, rahaa löytyisi silti vielä koulun puolellekin.

Perussuomalaisten  Antti Salminen peräänkuulutti seuraavissa investoinneissa malttia ja tarkkuutta päätöksen tekoon. Valtuutettu  Marja Ukkola (kesk) näki tekonurmikentän kunnan vetovoimaa ja pitovoimaa mahdollistavana satsauksena, jota hän halusi ehdottomasti puoltaa.

– Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji. Kentän käyttökustannukset eivät ole liioin vastaavanlaiset kuin isossa rakennuksessa. Laji on pelaajille aika edullinen harrastusmuoto ja sitä voivat harrastaa kaiken ikäiset. Toivottavasti otamme myönnetyn valtionosuuden käyttöön, Ukkola sanoi.

Lopen syyskauden ensimmäisessä kunnanvaltuustonkokouksessa, maanantaina, käsittelyssä olivat muun muassa tummia pilviä Lopen kunnan talousnäkymiin maalaileva osavuosikatsaus, henkilöstöasioita ja luottamushenkilöiden valintoja sekä päätös Launosten tekonurmikentän rakentamisesta. – sk

Lue lisää keskiviikon 18.9. Lopen Lehdestä!

Jätevesilain määräaika umpeutuu pian

Janette Koivula ja Janne Koivula suunnittelivat Arto Arolan mökille uuden jätevesilain mukaisen puhdistusjärjestelmän. Rakentamisesta vastasivat Janette Koivula yhdessä Arolan kanssa, Janne Koivulan valvoessa työtä.

Nyt kannattaa viimeistään toimia

Ympäristönsuojelulain muutos ja uudistettu hajajätevesiasetus astuivat voimaan keväällä 2017. Merkittävin muutos tuli puhdistusvaatimusten noudattamisen siirtymäaikoihin, joiden pääperusteina ovat nyt vesiensuojelulliset tekijät. Uusi jätevesiasetus koskee haja-asutusalueen mökkejä tai omakotitaloja, jotka sijaitsevat enintään sadan metrin päässä vesistöstä tai pohjavesialueella. Näissä järjestelmä on kunnostettava 31.10.2019 mennessä. Kiinteistön sijaitessa näiden alueiden ulkopuolella, on järjestelmä uusittava puhdistusvaatimukset täyttäväksi esimerkiksi vesijärjestelmäremonttien yhteydessä. Viime kädessä lainkirjaimen noudattaminen on kiinteistön omistajan vastuulla.

Yrittäjä Janne Koivula ja hänen 17-vuotias tyttärensä Janette Koivula, Rakennus J. Koivula Oy:stä, ovat toteuttaneet useita jätevesisaneerauksia Lopella. Perheyritys Rakennus J. Koivula Oy hoitaa uuden lain mukaisen jätevesijärjestelmän asiakkaan tarpeiden mukaisesti, ”avaimet käteen” -periaatteella; hoitaen sekä suunnittelun, rakentamisen että lupapapereiden hoidon kuntaan päin.

– Jos oma jätevesijärjestelmä vaatii saneerausta, niin nyt viimeistään kannattaa ottaa yhteyttä, että saataisiin suunnitelmat syksyn aikana kuntoon ja laitteet varattua, Raita Pro- puhdistusjärjestelmien jälleenmyyjänä toimiva Janne Koivula sanoo.

Lue lisää keskiviikon 11.9. Lopen Lehdestä!