Vieno Rantanen on pirteä 100-vuotias

Vieno Rantanen juhli 100-vuotispäiväänsä sunnuntaina. Kuva Maikku Soveri.

– Tähän ikään on monenlaista ollut, paksun kirjankin kaikesta saisi, tuumaa sunnuntaina 100-vuotispäiväänsä läheistensä kanssa juhlinut salonkyläläinen Vieno Rantanen. Pirteästä ja nauravaisesta vanhasta rouvasta ei uskoisi, että elämää on todella takana jo 100 vuotta.

Piikomalla alkuun

Vieno syntyi 18.2.1918 Malvan Nummelaan, Lopen Salonkylään, Otto ja Hilma Nummelan seitsenlapsisen perheen toisena lapsena.

Elettiin aikaa, jolloin leipä ei ollut helpossa.

– Viisivuotiaasta olen itseni elättänyt, toteaa Vieno. Äiti kun laittoi tyttären tuolloin sukulaisperheeseen lapsenlikaksi.

Elämänkoulun lisäksi Vieno ehti käydä kuitenkin neljä vuotta Salon koulua. Matkaa tänne oli kahdeksan kilometriä, ja kun koulukyytejä ei tuolloin tunnettu, taivalsi Vieno sisaruksineen kouluun kesät talvet omatoimisesti, talvisaikaan umpihangessa, itse tehdyillä suksen virkaa toimittaneilla laudan pätkillä.

Viimeisen vuoden Vieno kuitenkin asui koululla, hoitaen opettajan paria lehmää.

Lehmät ja niiden hoito tulikin Vienolle tutuksi. Elämä kun vei heti lapsuudesta lähtien talosta taloon, piikomaan. Eikä kohtelu aina ollut hyvää.

– Hävisin, kun en osannut puoliani pitää, kertoo Vieno. Niinpä Vieno saikin lopulta tarpeekseen.

– Nyt mä menen enkä meinaa! tokaisi Vieno kerran isäntäväelleen, suosiossa olleen iskelmän sanoin, päivän työt tehtyään ja iltaruuan pöytään katettuaan.

Mielissä siinsi haave omasta talosta, ja sen myötä itsellisestä elämästä. Elämä oli heitellyt, ja Vienolle oli syntynyt 22-vuotiaana poika, ja myöhemmin avioliiton myötä nimikin oli vaihtunut Rantaseksi.

Lue lisää keskiviikon 21.2. Lopen Lehdestä!

Pölynimurikauppiaasta veneveistämöyrittäjäksi

Teemu Virtasen veneveistämö on toiminut Launosissa jo vuoden päivät. Kuva: Timo Miettinen.
– Launosissa kunnostetaan venettä Atlantin ylitystä varten

Sanonta, ”muualla tehdään mitä osataan, mutta Lopella tehdään mitä halutaan”, pitää hyvin paikkansa myös yrittäjä Teemu Virtasen kohdalla. Pölynimurikauppiaasta veneveistäjäksi ryhtynyt Virtanen on pyörittänyt puuvenerakentamiseen ja kunnostamiseen liittyvää yritystoimintaansa vuoden verran Launosissa. Veneenrakentajaksi hän valmistui Koulutuskeskus Salpauksesta vuonna 2012.

Ennen veneveistäjäksi ryhtymistään, Teemu Virtanen ehti olla monissa eri ammateissa rakennuksella ja rekkakuskinakin.

– Silloin kun päädyin veneenrakentajakoulutukseen olin työskennellyt ovelta ovelle pölynimurikauppiaana. Kyllästyin siihen ja ajattelin, että nyt opiskelen jonkun itselleni mieluisan ammatin.

– Käsillä tekeminen on aina kiinnostanut minua ja etsin alan koulutusmahdollisuuksia netistä. Ensin ajattelin ryhtyä sepäksi, mutta sitten törmäsin veneenrakennuskurssiin ja innostuin alasta, Virtanen muistelee.

Iso verstas tuo mahdollisuuksia

Kolmivuotisen veneenrakennuksen opintonsa Teemu Virtanen aloitti vuonna 2009. Vuona 2011 hänellä alkoi työharjoittelu järvenpääläisessä PRA-Puuveneessä, jossa hän toimi alihankkijana vielä valmistuttuaankin. Isompia veneitä, kuten Helsingin vesibusseja, Virtanen työsti suoraan satamissa. Suunnitelmissa oli kuitenkin saada toiminnalle oma verstas ja onneksi tilat löytyivät Virtasen kodin läheltä Launosista.

– Vuokrasin aluksi ihan pienen alan hallista, mutta kun pääsimme kauppoihin siitä, on tiloja laajennettu aina tarpeen mukaan. Isot verstastilat mahdollistavat nyt isompienkin veneiden työstämisen täällä, hän iloitsee.

Veneveistämö T. Virtasen kaikki asiakkaat ovat tähän asti olleet suomalaisia ja veneet tulleet pääosin Helsingistä. Yrittäjä kiitteleekin Launosten hyvää sijaintia moottoritien läheisyydessä.

Lue lisää keskiviikon 14.2. Lopen Lehdestä!

Uusi kunnanjohtaja aloittaa työnsä Lopella huhtikuun alussa

Lopen uutta kunnanjohtaja Mikko Salmelaa viime viikon valtuuston kokouksessa onnitteli kunnanhallituksen puheenjohtaja Marja Ukkola (kesk).
Mikko Salmela aikoo muuttaa Lopelle asumaan keväällä

Lopen uudeksi kunnanjohtajaksi viime viikon maanantaina valittu oikeustieteen maisteri Mikko Salmela aikoo aloittaa työssään huhtikuun alussa, heti pääsiäisen jälkeen. Helsingin kaupungin rakennusviraston hallintopäällikkönä viimeisen kuuden vuoden ajan työskennellyt Salmela sanoo vanhan tehtävän irtisanomisajan johtavan siihen, että hän pystyy aloittamaan Lopella työnsä vajaan kahden kuukauden kuluttua.

– Hyvillä tunnelmilla, innostuneena aloitan työt Lopen kunnassa. Ensin aion tutustua Lopen kunnan toimintoihin, asioihin ja ihmisiin. Tarkemman perehtymisen Lopen asioihin olen jo aloittanut.

– En tunne entuudestaan Loppea syvällisesti. Minulla on mökki Hauholla, joten Lopen ohi on tullut usein mentyä, mutta kovinkaan paljon en kuntaa tunne. Mutta huhtikuuhun mennessä olen perehtynyt moniin Lopen asioihin.

Kuntaa ei voi johtaa asumalla muualla

Mikko Salmela aikoo lupauksensa mukaisesti myös muuttaa asumaan Lopelle.

– Paria omakotitaloa olen jo käynyt katsomassa. Tarkoituksena on, että muutan Lopelle asumaan samoihin aikoihin kun aloitan kunnanjohtajan tehtävässä.

– Minusta on itsestäänselvyys, että kunnanjohtaja asuu kunnassa jota johtaa. Vaikka Loppi ei ole kaukana Helsingistä, ei mielestäni ole mahdollista johtaa kuntaa asumalla toisella paikkakunnalla. Minusta on tärkeää, että kunnanjohtaja ja loppilaiset voivat tavata toisiaan vaikkapa lenkkipolulla.

Lopen hyvä sijainti Etelä-Suomessa sekä halu kokea uutta työuralla johtivat siihen, että Salmela päätti hakea Lopen kunnanjohtajan paikkaa.

Lue lisää keskiviikon 7.2. Lopen Lehdestä!

Pilpalalainen Toimi Hämäläinen kehitti savukaasulämmittimen

Nämä neljä Savuka -savukaasulämmitintä Toimi Hämäläinen antaisi koekäyttöön heti, toivomuksenaan saada käyttäjiltä kommentit lehdistölle.
– Tavanomaisilla tulisijoilla lämmitys kävi tuskaisen hitaasti

Lämpö hohkaa tulijaa vastaan Toimi Hämäläisen verstaalla Pilpalassa. Ulkona on pakkasta, mutta verstashallin nurkassa ritisevä kamina, ja sen päällä oleva musta pömpeli lämmittävät ison hallitilan käyttölämpöiseksi.

Ollaan Savuka- savukaasulämmittimen keksijän kotiverstaalla. Kaupalliseen jakoon valmis Hämäläisen patentoima savukaasulämmitin on reilun parinkymmenen vuoden kehitystyön tulos.

Tuotekehitystä omiin tarpeisiin

– Laite syntyi tarpeeseen. Kun kaupungista tultiin maalle, ja kylmillään olevat tilat oli saatava asumislämpöiseksi, tavanomaisilla tulisijoilla lämmitys kävi tuskaisen hitaasti, kertoo Hämäläinen. Leipomoyrittäjänä elämäntyönsä tehnyt mies oli kehitellyt leipomokoneita ja metallityöt olivat sen myötä tuttuja. Niin alkoi sitten omalla verstaalla Pilpalassa savukaasulämmittimen kehitys. Kun savukaasujen jälkipoltto saatiin mukaan, ja ulkonäkö silmälle sopivaksi myös siisteihin sisätiloihin, olisi laite nyt valmis myös kaupalliseen levitykseen.

Savuka-nimen saanut savukaasulämmitin on tarkoitettu nimenomaan kylmien tilojen nopeaan ja tehokkaaseen lämmitykseen kaminan kanssa. Se on metrinen elementti, joka sijoitetaan puuta polttavien tulipesien jatkeeksi, välittömästi kaminan tai kiukaan päälle. Se sopii asennettavaksi kaminoihin, joiden normiliitosputken halkaisija ei ylitä 120 millimetriä.

Savuka hyödyntää tulipesästä lähteviä savukaasuja, joiden lämpötila voi olla jopa 700 astetta. Savukan jälkipoltto käynnistyy, kun se on lämmennyt tarpeeksi. Savukan lämpötilaa säädetään palamisilman määrällä. Varsinkin koivua poltettaessa palavia puukaasuja syntyy runsaasti ja Savukan lämpötila nousee nopeasti, jolloin palamisilmaa on rajoitettava.

Lue lisää keskiviikon 31.1. Lopen Lehdestä!

Kenestä Lopen uusi kunnanjohtaja?

Anitta Hietaniemi, Kalle Eklund, Pekka Järvi ja Mikko Salmela ovat ehdolla Lopen kunnanjohtajaksi. Hietaniemi työskentelee Tammelan hallintojohtajana, Kalle Eklund Eteva-kuntayhtymän hallintopäällikkönä, Pekka Järvi Päivölän opiston rehtorina ja Mikko Salmela työskentelee Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan hallintopäällikkönä.
Lopen Lehti esittelee tehtävään ehdolla olevat neljä hakijaa

Lopelle valitaan uusi kunnanjohtaja kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina 29. päivä tammikuuta. Hakijoista valittiin kauppatieteiden maisteri Kalle Eklund (Vantaa), hallintotieteiden maisteri Anitta Hietaniemi (Forssa), yleisesikuntaupseeri Pekka Järvi (Parola) ja oikeustieteiden maisteri Mikko Salmela (Helsinki).

Hietaniemi työskentelee Tammelan hallintojohtajana, Kalle Eklund Eteva-kuntayhtymän hallintopäällikkönä, Pekka Järvi Päivölän opiston rehtorina ja  Mikko Salmela työskentelee Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan hallintopäällikkönä.

Keitä he ovat? Lopen Lehti esittelee kunnanjohtajaehdokkaat.

Kerro lyhyesti kuka olet ja mistä tulet?

Anitta Hietaniemi

– Olen maitotilan tytär Kanta-Hämeestä Hauholta. Elämä on johdattanut minut välillä Satakuntaan ja sitten takaisin Kanta-Hämeeseen.

Kalle Eklund

– Olen 37 -vuotias perheellinen kolmen lapsen isä, jonka pitävät liikkeessä kuntoilu, lautamiestoiminta sekä lakiopinnot. Liikunta ja luonto ovat olleet aina iso osa elämääni. Harrastin lukioon asti kilpatasolla hiihtoa ja yleisurheilua. Kouluni kävin Vantaalla muun muassa lukion urheilulinjan vuoksi. Isäni puolelta sukuni on Hämeenlinnasta ja kesät vierähtivät siellä sekä suvun kesäpaikassa Lammilla.

Mikko Salmela

– Olen vuonna 1974 syntynyt oikeustieteen maisteri. Synnyin Hyvinkäällä mutta vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Rovaniemellä. Helsingissä olen asunut lähes 20 vuotta.

Pekka Järvi

– Olen vasta 54 -vuotias hämäläinen ja asun Hattulan Sattulan kylässä.

 

Lue esittelyt kokonaan keskiviikon 17.1. Lopen Lehdestä!

Neljä kunnanjohtajaehdokasta soveltuvuusarviointeihin tällä viikolla

Valtuusto valitsee tammikuun lopussa Lopelle historian viidennen kunnanjohtajan. Vuosina 1966-1991 kunnanjohtajana oli Olavi Sampo. Voitto Saraneva (vasemmalla) johti Loppea vuodet 1991-2009. Ilkka Salminen (keskellä) oli kunnanjohtajana vuosina 2009-2010 ja Karoliina Frank (oikealla) vuodet 2010-2017.
Kalle Eklund, Anitta Hietaniemi, Pekka Järvi ja Mikko Salmela ehdolla Lopen kunnanjohtajaksi

Lopen kunnanjohtajan valintaa valmisteleva työryhmä haastatteli viime torstaina ja perjantaina kaikkiaan seitsemän hakijaa ja päätti haastattelujen jälkeen lähettää soveltuvuusarviointiin neljä hakijaa. Soveltuvuusarviointiin valittiin kauppatieteiden maisteri Kalle Eklund (Vantaa), hallintotieteiden maisteri Anitta Hietaniemi (Forssa), yleisesikuntaupseeri Pekka Järvi (Parola) ja oikeustieteiden maisteri Mikko Salmela (Helsinki).

Pekka Järvi työskentelee Päivölän kansanopiston rehtorina. Kadettikoulusta Pekka Järvi valmistui 31 vuotta sitten. Työpaikkoja on ollut Puolustusvoimissa yli 20. Panssariprikaatinkomentajana hän ehti olla kolme ja puoli vuotta. Hän jäi viime kesänä eläkkeelle Puolustusvoimista. Pekka Järvi oli ehdolla Hattulan kunnanjohtajaksi, mutta valtuusto viime kesänä valitsi kunnanjohtajan virkaan yhden äänen erolla Katariina Koiviston.

Kalle Eklundilla on monipuolinen työ- ja virkahistoria palopäälliköstä talous- ja hallintopäällikön tehtäviin. Nyt hän työskentelee Eteva-kuntayhtymän hallintopäällikkönä.

Askolan kunnanjohtajaksi vuonna 2016 ehdolla ollut Eklund on työskennellyt myös muun muassa turvallisuus- ja asiantuntijatehtävissä Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Fazerilla.

Anitta Hietaniemi työskentelee Tammelan hallintojohtajana. Ennen Tammelan virkaa hän työskenteli Hausjärvellä hallinto- ja talousjohtajan sijaisena. Hietaniemi opiskeli Mustialan  maaseutualan koulutuksessa 1980-luvulla agrologiksi. Tämän jälkeen hän oli 20 vuotta Punkalaitumella maaseutusihteeri. Työn ohella hän kouluttautui hallintotieteiden maisteriksi. Raumalla Hietaniemi työskenteli eurakunnan hallintojohtajana.

Mikko Salmela työskentelee Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan hallintopäällikkönä.

Kunnanjohtajan virkaan tuli 22 hakemusta. Virka tuli avoimeksi, kun Karoliina Frank irtisanoutui marraskuun alussa ja siirtyi paikallisliikennettä ja tilausajoja ajavan Vekka Liikenne Oy:n toimitusjohtajaksi. -ew

Hevosen karkumatka onnelliseen päätökseen

Viivi-tamma löytyi märkänä ja väsyneenä keskeltä upottavaa suoaluetta tiistai-illan hämärtyessä, parin päivän karkureissun jälkeen. Kuva Minna Tervonen.

Suomenhevostamma Viivin parin päivän talvinen karkumatka Järventaustassa päättyi onnekkaasti. Ilmeisesti ilotulitusrakettien säikäyttämänä karkumatkalle lähtenyt hevonen löytyi etsijäkoiran avustamana tiistaina illan hämärtyessä keskeltä suota.

– Hevonen oli umpiväsynyt, mutta muuten ulkoisesti kunnossa, kertoo omistaja. Nyt se on seurannassa kotitallissaaan, poikkeuksellisen rauhallisena, eli ei ollenkaan omana itsenään. Ikää karkurilla on jo 20 vuotta, joten saapa nähdä, kuinka käy, pohtii Heidi Tiainen.

– Mutta tärkeintä on, ettei hevonen jäänyt metsään, kiittää Heidi Tiainen. Hän kiittää täydestä sydämestään koko valtavaa etsintätyössä avustanutta vapaaehtoisten naapureiden ja tuttavien ja apuun rientäneiden tuntemattomienkin joukkoa, jotka rinnalla juoksivat metsissä yötä päivää.

Eläkeläistammat karussa

Viivi oli lähtenyt karkumatkalle kotipihatostaan toisen eläkeläistamman kanssa uudenvuoden aattoiltana.

– Ehkä raketit säikäyttivät, tai onhan siellä voinut metsäneläimiäkin mennä. Mutta ei karkaamisesta voi syyttää ketään muuta kuin itseään, huokaa nyt Heidi Tiainen. – Eläin on aina eläin, eikä voi tietää, kuinka se reagoi. Nyt nämä kaksi eläkeläismammaa olivat ensimmäistä uutta vuottaan yhdessä, ja jostain syystä näin nyt kävi.

Toinen karkulaisista saatiin kiinni heti myöhäisillasta Järventaustan Pirtin kulmilta, johon se oli jäänyt pyörimään. Sen sijaan Viivistä löytyi vain jälkiä.

Omin voimin ja apuun rientäneden tuttavien avulla hevosta huhuiltiin ja etsittiin koko yö. Tuolloin löytyi vielä jälkiä, maanantaina näitä ei enää löydetty.

Heidi Tiainen antaa tunnustusta avuksi rientäneille vapaaehtoisille. Ihmisiä tuli paljon, ja kaukaakin. Kun hevosta ei heti löydetty, etsijöiden yhtenä tavoitteena oli sulkea pois alueita, minne hevonen ei ole mennyt -mm. järven rannat kierrettiin heti, varmistaen, että karkusuunta oli ollut toisaalle.

Lue lisää torstain 4.1. Lopen Lehdestä!

Sotahistoria tutuksi nuorille Marskin lounaalla

Malja itsenäisyydelle! Lopen lukiolaiset saivat Marskin Majalla lounaan ohella tuhdin annoksen sotahistoriaa itsensä Mannerheimin (näyttelijä Timo Närhinsalo) kertomana.
– Tästä eteenpäin isänmaan rakentaminen on teidän vastuullanne

Lopen lukiolaisille tulivat itsenäistymisen alkuvaiheet ja Suomen sotahistoria tutuiksi, kun Marsalkka Mannerheim näistä Lopen lukiolaisille omakohtaisesti kertoi. Lukiolaiset oli kutsuttu joulukuussa Marskin vieraiksi tämän Lopella sijaitsevalle metsästysmajalle.

Museona sijaitsevaan rakennukseen tutustuttiin yhdessä, Mannerheimin kertoessa majan rakentamisesta ja siirrosta sodan alta turvaan, sekä uuden tontin löytymisestä ja majan uudelleen rakentamisesta Lopelle, hyvänä kuhajärvenä tuolloin tunnetun Punelian rannalle.

Lukiolaisten vierailu Marskin Majalla järjestettiin osana Marskin Majan isompaa Suomi 100 -juhlavuoden tahtumasarjaa, joka toteutettiin teemalla Mannerheim 150 – Suomi 100.

Mannerheim jätti lukiolaisille myös oman ”testamenttinsa”:

– Tästä eteenpäin isänmaan rakentaminen on teidän vastuullanne, arvoisat oppilaat. Minä uskon, että haluatte tehdä sen samalla sitkeydellä, antaumuksella ja päättäväisyydellä, jolla esivanhempanne ovat tätä tehneet, meille itsenäisen Suomen taistellen ja sitä rakentaen.

Lue lisää torstain 28.12. Lopen Lehdestä!

Vain mielikuvitus on rajana suklaakonvehteja tehtäessä

Leipuri-kondiittori Antti Mikkola täyttää valmiita suklaakonvehtikuoria. Kun sisus on hyytynyt, päällystetään suklaapalloset halutulla massalla.

Pipari- tai Oreo-keksimuruja pinnassa, strösseleitä, kookosta, tomusokeria, erilaisia väriaineita – tai vaikka salmiakkijauhetta! Käsintehty suklaakonvehti yllättää. Usein jo ulkonäkö poikkeaa totutusta ja maku on jotain ihan muuta, kuin tehdastuotteissa.

– Vain mielikuvitus on rajana, kun täytteitä ja päällyksiä keksitään ja yhdistellään. Niinpä tuotokset vaihtelevat tekijästä ja päivästä riippuen, vaikka perusraaka-aineet olisivatkin samat, selvittää leipuri-kondiittori Antti Mikkola, joka valmistaa suklaakonvehteja kotitilansa myyntitiskille.

– Joulu on sesonkiaikaa, mutta myös ystävänpäivään ja pääsiäiseen suklaalla herkuttelu kuuluu, tietää Mikkola. Käytännössä näitä käsintehtyjä konvehteja voi löytää Mikkolan suoramyynnin vitriinistä Lopen Läyliäisistä pitkin vuotta, vaikka kuumin kesäaika ei olekaan otollisinta aikaa niitä tehdä.

Helpoin tapa tehdä konvehteja on käyttää valmiita pieniä suklaakuoria, jotka täytetään kerman, sulan suklaan ja makuaineen seoksella ja sitten sisuksen hyydyttyä päällystetään nämä mieleiseksi.

– Näitten teossa voi käyttää mielikuvitusta ja tehdä vaikka glögi-, minttu-, karamelli- tai chilikonvehteja, tai vaikka valkeasta suklaasta shampanjakonvehteja, joka on oma suosikkini, kertoo Mikkola. Täytteessä voi käyttää myös hilloja. Vaihtelua saa myös päällystämällä nämä eri tavoin, hyödyntäen vaikkapa piparimuruja, strösselelitä, karkkimurskaa, tai mitä nyt kukakin keksii.

Lue lisää keskiviikon 20.12. Lopen Lehdestä!

Lopelle urheilun monitoimihalli 2020-luvun alkupuolella

Valtuuston puheenjohtaja Timo Heinonen,ja vs. kunnanjohtaja Pekka Leppänen muistivat Lopen kunnanjohtajan tehtävän jättänyttä Karoliina Frankia. Timo Heinonen ojensi Seppo Tammisen ”Mummun ikkuna”-taulun Karoliina Frankille. Pekka Leppänen antoi Frankille Lopen värein olevat kukat.
Halliin tulee ison pelikentän lisäksi muun muassa juoksusuorat ja kuntosali

2020-luvun alkupuolella Lopelle, kirkonkylään, tullaan rakentamaan urheilukäyttöön monitoimihalli. Näin päätti Lopen kunnanvaltuusto maanantai-iltana. Valtuusto oli kolmen miljoonan euron investoinnista yksimielinen, vain hallin rakennusajankohdasta äänestettiin.

Voittaneen ehdotuksen mukaan halli rakennetaan vuosina 2020 ja 2021. Hävinneen ehdotuksen mukaan hallin rakentamiseen olisi ryhdytty jo vuonna 2019.

Lopen kunnanvaltuusto myös päätti vakinaistaa joustavan perusopetuksen luokan toiminnan. Kaikkien kyläkoulujen pihojen parantamiseen valtuusto myönsi 40 000 euroa per koulu. Koulukeskuksen pihalle puolestaan tullaan rakentamaan Sporttipark -liikunta-alue.

Valtuusto myös päätti palauttaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen ryhmäkooksi yksi aikuinen/seitsemän lasta.

Valtuusto päätti myös palkata kuntaan yhden nuorisotyönohjaajan lisää toimimaan Launosissa, Läyliäisissä ja myös kaikilla kyläkouluilla.

Läyliäisten nuorisotila toteutetaan viimeistään syksystä 2018 lähtien yhdessä Launosten kanssa.

Lue lisää keskiviikon 13.12. Lopen Lehdestä!