Lopelle lääkäri lisärahalla?

Jos Lopen lähiasemalle saataisiin lääkäri, kuka valitsisi tänne hoitoon pääsevät? Koko kunnan lääkärivastaanotto vaatisi 4-5 lääkärin palkkaamista.

Terveyskeskuskuntayhtymän selvitys keskusteluttaa

Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymällä oli loppuvuonna viisi lääkärivakanssia täyttämättä, mikä on näkynyt erityisesti kiireettömien lääkäriaikojen saatavuudessa. Silti hoitotakuun kolmen kuukauden aikarajassa on pysytty. Haastava rekrytointitilanne on kuitenkin korjaantumassa, ja kevään aikana seitsemän uutta lääkäriä on jo aloittanut tai aloittaa kuntayhtymän palveluksessa. Lisäksi etälääkäripalvelukokeilu alkaa Lopella ja Hausjärvellä huhtikuun alusta ja Lopen lähiasemalle on rekrytoitu terveyskeskusavustaja helmikuun alusta alkaen.
Näiden toimien toivotaan parantavan lääkäripalvelujen saatavuutta, myös Lopen kunnanhallituksen esiin nostamien erityisryhmien ei-kiireellisten lääkäripalvelujen osalta. Näin todetaan Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallituksen antamassa selvityksessä, vastauksena Lopen kunnanhallituksen vaatimuksen selvittää vaihtoehdot perusterveydenhuollon ei-kiireellisten lääkäripalvelujen saavutettavuuden parantamiseksi loppilaisten ikäihmisten (+70v), päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ja pitkäaikaistyöttömien osalta.
Vastauksessaan terveyskeskuskuntayhtymän hallitus painottaa, että terveyskeskus ei voi valikoida potilaitaan iän tai sosiaalisen aseman perusteella, vaan hoidon tarpeen arvio tehdään aina sairaanhoidollisin ja lääketieteellisin perustein.
Lääkäripalvelujen tuottamista Lopella kuntayhtymän viranomaistaho ei kannata.

Etälääkäri kahdeksi päiväksi viikossa
Lääkäriaiojen saatavuus tulee paranemaan, kun kevään aikana seitsemän uutta lääkäriä aloittaa kuntayhtymän palveluksessa. Myös etälääkäripalvelu on tarkoitus aloittaa huhtikuun ensimmäisellä viikolla, laitetoimittajan kanssa on sovittu puolen vuoden kokeilujaksosta. Tehtävää hoitaa yksi lääkäri kahtena päivänä viikossa niin, että joka toinen aika on Lopelle, joka toinen Hausjärvelle. Näin hoitaja ehtii kutsua potilaan sisään, haastatella hänet ja etävastaanoton jälkeen tarkentaa hoito-ohjeet.
Lopen lähiasemalla toimii kolme sairaanhoitajaa ja helmikuun alusta alkaen lisäksi terveyskeskusavustaja. Terveyskeskuksen seurannan mukaan vastaanottoajat näyttäisivät riittävän myös ei-kiireelliseen hoitoon, silloin kun hoidon tarpeen arvion mukaan lähiasema olisi oikea hoitopaikka. Tarvittaessa aikoja saadaan lisää hoitohenkilöstöä lisäämällä, mikä kuitenkin edellyttäisi yhtymähallituksen hyväksymää lisämäärärahaa.

Erityisryhmien terveydenhuollossa kehitettävää
Yhtymähallitus perusti puoliaikaisen terveyskeskuslääkärin viran mielenterveys- ja päihdeyksikköön. Paikka on ollut täytettynä 6.2.2017 alkaen ja tämä helpottaa ko. potilasryhmän lääkärinaikojen saatavuutta.
Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten osalta yhtymähallitus esittää toiminnan kehittämistä sosiaalitoimen kanssa niin, että se järjestäisi terveystarkastusajan ja varmistaisi, että tarpeelliset esitiedot on terveyskeskuksen käytössä. Työttömän terveystarkastukseen kuuluu terveydenhoitajan vastaanotto ja lääkärin vastaanotto.
Yhtenä vaihtoehtona helpottamaan lääkärille pääsyä esitetään asiointiliikenteen kehittämistä niin, että kunta tukisi hoitajan ja lääkärin vastaanotoille pääsyä, kirkonkylän ohella myös Riihimäkeen.

Pikkutinteille tehtiin koteja Pönttöpäivillä

Matti Aaltonen opasti Erälopen Pönttöpäivässä kestävän linnunpöntön rakentamista.

Viime lauantaina 11.4. sää suosi Erälopen Pönttöpäivää, mutta upeasta kelistä huolimatta kävijämäärä jäi edellisiin vuosiin verrattuna vaisuksi. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Kanta-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa.

Matti Aaltonen avustaa nuorta linnunpöntön tekijää tottunein ottein. Ensin työpari naputtelee kiinni sivuseinät. Aaltonen nakuttelee ensi alkuun naulat vähän kiinni työhön, jonka jälkeen nuorempi tekijä saa sitten paukutella vasaralla naulat kunnolla kiinni.  Aaltonen opastaa, että naulaa ei saa lyödä aivan laudan yläosaan, ettei lauta halkea. Tärkeää on myös varmistaa, että laudan sydänpuoli jää ulospäin. Näin pönttö kestää paremmin säiden armoilla.

Lankalauantain markkinoille osallistui satoja ihmisiä

Maisa Heikkilä ja Pirkko Keronen olivat paistamassa ja myymässä lettuja Lopen Pelastakaa Lapset ry:n teltalla.

Lopen markkinakesä avattiin onnistuneesti hyisestä säästä huolimatta

Lankalauntain markkinat avasi perinteiseen tapaan Lopen markkinakesän.

Tämän vuoden pääsiäisen aikaan takatalvi vain päätti näyttää juuri terävimmät kyntensä ja taivaalta satoi räntää saaden markkinaväen hytisemään kylmässä ja märässä. Hyisestä säästä huolimatta Lopen torilla oli väkeä mukavasti liikkeellä jo heti aamusta. Markkinoilla vieraili satoja ihmisiä päivän aikana.

Markkinoilta ja toreilta ihmiset hakevat tuotteiden lisäksi sitä vanhan ajan tunnelmaa, jossa voi vähän tingata ostoksissa, väitellä lupsakoiden myyjien kanssa ja katsella torimyyjien käteviä tuote-esittelyjä.  Lähiruoka ja suomalaisen työn jalanjälki ovat nyt kovasti pinnalla. Lankalautain markkinoilta niitä löytyi: vihanneksia, kukkia, makeisia, marjoja ja mehua sekä käsintehtyjä tuotteita.

Kylien kehittämiseen tarjolla satoja tuhansia euroja

Sajaniemessä esiteltiin alkavan Leader-rahoituskauden mahdollisuuksia viime tiistaina.

Tukea voi saada esimerkiksi kokoontumistilojen kunnostamiseen, harrastustilojen rakentamiseen ja erilaisiin tapahtumiin

Loppilaisille tarjoutuu aina vuoteen 2020 saakka mahdollisuus kehittää kyliä LEADER -rahoituksen avulla. Maaseudun kehittämisohjelman uusi viisivuotiskausi on käynnistynyt ja keväästä lähtien vihtiläiset yhdistykset ja järjestöt voivat hakea projekteihinsa EMO ry:ltä EU:n, valtion ja kunnan myöntämää rahaa. Rahaa on jaossa viiden vuoden aikana vähintään satoja tuhansia euroja.

Lopella on toteutettu edellisillä EU:n ohjelmakausilla useita kylien kehittämishankkeitta. Muun muassa Vojakkalassa entisen kyläkaupan tiloihin kunnostettiin EU:n LEADER -rahoitustuella kylätupa, sen avajaisia vietettiin marraskuussa 2013.

Lisäksi esimerkiksi Sateenkaarisillan pieneläinkrematorio sai yritystukea.

Kehittämishanketukea voidaan myöntää muun muassa erilaiseen uuteen ja kokeilevaan toimintaan. Esimerkiksi tilaisuudet ja tapahtumat, selvitykset ja suunnitelmat, palvelut ja kulttuuri- yms. tapahtumat menisivät tähän tukikategoriaan. Tuki voi maksimissaan olla näissä hankkeissa 90 prosenttia.

Yleishyödyllisiä investontihankkeita on toteutettu paljon jo viime hankekaudella. Tuen piiriin kuuluvat kokoontumistilojen kunnostamiset, reitistöt, laavut ja rakenteet, harrastustilat, koneiden, välineiden ja laitteiden hankinnat sekä pienimuotoiset vesihuoltotoimenpiteet. Tukimaksimi investointihankkeille on 75 prosenttia.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta palkitsi

Valtuustosalin täydeltä oli väkeä saapunut jokavuotiseen menestyneiden loppilaisurheilijoiden palkitsemistilaisuuteen.

Valtuustosalin täydeltä väkeä oli koolla viime torstai-iltana, kun kokoonnuttiin jokavuotiseen menestyneiden loppilaisurheilijoiden palkitsemistilaisuuteen.

Tällä kertaa mukana oli myös kulttuuriväkeä, sillä kulttuuritoimi halusi huomioida Naiskuoroliiton vuoden kuoro tunnustuksen saaneen loppilaisen naiskuoro Timotein. Viime lokakuussa Espanjassa järjestetyssä Canta al Mar -kuorokilpaisussa Timotei saavutti jokaisessa kolmessa osallistumassaan sarjassa kultatasolle oikeuttavat suoritukset.

Timoteissa on laulamassa jo lähes 40 eri-ikäistä naista Lopelta ja ympäristökunnista, kuoroa johtaa musiikin maisteri Anneli Julén. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta osoitti avustuksen Saima Hyökiltä Timoteille tilattuihin sovituksiin. Timotei vastasi ansiokkaasti tällä kertaa myös palkitsemistilaisuuden musiikillisesta annista.

Moottoriurheilijoita, voimailijoita, suunnistajia, tanssijoita…

Lopella on joukko kansainvälisen ja SM-tason urheilijoita, joita on haluttu vuosittain palkita myös kunnan puolesta. Tuovathan he menestyksensä myötä myös kotikuntaansa Suomen ja maailmankin kartalle.

Moottoriurheilijoista palkittiin tänä vuonna enduron SM-kultaa ja kerhojoukkueiden SM-kultaa voittanut Marko Tarkkala. Ilari Lepola palkittiin matkailuvaunujen taitoajon eli caramban SM-hopeasta miesten yleisessä sarjassa. Lepola saavutti myös Suomen cup hopean ja PM-kisojen 4. sijan.

Voimailijoista palkittiin Aleksi Arvaja miesten 20 vuotiaiden / 83 kg:n sarjan SM-hopeasta, tuloksella 100kg.

Suunnistajista palkittavina olivat partiolaisten SM- suunnistusmestaruuskisoissa kultaan yltäneet Miika Mäenpää (H10TR-sarjassa) sekä D21-sarjassa voittanut Outi Siirola.

Tanssijoista Esa Id ja Katariina Lassila-Id palkittiin 10-tanssin SM-pronssista.

Ampujia, yleisurheilijoita

Ampujat saavuttivat tänä vuonna loistavia tuloksia, tuoden porukalla mainetta ja kunniaa Lopelle. Skeet-ammunnan SM- joukkuekultaa Suomen ennätystuloksella saavuttaneet Eetu Kallioinen ja Janne ja Timi Vallioniemi olivat luonnollisesti palkittujen joukossa. Lisäksi Eetu Kallioinen saavutti skeet-ammunnan SM-kultaa Y17-sarjassa sekä PM-hopeaa. Eetu oli myös juniori sarjan ranking ykkönen. Ampujapoikien menestystä täydensi Kaisa Kurki metsästyshaulikon joukkuehopealla.

Yleisurheilijoista palkittiin Anni Siirola SM-talvimestaruuskisojen kiekko-pronssistaan N19 -sarjassa. Hän voitti myös SM-19 pronssia. Kalevan kisojen kiekkokarsinassa Anni sai 14. sijan ja voitti Koululiikuntaliiton SM-kiekkokultaa.

M-60-sarjassa Jorma Liikala saavutti korkeushypyn halli-SM -pronssia ja kiekonhieton EM-pronssia. Arto Miikkulainen voitti vastsaavassa M-60-sarjassa kolmiloikan halli-SM-pronssia ja 60metrin aitajuoksussa halli-SM-hopeaa.

Yksi automaatti ottaa vastaan laskujen maksuja Lopella

Nordean laskunmaksuautomaatti palvelee toistaiseksi asiakkaita Lopen S-marketin tiloissa.

Laskunmaksuautomaattien käyttö romahti Suomessa vuonna 2011, jolloin siirryttiin EU:n sopimaan yhtenäiseen euromaksukäytäntöön. Esimerkiksi Osuuspankit ja Sampo-Pankki sulkivat lähes kaikki laskunmaksuautomaattinsa koko maassa. Lopella Osuuspankin maksuautomaatti suljettiin tänä syksynä.

Nordea -pankki on säilyttänyt Lopella yhden laskunmaksuautomaatin. Se sijaitsee S-marketin sisätiloissa kassatiskien takana. Laskunmaksuautomaatin käyttöön tarvitaan Nordean myöntämä sirullinen kortti tunnuslukuineen.

Maksuautomaatin käytöstä peritään normaalit automaatilla asiointihinnat.

Pankit katsoivat, että laskunmaksuautomaatit eivät täytä euromaksualueen vaatimuksia ja ne ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan käyttöikänsä päässä. Lisäksi laskujen maksaminen automaateilla oli jo suurelta osin korvautunut muilla maksutavoilla.

Tämä aiheutti monelle laskunmaksajalle huomattavat lisämenot. Maksuautomaatteja käyttävät yleensä vähävaraiset ja ikääntyneet, joilla ei ole tietokonetta ja mahdollisuutta käyttää verkkopankkia. Tällöin monen ainoa vaihtoehto voi olla laskujen maksaminen pankin tiskillä. Jos automaattiasiakas ryhtyy maksamaan laskujaan pankin tiskillä esimerkiksi käteisellä rahalla, hänen asiointinsa hinta moninkertaistuu.

Laskuun lisää jopa kuusi euroa

Nordean Lopen konttori siirtyi Riihimäelle pankin uusittuun toimitilaan Atomi -kauppakeskuksessa. Laskun maksaminen pankkitiskillä ja käteisellä tuo huomattavan lisän laskun loppusummaan. Nordea -pankin julkaiseman hinnaston mukaan laskun maksu toisen tilille Nordeassa maksaa kuusi euroa. Saman suuruinen maksu peritään myös laskun maksamisesta käteisellä toisessa pankissa olevalle tilille.

Jos maksun hoitaa tilisiirtona pankkitiskillä, on hinta Nordeassa viisi euroa laskua kohti.

Osuuspankki on vastaavassa asiassa kovempi rahastaja, selviää pankin julkaisemasta palveluhinnastosta. Laskun maksu käteisellä pankkitiskillä Osuuspankissa olevalle tilille tai muussa pankissa olevalle tilille lisää laskun loppusummaa kuudella eurolla.

Jos pankkihenkilö täyttää tilisiirtolomakkeen asiakkaan puolesta, se lisää laskunmaksukuluja 1,50 euroa.

Lammin Säästöpankin käytäntö noudattelee edellä kuvattujen pankkien käytäntöä. Laskun käteismaksu pankkitiskillä on hinnoiteltu kuuden euron arvoiseksi palveluksi.

Hyvän mielen liikuntaa jo 18 vuoden ajan

Okalintujen taidokasta esiintymistä ja laulajan mahtavaa ääntä kiiteltiin monesta suusta maanantaina Seuralassa –eikä suotta. Kolme vuotta sitten uuteen lentoon lähteneet linnut ovat kysytty orkesteri ympäri Etelä-Suomen.

Kuntotansseissa virkistyy sekä keho että mieli

Kun Sisko Keskitalo aikanaan jäi eläkkeelle kunnan liikuntapuolelta, otti hän ”lempilapsensa” eli kunnan alaisuudessa järjestämänsä kuntotanssit mukaan. ”Tykkäsin tästä tapahtumasta itse niin kovasti ja Läyliäisten Maa-ja Kotitalousseura oli kiinnostunut järjestämään tansseja kanssamme, niin rupesin ilomielin organisaattoriksi.” nauraa Sisko. Apuna toimeliaalla rautarouvalla on vuosien ajan ollut aktiivinen ja innostunut porukka ja silläpä maanantaiset kuntotanssit ovat vain kasvattaneet suosiotaan vuosien varrella.

Kuntotanssit polkaistiin käyntiin vuonna 1997 Sisko ja Matti Keskitalon vetäminä Jokiniemen urheilutalolla levymusiikin tahdittamina. Alkuun osallistujia oli muutama kymmenen, mutta idealla oli selkeä tilaus. Osallistujamäärä kasvoi kasvamistaan ja tanssijoiden piiri laajentui. Tanssiopetusta oli joka toinen kerta ja elävä tanssimusiikki tuli mukaan kuvioihin ensi alkuun Antero Ketosen toimesta. Tällä hetkellä maanantaisin kuntotansseihin kokoontuu säännöllisesti puolentoista sataa tanssijaa ympäri Etelä-Suomen ja yhteensä vuosien varrella lippuja on myyty yli 50 000 kpl.

Mahtava yhteishenki

Vuosituhannen vaihteessa tanssit siirtyivät Seuralaan, jossa on saatu nauttia Läyliäisten Maa- ja Kotitalousseuran erinomaisista järjestelyistä. ”Tämä tekijäporukka on kyllä ihan omaa luokkaansa. Tarjoilut on joka kerta erinomaiset ja kaikki hoituu yhteistuumin ja sulassa sovussa. Tämmöisestä talkootyöstä kelpaa muidenkin ottaa mallia.” kehuu Keskitalo tanssien järjestäjiä. Miehensä Matin kuoleman jälkeen Sisko jatkoi sinnikkäästi tanssien organisointia eikä loppua näy.

Harrastemessuilla tekemisen moninainen kirjo

Ohjelmaryhmien esitykset toivat väriä tapahtumaan. Etelä-Hämeen Tanssiopiston opintoryhmien taidokkaat esitykset keräsivät ansaitsemaansa huomiota.

Sunnuntaina koulukeskuksen aluelle ja Elmolan saliin levittäytyi loppilaisen yhdistys- ja harrastustoiminnan moninainen kirjo kaikessa komeudessaan. Lopen Harrastemessuilla toimintaansa oli esittelemässä lähes 40 seuraa, yhdistystä ja toimijaa, jotka järjestävät aktiviteetteja vauvasta varttuneille. Messuantiin tutustuttuaan voi todeta, että Lopella ei todellakaan tarvitse jäädä neljän seinän sisään, sillä erilaista toimintaa on tarjolla yltäkylläisesti, kunhan vain osaa hakeutua itselleen mielekkääseen porukkaan.

Esityksiä ja osastoja

Harrastemessut olivat avoinna yleisölle sunnuntaina klo 12-15. Elmolan sisällä ja piha-alueella oli yhdistysten esittely-, toiminta- ja myyntipisteitä. Tapahtuman juontanut Markku Savolainen kiersi mikrofonin kanssa eri pisteissä, tarjoten suunvuoron kullekin yhdistykselle vuorollaan.

Elmolassa nähtiin myös mukana olevien yhdistysten ohjelmaryhmien esityksiä. Etelä-Hämeen Tanssiopiston osaavat tanssiryhmät säväyttivät taitavilla ja näyttävillä esityksillään. Lopen Eläkkensaajien ohjelmaryhmä lauloi ja esiintyi, samoin heiltä oli myös senioritanssiesitys. Tilaisuuden loppupuolella Lopen Mieslaulajat kajauttivat yleisön iloksi muutaman laulun. Liisa Mäkelä sai kunnian niin avata kuin päättääkin harrastemessut lausumillaan runoilla, sattuvasti sanaillen.

Ostopäätöksillämme on vaikutusta

– Suomalainen ruokaketju työllistää

Venäjän asettamat vastapakotteet EU:lle iskevät kovalla kädellä Suomeen. Ukrainan kriisi näkyy maamme taloudessa, mutta myös monessa muussa. Esimerkiksi vaikka meidän kotimainen ruuantuotantoketju onkin vahva ja monipuolinen, niin osa siitä on suunniteltu ja suunnattu nimenomaan vientiin ulkomaille. Elintarviketeollisuusliiton mukaan maamme elintarvikkeiden viennistä peräti neljännes meni ennen pakotteita vientiin Venäjälle. Suurin viejäyritys oli Valio, joka vei Venäjälle maitotuotteita. Valio vei Venäjälle noin 250:tä eri Suomessa valmistettua tuotetta ja yhtiön liikevaihto Venäjältä oli 378 miljoonaa euroa. Se on tuonut ja toi tuhansille suomalaisille työtä niin meijereissä kuin maitotiloillakin ja ruokaketjussa muuallakin.

Pian Venäjän vastapakotteiden tultua julki Valio kertoi heti mittavista YT-neuvotteluista ja tuotantojen alasajosta. Monen työntekijän tilanne on epävarma ja myös maatiloilla ollaan huolestuneita. Ja esimerkkejä on monia muitakin yrityksiä ja ruokatuotteita. Pakotteet iskevät ruoan lisäksi myös laajasti muillekin aloille.

Venäjä asetti alkuun tuontikieltoon kaikki hedelmät, kasvikset, lihan, kalan sekä maito- ja meijerituotteet Yhdysvalloista, Euroopan unionista, Australiasta, Kanadasta ja Norjasta. Myöhemmin maan oli pakko vapauttaa osa tuotteista erikoisruokien ruokapulan iskettyä heti kovalla kädellä tavallisten venäläisten arkeen. Monen terveyskin oli Venäjällä jo uhattuna. Näin ollen Venäjä vapautti pian mm. laktoosittomat maitotuotteet tuontikiellosta. Se osaltaan helpottaa myös suomalaisen ruoantuotannon tilannetta.

Meidän valinnoilla ruokakaupassa on myös vaikutusta. Normaalissa tilanteessa 10 euron kotimainen lisäostos kuukaudessa tuo ruokaketjuun jopa 10 000 uutta työpaikkaa. Nyt voimme samalla lisäpanostuksella turvata uhattuna olevia suomalaisia työpaikkoja ja tukea hienoa suomalaista ruoantuotantoa.

Tätä varten käynnistimmekin kollegoitteni Jaana Pelkosen ja Heikki Auton kanssa kansalaistalkoot. Syödään ja juodaan suomalaista – tuetaan kotimaista ruoantuotantoa vaikeassakin tilanteessa –kampanjamme on kerännyt mukaan jo 70 000 suomalaista. Suomi-talkoomme on siis saanet väen liikkeelle. Ostopäätöksillä ruokakaupassa voimme siis jokainen vaikuttaa ja helpottaa tilannetta samaan aikaan kun maamme ulkopoliittinen johto Tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa jatkavat työtä EU-johtajien kanssa kriisin ratkaisemiseksi. Ratkaisu ruokakriisiin löytyy nimittäin vasta kun ratkaisu Ukrainassa rauhaan on löydetty. Tilanne voi pitkittyä ja pahentuakin. Toivottavasti ei.

Ota siis haaste vastaan ja syödään ja juodaan nyt suomalaista. Autetaan suomalainen ruoantuotanto ja työpaikat yli vaikean tilanteen.

Pikku-Punelialta voimaa ja notkeutta

Sup –lautailu voimistaa lihaksia, kehittää tasapainoa ja ennen kaikkea rentouttaa. Laudalla on aloittelijankin kohtuullisen helppo pysyä, vaikka toisaalta virvoittava pulahdus voi voimailutunnin aikana tehdä hyvää.

Sup-lautailu kehittää vartaloa kokonaisvaltaisesti

Tämän kesän uusin villitys, suplautailu, on ehdottomasti kokeilemisen arvoista touhua. Surffilaudan näköisen mutta huomattavasti vakaamman kapineen päällä venytellessä kauniissa kesäillassa mieli lepää ja kroppa notkistuu. Tiina Kassarin Pikku-Punelialla järjestämät sup -voimailutunnit kestävät vielä ainakin elokuun loppuun ja mahdollisuuksien mukaan muutakin aiheeseen liittyvää on tarjolla, jos asiakaskunnalla kiinnostusta piisaa.

– Voima- ja venyttelytuntien lisäksi olemme suunnitelleet ainakin päiväretkiä eri järville sup -laudalla meloen ja joku kuutamoretkikin voisi olla mielenkiintoinen toteuttaa pimenevässä elokuun yössä, suunnittelee Tiina.

Sup -voima ja venyttelytunnilla tehdään peruslihaskunto- ja venyttelyliikkeitä laudan päällä ja treeni kehittää erityisesti vartalon hallintaa ja tasapainoa. Treeneihin voi halutessaan yhdistää omatoimista melontaa sup-laudalla.