Ystävänpäivätervehdys – postikortti vai pelkkä tekstiviesti?

Johanna Luukkonen esitteli Jyrki Ravantille erilaisia merkkivaihtoehtoja. Tarjolla on useita hienoja ja värikkäitä postimerkkisarjoja.

Ystävänpäivä on 14. helmikuuta vietettävä juhlapäivä. Ystävänpäivänä ystäviä muistetaan ystävänpäiväkorteilla tai muilla tervehdyksillä. Pärjääkö perinteinen postikortti sosiaalisen median viestintäkanavien puristuksessa tänä päivänä?

Vuosisatoja vanha perinne maailmalla

Ystävänpäivä on useissa maissa vietetty epävirallinen juhlapäivä. Ystävänpäivää eli toiselta nimeltään Pyhän Valentinuksen päivää on vietetty Suomessa parisenkymmentä vuotta. Kalenteriin se tuli 1980-luvun lopulla.

Muualla maailmassa Valentinen päivällä on satoja vuosia vanhat perinteet. Antiikin roomalaiset juhlivat Junoa, Jupiterin puolisoa, joka oli avioliiton ja äitiyden suojelija. Samaan aikaan vietettiin myös kevään ja hedelmällisyyden juhlaa. Päivän alkuperästä on erilaisia käsityksiä. Päivän taustalla on useita pyhimystaruja.

Erään tarinan mukaan Valentinuksesta tuli rakastavaisten nimikkopyhimys siksi, että hän neuvoi Rooman nuorukaisia kieltäytymään sotapalveluksesta ja kehotti heitä pysyttelemään mieluummin rakkaittensa luona kuin lähtemään sotaan. Tästä sotapäälliköt eivät pitäneet ja Valentinus saikin kuolemanrangaistuksen. Myöhemmin Pyhästä Valentinuksesta tuli rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelija ja onnellisen avioliiton takaaja.

Perinteisesti ystävänpäivää on pidetty romanttisena rakastavaisten päivänä, mutta Suomessa se on saanut vahvemman aseman ystävyyden juhlimisena. Ystävänpäivänä muistetaan ystäviä kortein.

Ystävänpäivän osuessa arkipäivälle, kuten tänä vuonna torstaina, se ei ole vapaapäivä.

Lue lisää keskiviikon 13.2. Lopen Lehdestä!

Aina parempaa autopesua Lopen Nesteellä

Nesteen yrittäjä Sari Riihimaa kertoo, että maksupääte tulee palvelemaan asiakkaita myös aukioloaikojen ulkopuolella.

Lopen Nesteellä on tehty uusi ja iso investointi autoilijoitten palvelun parantamiseksi. Vuodesta 1986 on autoja pesty automaatilla ja nyt niitä pestään aivan uudella ja edistyksellisellä koneella.

Pesuhalli tulee lähitulevaisuudessa palvelemaan myös ympärivuorokautisesti asiakkaita.

Uusi kone pesee tarkasti

Sari Riihimaa kertoo, että ensimmäinen automaatti tuli huoltoasemalle vuonna 1986.

– Kone oli peruskorjattu Tammermatic eli se hankittiin käytettynä. Sillä mentiin viisi vuotta ja vuonna 1991 saatiin aivan uusi laite, sekin Tammermatic, jolla on pesty tähän asti, 27 vuotta. Oli siis aikakin jo päivittää laitetta, kertoo Sari Riihimaa pesuhistoriasta.

Nyt merkki vaihtui Kärcheriin ja siinä on paranneltuja ominaisuuksia vanhaan laitteeseen verrattuna.

– Pesuharjat on erilaiset kuin ennen ja ne taipuvat siten, että myös auton helmat tulevat pestyä paremmin. Vanteiden pesuharjoja on kolme ja ne ovat erikokoisia, jolloin vanteet tulevat pestyä entistä tarkemmin. Laite kehittää pesun aikana myös kovemman veden paineen kuin aiemmin, kuvailee Riihimaa ominaisuuksia.

Pesuohjelmia on uudessa koneessa kahdeksan ja lisäksi on myös mahdollisuus pestä auto boxin ollessa katolla. Näissä tilanteissa pesuohjeita annetaan myymälässä. Pesuhallin ovella seisoo uusi maksupäätelaite, jolla maaliskuussa pystyy maksamaan pesuja myös aukioloaikojen ulkopuolella.

– Tämän me uskotaan olevan helpotus monelle autoilijalle, jotka eivät pääse autoaan pesemään aina päiväsaikaan esimerkiksi työmatkojen vuoksi. Toisena asiana toivotaan tietenkin, että pesuautomaatti on entistä kovemmassa käytössä ja pesujen määrä lisääntyy.

Lue lisää keskiviikon 6.2. Lopen Lehdestä!

Lopen nuorilla on nyt vaikuttamisen paikka

Jyväskylässä liikuntatieteitä opiskeleva Mira Sydänmaan ei tarvinnut lähteä merta edemmäksi kalaan. Tutkimuskohde löytyi tutuista ympyröistä.

Lopen kunnan opintovapaalla oleva liikunnanohjaaja Mira Sydänmaa tutkii nuorten liikkumismahdollisuuksia Lopella. Lopputyötään varten hän toteuttaa Loppilaisille yläaste- ja lukioikäisillä nuorille sähköisen nuorisoliikuntakyselyn ensi viikolla. Lopputyötä hän tekee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan.

Nyt on tuhannen taalan paikka

Loppilaisilta nuorilta kysytään liikunnan harrastamisesta, liikkumisympäristöistä ja toiveista liikuntapaikkojen suhteen. Sähköisesti toteutettavaan kyselyyn on kaikilla yläaste- ja lukioikäisillä nuorilla mahdollisuus osallistua. Kysely toteutetaan Lopen yläasteella ja lukiossa koulupäivän aikana. Sydänmaa toivoo, että lehtijutun myötä nuoret keskustelisivat keskenään ja perheissä aiheesta.

Tutkimuksen tulokset hyötykäyttöön Lopella

– Kyselyn tavoitteena on saada tietoa nuorten liikunnan harrastamisesta sekä nuorten käyttämistä liikkumisympäristöistä Lopella eli kartoittaa nykytilanne, kertoo Sydänmaa. – Kyselyn tuloksia hyödynnetään nuorten liikkumisolosuhteiden ja liikunnan harrastamisen kehittämiseen Lopen kunnassa mahdollisuuksien mukaan.

Kysely liittyy Sydänmaan Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielmaan, jossa tutkitaan nuorten liikkumisolosuhteita nuorten näkökulmasta.

Lue lisää keskiviikon 30.1. Lopen Lehdestä!

Julkiset lääkäripalvelut takaisin Lopelle

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Marja Ukkola valitsi ensimmäisenä loppilaisena omaksi terveysasemakseen Hattulan Terveyden. Tiina Halinen vastaanottaa hänen ilmoituksensa.

Lopella pääsee Pihlajalinnan lääkärivastaanotolle samalla hinnalla kuin Riihimäen terveysaseman vastaanotolle

Loppilaisilla on nyt mahdollisuus päästä lääkärin luokse Lopella samalla hinnalla kuin Riihimäen terveysaseman vastaanotolla. Pihlajalinna ja Hattulan Terveys palauttavat julkista terveydenhuoltoa ja lähipalveluita Lopelle. Kuntalaiset pääsevät palveluiden piiriin käyttämällä perusterveydenhuollon valinnanvapautta ja valitsemalla Hattulan Terveyden terveysasemapalvelujen tuottajaksi. Valinta koskee kiireetöntä hoitoa.

Loppilaiset voivat jatkossa valita terveysasemapalveluiden tuottajaksi Hattulan Terveyden ja saada lääkärin ja sairaanhoitajan, fysioterapeutin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja geriatrian erikoislääkärin vastaanottopalveluita lähipalveluna Lopella. Lisäksi laboratoriopalvelut sekä etälääkäri- ja hoitajapalvelut ovat kuntalaisten käytettävissä. Palvelut tuotetaan Hattulan Terveyden toimipisteessä Lopen kirkonkylässä, osoitteessa Viertotie 2.

Muut palvelut tuotetaan Hattulassa ja Hämeenlinnassa. Neuvola- ja kuntoutuspalvelut sekä hammashoito toimivat Hattulassa.

– On hienoa, että julkisia perusterveydenhuollon palveluita voidaan jatkossa tuottaa loppilaisille lähipalveluna, omalla kirkonkylällä. Lopen kunnan päättäjät ovat aktiivisesti edistäneet kuntalaisten etua ja määrätietoisesti etsineet vaihtoehtoja palveluiden palauttamiseksi paikkakunnalle. Yhteistyö kunnan kanssa on ollut erittäin sujuvaa ja hedelmällistä. Kehitämme palveluita jatkossa, ja nyt aloitamme palvelutuotannon kiireettömillä lääkäri- ja hoitajavastaanotoilla, sanoo Pihlajalinnan aluejohtaja Tiina Halinen.

Lue lisää keskiviikon 9.1. Lopen Lehdestä!

Toiveissa hyvä arki vuodelle 2019

Kai Brandstack odottaa vuodelta 2019 muun muassa hyvää kesää ja Lopen perunoita. Kuvassa myös hänen vaimonsa Maini Brandstack.

Uudenvuodenaattona Lopen kirkolla kaupoissa oli vilskettä, kun ihmiset varustautuivat ruoka-, ilotulite- ja juomaostoksin vastaanottamaan vuotta 2019. Uudenvuoden gallup-kyselyssämme pyysimme ihmisiä kertomaan, millaisin ajatuksin he uuteen vuoteen siirtyvät.

Kai Brandstack on vaimonsa Mainin kanssa ollut kesäloppilainen jo useiden vuosikymmenien ajan. Hän kertoo olevansa uuden vuoden suhteen positiivisella mielellä.

– Uusi vuosi on aina uusi vuosi. Eiköhän sitä taas päästä nauttimaan hyvästä kesästä ja Lopen perunoista, hän sanoo.

Lue loput kyselystä torstain 3.1. Lopen Lehdestä!

 

Loppilaiset äänestivät – Savi-Heinä Puodin jouluilme kaunein

Savi-Heinä Puoti on todellinen askartelijan aarreaitta! Tarvikkeiden ja ideoiden ohella puodissa on runsain määrin myös valmista lahjatavaraa. Susanna Lähde tavararunsauden keskellä.

Ilmeen jouluisuus ja kauneus keräsivät kiitosta

– Vaikuttavan perinteinen. Ihanan jouluinen. Ehdottomasti kaunein! Tunnelma on oikea, muun muassa. näin kiiteltiin voittoisaa Savi-Heinä Puodin jouluisaa ulkoilmettä.

Yleisö on sanansa sanonut; yrityksen kaunein jouluilme -kisan voiton vei selvällä äänimäärällä Susanna Lähteen Savi-Heinä Puoti.

Perinteinen jouluikkunakisa järjestettiin tänä vuonna ensi kertaa yleisöäänestyksenä. Samalla kisaa laajennettiin perinteisistä näyteikkunoista, etsien tällä kertaa yrityksen kauneinta jouluilmettä.

Kisan voittajaksi erottui selvällä äänten enemmistöllä Savi-Heinä Puoti. Se keräsi kolmanneksen annetuista äänistä (yhteensä 57 ääntä annetusta 174 äänestä).

Lue lisää keskiviikon 19.12. Lopen Lehdestä!

Kantatie 54 saa riista-aidat ja valtiolta rahaa Lopen sorateiden kunnostukseen

Loppilaiset esittelivät huonokuntoisia sorateitä liikenneministeri Anne Bernerille viime toukokuussa. Kuva: www.timoheinonen.fi

–  Korjaustarve oli ilmeinen, sanoo kansanedustaja Timo Heinonen

Loppilaisten liikenneturvallisuus kohenee ensi vuonna. Hallituspuolueiden valtiovarainvaliokuntaryhmät päättivät viime keskiviikkona merkittävistä lisäpanostuksista niin Kantatie 54:n riista-aitojen rakentamiseen kuin sorateiden kunnostukseen.

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vokoomuksen vastaavana toimiva Timo Heinonen on tyytyväinen hallituspuolueiden valtiovarainvaliokuntaryhmien kesken tehtyihin budjettilisäyksiin vuodelle 2019. Hallituspuolueiden vastaavat Timo Kalli (kesk), Timo Heinonen (kok) ja Matti Torvinen (sin) pääsivät sopimukseen yhteensä 60 miljoonan euron lisäkohdennuksista valtion talousarvioon keskiviikkona.

– Pidimme tärkeänä jaostoryhmiemme esitysten mukaisesti, että panostamme merkittävästi lisää osaamisen ja sivistyksen sektorille. Ja toisena painopisteenä oli kasvua ja elinvoimaa tukevat liikennehankkeet, kertoi Timo Heinonen, joka oli vetovastuussa Kokoomuksen osalta neuvotteluista valtiovarainvaliokunnassa.

Isoimmat panostukset tulivat koulujen kerhotoimintaan (kolme miljoonaa), liikkuvan varhaiskasvatushankkeeseen aloittamiseen miljoona ja alakoulujen tasa-arvon vahvistamiseen kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi seuratukeen osoitettiin miljoona euroa harrastusmaksujen alentamiseksi.

Panostuksia Hämeen liikenneolosuhteisiin

Hämeeseen saatiin myös merkittävästi lisäpanostuksia. Riihimäen VT3 liityntäpysäköinnin rakentamiseen Herajoen risteysalueelle varataan 200 000 euroa ja Kantatie 54 saa riista-aitaa lisää Vojakkalasta Riihimäelle 370 000 euron summalla. Kyseisellä tieosuudelle on tapahtunut vuosittain lähes sata peurakolaria ja tieosuus on yksi Etelä-Suomen pahimmista. 400 000 euroa varattiin myös Hausjärven ja Riihimäen Selänojantien peruskorjaukseen.

Lue lisää keskiviikon 12.12. Lopen Lehdestä!

Antin Adventti avasi Lopen joulun odotuksen

Kuuseen syttyivät valot Lopen Mieslaulajien toimesta. Kuoroa johti Petri Lindberg.

Ensimmäisenä adventtisunnuntaina pidetty Antin Adventti -tapahtuma sai runsain määrin väkeä liikkeelle. Perinteisesti tapahtuma avaa Lopen joulun ajan odotuksen. Petri Lindbergin johdolla Lopen Mieslaulajat syttyivät kuuseen jouluvalot. Tapahtuman juonsi Seppo Lankinen.

Antin Adventissa pääsi hienosti virittäytymään joulun odotukseen. Tapahtuma alkoi Lopen Puhallinorkesterin jouluisella musiikkituokiolla valtuustosalissa. Toisena musiikkivieraana kuultiin suosittua muusikkoa, Janne Tulkkia.

Kunnantalon tiloissa olevat myyjäiset tarjosivat monen laista ostettavaa kotiin, jouluun ja lahjaksi. Kunnalta saadun tiedon mukaan tänä vuonna myyjäisissä oli 35 myyntipöytää. Yhdistyksiä oli edellisiin vuosiin verrattuna kertoman mukaan vähemmän kuin aiemmin.

Lapsia tapahtumassa viihdyttivät Passiili Sirkuksen Anssi ilmapalloineen, taikoineen ja jongleerauksineen sekä tietysti ihka oikea Joulupukki.

Lopen Yrittäjien tarjoamat makkarat ja mehu tekivät hyvin kauppansa. Lopen Yrittäjien ensi vuoden puheenjohtaja Mirja Peltovuori kiittelikin yhdistyksen ahkeria toimijoita illan toteutuksesta, tuodessaan yhdistyksen tervehdyksen tapahtumaan.

– Maamme kasvua rakentaa joka päivä 283 000 yritystä, joissa työntekijöitä on 1,4 miljoonaa. Suurin osa yrityksistä eli 93,3% on alle kymmenen hengen yrityksiä. Lopella meillä on 340 yritystä. Lopen Yrittäjät on järjestäytynyt yhteisö, jossa on jäsenenä 193 yritystä. Lopella on monia erilaisia yrityksiä. Muistakaa joululahjaostoksia tehdessänne käyttää Lopen palveluja, Peltovuori toivoi.

Mirja Peltovuori julkisti myös Hyvän Palvelun Yrityksen. Tänä vuonna äänestyksen voitti Eräloppi Oy, yrittäjänään Tomi Järvinen. Hyvän Palvelun Yritys -palkinto on jaettu jo vuodesta 1992.

– Palkinnon jakaminen Tomille on minulle hyvin mieluinen asia. Olen usein soittanut hänelle monesta erilaisesta asiasta ja aina hän on sanonut, että asia järjestyy. Voitto meni oikeaan paikkaan, Peltovuori sanoi onnitellessaan Järvistä.

Lue lisää keskiviikon 6.12. Lopen Lehdestä!

Viinatehtaalta hiekkamonttuun

Simo Lehtosella on hallussaan mittava museotraktoreiden kokoelma. Takra noin vuodelta 1950 on suomalaista tekoa ja hankittu kokoelmiin Sajaniemestä.

– Simo Lehtonen yrittäjänä yli viisi vuosikymmentä

Lokakuun puolivälissä tuli 55 vuotta Simo Lehtosen ensimmäisestä keikasta omalla kuorma-autolla. Tästä alkoi yhä edelleen jatkuva yrittäjän ura, ensin omalla nimellä, ja pojan Marko Lehtosen tultua mukaan 1988, perustettiin Kuljetusliike Simo Lehtonen Ay. Ammattiautoilijana Simo jatkoi aina vuoteen 2011 saakka, jolloin omaan mittariin tuli 70 vuotta. Sen jälkeen kuljetustyöt ovat olleet pojan vastuulla, mutta kaivinkonehommia Simo kuitenkin tekee edelleen.

– Viime kesänä tuli kaivettua hallin pohjia ja putsattua lampia ja muita pieniä hommia, ja metsäautotienkin tein. Mutta tässä oli kyllä vähän liikaa hommaa tämänikäiselle miehelle, miettii Simo Lehtonen nyt jälkeenpäin. Alkukesästä oman aikansa otti myös suosituksi tullut vanhojen traktoreiden ja koneiden näyttely, joka järjestettiin nyt jo kahdeksannen kerran Lehtosten kotitanhuvilla.

Rankin ajolla alkuun

Simo Lehtonen on kotoisin Somerolta, mutta jo ennen armeijaikää hän lähti maailmalle. Tie toi kesäksi maalaistalon töihin Mustajoelle, ja täältä seutuvilta löytyi sittemmin myös kuljetusalan töitä.

– Tästä ajatus lähti, että voisihan tätä työtä tehdä omiin nimiinsäkin, taustoittaa Simo Lehtonen.

Niin Simo osti ensimmäisen oman kuorma-autonsa, vuoden 1963 mallia olevan Bedfordin ja ryhtyi ajamaan rankkia Rajamäen viinatehtaalta. Rankkia ajettiin talvikaudella eläinten rehuksi lähikuntiin. Helposti pilaantuvaa tavaraa oli toimitettava muutaman päivän välein tiloille, mikä tiesi töitä myös viikonloppuisin.

Rankin ajo jatkui reilut parikymmentä vuotta. Lehtonen hankki toisen auton jo syksyllä 1967, ja Ketosen Jaska aloitti kuskina, ensin rankin ajossa, mutta autojen kapasiteetin kasvaessa toisesta rankkiautosta luovuttiin jo noin vuoden jälkeen, ja Ketonen siirtyi hankitun öljyauton rattiin. Sannan ajoa oli aloitettu rankin ajon ohessa kesäkaudella.

Lue lisää keskiviikon 28.11. Lopen Lehdestä!

Lopen kirjastorakennus 30 vuoden ikään

Lopen kirjaston entiset ja nykyiset työntekijät kahvittelivat 30-vuotisen kirjastorakennuksen kunniaksi 1.11.2018. Juhlatilaisuudessa muisteltiin menneitä aikoja muun muassa valokuva-albumeita selaten. Kuva: Siina Vieri / Lopen kirjasto

Marraskuun ensimmäisenä päivänä tuli kuluneeksi tasan kolmekymmentä vuotta siitä, kun Lopen nykyinen kirjastorakennus avattiin yleisölle. Samalla päättyi kirjaston pitkä ”hyyryläiskausi”, kuten emerita kirjastotoimenjohtaja Tarja Toivonen asian ilmaisee. Uusi rakennus toi paljon hyvää kirjastotoiminnalle Lopella.

– Elämä ilman uutta kirjastoa olisi kuin aitan polulta kohti pimeyttä mölisten pakeneva emäntä.” Nämä sanat kirjoitti kirjailija Juhani Peltonen 1.11.1988 Lopen kirjaston vieraskirjaan, uuden kirjastorakennuksen avajaispäivänä. Kirjailija oli kirjaston ensimmäinen asiakas ja hän sai kunnian leikata Hämeen väreissä ollutta avajaisnauhaa heti silloisen kunnanjohtaja Olavi Sampon jälkeen.

Alttaritaulu ja 25 ruplaa hopeaa

Lopen kirjasto on Hämeen kolmanneksi vanhin ja Kanta-Hämeen vanhin. Viime viikon keskiviikkona 14.11. Lopen kirjasto täytti 166 vuotta. Lopen kirjaston alullepaneva voima oli hovimaalari Robert Wilhelm Ekman. Hän maalasi pitäjän vuonna 1806 valmistuneeseen puukirkkoon uuden alttaritaulun, jonka aineena oli Kristuksen taivaaseen astuminen. Lopen alttaritaulu oli keväällä 1852 esillä näyttelyssä Turussa, josta rahaa kertyi 25 ruplaa hopeaa. Ruplat taiteilija toivoi osoitettavaksi tarpeellisten ja uskonnollisten kirjojen hankkimiseksi vähävaraisten rahvaan lasten luettaviksi. Näin tehtiinkin ja pitäjänkokouksen päätöksellä 14.11.1852 Lopelle perustettiin kirjasto.

Lainakirjastoa hoiti korvauksetta ensin kirkkoväärti Isak Harri. Kirjasto oli sijoitettuna kirkon sakastiin vuoteen 1858, jolloin kirkon kohtaloksi koitui salaman iskusta alkanut tulipalo. Osa kirjaston kokoelmista kuitenkin pelastui ja kirjoja säilytettiin kirkkoväärtien kotona. Seuraavaksi lainaustoiminta siirrettiin Heikkilän koululle, ja kun Lopelle valmistui uusi kirkko vuonna 1869, siirrettiin kirjasto melko pian sen sakastiin. Kirjasto ehti olla kirkossa ainoastaan seitsemän vuoden ajan, kun tämäkin kirkko paloi vuonna 1880. Tästä palosta jäljelle jäi ainoastaan 30 teosta. Kirjaston kokoelmaa ryhdyttiinkin palon jälkeen kartuttamaan ja kokoelma siirrettiin takaisin Heikkilän koululle.

Lue lisää keskiviikon 21.11. Lopen Lehdestä!