Kylät esittäytyivät Avoimet kylät -tapahtumassa

Lopen Salonkylällä on laadukas pienviljelysmuseo. Puheenjohtaja Jari Kusemo toimijoineen on tehnyt suurtyön keräämällä perinnettä talteen ja luetteloimalla kaikki esineet.

Avoimet kylät -tapahtuma on kesäkuun toisena lauantaina järjestettävä valtakunnallinen tapahtumapäivä, jona sadat kylät ympäri Suomen kutsuvat tutustumaan toimintaansa ja järjestävät tapahtumia.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja paikalliset yhdistykset ja aktiivit. Myös Lopen kylät olivat avoimina viime lauantaina ja sää suosi vierailijoita.

Lähes 600 kylää ja 1000 kyläkauppaa

Päivän tarkoitus on osoittaa, että ympäri Suomea löytyy elinvoimaisia ja omaleimaisia kyliä, joko vierailukohteeksi, vapaa-ajan vietto- tai jopa asuinpaikaksi.

Haasteen oli tänä vuonna ottanut vastaan lähes 600 kylää kukin omalla tavallaan. Ohjelmassa oli sekä perinteistä että vähemmän perinteistä tekemistä. Tarjolla oli markkinoita, kirpputoreja, erilaiset kyläkävelyitä ja museokierroksia sekä talkoita. Useat kesä- ja kyläkahvilat avasivat ovet vieraille. Vähemmän perinteisiäkin vaihtoehtoja oli tarjolla, kuten rantaongintakisat, kahvakuulajumppaa, kelluntaa ja lentopalloturnausta. Lapsiperheistä ei oltu unohdettu, vaan tapahtumalistalla oli myös lukuisia lapsiperheille soveltuvaa ohjelmaa koko perheen pyöräilytapahtumista kotieläinpihoihin ja kaikkea siltä väliltä.

Samana päivänä vietettiin myös Kyläkauppapäivää, jossa lähes 1000 kauppaa ympäri Suomen järjesti ohjelmaa asiakkailleen.

Lue lisää keskiviikon 13.6. Lopen Lehdestä!

Toisenlaista toimintaa paintball-peleistä

Paintball liikuttaa reippaasti maastossa. Kuva: Nico Behm/PV Paintball.

Kaipaako työporukkanne virkistävää toimintaa? Puuttuuko tapahtumastanne liikunnallinen ohjelmanumero? Lopella on myös mahdollista saada päivään menoa ja meininkiä, vaikka paintball-liikuntaelämyksen muodossa luonnonkauniissa maalaismaisemissa.

Mitä on Paintball?

Paintball eli värikuulapeli on urheilulaji. Paintballissa ammutaan merkkaimella värikuulia. Vastustajat pyritään eliminoimaan pelistä merkkaamalla heidät värikuulan osumalla. Peliformaatteja on useita, kuten esim. juonellisia pelejä ja erilaisia lipunryöstöpelejä. Jokaisessa pelaajat joutuvat juoksemaan, liikkumaan ja väistelemään pysyäkseen merkkaamattomina samalla, kun yritetään joko saavuttaa määrätty tavoite tai merkitä vastustajan pelaajat.

Paintball sai alkunsa 1970-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäiset värikuulamerkkaimet. Ne oli suunniteltu metsureiden ja karjankasvattajien avuksi puiden ja eläimien merkkaamiseen. Ensimmäinen varsinainen paintball-peli pelattiin vuonna 1981. Suomeen paintball saapui 80-luvun puolivälissä, jolloin 12 gramman hiilidioksidikapseleilla toimivia merkkaimia tuotiin Suomeen. Ensimmäinen suomenmestaruus (Survival Game -nimen alla) ratkottiin Imatralla vuonna 1988.

Lue lisää keskiviikon 6.6. Lopen Lehdestä!

Rajamäillä mökkimatka taittuu taajaan

Suurin syy tulla Lopelle on Hannele ja Martti Rajamäelle luonto. Tärkeitä ovat niin järvet kuin metsät, kalat ja kasvit, linnut ja sienet.

Hannele Rajamäki on kolmannen polven kesäloppilainen, hänen poikansa Martti Rajamäki edustaa jo harvinaista neljännen polven kesäloppilaisuutta. Tai itse asiassa ilmaisu kesäloppilainen on tässä yhteydessä hieman väärä: Rajamäet viettävät Lopella paitsi kesänsä myös ison osan muuta vapaa-aikaansa ympäri vuoden.

Hannele Rajamäki on aina asunut Riihimäellä. Sieltä hän käy Lopen Kaartjärven rannalla sijaitsevalla mökillään vähintään kerran viikossa myös talviaikaan. Mökkimatka on melko ihanteellinen: alle 40 kilometriä.

Hannelen äiti rakensi mökin alun perin vuonna 1955, apuvoimin toki. Äidin isällä oli ollut mökki Sakaralla ja isän kuoltua hän etsi uutta mökkiä. Salon kartanon omistaja myi silloin Kaartjärven rannalta useammankin tontin, ja yhden niistä hankki Hannele Rajamäen äiti. Nykyisin mökkejä on Kaartjärven rannalla jo yli sata.

Vuosikymmenten kuluessa Kaartjärvestä on tullut Hannelelle tärkeääkin tärkeämpi.

– Minä rakastan tätä järveä!  Hannele sanoo.

– En tiedä, olisiko elämällä mitään merkitystä, ellen pääsisi tänne enää.

Aika Lopen mökillä sujuu Rajamäiltä ennen muuta luontoa tarkkaillen ja siitä nauttien. Erityisen tärkeitä ovat linnut. Heidän tapaamansa lajisto mökkirannassa on laaja: kaulushaikara, kurki, joutsen, kanadanhanhi, telkkä, isokoskelo, tukkakoskelo, selkälokki, rantasipi, mustarastas, palokärki, härkälintu, nuolihaukka, harmaapäätikka, punarinta, tiaiset ja niin edelleen. Keväisin ja syksyisin vierailevat muun muassa alli, mustalintu ja pilkkasiipi.

Talvisin Hannele harrastaa lintujen talviruokintaa, ja siksikin viikoittaiset mökkikäynnit ovat välttämättömiä. Syksyllä aloitettua talviruokintaa ei saa talvella keskeyttää.

Martti on ollut pienestä asti innokas luontoharrastaja. Tällä hetkellä hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa ympäristötiedettä. Syksyllä alkaa neljäs opiskeluvuosi.

Hannelella on kaiken kaikkiaan viisi lasta. Kaikkien kanssa hän on viettänyt paljon aikaa luonnossa, mutta vain Martille siitä on tulossa ammatti. Toki myös Hyvinkäällä asuva tytär on luontoihminen.

– Kyllä he kaikki tykkäävät olla mökillä ja metsässä ja järvellä, mutta ei heillä ole samanlaista kiinnostusta ja huolta luonnosta kuin Martilla, Hannele sanoo ja pohtii, miksi toiselle kasvaa ympäristöstä huolehtimisen tarve ja toiselle ei.

– Oma äitini jo vei minut metsään ja luontoon. En tiedä, mitä minusta olisi tullut, jos ei äiti olisi kasvattanut minua luontoihmiseksi.

Lue lisää keskiviikon 30.5. Lopen Lehdestä!

– Teille annetaan väärää kuvaa näistä teistä

Kunnanhallituksen pj. Marja Ukkola ja kunnanjohtaja Mikko Salmela toivottivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin tervetulleeksi Lopelle. Ministeri tuli Timo Heinosen kutsumana.
Huonokuntoisia teitä kunnostettiin juuri ennen liikenneministeri Anne Bernerin Lopen vierailua

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner vieraili viime keskiviikkona Riihimäellä ja Lopella kansanedustaja Timo Heinosen kutsumana. Päivän aikana ministeri tutustui loppilaisen yrittäjä Harri Frankbergin HF-Autohuolto Oy:n toimintaan sekä Hausjärven ja Lopen heikossa kunnossa oleviin teihin.

Ministerin vierailu päättyi yleisötilaisuuteen, joka järjestettiin Shell Lopella. Huoltoasematilaisuuteen osallistui noin 80 ihmistä.

Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmela toivotti tunnin mittaisen keskustelutilaisuuden aluksi liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin tervetulleeksi Lopelle. Samalla hän esitti ministerille kunnan johdon ja kuntapäättäjien huolen pienten teiden kunnossapidosta.

Berner aloitti korjausvelan lyhentämisen

Anne Bernerin mukaan Suomessa on kaikkiaan 450 000 kilometriä teitä, joista valtio omistaa noin 78 000 kilometriä. Näiden teiden osalta valtio käyttää noin miljardin verran perusväylän pitoon.

– Luku on ollut jo pitkään sama ja kuten tiedämme, meidän tie- ja raideverkkomme korjausvelka kasvaa vuosittain sadan miljoonan euron edestä, ja on tehnyt näin jo monen vuoden ajan. Tällä hallituskaudella olemme pyrkineet ensisijaisesti panostamaan korjausvelan hoitamiseen. Siihen on allokoitu 964 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden osuus on noin 450 miljoonaa, hän kertoi.

Kyselytunnilla puhemiehenä toiminut Timo Heinonen kehui Bernerin olleen ensimmäinen liikenneministeri, joka on pienentänyt korjausvelkaa. Nyt haasteena kuitenkin on, että ensi vuodelle tätä korjausvelkarahaa ei ole.

Lue lisää keskiviikon 23.5. Lopen Lehdestä!

Tervalammin taistelusta 100 vuotta

Sirkka-Liisa Ilvosen isopappa on yksi Tervalammin mäntykankaalle haudatuista. Kävelyn yhteydessä hän laski kukat haudalle parin lapsenlapsensa kera, lukien koskettavan runon.
– Vuoden 1918 tapahtumia kerrattiin kulttuurikävelyllä

Vuoden 1918 sisällissodan loppuvaiheen tapahtumia kerrattiin vapun alla Tammelan kunnan järjestämällä opastetulla kävelyllä ensin Lopen Tervalammilla ja jatkaen Tammelan Portaassa. Oppaina toimivat Eliisa Lintukorpi ja Seppo Kujala, jotka paikallishistoriaan perehtyneinä johdattivat satapäisen yleisön sisällissodan mieltä hämmentäviin, järkyttäviin ja kysymyksiä herättäviin tunnelmiin.

Tervalammilla aseellinen yhteenotto

Sisällissodan tiimellyksessä oli kevättalven aikana tapahtunut julmuuksia niin Tammelassa, kuin myös Lopella. Pelko ja sekasorto vallitsivat, punakaarteihin värvättiin ihmisiä, suojeluskuntia perustettiin. Huhtikuussa mittavat pakolaisvirrat jättivät jälkensä myös Lopelle, kun arvioiden mukaan jopa vajaat kaksikymmentätuhatta punaista pyrki Forssan suunnasta Lopen kautta kohti Riihimäkeä, päämääränään Venäjä.

Varsinaisia taisteluita ei kuitenkaan punaisiksi ja valkoisiksi ryhmittyneiden välillä Lopella käyty, lukuunottamatta Vojakkalan Tervalammin pihapiirissä huhtikuun lopulla tapahtunutta yhteenottoa. Tässä osallisena olivat vieraspaikkakuntalaiset, pakomatkalla olleet punakaartilaiset ja valkoisten Porin rykmentin ensimmäisen pataljoonan komppaniaosasto.

Tämän taistelun uhreista seitsemän punaista haudattiin lähelle Tervalammin taloa, mäntykankaalle Härkätien varrelle Portaaseen päin mentäessä. Myöhemmin omaiset hakivat täältä kaksi vainajaa omiin kirkkomaihin haudattavaksi. Vuonna 1947 Vojakkalan Työväenyhdistyksen toimesta paikalle pystytettiin kivipaasi, jossa on vuosiluku 1918, ja hauta aidattiin. Haudan kävi siunaamassa Lopen silloinen pastori Kari Porra.

Lue lisää keskiviikon 16.5. Lopen Lehdestä!

– Nyt tarvitaan selkeää ryhtiliikettä

ELY-keskuksen kunnossapidon päällikkö Pekka Rajala, loppilainen liikennöitsijä Pasi Tarkkala, ELY:n johtaja Tuovi Päiviö, loppilainen Simo Lehtonen ja ELY:n yksikön päällikkö Janne Kojo kävivät maanantaina tutustumassa Hirvijärventien, Mustajoentien ja Järventaustantien kevätkuntoa.
ELY-keskuksen johto tutustui Lopella valtionteiden kuntoon

Uudenmaan ELY-keskuksen korkein johto tutustui Lopella maanantaina pienempien valtionteiden kuntoon. Lopen kansanedustaja Timo Heinosen johdolla teitä katsomassa olivat ELY:n johtaja Tuovi Päiviö, kunnossapidon päällikkö Pekka Rajala ja yksikön päällikkö Janne Kojo.

Loppilaisia tienkäyttäjiä edustivat Aimo Alho ja Simo Lehtonen ja teitä käyttäviä liikennöitsijöitä kierroksenkin kuljetuksista vastannut Lin-Carin Pasi Tarkkala.

– Halusin paikalle nyt ELY:n korkeinta johtoa katsomaan missä kunnossa valtion pienemmät asfaltti- ja soratiet ovat. Kierros avasi kyllä karulla tavalla johdon silmiä tilanteeseen, sanoo Timo Heinonen.

Kolmella tiellä

Kierroksen aikana käytiin paikan päällä katsomassa Hirvijärventien, Mustajoentien ja Järventaustantien kevätkuntoa, mutta esillä oli myös monet muut tiet ja niiden kunto niin Lopelta kuin naapurikunnistakin.

Heinonen muistuttikin, että ongelmat eivät ole mitään kevätkauden vain hetken ongelmia vaan tiet on ympäri vuoden huonossa kunnossa.

Myös pyörätietarpeet muun muassa. Lopen Kormuun Heinonen nosti esille.

– Routa on ollut pahin vuosikymmeniin, mutta näitä teitä vaivaa kyllä nyt jo ongelmat ympäri vuoden. Talvikunnossapito on huonoa ja myös kesäisin teitä ei pidetä kunnossa. Nyt tarvitaan selkeää ryhtiliikettä ja myös lisää rahaa näiden teiden hoitoon, toteaa Heinonen, joka onkin esittänyt korjausvelkaohjelman jatkoa myös tulevina vuosina.

Lue lisää keskiviikon 9.5. Lopen Lehdestä!

Kalle Ainola 90-vuotta

Lopen Mieslaulajissa on mukana vielä perustajajäsenistä Jorma Laurila, Harri Lindfors ja Jaakko Lindfors. Myös Kalle Ainola on kuoron perustajajäsen ja sen ensimmäinen kuoronjohtaja, tässä tehtävässä 30-vuotta palvellen.
– Lopen Mieslaulajat 50

Pitkän linjan musiikkivaikuttajan Kalle Ainolan 90-vuotissyntymäpäivää juhlistettiin viime viikolla mieskuorolaulun merkeissä. 50-vuotisjuhlavuottaan viettävät Lopen Mieslaulajat kutsuivat ensimmäisen kuoronjohtajansa kakkukahveille, onnitellen ja kiittäen tutuin ja tunteikkain lauluin.

Perustajajäseniäkin mukana

Lopen Mieslaulajat perustettiin 1968, ja nyt kuoro viettääkin 50-vuotisjuhlavuottaan.

– Ensimmäiset esiintymiset olivat jo ennen virallista perustamista, muistelee nyt naurahtaen ensimmäisenä kuoronjohtajana peräti 30 vuotta toiminut dir. cant. Kalle Ainola, perustajajäseniä itsekin.

Innostus oli heti aluksi kova, ja kunnon kuoro saatiinkin heti aikaiseksi. Ja heti myös Lopen Opisto tuli mukaan yhteistyökumppaniksi, kun rehtori Raija Tyystjärvi otti kuorolaiset opiston opiskelijoiksi, mikä taloudellisesti turvasi toiminnan, kiittää Kalle Ainola.

Lopen kunnan kanssa yhteistyöllä on myös pitkät perinteet, ja oma erittäin tärkeä roolinsa tässä yhteistyössä on ollut Lopen kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Tuula Pirisellä, jakaa Ainola kiitosta. Samoin Lopen seurakuntaan on hyvät välit, ja jo pitkään kuoro on saanut harjoitella seurakunnan musiikkisalissa.

– Kuorolla on mennyt erinomaisen hyvin! Koko ajan toimintaa seuraan, kun tätä olen ollut perustamassa, toteaa Kalle Ainola. – Ja vielä on useita perustajajäseniäkin laulamassa, mikä on tämänikäisessä kuorossa hieno saavutus!

Lopen Mieslaulajissa alusta asti ovat laulaneet Jorma Laurila, Harri Lindfors ja Jaakko Lindfors.

Lue lisää torstain 3.5. Lopen Lehdestä!

Lautapelien tärkein juttu on yhdessä oleminen

Niille, jotka eivät halua kilpailla toisiaan vastaan on tarjolla myös niin sanottuja yhteistyöpelejä. Anssi Koivumäen mukaan yhteistyöpeleistä tunnetuin on Pandemic. Siitä on saatavana myös Legacy-versio. Legacy on kampanjavetoinen kokemus, joka muuttuu jokaisen pelikerran jälkeen pysyvästi riippuen pelaajien valinnoista.

Monille lautapeleistä mieleen nousevat ensimmäisenä Kimble, Monopoly ja Afrikan tähti. Pelaaminen tutuksi -pelipäivää Lopen kirjastolla lauantaina ohjanneet StarbaCon ry:n Anssi Koivumäki ja Juha Niittynen vakuuttavat, että lautapelikenttä on nykyään todella laaja ja siihen kannattaa ehdottomasti tutustua. Vuosittain ilmestyy yli 800 uutta lautapeliä, joten valinnanvaraa on paljon. Lauta-, kortti- ja roolipelit ovat myös loistavaa vaihtelua konsolipelaamiselle.

– Suhtaudun skeptisesti, jos joku väittää, että ei pidä lautapeleistä. Ihan varmasti jokaiselle löytyy jokin mieluinen peli, sillä niitä on tehty jokaiseen makuun, Niittynen ja Koivumäki sanovat ja esittelevät pöydälle esiin laitettua Formula Dé -lautapeliä.

Peruspeli ja sen lisäosat

Formula Dé -pelissä jokaisella pelaajalla on vaihdekeppi ja lukua on lisäksi pidettävä muun muassa jousituksesta ja moottorista. Radalle osuneet öljytahratkin on pelin kulussa otettu huomioon. Peli onkin Niittysen ja Koivumäen mukaan hyvä esimerkki siitä, miten pelintekijät ottavat pelin suunnittelussa hyvin huomioon kohderyhmänsä.

Formula Dé, ja yhdistyksen jäsenten esittelemä rautatieaiheinen Menolippu -peli ovat niin kutsuttaja laajennettavia pelejä. Ensin niistä ostetaan varsinainen peruspeli, josta löytyy pelissä tarvittavat nappulat ja muut tarvikkeet. Kun peli alkaa käydä liian tutuksi, voi sitä laajentaa lisäosilla: Menolipussa uusilla kartoilla ja Formula Dé -pelissä uusilla radoilla.

Lue lisää keskiviikon 25.4. Lopen Lehdestä!

Anne Malin laittoi vauhtia Joentaan kehittämiseen

Hämeen Kylätoiminnan tiennäyttäjänä palkittu loppilainen Anne Malin nautti keittolounasta vuoden 2017 tiennäyttäjän, Jouko Lindroosin kanssa Nummenkylän kylätalolla. Kuva: Riikka Helenius.
Malin ollut myös kehittämässä Sajaniemen Taidemäen toimintaa

Joentaan kylässä asuva Anne Malin palkittiin lauantaina Rengossa Nummenkylän kylätalossa Hämeen Kylät ry:n 20-vuotisjuhlassa kylätoiminnan tiennäyttäjäksi.

– Anne Malin on kylätoiminnan idearikas puuhanainen Lopelta. Hän on vahvalla panoksellaan laittanut vauhtia niin Joentaan kylän kuin Sajaniemen Taidemäenkin toimintaan, Lopen kylien yhteistoimintaa ja maakuntatason vaikuttamista unohtamatta, näin perustelee Hämeen Kylät ry Malinin valintaa Hämeen kylätoiminnan tiennäyttäjäksi.

Malin palkittiin lauantaina Rengossa järjestetyssä Hämeen kyläpäivän juhlassa.

Annen johdolla on alullepantu Joentaan koululla ja kylällä tempauksia, jotka ovat jääneet elämään, esimerkkinä Koulun kiva kaveri -kisa ja ehkä suurimpana ja laajimmin näkyvänä Krouvin kyläpäivät, kaksipäiväinen perinnetapahtuma, joka kyläläisten yhteisponnistuksena järjestettiin viime kesänä jo 12. kerran.

Unohtaa ei sovi myöskään valaistua kyläpolkua, muinaismuistoalueen kehittämishanketta eikä kyläpihaprojektia. Viimeisimpänä koululle hankittiin hankerahan turvin jääkiekkokaukalo. Joentaan kylää on tehty paremmaksi ja turvallisemmaksi paikaksi elää.

Hankerahoitusta avuksi

Palkintoperusteluiden mukaan Anne Malin on osannut ansiokkaasti käyttää kylien kehittämisessä hankerahoitusta tarttuen myös eri tahojen tarjoamiin kehittämis- ja projektimahdollisuuksiin. Hankkeiden tuloksekas ideointi ja hankebyrokratian hoitaminen ovat Annen vahvuusalueita.

Tämän ohella hän myös itse tarttuu mitä erilaisimpiin käytännön tehtäviin, oman vaativan työnsä ohella.

Lue lisää keskiviikon 18.4. Lopen Lehdestä!

Leikkien kohti neljää kymppiä

Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen täytti 40 vuotta. Hänellä on ikäisekseen jo pitkä kokemus seurakunnan johtamisesta.
– Kirkkoherra Tuomas Hynynen 40 vuotta

Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen täytti 40 vuotta sunnuntaina 8.4. Pyöreitään hän juhli viime lauantaina loppilaisten ja läheistensä kanssa Eräsavulla naamiaisten ja kakkukahvien merkeissä. Juhliinsa Hynynen oli kutsunut kuntalaisia avoimella kutsullaan.

Tuomas Hynynen oli 29-vuotias aloittaessaan Lopen kirkkoherrana. Silloin hän oli myös Suomen nuorin kirkkoherra. Nyt neljään kymppiin ehtineitä kirkkoherroja on jo paljonkin, mutta Hynysellä on nuoreen ikäänsä nähden heistä pisin työkokemus seurakunnan johtotehtävässä.

– Olen toiminut pappina viisitoista vuotta. Olen siis koko työurani tehnyt papin töitä ja ollut niistä suurimman osan kirkkoherra, Tuomas Hynynen summaa.

Seurakunta muutoksessa

Yhdentoista vuoden aikana seurakunnat ovat eläneet muutoksessa niin koko Suomessa, kuin Lopellakin. Kun kirkkoherra Raimo Nisosen jälkeen tullut Tuomas Hynynen astui virkaansa vuonna 2007, kuului Lopen asukkaista seurakuntaan noin 87-88%. Nyt prosenttiluku Hynysen mukaan on noin 78.

– Kymmenen vuotta sitten saatettiin vielä sanoa, että Lopen seurakunta oli melkein kaikkien seurakunta, mutta nyt kun luku alkaa seitsemälläkymmenellä, niin ihan sitä samaa ei voida enää sanoa. Tätä jos avaa, niin se tarkoittaa sitä, että noin 800 loppilaista vähemmän kuuluu seurakuntaan, Hynynen toteaa.

Hän jatkaa, että kymmenessä vuodessa myös monessa seurakunnan toiminnassa on väki vähentynyt, etenkin jumalanpalvelukseen osallistumisessa. Hynynen toteaakin, että kirkon perinteinen toiminta on hiipumassa.

– Kirkko on entistä enemmän palvelulaitos. Pappi ei ole enää auktoriteetti, vaan vierellä kulkija. Kirkkoherra ei ole se, joka päättää, vaan hän kuuntelee.

Lue lisää keskiviikon 11.4. Lopen Lehdestä!