Aleksi Ainali ponnisti NuPS-Hockeystä jääkiekon ammattilaiseksi

NuPS-Hockeyn kasvatti, Nummelasta kotoisin oleva Aleksi Ainali pelaa jääkiekon SM-liigassa viidettä kauttaan. Ainali siirtyi neljän Vaasan vuoden jälkeen kuluvaksi kaudeksi Kouvolan KooKoon riveihin. Kuva: Ella Taponen/KooKoo.

Viidettä liigakauttaan pelaava Aleksi Ainali oppi huippu-urheilun vaatimukset viime hetkillä

– NuPS-Hockeyssä oli hyvä olla. Sain sieltä hyvät opit kiekkouralleni, sanoo Nummelasta kotoisin oleva, kuluvalla kaudella jääkiekon SM-liigassa Kouvolan KooKoossa pelaava Aleksi Ainali (25).

Keskushyökkääjän tontilla pelaava Ainalin ura jääkiekkoilijana on kulkenut NuPS-Hockeystä HIFK:n ja Jokereiden juniorijoukkueiden sekä Pohjois-Amerikan kautta SM-liigaan. Ensimmäiset neljä liigakautta Ainali pelasi Vaasan Sportissa, jossa hän onnistui nousemaan liigatason pelaajaksi.

Luisteluopit Kiinasta

Aleksi Ainalin kiekkoura alkoi Nummelassa NuPS-Hockeyssä, mutta luistelemaan hän oppi Kiinassa.

– Olen Nummelasta kotoisin, mutta ollessani neljävuotias perheemme muutti Kiinaan isän töiden vuoksi. Kiinassa opin luistelemaan, mutta jääkiekosta en siellä tiennyt mitään. Olin kuusivuotias, kun muutimme takaisin Nummelaan. Eskarikaverini pelasi jääkiekkoa ja houkutteli minut mukaan.

Lue lisää torstain 14.1. Luoteis-Uusimaasta!

Koronarokotukset alkavat Karviaisen hoitohenkilöstöstä

Karviaisen johtava ylilääkäri Pippa Laukka toivoo vihtiläisiltä ja karkkilalaisilta malttia koronarokotuksia odoteltaessa. Hän toivoo myös työrauhaa Karviaisen terveydenhuoltohenkilöstölle, sillä viime aikoina on tullut ’’milloin minä pääsen koronarokotukseen’’ -soittoja kuntalaisilta.

Entä tavallisten vihtiläisten ja karkkilalaisten rokotukset? – Toivon mukaan alkuvuonna, vastaa johtava ylilääkäri

Vihdin ja Karkkilan koronarokotukset alkavat tällä tietoa maanantaina 11.1. siitä Karviaisen terveydenhuoltohenkilöstöstä, joka on koronan kanssa tekemisissä.

Milloin alkavat tavallisten vihtiläisten ja karkkilalaisten koronarokotukset?

– En pysty vielä sanomaan millä viikolla, mutta toiveena on, että alkuvuodesta. Toivomme, että kun rokotukset aloitetaan, ne eivät missään vaiheessa keskeydy. Olemme valmistautuneet rokotusten toteuttamiseen, sanoo johtava ylilääkäri Pippa Laukka Karviaisesta. 

Johtava ylilääkäri toivoo työrauhaa

– Vielä ei ole tiedotettavaa, missä vaiheessa pistetään ja ketä. Kannattaa seurata myös viranomaistahojen, kuten THL:n viestintää, Laukka sanoo. 

Joka tapauksessa vihtiläisten ja karkkilalaisten koronarokotukset tehdään aikanaan ikäperusteisesti: ensin yli 80-vuotiaat, seuraavaksi ikäryhmät viiden vuoden välein alaspäin.

Lue lisää tiistain 5.1. Luoteis-Uusimaasta!

Kuusikaupassa aistii joulun tunnelman

– Myös pienemmät kuuset ovat tuuheita. Tällaisesta kuusesta tulee ihanan jouluinen tuoksu, sanoo Irmeli Karvonen.

Kuusikauppa on tärkeä harrastus Karvosen perheelle

– Eikö olekin kaunis. Tuuhea, kauniin vihreä. Tällainen kuusi tuo mukavan tuoksun kotiin, sanoo nummelalainen Irmeli Karvonen ja näyttää Ojakkalassa kasvatettua metsäkuusta.

Joulu koostuu usein perinteistä. Yksi vihtiläinen perinne on Asemantien varressa, entisen funkkishuoltoaseman tontin laidalla oleva Karvosen perheen joulukuusimyynti.

– Tämä on 28. vuosi, kun meidän perheemme myy kuusia. Tämä on harrastus, elämäntapa ja tärkeä osa meidän jouluperinteitä.

– Kuusikauppa tuo meille joulun tunnelmaa. On mukavaa, kun asiakkaat palaavat vuosi vuoden jälkeen vaihtamaan kuulumisia ja ostamaan uuden kuusen. Laadukkailla kuusilla ja palvelulla luomme joulumieltä, toteaa Irmeli Karvonen.

Kuusikauppa alkoi vuonna 1993

Irmelin poika Vesa Karvonen sytytti kipinän kuusikauppaan koko perheelle vuonna 1993.

– Vesa katsoi papan metsää Ojakkalassa ja havaitsi metsässä olevan paljon joulukuusiksi sopivia puita. Vesa kysyi papaltaan, voisiko hän ottaa metsästä kuusia ja mennä myymään niitä ihmisille. Pappa vastasi traktrorin olevan tallissa, anna mennä.

Sen jälkeen Irmelin mies ja Vesan isä Jukka Karvonen innostui kuusikaupasta. Hän hankki viljeltyjä kuusia kasvattajilta, ja myi niitä vihtiläisille. Monille vihtiläisille tutuksi tullut kuusikauppias Jukka Karvonen menehtyi syöpään kolme vuotta sitten.

– Nyt Vesa kasvattaa Ojakkalassa ja Karjalohjalla kuusia. Minä autan Vesaa kuusen myynnissä, kertoo Irmeli.

Hänet monet vihtiläiset muistavat Pilkkukujan K-kaupan, ensin Henrikin ja sitten muilla nimillä toimineen ruokakaupan, palvelualttiina, aina ystävällisenä kassana.

Lue lisää tiistain 22.12. Luoteis-Uusimaasta!

Nummelan kirkkosalissa soivat nyt uudet urut

Uudet urut on sijoitettu Nummelan kirkkosalin takanurkkaan, urut tekevät kirkkosalista aiempaa juhlavamman. Urkujen sijoittelussa on myös otettu huomioon se, että nyt kuorot mahtuvat hyvin laulamaan alttarille. Toimitusjohtaja Heikki Autio Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:stä sovitti urkujen ääntä tiistaina Nummelan kirkkosaliin sopivaksi.

Nummelan kirkkosalissa on kuluvalla viikolla asennettu uusia urkuja. Ensi viikosta lähtien uudet urut ovat käyttökunnossa seurakunnan kirkollisissa toimituksissa ja muissa tapahtumissa.

– Nummelan kirkkosalissa oli vuodesta 2006 lähtien digitaaliset sähköurut. Sen sointi ei tyydyttänyt seurakuntalaisia, sähköinen sointi ei tukenut oikealla tavalla tilaisuuksia. Uusien urkujen hankintaa mietittiin pidemmän aikaa. Uudet urut ovat kuitenkin arvokkaita, eikä seurakunnan taloustilanne ole mahdollistanut aiemmin urkuhankintaa, kertoo seurakunnan johtava kanttori Kaisa-Leena Hannikainen.

Hän oli puhunut Nummelan kirkkosalin urkutilanteesta Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n toimitusjohtajalle Heikki Autiolle.

– Hän otti minuun yhteyttä, ja kertoi Tuusulan seurakunnan myyvän purettavan Jokelan kirkon urut. Urut ovat Veikko Virtanen Oy:n rakentamat ja ne ovat hyvässä kunnossa. Urut palvelevat seurakuntalaisia vuosikymmeniä. Kirkkoneuvoston yksimielisellä päätöksellä Vihdin seurakunta päätti hankkia Jokelan kirkosta urut Nummelaan.

Lue lisää torstain 17.12. Luoteis-Uusimaasta!

Paikallislehti Luoteis-Uusimaan omistaja vaihtuu helmikuussa

Lehden ilmestyminen jatkuu normaalisti

Paikallislehti Luoteis-Uusimaa siirtyy uudelle omistajalle.

– Karprint Oy keskittyy aikakauslehtien kustantamiseen, ja Karprintin paikallislehdet siirtyvät nyt suurempien harteiden sekä tehokkaamman ja suuremman yhtiön, Keskisuomalaisen, omistukseen.

– Mediakenttä keskittyy edelleen ja tehokkuusvaatimukset ovat viime vuosina entisestään tiukentuneet, ja muuttaneet lehtimarkkinat, siinä olennaisimmat perusteet muutokselle, sanoo Karprint Oy:n toimitusjohtaja Juha Ahola.

Lehteä alkaa helmikuun alusta julkaista kustannusyhtiö Keskisuomalainen, joka on tullut tutuksi toimijaksi Etelä- Suomessa viime vuosina. Se hankki omistukseensa muun muassa Suomen lehtiyhtymän muutamia vuosia sitten, jonka mukana sen omistukseen siirtyi muassa Länsi-Uusimaa Oy.

Luoteis-Uusimaa on ollut Karprint Oy:n kustannettavana vuodesta 1977. Vuosina 1982-2001 Luoteis-Uusimaa ilmestyi kolmasti viikossa. Se on perustettu vuonna 1952.

Samassa yhteydessä Keskisuomalaiselle siirtyvät myös Karprint Oy:n muut paikallislehdet, Karkkilan Tienoo ja Lopen lehti sekä Helsingin kaupunginosalehdet Kallio lehti, Munkin seutu sekä Rööperin lehti.

– Karprintiltä hankittu mediakokonaisuus on luontainen jatkumo Mediatalo Keskisuomalaisen kasvussa. Kaupassa konserniin siirtyvät paikallis- ja kaupunkilehdet ovat lukijoidensa arvostamia medioita ja sopivat erinomaisesti kasvavaan mediaperheeseen, sanoo Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi.

– Karkkilan Tienoo ja Luoteis-Uusimaa täydentävät erinomaisesti tarjontaamme läntisellä Uudellamaalla ja muodostavat vahvan lukija- ja talouspeiton yhdessä Sanomalehti Länsi-Uusimaan ja kaupunkilehti Vihdin Uutisten kanssa. Meillä ei ole ollut julkaisuliiketoimintaa Karkkilassa – kaupan myötä vahvistamme asemaamme Uudenmaan johtavana paikallismediana. Lopen Lehti puolestaan täydentää hyvin tarjontaamme Kanta-Hämeessä Riihimäen seudulla ja saamme varmasti synergiahyötyjä yhteistyöstä sanomalehti Aamupostin kanssa, sanoo Keskisuomalaisen omistaman Etelä-Suomen Median paikallisjohtaja ja Helsingin Uutisten  päätoimittaja Karri Kannala.

– Helsingin kaupunginosalehdet puolestaan istuvat osaksi Etelä-Suomen Median uutta kaupunkilehtistrategiaa, Kannala näkee.

Liiketoimintakaupan mukana siirtyy kahdeksan työntekijää Etelä-Suomen Mediaan vanhoina työntekijöinä. Lehtien ilmestyminen jatkuu normaalisti ja siirtyy 1.2.2021 osaksi Etelä-Suomen Median julkaisuliiketoimintaa.

– Historiaa voi ymmärtää laajemmin jossittelemalla

Nummelalainen Joakim Ståhlstedt on tubettajanimeltään Althi. Hänen YouTube-kanavansa löytyy, kun googlaa nimellä ’’Althi – Vaihtoehtoista historiaa’’.

Tubettaja Joakim Ståhlstedtin videoissa seikkailee myös vihtiläislähtöinen Kinnaslampi-suku

– Historiaa ymmärtää monesti laajemmin, jos jossittelee.

Näin tuumii nummelalainen tubettaja Joakim Ståhlstedt (27).

Joakim on kolmisen vuotta tehnyt videoita Althi – Vaihtoehtoista historiaa -kanavalleen YouTubeen.

Videoita syntyy ainakin yksi viikossa.

– Tilaajia on nyt noin 200, ja kiva olisi sada lisääkin, Joakim sanoo.

Tämä haastattelukin on katsottavissa ja kuunneltavissa hänen kanavallaan. Se tehtiin etänä Zoom-sovelluksessa 4.12., ja Joakim tallensi sen.

Kiinnostuin historiasta erittäin paljon

– Peruskoulun  kahdeksannella luokalla kiinnostuin historiasta erittäin paljon; Kuoppiksella oli hyvä opetus, sanoo Joakim, tubettajanimeltään Althi.

– Mietin 15–16-vuotiaana, että mitä jos tutkisi historiaa jossittelun kautta. Samoihin aikoihin astuin älypuhelinaikaan ja aloin tehdä hassutteluvideoita. Sitten hoksasin, että voisin yhdistää videot ja kiinnostukseni historiaan jossittelun kautta.

Lue lisää torstain 10.12. Luoteis-Uusimaasta!

Eläintenhoitajan ammattitutkinnosta paljon hyötyä omien eläinten kanssa

9-vuotias Remu (vas) on Johanna Rummukaisen ensimmäinen koira, jonka kanssa hän on mukana myös kaverikoiratoiminnassa. Koronan vuoksi tämän vuoden visiitit palvelutaloissa ja tapahtumissa ovat olleet katkolla. Lola on 3-vuotias shetlanninlammaskoira.

Kaksi koiraa, kissa ja gerbiilit elävät sopuisaa arkea samassa taloudessa

Nummelalainen Johanna Rummukainen (28) on rakastanut kaikenlaisia eläimiä pienestä lapsesta asti. Lapsuudenkotiin ei eläimiä voinut ottaa äidin allergioiden vuoksi. Niinpä hän kertoi tomerasti ottavansa isona ainakin sata eläintä. Ihan sataa eläintä hänellä ei tänä päivänä ole, mutta vuosien varrella on ollut esimerkiksi useampi koira.

Koiria, kissa ja gerbiilit

Tällä hetkellä kotona Hiidenrannassa asuu ihmisten lisäksi kaksi koiraa, kaksi gerbiiliä ja kissa. Koirista sekarotuinen Remu on 9-vuotias ja Lola 3-vuotias. Shetlanninlammaskoira Lola sai keväällä viisi pentua, jotka asuvat jo omissa kodeissa. Perheen Helmi-kissa on yksivuotias.

Lue lisää torstain 3.12. Luoteis-Uusimaasta!

– Tämä on juhlahetki ja mukava yllätys

– Onhan tämä mukava yllätys! Aika harvoin käyn parturissa, kertoi nummelalainen veteraani Hannes Tuovinen (96) parturi-kampaaja Tea Salmisen käsittelyssä.

Hiusateljé tempaisi: laittoi veteraanien hiukset kuntoon

Nummelan Linjaportissa toimiva Hiusateljé Monica Heiskari henkilökuntineen tempaisi vihtiläisten veteraanien hyväksi tiistaina ja keskiviikkona.

Hiusateljé tarjosi veteraaneille ja veteraanien leskille maksuttoman hiusten pesu-, leikkuu- ja kampauspalvelun, turvallisesti normaalin aukioloajan ulkopuolella.

Iäkkäistä veteraaneista ja leskistä yhteensä seitsemän otti tarjouksen vastaan. Kaikki saivat mukaansa myös tuotepussukan.

Hyvin harvoin käymme parturissa

Veteraanit Hannes Tuovinen (96) ja Jouko Haasto (95) kertoivat, että parturissa tulee käytyä hyvin harvoin.

– Tämä on juhlahetki! Saa olla kiitollinen, että näin hyvää huolta pidetään. Ehkä puolen vuoden välein käyn parturissa. Tarvittaessa vaimo siivoaa niskat, kertoi Haasto.

Tuovinen kertoi saavansa hiusten kanssa apua perhepiiristä.

– Poika huomaa, kun tukka kasvaa liian pitkäksi.

– Onhan tämä yllätys! Alkuvuonna armeija kutsui ammuntaan ja loppuvuonna tuli tämä. Mukavia yllätyksiä!

Itsenäisyyspäivä on tänä vuonna hiljainen, mutta Tuovinen arveli, että ainakin sankarihaudoilla käydään.

Lue lisää torstain 26.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Avustan kansanedustajaa kaikissa mahdollisissa asioissa

Merkittävä osa avustajan työstä menee yhteydenpitoon kansalaisten ja kansanedustajan välillä. Myös kansanedustajan kiireisen kalenterin pitäminen ajantasalla on avustajan keskeisiä tehtäviä. – Päivät menevät pitkälti sähköpostin setvimiseen. Kansanedustajat saavat paljon yhteydenottoja päivittäin. Osa yhteydenotoista on niin sanottuja massaviestejä, mutta paljon tulee myös henkilökohtaisia yhteydenottoja, kertoo Terhi Mattila.

Terhi Mattila hakeutui Kuoppanummen koululta töihin eduskuntaan kansanedustajan avustajaksi

– Työ eduskunnassa on mielenkiintoista. Olen oppinut yhteiskunnallisista asioista eduskunnassa reilussa vuodessa enemmän kuin mitä olen aiemmalla työurallani oppinut yhteensä, sanoo Oinasjoella perheineen asuva Terhi Mattila. Vihdin kunnanvaltuutettu työskentelee perussuomalaisten kansanedustajan, lohjalaisen, Riikka Slunga-Poutsalon avustajana.

Vantaalta kotoisin oleva, Vihdissä vuodesta 2002 lähtien asunut Mattila (48) on työskennellyt aiemmin markkinointi- ja asiakaspalvelutehtävissä muun muassa Radiolinjalla ja Sanoma Magazines Finlandilla, sen jälkeen hän oli kymmenen vuotta töissä Kuoppanummen koululla, jossa hän vastasi koulu- ja iltapäiväohjaajien esimiehenä ohjaajien toiminnasta.

Työpaikan vaihdos Kuoppanummen koululta eduskuntaan sai alkunsa Mattilan pohdinnoista.

– Alkuvuodesta 2019 mieleeni hiipi ajatus siitä, että olen puristanut kaiken osaamiseni työhöni koululla. Työyhteisö koululla oli aivan ihana, mutta silti tuntui etten pysty enää enempää antamaan työhöni. Näistä pohdinnoista syntyi ajatus kokeilla jotakin uutta, hän kertoo.

– Olin jo kymmenen vuotta aiemmin tehnyt alan vaihdon, kun siirryin liike-elämän palveluksesta koulumaailmaan. Tiesin, että alaa voi vaihtaa.

Lue lisää torstain 19.11. Luoteis-Uusimaasta!

Huumausaineiden käyttörikokset kaksinkertaistuivat Vihdissä

– Poliisin tietoon tulevien huumausainerikosten kasvu, kouluterveyskyselyt sekä Vihdissä tehdyt jätevesiseulonnat kertovat huumeiden käytön yleistymisestä, sanoo Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jani Borenius.

Erityisesti Vihdissä huolettaa nuorten huumausaineiden käytön yleistyminen

Huumeiden käytön yleistyminen näkyy poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten kasvuna. Poliisin juuri julkaisemat tiedot tammi-syyskuulta kertovat, että  poliisin tietoon tuli 102 huumausaineen käyttörikosta, kun viime vuonna niitä tuli yhdeksän kuukauden aikana tietoon 66. Käyttörikosten määrä siis kaksinkertaistui.

Huumausainerikosten määrä kasvoi kahdeksastatoista kahteenkymmeneen rikokseen. Törkeitä huumausainerikoksia Vihdissä ei ole tänä vuonna havaittu lainkaan.

– Poliisin tietoon tulevat huumausainerikokset eivät kerro koko totuutta huumeiden käytön laajuudesta. Huumausainerikokset ovat niin sanottua piilorikollisuutta, eli usein poliisin tietoon tulleiden rikosten määrään vaikuttaa se, paljonko huumetutkintoihin on voitu käyttää resursseja, sanoo Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi.

– Huumerikostilastot kertovat osan huumausaineiden käytön yleisyydestä, mutta luotettavampia mittareita ovat anonyymisti laajalla otannalla tehtävät kouluterveyskyselyt sekä THL:n tekemä jätevesiseulonta, toteaa vanhempi konstaapeli Jani Borenius.

Lue lisää torstain 12.11. Luoteis-Uusimaasta!