– Hapanjuurileipurin ei sovi olla hätäinen

Helena Lähteilä työskenteli aiemmin luonnonkosmetiikan markkinoinnin parissa. Doctor Hauchka on hyvin tunnettu, laadukas kosmetiikkamerkki. Lähteilä kaipasi kuitenkin muutosta elämäänsä. Leipurin opinnot mahdollistivat kaivatun muutoksen.

Helmi Bakery Kirkonkylässä leipoo leivät hapanjuureen

Kaksi leipuri-kondiittori opiskelijaa tutustui Espoon Omnian aikuisopinnoissa. Kiinnostus hapanjuurileivontaan yhdisti opiskelijat ja rohkaisi heitä toteuttamaan haaveen omasta leipomosta kotiseudulla.

Lohjalainen Helena Lähteilä (38) ja vihtiläinen Mirkka Ahonala (39) perustivat Helmi Bakeryn Vihdin kirkonkylässä sijaitsevan vanhan päiväkodin tyhjillään olevaan keittiöön syksyllä.

Leipomossa suoramyyntipäivät

Leipomossa käsityönä valmistuvia hapanjuurileipiä saa uunituoreina Vihdin kirkonkylän K-Supermarketista keskiviikkoisin ja perjantaisin. Samoina viikonpäivinä Kaartotiellä sijaitsevassa leipomossa on leipien suoramyyntipäivä.

Hapanjuureen leivottu leipä on maukasta, rapeaa. Hapanjuurileipä sopii usein niillekin, joille hiivaleivät aiheuttavat vatsanväänteitä. Hapanjuurieivän leipominnen on kuitenkin kärsivällisyyttä vaativa prosessi.

– Hapajuurileipuri ei saa olla hätäinen. Leivän leipomiseen kuuluu monia erilaisia vaiheita, Helena Lähteilä toteaa.

Lue lisää torstain 5.12. Luoteis-Uusimaasta!

Kulttuurista halutaan Vihdille elinvoiman ja hyvinvoinnin veturi

Vihdin kulttuuritoimijoille tehtiin kysely heidän toiveistaan. Kehitystoiveita on koottu sanapilveksi Vihdin uuteen kulttuurin kehittämisohjelmaan.
Vihti panostaa taloudellisesti kulttuuriin kolmanneksen Uudenmaan kuntien tasosta ja alle puolet koko maan keskiarvosta

Vuonna 2025 Vihti tunnetaan valtakunnallisesti monimuotoisesta, laadukkaasta ja osallistavasta kulttuurista. Kulttuuri on kunnalle ja kuntalaisille tärkeä elinvoima- ja hyvinvointiveturi. Nämä kaksi asiaa ovat visiona, tavoitetilana, määritelty uuteen Vihdin kulttuuripalveluiden kehittämissuunnitelmaan. Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta käsitteli suunnitelmaa keskiviikkoiltana Luoteis-Uusimaan mentyä painoon.

– Vihdin kunnan kulttuuripalveluiden tehtävä on vahvistaa vihtiläisten taiteen tuottajien toimintaedellytyksiä, lisätä kuntalaisten osallisuutta taiteeseen ja kulttuuriin sekä edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista, todetaan kehittämissuunnitelmassa.

Tilojen tarve

–  Suurin haaste kulttuuripalveluiden kehittymiselle Vihdin kunnassa on valtakunnallisella ja alueellisella tasolla keskiarvoa huomattavasti pienemmät taloudelliset resurssit. Kuntaliiton kustannusrakennevertailun mukaan Vihdin kulttuuripalvelujen kustannukset asukasta kohti ovat alle puolet koko maan keskiarvosta ja noin kolmannes Uudenmaan kuntien tasosta. Vihdin kulttuuripalvelujen omaan toimintaan varatut resurssit olivat 2019 talousarvion kulurakenteesta vain 0,91 prosenttia, toteaa Vihdin kulttuurituottaja Tommi Muhli.

– Kulttuuritoimijoille keväällä 2019 teetetyn kyselyn perusteella akuuteimpana tarpeena esille nousee toimivat tilat. Kulttuuritoimijat tarvitsevat moderneja, terveitä ja monikäyttöisiä tiloja ja alueita, joissa toimintaa ja palveluja voidaan toteuttaa joko kunnan itse tuottamana tai muiden järjestämänä; kulttuuritiloja, taiteilijoiden työ- ja esitystiloja, esiintymislavoja, tapahtuma-alueita, harjoitustiloja, kokoelma- ja näyttelytiloja sekä julkista taidetta, hän jatkaa.

Lue lisää torstain 28.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Täällä on tilaa tehdä asiat hyvin

Iiro Kankaansyrjä on toimitusjohtaja, Pekka Kankaansyrjä hallituksen puheenjohtaja ja Kapasity Oy:n perustaja. Perheyritys on kummallekin erittäin tärkeä, mutta työaikana he eivät ole isä ja poika.

35-vuotias Kapasity Oy muutti Nummelan Asemantielle ja aikoo pysyä pitkään

– Muutto Nummelaan oli iso juttu, mutta ei kaduta yhtään: täällä on tilaa tehdä asiat mahdollisimman hyvin. Kasvu ei ole pääasia vaan tulee sivutuotteena, sanovat Kapasity Oy:n toimitusjohtaja Iiro Kankaansyrjä ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Kankaansyrjä.

Kapasity on erikoistunut jätehuoltolaitteiden ja -kokonaisuuksien suunnitteluun, valmistukseen ja myyntiin. Nummelan Asemantiellä Kapasityn tuotanto käynnistyi maaliskuussa.

– Muuttaessamme meitä oli 13, ja kuusi uutta on jo palkattu. Olemme tosi tyytyväisiä rekrytointeihimme. Moni pääkaupunkiseudulla työssä käyvä vaihtaa mielellään töihin kodin lähelle, Iiro Kankaansyrjä toteaa.

Kapasityn pitkän ajan suunnitelmissa on palkata väkeä jopa 20 henkilön verran.

Tehdaskiinteistö kuin lottovoitto

Kapasity muutti Nummelan Asemantielle Järvenpäästä, jossa sille tuli ahdasta. Järvenpään-kiinteistö on nyt tyhjillään, ja se yritetään myydä tai vuokrata.

Kapasityn perustaja Pekka Kankaansyrjä oli jo useamman vuoden etsinyt kiinteistöä, johon saisi mahtumaan yrityksen kaiken toiminnan. Sitten Nummelasta löytyi Komen omistama, tyhjillään ollut teollisuuskiinteistö, ja kaupat tehtiin.

– Tämä on meille kuin lottovoitto. Halliin mahtuvat siltanosturitkin, ja lisäksi on iso pintakäsittelyhalli. Asfaltoidut alueet ovat riittävän suuret, ja ajoneuvoyhdistelmät pääsevät ajamaan hallin ympäri, Pekka kuvailee.

Järvenpäästä tuotiin Nummelaan 30 täysperävaunullista tavaraa. Muuton haittapuolena oli, että Kapasityn tuotanto oli seis noin kaksi kuukautta.

– Se oli iso kustannus. Onneksi meillä on myös maahantuontia, mikä helpotti taloutta, lisää Iiro.

Lue lisää tiistain 19.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Olemme oppineet elämään hetkessä

Jorma Jylhäkosken ja Piia Pöntisen, pian 2 vuotta täyttävä Edvin on peruspositiivinen lapsi, jolla on hymy herkässä.

Vihdin kirkonkylässä asuvien Jorma Jylhäkosken (48) ja Piia Pöntisen (40) omakotitalon tilavassa olohuoneessa on menossa touhukas hyörinä ja pyörinä. Juuri seisomaan oppinut, pian 2-vuotias Edvin seisoo tasapainoillen paikoillaan katse kohdistettuna eteenpäin, kädet vauhtia eteenpäinmenoa varten ottamassa.

– Tämä on meillä ihan tuore, juuri opittu taito, sanoo isä ylpeästi parin ensimmäistä yhteistä lasta hellästi katsoen. Meillä mitään ei Edvinin kohdalla pidetä itsestäänselvyytenä. Kaikki sellaiset taidot, joita yleensä pidetään lapsilla normaalina kehityksenä, ovat meille suuria ilonaiheita, Jorma Jylhäkoski jatkaa.

Sopeutumis-valmennuksesta tietoa

Edvin syntyi Lohjan sairaalassa Mauno Koiviston syntymäpäivänä 25.11. Hän syntyi viisi viikkoa ennenaikaisesti, painaen kaksi ja puoli kiloa.

– Kaikki näytti aluksi olevan hyvin. Muutaman tunnin päästä lääkäri tuli kertomaan, että heillä on epäily Downin oireyhtymästä. Tietysti tällainen tieto säikäytti ja pelottikin ensin. Ultraäänitutkimukset eivät olleet paljastaneet mitään tämän suuntaista, Piia kertoo.

– Alusta saakka olemme nauttineet pojastamme juuri sellaisena kuin hän on. Kävimme sopeutumisvalmennuksen Oulussa ja tapasimme siellä samanlaisia perheitä ympäri Suomea. Valmennus antoi todella paljon tietoa, Jorma toteaa.

Lue lisää tiistain 5.11. Luoteis-Uusimaasta!

Pitäjänneuvos ja Nummela-neuvos Simo Hirvelä vaikutti laajasti vihtiläisten arkeen

Simo Hirvelän läheisiä istui muisteluillassa eturivissä. Mukana olivat muun muassa hänen vaimonsa Liisa sekä pojat Timo ja Tero.

Simon päivän illassa muisteltiin maaliskuussa menehtynyttä monialaista vaikuttajaa

Nummelan alakoulun rehtorina vuosikymmenten ajan työtä tehnyt rehtori, pitäjänneuvos Simo Hirvelä poistui keskuudestamme maaliskuussa 2019.

Maanantai-iltana, Simon nimipäivänä, hänen arvokasta työtään Vihdin kuntapolitiikassa, urheilussa ja useiden järjestöjen parissa muistettiin Nummelan koulun liikuntasalissa järjestetyssä lämminhenkisessä, kaikille avoimessa tilaisuudessa.

Simon päivän ilta -nimisessä runo- ja musiikkitapahtumassa osallistujat saivat esitysten lisäksi muistella vapaasti Simo Hirvelää etualan lavalla. Yleisö toivoi tilaisuudesta jatkossa vuosittaista perinnettä. Tuoleja oli salissa 100 kappaletta ja ne täyttyivät lähes kaikki.

– Tyttäreni kummeja

Paikalla oli muun muassa useita Simo Hirvelän opettajakollegoita, jotka kävivät muistelemassa yhteisiä hetkiä yleisön edessä. Esimerkiksi Varpu Joenrinne kertoi tulleensa Nummelaan kouluun luokanopettajaksi vuonna 1974. Hän oli liikuntaan erikoistunut opettaja, jonka aloitteesta voimisteluseura Vihdin Naisvoimistelijat syntyi. Nykyisin seura on Vihti-Gym.

– Simo oli toiminnassa vahvasti mukana. Hän kävi muun muassa juontamassa voimisteluseuran tilaisuuksia. Kun ensimmäinen lapseni syntyi vuonna 1982 valitsin kummeiksi ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet elämääni syvästi. Simo ja hänen vaimonsa Liisa ovat tyttäreni Aulikin kummeja.

Perustamassa kuvataidekoulua

Simo Hirvelä teki näkyvästi työtä Vihdin Kuvataidekoulun eteen usean vuosikymmenen ajan.

– Hän oli perustamassa Vihdin kuvataidekoulua yhdessä paikallisten kuvataiteilijoiden kanssa vuonna 1987 ja hän toimi Vihdin Kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry:n johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1987-2016. Vuodesta 1997 alkaen Simo on ollut kuvataidekoulun kunniapuheenjohtaja, kertoi Vihdin Kuvataidekoulun perustajajäsen, taiteilija Kaiju Haanpää tilaisuudessa.

Lue lisää torstain 31.10. Luoteis-Uusimaasta!

Aasit ilahduttivat Kaarikeskuksen asukkaita

Aasit toivat hymyn asukkaiden huulille. Henkilökunta arveli, että vierailusta riittää jutunaihetta vielä pitkään. Kuva: Annina Kylmä

Carmen ja Ville nauttivat rauhassa porkkanoita

Carmen ja Ville ovat säkäkorkeudeltaan metrin korkuisia ja soveltuivat kompaktin kokonsa puolesta hyvin sisätiloissa tapahtuvaan kohtaamiseen.

Rapsutuksia ja porkkanoita

– Tapaaminen sujui oikein hyvin. Aasit olivat hieman ihmeissään ja järmettyivät tilanteessa paikalleen. Ne söivät kuitenkin tyytyväisinä porkkanaa ja olivat rauhallisesti paikoillaan rapsuteltavina ja halattavina, kertoo Annina Kylmä (31) At the ranch -tilalta.

– Olen pitkään miettinyt aasiavusteista toimintaa. Ne ovat helpompia käsitellä kuin hevoset. Niillä ei ole samanlaista pakoviettiä, kuin hevosilla on. Ne ovat myös pienen kokonsa puolesta soveltuvampia tällaiseen toimintaan.

Aasiavusteista toimintaa

Annina Kylmä on käynyt sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kurssin, jonka oppeja voi soveltaa hyvin aasiavusteisessa toiminnassa. Hänellä on miehensä Teemun kanssa Jokikunnan tilalla kahden aasin lisäksi kuusi hevosta, joista kolme on hänen omiaan. Annina on itse ratsastanut lapsesta lähtien.

Lue lisää torstain 24.10. Luoteis-Uusimaasta!

Hiljaisessa discossa nautittiin musiikista kuulokkeilla

Nummelan kirjastossa pidetty ”hiljainen disco” houkutti paikalle noin 150 henkeä. Kuva: Vihdin kulttuuripalvelut

Kirjastossa pidetyssä discossa kävi 150 vierailijaa

Vihdin pääkirjaston tiloissa Nummelassa pidettiin tiistaina ”hiljainen disco” jonka DJ:nä toimi YleX:n Uuden musiikin X –ohjelmasta tuttu Ida Karimaa.

”Hiljaisessa discossa” musiikki soitettiin osallistujille langattomien kuulokkeiden välityksellä, jolloin ympäristö ei häiriintynyt soitettavan musiikin voimakkuudesta.

150 vierailijaa mukana

– Yleisö koostui enimmäkseen lapsiperheistä, mikä vähän yllätti. Discossa kävi noin 150 vierailijaa. Tämä on mielestäni tosi hyvä määrä tällaiselle uudelle kokeilulle.

– Aina tietysti toivoisi, että olisi enemmänkin väkeä. Yhdessä vaiheessa discoa meidän kuulokkeet oli kaikki käytössä ja omiakin kuulokkeita samanaikaisesti parikymmentä kuulolla, kulttuurituottaja Tommi Muhli Vihdin kunnasta kertoo.

Tanssia hyllyjen välissä

– Saimme todella positiivista palautetta päivän ohjelmasta ja toivottavasti seuraaviin tapahtumiin löytää sitten taas enemmän väkeä. Oma tavoitteeni, että näkisin ihmisiä tanssimassa kirjaston hyllyjen välissä, täyttyi, Tommi Muhli jatkaa iloisena. -to

Karhun elämää, vielä kerran

Ville Kela, Anssi Kela, Petri Prauda ja Antti Nieminen soittavat jälleen yhdessä Pekka ja Susi -yhtyeessä. Bändi palaa lokakuun lopussa esiintymislavalle Espoon Louhisalissa.

Sattumalla on osansa siinä, että Tapiolan Louhisalissa lokakuun lopussa kuullaan vihtiläisen Pekka ja Susi yhtyeen radiohitiksi noussut Karhun elämää vielä kerran. Sattuma johti siihen, että viime ja kuluvalla viikolla laulaja ja basisti Anssi Kela, rumpali Ville Kela, kosketinsoittaja Antti Nieminen ja kitaristi Petri Prauda ovat harjoituksissa palanneet 1990-luvun tunnelmiin.

Pekka ja Susi lopetti toiminnan tammikuussa 1999. Reilut kaksi vuotta myöhemmin Anssi Kela julkaisi soolouransa ensimmäisen levyn, Nummela, josta tuli valtaisa menestys.

– Pekka ja Suden esiintyminen tuli tilaustyönä. Keikkaa ei ollut suunnitelmissa, kunnes minulle soitettiin Espoon kulttuurikeskuksesta. He kysyivät kiinnostustani keikkaan, jossa esittäisin lauluja ajalta ennen Nummela-levyä, kertoo Anssi Kela.

– Sitten tuli mieleen, että jos pyydetään Pekka ja Suden aikaisia lauluja, miksi en esittäisi niitä bändin kanssa. Olin yhteydessä kaikkiin yhtyeen jäseniin ja kaikki olivat myöntyväisiä ajatukselle yhdestä keikasta.

Tänä vuonna tuli kuluneeksi 25 vuotta Pekka ja Suden rockin Suomen mestaruuden jälkeen julkaisemasta ensimmäisestä levystä. Levyltä lohkaistusta singlestä Karhun elämää kasvoi radiohitti.

– Itse asiassa tajusimme tämän asian vasta sen jälkeen, kun keikasta oli sovittu, naurahtaa Anssi Kela.

Juuret vahvasti Vihdissä

Pekka ja Suden paluu on monille vihtiläisille tunteikas asia, niin vahvasti yhtyeen juuret ovat vihtiläisessä maaperässä. Yhtye aloitti nimellä Yhdeksäs hetki vuonna 1986. Kuten niin monen muunkin yhtyeen tarina on saanut alkunsa, kyseessä oli kavereiden halu soittaa yhdessä.

Historian kirjat kertovat, että yhtye soitti ensimmäisen keikkansa Nummelan seurakuntakeskuksessa 25.10.1986 ja laulajana vieraili Mikko Kuustonen.

Yhtyeen tyyli oli kitarapoppia ja sanoitukset olivat kristillistä sanomaa.

Jo 1980-luvun loppupuolella yhtyeen sointi on raskaampi ja lopulta siihen sekoitettiin muun muassa funkia.

– Aloitimme soittamisen yhteiskoulun musiikkiluokassa. Isäni oli tuolloin yhteiskoulun rehtori, joten soittopaikka järjestyi, hymyilee Petri Prauda.

Lue lisää torstain 10.10. Luoteis-Uusimaasta!

– Kuorot ovat työni suola ja iso ilonaihe

Piritat-tyttökuoro on kanttori Ulla Eho-Saarion lempilapsi. – Suosittelen perheille kuoroa, sillä musiikkitunnit ovat kouluissa aika vähissä. Harrastus on maksuton, eikä seurakunnan jäsenyyttä kysytä, kannustaa Ulla.

Ulla Eho-Saario on Vihdin seurakunnan pitkäaikainen kanttori

– Kuorot ovat työni suola ja ilonaihe, sanoo Vihdin seurakunnan pitkäaikainen kanttori Ulla Eho-Saario.

Hän johtaa 45 vuotta toiminutta Piritat-tyttökuoroa sekä 10 vuotta toimineita Reserviläiskuoroa ja Päiväkuoroa. Neljäntenä on Junnukuoro, joka tänä syksynä yhdistyy Pirittoihin.

Monipuolinen kanttoritiimi

Ullalle tulee ensi vapunpäivänä täyteen 30 vuotta Vihdin seurakunnan kanttorina.

– Masa on ollut esikuvani, hän sanoo viitaten jo eläköityneeseen kanttoriin, musiikkineuvos Martti Kilpeläiseen.

– Hänellä on kyky puhua hankaliakin asioita hauskasti, hyvällä tavalla. Piken (eläköitynyt kanttori Pirkko Kela) ja Masan kanssa olen tehnyt pisimpään kanttoriyhteistyötä Vihdin seurakunnassa.

– Mekin olimme hyvin monipuolinen kanttoritiimi. Masa kasvatti pienestä puhallinryhmästä Vihdin Kapelli -orkesterin, joka oli parhaimmillaan sinfoniaorkesterin kokoinen. Minun silmissäni Kapelli on seurakunnan musiikkielämän kirkkain tähti, ja heti sen jälkeen tulee Piritat-kuoro, sanoo Ulla Eho-Saario.

Lue lisää torstain 3.10. Luoteis-Uusimaasta!

EU-maatalousministerit Tervalammen metsässä

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä isännöi EU-maatalousministerikokouksen Vihdin-vierailuja. Tervalammen metsässä Lepän vierellä Puolan maatalousministeri Jan Krzysztof Ardanowski. – Kuva Suomen EU-puheenjohtajakauden viralliselta Flickr-tililtä.

Yli 100-henkinen delegaatio kahvitteli ja tapasi toimittajia Palojärven Rusthollissa

EU-maiden maatalousministerit tutustuivat suomalaiseen kestävään metsänhoitoon Vihdissä maanantaina. Isäntinä olivat Palojärven perhe ja Metsä Group.

Vieraat vietiin Tervalammelle metsään, jonka omistaa Palojärven perheen Metsäyhtymä Kurjenmaa.

Harvennushakkuuta, uudistamista ja taimikonhoitoa

Yli 100-henkinen ministeridelegaatio näki ja kuuli, miten metsiä hoidetaan Suomessa ja miten hyvällä metsänhoidolla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Kolmella ”rastilla” esiteltiin harvennushakkuuta, metsän uudistamista ja taimikonhoitoa. EU-ministerit näkivät moton ja ajokoneen työssään, kolme vuotta sitten istutetun uudistusalan, miten metsää istutetaan ja miten metsuri hoitaa taimikkoa.

Metsässä oltiin puolisentoista tuntia ja käytiin keskusteluja. Kiinnostuneilla vierailla oli paljon kysymyksiä.

Kasvava metsä on aina hiilinielu

Keskustelu jatkui puolentoista tunnin ajan Palojärven Rusthollissa, jonne saapui noin 40 akkreditoitunutta toimittajaa. Palajärventien liikenne oli poikki vierailun ajan.

Turvatoimet olivat muutenkin järeät.

– Paljon järjestelyjä se vaati, mutta vierailu oli meidän mielestämme onnistunut ja hieno tapahtuma, myös kunnia meille metsänomistajille, sanoo Martti Palojärvi.

– Kasvava metsä on aina hiilinielu, yleensä metsän jatkojalostekin. Tavoitteena on muovin ja kaivannaisten korvaaminen metsätuotteilla.

– Olen ylpeä, että Suomen metsänhoito on päässyt näin pitkälle, kiitos järjestäytyneen metsänhoidon.

Martti Palojärvi sai ministerivieraat hymyilemään lausahtamalla: ”Let’s make forests of the world great again”.

Lue lisää torstain 26.9. Luoteis-Uusimaasta!