Helsingistä maaseudun rauhaan Jokikunnalle

Ari-Pekka Miettinen on tuore jokikuntalainen. Hän asui Helsingissä kymmenen vuotta, kunnes kaipuu maaseudulle toi hänet Vihtiin.
Maaseudun kulttuuri teatteri-ilmaisun ohjaajan sydäntä lähellä

Jokikuntalainen Ari-Pekka Miettinen (32) on tuore vihtiläinen. Hän muutti Jokikunnalle lokakuussa, kun kaipuu maaseudulle Helsingin hektisyydestä kävi ylitsepääsemättömäksi. Joensuusta, Hammaslahden kylästä kotoisin oleva Miettinen ehti asua Helsingissä kymmenen vuotta ennen Jokikunnalle muuttoaan.

Helsingissä liikaa ärsykkeitä

– Koin, että Helsingissä on liikaa ärsykkeitä. En enää erottanut mitä haluan ja kaipasin maaseudun rauhaan. Ystäväni asuu Nummelassa ja hänen kauttaan tutustuin Jokikuntaan, josta löysin myytävänä olevan metsäpirtin. Tein päätöksen Jokikunnalle muuttamisesta ripeästi ja sitten kaikki tapahtuikin todella nopeasti.

– Viihdyn Jokikunnalla erittäin hyvin. Olen kylätoimikunnan hallituksen tuore jäsen ja toivon toiminnan kautta tutustuvani Jokikuntaan ja jokikuntalaisiin entistä paremmin.

Maaseudun kulttuuri tärkeää

Ari-Pekka Miettinen on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja.

– Maaseudun kulttuurin elävöittäminen on sydäntäni lähellä. Miksi ihmeessä kaikkien kulttuurialalla työskentelevien pitäisi toimia ruuhkaisessa Helsingissä, Miettinen kysyy.

Hänellä onkin jo valmisteilla ensimmäinen kulttuuriprojekti Vihtiin:

– 5.5. toteutan yhteisötaiteellisen projektin Jokikunnalla. Karjakkokulkue kulkee ensin pitkin Jokikunnan kylänraittia. Tämän jälkeen kulkue kuljetetaan Vihdin kirkonkylään, jossa kulkue jatkaa matkaansa.

Lue lisää torstain 22.2. Luoteis-Uusimaasta!

Rattiin 16-vuotiaana nimismiehen luvalla

Nummelalainen Pentti Virta kuntoilee rollaattorillaan tupakeittiönsä päästä päähän monta kertaa päivässä. Ikkunasta on mukava katsella ihmisiä ja autoja.
Pentti Virta teki elämäntyönsä autoilijana ja turistibussin kuljettajana

– Kyllä Nummela on muuttunut niin paljon, ettei ole tosikaan! Mutta en voi moittia, hyvä asuinpaikka tämä on, sanoo Pentti Virta. Hän on tehnyt elämäntyönsä autoilijana ja linja-autonkuljettajana, pitkään turistibussin ratissa.

– Mukavaa on omasta ikkunasta seurata ihmisten ja autojen hyörinää.

Pentin arkea helpottaa suuresti se, että tytär Raija Flinkman ja vävy Aimo Flinkman asuvat samassa talossa paria kerrosta ylempänä.

Vanhemmat veljet joutuivat sotaan

Pentti kävi kaksi vuotta pikkukoulua Nummelan kansakoulussa, mutta talvisota 1939-40 katkaisi koulutien. Jatkosodan ajoista 1941-44 Pentillä on paljon muistoja.

– Kymmenen vuotta vanhempi veljeni oli sodassa viisi vuotta. Keskimmäinenkin veli joutui sotaan 17-vuotiaana, mutta haavoittui melkein heti. Kun minulla olisi ollut edessä syyniin meno, tuli rauha.

Pentin isäkin joutui syyniin jatkosodan lopulla, mutta hän ei kelvannut, koska oli ollut punakaartissa sisällissodassa 1918.

Sisällissodasta ei kotona puhuttu

– Isä oli ollut punakaartilaisten kanssa Nummelan Kalkkimäessä, jossa piti räjäyttää saksalaisten juna, mutta se ei tullutkaan tätä kautta, kertoo Pentti.

– Sisällissodan jälkeen Lönnqvistin isäntä oli saanut järjestettyä isän siihen jonoon, joka vietiin Katajanokalle. Se ei kuulemma ollut yhtä paha paikka kuin Suomenlinna tai Tammisaari. Vankilasta vapauduttuaan isä oli niin heikossa kunnossa, ettei päässyt yksin kotiin. Hän kumminkin parani ja hänestä tuli vahva mies, joka eli kuukautta vaille 80-vuotiaaksi. Sisällissodasta ei kotioloissa puhuttu.

– Jatkosodan lopulla isä sai jäädä talonmieheksi Päivölän virkistyskotiin, joka toimi tuolloin sotasairaalana. Päivölässä asui juutalaisperhe, jossa oli ikäiseni poika. Ystävystyimme, ja hän oli meillä kotona yötä, muttei yhtenä iltana tullutkaan. Polkupyöräkin jäi. Lähtikö perhe pakoon Ruotsiin, sillä samaan aikaan alettiin juutalaisia kasata, miettii Pentti Virta.

Lue koko juttu torstain 15.2. Luoteis-Uusimaasta!

Seppolan vanha urheilukenttä kunnostetaan ja Enäjärven saunarantaan uusi laituri

Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri sanoo, että teemahankkeiden ideana on antaa tukea pieniinkin kehittämiskohteisiin. Näin kylät saavat tukea pieniin parannuksiin, vaikkapa keittiökoneisiin, telttoihin tai AV-laitteisiin.
Ykkösakselilta tukea vihtiläisiin kylähankkeisiin

Ykkösakseli on myöntänyt viidelle Vihdin kylälle EU:n Leader-kehittämistukea. Enäjärven Jäähileet rakentaa uuden laiturin Enäjärven saunarantaan. Hankkeen kustannusarvio on  4 200 euroa.

Haimoon kyläyhdistys uudistaa verkkosivut sähköiseksi kylätaloksi, jossa mukana ovat kylän yhdistykset, historia, palvelut ja yritykset. Kustannusarvio on 6 510 euroa.

Selin kyläyhdistys uusii monitoimitalon käyttövesiputkiston ja hankkii kylmäkalusteita keittiöön. Kustannus arvio on 7 650 euroa.

Selin nuorisoseura kunnostaa Seppolan vanhan urheilukentän. Kustannusarvio on 4 080 euroa.

Vihtijärven kyläyhdistys kehittää verkkosivujaan ja kouluttaa niiden käyttöön ja sisällön tuotantoon. Lisäksi kylätalolle hankitaan defibrillaattori ja AV-laitteitta sekä tehdään pieniä korjauksia muun muassa akustiikkaan. Kustannukset yhteensä ovat 20 740 euroa.

Lähes 100 000 euroa

Ykkösakseli myönsi kaikkiaan lähes 100 000 euroa Leader-rahoitusta länsiuusmaalaisten kylien kehittämiseen. Kahdessa teemahankkeessa toteutetaan 27 erilaista toimenpidettä. Pikkuisen parempi kylä –teemahankkeessa kehitetään verkkopalveluja, kulttuuripolkuja ja tuetaan vesiensuojelua. Pienten investointien teemahanke tukee kylätalojen korjauksia ja varustelua, liikuntapaikkojen rakentamista ja välineiden hankintoja.

 – Ideana teemahankkeissa on, että pieniinkin kehittämiskohteisiin saa tukea. Nyt alarajana oli 500 – 1000 euron kustannus. Näin kylät saavat tukea pieniin parannuksiin, vaikkapa keittiökoneisiin, telttoihin tai AV-laitteisiin, kertoo toiminnanjohtaja Maarit Teuri.

– Saimme yhdeksän uutta hanketoimijaa. Kaikkiaan 24 yhdistystä on toteuttamassa erilaisia toimenpiteitä. Pienin toimenpide oli 800 euroa ja sillä järjestetään ensiapukoulutusta. Suurimmissa yli 10 000 euron toimenpiteissä korjataan kylätaloja.

Kahden teemahankkeen kustannusarviot ovat yhteensä 177 000 euroa. Kehittämistoimissa tuki on 80 prosenttia ja investoinneissa 50 prosenttia. Tukea yhdistyksille on luvassa 98 657 euroa. Talkootyötä hankkeissa tehdään 36 000 euron arvosta eli noin 2 400 tuntia.

Kulttuurista voi nauttia myös keskellä päivää

Pianisti Markus Haimelin ilahdutti tiistaina Cafe Casalenissa asiakkaita lounasmusiikilla.
Nummelan keskustassa pianomusiikkia, valaisin- ja valokuvanäyttely

Kulttuurista voi nauttia myös keskellä päivää. Esimerkiksi lounaan lomassa. Aina kulttuurin ei tarvitse  tarkoittaa iltamenoa vaan kulttuurihetken voi limittää arkeen piristävinä pirskahduksina.

Cafe Casalen tarjosi kulttuuria tiistaina keskellä päivää. Tiistaikulttuuria! -tapahtumassa soi lounasaikaan vivahteikas pianomusiikki, kun nummelalainen pianisti Markus Haimelin loihti tunnelmaa kahvilaan herkillä jazzstandardeilla, musikaalikappaleilla ja pop-musiikin sovituksilla.

Lounasaika hyvä kulttuurille

– Cafe Casalen sijaitsee niin keskeisellä paikalla Nummelaa, että koen aivan velvollisuudeksi tuoda tilaan erilaista kulttuuria ja toimintaa. Kaiken ei aina tarvitse tapahtua myöhään illalla. Meillä käy paljon väkeä kahvilassa  lounasaikaan ja tähän on hyvä yhdistää erilaisia tapahtumia, kertoi yrittäjä Inka Palmu.

Inka Palmu on jo aikaisemmin lanseerannut Joutselan torstai-klubin, jossa on ollut laadukkaita esiintyjiä. Konsertit alkavat hyvissä ajoin illalla ja lipun hintaan kuuluu iltapala.

Cafe Casalenissa on pidetty myös musiikkiesityksiä ja matinea-näytöksiä.

Lue lisää torstain 1.2. Lutarista!

30 kiloa lähti pois Cambridge Ohjelman avulla

Maija Idman (vas) ja Lea Lähdesmäki ovat tyytyväisiä painonpudottajia. Heidän tavoitteensa ovat erilaisia, joten he ovat myös Cambridge Ohjelmassa eri tasoilla.
Painonhallintavaihe vaikein – kontrolleissa hyvä käydä kaksi vuotta

Leena Niittynen on toiminut Cambridge valmentajana vuodesta 2010 lähtien. Koulutukseltaan hän on laillistettu ravitsemusterapeutti ja terveydenhuollon maisteri.

Leena Niittynen kertoo lähteneensä mukaan Cambridge Ohjelmaan saadakseen asiakkaille lisää vaihtoehtoja kilojen karistamiseen ja terveellisten elämäntapojen oppimiseen:

– Ohjelma on hyvä lisä ravitsemusneuvonnan oheen ja antaa asiakkaille valinnanvaraa muutosten tekemiseen.

Ohjelmassa eri tasoja

Haimoolainen Lea Lähdesmäki (34) ja huhmarilainen Maija Idman (34) ovat  pudottaneet painoaan Leenan ohjauksessa onnistuneesti.

Heidän tarpeensa painonpudotuksen suhteen ovat olleet erilaisia. Ohjelmassa on eri tasoja, joiden sisältö on vaihtelee. Ensimmäinen tapaaminen valmentajan kanssa on aina henkilökohtainen. Silloin käydään läpi henkilökohtaiset tavoitteet ja tarpeet.

Lue lisää torstain 25.1. Luoteis-Uusimaasta!

Kunta ja osuuskauppakin tukevat kesätyöllistymistä

Karkkilalainen Juha Lehtonen (oik.) valmistuu kokiksi Luksian Nummelan-yksiköstä maaliskuun tienoilla ja etsii kesätöitä, keikkaa ja vakituista paikkaa – kaikki käy. Ojakkalalainen Aleksi Georgakis opiskelee kokiksi toista vuotta, ja kesätöitä on jo tiedossa muulta alalta.
Viimeistään nyt kannattaa alkaa aktiivisesti hakea kesätöitä

Aktiivinen kesätöiden haku on aloitettava viimeistään nyt, sillä maaliskuussa on jo liian myöhäistä. Vihdissä kesätöitä tarjoavat esimerkiksi kaupan ala, teollisuus ja seurakunta.

Kesätyöpaikan löytäminen ei ole helppoa – etenkään alle 18-vuotiaille. Vihdin kunta tukee tänäkin vuonna nuorten työllistymistä kesätyösetelillä, joka on luvassa 150:lle vihtiläiselle 15 – 18-vuotiaalle. Nuoren pitää hankkia työpaikkansa itse, ja 300 euron arvoinen seteli maksetaan hänen vihtiläiselle työnantajalleen.

Myös Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:lla on oma S-Kesis -ohjelma 15 – 17-vuotiaille.

– Halusimme luoda tämän oman mallin, koska on erittäin tärkeää, että nuoret saavat työkokemusta ja tutustuvat työelämän sääntöihin jo alle 18-vuotiaina, sanoo SSO:n nummelalainen henkilöstöjohtaja Hanna Somersalo. – mkl

Lue lisää torstain 18.1. Luoteis-Uusimaasta!

Eduskuntavaaleissa todennäköisesti ehdolla kymmenkunta vihtiläistä

Oinasjoella asuva Eerikki Viljanen valittiin eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa. Hänen valintansa eduskuntaan ratkesi vasta tarkistuslaskennassa. Viljanen sai uusmaalaisilta 2 902 ääntä ja espoolainen Seppo Särkiniemi 2 874 ääntä. Vaali-iltana näytti, että Särkiniemestä tulee kansanedustaja. Mutta hänelle olikin kirjautunut toiseen ehdokkaan ääniä, virhe korjattiin tarkastuslautakunnassa.
Puolueet jo aloittaneet eduskuntavaaliehdokkaiden valintatyön

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään ensi vuoden huhtikuussa. Vihdissä puolueet ovat jo aloittaneet valmistautumisen vaaleihin. Parhaillaan kartoitetaan vaaliehdokkaita. Ehdolla eduskuntaan tullee eri puolueista olemaan yhteensä kymmenkunta vihtiläistä.

Kokoomuksella tilanne on sellainen, että ainakin nummelalainen kunnanvaltuutettu Tapio Karjalainen on ilmaissut halustaan asettua vaaleissa ehdolle.

– Kaikki yhdistykset kertovat muista mahdollisista ehdokkaista tämän kuun loppuun mennessä. Vihdin kokoomuskin pitää vielä ylimääräisen yleiskokouksen, jotta lain kirjain täyttyisi. Siis 31.1 mennessä piirin jäsenyhdistyksen on nimettävä yleisissä kokouksissa tai yhdistyksen hallituksessa yleisen kokouksen valtuuttamana jäsenäänestysehdokkaat, kertoo kokoomuksen Vihdin kunnallisjärjestön puheenjohtaja Anna-Leena Brännare.

– 8.2.2018 mennessä piirihallitukselle on toimitettava ilmoitus jäsenäänestykseen nimetyistä henkilöistä sekä allekirjoitetut ehdokassitoumukset. Jos nimistä ei päästä sopimukseen tai nimiä yhteenlaskettuna on enemmän kuin 35 koko piirin alueella, on ehdokasasettelusta käytävä jäsenäänestys. Jos vähemmän kuin 35 jatkuu ehdokaslistan valmistelu piirin syyskokoukseen saakka.

Brännaren mukaan ehdokkaan tulee olla ollut kuntavaaliehdokkaana 2017.

– Ehdollaan pitää olla ehdottomasti kokoomuslaisia arvoja noudattava ja luotettava kunnan luottamustehtävissä mielellään toimiva kuntalainen, joka sitoutuu täysillä tehtävään.

Brännaren mukaan vihtiläisellä ehdollaalla on realistinen mahdollisuus tulla valituksi eduskuntaan, jos vihtiläiset lähtevät täysin voimin yhden ehdokkaan taakse ja tämä saa ääniä myös muualta.

– Mahdollisuus on olemassa, mutta valituksi tuleminen vaatii paljon työtä.

Lue lisää torstain 11.1. Luoteis-Uusimaasta!

Uusi koulutalo katsoo järvelle päin

Vihdin yhteiskoulun uudisrakennus tulee vuonna 2007 valmistuneen osan (oikealla) viereen. Koulutalo katsoo Kirkkojärvelle päin: pääsisäänkäynti tulee järven puolelle. Työmaa-aidan takana näkyvät Hopearinne, kauempana kirkko ja mäen päällä viljamakasiini.
Kirkonkylän campuksen rakentaminen alkoi

Vihdin kunnan iso investointi, kirkonkylän campus, on rakenteilla. Parhaillaan tehdään maarakennustöitä sillä tontin osalla, johon nousee Vihdin yhteiskoulun uusi rakennus kirjasto- ja nuorisotiloineen. Koulutalo, johon tulee myös alakoulun tiloja, katsoo Kirkkojärvelle päin.

– Harvoin tehdään koulu noin hienolle paikalle, sanoo Vihdin kunnan tekninen ja ympäristöjohtaja Kari Setälä.

– Uusi koulu tarjoaa nykyaikaisen oppimisympäristön oppilaille ja opettajille.

– Koko campushanke parantaa kirkonkylän vetovoimaa ja toivottavasti vilkastuttaa myös tonttikauppaa. Se on myös koko Vihdin vetovoimatekijä ja liittyy keskeisesti Vihdin imagoon ja uuteen brändiin, Setälä näkee.

Liikuntahalli kilpailutetaan

Kirkonkylän campushanke on jaettu kolmeen osaan. Vihdin yhteiskoulun uudisrakennuksen pääurakoitsija on Oy Rakennuskultti Ab, joka rakensi myös Nummelanharjun koulun kakkosvaiheen Nummelassa.

Kirkonkylän campuksen liikuntahallin rakentaminen kilpailutetaan erikseen: kunta pyytää tarjoukset 18. huhtikuuta mennessä. Campuksen lähiliikuntapaikkakin kilpailutetaan erikseen syksyllä.

Koulutalo valmistuu siten, että se voidaan ottaa käyttöön elokuussa 2019.

– Sama on tavoitteena liikuntahallille, mutta sen aikataulu ja kustannusarvio tarkentuvat vielä urakkalaskennassa ja kilpailutuksessa, sanoo Kari Setälä. Liikuntahallia pidennettiin ja levennettiin uuden kunnanvaltuuston uudella päätöksellä.

– Lähiliikuntapaikan pitäisi valmistua vuonna 2020. Siihen on korvamerkitty 2 miljoonaa euroa.  – mkl

Lue lisää torstain 4.1. Luoteis-Uusimaasta!

Kaivinkoneenkuljettajia ja sähköasentajia

– Ensi elokuussa aloitetaan Nummelassa maanrakennus- ja sähköasentajien koulutus. Länsi-Uudellamaalla on tällä hetkellä pulaa varsinkin maanrakentajista, sanoo Luksia-kuntayhtymän johtaja Jouko Lindholm.
Luksian Nummelan pisteen ammattikoulutustarjonta kasvaa ensi vuonna

Nummelassa aloitetaan ensi elokuussa maanrakennuskoneenkuljettajien ja sähköasentajien koulutus. Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia valmistautuu ammattikoulutuksen valtakunnalliseen uudistukseen, reformiin, vahvistamalla Nummelan yksikön koulutustarjontaa.

Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Siinä uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Lisäksi lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä.

– Nummelan kampuksen asemaa vahvistetaan tuomalla uusia opiskelualoja. Ideana on, että tarjoamme sekä Nummelassa että toisella kampuksella Lohjalla niin laajasti eri alojen ammattikoulutusta, että se tarjoaa hyviä vaihtoehtoja nuorille ja mahdollistaa alueen yrityksille ammattitaitoisen työvoiman saamisen, sanoo Luksia-kuntayhtymän johtaja Jouko Lindholm.

Lue lisää torstain 28.12. Lutarista!

Puurojuhla kokosi vihtiläiset yhteen

Kaiken kansan joulupuuro -tapahtumassa piipahti myös joulupukki, jonka syliin odotti vuoroaan pitkä jono lapsia.
Tuhat ihmistä haki tapahtumasta joulumieltä

Kaiken kansan joulupuuro kokosi vihtiläiset sankoin joukoin yhteen Nummelan seurakuntakeskukseen tiistaina. Väkeä kävi joulupuurolla 999 ihmistä. Tarjottavat oli mitoitettu tuhannelle ihmisille.

Mukana tapahtuman järjestelyissä oli sekä seurakunnan työntekijöitä että vapaaehtoisia. Seurakunnan tukityöllistetyt henkilöt olivat ahkeroineet Nummelan seurakuntakeskuksen keittiössä aamuseitsemästä lähtien puuron ja rusinasopan keitossa. Puuro keitettiin huikeat 240 litraa.

Halukkaita riitti

– Halukkaita vapaaehtoisia tapahtumaan oli tarjolla runsaasti. Minulle soiteltiin ja kysyttiin, että saako tulla mukaan, onko tarvetta. Kaikki halukkaat pääsivätkin mukaan auttamaan. Meille työntekijöille tapahtuma on merkitty kalenteriin työpäiväksi, kertoili lastenohjaaja Jaana Mäkinen tilaisuudessa.

Tekijöitä tarvittiin puuron jakelussa sekä kahvin ja kahvileivonnaisten tarjoilemisessa. Oma työnsä oli lautasten ja lasian korjaamisessa pois pöydistä. Ovilla olivat tänä vuonna vieraita vastaanottamassa Paloheinän kepparikerhon tytöt keppihevosineen.

Lue lisää torstain 21.12. Luoteis-Uusimaasta!