– Jaamme toistemme kanssa ilot ja surut taiteen tekemisessä

Taiteilijat söivät myöhäisen lounaan Lohjalla Cafe Laurissa lauantaina sen jälkeen, kun olivat ripustaneet näyttelyn teoksia koko päivän Lohjan kirjastossa. Leena Vanhala (vas), Riitta Karvonen, Marja-Riitta Romanainen ja Raija Pikku-Pyhältö ovat ystävyksiä, joita taide yhdistää. Leena ja Raija ovat tunteneet toisensa 40 vuotta. Taiteilijaryhmästä Raija asuu Hongiston kylässä Vesikansan rajalla, Leena asuu nykyään Leppävaarassa, mutta hän on asunut aikaisemmin Enäjärven rannalla Nummelassa, Marja-Riitta asuu Nummelassa ja Riitta Muijalassa.

Neljällä naisella yhteisnäyttely teemalla: Lähellä – 4 näkökulmaa

Lähellä – 4 näkökulmaa on näyttely, jossa on esillä neljän naisen näkemyksiä teemasta: lähellä. Riitta Karvonen, Raija Pikku-Pyhältö, Marja-Riitta Romanainen ja Leena Vanhala tapasivat viime keväänä eräässä näyttelyssä Helsingissä ja näin syntyi idea yhteisnäyttelystä. Näyttely avautui maanantaina Lohjan pääkirjastossa ja on auki 23.2. asti kirjaston aukioloaikoina. Esillä on kaikkiaan 45 teosta.

Taide yhdistää

Taide on naisporukan yhteinen nimittäjä:

– Yleensä puhumme tavatessamme taiteesta. Me ymmärrämme toisiamme. Jos joku meistä painii jonkin ongelman kanssa teosta työstäessään, niin voimme auttaa asiassa ja antaa rakentavaa palautetta. Jaamme toistemme kanssa niin ilot kuin surut taiteen tekemisessä, naiset kertovat iloisesti.
40 vuoden ystävyys

Leena Vanhala ja Raija Pikku-Pyhältö ovat tunteneet toisensa 40 vuotta. He ovat tutustuneet toisiinsa aikanaan miestensä kautta ja ystävyys on kantanut aina näihin päiviin asti. He ovat myös toistensa lasten kummeja.

– Me tietysti keskustelemme toistemme kanssa kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä, kun taustalla on näin pitkä ystävyyssuhde, Raija Pikku-Pyhältö toteaa.

Lue lisää tiistain 12.2. Luoteis-Uusimaasta!

– Nykä osasi keskittyä ja elää hetkessä

Matti Nykäsellä ja Petteri Sveinsillä oli lämmin tapaaminen syksyllä 2016 Espanjan Aurinkorannikolla, jossa Nykänen esiintyi ensi kertaa. Tuolloin Sveins oli myös ensimmäistä kertaa katsomassa vanhan ystävänsä artistikeikkaa. – Kuva: Petteri Sveinsin arkisto.

Petteri Sveins ja Matti Nykänen harjoittelivat yhdessä kymmenisen vuotta – yhteys säilyi loppuun saakka

Jyväskylästä kotoisin oleva Sveins (55) on Matti Nykäsen ikätoveri ja läheinen ystävä poikavuosista aikuisuuteen asti.

– Sain aikaisin maanantaiaamuna tiedon, että Nykä on menehtynyt. Tuli kylmät väreet, veti hiljaiseksi. Paljon ajatuksia ja muistoja tulvi mieleen. Tunsin kaverin hyvin.

Psyykkisesti tosi vahva tyyppi

Vuonna 1963 syntyneet Matti Nykänen ja Petteri Sveins aloittivat mäkihypyn 11-vuotiaina. Petterin laji oli yhdistetty, jossa hän eteni nuorten maajoukkueeseen. Molempien valmentaja oli legendaarinen ’’Maisteri’’ Matti Pulli.

– Nykä oli eristyvä ja pelokaskin, ei päästänyt lähelle. Mutta hän oli psyykkisesti tosi vahva tyyppi. En ole nähnyt ketään, joka elää niin hetkessä kuin hän. Tätä opetan itsekin urheilijoille, mutta Nykä osasi sen luonnostaan. Hänellä oli uskomaton sisäinen motivaatio; hän ei hetkeäkään miettinyt saako hän maallista mammonaa vai ei. Hän keskittyi täysillä siihen mitä rakasti.

– Nykä oli huippulahjakas, mutta myös hänen harjoitusmääränsä olivat niin huikeita, etten usko muiden yltäneen lähellekään.

– Kun tuollaisen tyypin rinnalla elää ja harjoittelee kymmenisen vuotta, se on valtava kokemus nähdä vierestä. Se on vaikuttanut paljon omaankin elämääni, myös auttanut ammatillisesti todella paljon, sanoo Petteri Sveins.

Lue lisää torstain 7.2. Luoteis-Uusimaasta!

– Viherala on tulevaisuutta

Sanna Kuula tykkää edelleen opettamisesta. Parhaillaan hän tekee sijaisuutta Omniassa ja opettaa puutarhuriopiskelijoille suunnitteluohjelman käyttöä ja puutöitä. Tässä on menossa havukasvien talvitunnistaminen – kuvan otti opiskelija Hamid Enge.

Sanna Kuula opiskelee maisemasuunnittelijaksi – jo kolmatta ammattia

Ensin luokanopettaja, sitten vakuutusyhtiön asiantuntija-kouluttaja, pian maisemasuunnittelija. Siinä ojakkalalaisen Sanna Kuulan (51) ammatit.

– Voin lämpimästi suositella kaikille aikuisille ammatinvaihtoa ja uuden opiskelua. Irtiottoa kannattaa miettiä esimerkiksi silloin, jos aamuisin ei ole kauhean kiva lähteä töihin.

Sanna opiskelee rakennetun ympäristön hortonomiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hän suuntautui maisemasuunnitteluun. Opinnot ovat loppuvaiheessa.

Opettajana ja vakuutusyhtiössä

Sanna on kotoisin Vammalasta. Vihtiin hänet toi mies Jaakko Kuula, joka johtaa Peltityöt Kuula -perheyritystä. Sannalla ja Jaakolla on 9.-luokkalainen poika.

Sanna kouluttautui luokanopettajaksi ja työskenteli opettajana 10,5 vuotta, siitä suurimman osan Vihdissä. Opettamisen välissä hän oli kaksi vuotta vakuutusyhtiö Sammon asiakaspalvelussa.

Sannalla oli Nummelan koulussa virka, josta hän irtisanoutui aloittaessaan vakuutusyhtiö Fennian palvelupäällikkönä syksyllä 2006.

– Olin ensin esimiestehtävissä, sitten läkisääteisen tapaturmavakuutuksen asiantuntija ja kouluttaja. Fenniassa olin 8,5 vuotta.

Viherala voitti oikeustieteet

Sanna Kuula ajatteli jäävän vakuutusalalle ja haki oikeustieteitä opiskelemaan kahdesti.

– Sitten perinteisessä kolmen perheen uudenvuoden vietossa kirkonkylässä ystävä kysyi, mikä haluaisin olla. Vastasin ihan spontaanisti, että pihasuunnittelija! Itsekin hämmästyin.

Lue lisää torstain 31.1. Luoteis-Uusimaasta!

Vihdin syntyvyys pudonnut alhaisimmaksi yli 30 vuoteen

Ojakkalalainen neljän lapsen äiti Tuire Peippo-Korpinen on hyvin tyytyväinen Vihdin neuvolapalveluihin. Tiistaina Myrskylänmäen neuvolassa kävi Milja (3).

Neuvolat kirkolla ja Nummelassa – Otalammen neuvola lopetettu

Vihdin äitiys- ja lastenneuvolapalvelut on keskitetty kahteen neuvolaan: Nummelan Pajuniittyyn ja kirkonkylän Myrskylänmäkeen. Otalammen neuvola lopetettiin vuodenvaihteessa.

– Neuvolaresurssi pysyi kuitenkin ennallaan: Vihdin neuvoloissa työskentelee edelleen kymmenen terveydenhoitajaa. Muutos ei vaikuta asiakasaikojen saatavuuteen, selvittävät perheiden palvelulinjan johtaja Marketta Roinisto ja terveysneuvontapalvelujen vt. osastonhoitaja Joanna Immonen Karviaisesta.

Nummelassa isompi neuvola

Vihdin neuvoloiden asiakasmäärät ovat suositusten mukaiset, osittain jopa alittavat suosituksia.

Pajuniityn neuvolassa työskentelee kuusi ja Myrskylänmäen neuvolassa neljä terveydenhoitajaa.

Pajuniityn neuvolan asiakkaina on nyt 104 odottavaa äitiä ja 1 332 lasta. Myrskylänmäen neuvolan asiakkaina on tällä hetkellä 66 odottavaa äitiä ja 825 lasta.

– Terveydenhoitajat tekevät yhdennettyä työtä, mikä tarkoittaa, että yhdellä terveydenhoitajalla on keskimäärin 17 raskaana olevaa naista ja 216 lasta asiakkuudessa.

Lue lisää torstain 10.1. Luoteis-Uusimaasta!

Nukkevastaavan käsissä syntyy persoonallisia Unicef -nukkeja

Herrakunnalla asuva Anneli Boström on tehnyt 26 Unicef -nukkea kolmen vuoden aikana. Hän pitää erilaisesta käsillä tekemisestä ja kokee, että Unicef -nukeilla on aivan erityinen ulottuvuutensa, koska niiden avulla on mahdollisuus edistää lasten terveyttä, koulutusta ja suojelua. Persoonallisen nuken tekeminen on myös syvä luova prosessi.

Herrakuntalainen Anneli Boström rakastaa erilaista käsillä tekemistä

Herrakuntalainen Anneli Boström (68) on ollut Unicefin Vihdin osaston toiminnassa mukana kolme vuotta. Hän on Vihdin osaston nukkevastaava. Kolmen vuoden aikana hän on tehnyt 26 Unicef -nukkea. Nuket ovat käsityönä tehtyjä uniikkeja koristenukkeja, jotka edustavat tekijänsä valitsemaa kansallisuutta. Jokaiselle nukelle etsitään perhe, joka lahjoittaa Unicefille 20-40 euroa. Unicef käyttää nukeista saamansa varat muun muassa lasten rokotusohjelmiin.

Nuket kiinnostivat jouluna

Nukkeja myytiin runsaasti Vihdissä erityisesti joulun alla joulumyynnissä sekä muissa paikallisissa tapahtumissa.

– Joulumyyntiä yhdistyksellä oli Taidetalo Siirilän joulumyyjäisissä sekä Myyrin liiketalossa joulun alla. Lisäksi meillä oli Vihdin kirkonkylän kirjastossa nukkemyyntinäyttely, josta nukkeja myytiin 13 kappaletta. Keräsimme Unicefille myyntinäyttelyllä 275 euroa. Kaikkiaan keräsimme varoja nukkemyynnillä 700 euroa. Kokonaissumma, jonka saimme Unicefille oli 3500 euroa. Tämä summa pitää sisällään kaikki muut käsityöt ja arpajaisista saamamme tuoton, Anneli Boström summaa tyytyväisenä.

Suomessa Unicef -nuket tunnetaan myös nimillä Anna ja Toivo. Tänä vuonna myynnissä oli joulun alla myös tontuiksi puettuja nukkeja sekä hiiriä ja koiria. Nämä tuotteet myytiin Vihdissä loppuun nopeasti.

– Ensi jouluksi luvassa on uutuustuotteita. Mutta näistä en voi vielä paljastaa mitään, Anneli Boström sanoo salaperäisesti.

Lue lisää torstain 3.1. Luoteis-Uusimaasta!

Tahtipuikkotaulun tarina

Tahtipuikkotaulu sijoitettiin yleisön nähtäville Musiikkitalon aulaan Helsingissä.

Hyväntekeväisyyttä vihtiläisvoimin uuden lastensairaalan hyväksi

Vihtiläisvoimin toteutettu tahtipuikkotaulu huutokaupattiin 41 000 eurolla – tuotto meni uuden lastensairaalan taidehankintoihin. Tahtipuikkotaulu on yleisön nähtävillä Musiikkitalon aulassa Helsingissä.

Linkki Nummelaan

Muutama vuosi sitten Radion sinfoniaorkesterin viulisti Taru Kircher sai hyväntekeväisyysidean, ja toiseksi vastuutoteuttajaksi lähti viestintä- ja tapahtumakonsultti Hannele Eklund. Suomen 12 johtavaa kapellimestaria lahjoitti tahtipuikkonsa uuden lastensairalan hyväksi.

RSO:n fagotisti Tuukka Vihtkari oli linkkinä Nummelaan: hän sai mukaan nummelalaisen mainostoimisto KN:n graafikon Anni Hannuniemen, joka puolestaan otti yhteyttä nummelalaisen Artwayn Merja ja Jorma Leanderiin.

Hannuniemi suunnitteli tahtipuikkotaulun, jossa kunkin puikon alla on kyseisen kapellimestarin nimikirjoitus. Signeerausten painatuksen taustalevylle toteutti nummelalainen MP-Opastin. Puikot kiinnitti ja taulun kehysti taide- ja kehysliike Artway. Taulun materiaalit lahjoittivat Muotoplate Oy ja Werner-kehystehdas.

Lue lisää torstain 20.12. Luoteis-Uusimaasta!

– Punaisen Ristin töissä näkee koko maailman

Nummelasta on lyhyt matka maailmalle. Pitkällä SPR-työurallaan Outi Pärnänen teki juttu- ja avustusmatkoja Euroopassa ja Keski-Aasiassa.

Outi Pärnänen teki pitkän työuran SPR:ssa

– Punaisen Ristin töissä näkee koko maailman, sanoo nummelalainen Outi Pärnänen (63).

Hän teki 33-vuotisen työuran SPR:ssa tiedottajana ja tiedotuspäällikkönä. Eläkkeelle hän jäi lokakuussa.

– Elämä maistuu oikein mukavalta!

Nyt kun on aikaa, Outi haluaisi ylläpitää venäjän kielen taitoaan opettamalla venäjää kiinnostuneille, tehdä silloin tällöin juttuja freelancerina ja järjestää vaikka Venäjän-matkoja.

Toimittajaksi Luoteis-Uusimaahan

Miehikkälästä kotoisin oleva Outi (o.s. Aaltonen) lähti opiskelemaan Tampereen yliopistoon historiaa, tiedotusoppia, julkishallintoa ja valtiotiedettä. Heti ensimmäisenä syksynä hän tutustui tulevaan mieheensä Paavo Pärnäseen.

Kesätoimittajapestien ja valmistumisen jälkeen Outi tuli Vihtiin, Luoteis-Uusimaa -lehden toimittajaksi syyskuussa 1979.

– Ensikosketukseni syksyisen pimeään Nummelaan oli aika ankea. Ensimmäisiä työkeikkojani olivat yläasteen vihkiäiset ja E-liikkeen avajaiset: Veikko Helle oli kova juttu, muistelee Outi.

Nummelasta tuli kotikylä

– Pate tuli perässä ja oli töissä Vuorelan koulukodissa, jonne hän polki pyörällä säässä kuin säässä. Sitten 1980 hän sai historian lehtorin paikan Nummelan yläasteella, kun Helmi-Briitta Lajunen jäi eläkkeelle.

– Tänne jäimme ja kotiuduimme, vaikka alkuun muuta suunnittelimme. Nummelasta tuli kotikylä. 2,5 tunnin päivittäiset työmatkat Helsinkiin alkoivat kyllä tympiä viime vuonna.

Lue lisää torstain 13.12. Luoteis-Uusimaasta!

– Anni Denisov liitti elämällään Vihdin pieneksi juonteeksi kalevalaisen runonlaulannan historiaan

Museonjohtaja Heidi Tammeliin esitti ruononlaulajaa, esitelmöitsijä Ritva Ketola kuunteli taustalla.

Vihdin Kalevalaisten Naisten tilaisuudessa muisteltiin Otalammella elänyttä runonlaulajaa ja itkuvirsien taitajaa

Vihdin Kalevalaiset Naiset ja Vihdin museo järjestivät Anninpäivän juhlan Niuhalan vanhalla kansakoululla viime sunnuntaina. Anni Denisov oli Vienan Karjalasta kotoisin ollut runonlaulaja, itkuvirsien ja luonnonparannuskeinojen taitaja, joka vietti viimeiset vuotensa Otalammella, Tuohilammen kartanon läheisyydessä.

Juhla onnistui oikein hyvin, paikalla oli noin 65 runonlaulajasta kiinnostunutta henkilöä.

Elämä toi Vihtiin

Vihdin Kalevalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva Ketola kertoi Anni Denisovin elämän vaiheista.

– Anni oli oppinut jo lapsena osan runoistaan omalta äidiltään. Tyttönä palveluksessa ollessaan hän omaksui monia perinnäisiä muinaisrunoja maineikkaalta runonlaulaja Miihkali Perttuselta, sokealta ”Vienan Homerokselta”. Elias Lönnrot oli aikanaan tallentanut Miihkalin isältä, Arhippa Perttuselta kolmasosan tuntemamme Kalevalan säkeistä.

Kymmenen lapsen äiti, vuosikymmeniä raskaassa työssä ja vaikeissa oloissa elänyt Anni Denisov muutti 1944 suomalaisen Itä-Karjalan sotilashallinnon valvomalta Vienan alueelta ensin poikansa luo Helsinkiin ja lopuksi Vihtiin.

– Hän tuli näin omalla elämällään liittäneeksi länsiuusmaalaisen Vihdin pieneksi juonteeksi kalevalaisen runonlaulannan historiaan.

Lue lisää perjantain 7.12. Luoteis-Uusimaasta!

Kiitosta ja tunnustusta ansioituneille matkailualan yrittäjille

Kaikki Matkailugaalassa 2018 palkitut yhteiskuvassa. Vasemmalta oikealle Inka Palmu-Lempinen, Heidi Hulkko, Tapio Valtonen, Antti Huttunen, Satu de Weerd, Hanna Sievinen, Kristiina Salo, Ossi Huhtinen, Eerikki Viljanen ja Seija Lukkala.

Vihdin historian ensimmäinen Matkailugaala Joutselan tunnelmallisessa ympäristössä

Vihdin ensimmäisessä Matkailugaalassa palkittiin kiertopalkinnolla vuoden matkailuteko ja muistettiin kunniakirjoin ansioituneita yrittäjiä ja tapahtumia. Kaikki gaalan kunniakirjat olivat koivukiekkoja, joihin oli kiinnitetty kaiverruslaatat.

Gaalan aluksi nautittiin Joutselan pitopöydän herkuista kauniin musiikin säestyksellä. Vihdin lukion musiikin lehtori Sirpa Niemistö soitti pianoa ja lauloi muun muassa Johanna Kurkelan tunnetuksi tekemiä herkkiä ja tunnelmallisia kappaleita.

Vuoden matkailu-tekona Nuuksion Pohjoisen Portin avajaiset

Vuoden matkailuteoksi oli esiraati valinnut kolme ehdokasta. Voittajan ehdokkaista valitsi kolmihenkinen raati, johon kuuluivat Vihdin kunnan yrityskehittäjä Kristiina Salo, sosiaalisessa mediassa hyvin aktiivinen vihtiläinen Janne Kettunen ja vuoden yrittäjä vuonna 2018 palkittu suuhygienisti Jatta Pitkänen.

Kaikki ehdokkaat olivat vuonna 2018 ensimmäistä kertaa järjestettyjä tapahtumia: Hopeaniemen Octoberfest, Härkälän Rompetori ja  Nuuksion Pohjoisen Portin avajaiset.

Vuoden matkailuteoksi haettiin tapahtumaa, joka houkuttelee matkailijoita Vihtiin, joka on elämys ja josta tulee hyvä olo. Tapahtuman toivottiin myös kannustavan kestävään kehitykseen ja näkyneen positiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Ehdokkaista raati valitsi yksimielisesti voittajaksi Nuuksion Pohjoisen Portin avajaiset. Kaikki ehdokkaat saivat kunniakirjat ja voittaja myös kiertopalkinnon.

Lue lisää torstain 29.11. Luoteis-Uusimaasta!

Kirkonkylän rannan läpi kävellään

Arto Toivonen ja pitkään kirkonkylän kehittämistyössä mukana ollut Heikki Leino kuuntelivat mielenkiinnolla rannan kehittämisajatuksia. Leinolla oli mukana tilaisuudessa kirkonkylän vanha kehittämissuunnitelma 2000-luvun alusta.

– Rantaan jäädään harvemmin viettämään aikaa

Kirkonkylän ranta-alue on kaunis, mutta nykyisellään se ei houkuttele ihmisiä pysähtymään. Rannassa on iso pysäköintialue ja varsinkin kesäisin auto- ja mopoliikenne on vilkasta. Näin tiivisti kirkonkylän ranta-alueen tilanteen tiistai-iltana kirkonkylän Tawernassa järjestetyssä tilaisuudessa nummelalainen, maisemasuunnittelua Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Saija Salonen.

Hän esitteli tiistai-illan tilaisuudessa noin 70 ihmiselle opinnäytetyönä tekemiään kolmea eri vaihtoehtoa, miten kirkonkylän rantaa voisi kehittää.

– Ranta-alueen läpi kävellään paljon, mutta rantaan jäädään harvemmin viettämään aikaan. Rantapuisto voisi kuitenkin olla paikka, joka houkuttelee pysähtymään kiireisen päivän jälkeen. Aluetta suunnitellaan palvelemaan kaikkia vihtiläisiä ja myös kunnassa vierailevia.

Kulttuuripuistovaihtoehto

Yhteistä Saija Salosen vaihtoehdoille on rannan toimintojen monipuolistaminen ja autoliikenteen vähentäminen.

Vaihtoehto I on saanut nimen Kulttuuripuisto. Siinä kirkonkylän ranta-aluetta muokataan värikkääksi elämyspuistoksi. Muun muassa tanssilava on korvattu uudella esiintymislavalla. Lisäksi vaihtoehto toisi rantaan popup -tiloja vihtiläisille.

Vaihtoehdossa myös rakennuskset kylän raitilta rantaan maalattaisiin ”Koiramäen henkeen”. Salonen esittää vaihtoehdossa myös siirrettävää lavaa lentopallokentälle tapahtumen ajaksi, eli vaihtoehto toisi mahdollisuuden nykyistä paremmin maksullisten tapahtumien järjestämiseen.

Lue lisää torstain 22.11. Luoteis-Uusimaasta!