Vanjoen ja Vihtijoen tulva kääntymässä laskuun

Lapsuudenkotiinsa Rantakujalle muuttanut Jouko Leino sanoo päivittäin seuraavansa Kirjavanjoen vedenpinnan korkeutta. Leinon perheen saunan terassi on aivan joentöyräässä kiinni. – Päivittäin tässä on jännitetty, nouseeko vesi pihalle vai ei. Nyt näyttäisi siltä, ettei vesi nouse töyrään yli pihalle.

– Ensimmäiset merkit vedenpinnan laskusta saatiin maanantaina

Kirkonkyläläinen Jouni Vihanto oli Poju-koiransa kanssa päiväkävelyllä Uudenmaantiellä tiistaina alkuiltapäivästä. Hän katseli kiinnostuneena Kirjavanjoen korkealle noussutta pintaa.

– Asuin aikoinaan joen rannassa sijaitsevassa omakotitalossa. 1950- ja 1960 luvuilla joen pinta oli keväisin niin korkealle, että vesi nousi talojen pihoille saakka. Meillä oli pihalla sauna, ja saunan lattialla saattoi keväisin olla 20-30 senttiä vettä, kertoo Vihanto.

– Keväisin joen pinta nousi aina korkealle, koska silloin oli vielä Kirjavanjärvi, joka sittemmin kuivatettiin. Kun Kirjavanjärvestä sulivat jäät, syntyi jääpatoja jokeen Kirkkojärven suulle. Joen pinnan nouseminen oli vuosittainen ilmiö, hän jatkaa.

–  Aikoinaan, kun Averiasta Kirkkojärvelle valuvaa vettä ei säännöstelty, keväisin Kirjavanjoen pinta saattoi olla korkeammalla kuin nyt. Mutta en muista säännöstelyn aikana veden pinnan nousseen näin ylös, sanoo Rantakujalla joen ääressä asuva Jouko Leino.

Useita kymmeniä senttejä

Tammi- helmikuun runsaat sateet ovat nostaneet veden pinnat korkealle.

Uudenmaan Ely-keskuksen tietojen mukaan Vanjoen ja Vihtijoen veden pinnat ovat nousseet korkeimmilleen yli kahteenkymmeneen vuoteen. Viimeksi vedenpinnat ovat olleet korkeammalla kevättulvalla 1999.

– Aikoihin ei ole vesi näin korkealla ollut. Kirkkoniemen rannassa on yksi kivi, josta kävelylenkeillä tarkkailen veden pintaa. Viime kesän jälkeen veden pinta on noussut useita kymmeniä senttejä, toteaa Jouni Vihanto.

Lue lisää torstain 27.2. Luoteis-Uusimaasta!

Lauha talvi vilkastutti polkupyöräkauppaa

Nummelan Sporthammerissa polkupyöräkauppaa on tehty 20 prosenttia enemmän kuin normaalisti talvella. Antti Hyytiäinen kertoo lauhan talven olevan positiivinen asia myynnillisesti. Muutoin hän on huolissaan talvien lämpenemisestä.

Sporthammerissa pyöräkauppa kasvoi 20 prosenttia

Suomen eteläisen puoliskon lauha talvi on muokannut vihtiläistenkin liikuntatottumuksia loputtoman syksyn jatkuessa kuukausikaupalla.

Nummelanharju on lumeton eikä hiihtämään ole päästy koko talvena.

Tavanomaiset talven urheiluvälinehankinnat ovat saattaneet jäädä tekemättä, mutta sen sijaan polkupyöräkauppa on käynyt Nummelan Sporthammerissa normaalitalvea vilkkaammin.

Oheistuotteita menee enemmän

– Olemme tehneet 20 prosenttia normaalia enemmän polkupyöräkauppaa tänä talvena. Pyörämyynnin vilkastuessa pyöräilyyn liittyvien oheistuotteiden myynti on niin ikään kasvanut. Myynnillisesti talven lumettomuus on meille positiivinen asia, mutta muuten on tietysti huolestuttavaa, että talvet lämpenevät, kertoo yrittäjä Antti Hyytiäinen.

Lue lisää tiistain 18.2. Luoteis-Uusimaasta!

Hiekkahentusta luotsaa nyt Kim Nordgren

Hiekkahentusen kabinetissa, valoisassa ’’tornihuoneessa’’ voi seurata valtatie 25:n vilkasta liikennettä. – Tavoitteena on lisätä näkyvyyttä valtatielle päin ja saada ohikulkijoita asiakkaiksi, kertoo ravintoloitsija Kim Nordgren.

– Startti ollut tosi hyvä, iloitsee tuore ravintoloitsija

Legendaarinen kahvila-ravintola Hiekkahentunen toimii uuden yrittäjän voimin. Ravintoloitsijana aloitti nummelalainen keittiömestari Kim Nordgren viime viikolla.

– Startti on ollut tosi hyvä: 60 – 100 ruokailijaa päivässä, kertoo Nordgren.

72-paikkainen Hiekkahentunen on toistaiseksi lounasravintola, mutta a la carte -lista on suunnitteilla. Parin kuukauden päästä Nordgren aikoo aloittaa myös juhlapalvelun.

Ystävykset yhtiökumppaneina

Kahvila-ravintola Hiekkahentusta pyörittää TK Catering Oy, jonka Kim Nordgren ja Timo Tuomi omistavat puoliksi. Miehet ovat ystävystyneet naapuruksina Nummelan Hiidenrannassa.

Nordgrenilla on ravintola-alalta lähes 35 vuoden kokemus, josta vajaat 20 vuotta keittiöpäällikkönä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Tuomi on Vihdissä monessa mukana: leipätyökseen hän on Vihdin kunnan kehittämispäällikkö ja harrastuksekseen Nummelan Palloseuran kehittämispäällikkö.

– Hiekkahentusessa olen taustavoimana. Tiskata osaan, naurahtaa Tuomi, joka oli avajaisviikolla lomalla virastaan ja autteli ravintolassa.

Lue lisää tiistain 11.2. Luoteis-Uusimaasta!

– Heti kun alan soittaa, kaikki muu häipyy

Pieni koko – suuri puhallinsoitin. Mestaripelimanni Jouko Heikola vetäisee huuliharpulla polkan tuosta vaan, tarkasti ja rytmikkäästi. Hän säestää itseään ’’kielibassolla’’, mikä on harvinaista. Heikolan soitinlaukku on pieni, mutta painava: siinä on noin 30 huuliharppua.

– Harrastuksia kannattaa vaalia, sanoo mestaripelimanni Jouko Heikola

Nummelalainen Jouko Heikola on Vihdin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa mestaripelimanni.

Mestaripelimannin arvo on suurin pelimannille myönnettävä tunnustus – Heikola vastaanotti sen Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla vuonna 2012.

– Heti kun alan soittaa, kaikki muu häipyy, sanoo mestaripelimanni.

– Harrastuksia kannattaa vaalia, ne pelastavat pitkälle. Musiikki on nyt tärkein, se on pysynyt tähän ikään saakka.

Oma huuliharppu 11-vuotiaana

Jouko oli 11-vuotias saadessaan ensimmäisen oman huuliharpun joululahjaksi.

– Isä soitti, ja seurasin miten se käy. Itse olen opetellut.

Jouko Heikola on soittanut Vihdissä useammassa kokoonpanossa: Vihdin pelimiehet -duossa Martti K. Kuikan kanssa, sitten Vihdin Pelimanneissa. Mestaripelimanni Jouko Heikola ystävineen -kokoonpanossa ovat soittaneet myös Aino Saastamoinen ja Ari Elgland. Trio on esiintynyt muun muassa vanhustentaloissa ja tehnyt levynkin. Huuliveikot -triossa soittavat Jouko Heikolan lisäksi huuliharppua Matti Ylitalo ja Martti Laulaja.

Lue lisää tiistain 4.2. Luoteis-Uusimaasta!

Mika Rintamäki yrittäjänä 10 vuotta

– Tähän Ratastielle rakensimme kaksi hallia viime vuonna. Oma halli on vielä vähän kesken; tarkoitus on muuttaa siihen keväällä, kertoo Mika Rintamäki. Yrityksen valtti on oma kalusto, johon on investoitu noin 2 miljoonaa euroa kahden viime vuoden aikana.

– Haluan rakentaa Vihtiin ja käyttää vihtiläistä työvoimaa

Mika Rintamäki (46) ryhtyi yrittäjäksi kymmenen vuotta sitten ostettuaan firman sedältään.

– Päivääkään en ole katunut. Kantapään kautta on pitänyt opetella asioita, mutta koko ajan on noustu.

Rintamäen Rakennus ja Suunnittelu Oy on erikoistunut puurakentamiseen pitkästä tavarasta.

Yritys tekee myös maanrakennusta – pääasiassa omille työmaille – ja tarjoaa lisäksi vaihtolavapalvelua sekä lumenaurausta.

Valttina oma kalusto, johon investoitu

Rintamäen Rakennus ja Suunnittelu Oy on rakentanut Vihtiin toistakymmentä omakotitaloa ja toimitilat monille vihtiläisille yrityksille.

– Viime vuosina olemme tehneet pari – kolme hallia vuodessa. Kahdeksan hallia on noussut Veikkoinkorpeen: olen ostanut kunnalta tontin, rakentanut ja myynyt yrittäjille. Yksi halleista tulee omaan käyttöön.

Rintamäen valttina on oma kalusto, johon hän on kahden viime vuoden aikana investoinut noin 2 miljoonaa euroa.

Yrittäjän uusi avaus on rivitalojen rakentaminen. Viisi rivitaloa on suunnitteilla kotikuntaan, Nummelan Pajuniittyyn.

– Haluan tehdä työtä Vihdin alueella, en enää pääkaupunkiseudulla. Haluan myös käyttää vihtiläistä työvoimaa; en ole ikinä käyttänyt muita kuin vihtiläisiä alihankkijoita, ja homma on toiminut.

Lue lisää torstain 30.1. Luoteis-Uusimaasta!

Nummelalaisen Paula Mäkelän yrityksen päätoimialana koulutus

Paula Mäkelän yritys nojaa positiivisen psykologian voimaan. Paula Mäkelä tuli vuoden 2019 Positiivisin vihtiläinen -kisassa viime elokuussa kolmanneksi.

Positiivinen Potentiaali auttaa ihmisiä löytämään omat voimavaran lähteensä

Yritystoiminnan aloittaminen on monelle iso kynnys. YritysVihti ry tarjoaa luottamuksellista yritysneuvojan palvelua. Yritysneuvoja auttaa uutta yrittäjää punnitsemaan yritystoiminnan kannattavuutta, liikeideaa, resursseja toimia yrittäjänä sekä auttaa liiketoiminnan perustamiseen liittyvissä asioissa.

Nummelalainen Paula Mäkelä (39) sai yrityksensä perustamiseen tukea yhdistyksestä.

– Kävin yritysneuvoja Pertti Salovaaran luona juttelemassa yrityksen starttaamiseen liittyvistä asioista ja sain häneltä vahvan tuen ideoilleni. Opiskellessani sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa otin valinnaiseksi aineeksi Yrittäjyys osana uraa -kurssin, jossa tein yritykseni Positiivisen Potentiaalin liiketoimintasuunnitelman.

Päätoimialana koulutus

–Yritykseni päätoimialana on koulutus. Yritykseni kautta toimin metsämieli-ohjaajana ja autan ihmisiä ja yhteisöjä löytämään oman positiivisen potentiaalinsa.

– Tämä tarkoittaa, että autan asiakkaitani löytämään heidän omat voimavaran lähteensä, tunnistamaan omaa osaamistaan, käyttämään mielikuvitustaan sekä luottamaan itseensä ja tekemiseensä. Autan asiakkaitani unelmoinnissa ja unelmien toteuttamisessa. Rakastan esiintymistä, joten teen mielelläni myös juonto- ja tapahtumakeikkoja, Paula Mäkelä kertoo.

Lue lisää torstain 16.1. Luoteis-Uusimaasta!

Nummelan terveysasemalle remontti vesivahingon vuoksi

Nummelan terveysaseman länsipäädyn ilmanvaihtohuoneessa havaittiin vesivahinko joulukuussa, kertoo Vihdin tekninen Matti Kokkinen.

Vesivahingon aiheuttamien vaurioiden laajuutta ei vielä tiedetä

Nummelan terveyasemalla tullaan tekemään remontti, kunhan ensin selviää, millaisia ja miten laajoja vaurioita vesivahinko on aiheuttanut. Nummelan terveyaseman länsipäädyn ilmanvaihtohuoneessa havaittiin joulukuussa vesivahinko ilmanvaihtokoneiden huollon yhteydessä.

– Emme vielä tiedä, miten laajasta vesivahingosta on kysymys. Jotta vaurioiden laajuus saadaan selville, joudumme siirtämään ilmanvaihtokoneet pois iv-huoneesta, kertoo Vihdin tekninen johtaja Matti Kokkinen.

Ilmanvaihtokoneet on jouduttu jo sulkemaan.

Ilmanvaihtokoneet pakko siirtää

Matti Kokkinen kertoo ilmanvaihtohuoneen olevan niin pieni, ettei vesivahingon aiheuttamien vaurioiden laajuutta pystytä selvittämään ilman ilmanvaihtokoneiden siirtämistä.

Se, millainen remontti tullaan terveysasemalla tekemään, ratkeaa kun vaurioiden laajuus tiedetään.

– Tutkimustulokset kertovat miten laaja ja millainen remontti tullaan tekemään. Alkuvuoden aikana tiedämme jo enemmän, sanoo Matti Kokkinen.

Lue lisää Luoteis-Uusimaan vuoden 2020 ensimmäisestä numerosta!

– Kuusi tuo tunnelmaa jouluna

Suomen kaikkien aikojen menestynein pitkän matkan hiihtäjä, urallaan muun muassa Wasaloppetin ja Finlandia-hiihdon voittanut Pauli Siitonen tutki torstaina iltapäivällä Haimoossa viljeltyjä mustakuusia. Siitonen tuli Haimooseen valitsemaan ja kaatamaan kotiinsa Espooseen tulevan joulukuusen.

Suomen kaikkien aikojen menestynein pitkien matkojen hiihtäjä Pauli Siitonen haki kuusensa Haimoosta

– On kyllä komeita kuusia. Vaikea tässä on valita mieluista, kun kaikki ovat niin nättejä, sanoo Suomen kaikkien aikojen menestynein kestävyysmatkojen hiihtäjä Pauli Siitonen ja antaa katseensa kiertää haimoolaisessa maisemassa.

Siitonen ja joukko muita sarjojen hiihtäjiä vierailivat torstaina iltapäivällä Kaitilan tilalla Haimoossa valitsemassa sekä kaatamassa joulukuuset koteihinsa. Kaitilan tilalla tarjotaan ihmisille entisaikojen perinnettä, joulukuusen valitseminen metsästä ja sen kaataminen omin käsin.

Muutamien kuusien välillä Siitonen pohtii valintaansa, kunnes käsi tarttuu viereisiä kuusia hieman pidempään, tuuheaan joulupuuhun.

81-vuotias Siitonen antaa tilan isännän, Masters-hiihtokuvioista hänelle tutuksi tulleen Pekka Anttosen kaataa kuuseensa.

– Lonkat ovat siinä kunnossa etten voi enää hiihtää ja välttelen kumaraan menemistä.

Joulun tunnelmaa

Joulukuusella on Espoossa asuvalle Pauli Siitoselle suuri merkitys.

– Kuusen hakemisesta alkaa jouluun virittäytyminen. Kuusi luo tunnelmaa jouluna kotiin. Kyllä aito, kaunis kuusi pitää kotona olla.

Joulun tunnelmaa tänä vuonna latistaa sää.

– Harmillista, ettei lunta ole. Vettä on satanut paljon tässä kuussa. Sade ja pimeys saisivat jo päättyä. Voi kun tulisi pakkasta ja runsaasti lunta, toivoo entinen mestarihiihtäjä.

Lue lisää maanantain 23.12. Luoteis-Uusimaasta!

Huumekauppaa tekevät aina vain nuoremmat

Luksian Nummelan toimipisteessa talonrakentamista opettava Niklas Packalen tuli kuuntelemaan huumeinfoa. – Opetamme pääosin 15-19 -vuotiaita nuoria. Meidän opettajien on hyvä tietää myös huumeisiin liittyvistä asioista.

Nuorten lisääntyneet huumekokeilut synnyttivät hädän aikuisissa

– Nyt on oikeasti hätä, herätteli tiistai-iltana Luksian auditoriossa järjestetyssä huumeinfossa puhunut Karviaisen perheiden palvelulinjan vs. linjajohtaja Kirsi Hatanpää.

Auditorioon kokoontui suuri joukko vihtiläislasten ja -nuorten vanhempia kuulemaan Vihdin huumetilanteesta. Huumeinfo kiinnosti vihtiläisvanhempia niin paljon, että auditoriossa istuttiin lattialla ja seistiin seinustoilla varsinaisten istumapaikkojen täytyttyä. Poikkeuksellisesti lisää penkkejä kannettiin myös auditorion etuosaan.

Kirsi Hatanpää sekä Vihdin ja Karkkilan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavan Karviaisen vs. johtaja Marketta Roinisto olivatkin tyytyväisiä siitä, että niin moni vanhempi halusi saada tietoa Vihdin huumetilanteesta.

– Kun tätä tilaisuutta suunniteltiin, mietin, tuleeko tänne ketään. Kun nyt näen teidät kaikki, sanattomaksi vetää, sanoi avauspuheenvuorossaan Marketta Roinisto.

Kauppaa tehdään suljetuissa verkoissa

Tilaisuuden aluksi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jani Borenius kertoi Vihdin huumetilanteesta ja huumausaineista laajemminkin. Hänen mukaansa Vihdin huumetilanne on huono.

– Huumekauppa on muuttanut muotoaan. Kauppaa käydään yhä enemmän suljetuissa verkoissa ja huumeet lähetetään ostajalle pakettina omaan postilaatikkoon. Tällä hetkellä Vihdissä jopa alaikäiset ostavat ja myyvät huumeita, kiteytti huumekaupan tilanteen vanhempi konstaapeli Jani Borenius.

Hän myös huomautti, että lisääntyneen huumeiden käytön lieveilmiöt seuraavat perässä.

– THL tiedotti juuri huumausainekuolemien olevan kasvussa koko maassa. Lisääntyvä huumausainiden käyttö lisää myös omaisuusrikollisuutta, koska huumausaineiden ostot pitää rahoittaa jotenkin.

Huumausaineiden kauppa johtaa myös usein väkivaltaiseen velanperintään, monet nuoret kantavat tämän vuoksi teräaseita mukanaan.

Lue lisää torstain 19.12. Luoteis-Uusimaasta!

– Ammattilentäjien koulutus erinomainen mahdollisuus Vihdille

Itsekin lentämistä harrastava, vihtiläisessä rotarytoiminnassa aktiivisesti mukana oleva Raine Nikander on BF-lennon uuden lentokonehallin rakennuttajatehtävissä. Hän iloitsee yrityksen muutosta. – BF-lennon muutto merkitsee sitä, että Vihtiin tulee kokonaan uusi toimiala, ammattilentäjien koulutus. Tämä on Vihdille mahtava mahdollisuus kehittää lentokenttää.

Nummelan lentokentälle, lähelle Airhotellia, rakennetaan parhaillaan julkisivultaan punaisen väristä lentokonehallia.

Halli valmistuu ensi tammikuun loppuun mennessä BF-lennolle.

– Lentokonehalli on kooltaan 1 200 neliötä ja tänne mahtuu koneiden koosta riippuen 15-20 lentokonetta, kertoo työmaalla rakennuttajatehtäviä hoitava Raine Nikander.

BF-lento on 50-vuotias perinteikäs lentokoulu. Se muuttaa Helsingin Malmilta Nummelaan Malmin kentän sulkeutumisen vuoksi.

– Helmikuun alkupuolella aloitamme lentokoulutustoiminnan Nummelassa, heti kun lentokonehalli on valmis, kertoo BF-lennon perustaja Mark Baker.

Vihtiin uusi toimiala

Itsekin lentämistä harrastava, vihtiläisessä rotarytoiminnassa aktiivisesti mukana oleva Raine Nikander iloitsee yrityksen muutosta.

– BF-lennon muutto merkitsee sitä, että Vihtiin tulee kokonaan uusi toimiala, ammattilentäjien koulutus. Tämä on Vihdille mahtava mahdollisuus kehittää lentokenttää.

Suomen vanhin lentokoulu BF-lento on kouluttanut 50 vuoden aikana yhteensä noin 2 000 lentäjää.

– Koulutuksemme tähtää siihen, että ilmailusta kiinnostuneet valmistuvat liikennelentäjiksi. He työllistyvät ensin perämiehiksi matkustajakoneisiin, selvittää Mark Baker.

Perämiehestä kaupallisessa lentoliikenteessä liikennöivän lentokoneen päälliköksi voi edetä vain perämiehenä kerätyn työkokemuksen perusteella. BF-lento työllistää vakituisesti neljä ihmistä ja lisäksi tuntiopettajia.

Lue lisää torstain 12.12. Luoteis-Uusimaasta!