Lampaanlihan tuotanto käynnistyi tilalla vuoden 2017 syksyllä

Markkulan tilalla Jokikunnalla arki pyörii lampaiden ehdolla. Itse lampaiden hoito on Elina Kavenin vastuulla ja erilaisista koneiden kanssa tehtävistä töistä vastaa hänen miehensä Hannu Laihiainen. Lammastila sijaitsee entisen Onnenpesän tiloissa.

Aamuseitsemältä mennään lampolaan, jaetaan aamukaurat ja tarkistetaan vedet, päivällä kuivitetaan koko lampola ja tuodaan sinne uudet heinäpaalit, jos vanhat on syöty. Illalla jaetaan vielä iltakaurat ja härkäpavut sekä tarkistetaan vedet. Kohta aloitamme myös kerinnät. Tämä on arkeamme tällä hetkellä. Karitsoinnin aikaan ja laidunkaudella on sitten taas muut jutut. Seuraava karitsointi on elokuussa, Elina Kaven valottaa.

Toiminnan kasvattamista

Pariskunta omistaa lammastilan yhdessä Elina Kavenin veljen ja tämän vaimon kanssa, mutta he eivät osallistu lammastoimintaan. Nelikko osti tilan 2017 syksyllä ja käynnisti lampaanlihan tuotannon ostamalla 11 uuhta. Nyt aikuisia lampaita on tilalla 74 ja uuhia
100.

– Olemme kasvattaneet toimintaamme maltillisesti. Lammas kantaa karitsoita viisi kuukautta ja synnyttää yleensä 2-3 karitsaa. Suurin osa lampaistamme on suomenlampaita.

Pääsiäislihat myyty loppuun

Asiakkaat ovat löytäneet Markkulan tilan hyvin ja pääsiäiseksi tarjolla ollut karitsanliha on myyty loppuun:

– Myymme lihaa ennakkovarausten perusteella. Seuraavaksi lihaa tulee myyntiin loppukesästä, Elina Kaven sanoo.

– Karitsalla tarkoitetaan tässä tapauksessa hieman alle vuoden ikäistä lammasta, joka painaa noin 40-50 kiloa. Se on saanut elää hyvän lampaanelämän.

Lue lisää torstain 9.4. Luoteis-Uusimaasta!

Pääkslahden virkistysalueen metsät säästymässä avohakkuilta

Kunta oli suunnitellut voimassa olevan metsänhoitosuunnitelman perusteella avohakkuita Pääkslahden alueen metsiin. Kuntalaiset pelkäävät metsän tuhoutuvan virkistysarvoiltaan lähes täysin, jos hakkuut toteutetaan.

Hakkuuasioita käsiteltiin myös toisessa aloitteessa, valtuusto palautti uudelleen valmisteluun vihreiden valtuustoaloitteen, jossa esitetään kunnan luopuvan kokonaan avohakkuista metsän hoitomenetelmänä omistamissaan metsissä. Lautakunta esitti valtuustolle, ettei avohakkuista luovuta.

– Valtuuston aiempia päätöksiä ei ole huomioitu

Pääkslahden hakkuista on siis tehty kuntalaisaloite, jossa esitetään ettei avohakkuita alueella tehtäisi. Kunnanvaltuutettu Olli Pekka Hatanpää vihreiden ryhmäpuheenvuorossa esitti, että Pääkslahden hakkuut palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi Hatanpää esitti, ettei Vihti ryhdy Pääkslahdessa hakkuihin ennen uudistettua metsänhoitosuunnitelmaa, jossa on paremmin huomioitu alueen käyttö virkistysalueena.

Hatanpää huomautti, että vaikka Vihdin metsienhoitosuunnitelma vuosille 2015-2024 on hyväksytty teknisessä lautakunnassa vuonna 2016, on suunnitelma jo vanhentunut. Hatanpää myös toi esille, että kunnan työntekijät ovat toimineet hyväksytyn metsänhoitosuunnitelman mukaisesti.

– Toisaalta sen laadinnassa ei ole huomioitu riittävästi valtuuston aikaisempia päätöksiä. Tämän vuoksi onkin hienoa, että uusiminen on kunnassa valmisteilla ja sille asetettuja tavoitteita voi tarkistaa.

Lue lisää torstain 2.4. Luoteis-Uusimaasta!

– Elämä sujuu omalla painolla, kun ei ota turhia murheita asiasta

Nummelalainen Jorma K Toivonen (69) sai elämälleen jatkoajan reilut kuusi vuotta sitten, kun hänelle tehtiin keuhkojensiirto. Hän sairasti keuhkofibroosia. Sairauden edetessä keuhkot eivät enää pysty välittämään happea verenkiertoon. Elinsiirto oli ainoa mahdollisuus jatkaa elämää.

– Menin Nummelan terveysasemalle käymään, kun hengittäminen oli vaikeaa ja ahdisti niin kovin. Siirryin pian jatkotutkimuksiin Lohjan sairaalaan, josta pitkien tutkimusten jälkeen pääsin elinsiirtojonoon Meilahteen.

– Kaksi kertaa kävin Meilahdessa turhaan. Kolmannella kerralla siirrettävät keuhkot olivat sopivat. Siirto tehtiin viime metreillä. Kävelytestissä pystyin kävelemään kuuden minuutin aikana enää vain 150 metriä.

Yhdeksän tunnin leikkaus

– Leikkaus kesti yhdeksän ja puoli tuntia. Se oli luonnolisesti iso leikkaus. Neljä päivää olin leikkauksen jälkeen Meilahden teho-osastolla ja sen jälkeen kolme viikkoa osastolla. Kotona kuntouduin pikkuhiljaa. Aluksi pystyin liikkumaan vain vähän kerrallaan happipullon kanssa, Jorma K Toivonen kertoo.

– Nyt elämä sujuu omalla painollaan, kun ei ota turhia murheita asiasta. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta, sillä muutakaan vaihtoehtoa ei ollut, Toivonen toteaa.

Lue lisää torstain 26.3. Luoteis-Uusimaasta!

– Pojilla on ihan OK-tunnelmat, kertoo jokikuntalainen Silja Stockinger. Hänen lapsensa Otto ja Joonatan Äyräs jäivät pois koulusta jo tiistaina, jolloin se oli mahdollista ilmoittamalla kouluun. Keskiviikkona alkoi lähiopetuksen keskeytys Vihdin kouluissa.

Vihdin yhteiskoulusta tuli 9.-luokkalaiselle Otolle selkeät toimintaohjeet, ja Jokikunnan koulusta ohjeistettiin 2.-luokkalaista Joonatania myös opettajan Whatsapp-viestillä.

– Tehtäviä tulee koulusta ja läksyjäkin annetaan. Äidinkieli ja matematiikka ovat tärkeimmät kakkosluokkalaiselle, mutta taitoaineistakin tulee soveltavia tehtäviä, kertoo Silja.

Hän uskoo, että etäopiskelu onnistuu.

– Kotona se tietysti vaatii valvontaa ja tukea etenkin pienemmille. Päivärytmi ja määrätietoinen tekeminen ovat tärkeitä.

Silja Stockinger työskentelee suunnittelijana Eläketurvakeskuksessa ja tekee etätöitä melko paljon.

– Työnantaja suhtautuu hienosti etätöiden tekemiseen silloinkin, kun lapset ovat kotona.

Nyt Silja on ollut etätöissä talvilomaviikosta asti.

– Rokotuksesta huolimatta sairastuin influenssaan, tauti pitkittyi ja oli aika kova. Kun paranin, tuli tämä koronatilanne päälle. Nyt ei todellakaan pidä altistaa ketään!

Perheen isä Juha Äyräs työskentelee lähellä Ikkalassa Nurmi Hydro Oy:ssä, jossa hän on osakkaana.

– Hän voi tarvittaessa joustaa työajoissaan, mikä helpottaa nyt kun lapset ovat kotona. Koronatilanteen takia hän ei enää käy lounaspaikoissa vaan tulee kotiin syömään, Silja mainitsee. – mkl

– Minun aikani ei vielä ollut, sanoo Linnéa Ruda

Nummelan Lankilassa asuva Linnéa Ruda oli vähällä päästä hengestään viime marraskuussa.

Hän makasi avuttomana selällään, ilman mitään juotavaa kotonaan kahdeksan vuorokautta ja yritti herättää naapurien huomiota.

Kun apu vihdoin tuli, Linnéa vietiin Lohjan sairaalaan, jossa häntä hoidettiin kolme viikkoa. Karmean tilanteen syyksi selvisi kuumeeton keuhkokuume.

Olin kuin kivi järven pohjassa

Linnéa Ruda (74) on asunut rivitalokaksiossaan 39 vuotta. Rinnetalon päätyasunto on rakennettu kolmeen tasoon. Seinänaapureita on yksi.

– Olin illansuussa menossa vessaan tiistaina 19. marraskuuta. Ylläni oli yöpaita ja puuvillajakku sekä paljaissa jaloissa villasäärystimet. Yhtäkkiä päädyin selälleni kuin magneetin vetämä tai kuin etälamauttimella ammuttuna.

En kolauttanut päätäni, koska ehdin varoa sitä.

– Ajattelin heti, että menikö lonkka tai luita. Ei mennyt. Mihinkään ei koskenut.

– Aioin tietysti nousta ylös, mutta koko keskivartalo oli aivan seis. Jaloistakaan ei ollut apua. Vain kädet toimivat.

– Tuntui kuin olisin ollut kivi järven pohjassa, järven paino päällä.

Lue lisää torstain 12.3. Luoteis-Uusimaasta!

Pariskunta suunnittelee Joutselan toiminnan tapahtumien ja teemojen ympärille

Kartanohuvila Joutsela Hiidenrannassa jatkaa toimintaansa uusien yrittäjien voimin. Yrittäjinä aloittivat alkuvuodesta Maria (39) ja Mika Hanski (52).

Yrittäjien uusi koti sijaitsee Villa Joutselan yläkerrassa. Perheen Nummelan kodissa asuu lisäksi pariskunnan 2-vuotias poika Leo. Joutselan alakerrassa on juhlatila, jonne mahtuu kerrallaan sata asiakasta. Lisäksi avaralle pihalle mahtuu noin 60 ihmistä.

Asiakaskohtainen menu

Keittiömestari Mika Hanskilla on vankka 20 vuoden kokemus ravintola-alalta. Maria on koulutukseltaan kokki. He ovat asuneet Nummelassa kaksi vuotta ja vastasivat kyseisen ajanjakson Hopeaniemi Resortin ravintolan toiminnasta.

– Nyt olemme yrittäjinä paljon laajemmassa kokonaisuudessa, jossa on valtavasti potentiaalia. Toki ruoka on edelleen tärkeässä roolissa ja menu suunnitellaan aina asiakaskohtaisesti, Maria Hanski kertoo.

– Ruoka on meidän suuri intohimomme ja käytämme aina tuoreita raaka-aineita. Ruokamme syntyy muun muassa kalasta, sienistä, vihanneksista ja kasviksista. Kakut häihin toimittaa yhteistyökumppanimme SB Bakery, Mika Hanski jatkaa.

Hanskit suunnittelevat Villa Joutselan toiminnan jatkossa erilaisten tapahtumien ja teemojen ympärille. Suositut äitienpäivä- ja isänpäiväbrunssit sekä erilaiset teema-aiheiset brunssit jatkavat ohjelmassa. Luvassa on grillijuhlia sekä kulttuurin ympärille kietoutuvia tapahtumia.

Lisäksi erilaiset tilaukset työllistävät uusia yrittäjiä. Joutselassa pidetään häitä, syntymäpäiväjuhlia, muistotilaisuuksia, kastejuhlia ja rippijuhlia. Huvila on myös mainio kokousten ja yritysten hyvinvointipäivien pitopaikka.

Lue lisää torstain 5.3. Luoteis-Uusimaasta!

– Ensimmäiset merkit vedenpinnan laskusta saatiin maanantaina

Kirkonkyläläinen Jouni Vihanto oli Poju-koiransa kanssa päiväkävelyllä Uudenmaantiellä tiistaina alkuiltapäivästä. Hän katseli kiinnostuneena Kirjavanjoen korkealle noussutta pintaa.

– Asuin aikoinaan joen rannassa sijaitsevassa omakotitalossa. 1950- ja 1960 luvuilla joen pinta oli keväisin niin korkealle, että vesi nousi talojen pihoille saakka. Meillä oli pihalla sauna, ja saunan lattialla saattoi keväisin olla 20-30 senttiä vettä, kertoo Vihanto.

– Keväisin joen pinta nousi aina korkealle, koska silloin oli vielä Kirjavanjärvi, joka sittemmin kuivatettiin. Kun Kirjavanjärvestä sulivat jäät, syntyi jääpatoja jokeen Kirkkojärven suulle. Joen pinnan nouseminen oli vuosittainen ilmiö, hän jatkaa.

–  Aikoinaan, kun Averiasta Kirkkojärvelle valuvaa vettä ei säännöstelty, keväisin Kirjavanjoen pinta saattoi olla korkeammalla kuin nyt. Mutta en muista säännöstelyn aikana veden pinnan nousseen näin ylös, sanoo Rantakujalla joen ääressä asuva Jouko Leino.

Useita kymmeniä senttejä

Tammi- helmikuun runsaat sateet ovat nostaneet veden pinnat korkealle.

Uudenmaan Ely-keskuksen tietojen mukaan Vanjoen ja Vihtijoen veden pinnat ovat nousseet korkeimmilleen yli kahteenkymmeneen vuoteen. Viimeksi vedenpinnat ovat olleet korkeammalla kevättulvalla 1999.

– Aikoihin ei ole vesi näin korkealla ollut. Kirkkoniemen rannassa on yksi kivi, josta kävelylenkeillä tarkkailen veden pintaa. Viime kesän jälkeen veden pinta on noussut useita kymmeniä senttejä, toteaa Jouni Vihanto.

Lue lisää torstain 27.2. Luoteis-Uusimaasta!

Sporthammerissa pyöräkauppa kasvoi 20 prosenttia

Suomen eteläisen puoliskon lauha talvi on muokannut vihtiläistenkin liikuntatottumuksia loputtoman syksyn jatkuessa kuukausikaupalla.

Nummelanharju on lumeton eikä hiihtämään ole päästy koko talvena.

Tavanomaiset talven urheiluvälinehankinnat ovat saattaneet jäädä tekemättä, mutta sen sijaan polkupyöräkauppa on käynyt Nummelan Sporthammerissa normaalitalvea vilkkaammin.

Oheistuotteita menee enemmän

– Olemme tehneet 20 prosenttia normaalia enemmän polkupyöräkauppaa tänä talvena. Pyörämyynnin vilkastuessa pyöräilyyn liittyvien oheistuotteiden myynti on niin ikään kasvanut. Myynnillisesti talven lumettomuus on meille positiivinen asia, mutta muuten on tietysti huolestuttavaa, että talvet lämpenevät, kertoo yrittäjä Antti Hyytiäinen.

Lue lisää tiistain 18.2. Luoteis-Uusimaasta!

– Startti ollut tosi hyvä, iloitsee tuore ravintoloitsija

Legendaarinen kahvila-ravintola Hiekkahentunen toimii uuden yrittäjän voimin. Ravintoloitsijana aloitti nummelalainen keittiömestari Kim Nordgren viime viikolla.

– Startti on ollut tosi hyvä: 60 – 100 ruokailijaa päivässä, kertoo Nordgren.

72-paikkainen Hiekkahentunen on toistaiseksi lounasravintola, mutta a la carte -lista on suunnitteilla. Parin kuukauden päästä Nordgren aikoo aloittaa myös juhlapalvelun.

Ystävykset yhtiökumppaneina

Kahvila-ravintola Hiekkahentusta pyörittää TK Catering Oy, jonka Kim Nordgren ja Timo Tuomi omistavat puoliksi. Miehet ovat ystävystyneet naapuruksina Nummelan Hiidenrannassa.

Nordgrenilla on ravintola-alalta lähes 35 vuoden kokemus, josta vajaat 20 vuotta keittiöpäällikkönä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Tuomi on Vihdissä monessa mukana: leipätyökseen hän on Vihdin kunnan kehittämispäällikkö ja harrastuksekseen Nummelan Palloseuran kehittämispäällikkö.

– Hiekkahentusessa olen taustavoimana. Tiskata osaan, naurahtaa Tuomi, joka oli avajaisviikolla lomalla virastaan ja autteli ravintolassa.

Lue lisää tiistain 11.2. Luoteis-Uusimaasta!

– Harrastuksia kannattaa vaalia, sanoo mestaripelimanni Jouko Heikola

Nummelalainen Jouko Heikola on Vihdin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa mestaripelimanni.

Mestaripelimannin arvo on suurin pelimannille myönnettävä tunnustus – Heikola vastaanotti sen Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla vuonna 2012.

– Heti kun alan soittaa, kaikki muu häipyy, sanoo mestaripelimanni.

– Harrastuksia kannattaa vaalia, ne pelastavat pitkälle. Musiikki on nyt tärkein, se on pysynyt tähän ikään saakka.

Oma huuliharppu 11-vuotiaana

Jouko oli 11-vuotias saadessaan ensimmäisen oman huuliharpun joululahjaksi.

– Isä soitti, ja seurasin miten se käy. Itse olen opetellut.

Jouko Heikola on soittanut Vihdissä useammassa kokoonpanossa: Vihdin pelimiehet -duossa Martti K. Kuikan kanssa, sitten Vihdin Pelimanneissa. Mestaripelimanni Jouko Heikola ystävineen -kokoonpanossa ovat soittaneet myös Aino Saastamoinen ja Ari Elgland. Trio on esiintynyt muun muassa vanhustentaloissa ja tehnyt levynkin. Huuliveikot -triossa soittavat Jouko Heikolan lisäksi huuliharppua Matti Ylitalo ja Martti Laulaja.

Lue lisää tiistain 4.2. Luoteis-Uusimaasta!