Luoteis-Uusimaan kesälehti vapaasti luettavissa

Luoteis-Usimaan kesälehden digiversio on vapaasti luettavissa alla olevasta linkistä.

https://joom.ag/3J6C

Toimitus toivottaa lukijoille hyvää kesää!

Myrsky siirsi ja vaurioitti Hiidenrannan venelaitureita

Nummelalainen Kimmo Haarahiltunen veti veneensä veneretken päätteeksi trailerille tiistaina alkuillasta. Hän toivoo Hiidenrannassa sijaitsevien venelaitureiden pikaista korjaamista.

Veneilijät joutuvat nyt nostamaan veneet jokaiset veneretken päätteeksi

Nummelalainen Kimmo Haarahiltunen kävi tiistaina auringon paistaessa perheensä kanssa veneretkellä Hiidenvedellä. Veneretken päätteeksi hän nosti veneensä auton perässä olleen trailerin päälle, koska viime talvena myrsky rikkoi Nummelan venelaiturit eikä laitureita ole vielä korjattu.

– Saisi laiturit jo tulla kuntoon. Tämä rupeaa olemaan ärsyttävää, kun kesä alkaa eikä venettä saa vieläkään omalle laituripaikalle, tiivistää monen vihtiläisveneilijän tunnot Kimmo Haarahiltunen.

Vaurioiden laajuutta tutkitaan

Laiturit ovat yhä kesän kynnyksellä korjaamatta, sillä laitureiden siirtymisen syytä, vaurioiden laajuutta ja vaurioiden korjaamisen vastuukysymyksiä selvitetään parhaillaan.

Lue lisää torstain 28.5. Luoteis-Uusimaasta!

Kourlan päärakennus uuteen kukoistukseen

Kourlan kartanon päärakennus on parhaillaan ison kunnostuksen kohteena. Uusi omistaja Pentti Törmä myhäilee, että pitäisikö teettää vaakuna. Sille olisi paikka julkisivun kolmiossa. Siinä oli edellisen omistajan Jatta Biaudet’n sukuvaakuna.

– Lähtökohtana on, että tästä tulee meille asuintalo, sanoo Pentti Törmä

Kourlan kartanon päärakennus Olkkalassa täyttää 200 vuotta viiden vuoden kuluttua.

– Se voisi olla hyvä valmistumisaikataulu tälle remontille, joka pitäisi tehdä joka tapauksessa, sanoo Kourlan uusi omistaja Pentti Törmä.

Remontti on aika vaatimaton sana sille työlle, joka on meneillään noin 600-neliöisessä rakennuksessa.

– Lähtökohtana on, että tästä tulee meille asuintalo. Jos toteamme projektin liian isoksi, voimme aina myydä poiskin.

Kaikki puretaan hirsirunkoon asti

Kourlan päärakennuksen arvioitu valmistumisvuosi on 1825, ja se on suojeltu nykyisessä ulkoasussaan. Huonejakoa ei saa muuttaa. Suojelun piirissä ovat myös talon vanhat tulisijat, peiliovet sekä ovien ja ikkunoiden koristelistat.

– Melkeinpä uudelleen rakentamista tämä on. Sisältä kaikki puretaan paljaaseen hirsirunkoon asti, putsataan ja vaihdetaan se mikä pitää.

– Siinä voi ulkorappaus rikkoontua, jolloin pitäisi purkaa ulkoakin hirteen asti, kertoo Törmä.

– Mutta jollei nyt tee kunnolla, talon rakenteet alkavat pettää.

Vaativassa kunnostuksessa asiantuntijana on useita kartanoremontteja suunnitellut arkkitehti Pekka Saatsi.

Lue lisää tiistain 19.5. Luoteis-Uusimaasta!

Musisointia rakastava Arto Nurmi viljelee mallasohraa ja kauraa

Arto Nurmi soittaa kitaraa ja bassoa. Hän myös laulaa Hiiden Pumpussa ja kahdessa eri kuorossa. Yrittäjän työstä hän on jäänyt eläkkeelle, mutta maanviljelijänä hän jatkaa edelleen.

Musiikkia syntyy niin kitaralla kuin Hiiden Pumpun laulavana basistina

Musiikkikärpänen puraisi vihtiläistä Arto Nurmea (64) 10-vuotiaana, kun hän sai ensimmäisen soittimensa, joka oli mandoliini.

Hyvän pohjan musiikkiharrastukselle rakensi Arto Nurmen setä, joka opetti nuorelle pojalle nuotinlukutaidon ja sointuteoriaa.

Tänä päivänä Arto Nurmi soittaa ja laulaa Hiiden Pumppu -nimisessä kokoonpanossa. Instrumenttina on basso. Juuri nyt kaikkein mieluisin soitin on kitara. Kitaransoitossa hän pyrki jättämään kappaleisiin oman kädenjälkensä. Koronarajoitusten vuoksi yleisö on nyt saanut nauttia sekä Hiiden Pumpun musisoinnista että Nurmen omista sooloesityksistä videoiden muodossa:

– Toivomme musiikkivideoiden tuovan iloa tähän hieman lohduttomaan korona-aikaan. Omia videoitani päätin pienen pohdinnan jälkeen jakaa julkisesti, sillä kuvaan harjoitteluani joka tapauksessa oppimismielessä.

Kitara on keskiössä

Kitaransoitto on tällä hetkellä Arto Nurmelle erityisen rakas musiikintekemisen muoto:

– Kitara on soittimena musiikintekemisessä keskiössä. Muut soittimet tukevat kitaraa.

Lue lisää torstain 14.5. Luoteis-Uusimaasta!

Äitienpäivän kunniaksi nautitaan yhteiset virtuaalikahvit

Yrittäjä Mirkku Toukonen on etsinyt luovia ratkaisuja selvitääkseen koronarajoitusten keskellä. Väkkärällän Nettimuskarit ovat riemullista katsottavaa. Ilmoittautumiset syksyn ryhmiin ovat nyt avautuneet Väkkärällässä. – Perheet ovat ilmoittautuneet onneksi mukavasti syksyn ryhmiin mukaan. Olen tästä kiitollinen.

Väkkärällän Mirkku Toukonen on toiminut yrittäjänä 14 vuotta

Musiikkikoulu Väkkärällän yrittäjä Mirjami ”Mirkku” Toukonen (43) viettää äitienpäivää virtuaalisesti videopuhelun välityksellä vanhempiensa ja sisarustensa perheiden kanssa. Mukana virtuaalikakkukahveilla ovat myös Mirkun kaksi poikaa: Leevi (19) ja Paavo (16).

Asun Vihdin kirkonkylässä lähellä vanhempiani, joten minun tehtäväkseni jää kakunpalan vienti äitini oven taakse. Hän saa nauttia kakkua yhdessä kanssamme meetissä. Muuten äitienpäivä sujuu kotosalla voimassa olevien koronaohjeiden mukaisesti, Mirkku kertoo.

Yrittäjänä 14 vuotta

Mirkku Toukonen on toiminut yrittäjänä 14 vuotta. Hän perusti Väkkärällän tammikuussa 2007. Hän on koulutukseltaan orff-pedagogi ja orff-kouluttaja.

– Orff-pedagogiikka on kokonaisvaltaista, oppijalähtöistä musiikkikasvatusta. Pedagogiikan lähtökohta on vuorovaikutteinen opetusprosessi, ja sen elementit ovat kuuntelu, liike, puhe, laulu ja soitto. Lähestymistapa musisointiin on kokeilusta improvisointiin ja ilmaisuun sekä musiikillisen ilmaisun liittäminen muihin taideaineisiin, Mirkku Toukonen valottaa.

Viikottain 250 kävijää

Väkkärällä on vakiinnuttanut paikkansa vihtiläisten perheiden ja muiden musiikkikasvatuksesta kiinnostuneiden parissa. Musiikkileikkikoulussa käy normaalioloissa viikottain noin 150 perhettä. Muut ryhmät mukaanlukien ryhmissä on kävijöitä viikottain noin 250.

Lue lisää torstain 7.5. Luoteis-Uusimaasta!

Hiidenrantalainen Anita Saarinen rakastaa kukkaloistoa

Anita Saarinen on asunut miehensä Pekan kanssa Hiidenrannassa noin 30 vuotta. Pihasuunnittelija on suunnitellut pariskunnan talon pihan ja tehnyt muun muassa istutuskartan. Omaa pihaa on mukava kunnostaa keväällä. Koronarajoitusten ollessa voimassa, tuo puutarhaharrastus päivään tekemistä. Saaristen 1-vuotias kääpiösnautseri Jolle pitää osaltaan huolen ettei aika tule pitkäksi. – Kevään tehtävälistalla on takapihan aitaaminen, jotta koira pääsee juoksemaan pihalla vapaasti. Näin saamme lemmikille turvallisen pihapiirin.

Kun yöpakkaset väistyvät, saa omakotitalon piha kesäkukat koristeekseen

Hiidenrannassa omakotitaloa miehensä Pekka Saarisen kanssa asuva Anita Saarinen odottaa innolla, että kevään kelit lämpenisivät ja hän pääsisi rapsuttelemaan talon pihaa ja laittamaan värikkäitä kesäkukkia etu- ja takapihaa koristamaan.

– Oikeastaan olen koko talven rapsutellut ja haravoinnut pihaa, mutta kivempaa se on, kun ilmat lämpenevät.

– Tänä keväänä keskitymme erityisesti sammaleen poistoon takapihan nurmikosta, jonka sammal on syönyt lähes kokonaan. Laitamme pihalle uuden siirtonurmikon. Ongelmana takapihan osalta ovat männyt, joiden neulaset ovat kuin muovia, joka porautuu nurmikkoon. Neulaset eivät maadu. Neulasia täytyy rapsutella nurmikosta pois pala kerrallaan. Suunnitelmissa on mäntyjen kaataminen, Anita Saarinen kertoo.

Tulppaanit terassilla

Vaikka Saaristen piha vielä talven jälkeen näyttää ankealta, on luvassa pian monipuolista kukkaloistoa talon eri puolilla, olosuhteisiin sopivilla kukilla. Pihalla on kukkien lisäksi erilaisia pensaita ja perennoja, jotka ovat helppohoitoisia.

– Tulppaanien aukeamista odotan hetkenä minä hyvänsä. Olen tänä keväänä laittanut ne terassille korkeaan kukkapenkkilaatikkoon. Kun olen aikaisemmin laittanut tulppaaneja pihalle, niin ne ovat hävinneet. Kolmen kopla peuroja käy syömässä ne. Ne tulevat Hiidenrantaan Nummelanharjulta. Toistaiseksi tulppaanit ovat nyt saaneet olla rauhassa, Anita Saarinen naurahtaa.

Lue lisää torstain 30.4. Luoteis-Uusimaasta!

Uimahallin kiinni olo hyödynnetään: remontti menossa

Nummelan uimahallin remontti pääsi vauhtiin, kun altaat tyhjennettiin noin kuukausi sitten. Laitosmies Petri Kunnari uusii elastisia liikuntasaumoja, joita on altaissa 5 x 5 tai 5 x 6 metrin ruutuina. Vaativa työ vie aikaa, sillä saumat on ensin puhdistettava ja kuivattava. – Kuva: Tero Nevala.

Voisiko halli avautua kesää vasten, jos koronatilanne sallii?

Vihdin uimahalli on ollut suljettuna 13.3. lähtien. Parhaillaan siellä tehdään remonttia, joka normaalisti olisi tehty kesäseisokin aikana. Voitaisiinko uimahalli avata remontin valmistuttua kesää vasten, jos koronatilanne sen sallisi?

– Kaikkea on pohdittu, mutta tämä on niin poikkeuksellinen tilanne, että päätöksiä tehdään Vihdin kunnassakin vasta sen perusteella mitä maan hallitus päättää, vastaa liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka.

Maan ensimmäisiä, joka suljettiin

Vihdin uimahalli oli maan ensimmäisiä, jotka suljettiin koronaviruksen takia.

– Halusimme heti varmistaa sekä kuntalaisten että työntekijöiden turvallisuuden, ja uimahalli pystyttiin sulkemaan todella nopealla aikataululla, Ranta-Porkka toteaa.

Normaalisti uimahalli olisi ollut auki juhannukseen saakka. Sitten olisi seurannut kesän huoltotauko, joka on myös henkilöstön lomakausi. Yleensä uimahalli on avautunut uudelleen elokuun alkupuolella.

Ranta-Porkka varoo sanomasta vielä mitään uimahallin avaamisajankohdasta. Koronatilanteeseen liittyvät päätökset tekee Vihdissä kunnan johtoryhmä.

Lue lisää torstain 23.4. Luoteis-Uusimaasta!

Etäopiskelu sujuu ahkeralla asenteella

Pilvi Huhta opiskelee toisella vuosikurssilla Ressun lukiossa Helsingissä. Hän kertoo etäopiskelun kotoa käsin sujuneen oikein hyvin.

Kirkonkylässä asuva Pilvi Huhta opiskelee Ressun lukiossa

Vihdin kirkonkylässä asuva Pilvi Huhta opiskelee Ressun lukiossa Helsingissä toista vuotta. Normaalisti hän kulkee päivittäin Helsinkiin Vihdistä ja päivän päätteeksi takaisin Vihtiin, mutta koronaviruspandemian vuoksi opiskelu toteutetaan nyt etänä kotoa käsin. Pilvi kertoo etäopiskelun sujuneen todella hyvin.

– Itselläni ei ole kovin montaa kurssia tässä jaksossa. Tämä tekee opiskelustani tietenkin helpompaa. Ressussa etäopetuksia pidetään videopuheluiden välityksellä, niin kuin varmasti muissakin kouluissa. Tässä jaksossa minulla ei henkilökohtaisesti pidetä kaikkia aineita videotunteina, vaan suurin osa tapahtuu itseopiskeluna.

Pilvi kertoo, että lukion opettajat ovat kuitenkin aina linjojen päässä, jos kysymyksiä tai hankaluuksia ilmenee.

– Pakollista osallistumista ei ole kaikille videotunneille, vaan  oman oppimisen mukaan voi katsoa tarvitseeko enemmän apua vai pärjääkö itse.

Tehtävämäärä on suuri

– Huono puoli etäopiskelussa on se, kun teknisten laitteiden kanssa ollaan tekemisissä monta tuntia esimerkiksi videopuheluiden aikan, minulla alkaa helposti päätä särkeä ja suositeltu ruutuaika ylittyy helposti.

– Monikaan opettaja ei ymmärrä, että vaikka fyysistä opetusta ei ole, tehtäviä ladotaan suurempi pino kuin normaalissa opetuksessa. Mielestäni tehtävämäärää kannattaisi opettajien miettiä tarkemmin oppilaiden jaksamisen kannalta, Pilvi Huhta pohtii.

Lue lisää torstain 16.4. Luoteis-Uusimaasta!

Markkulan tilan uuhet Jokikunnalta kansallispuistoihin laiduntamaa

Elina Kavenin vastuulla on Markkulan lammastilan lampaiden hoito. Pääsiäiseksi varattu karitsanliha on jo myyty loppuun.

Lampaanlihan tuotanto käynnistyi tilalla vuoden 2017 syksyllä

Markkulan tilalla Jokikunnalla arki pyörii lampaiden ehdolla. Itse lampaiden hoito on Elina Kavenin vastuulla ja erilaisista koneiden kanssa tehtävistä töistä vastaa hänen miehensä Hannu Laihiainen. Lammastila sijaitsee entisen Onnenpesän tiloissa.

Aamuseitsemältä mennään lampolaan, jaetaan aamukaurat ja tarkistetaan vedet, päivällä kuivitetaan koko lampola ja tuodaan sinne uudet heinäpaalit, jos vanhat on syöty. Illalla jaetaan vielä iltakaurat ja härkäpavut sekä tarkistetaan vedet. Kohta aloitamme myös kerinnät. Tämä on arkeamme tällä hetkellä. Karitsoinnin aikaan ja laidunkaudella on sitten taas muut jutut. Seuraava karitsointi on elokuussa, Elina Kaven valottaa.

Toiminnan kasvattamista

Pariskunta omistaa lammastilan yhdessä Elina Kavenin veljen ja tämän vaimon kanssa, mutta he eivät osallistu lammastoimintaan. Nelikko osti tilan 2017 syksyllä ja käynnisti lampaanlihan tuotannon ostamalla 11 uuhta. Nyt aikuisia lampaita on tilalla 74 ja uuhia
100.

– Olemme kasvattaneet toimintaamme maltillisesti. Lammas kantaa karitsoita viisi kuukautta ja synnyttää yleensä 2-3 karitsaa. Suurin osa lampaistamme on suomenlampaita.

Pääsiäislihat myyty loppuun

Asiakkaat ovat löytäneet Markkulan tilan hyvin ja pääsiäiseksi tarjolla ollut karitsanliha on myyty loppuun:

– Myymme lihaa ennakkovarausten perusteella. Seuraavaksi lihaa tulee myyntiin loppukesästä, Elina Kaven sanoo.

– Karitsalla tarkoitetaan tässä tapauksessa hieman alle vuoden ikäistä lammasta, joka painaa noin 40-50 kiloa. Se on saanut elää hyvän lampaanelämän.

Lue lisää torstain 9.4. Luoteis-Uusimaasta!

– Kuntalaisten aktiivisuus tuo muutoksen

Valtuusto kokoontui maanantai-iltana koronapandemian vaatimien turvallisuusmääräysten mukaisesti. Kristillisdemokraattien varavaltuutettu Kaarlo Koimäellä oli kasvoillaan hengityssuoja.

Pääkslahden virkistysalueen metsät säästymässä avohakkuilta

Kunta oli suunnitellut voimassa olevan metsänhoitosuunnitelman perusteella avohakkuita Pääkslahden alueen metsiin. Kuntalaiset pelkäävät metsän tuhoutuvan virkistysarvoiltaan lähes täysin, jos hakkuut toteutetaan.

Hakkuuasioita käsiteltiin myös toisessa aloitteessa, valtuusto palautti uudelleen valmisteluun vihreiden valtuustoaloitteen, jossa esitetään kunnan luopuvan kokonaan avohakkuista metsän hoitomenetelmänä omistamissaan metsissä. Lautakunta esitti valtuustolle, ettei avohakkuista luovuta.

– Valtuuston aiempia päätöksiä ei ole huomioitu

Pääkslahden hakkuista on siis tehty kuntalaisaloite, jossa esitetään ettei avohakkuita alueella tehtäisi. Kunnanvaltuutettu Olli Pekka Hatanpää vihreiden ryhmäpuheenvuorossa esitti, että Pääkslahden hakkuut palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi Hatanpää esitti, ettei Vihti ryhdy Pääkslahdessa hakkuihin ennen uudistettua metsänhoitosuunnitelmaa, jossa on paremmin huomioitu alueen käyttö virkistysalueena.

Hatanpää huomautti, että vaikka Vihdin metsienhoitosuunnitelma vuosille 2015-2024 on hyväksytty teknisessä lautakunnassa vuonna 2016, on suunnitelma jo vanhentunut. Hatanpää myös toi esille, että kunnan työntekijät ovat toimineet hyväksytyn metsänhoitosuunnitelman mukaisesti.

– Toisaalta sen laadinnassa ei ole huomioitu riittävästi valtuuston aikaisempia päätöksiä. Tämän vuoksi onkin hienoa, että uusiminen on kunnassa valmisteilla ja sille asetettuja tavoitteita voi tarkistaa.

Lue lisää torstain 2.4. Luoteis-Uusimaasta!