– Kirkonkylässä on kysyntää hyvälle majoituspaikalle

Jos valtuusto marraskuussa hyväksyy, myy Vihdin kunta kirkonkylän entisen terveyskeskus-sairaala -kiinteistön lisäksi samalla tontilla olevan ja samaa kunnallistekniikkaa sekä lämmitystä käyttävän entisen synnytyslaitoksen kiinteistön. Kuva: Vihdin kunta.

Kaksi vihtiläisyrittäjää suunnittelee hotellia ja hostellia entiseen sairaala- ja terveyskeskusrakennukseen

Hotelli sviitteineen ja vaatimattomampi hostelli. Tällaista majoituskokonaisuutta suunnitellaan kirkonkylän entisen sairaalan ja terveyskeskuksen tiloihin. Kaksi vihtiläistä yrittäjää ovat kiinnostuneita hankkimaan entisen sairaalan ja terveyskeskuksen rakennuksen sekä samalla tontilla olevan entisen synnytyslaitoksen kiinteistön, jonka alakerrassa toimii nyt kunnallinen eläinlääkäri.

– Näemme, että kirkonkylässä on kysyntää hyvälle majoituspaikalle. Vihdissä on lopulta varsin vähän majoitustarjontaa. Itse asiassa monet vihtiläiset sekä lähialueen matkailu- sekä liikunta-alan yrittäjät ovat kertoneet asiakkaidensa majoitustarpeista. Näistä keskusteluista ajatus on syntynyt, kertoo toinen hankkeessa mukana oleva yrittäjä.

– Esimerkiksi Vihdissä ja Vihdin naapurikunnissa on golfkenttiä, joissa käy pelaajia eri puolilta Suomea. Golfin pelaajille, jotka esimerkiksi tulevat kauempaa Suomesta pelaamaan viikonlopuksi Vihtiin, ei ole tarjolla kenttien lähellä juurikaan majoituspaikkoja. Tämä on yksi tarve, johon pyrimme kirkonkylän hotellilla vastaamaan.

Hankkeen keskeneräisyyden vuoksi yrittäjät eivät halua vielä tässä vaiheessa nimiään julkisuuteen.

Lue lisää torstain 22.10. Luoteis-Uusimaasta!

Tove-elokuvaa filmattiin Vihdissä

Veikkolan kartanon isäntä Henrikki Halme sai kutsun Tove -elokuvan pääensi-iltaan Tennispalatsin Finnkinon iSense-saliin. Seuralaisena oli Eeva Vesterinen. – Olin tosi vaikuttunut elokuvasta ja voin sitä suositella, sanoo Halme. – Kuva: Veikkolan kartano.

Kuvauspaikkoina Veikkolan ja Olkkalan kartanot

Taiteilija Tove Janssonin elämästä kertovaa, Zaida Bergrothin ohjaamaa Tove -elokuvaa kuvattiin muun muassa Vihdissä.

Veikkolan kartano on elokuvassa Atos Wirtasen huvila  ja Olkkalan kartano Erik von Frenckellin Saaren kartano.

Wirtanen oli Tove Janssonin rakastettu 1940-luvulla, von Frenckell Helsingin kaupunginjohtaja ja Janssonin myöhemmän, lyhytaikaisen rakastetun Vivica Bandlerin isä.

Tove -elokuvaa on esitetty myös Vihdin Kinossa kirkonkylässä ja Kino Akselissa Nummelassa kuluneen viikon aikana.

Tuotantoyhtiö otti yhteyttä

– Kuvauspaikkoja etsineestä Helsinki-filmistä otettiin yhteyttä täysin yllättäen viime vuonna. Kävivät muutaman kerran katsomassa ja sitten kertoivat haluavansa Veikkolan kartanon kuvauspaikaksi, mikäli se meille sopii, ja että ihan korvauskin maksetaan, kertoo Henrikki Halme, Veikkolan kartanon isäntä.

Sopimus tehtiin ja helmikuussa kuvattiin.

– Sakkia oli täällä tuhottomasti parin viikon ajan! Itse pysyttelin poissa tieltä. Kuvauskokemus oli positiivinen; ammattilaiset olivat asialla.

Lue lisää torstain 15.10. Luoteis-Uusimaasta!

Hyvään arkeen kuuluvat yhteiset metsäretket ja puutarhanhoito

Urho ja Marja Leskisen yhteinen hyvä arki koostuu kodinaskareista, metsälenkeistä ja puutarhanhoidosta. He ovat pitäneet yhtä 60 vuotta. He ovat molemmat työskennelleet Vihdin kirkonkylässä sijainneessa meijerissä, josta jäivät eläkkeelle ja, jossa tapasivat toisensa. – Kun näin Marjan meijerillä ensimmäisen kerran sanoin, että tuo on minun, Urho kertoo naurahtaen.

Tuttuja tavataan kauppareissuilla ja apteekissa

Marja (82) ja Urho Leskisen (84) hyvä arki koostuu metsäretkistä, puutarhanhoidosta ja yhdessäolemisesta. Pariskunta on pitänyt yhtä 60 vuotta. He ovat asuneet Vihdin kirkonkylässä Urhon lapsuudenkodissa 32 vuotta.

– Isäni ja äitini rakensivat talon vuonna 1948. Me teimme talossa perusteellisen remontin ennen muuttoamme vuosina 1986-1987, Urho kertoo.

Veranna myös taimitarha

Remontissa syntyi muun muassa kaunis tilava veranna, jossa tapaamme pariskunnan kanssa jututuksen merkeissä. Kuisti toimii myös taimitarhana, sillä pariskunta kasvattaa itse lähes kaiken puutarhassa kasvavan.

– Minä sain aikanaan remontin yhteydessä kellarikerrokseen oman tilan, joissa sijaitsee muun muassa kodinhoitohuone. Tila soveltuu myös ompelemiseen, Marja kertoo ja jatkaa, että käsillä täytyy olla tekemistä:

– Minulla on käsissäni aina kudin, kirja tai ristikko.

Lue lisää torstain 8.10. Luoteis-Uusimaasta!

Arja Lehtiranta työskennellyt fysioterapeuttina 30 vuotta

Arja Lehtiranta on kokenut fysioterapeutti, joka valitsee hoitomuodon asiakkaan tarpeen mukaan.

Fysioterapia Arjaleena toiminut Nummelassa 20 vuotta

Fysioterapeutti Arja Lehtiranta (59) on toiminut yrittäjänä 20 vuotta. Fysioterapia Arjaleenan viihtyisät toimitilat löytyvät Nummelan ytimestä entisen Vihdin Sähkön talon toisesta kerroksesta. Fysioterapeutin töitä hän on tehnyt kaikkiaan 30 vuotta.

Vakioasiakkaita 20 vuotta

Arja Lehtiranta tekee hoitotyötä sydän edellä, asiakasta kuunnellen:

– Minulla on asiakkaita, jotka ovat käyneet luonani 20 vuoden ajan. Koskaan en hoida asiakasta rutiinilla, sellaisella ajatuksella, että tehdään niin kuin on aina tehty.

– Sen sijaan katson läsnäolevasti, mikä on tämän hetken tilanne ja sunnittelen hoitotavan tilanteeseen sopivaksi.

Lue lisää torstain 1.10. Luoteis-Uusimaasta!

Vanjärven päiväkodin kuulemistilaisuudessa pyrkimys yhteisymmärrykseen

Eeva-Mari Salmi peräänkuulutti tulovirran suurentamista talouden tasapainottamistoimenpiteenä. – Maalaispaikkakunnat vetävät. Olen asunut tässä kylässä koko ikäni, mutta kaikki nämä muut tässä salissa ovat muuttaneet tänne päiväkodin ja koulun myötä veroja maksamaan. Ympärillä nyökyteltiin. Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mari Haapanen kierrätti mikrofonia salissa. Kuva: Suvi Nuotio

Korona vähensi lapsimäärää väliaikaisesti, perheet haluavat maalle

Vihdin kunta järjesti Vanjärven seurojentalolla Vanjärven päiväkodin lakkauttamisuunnitelmista kuulemistilaisuuden tiistai-iltana. Vanjärveläisiä oli paikalla noin 25. Lisäksi etäyhteyden kautta tilaisuutta seurattiin ahkerasti. Kuulemistilaisuuteen oli mahdollisuus osallistua  etänä Microsoft Teams Live -ohjelman kautta.

Lapsimäärän vähentymisen vuoksi Vanjärven lapsille tarjotaan kunnanjohtaja Erkki Eerolan tasapainotusohjelmaluonnoksessa jatkossa varhaiskasvatusta ja esiopetusta Vihdin kirkonkylän päiväkodeissa. Ehdotuksessa Vanjärven kiinteistö asetetaan myyntiin.

Alustava esitys

Vihdin talouden tasapainotusohjelmaehdotusluonnos (VIHTA) on kunnanjohtajan alustava esitys kunnan talouden tasapainottamisen toimista. Osa toimista kohdentuu palveluverkon tiivistämiseen varhaiskasvatuksen ja opetuksen alueelle.

Vanjärveläisten kysymyksiin olivat tiistaina vastaamassa muun muassa kunnanjohtaja Erkki Eerola, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mari Haapanen ja tekninen johtaja Matti Kokkinen.

Lue lisää torstain 24.9. Luoteis-Uusimaasta!

Vihdin lukioon mahdollisuus opiskella ilmailua?

Vihdin lukion rehtori Satu Nokelainen ja Vihdin elinvoimajohtaja Petra Ståhl pääsivät viime viikolla tutustumaan Nummelan lentokentälle muuttaneen lentokoulutusta tarjoavan BF-lennon toimintaan.

– Ajatuksena on, että Nummelaan saataisiin vetovoimainen, ilmailusta kiinnostuneita nuoria houkutteleva lukio

Voitaisiinko Vihdissä tarjota lukio-opiskelijoille myös ilmailualan opintoja? Voisiko ilmailualan opintoja olla myös ammatillista koulutusta tarjoavassa Luksiassa?

Nummelan lentokentän toiminnasta vastaavan Nummelan Lentokenttä ry esittää  Vihdin lukion yhteyteen ilmailulukio -toimintaa, joka tarjoaisi koulutusta niin lentäjäksi haluaville kuin esimerkiksi lentokonemekaanikon työstä kiinnostuneille. Suomessa toimii tällä hetkellä muutama ilmailulukio. Niitä on muun muassa Tikkakoskellä Jyväskylän kupeessa ja Vääksyssä Lahden kupeessa. Myös Pudasjärven lukiossa on ilmailulinja.

– Ajatuksena on, että Nummelaan saataisiin vetovoimainen, ilmailusta kiinnostuneita nuoria houkutteleva lukio. Suomessa on muutama ilmailulukio, mutta tarvetta uudelle ilmailukiolle on olemassa. Kaikki ilmailusta kiinnostuneet eivät mahdu olemassa oleviin ilmailulukioihin. Toisaalta ilmailu on kasvava ala, sen vuoksi Suomessa tarvitaan aiempaa enemmän lentäjiä, mutta myös lentokonemekaanikkoja ja muita ilmailualan ammattilaisia, sanoo lentokenttäyhdistyksen puheenjohtaja Tom
Arppe
.

Lue lisää torstain 17.9. Luoteis-Uusimaasta!

Metsästäjä antaa virka-apua poliisille hirvieläinkolareissa

– Parhaat hetket metsästysharrastuksessa ovat niitä, kun pakkasaamuna aurinko nousee ja istut passissa. Luonnossa liikkuminen antaa vastapainoa työlle, sanoo Matti Roms. Hän toimii Palajärven Hirvimiehissä. – Kuvat: Oskari Roms.

– Keskittyminen ajamiseen heikentynyt ja törmäysnopeudet kasvaneet, sanoo Matti Roms

Huhmarilaisen Matti Romsin metsästysharrastuksen olennainen osa on virka-avun antaminen poliisille hirvieläinkolareissa. Niitä sattuu Huhmarin seudulla paljon: moottoritiellä, Vanhalla Turuntiellä ja pikkuteillä.

– Nyt on alkamassa pahin sesonki, kun illat pimenevät ja vasat lähtevät liikkeelle yksinään. Eläin voi tulla yhtäkkiä kylkeen, joten tarkkana kannattaa olla.

Roms näkee, että autoilijoiden keskittyminen ajamiseen on heikentynyt. Sen näkee hirvieläinkolareissa.

– On tapahtunut todella selkeä muutos: törmäysnopeudet ovat kasvaneet huomattavasti. Nykyautot kestävät enemmän, mutta eläimille käy pahemmin.

Autoilijat, hiljentäkää!

Palajärven Hirvimiesten Matti Roms ja Martti Palojärvi lähtevät liikkeelle vaikka keskellä yötä, kun pitää jäljittää kolarissa loukkaantunutta eläintä tai korjata raato pois tiealueelta.

– Kolaritilanteessa olemme hirven, peura tai kauriin edustajina paikalla. Teemme tiivistä yhteistyötä naapuriseurojen kanssa.

Virka-aputehtävissä Romsin autossa vilkkuu hälytysvalo ja näkyy iso SRVA-tarra. Usein on koirakin mukana, jos jäljitetään. Kaikilla on turvaliivit ja heijastimet.

– Autoilijat, hiljentäkää ihmeessä, kun näette meidät tienposkessa! Olen itse jäänyt oman auton ja kahden muun auton väliin, kun nostin kaurista lavalle. Se säikäytti!

– Törttöilijöistä annetaan kyllä tiedot poliisille, Roms huomauttaa. Hän toivoo myös, etteivät autoilijat  pysähdy kuvaamaan kännykällä onnettomuuspaikkoja.

Siitä hän on tyytyväinen, että moottoritien hirviaita näyttää vihdoin toteutuvan Huhmarin kohdalle.

Lue lisää torstain 10.9. Luoteis-Uusimaasta!

Yksityisteiden kunnossapitokulut kasvavat – kunta suunnittelee avustusten leikkausta

– Teiden oikea-aikaisen hoidon merkitys kasvaa, kun kunnossapidon resurssit ovat niukat. Tien kuntoa pitää seurata päivittäin, lanaaminen ja soraistaminen pitää tehdä juuri oikeaan aikaan. Samoin ojista pitää huolehtia koko ajan, jotta vesi ei jää seisomaan tielle. Paljon auttaa jo se, että jokainen tien varren asukas täyttäisi oman tonttinsa edessä olevat kuopat, sanoo Palojärven-Palakosken tienhoitokunnan puheenjohtaja Timo Valo.

– Käytännössä ainoa vaihtoehto on, että osakkaat joutuvat maksamaan yhä enemmän tien kunnossapidosta

– Yksityisteiden varsilla asuu tuhansia vihtiläisiä. He maksavat kiinteistöveroa yhtä paljon kuin taajamissa kunnan ylläpitovastuulla olevien katujen varsilla olevat. Taajamissa asuvat saavat asfaltilla päällystetyt ja valaistut kadut. Yksityisteiden varsilla haja-asutusalueilla asuvat eivät saa kiinteistöverosta muuta iloa kuin yksityisteiden kunnossapitoavustuksen. Ja nyt kunta aikoo ennestään alhaista avustusta leikata, puhisee harmistuneena Palajärven-Palakosken yksityistien hoitokunnan puheenjohtaja Timo Valo.

Kunnanjohtaja Erkki Eerolan elokuun puolivälissä esittelemässä Vihta-talousohjelmassa ehdotetaan yksityisteiden kunnossapitoavustusten 20 prosentin leikkaamista, tänä vuonna kunta jakoi kunnossapitoavustuksia yksityisteille 120 000 euroa.Lisäksi Vihta-ohjelmassa ehdotetaan 20 prosentin leikkausta yksityisteiden perusparannusavustuksiin, näihin hankkeisiin kunta varasi rahaa tälle vuodelle 30 000 euroa.

Ylläpitokustannukset nousseet

Entinen kunnanvaltuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen Timo Valo pitää Vihdin kunnan aikeita leikata 20 prosenttia 120 000 euron kunnossapitoavustuksista kohtuuttomana.

– Tämä on jo kohtuutonta haja-asutusalueiden ihmisten kurittamista. Teiden ylläpitokustannukset ovat nousseet vuosi vuodelta ja Vihdissä on käytännössä vuosittain hieman pienennetty kunnossapitoavustusta. Vihdissä on jo nyt merkittävästi pienempi kunnossapitoavustus kuin esimerkiksi Lohjalla, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä.

Lue lisää torstain Luoteis-Uusimaasta!

Ylellisyys yhdistyy ekologisuuteen

Kelohuvila Villa Adele on tervalampelaisen Hawkhill -yrityksen kahdeksas vuokramökki Kaitlammen rannalla, Nuuksion kansallispuiston kainalossa. Annu Huotari on yksi kolmesta Hawkhillin yrittäjäsisaruksesta.

Villa Adele -kelohuvilassa ympäristöystävällisyys on mietitty loppuun asti

Tervalammelle, Kaitlammen rantatöyräälle on noussut ylväs kelohuvila, Villa Adele. Rakennus on paitsi ylellinen, myös ympäristöystävällinen.

– Villa Adelessa on yhdistetty uutta teknologiaa ja vanhoja rakennustapoja. Kaikki on mietitty ekologisesti loppuun asti, kertoo Annu Huotari Hawkhill-vuokramökkiyrityksestä.

Kaksi kerrosta, 180 neliötä

Nuuksion kansallispuiston kupeessa toimivan Hawkhillin yksi kilpailuvaltti on ympäristön huomioonottaminen kaikessa.

– Tavoitteemme oli, että Villa Adelessa voi nauttia luonnosta hyvällä omallatunnolla ylellisissä puitteissa.

Kaksikerroksinen, 180-neliöinen huvila on rakennettu suomalaisesta sertifioidusta kelohirrestä, joka saatiin Kuusamon yhteismetsästä. Jykevien hirsien halkaisija on keskimäärin 30 senttiä.

– Veistäjä, orimattilalainen Pauli Ihamäki aloitti työt keväällä 2019. Pystytyksessä oli apuna paikallisia timpureita. Olemme käytäneet suomalaista ja mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa.

Lue lisää torstain 27.8. Luoteis-Uusimaasta!

Esityksenä Vihtijärven koulun ja Vanjärven päiväkodin lopetus

– Vihdin kunnan vuotuiset menot ja tulot on saatava samalle uralle, toteaa kunnanjohtaja Erkki Eerola.

Kirkonkylän uusi paloasema siirtyy vuodelle 2024? Kunnanjohtaja julkisti virkamiesesityksen Vihta-talousohjelman päivityksestä

Vihdin kunnan talouden tasapainottamisen Vihta-ohjelma kiristyy tänä ja ensi vuonna. Kunnanjohtaja Erkki Eerola julkisti maanantaina oman ehdotuksensa uusista tasapainotustoimenpiteistä julkiseen sekä poliittiseen keskusteluun.

Eerola esittää muun muassa, että Vihtijärven koulu lakkautetaan ja yhdistetään Haimoon kouluun vuoden päästä. Vihtijärven koulussa oli viime syksynä 40 oppilasta, nyt arviolta 32. Haimoon koulussa on noin 82 oppilasta – ja tilaa.

Esityksen mukaan myös Vanjärven päiväkoti lopetettaisiin vuoden päästä ja lapset siirtyisivät Metsäpolun päiväkotiin kirkonkylään. Arvion mukaan Vanjärvellä on tänä syksynä kahdeksan päiväkotilaista, joista seitsemän on esikoululaisia.

Kirkonkylän uuden paloaseman rakentamista esitetään siirrettävän vuodelle 2024.

Lue lisää tiistain 11.8. Luoteis-Uusimaasta!