Eläintenhoitajan ammattitutkinnosta paljon hyötyä omien eläinten kanssa

9-vuotias Remu (vas) on Johanna Rummukaisen ensimmäinen koira, jonka kanssa hän on mukana myös kaverikoiratoiminnassa. Koronan vuoksi tämän vuoden visiitit palvelutaloissa ja tapahtumissa ovat olleet katkolla. Lola on 3-vuotias shetlanninlammaskoira.

Kaksi koiraa, kissa ja gerbiilit elävät sopuisaa arkea samassa taloudessa

Nummelalainen Johanna Rummukainen (28) on rakastanut kaikenlaisia eläimiä pienestä lapsesta asti. Lapsuudenkotiin ei eläimiä voinut ottaa äidin allergioiden vuoksi. Niinpä hän kertoi tomerasti ottavansa isona ainakin sata eläintä. Ihan sataa eläintä hänellä ei tänä päivänä ole, mutta vuosien varrella on ollut esimerkiksi useampi koira.

Koiria, kissa ja gerbiilit

Tällä hetkellä kotona Hiidenrannassa asuu ihmisten lisäksi kaksi koiraa, kaksi gerbiiliä ja kissa. Koirista sekarotuinen Remu on 9-vuotias ja Lola 3-vuotias. Shetlanninlammaskoira Lola sai keväällä viisi pentua, jotka asuvat jo omissa kodeissa. Perheen Helmi-kissa on yksivuotias.

Lue lisää torstain 3.12. Luoteis-Uusimaasta!

– Tämä on juhlahetki ja mukava yllätys

– Onhan tämä mukava yllätys! Aika harvoin käyn parturissa, kertoi nummelalainen veteraani Hannes Tuovinen (96) parturi-kampaaja Tea Salmisen käsittelyssä.

Hiusateljé tempaisi: laittoi veteraanien hiukset kuntoon

Nummelan Linjaportissa toimiva Hiusateljé Monica Heiskari henkilökuntineen tempaisi vihtiläisten veteraanien hyväksi tiistaina ja keskiviikkona.

Hiusateljé tarjosi veteraaneille ja veteraanien leskille maksuttoman hiusten pesu-, leikkuu- ja kampauspalvelun, turvallisesti normaalin aukioloajan ulkopuolella.

Iäkkäistä veteraaneista ja leskistä yhteensä seitsemän otti tarjouksen vastaan. Kaikki saivat mukaansa myös tuotepussukan.

Hyvin harvoin käymme parturissa

Veteraanit Hannes Tuovinen (96) ja Jouko Haasto (95) kertoivat, että parturissa tulee käytyä hyvin harvoin.

– Tämä on juhlahetki! Saa olla kiitollinen, että näin hyvää huolta pidetään. Ehkä puolen vuoden välein käyn parturissa. Tarvittaessa vaimo siivoaa niskat, kertoi Haasto.

Tuovinen kertoi saavansa hiusten kanssa apua perhepiiristä.

– Poika huomaa, kun tukka kasvaa liian pitkäksi.

– Onhan tämä yllätys! Alkuvuonna armeija kutsui ammuntaan ja loppuvuonna tuli tämä. Mukavia yllätyksiä!

Itsenäisyyspäivä on tänä vuonna hiljainen, mutta Tuovinen arveli, että ainakin sankarihaudoilla käydään.

Lue lisää torstain 26.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Avustan kansanedustajaa kaikissa mahdollisissa asioissa

Merkittävä osa avustajan työstä menee yhteydenpitoon kansalaisten ja kansanedustajan välillä. Myös kansanedustajan kiireisen kalenterin pitäminen ajantasalla on avustajan keskeisiä tehtäviä. – Päivät menevät pitkälti sähköpostin setvimiseen. Kansanedustajat saavat paljon yhteydenottoja päivittäin. Osa yhteydenotoista on niin sanottuja massaviestejä, mutta paljon tulee myös henkilökohtaisia yhteydenottoja, kertoo Terhi Mattila.

Terhi Mattila hakeutui Kuoppanummen koululta töihin eduskuntaan kansanedustajan avustajaksi

– Työ eduskunnassa on mielenkiintoista. Olen oppinut yhteiskunnallisista asioista eduskunnassa reilussa vuodessa enemmän kuin mitä olen aiemmalla työurallani oppinut yhteensä, sanoo Oinasjoella perheineen asuva Terhi Mattila. Vihdin kunnanvaltuutettu työskentelee perussuomalaisten kansanedustajan, lohjalaisen, Riikka Slunga-Poutsalon avustajana.

Vantaalta kotoisin oleva, Vihdissä vuodesta 2002 lähtien asunut Mattila (48) on työskennellyt aiemmin markkinointi- ja asiakaspalvelutehtävissä muun muassa Radiolinjalla ja Sanoma Magazines Finlandilla, sen jälkeen hän oli kymmenen vuotta töissä Kuoppanummen koululla, jossa hän vastasi koulu- ja iltapäiväohjaajien esimiehenä ohjaajien toiminnasta.

Työpaikan vaihdos Kuoppanummen koululta eduskuntaan sai alkunsa Mattilan pohdinnoista.

– Alkuvuodesta 2019 mieleeni hiipi ajatus siitä, että olen puristanut kaiken osaamiseni työhöni koululla. Työyhteisö koululla oli aivan ihana, mutta silti tuntui etten pysty enää enempää antamaan työhöni. Näistä pohdinnoista syntyi ajatus kokeilla jotakin uutta, hän kertoo.

– Olin jo kymmenen vuotta aiemmin tehnyt alan vaihdon, kun siirryin liike-elämän palveluksesta koulumaailmaan. Tiesin, että alaa voi vaihtaa.

Lue lisää torstain 19.11. Luoteis-Uusimaasta!

Huumausaineiden käyttörikokset kaksinkertaistuivat Vihdissä

– Poliisin tietoon tulevien huumausainerikosten kasvu, kouluterveyskyselyt sekä Vihdissä tehdyt jätevesiseulonnat kertovat huumeiden käytön yleistymisestä, sanoo Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jani Borenius.

Erityisesti Vihdissä huolettaa nuorten huumausaineiden käytön yleistyminen

Huumeiden käytön yleistyminen näkyy poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten kasvuna. Poliisin juuri julkaisemat tiedot tammi-syyskuulta kertovat, että  poliisin tietoon tuli 102 huumausaineen käyttörikosta, kun viime vuonna niitä tuli yhdeksän kuukauden aikana tietoon 66. Käyttörikosten määrä siis kaksinkertaistui.

Huumausainerikosten määrä kasvoi kahdeksastatoista kahteenkymmeneen rikokseen. Törkeitä huumausainerikoksia Vihdissä ei ole tänä vuonna havaittu lainkaan.

– Poliisin tietoon tulevat huumausainerikokset eivät kerro koko totuutta huumeiden käytön laajuudesta. Huumausainerikokset ovat niin sanottua piilorikollisuutta, eli usein poliisin tietoon tulleiden rikosten määrään vaikuttaa se, paljonko huumetutkintoihin on voitu käyttää resursseja, sanoo Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi.

– Huumerikostilastot kertovat osan huumausaineiden käytön yleisyydestä, mutta luotettavampia mittareita ovat anonyymisti laajalla otannalla tehtävät kouluterveyskyselyt sekä THL:n tekemä jätevesiseulonta, toteaa vanhempi konstaapeli Jani Borenius.

Lue lisää torstain 12.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Etätyö helpottaa ruuhkavuosissa

Pojat Aapo (11), Nooa (4) ja Niilo (9) tulevat hyvin juttuun isänsä Atte Pirttilän kanssa. Perhe on viihtynyt Nummelan keskustassa, perinteikkäissä Laavutaloissa jo kymmenen vuotta.

Nummelalainen Atte Pirttilä on kolmen pojan isä

– Isänpäivän kohokohta on, kun lapset herättävät ja antavat koulussa ja päiväkodissa tekemänsä lahjat, sanoo nummelalainen Atte Pirttilä (40).

– Tänä vuonna isänpäivää vietetään kotona, ja poikien pappaan ja vaariin ollaan yhteydessä videopuheluilla. Mahdollista on sekin, että näemme isovanhempia ulkona.

Aiempina vuosina Aten perheen isänpäivään on kuulunut ravintolassa käynti.

– Nyt varmaan tilaamme syötävää kotiin.

Perhe kasvanut Nummelassa

Atte Pirttilän ja Paula Kukkamäen perhe muutti noin 12 vuotta sitten Helsingistä Nummelaan, josta Paula on kotoisin.

Perhe on kasvanut, poikia on kolme: Aapo (11) ja Niilo (9) käyvät Kuoppanummen koulua ja Nooa (4) Enärannan päiväkotia, kuten isoveljetkin aikoinaan.

Atte työskentelee it-alalla, kehityspäällikkönä Digi- ja väestötietovirastossa. Paula opettaa suomen kieltä yläkouluikäisille helsinkiläiskoulussa. Hänen vanhempansa asuvat yhä Nummelassa.

Lue lisää torstain 5.11. Luoteis-Uusimaasta!

Arki palannut vihtiläisiin hoivakoteihin

Attendon Vanha Seppä -hoivakodissa oli leppoisa tunnelma tiistaina: ruokailemassa Rauha Pesonen (90, vas.), Kalevi Leino (85), Hillevi Hansson (89) ja Rauha Mäkinen (89). – Ei ole turvatonta, kun on täällä sisällä eikä lentele ulkona, kiteytti Mäkinen.

Ulkoilua suositaan, henkilöstö hoitaa viriketoiminnan, koronaohjeita noudatetaan tiukasti

Arki on palannut vihtiläisiin hoivakoteihin – niin normaalina kuin se tässä koronapandemiavaiheessa on mahdollista.

Asukkaat voivat liikkua vapaasti hoivakodin sisällä. Heidän ei tarvitse käyttää maskeja, mutta henkilökunta käyttää niitä koko ajan. Käsi- ja muusta hygieniasta huolehditaan tarkasti.

Asukkaat ovat keskikesästä lähtien voineet taas ruokailla yhdessä, mutta turvavälit säilyttäen. Henkilöstö annostelee ja tarjoilee ruoat, niitä ei enää oteta itse.

Vierailuista aina ilmoitettava

Omaiset voivat tavata hoivakotien asukkaita nyt myös näiden asunnoissa, kunhan sopivat käynnistä etukäteen, ovat terveitä ja käyttävät kasvomaskia. Vierailijoita voi olla yleensä enintään kaksi kerrallaan.

Lue lisää torstain 29.10. Luoteis-Uusimaasta!

– Kirkonkylässä on kysyntää hyvälle majoituspaikalle

Jos valtuusto marraskuussa hyväksyy, myy Vihdin kunta kirkonkylän entisen terveyskeskus-sairaala -kiinteistön lisäksi samalla tontilla olevan ja samaa kunnallistekniikkaa sekä lämmitystä käyttävän entisen synnytyslaitoksen kiinteistön. Kuva: Vihdin kunta.

Kaksi vihtiläisyrittäjää suunnittelee hotellia ja hostellia entiseen sairaala- ja terveyskeskusrakennukseen

Hotelli sviitteineen ja vaatimattomampi hostelli. Tällaista majoituskokonaisuutta suunnitellaan kirkonkylän entisen sairaalan ja terveyskeskuksen tiloihin. Kaksi vihtiläistä yrittäjää ovat kiinnostuneita hankkimaan entisen sairaalan ja terveyskeskuksen rakennuksen sekä samalla tontilla olevan entisen synnytyslaitoksen kiinteistön, jonka alakerrassa toimii nyt kunnallinen eläinlääkäri.

– Näemme, että kirkonkylässä on kysyntää hyvälle majoituspaikalle. Vihdissä on lopulta varsin vähän majoitustarjontaa. Itse asiassa monet vihtiläiset sekä lähialueen matkailu- sekä liikunta-alan yrittäjät ovat kertoneet asiakkaidensa majoitustarpeista. Näistä keskusteluista ajatus on syntynyt, kertoo toinen hankkeessa mukana oleva yrittäjä.

– Esimerkiksi Vihdissä ja Vihdin naapurikunnissa on golfkenttiä, joissa käy pelaajia eri puolilta Suomea. Golfin pelaajille, jotka esimerkiksi tulevat kauempaa Suomesta pelaamaan viikonlopuksi Vihtiin, ei ole tarjolla kenttien lähellä juurikaan majoituspaikkoja. Tämä on yksi tarve, johon pyrimme kirkonkylän hotellilla vastaamaan.

Hankkeen keskeneräisyyden vuoksi yrittäjät eivät halua vielä tässä vaiheessa nimiään julkisuuteen.

Lue lisää torstain 22.10. Luoteis-Uusimaasta!

Tove-elokuvaa filmattiin Vihdissä

Veikkolan kartanon isäntä Henrikki Halme sai kutsun Tove -elokuvan pääensi-iltaan Tennispalatsin Finnkinon iSense-saliin. Seuralaisena oli Eeva Vesterinen. – Olin tosi vaikuttunut elokuvasta ja voin sitä suositella, sanoo Halme. – Kuva: Veikkolan kartano.

Kuvauspaikkoina Veikkolan ja Olkkalan kartanot

Taiteilija Tove Janssonin elämästä kertovaa, Zaida Bergrothin ohjaamaa Tove -elokuvaa kuvattiin muun muassa Vihdissä.

Veikkolan kartano on elokuvassa Atos Wirtasen huvila  ja Olkkalan kartano Erik von Frenckellin Saaren kartano.

Wirtanen oli Tove Janssonin rakastettu 1940-luvulla, von Frenckell Helsingin kaupunginjohtaja ja Janssonin myöhemmän, lyhytaikaisen rakastetun Vivica Bandlerin isä.

Tove -elokuvaa on esitetty myös Vihdin Kinossa kirkonkylässä ja Kino Akselissa Nummelassa kuluneen viikon aikana.

Tuotantoyhtiö otti yhteyttä

– Kuvauspaikkoja etsineestä Helsinki-filmistä otettiin yhteyttä täysin yllättäen viime vuonna. Kävivät muutaman kerran katsomassa ja sitten kertoivat haluavansa Veikkolan kartanon kuvauspaikaksi, mikäli se meille sopii, ja että ihan korvauskin maksetaan, kertoo Henrikki Halme, Veikkolan kartanon isäntä.

Sopimus tehtiin ja helmikuussa kuvattiin.

– Sakkia oli täällä tuhottomasti parin viikon ajan! Itse pysyttelin poissa tieltä. Kuvauskokemus oli positiivinen; ammattilaiset olivat asialla.

Lue lisää torstain 15.10. Luoteis-Uusimaasta!

Hyvään arkeen kuuluvat yhteiset metsäretket ja puutarhanhoito

Urho ja Marja Leskisen yhteinen hyvä arki koostuu kodinaskareista, metsälenkeistä ja puutarhanhoidosta. He ovat pitäneet yhtä 60 vuotta. He ovat molemmat työskennelleet Vihdin kirkonkylässä sijainneessa meijerissä, josta jäivät eläkkeelle ja, jossa tapasivat toisensa. – Kun näin Marjan meijerillä ensimmäisen kerran sanoin, että tuo on minun, Urho kertoo naurahtaen.

Tuttuja tavataan kauppareissuilla ja apteekissa

Marja (82) ja Urho Leskisen (84) hyvä arki koostuu metsäretkistä, puutarhanhoidosta ja yhdessäolemisesta. Pariskunta on pitänyt yhtä 60 vuotta. He ovat asuneet Vihdin kirkonkylässä Urhon lapsuudenkodissa 32 vuotta.

– Isäni ja äitini rakensivat talon vuonna 1948. Me teimme talossa perusteellisen remontin ennen muuttoamme vuosina 1986-1987, Urho kertoo.

Veranna myös taimitarha

Remontissa syntyi muun muassa kaunis tilava veranna, jossa tapaamme pariskunnan kanssa jututuksen merkeissä. Kuisti toimii myös taimitarhana, sillä pariskunta kasvattaa itse lähes kaiken puutarhassa kasvavan.

– Minä sain aikanaan remontin yhteydessä kellarikerrokseen oman tilan, joissa sijaitsee muun muassa kodinhoitohuone. Tila soveltuu myös ompelemiseen, Marja kertoo ja jatkaa, että käsillä täytyy olla tekemistä:

– Minulla on käsissäni aina kudin, kirja tai ristikko.

Lue lisää torstain 8.10. Luoteis-Uusimaasta!

Arja Lehtiranta työskennellyt fysioterapeuttina 30 vuotta

Arja Lehtiranta on kokenut fysioterapeutti, joka valitsee hoitomuodon asiakkaan tarpeen mukaan.

Fysioterapia Arjaleena toiminut Nummelassa 20 vuotta

Fysioterapeutti Arja Lehtiranta (59) on toiminut yrittäjänä 20 vuotta. Fysioterapia Arjaleenan viihtyisät toimitilat löytyvät Nummelan ytimestä entisen Vihdin Sähkön talon toisesta kerroksesta. Fysioterapeutin töitä hän on tehnyt kaikkiaan 30 vuotta.

Vakioasiakkaita 20 vuotta

Arja Lehtiranta tekee hoitotyötä sydän edellä, asiakasta kuunnellen:

– Minulla on asiakkaita, jotka ovat käyneet luonani 20 vuoden ajan. Koskaan en hoida asiakasta rutiinilla, sellaisella ajatuksella, että tehdään niin kuin on aina tehty.

– Sen sijaan katson läsnäolevasti, mikä on tämän hetken tilanne ja sunnittelen hoitotavan tilanteeseen sopivaksi.

Lue lisää torstain 1.10. Luoteis-Uusimaasta!