Nummelalaisen Paula Mäkelän yrityksen päätoimialana koulutus

Paula Mäkelän yritys nojaa positiivisen psykologian voimaan. Paula Mäkelä tuli vuoden 2019 Positiivisin vihtiläinen -kisassa viime elokuussa kolmanneksi.

Positiivinen Potentiaali auttaa ihmisiä löytämään omat voimavaran lähteensä

Yritystoiminnan aloittaminen on monelle iso kynnys. YritysVihti ry tarjoaa luottamuksellista yritysneuvojan palvelua. Yritysneuvoja auttaa uutta yrittäjää punnitsemaan yritystoiminnan kannattavuutta, liikeideaa, resursseja toimia yrittäjänä sekä auttaa liiketoiminnan perustamiseen liittyvissä asioissa.

Nummelalainen Paula Mäkelä (39) sai yrityksensä perustamiseen tukea yhdistyksestä.

– Kävin yritysneuvoja Pertti Salovaaran luona juttelemassa yrityksen starttaamiseen liittyvistä asioista ja sain häneltä vahvan tuen ideoilleni. Opiskellessani sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa otin valinnaiseksi aineeksi Yrittäjyys osana uraa -kurssin, jossa tein yritykseni Positiivisen Potentiaalin liiketoimintasuunnitelman.

Päätoimialana koulutus

–Yritykseni päätoimialana on koulutus. Yritykseni kautta toimin metsämieli-ohjaajana ja autan ihmisiä ja yhteisöjä löytämään oman positiivisen potentiaalinsa.

– Tämä tarkoittaa, että autan asiakkaitani löytämään heidän omat voimavaran lähteensä, tunnistamaan omaa osaamistaan, käyttämään mielikuvitustaan sekä luottamaan itseensä ja tekemiseensä. Autan asiakkaitani unelmoinnissa ja unelmien toteuttamisessa. Rakastan esiintymistä, joten teen mielelläni myös juonto- ja tapahtumakeikkoja, Paula Mäkelä kertoo.

Lue lisää torstain 16.1. Luoteis-Uusimaasta!

Nummelan terveysasemalle remontti vesivahingon vuoksi

Nummelan terveysaseman länsipäädyn ilmanvaihtohuoneessa havaittiin vesivahinko joulukuussa, kertoo Vihdin tekninen Matti Kokkinen.

Vesivahingon aiheuttamien vaurioiden laajuutta ei vielä tiedetä

Nummelan terveyasemalla tullaan tekemään remontti, kunhan ensin selviää, millaisia ja miten laajoja vaurioita vesivahinko on aiheuttanut. Nummelan terveyaseman länsipäädyn ilmanvaihtohuoneessa havaittiin joulukuussa vesivahinko ilmanvaihtokoneiden huollon yhteydessä.

– Emme vielä tiedä, miten laajasta vesivahingosta on kysymys. Jotta vaurioiden laajuus saadaan selville, joudumme siirtämään ilmanvaihtokoneet pois iv-huoneesta, kertoo Vihdin tekninen johtaja Matti Kokkinen.

Ilmanvaihtokoneet on jouduttu jo sulkemaan.

Ilmanvaihtokoneet pakko siirtää

Matti Kokkinen kertoo ilmanvaihtohuoneen olevan niin pieni, ettei vesivahingon aiheuttamien vaurioiden laajuutta pystytä selvittämään ilman ilmanvaihtokoneiden siirtämistä.

Se, millainen remontti tullaan terveysasemalla tekemään, ratkeaa kun vaurioiden laajuus tiedetään.

– Tutkimustulokset kertovat miten laaja ja millainen remontti tullaan tekemään. Alkuvuoden aikana tiedämme jo enemmän, sanoo Matti Kokkinen.

Lue lisää Luoteis-Uusimaan vuoden 2020 ensimmäisestä numerosta!

– Kuusi tuo tunnelmaa jouluna

Suomen kaikkien aikojen menestynein pitkän matkan hiihtäjä, urallaan muun muassa Wasaloppetin ja Finlandia-hiihdon voittanut Pauli Siitonen tutki torstaina iltapäivällä Haimoossa viljeltyjä mustakuusia. Siitonen tuli Haimooseen valitsemaan ja kaatamaan kotiinsa Espooseen tulevan joulukuusen.

Suomen kaikkien aikojen menestynein pitkien matkojen hiihtäjä Pauli Siitonen haki kuusensa Haimoosta

– On kyllä komeita kuusia. Vaikea tässä on valita mieluista, kun kaikki ovat niin nättejä, sanoo Suomen kaikkien aikojen menestynein kestävyysmatkojen hiihtäjä Pauli Siitonen ja antaa katseensa kiertää haimoolaisessa maisemassa.

Siitonen ja joukko muita sarjojen hiihtäjiä vierailivat torstaina iltapäivällä Kaitilan tilalla Haimoossa valitsemassa sekä kaatamassa joulukuuset koteihinsa. Kaitilan tilalla tarjotaan ihmisille entisaikojen perinnettä, joulukuusen valitseminen metsästä ja sen kaataminen omin käsin.

Muutamien kuusien välillä Siitonen pohtii valintaansa, kunnes käsi tarttuu viereisiä kuusia hieman pidempään, tuuheaan joulupuuhun.

81-vuotias Siitonen antaa tilan isännän, Masters-hiihtokuvioista hänelle tutuksi tulleen Pekka Anttosen kaataa kuuseensa.

– Lonkat ovat siinä kunnossa etten voi enää hiihtää ja välttelen kumaraan menemistä.

Joulun tunnelmaa

Joulukuusella on Espoossa asuvalle Pauli Siitoselle suuri merkitys.

– Kuusen hakemisesta alkaa jouluun virittäytyminen. Kuusi luo tunnelmaa jouluna kotiin. Kyllä aito, kaunis kuusi pitää kotona olla.

Joulun tunnelmaa tänä vuonna latistaa sää.

– Harmillista, ettei lunta ole. Vettä on satanut paljon tässä kuussa. Sade ja pimeys saisivat jo päättyä. Voi kun tulisi pakkasta ja runsaasti lunta, toivoo entinen mestarihiihtäjä.

Lue lisää maanantain 23.12. Luoteis-Uusimaasta!

Huumekauppaa tekevät aina vain nuoremmat

Luksian Nummelan toimipisteessa talonrakentamista opettava Niklas Packalen tuli kuuntelemaan huumeinfoa. – Opetamme pääosin 15-19 -vuotiaita nuoria. Meidän opettajien on hyvä tietää myös huumeisiin liittyvistä asioista.

Nuorten lisääntyneet huumekokeilut synnyttivät hädän aikuisissa

– Nyt on oikeasti hätä, herätteli tiistai-iltana Luksian auditoriossa järjestetyssä huumeinfossa puhunut Karviaisen perheiden palvelulinjan vs. linjajohtaja Kirsi Hatanpää.

Auditorioon kokoontui suuri joukko vihtiläislasten ja -nuorten vanhempia kuulemaan Vihdin huumetilanteesta. Huumeinfo kiinnosti vihtiläisvanhempia niin paljon, että auditoriossa istuttiin lattialla ja seistiin seinustoilla varsinaisten istumapaikkojen täytyttyä. Poikkeuksellisesti lisää penkkejä kannettiin myös auditorion etuosaan.

Kirsi Hatanpää sekä Vihdin ja Karkkilan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavan Karviaisen vs. johtaja Marketta Roinisto olivatkin tyytyväisiä siitä, että niin moni vanhempi halusi saada tietoa Vihdin huumetilanteesta.

– Kun tätä tilaisuutta suunniteltiin, mietin, tuleeko tänne ketään. Kun nyt näen teidät kaikki, sanattomaksi vetää, sanoi avauspuheenvuorossaan Marketta Roinisto.

Kauppaa tehdään suljetuissa verkoissa

Tilaisuuden aluksi Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jani Borenius kertoi Vihdin huumetilanteesta ja huumausaineista laajemminkin. Hänen mukaansa Vihdin huumetilanne on huono.

– Huumekauppa on muuttanut muotoaan. Kauppaa käydään yhä enemmän suljetuissa verkoissa ja huumeet lähetetään ostajalle pakettina omaan postilaatikkoon. Tällä hetkellä Vihdissä jopa alaikäiset ostavat ja myyvät huumeita, kiteytti huumekaupan tilanteen vanhempi konstaapeli Jani Borenius.

Hän myös huomautti, että lisääntyneen huumeiden käytön lieveilmiöt seuraavat perässä.

– THL tiedotti juuri huumausainekuolemien olevan kasvussa koko maassa. Lisääntyvä huumausainiden käyttö lisää myös omaisuusrikollisuutta, koska huumausaineiden ostot pitää rahoittaa jotenkin.

Huumausaineiden kauppa johtaa myös usein väkivaltaiseen velanperintään, monet nuoret kantavat tämän vuoksi teräaseita mukanaan.

Lue lisää torstain 19.12. Luoteis-Uusimaasta!

– Ammattilentäjien koulutus erinomainen mahdollisuus Vihdille

Itsekin lentämistä harrastava, vihtiläisessä rotarytoiminnassa aktiivisesti mukana oleva Raine Nikander on BF-lennon uuden lentokonehallin rakennuttajatehtävissä. Hän iloitsee yrityksen muutosta. – BF-lennon muutto merkitsee sitä, että Vihtiin tulee kokonaan uusi toimiala, ammattilentäjien koulutus. Tämä on Vihdille mahtava mahdollisuus kehittää lentokenttää.

Nummelan lentokentälle, lähelle Airhotellia, rakennetaan parhaillaan julkisivultaan punaisen väristä lentokonehallia.

Halli valmistuu ensi tammikuun loppuun mennessä BF-lennolle.

– Lentokonehalli on kooltaan 1 200 neliötä ja tänne mahtuu koneiden koosta riippuen 15-20 lentokonetta, kertoo työmaalla rakennuttajatehtäviä hoitava Raine Nikander.

BF-lento on 50-vuotias perinteikäs lentokoulu. Se muuttaa Helsingin Malmilta Nummelaan Malmin kentän sulkeutumisen vuoksi.

– Helmikuun alkupuolella aloitamme lentokoulutustoiminnan Nummelassa, heti kun lentokonehalli on valmis, kertoo BF-lennon perustaja Mark Baker.

Vihtiin uusi toimiala

Itsekin lentämistä harrastava, vihtiläisessä rotarytoiminnassa aktiivisesti mukana oleva Raine Nikander iloitsee yrityksen muutosta.

– BF-lennon muutto merkitsee sitä, että Vihtiin tulee kokonaan uusi toimiala, ammattilentäjien koulutus. Tämä on Vihdille mahtava mahdollisuus kehittää lentokenttää.

Suomen vanhin lentokoulu BF-lento on kouluttanut 50 vuoden aikana yhteensä noin 2 000 lentäjää.

– Koulutuksemme tähtää siihen, että ilmailusta kiinnostuneet valmistuvat liikennelentäjiksi. He työllistyvät ensin perämiehiksi matkustajakoneisiin, selvittää Mark Baker.

Perämiehestä kaupallisessa lentoliikenteessä liikennöivän lentokoneen päälliköksi voi edetä vain perämiehenä kerätyn työkokemuksen perusteella. BF-lento työllistää vakituisesti neljä ihmistä ja lisäksi tuntiopettajia.

Lue lisää torstain 12.12. Luoteis-Uusimaasta!

– Hapanjuurileipurin ei sovi olla hätäinen

Helena Lähteilä työskenteli aiemmin luonnonkosmetiikan markkinoinnin parissa. Doctor Hauchka on hyvin tunnettu, laadukas kosmetiikkamerkki. Lähteilä kaipasi kuitenkin muutosta elämäänsä. Leipurin opinnot mahdollistivat kaivatun muutoksen.

Helmi Bakery Kirkonkylässä leipoo leivät hapanjuureen

Kaksi leipuri-kondiittori opiskelijaa tutustui Espoon Omnian aikuisopinnoissa. Kiinnostus hapanjuurileivontaan yhdisti opiskelijat ja rohkaisi heitä toteuttamaan haaveen omasta leipomosta kotiseudulla.

Lohjalainen Helena Lähteilä (38) ja vihtiläinen Mirkka Ahonala (39) perustivat Helmi Bakeryn Vihdin kirkonkylässä sijaitsevan vanhan päiväkodin tyhjillään olevaan keittiöön syksyllä.

Leipomossa suoramyyntipäivät

Leipomossa käsityönä valmistuvia hapanjuurileipiä saa uunituoreina Vihdin kirkonkylän K-Supermarketista keskiviikkoisin ja perjantaisin. Samoina viikonpäivinä Kaartotiellä sijaitsevassa leipomossa on leipien suoramyyntipäivä.

Hapanjuureen leivottu leipä on maukasta, rapeaa. Hapanjuurileipä sopii usein niillekin, joille hiivaleivät aiheuttavat vatsanväänteitä. Hapanjuurieivän leipominnen on kuitenkin kärsivällisyyttä vaativa prosessi.

– Hapajuurileipuri ei saa olla hätäinen. Leivän leipomiseen kuuluu monia erilaisia vaiheita, Helena Lähteilä toteaa.

Lue lisää torstain 5.12. Luoteis-Uusimaasta!

Kulttuurista halutaan Vihdille elinvoiman ja hyvinvoinnin veturi

Vihdin kulttuuritoimijoille tehtiin kysely heidän toiveistaan. Kehitystoiveita on koottu sanapilveksi Vihdin uuteen kulttuurin kehittämisohjelmaan.
Vihti panostaa taloudellisesti kulttuuriin kolmanneksen Uudenmaan kuntien tasosta ja alle puolet koko maan keskiarvosta

Vuonna 2025 Vihti tunnetaan valtakunnallisesti monimuotoisesta, laadukkaasta ja osallistavasta kulttuurista. Kulttuuri on kunnalle ja kuntalaisille tärkeä elinvoima- ja hyvinvointiveturi. Nämä kaksi asiaa ovat visiona, tavoitetilana, määritelty uuteen Vihdin kulttuuripalveluiden kehittämissuunnitelmaan. Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta käsitteli suunnitelmaa keskiviikkoiltana Luoteis-Uusimaan mentyä painoon.

– Vihdin kunnan kulttuuripalveluiden tehtävä on vahvistaa vihtiläisten taiteen tuottajien toimintaedellytyksiä, lisätä kuntalaisten osallisuutta taiteeseen ja kulttuuriin sekä edistää kulttuuristen oikeuksien toteutumista, todetaan kehittämissuunnitelmassa.

Tilojen tarve

–  Suurin haaste kulttuuripalveluiden kehittymiselle Vihdin kunnassa on valtakunnallisella ja alueellisella tasolla keskiarvoa huomattavasti pienemmät taloudelliset resurssit. Kuntaliiton kustannusrakennevertailun mukaan Vihdin kulttuuripalvelujen kustannukset asukasta kohti ovat alle puolet koko maan keskiarvosta ja noin kolmannes Uudenmaan kuntien tasosta. Vihdin kulttuuripalvelujen omaan toimintaan varatut resurssit olivat 2019 talousarvion kulurakenteesta vain 0,91 prosenttia, toteaa Vihdin kulttuurituottaja Tommi Muhli.

– Kulttuuritoimijoille keväällä 2019 teetetyn kyselyn perusteella akuuteimpana tarpeena esille nousee toimivat tilat. Kulttuuritoimijat tarvitsevat moderneja, terveitä ja monikäyttöisiä tiloja ja alueita, joissa toimintaa ja palveluja voidaan toteuttaa joko kunnan itse tuottamana tai muiden järjestämänä; kulttuuritiloja, taiteilijoiden työ- ja esitystiloja, esiintymislavoja, tapahtuma-alueita, harjoitustiloja, kokoelma- ja näyttelytiloja sekä julkista taidetta, hän jatkaa.

Lue lisää torstain 28.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Täällä on tilaa tehdä asiat hyvin

Iiro Kankaansyrjä on toimitusjohtaja, Pekka Kankaansyrjä hallituksen puheenjohtaja ja Kapasity Oy:n perustaja. Perheyritys on kummallekin erittäin tärkeä, mutta työaikana he eivät ole isä ja poika.

35-vuotias Kapasity Oy muutti Nummelan Asemantielle ja aikoo pysyä pitkään

– Muutto Nummelaan oli iso juttu, mutta ei kaduta yhtään: täällä on tilaa tehdä asiat mahdollisimman hyvin. Kasvu ei ole pääasia vaan tulee sivutuotteena, sanovat Kapasity Oy:n toimitusjohtaja Iiro Kankaansyrjä ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Kankaansyrjä.

Kapasity on erikoistunut jätehuoltolaitteiden ja -kokonaisuuksien suunnitteluun, valmistukseen ja myyntiin. Nummelan Asemantiellä Kapasityn tuotanto käynnistyi maaliskuussa.

– Muuttaessamme meitä oli 13, ja kuusi uutta on jo palkattu. Olemme tosi tyytyväisiä rekrytointeihimme. Moni pääkaupunkiseudulla työssä käyvä vaihtaa mielellään töihin kodin lähelle, Iiro Kankaansyrjä toteaa.

Kapasityn pitkän ajan suunnitelmissa on palkata väkeä jopa 20 henkilön verran.

Tehdaskiinteistö kuin lottovoitto

Kapasity muutti Nummelan Asemantielle Järvenpäästä, jossa sille tuli ahdasta. Järvenpään-kiinteistö on nyt tyhjillään, ja se yritetään myydä tai vuokrata.

Kapasityn perustaja Pekka Kankaansyrjä oli jo useamman vuoden etsinyt kiinteistöä, johon saisi mahtumaan yrityksen kaiken toiminnan. Sitten Nummelasta löytyi Komen omistama, tyhjillään ollut teollisuuskiinteistö, ja kaupat tehtiin.

– Tämä on meille kuin lottovoitto. Halliin mahtuvat siltanosturitkin, ja lisäksi on iso pintakäsittelyhalli. Asfaltoidut alueet ovat riittävän suuret, ja ajoneuvoyhdistelmät pääsevät ajamaan hallin ympäri, Pekka kuvailee.

Järvenpäästä tuotiin Nummelaan 30 täysperävaunullista tavaraa. Muuton haittapuolena oli, että Kapasityn tuotanto oli seis noin kaksi kuukautta.

– Se oli iso kustannus. Onneksi meillä on myös maahantuontia, mikä helpotti taloutta, lisää Iiro.

Lue lisää tiistain 19.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Olemme oppineet elämään hetkessä

Jorma Jylhäkosken ja Piia Pöntisen, pian 2 vuotta täyttävä Edvin on peruspositiivinen lapsi, jolla on hymy herkässä.

Vihdin kirkonkylässä asuvien Jorma Jylhäkosken (48) ja Piia Pöntisen (40) omakotitalon tilavassa olohuoneessa on menossa touhukas hyörinä ja pyörinä. Juuri seisomaan oppinut, pian 2-vuotias Edvin seisoo tasapainoillen paikoillaan katse kohdistettuna eteenpäin, kädet vauhtia eteenpäinmenoa varten ottamassa.

– Tämä on meillä ihan tuore, juuri opittu taito, sanoo isä ylpeästi parin ensimmäistä yhteistä lasta hellästi katsoen. Meillä mitään ei Edvinin kohdalla pidetä itsestäänselvyytenä. Kaikki sellaiset taidot, joita yleensä pidetään lapsilla normaalina kehityksenä, ovat meille suuria ilonaiheita, Jorma Jylhäkoski jatkaa.

Sopeutumis-valmennuksesta tietoa

Edvin syntyi Lohjan sairaalassa Mauno Koiviston syntymäpäivänä 25.11. Hän syntyi viisi viikkoa ennenaikaisesti, painaen kaksi ja puoli kiloa.

– Kaikki näytti aluksi olevan hyvin. Muutaman tunnin päästä lääkäri tuli kertomaan, että heillä on epäily Downin oireyhtymästä. Tietysti tällainen tieto säikäytti ja pelottikin ensin. Ultraäänitutkimukset eivät olleet paljastaneet mitään tämän suuntaista, Piia kertoo.

– Alusta saakka olemme nauttineet pojastamme juuri sellaisena kuin hän on. Kävimme sopeutumisvalmennuksen Oulussa ja tapasimme siellä samanlaisia perheitä ympäri Suomea. Valmennus antoi todella paljon tietoa, Jorma toteaa.

Lue lisää tiistain 5.11. Luoteis-Uusimaasta!

Pitäjänneuvos ja Nummela-neuvos Simo Hirvelä vaikutti laajasti vihtiläisten arkeen

Simo Hirvelän läheisiä istui muisteluillassa eturivissä. Mukana olivat muun muassa hänen vaimonsa Liisa sekä pojat Timo ja Tero.

Simon päivän illassa muisteltiin maaliskuussa menehtynyttä monialaista vaikuttajaa

Nummelan alakoulun rehtorina vuosikymmenten ajan työtä tehnyt rehtori, pitäjänneuvos Simo Hirvelä poistui keskuudestamme maaliskuussa 2019.

Maanantai-iltana, Simon nimipäivänä, hänen arvokasta työtään Vihdin kuntapolitiikassa, urheilussa ja useiden järjestöjen parissa muistettiin Nummelan koulun liikuntasalissa järjestetyssä lämminhenkisessä, kaikille avoimessa tilaisuudessa.

Simon päivän ilta -nimisessä runo- ja musiikkitapahtumassa osallistujat saivat esitysten lisäksi muistella vapaasti Simo Hirvelää etualan lavalla. Yleisö toivoi tilaisuudesta jatkossa vuosittaista perinnettä. Tuoleja oli salissa 100 kappaletta ja ne täyttyivät lähes kaikki.

– Tyttäreni kummeja

Paikalla oli muun muassa useita Simo Hirvelän opettajakollegoita, jotka kävivät muistelemassa yhteisiä hetkiä yleisön edessä. Esimerkiksi Varpu Joenrinne kertoi tulleensa Nummelaan kouluun luokanopettajaksi vuonna 1974. Hän oli liikuntaan erikoistunut opettaja, jonka aloitteesta voimisteluseura Vihdin Naisvoimistelijat syntyi. Nykyisin seura on Vihti-Gym.

– Simo oli toiminnassa vahvasti mukana. Hän kävi muun muassa juontamassa voimisteluseuran tilaisuuksia. Kun ensimmäinen lapseni syntyi vuonna 1982 valitsin kummeiksi ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet elämääni syvästi. Simo ja hänen vaimonsa Liisa ovat tyttäreni Aulikin kummeja.

Perustamassa kuvataidekoulua

Simo Hirvelä teki näkyvästi työtä Vihdin Kuvataidekoulun eteen usean vuosikymmenen ajan.

– Hän oli perustamassa Vihdin kuvataidekoulua yhdessä paikallisten kuvataiteilijoiden kanssa vuonna 1987 ja hän toimi Vihdin Kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry:n johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1987-2016. Vuodesta 1997 alkaen Simo on ollut kuvataidekoulun kunniapuheenjohtaja, kertoi Vihdin Kuvataidekoulun perustajajäsen, taiteilija Kaiju Haanpää tilaisuudessa.

Lue lisää torstain 31.10. Luoteis-Uusimaasta!