Vihtiläiset pikkulotat kertoivat sota-ajan kokemuksistaan

Vihdin maanpuolustusnaiset piti jäsenillan tiistaina Tarmon majalla Nummelanharjulla. Illan teemana oli lotta-ilta. Illassa kolme vihtiläistä pikkulottaa tai rintamatunnuksen omaavaa naista kertoi heille itselleen merkityksellisen tarinan kotirintamalla toimimisesta sota-aikana.

Omia kokemuksiaan olivat jälkisukupolville jakamassa Eila Jylhänkoski, Elsa Hiljander ja Leena Peltola.

Kokemuksia sodasta

Leena Peltola on kotoisin Vihannista, joka on nykyään osa Raahen kaupunkia. Hän oli 10-vuotias talvisodan alkamisen aikaan. Eila Jylhänkoski on kotoisin Laatokan rannalta. Elsa Hiljander on kotoisin Tuusniemestä Joensuun lähettyviltä.
Naisten kokemusten syvyys sodasta vaihteli jonkin verran sen mukaan missä he olivat sotien aikana asuneet. Sotatoimet olivat sitä näkyvimpiä, mitä lähempänä rintamalinjaa heidän kotinsa oli sijainnut.

Ei jäänyt pelkoa

Leena Peltola esimerkiksi kertoi, ettei hän ollut lapsena ja nuorena kokenut sotaa ahdistavana tai pelottavana:

– Silloin sitä vain koki, että on hienoa saada olla mukana kaikessa touhussa. Ei minulle ole jäänyt minkäänlaista pelkoa. Laps on laps, hän totesi.

Vihdin maanpuolustusnaisten puheenjohtaja Tarja Marsalo kommentoi tähän, että aikuiset olivat siis onnistuneet hyvin tehtävässään pitää lapset turvallisella mielellä sodan keskellä.

Lue lisää torstain 19.4. Luoteis-Uusimaasta!

Tiloissa toimivalle lastensuojeluyksikölle uudet tilat Männikköön

Vihdin kunnan rakentama kolmikerroksinen lääkärientalo Vihdin kirkonkylässä Jokikunnantiellä valmistui keväällä 1954. 650 neliötä käsittävä talo on nyt myynnissä. Hintapyyntö on 640 000 euroa.

Tällä hetkellä talossa toimii vuokralla Familar Oy:n yksityinen Varatie Vihti -niminen lastensuojeluyksikkö. Familar on osa Mehiläistä.

Yksikölle on nyt rakentumassa uudet tilat Vihdin kirkonkylään Männikön asuinalueelle. Yksikkö muuttanee uusiin asianmukaisiin tiloihin viimeistään heinäkuun aikana. Muuton vuoksi talo on nyt myynnissä. Talon omistaa nimeltä mainitsematon yritys.

Majoitukseen sopiva talo

Talossa on kolme asuinkerrosta, joista jokaisesta löytyy kuusi huonetta, keittiö ja kylpyhuone. Taloa myy SKV:n Tuula Laitinen.

– Talo toimisi mainiosti esimerkiksi majoitukseen. Vihdissähän on usein puutetta majoitustilasta, kun täällä järjestetään isompia tapahtumia, Laitinen pohtii.

Talon ensimmäisessä kerroksessa asui talon valmistuttua kunnaneläinlääkäri, toisessa kerroksessa kunnanlääkäri Pekka Leikkaa ja ylimmässä kerroksessa asui kunnanlääkäri Gunnar von Hertzen. Jälkeenpäin kiinteistö on toiminut myös vanhainkotina.

Lue lisää torstain 12.4. Luoteis-Uusimaasta!

Espanjanvesikoira Joy ilmaisee homevauriot erilaisista rakennuksista

Olkkalalainen Jutta Kyrö on pyörittänyt kaksi vuotta omaa yritystä nimeltään: Länsi-Uudenmaan Homekoirapalvelu. Työkaverina hänellä on espanjanvesikoira Joy, joka osaa saamansa koulutuksen ansiosta ilmaista homevauriot kodeista ja julkisista tiloista. Työpari on menestyksekkäästi löytänyt vauriot kohteista, sillä Joy paikantaa homeen hajun nopeasti.

Koira ilmaisee homeen

– Parin vuoden aikana olemme käyneet paikantamassa homevaurioita kouluista, omakotitaloista ja taloyhtiöistä. Asuntokauppakohteissa homekoiraa käytetään myös yhä lisääntyvässä määrin, Jutta Kyrö kertoo.

– Kun koira löytää homeen hajun se ilmaisee hajua kääntymällä minuun päin ja istumalla alas. Koira ei ilmaise homeen määrää vaan ainostaan sen olemassaolon. Hajun ilmaisemisen jälkeen suunnittelemme jatkotoimenpiteet. Jatkotutkimukset tekee asiaan perehtynyt yritys, joka tutkii tarkemmin rakennuksen tilanteen ja paikantaa vaurioituneen kohdan ja homeen määrän.

Homelajeja useita

– Kosteusvaurioissa esiintyvät mikrobit voivat aiheuttaa merkittäviä ja pysyviäkin terveyshaittoja, Kyrö muistuttaa.

– Enimmäkseen homekoirapalvelua käyttävät koiraihmiset tai taloudet, joissa on joitakin eläimiä. Siis ihmiset, jotka luottavat eläimiin, Jutta Kyrö jatkaa.

Hän kertoo, että home haisee erilaiselle riippuen siitä, millaisella pinnalla se kasvaa. Kasvualustana voi olla esimerkiksi villa, lastulevy tai betoni. Lisäksi homelajeja on useita.

Lue lisää torstain 5.4. Luoteis-Uusimaasta!

Kuvataidekoulun avointen ovien päivässä 150 kävijää

Vihdin kuvataidekoulussa oli avoimet ovet ja pajapäivä lauantaina. Kävijöitä oli arviolta 150: paljon perheitä ja uusia kuviksesta kiinnostuneita lapsia.

Neljässä non stop -työpajassa pääsi itse kokeilemaan eri tekniikoita ja tutustumaan opettajiin. Yläkerran mosaiikkityöpajassa syntyi yhteistaideteoksia opettaja Maini Frösénin johdolla.

– Mosaiikkityöt lahjoitetaan Vihdin kunnan julkisiin tiloihin taideteoksiksi. Nuorisopalvelut, kirjasto ja Karviainen ovat jo lupautuneet sijoittamaan niitä seinilleen, kertoi rehtori Katja Uksila.

Käyttöön uusi opetussuunnitelma

Vihdin kuvataidekoulu on toiminut Nummelassa vuodesta 1987. Oppilaina on nyt 280 lasta ja nuorta. Uusien oppilaiden hakuaika on parhaillaan menossa ja päättyy 8. huhtikuuta.

Lue lisää torstain 29.3. Luoteis-Uusimaasta!

Ursan liikuteltava planetaario vieraili Oinasjoen koulussa

Ursan liikuteltava planetaario on puhallettava kangaskupu, jonka sisälle heijastetaan tähtitaivas. Planetaarion voi tilata esimerkiksi kouluun opetuksen elävöittämiseksi tai muihin tilaisuuksiin mielenkiintoiseksi ohjelmaksi.

Tällä hetkellä planetaario kiertaa Vihdin kouluja. Se on vuokrattu Vihtiin Vihdin Vanhemmat ry:n varoilla ja esityksiä pitää Vanjärven Metsäkylässä asuva tähtitieteen harrastaja Hannu Häkkinen.

Kiertää eri kouluissa

Keskiviikkoaamuna planetaario oli pystyssä Oinasjoen koulun liikuntasalissa. Luvassa oli kaksi esitystä, vaikka pienen koulun oppilaat olisivat mahtuneet yhteenkin esitykseen.

– Näin on kuitenkin väljempää, Hannu Häkkinen totesi ja kertoi olleensa kierroksella jo muun muassa Otalammen koulussa, Kuoppanummen koulussa, Nummelan koulussa ja Vanjärvellä.

Ojakkalan koulu ja Pappilanpellon koulu ovat vierailuvuorossa loppuviikosta.

Tähtitaivas seinissä

Kun ilmalla pystyssä pysyvä planetaario oli valmis, pääsivät ensimmäiset oppilaat sisään. Ensimmäiseen esitykseen tulivat 1.-3.-luokkalaiset.

Sisään kömmittiin pimeää käytävää pitkin. Myös planetaarion sisällä oli hyvin pimeää, eikä silmä aluksi nähnyt mitään. Kun silmät hieman tottuivat pimeyteen alkoi planetaarion seinissä tuikkia tähtitaivas. Tähdet heijastettiin seinille erityisen valaisimen avulla.

Pimeys sai oppilaat aluksi hieman levottomiksi, mutta kun Hannu Häkkinen aloitti luennon, hiljentyivät koululaiset  kuuntelemaan tähtitaivaan ihmeistä.

Lue lisää torstain 22.3. Luoteis-Uusimaasta!

– 30 prosenttia jakajista ollut sairauksien vuoksi poissa töistä

– Vanha-Nummelaan tulee posti kaksi-kolme kertaa viikossa. Just niinä päivinä ei tule kun on joku lehti tulossa.

– Lentäjänkujalle on tullut kaksi kertaa viikossa posti muutamana viikkona.

– Meille ei Huhdanpeltoon tullut maanantaina eikä keskiviikkona postia vaikka silloin pitäisi tulla jo pelkästään mainokset.

– Meille tuli tällä viikolla kerran posti, Otalammella asutaan. Soitin Postiin eikä heillä ollut mitään selitystä asiaan.

– Taitaa olla useampikin piiri taas ilman jakajaa. Ei tullut Suontaassakaan postia torstaina laatikkoon. Jotenkin on alkanut tuntumaan siltä, ettei parina päivänä viikossa ole mitään jakelua ollenkaan.

Edellä olevat kommentit ovat Facebookin Vihtiläiset-ryhmästä, jossa eri puolilla Vihtiä asuvat kertovat postinjakelun ongelmista. Ongelmat postinjakelussa on yleistyneet kahden viimeisen viikon aikana.

Enärannassa muun muassa Päistöstien ja Päistöspolun alueella ollut jo pidempään jakeluhäiriöitä.

Lue lisää torstain 15.3. Luoteis-Uusimaasta!

Oman yrityksen perustaminen Meri Viljasen pitkäaikainen haave

Nummelalainen Meri Viljanen (37) on toteuttanut pitkäaikaisen haaveensa ja ryhtynyt osa-aikaiseksi yrittäjäksi omalla toiminimellä. Viljasen yrityksen nimi on Trektoes ja se on perustettu huhtikuussa 2017.

– Yrityksen sai perustamaan haluni jakaa liikunnan osaamistani monipuolisesti kuntalaisille, suomalaisille sekä kansainvälisille asiakkaille. Haluan tarjota mahdollisuuksia liikuntaan kotimaassa ja ulkomailla luonto- ja kuntoliikkujille, tavoitteellisille harrastajille ja kilpaurheilijoille, Meri Viljanen kertoo.

Nimen keksiminen vei aikaa

Meri Viljanen kertoo toiminimen rekisteröimisen olleen jo pidemmän aikaa haaveena.

– Hyvän nimen keksiminen vei aikaa reilut pari vuotta. Tammikuussa 2017 aloitettuani luontomatkailun opiskelut sain asian vihdoin eteenpäin ja toteutin pitkäaikaisen haaveeni. Tarttuvan ja mieleen jäävän nimen keksimisen jälkeen prosessi sitten etenikin sutjakkaasti.

– Toimialani on liikunta. Tarjoan luontomatkailun ohjelmapalveluita, valmennusta ja liikunnanohjausta.

Lue lisää torstain 8.3. Luoteis-Uusimaasta!

Vihti jäänee HSL-joukkoliikenteen kuntayhtymän ulkopuolelle – kunnan pitää ratkaista kylien joukkoliikenneongelmat

Millainen joukkoliikenne Vihtiin tarvitaan ja miten se pitäisi järjestää? Tähän kysymykseen pyritään saamaan vastauksia kuluvan vuoden aikana. Vihdissä parhaillaan laaditaan selvitystä joukkoliikenteen kehittämisestä.

Selvää on, että kunta joutuu ottamaan joukkoliikenteen järjestämisestä aiempaa isompi rooli. Syynä tähän on joukkoliikenteen murros, bussiliikenne on siirtynyt markkinaehtoisuuteen ja sen vuoksi Vihdistä on lakkautettu runsaasti linja-autovuoroja viimeisten vuosien aikana.

Vihdin joukkoliikenteen järjestämiseksi on viranhaltijoiden mielestä neljä mallia; nykyinen markkinaehtoinen malli, palvelusopimusasetuksen mukainen malli, liittyminen Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymään vuoden 2019 alusta. Tai sitten Vihti ja Lohja järjestäisivät palvelut uuden yhteisen toimivaltaisen viranomaisen kautta.

Myös joukkoliikenteen lippu- ja informaatiojärjestelmät ovat murroksessa. Kunta ei nykyisen lainsäädännön mukaan saa maksaa tukea markkinaehtoiselle liikenteelle ja liikennöitsijät ovat lanseeranneet markkinoille omia yhtiökohtaisia lipputuotteitaan. Lipputuen päättymisen vuoksi Vihti-lippu poistui käytöstä viime vuonna.

Lue lisää torstain 1.3. Luoteis-Uusimaasta!

Maaseudun kulttuuri teatteri-ilmaisun ohjaajan sydäntä lähellä

Jokikuntalainen Ari-Pekka Miettinen (32) on tuore vihtiläinen. Hän muutti Jokikunnalle lokakuussa, kun kaipuu maaseudulle Helsingin hektisyydestä kävi ylitsepääsemättömäksi. Joensuusta, Hammaslahden kylästä kotoisin oleva Miettinen ehti asua Helsingissä kymmenen vuotta ennen Jokikunnalle muuttoaan.

Helsingissä liikaa ärsykkeitä

– Koin, että Helsingissä on liikaa ärsykkeitä. En enää erottanut mitä haluan ja kaipasin maaseudun rauhaan. Ystäväni asuu Nummelassa ja hänen kauttaan tutustuin Jokikuntaan, josta löysin myytävänä olevan metsäpirtin. Tein päätöksen Jokikunnalle muuttamisesta ripeästi ja sitten kaikki tapahtuikin todella nopeasti.

– Viihdyn Jokikunnalla erittäin hyvin. Olen kylätoimikunnan hallituksen tuore jäsen ja toivon toiminnan kautta tutustuvani Jokikuntaan ja jokikuntalaisiin entistä paremmin.

Maaseudun kulttuuri tärkeää

Ari-Pekka Miettinen on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja.

– Maaseudun kulttuurin elävöittäminen on sydäntäni lähellä. Miksi ihmeessä kaikkien kulttuurialalla työskentelevien pitäisi toimia ruuhkaisessa Helsingissä, Miettinen kysyy.

Hänellä onkin jo valmisteilla ensimmäinen kulttuuriprojekti Vihtiin:

– 5.5. toteutan yhteisötaiteellisen projektin Jokikunnalla. Karjakkokulkue kulkee ensin pitkin Jokikunnan kylänraittia. Tämän jälkeen kulkue kuljetetaan Vihdin kirkonkylään, jossa kulkue jatkaa matkaansa.

Lue lisää torstain 22.2. Luoteis-Uusimaasta!

Pentti Virta teki elämäntyönsä autoilijana ja turistibussin kuljettajana

– Kyllä Nummela on muuttunut niin paljon, ettei ole tosikaan! Mutta en voi moittia, hyvä asuinpaikka tämä on, sanoo Pentti Virta. Hän on tehnyt elämäntyönsä autoilijana ja linja-autonkuljettajana, pitkään turistibussin ratissa.

– Mukavaa on omasta ikkunasta seurata ihmisten ja autojen hyörinää.

Pentin arkea helpottaa suuresti se, että tytär Raija Flinkman ja vävy Aimo Flinkman asuvat samassa talossa paria kerrosta ylempänä.

Vanhemmat veljet joutuivat sotaan

Pentti kävi kaksi vuotta pikkukoulua Nummelan kansakoulussa, mutta talvisota 1939-40 katkaisi koulutien. Jatkosodan ajoista 1941-44 Pentillä on paljon muistoja.

– Kymmenen vuotta vanhempi veljeni oli sodassa viisi vuotta. Keskimmäinenkin veli joutui sotaan 17-vuotiaana, mutta haavoittui melkein heti. Kun minulla olisi ollut edessä syyniin meno, tuli rauha.

Pentin isäkin joutui syyniin jatkosodan lopulla, mutta hän ei kelvannut, koska oli ollut punakaartissa sisällissodassa 1918.

Sisällissodasta ei kotona puhuttu

– Isä oli ollut punakaartilaisten kanssa Nummelan Kalkkimäessä, jossa piti räjäyttää saksalaisten juna, mutta se ei tullutkaan tätä kautta, kertoo Pentti.

– Sisällissodan jälkeen Lönnqvistin isäntä oli saanut järjestettyä isän siihen jonoon, joka vietiin Katajanokalle. Se ei kuulemma ollut yhtä paha paikka kuin Suomenlinna tai Tammisaari. Vankilasta vapauduttuaan isä oli niin heikossa kunnossa, ettei päässyt yksin kotiin. Hän kumminkin parani ja hänestä tuli vahva mies, joka eli kuukautta vaille 80-vuotiaaksi. Sisällissodasta ei kotioloissa puhuttu.

– Jatkosodan lopulla isä sai jäädä talonmieheksi Päivölän virkistyskotiin, joka toimi tuolloin sotasairaalana. Päivölässä asui juutalaisperhe, jossa oli ikäiseni poika. Ystävystyimme, ja hän oli meillä kotona yötä, muttei yhtenä iltana tullutkaan. Polkupyöräkin jäi. Lähtikö perhe pakoon Ruotsiin, sillä samaan aikaan alettiin juutalaisia kasata, miettii Pentti Virta.

Lue koko juttu torstain 15.2. Luoteis-Uusimaasta!