Nummelan seurakuntakeskuksen kuvaelmassa mukana 45 näyttelijää

Nummelan seurakuntakeskuksessa esitetty Ylös Jerusalemiin -pääsiäisvaellus täyttää vuonna 2021 30 vuotta. Vaellus harjoitellaan esitettäväksi aina joka toinen vuosi. Nyt menossa on vaelluksen 28. vuosi. Kävijöitä vaelluksella on joka kerta noin 2000.

Pääsiäisvaellusta esitettiin palmusunnuntaista pitkäperjantaita edeltävään kiirastorstaihin asti. Suurin osa kävijöistä oli koulu- ja päiväkotiryhmiä. Esimerkiksi Otalammen koulun 1.-5.-luokat kävivät kaikki vaelluksella ja matkasivat Otalammelta Nummelaan bussikuljetuksella. 

Kesto 25 minuuttia

Pääsiäisvaelluksen kesto oli noin 25 minuuttia, riippuen hieman kierrokselle mukaan lähtevästä ryhmän koosta. Vaelluksen olivat harjoittaneet ja koordinoineet nuorisotyön ohjaaja Maarit Tampio ja perhetyönohjaaja Merja Ahonvala.

– Aloitimme vaelluksen ideoinnin syksyllä, jolloin pidimme ensimmäiset tapaamiset työpari Merjan kanssa. Alkuvuodesta olimme yhteydessä seurakunnan vapaaehtoisiin ja kyselimme halukkuutta tulla mukaan. Vaelluksessa on sekä vapaaehtoisia että seurakunnan työntekijöitä mukana, Maarit Tampio kertoo.

Lue lisää torstain 18.4. Luoteis-Uusimaasta!

Nummelan kasvu vyöryy kohti tulevaa asemanseutua

Pillistöntie yhdistää Nummelan keskustan vanhaan Turuntiehen – ja tulevaan Vihdin juna-asemaan. Lähistölle suunnitellaan myös työpaikka-aluetta.

Kun Pillistöntien loppupää aikanaan rakennetaan, katualueen alle jää muutama vanha rakennus: Hennalan entinen mäkitupa 1800-luvun lopulta ja Jerelän tiilirakenteinen vilja-aitta 1930-luvulta.

Niillä on paikallista asutus- ja rakennushistoriallista arvoa, mutta ei tarpeeksi, kun toisessa vaakakupissa on Nummelan liikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen turvallisuus.

Kunta voitti valituskierroksen

Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi Pillistöntien asemakaavan vuonna 2015. Päätöksestä valitettiin, ja Helsingin hallinto-oikeus kumosi sen. Kunta puolestaan valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja voitti kaksi vuotta sitten: asemakaava jäi voimaan.

Sen mukaan Pillistöntie rakennettaisiin kahdessa vaiheessa, ensin kaksi- ja myöhemmin ehkä nelikaistaiseksi, kun asemanseutu rakentuu. Kevyen liikenteen väylät on kaavassa merkitty molemmin puolin katua.

Nykyinen Pillistöntien loppupää on yksityistie, mutta kunnan hoidossa. Luoteis-Uusimaa kysyi Vihdin kunnasta Pillistöntien rakentamisen aikataulusuunnitelmia, mutta ei saanut vastausta pyydetyssä aikataulussa. Ratahankkeen ja siihen liittyvän aseman toteutuminen on vielä auki.

Kevytväylä ja asema sopii tulla, mutta…

Pillistöntie nousee Nummelan Pajuniityn alueelta kohti ajoharjoitteluradan ja jätevedenpuhdistamon risteystä. Lähialueella on neljä asuintonttia, joihin Pillistöntien rakentaminen vaikuttaa.

– Kevyen liikenteen väylä ja asema sopii tulla, mutta muusta voi olla eri mieltä, sanoo Kai Grundström (60). Hänen kotinsa, Hennala-kiinteistön entinen mäkitupa jää katualueen alle.

Lue lisää torstain 11.4. Luoteis-Uusimaasta!

– Vaihtoehtona on joko kotihoito tai hoitokoti

Opettajina elämäntyönsä tehneet Pirjo Nousiainen (81) ja Martti Kuikka (80) muuttivat Nummelassa sijaitsevaan Asunto Oy Anjankaareen heti taloyhtiön valmistuttua vuonna 2013. Anjankaaren asuinhuoneistot ovat osa palvelutalo Kaarikeskuksen kokonaisuutta. Kaarikeskuksen palvelut ovat asukkaiden käytettävissä.

– Vanhenemista on mietittävä etukäteen. Minä sanon aina, että vaihtoehtona on joko kotihoito tai hoitokoti, Pirjo Nousiainen toteaa naurahtaen.

Vaiheittain pienempään

Pirjo Nousiainen ja Martti Kuikka ovat pitäneet yhtä 35 vuotta. Alkujaan he asuivat Vihdin kirkonkylässä rakennuttamassaan omakotitalossa, josta muuttivat myöhemmin Nummelaan Vihdintien varteen kerrostaloon, Mehiläisen vintille, kuten he sanovat. Anjankaaren asuinhuoneistoon he muuttivat 75-vuotiaina.

– 75 vuotta on hyvä ikä muuttaa. Silloin vielä jaksaa muuttamisen ja sopeutuu muutokseen. Moni kummasteli, kun muutimme siinä vaiheessa, hyväkuntoisina, palvelutalon yhteyteen, mutta ei sitä enää kukaan ihmettele, Pirjo Nousiainen kertoo.

Lue lisää torstain 4.4. Luoteis-Uusimaasta!

Otalampelainen Olli Ikonen on sd-kuntapoliitikko ja aktiivinen reserviläinen

Otalampelainen reservin yliluutnantti Olli Ikonen (42) oli rauhanturvaajana Libanonissa viime vuonna. Koulutuksineen komennus kesti puoli vuotta.

– Olin ase kädessä antamassa panokseni YK:n UNIFIL-operaatioon ja samalla suomalaiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

– Isoja ei pysty tekemään. Mutta jos hauras rauha saadaan säilytettyä ja yksikin lapsi voi hoitaa koulutiensä turvallisesti, niin tehtävä on suoritettu, miettii Ikonen.

Perhe antoi luvan: nyt se toteutui

Olli Ikonen on aktiivinen reserviläinen. Hän toimii Hiidenveden maakuntakomppaniassa ja osallistuu myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämiin koulutuksiin.

Sotilasuralle hän ei koskaan halunnut, vaikka kävikin Reserviupserikoulussa ollessaan katsomassa Kadettikoulun pääsykokeen.

– Rauhanturvaajaksi lähteminen oli mielessä joskus aiemminkin. Perhe antoi luvan, ja nyt se toteutui.

Porin prikaati kouluttaa suomalaiset rauhanturvaajat Säkylässä. Olli oli koulutuksessa kesäkuun alusta heinäkuun alkuun.

– Kymmenen päivää oli vapaata, jonka jälkeen lensimme Libanoniin 17. heinäkuuta. Palasimme Suomeen 28. marraskuuta.

Suomesta noin 200 rauhanturvaajaa

UNIFIL, YK:n väliaikaiset joukot ovat olleet Libanonissa jo vuodesta 1978 lähtien. Suomalaiset ovat mukana kolmatta kertaa: Suomi osallistuu monikansalliseen operaatioon noin 200 rauhanturvaajalla.

– Tehtävänä on avustaa Libanonin armeijaa saamaan operaatioalue hallintaan ja ehkäistä vihollisuuksia sekä valvoa Blue Line -tulitaukolinjaa Israelin ja Libanonin välillä, Ikonen selvittää.

Lue lisää torstain 28.3. Luoteis-Uusimaasta!

Mari Åmanin tutkimustulokset kiinnostavat teollisuutta ympäri maailmaa

Väitöstutkimus vei nummelalaisen diplomi-insinöörin Mari Åmanin (35) neljäksi vuodeksi Japaniin töihin.

Mari työskenteli Kyushun yliopistossa asuen poikansa Axelin (11) kanssa Fukuokassa, Kyushun saaren suurimmassa kaupungissa.

Mari on Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava, ja hänen väitöskirjansa on määrä valmistua tänä vuonna. Sen jälkeen hän jatkaa tutkijana Aalto-yliopistossa.

Voi hyödyntää kaikessa, mitä tehdään teräksestä

Väitöksessään Mari Åman tutkii useamman materiaalivirheen vuorovaikutusta teräksen väsymislujuuteen. Aihe on noussut ’’hypeen’’, sillä tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää teollisuus ympäri maailmaa.

– Tutkimusta voi hyödyntää oikeastaan kaikessa, mitä valmistetaan teräksestä: vaikkapa hitsatuissa tai 3D-tulostetuissa tuotteissa.

– Esimerkiksi 3D-printtauksella tehdään tällä hetkellä pääosin yksittäiskappaleita, kuten formula-auton osia tai tekoniveliä. Virheet on saatava tuotteista pois, ennen kuin 3D-printtausta voisi käyttää massatuotantoon, kuvailee Mari.

Viikko sitten hän oli Pariisissa hitsausalan kansainvälisessä seminaarissa esittelemässä tutkimuksensa tuloksia.

Lue lisää torstain 21.3. Luoteis-Uusimaasta!

Kielimatkalla oppii englantia, saa uusia ystäviä ja kansainvälistyy

Maltalta mukaan tarttui paitsi rutkasti rohkeutta käyttää englanninkieltä erilaisissa arkipäivän tilanteissa, myös uusia ystäviä sekä Maltan kulttuurin tuntemusta ja kansainvälisyyttä.

Kokemus oli niin innostava ja positiivinen, että heti matkan jälkeen, viime syksynä Maija Killström ryhtyi kielimatkatoimiston Ambassadoriksi, jonka tehtävänä on jakaa tietoa ja kokemuksia kielimatkoista.

Aktiivisena kielimatkakummina hän on jo lähes tienannut pisteillään uuden kielimatkan, joka vie hänet tällä kertaa Australiaan. Australiassa hän viettää tulevana kesänä neljä viikkoa.

Yli 10-vuotiaille

– Alunperin innostuin kielimatkoista jo tosi nuorena, kun näin kotiin postitetun esitteen matkasta. Kielimatkallehan voi lähteä, kun on täyttänyt 10 vuotta.

– Itse koin olevani ensimmäisellä kerralla innostuessani vielä liian nuori, mutta 14-vuotiaana tunsin olevani jo sopivan ikäinen matkustamaan yksin kolmen viikon matkalle, Maija kertoo.

Kieltä opiskellaan päivittäin

– Malta oli kohteena todella ihana. Siellä oli kaunista. Erityisesti turkoosi vesi ja luonto jäivät mieleen. Ystävät, joita sain tältä kielimatkalta, ovat jääneet pysyvästi elämääni, Maija jatkaa.

– Maltalla opiskelimme englantia neljä tuntia päivässä. Ennen matkaa me kaikki teimme tasokokeen, jotta pääsimme opiskelemaan omantasoisten kielimatkalaisten kanssa. Nuoria oli noin kymmenestä eri maasta, joten kielen opiskelun lisäksi pääsimme tutustumaan monien eri maiden kulttuureihin.

Lue lisää torstain 14.3. Luoteis-Uusimaasta!

Nummelan koulu voitti seitsemän sarjaa

Yhteensä 223 tyttöä ja poikaa osallistui Vihdin alakoulujen välisiin hiihtokilpailuihin Nummelanharjulla tiistaina.

Nummelan koulu otti seitsemän sarjavoittoa, Kuoppanummen koulukeskus kolme, Pappilanpellon ja Vanjärven koulut kumpikin yhden. Sarjoja oli yhteensä 12, ja joka sarjan kuusi parasta palkittiin pokaalein.

Kilpailijoita oli 13:sta vihtiläiskoulusta – Nummelan koulusta eniten.

Hiihtokoululainen otti voiton

Ekaluokkalaiset hiihtivät 700 metriä, kakkos- ja kolmosluokkalaiset kilometrin, neljäs- ja viidesluokkalaiset 1,5 kilometriä ja kuudesluokkalaiset 2,0 kilometriä. Hiihtotapa oli perinteinen.

Lapsia kannustamassa ja huoltamassa oli myös vanhempia ja isovanhempia.

Nummelan koulun 3.-luokkalainen Kaisa Mikkola tuli maaliin kaikkensa antaneena – ja voitti sarjansa.

– Kaisa on tosi innokas hiihtäjä. Hän on käynyt Vihdin Viestin hiihtokoulua torstai-iltaisin ja jakaa sen oppeja kotonakin, kertoi äiti Hanna Mikkola.

Lue lisää torstain 7.3. Luoteis-Uusimaasta!

Kerhossa saa vaihtaa ajatuksia muiden tuoreiden vanhempien kanssa

Toukkatupa on vanhemman ja vauvan oma kerho Nummelan seurakuntakeskuksessa. Toukkatuvassa vanhemmat saavat ymmärrystä ja tukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta vanhemmilta.

Toukkatupa kokoontuu kerran viikossa tiistaisin vapaamuotoisesti. Paikalla on yleensä kymmenkunta äitiä kerrallaan. Kirjoilla kerhossa on parisenkymmentä äitiä.

Vapaata ohjelmaa

Parituntisen tapaamisen ohjelma on haluttu tarkoituksella pitää mahdollisimman vapaana. Äideille tärkeintä on päästä vauvan kanssa välillä kodin seinien ulkopuolella tapaamaan muita aikuisia.

Äitien keskustellessa synnytyskokemuksista ja arjen asioista vauvat ottavat värikkään leikkimaton päällä ensimmäisiä hentoja kontakteja toisiinsa.

Lue lisää torstain 28.2. Luoteis-Uusimaasta!

Markkinapäivän myyntipaikat tulevat myyntiin maaliskuussa

SuurVihdin Kilta on aloittanut vuoden 2019 Wuosisatamarkkinoiden suunnittelun. Vihdin kirkonkylässä vuosittain pidettävä markkinapäivä on Vihdin suurin tapahtuma, jossa kävijöitä oli vuonna 2018 yli 15 000. Perinteisesti elokuussa pidettävä markkinapäivä on tänä vuonna 24.8. Vihdin Wuosisatamarkkinat täyttää tänä vuonna 13 vuotta. Kylänraitti, ympäröivät alueet sekä kirkonkylän ranta ovat elokuussa jälleen täynnä kauppiaita, esittelyjä, ohjelmaa, hyvää ruokaa ja musiikkia.

Markkinointi tehostuu

– Markkinapaikat tulevat myyntiin 18.3. Myynti jatkuu aina 31.7. asti, kertoo SuurVihdin Killan puheenjohtaja Jari Jalava.

– Tavoitteenamme on saada entistä laajemmin markkinoitua tapahtumaa yleisölle, jotta vielä useampi potentiaalinen kävijä olisi tietoinen markkinapäivästä.

Lue lisää torstain 21.2. Luoteis-Uusimaasta!

Neljällä naisella yhteisnäyttely teemalla: Lähellä – 4 näkökulmaa

Lähellä – 4 näkökulmaa on näyttely, jossa on esillä neljän naisen näkemyksiä teemasta: lähellä. Riitta Karvonen, Raija Pikku-Pyhältö, Marja-Riitta Romanainen ja Leena Vanhala tapasivat viime keväänä eräässä näyttelyssä Helsingissä ja näin syntyi idea yhteisnäyttelystä. Näyttely avautui maanantaina Lohjan pääkirjastossa ja on auki 23.2. asti kirjaston aukioloaikoina. Esillä on kaikkiaan 45 teosta.

Taide yhdistää

Taide on naisporukan yhteinen nimittäjä:

– Yleensä puhumme tavatessamme taiteesta. Me ymmärrämme toisiamme. Jos joku meistä painii jonkin ongelman kanssa teosta työstäessään, niin voimme auttaa asiassa ja antaa rakentavaa palautetta. Jaamme toistemme kanssa niin ilot kuin surut taiteen tekemisessä, naiset kertovat iloisesti.
40 vuoden ystävyys

Leena Vanhala ja Raija Pikku-Pyhältö ovat tunteneet toisensa 40 vuotta. He ovat tutustuneet toisiinsa aikanaan miestensä kautta ja ystävyys on kantanut aina näihin päiviin asti. He ovat myös toistensa lasten kummeja.

– Me tietysti keskustelemme toistemme kanssa kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä, kun taustalla on näin pitkä ystävyyssuhde, Raija Pikku-Pyhältö toteaa.

Lue lisää tiistain 12.2. Luoteis-Uusimaasta!