Korona vähensi lapsimäärää väliaikaisesti, perheet haluavat maalle

Vihdin kunta järjesti Vanjärven seurojentalolla Vanjärven päiväkodin lakkauttamisuunnitelmista kuulemistilaisuuden tiistai-iltana. Vanjärveläisiä oli paikalla noin 25. Lisäksi etäyhteyden kautta tilaisuutta seurattiin ahkerasti. Kuulemistilaisuuteen oli mahdollisuus osallistua  etänä Microsoft Teams Live -ohjelman kautta.

Lapsimäärän vähentymisen vuoksi Vanjärven lapsille tarjotaan kunnanjohtaja Erkki Eerolan tasapainotusohjelmaluonnoksessa jatkossa varhaiskasvatusta ja esiopetusta Vihdin kirkonkylän päiväkodeissa. Ehdotuksessa Vanjärven kiinteistö asetetaan myyntiin.

Alustava esitys

Vihdin talouden tasapainotusohjelmaehdotusluonnos (VIHTA) on kunnanjohtajan alustava esitys kunnan talouden tasapainottamisen toimista. Osa toimista kohdentuu palveluverkon tiivistämiseen varhaiskasvatuksen ja opetuksen alueelle.

Vanjärveläisten kysymyksiin olivat tiistaina vastaamassa muun muassa kunnanjohtaja Erkki Eerola, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mari Haapanen ja tekninen johtaja Matti Kokkinen.

Lue lisää torstain 24.9. Luoteis-Uusimaasta!

– Ajatuksena on, että Nummelaan saataisiin vetovoimainen, ilmailusta kiinnostuneita nuoria houkutteleva lukio

Voitaisiinko Vihdissä tarjota lukio-opiskelijoille myös ilmailualan opintoja? Voisiko ilmailualan opintoja olla myös ammatillista koulutusta tarjoavassa Luksiassa?

Nummelan lentokentän toiminnasta vastaavan Nummelan Lentokenttä ry esittää  Vihdin lukion yhteyteen ilmailulukio -toimintaa, joka tarjoaisi koulutusta niin lentäjäksi haluaville kuin esimerkiksi lentokonemekaanikon työstä kiinnostuneille. Suomessa toimii tällä hetkellä muutama ilmailulukio. Niitä on muun muassa Tikkakoskellä Jyväskylän kupeessa ja Vääksyssä Lahden kupeessa. Myös Pudasjärven lukiossa on ilmailulinja.

– Ajatuksena on, että Nummelaan saataisiin vetovoimainen, ilmailusta kiinnostuneita nuoria houkutteleva lukio. Suomessa on muutama ilmailulukio, mutta tarvetta uudelle ilmailukiolle on olemassa. Kaikki ilmailusta kiinnostuneet eivät mahdu olemassa oleviin ilmailulukioihin. Toisaalta ilmailu on kasvava ala, sen vuoksi Suomessa tarvitaan aiempaa enemmän lentäjiä, mutta myös lentokonemekaanikkoja ja muita ilmailualan ammattilaisia, sanoo lentokenttäyhdistyksen puheenjohtaja Tom
Arppe.

Lue lisää torstain 17.9. Luoteis-Uusimaasta!

– Keskittyminen ajamiseen heikentynyt ja törmäysnopeudet kasvaneet, sanoo Matti Roms

Huhmarilaisen Matti Romsin metsästysharrastuksen olennainen osa on virka-avun antaminen poliisille hirvieläinkolareissa. Niitä sattuu Huhmarin seudulla paljon: moottoritiellä, Vanhalla Turuntiellä ja pikkuteillä.

– Nyt on alkamassa pahin sesonki, kun illat pimenevät ja vasat lähtevät liikkeelle yksinään. Eläin voi tulla yhtäkkiä kylkeen, joten tarkkana kannattaa olla.

Roms näkee, että autoilijoiden keskittyminen ajamiseen on heikentynyt. Sen näkee hirvieläinkolareissa.

– On tapahtunut todella selkeä muutos: törmäysnopeudet ovat kasvaneet huomattavasti. Nykyautot kestävät enemmän, mutta eläimille käy pahemmin.

Autoilijat, hiljentäkää!

Palajärven Hirvimiesten Matti Roms ja Martti Palojärvi lähtevät liikkeelle vaikka keskellä yötä, kun pitää jäljittää kolarissa loukkaantunutta eläintä tai korjata raato pois tiealueelta.

– Kolaritilanteessa olemme hirven, peura tai kauriin edustajina paikalla. Teemme tiivistä yhteistyötä naapuriseurojen kanssa.

Virka-aputehtävissä Romsin autossa vilkkuu hälytysvalo ja näkyy iso SRVA-tarra. Usein on koirakin mukana, jos jäljitetään. Kaikilla on turvaliivit ja heijastimet.

– Autoilijat, hiljentäkää ihmeessä, kun näette meidät tienposkessa! Olen itse jäänyt oman auton ja kahden muun auton väliin, kun nostin kaurista lavalle. Se säikäytti!

– Törttöilijöistä annetaan kyllä tiedot poliisille, Roms huomauttaa. Hän toivoo myös, etteivät autoilijat  pysähdy kuvaamaan kännykällä onnettomuuspaikkoja.

Siitä hän on tyytyväinen, että moottoritien hirviaita näyttää vihdoin toteutuvan Huhmarin kohdalle.

Lue lisää torstain 10.9. Luoteis-Uusimaasta!

– Käytännössä ainoa vaihtoehto on, että osakkaat joutuvat maksamaan yhä enemmän tien kunnossapidosta

– Yksityisteiden varsilla asuu tuhansia vihtiläisiä. He maksavat kiinteistöveroa yhtä paljon kuin taajamissa kunnan ylläpitovastuulla olevien katujen varsilla olevat. Taajamissa asuvat saavat asfaltilla päällystetyt ja valaistut kadut. Yksityisteiden varsilla haja-asutusalueilla asuvat eivät saa kiinteistöverosta muuta iloa kuin yksityisteiden kunnossapitoavustuksen. Ja nyt kunta aikoo ennestään alhaista avustusta leikata, puhisee harmistuneena Palajärven-Palakosken yksityistien hoitokunnan puheenjohtaja Timo Valo.

Kunnanjohtaja Erkki Eerolan elokuun puolivälissä esittelemässä Vihta-talousohjelmassa ehdotetaan yksityisteiden kunnossapitoavustusten 20 prosentin leikkaamista, tänä vuonna kunta jakoi kunnossapitoavustuksia yksityisteille 120 000 euroa.Lisäksi Vihta-ohjelmassa ehdotetaan 20 prosentin leikkausta yksityisteiden perusparannusavustuksiin, näihin hankkeisiin kunta varasi rahaa tälle vuodelle 30 000 euroa.

Ylläpitokustannukset nousseet

Entinen kunnanvaltuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen Timo Valo pitää Vihdin kunnan aikeita leikata 20 prosenttia 120 000 euron kunnossapitoavustuksista kohtuuttomana.

– Tämä on jo kohtuutonta haja-asutusalueiden ihmisten kurittamista. Teiden ylläpitokustannukset ovat nousseet vuosi vuodelta ja Vihdissä on käytännössä vuosittain hieman pienennetty kunnossapitoavustusta. Vihdissä on jo nyt merkittävästi pienempi kunnossapitoavustus kuin esimerkiksi Lohjalla, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä.

Lue lisää torstain Luoteis-Uusimaasta!

Villa Adele -kelohuvilassa ympäristöystävällisyys on mietitty loppuun asti

Tervalammelle, Kaitlammen rantatöyräälle on noussut ylväs kelohuvila, Villa Adele. Rakennus on paitsi ylellinen, myös ympäristöystävällinen.

– Villa Adelessa on yhdistetty uutta teknologiaa ja vanhoja rakennustapoja. Kaikki on mietitty ekologisesti loppuun asti, kertoo Annu Huotari Hawkhill-vuokramökkiyrityksestä.

Kaksi kerrosta, 180 neliötä

Nuuksion kansallispuiston kupeessa toimivan Hawkhillin yksi kilpailuvaltti on ympäristön huomioonottaminen kaikessa.

– Tavoitteemme oli, että Villa Adelessa voi nauttia luonnosta hyvällä omallatunnolla ylellisissä puitteissa.

Kaksikerroksinen, 180-neliöinen huvila on rakennettu suomalaisesta sertifioidusta kelohirrestä, joka saatiin Kuusamon yhteismetsästä. Jykevien hirsien halkaisija on keskimäärin 30 senttiä.

– Veistäjä, orimattilalainen Pauli Ihamäki aloitti työt keväällä 2019. Pystytyksessä oli apuna paikallisia timpureita. Olemme käytäneet suomalaista ja mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa.

Lue lisää torstain 27.8. Luoteis-Uusimaasta!

Kirkonkylän uusi paloasema siirtyy vuodelle 2024? Kunnanjohtaja julkisti virkamiesesityksen Vihta-talousohjelman päivityksestä

Vihdin kunnan talouden tasapainottamisen Vihta-ohjelma kiristyy tänä ja ensi vuonna. Kunnanjohtaja Erkki Eerola julkisti maanantaina oman ehdotuksensa uusista tasapainotustoimenpiteistä julkiseen sekä poliittiseen keskusteluun.

Eerola esittää muun muassa, että Vihtijärven koulu lakkautetaan ja yhdistetään Haimoon kouluun vuoden päästä. Vihtijärven koulussa oli viime syksynä 40 oppilasta, nyt arviolta 32. Haimoon koulussa on noin 82 oppilasta – ja tilaa.

Esityksen mukaan myös Vanjärven päiväkoti lopetettaisiin vuoden päästä ja lapset siirtyisivät Metsäpolun päiväkotiin kirkonkylään. Arvion mukaan Vanjärvellä on tänä syksynä kahdeksan päiväkotilaista, joista seitsemän on esikoululaisia.

Kirkonkylän uuden paloaseman rakentamista esitetään siirrettävän vuodelle 2024.

Lue lisää tiistain 11.8. Luoteis-Uusimaasta!

Ylälepolan puutarha oli avoinna vierailijoille

Vihdin Olkkalassa sijaitseva Ylälepola on Kaija Saarelan vapaa-ajan asunto. Oikeastaan voisi puhua ja kakkoskodista.

– Etenkin näin kesäaikaan olemme täällä viikosta suurimman osan,välillä käydään päivä tai kaksi viettämässä kotona Vantaalla, Saarela kertoo.

Pihapiiri rakentunut pala palalta

Ylälepolan kaunis pihapiiri on rakentunut aikaa myöten pala palalta. Alussa paikalla on ollut metsähakkuualue. Pysäkointipaikan viereisen autotallin oveen on kiinnitetty vierailijaohjeiden lisäksi piirroskartta puutarhasta ja kuvia puutarhan rakentumisesta.

Ensimmäisiä rakennuksia tontilla oli tällä hetkellä aitan ja verstaan virkaa toimittava pikkumökki. Nykyinen mökki rakentui vuonna 2009. Reilussa kymmenessä vuodessa mökin ympärille on kasvanut vihreä puutarha.

Ruohonleikkuria ei tarvita

Ylälepolaan ei ole koskaan istutettu nurmikkoa, eikä sieltä löydy ruohonleikkuria. Kukka-alueiden välillä kasvaa pitkälti valkoapilasta koostuvaa nurmea, jota Saarela pitää lyhyenä trimmerin avulla.

Osan rinnetontin pihasta Saarela on jättänyt niityksi, joka saa kesän kasvaa vapaasti.

– On mielenkiintoista seurailla, mitä niityllä minäkin kesänä kasvaa. Joka kesä sinne on noussut myös jotain uutta, hän kertoo hymyillen.

Lue lisää torstain 9.7. Luoteis-Uusimaasta!

Helsinkiläinen Anelma Vänttinen ei viihdy kesällä kerrostalossa, jossa ei ole mitään tekemistä

Helsinkiläisen Anelma Vänttisen (83) kesäparatiisi on Vihdissä, Kaukoilan tilalla Nummelan ja Oinasjoen välimaastossa.

– Todella onni, että olen päässyt tällaiseen paikkaan! Täällä riittää tekemistä, ja ihmiset ovat niin kivoja ja ystävällisiä.

Vänttinen on ollut Paavo Säiläkiven isännöimässä Kaukoilassa vuokramökkiläisenä 48 vuotta. Siinä ajassa on syntynyt ystävyyssuhteita isäntäväen kolmen sukupolven kanssa.

– Heiltä saa aina apua. Hyvää huolta täällä pidetään!

Tulee juoppo tai hullu, jollei pääse kesällä maalle

Anelman mies, painajana työskennellyt Kalevi tunsi pariskunnan, joka oli vuokralla Kaukoilassa vuonna 1971.

– Kävimme heillä kylässä ja tykästyimme paikkaan. Kun saunamökki vapautui, pääsimme siihen 1972 ja olimme siinä seitsemän ja puoli vuotta.

– Sitten pääsimme vuokralle tähän isompaan rakennukseen, joka on rakennettu vuonna 1918. Karjakko perheineen asui tässä aiemmin, sillä tilalla oli 22 lehmää siihen aikaan kun tulimme Kaukoilaan.

– Tästä tuli rakas yhteinen paikka, jossa olimme entistä enemmän, kun mieheni jäi eläkkeelle. Kuljin täältä töihin Helsinkiin. Mieheni sanoi, että hänestä tulisi varmaan juoppo tai hullu, jollei pääsisi kesällä maalle!

Anelma sai jatkaa vuokralaisena yksin, kun hän jäi leskeksi 12 vuotta sitten.

Lue lisää torstain 2.7. Luoteis-Uusimaasta!

Vihtiläiset käyvät taas kahviloissa ja ravintoloissa

Nummelalaisravintola Ned Kelly’sin terassilla oli väljästi väkeä ruokailemassa, kahvittelemassa ja oluella tiistaina puolenpäivän aikaan.

Etäpäivällä ollut Petri Hahl Lankilasta söi lounassalaattia.

Hahl alkoi taas käyttää paikallisia ravintola- ja kahvilapalveluja kesäkuun alussa, jolloin alan koronarajoituksia purettiin ja kahvilat ja ravintolat saivat avautua asiakkaille.

– Muut perheessä kyllä vähän jarruttelivat. Luulen, että jatkan samanlaisella satunnaisperiaatteella: käyn noin kerran viikossa jossain kahvilassa tai lounaspaikassa jatkossakin.

Nokialainen pitkään etätöissä

Petri Hahl (53) työskentelee teknisenä projektipäällikönä Nokialla ja vetää 5G-verkkolaitehankkeita eri puolille maailmaa tarpeen mukaan. Nykyään työt hoidetaan pääasiassa ilman matkustelua.

Normaalitilanteessa Petrin työpaikka on Espoon Karaportissa Nokian pääkonttorissa.

– Jäimme etätöihin jo helmikuussa, ja palaamme tietyissä aalloissa. Alustavien suunnitelmien mukaan olen etätöissä joulukuuhun asti.

Petrin perhe rakensi talon Lankilaan vuonna 2001. Poika asuu vielä kotona, tytär on jo maailmalla. Vaimo on kirjanpitoalan yrittäjä ja tekee hänkin etätöitä muutamana päivänä viikossa.

– Tyttären huoneesta yläkerrassa tuli vaimon toimisto, ja itse työskentelen alakerran kirjastossa. Puitteet etätöihin ovat hyvät.

Lue lisää torstain 25.6. Luoteis-Uusimaasta!

Yrittäjä keskittyy tänä päivänä vain liikkeenjohdollisiin tehtäviin

Nummelalainen Monica Paavilainen (59) on toiminut hiusalan yrittäjänä 36 vuotta. Hiusatélje Monica Heiskari sijaitsi ensin Espoossa. Vuonna 1989 kampaamo aloitti Nummelaan samana vuonna rakentuneessa Linjaportin liiketalossa, jossa parturi-kampaamo edelleen toimii.

Kampaamo ja kauneushoitola

– Aluksi olimme koko perheen parturi-kampaamo, jonka autotuolissa on moni nykyinen asiakas lapsena istunut, Monica naurahtaa.

– Nykyään olemme edelleen kaikkien parturi-kampaamo sekä lisäksi kauneushoitola. Henkilökuntamme hallitsee nykypäivän trendit hiustenleikkauksissa ja hiustenvärjäyksissä. Meillä on kolme kosmetologia, jotka tekevät kaikenlaiset kauneudenhoitoon liittyvät hoidot, geelilakkaukset ja meikit.

Erilaisia tapoja toimia

Koronakevään aikan kampaamossa on pitänyt löytää erilaisia tapoja toimia:

– Meillä on kolme erillistä liikehuoneistoa, joissa voimme ottaa asiakkaita vastaan väljästi. Riskiryhmäläisiä voimme palvella myös aukioloaikojen ulkopuolella. Jokainen on joutunut tekemään nyt töitä eri tavalla, Monica Paavilainen pohtii.

Työnteon tapa on muuttunut kampaamoalalla vuosien varrella muutenkin. Ensin henkilökunta oli pääosin palkattua työvoimaa, sitten trendinä oli vuokratuolit ja tämän päivän sana on sopimusyrittäjä.

Lue lisää torstain 18.6. Luoteis-Uusimaasta!