Vihdin Kalevalaisten Naisten tilaisuudessa muisteltiin Otalammella elänyttä runonlaulajaa ja itkuvirsien taitajaa

Vihdin Kalevalaiset Naiset ja Vihdin museo järjestivät Anninpäivän juhlan Niuhalan vanhalla kansakoululla viime sunnuntaina. Anni Denisov oli Vienan Karjalasta kotoisin ollut runonlaulaja, itkuvirsien ja luonnonparannuskeinojen taitaja, joka vietti viimeiset vuotensa Otalammella, Tuohilammen kartanon läheisyydessä.

Juhla onnistui oikein hyvin, paikalla oli noin 65 runonlaulajasta kiinnostunutta henkilöä.

Elämä toi Vihtiin

Vihdin Kalevalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva Ketola kertoi Anni Denisovin elämän vaiheista.

– Anni oli oppinut jo lapsena osan runoistaan omalta äidiltään. Tyttönä palveluksessa ollessaan hän omaksui monia perinnäisiä muinaisrunoja maineikkaalta runonlaulaja Miihkali Perttuselta, sokealta ”Vienan Homerokselta”. Elias Lönnrot oli aikanaan tallentanut Miihkalin isältä, Arhippa Perttuselta kolmasosan tuntemamme Kalevalan säkeistä.

Kymmenen lapsen äiti, vuosikymmeniä raskaassa työssä ja vaikeissa oloissa elänyt Anni Denisov muutti 1944 suomalaisen Itä-Karjalan sotilashallinnon valvomalta Vienan alueelta ensin poikansa luo Helsinkiin ja lopuksi Vihtiin.

– Hän tuli näin omalla elämällään liittäneeksi länsiuusmaalaisen Vihdin pieneksi juonteeksi kalevalaisen runonlaulannan historiaan.

Lue lisää perjantain 7.12. Luoteis-Uusimaasta!

Vihdin historian ensimmäinen Matkailugaala Joutselan tunnelmallisessa ympäristössä

Vihdin ensimmäisessä Matkailugaalassa palkittiin kiertopalkinnolla vuoden matkailuteko ja muistettiin kunniakirjoin ansioituneita yrittäjiä ja tapahtumia. Kaikki gaalan kunniakirjat olivat koivukiekkoja, joihin oli kiinnitetty kaiverruslaatat.

Gaalan aluksi nautittiin Joutselan pitopöydän herkuista kauniin musiikin säestyksellä. Vihdin lukion musiikin lehtori Sirpa Niemistö soitti pianoa ja lauloi muun muassa Johanna Kurkelan tunnetuksi tekemiä herkkiä ja tunnelmallisia kappaleita.

Vuoden matkailu-tekona Nuuksion Pohjoisen Portin avajaiset

Vuoden matkailuteoksi oli esiraati valinnut kolme ehdokasta. Voittajan ehdokkaista valitsi kolmihenkinen raati, johon kuuluivat Vihdin kunnan yrityskehittäjä Kristiina Salo, sosiaalisessa mediassa hyvin aktiivinen vihtiläinen Janne Kettunen ja vuoden yrittäjä vuonna 2018 palkittu suuhygienisti Jatta Pitkänen.

Kaikki ehdokkaat olivat vuonna 2018 ensimmäistä kertaa järjestettyjä tapahtumia: Hopeaniemen Octoberfest, Härkälän Rompetori ja  Nuuksion Pohjoisen Portin avajaiset.

Vuoden matkailuteoksi haettiin tapahtumaa, joka houkuttelee matkailijoita Vihtiin, joka on elämys ja josta tulee hyvä olo. Tapahtuman toivottiin myös kannustavan kestävään kehitykseen ja näkyneen positiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Ehdokkaista raati valitsi yksimielisesti voittajaksi Nuuksion Pohjoisen Portin avajaiset. Kaikki ehdokkaat saivat kunniakirjat ja voittaja myös kiertopalkinnon.

Lue lisää torstain 29.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Rantaan jäädään harvemmin viettämään aikaa

Kirkonkylän ranta-alue on kaunis, mutta nykyisellään se ei houkuttele ihmisiä pysähtymään. Rannassa on iso pysäköintialue ja varsinkin kesäisin auto- ja mopoliikenne on vilkasta. Näin tiivisti kirkonkylän ranta-alueen tilanteen tiistai-iltana kirkonkylän Tawernassa järjestetyssä tilaisuudessa nummelalainen, maisemasuunnittelua Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Saija Salonen.

Hän esitteli tiistai-illan tilaisuudessa noin 70 ihmiselle opinnäytetyönä tekemiään kolmea eri vaihtoehtoa, miten kirkonkylän rantaa voisi kehittää.

– Ranta-alueen läpi kävellään paljon, mutta rantaan jäädään harvemmin viettämään aikaan. Rantapuisto voisi kuitenkin olla paikka, joka houkuttelee pysähtymään kiireisen päivän jälkeen. Aluetta suunnitellaan palvelemaan kaikkia vihtiläisiä ja myös kunnassa vierailevia.

Kulttuuripuistovaihtoehto

Yhteistä Saija Salosen vaihtoehdoille on rannan toimintojen monipuolistaminen ja autoliikenteen vähentäminen.

Vaihtoehto I on saanut nimen Kulttuuripuisto. Siinä kirkonkylän ranta-aluetta muokataan värikkääksi elämyspuistoksi. Muun muassa tanssilava on korvattu uudella esiintymislavalla. Lisäksi vaihtoehto toisi rantaan popup -tiloja vihtiläisille.

Vaihtoehdossa myös rakennuskset kylän raitilta rantaan maalattaisiin ”Koiramäen henkeen”. Salonen esittää vaihtoehdossa myös siirrettävää lavaa lentopallokentälle tapahtumen ajaksi, eli vaihtoehto toisi mahdollisuuden nykyistä paremmin maksullisten tapahtumien järjestämiseen.

Lue lisää torstain 22.11. Luoteis-Uusimaasta!

Nummelalainen Susanne Aarrekorpi auttaa kummilasten kautta

Oma kummilapsi antaa kehitysyhteistyölle henkilökohtaisen ja konkreettisen sävyn, kertoo Susanne Aarrekorpi (48).

Aarrekorpi palasi lokakuun lopulla Keski-Intiasta Hoshangabadista, jossa hän tapasi kummityttönsä Shivanin (14). Hän näki Intiassa konkreettisesti mitä kummien lahjoituksilla on saatu lasten elämässä aikaan.

Aarrekorpi matkusti Intiaan osana opintomatkaa, jonka Suomen World Vision järjestää kummeilleen. Susanne Aarrekorpi on isänsä puolelta useamman polven vihtiläinen. Hän asuu Nummelassa kissojensa kanssa ja on Helsingissä töissä palvelualalla.

Tapasin koko perheen

– Tapasin Shivanin lähes koko perheen. Mieleeni jäi erityisesti se, että perhe tuntui katsovan tulevaisuuteen toiveikkaina. Lapset olivat kyvykkäitä ottamaan vastuuta.

– Muutenkin näin, että Shivanin kotiseudulla uusi sukupolvi vaikuttaa siltä, että he kykenevät ohjaamaan elämänsä suuntaa, Aarrekorpi jatkaa.

Lue lisää torstain 15.11. Luoteis-Uusimaasta!

Erityislapsi on opettanut Kai Laitista ymmärtämään erilaisuutta

Nummelan Lankilassa kahdeksan vuotta perheineen asunut Kai Laitinen (41) on kahden lapsen isä. Perheeseen kuuluu Johanna -vaimon lisäksi 9-vuotias tytär Jessika sekä 8-vuotias poika Joonatan.

Perhe viettää normaalia lapsiperheen vauhdikasta elämää töineen, koulunkäynteineen ja harrastuksineen. Oman mausteensa arkeen tuo Joonatanin erityisyys, joka on opettanut Kai Laitisen hyväksymään ja ymmärtämään erilaisuutta.

Erityisyys antanut paljon

– Joonatanin erityisyys on antanut paljon. Se on avannut sellaisia ovia, joita ei olisi koskaan tullut muuten avattua. Me emme ole menneet ihan perinteistä reittiä, Kai Laitinen toteaa.

– Olen muuttunut ihmisenä lasten myötä. Ennen kaikkea Joonatanin erityisyyden myötä. Siedän ja ymmärrän enemmän erilaisuutta nykyään kuin nuorempana.

Lue lisää torstain 8.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Menojen kasvun syynä palvelujen tarpeen kasvu, sanoo Karviaisen hallituksen puheenjohtaja

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallituksen puheenjohtaja, ojakkalalainen Leila Terkomaa (sd) on sydämistynyt – loukkaantunutkin.

– Vihdin kunnanjohtaja syyttää Karviaisen hallitusta Karviaisen menojen kasvusta ja hitaasta reagoinnista.

– Menojen kasvuun on syynä palvelujen tarpeen kasvu. Se on räjähtänyt käsiin erityisesti perheiden palvelulinjalla.

– Mitä tehdään, kun asiakkaita tulee ovista ja ikkunoista? Samaan aikaan Karviaisessa on ollut henkilöstövajausta, ja esimerkiksi lastensuojelutöitä on pitänyt teettää ostopalveluna – se on todella kallista!

Shokki: kuin märkä rätti naamaan

Karviaisen syyskuussa laatimasta ennusteesta kävi ilmi, että Karviaisen budjetti on tänä vuonna ylittymässä yli 3 miljoonalla eurolla. Kunnanjohtaja Sami Miettinen esitti, että Karviaisen hallituksen viisi vihtiläisjäsentä tulee erottaa ja valita uudet. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti kokouksessaan 8. lokakuuta.

Terkomaa oli syntymäpäivämatkallaan Italian Sorrentossa, kun kunnanjohtajan esitys tuli sähköpostilla tiedoksi.

– Se oli shokki, kuin märkä rätti naamaan. Itkin yön, ja asia tulee uniin vieläkin, helvetti soikoon! Tällaista tämä on ollut siitä sähköpostista asti, sanoo Terkomaa silmät kostuen.

– Jos ja kun saan potkut, ehkä helpottaa. Tai sitten potkaisen takaisin. Olen kiltti ja oikeudenmukainen, mutta jos minut saa suuttumaan… Palaan asiaan sen jälkeen, kun Karviaisen ensi vuoden talousarvioesitys on käsitelty.

Lue lisää torstain 1.11. Luoteis-Uusimaasta!

Kaisa-Leena Hannikaisella 30-vuotistaiteilijajuhla urkurina

– Vihdin kirkkoa ja sen urkuja ei voi siirtää, niitä on tultava paikan päälle kuuntelemaan, hymyilee Kaisa-Leena Hannikainen, Vihdin seurakunnan johtava kanttori.

Hänen omasta urkuensikonsertistaan tulee kuluneeksi 30 vuotta 1. marraskuuta. Pitkää urkurin ja kirkkomuusikon uraansa hän juhlistaa Soli Deo gloria -konsertissa Vihdin kirkossa sunnuntaina 4. marraskuuta.

Urkuri on syvin olemukseni

– Urkuri on syvin olemukseni, mutta en koskaan halunnut konsertoivaksi urkuriksi. Saan toteuttaa omaa muusikkouttani niin rikkaasti seurakuntatyössä, seurakunnan parhaaksi ja iloksi.

– Urkutaiteilija ja kanttori nivoutuvat minussa yhteen. Kanttorin työtä on kuitenkin niin paljon, että olen viime aikoina pannut urkuriuden vähän taka-alalle. Nyt olen rohkaistunut raivaamaan sille enemmän tilaa.

Kaisa-Leena soitti konsertin Joutsenossa syyskuussa.

– Harjoittelin enemmän, soitin ja nautin siitä.

Vihdin lisäksi hänellä on konsertit Espoon Tapiolassa ja Lohjalla tammikuussa.

Lue lisää torstain 25.10. Luoteis-Uusimaasta!

– Miksi ilmailijat saavat harrastaa ilmaiseksi Vihdin kunnan omistamalla maalla?

Vihdin kunnan omistuksessa olevan Nummelan lentokenttäalueen tulevasta käytöstä keskusteltiin Luoteis-Uusimaa -lehden koollekutsumassa Vihdin tulevaisuustyöryhmässä viime viikolla. Paikalla oli seitsemän kuntapoliitikkoa eri puolueista.

– Nummelan lentokenttä on suuri reservimaa-alue päätaajamamme kyljessä. Miten voisimme saada siitä paloaseman puoleisen pään Nummelan taajaman tarpeisiin, lähinnä asutukseen? kysyi puhetta johtanut Luoteis-Uusimaan ex-päätoimittaja Eero Ahola.

Soraa myyntiin ja kerrostaloja

– Paloaseman takaa voitaisiin myydä soraa pois ja rakentaa kerrostaloja, jopa teollisuustilaa, sanoi Kari Viherkanto (kesk).

– Alueelle kannattaisi miettiä nykyistä tehokkaampaa käyttöä. On hyvä ajatus saada lentokentälle lisää ilmailutoimintaa, ympäristöluvan puitteissa.

– Lentokentän ympäristön tulee kuitenkin ehdottomasti säilyä myös virkistysalueena. Vastustan, jos sinne halutaan rakentaa kaksimetrisiä verkkoaitoja, Viherkanto lisäsi.

Lue lisää torstain 18.10. Luoteis-Uusimaasta!

Kasvun, oppimisen ja yhteisöllisyyden paikka

Otalampi-talo oli muuttunut Otis-risteilylaivaksi keskiviikkona, talon 10-vuotisjuhlapäivänä. Kuulutukset kaikuivat monella kielellä, ja vastaanottotiskiltä sai heti lipukkeen leväshottiin – hyvää!

Tunnelma oli iloinen ja talo koristeltu upeasti merihenkeen. Ohjelmaakin oli paatin täydeltä.

– Koko syksy tätä on yhdessä rakennettu ja tästä puhuttu, ja nyt on juhlapäivä! On ilo seurata oppilaiden intoa ja pöhinää, sanoi Otalammen koulun rehtorina vuodesta 2013 työskennellyt Annukka Leutonen.

– Yhteisöllisyys on tätä: että yhdessä saamme aikaan tällaista!

Talon katon alla noin 620 lasta

Otalampi-talo on satojen lasten ja nuorten paikka. Päivi Grundsrömin alusta saakka johtamassa päiväkodissa on noin 120 lasta. 1. – 9. luokkien yhtenäiskoulussa on noin 500 oppilasta.

Otalampi-talo on myös noin 100 aikuisen työpaikka. Koulussa on henkilökuntaa noin 45, päiväkodissa lähes 30, ja loput työskentelevät talon suurkeittiössä ja siivouksessa.

– Kaikki oppilaat ovat osallistuneet koristeluun. Juhla on konkreettinen ilmentymä yhteisöllisyydestä. Jokaiselle on ollut sopivan kokoinen juttu. Tämä on hyvän mielen toimintaa, iloitsi koulukuraattori Ulla-Riikka Vänskä.

Oppilasesitysten lisäksi myös henkilökunta pani itsensä likoon ja esitteli taitojaan, jotka eivät tule esille normaalipäivinä. Esimerkiksi siistijä Ritva Sippola lauloi upeassa iltapuvussaan ja rehtori Leutonen vetäisi viululla tunteikkaasti Sataman valot ja Mustalaisviulun.

Lue lisää torstain 11.10. Luoteis-Uusimaasta!

Timbertime Oy Vihdin parhaita yhteisöveron maksajia viime vuosina

Vanjärveläisen Antti Vasarisen Timbertime Oy toimii sekä Suomessa että Egyptissä.

Timbertime ostaa pääosin suomalaista raakasahatavaraa ja vie sen asiakkailleen Pohjois-Afrikkaan.

Asiakkaina suomalaiset sahat

Timbertime Oy on viisivuotias puutavaratuotteiden tukkukauppa: toimialana on sahatavaran ja muiden metsäteollisuustuotteiden välitys, osto ja myynti.

– Vientituotteemme ovat kuusi- ja mäntysahatavara sekä parrut. Ostamme ne noin 90-prosenttisesti Suomesta ja loput Venäjältä. Venäläistuotteetkin tuodaan Suomeen ja viedään Suomen kautta, mutta venäläisinä, kertoo Vasarinen.

– Asiakkainamme on yli 30 suomalaista sahaa – sekä suuria sahakonserneja että pieniä perheyrityksiä. Minkään sahan kanssa meillä ei ole pitkäaikaisia sopimuksia, vaan joka kuukausi lähdetään ’’puhtaalta pöydältä’’. Kilpailutilanne on varsin kova, ja toimintamme perustuu pitkiin, henkilökohtaisiin asiakassuhteisiin.

Lue lisää torstain 4.10. Luoteis-Uusimaasta!