Veikkaus palkitsi kaksi vihtiläistä pelimyyjää ja -paikkaa gaalaristeilyllään viime viikolla.
Nummelan K-Citymarket palkittiin vuoden 2016 express-pelipaikkana ja Nummelan R-kioski vuoden 2016 urheilupelipaikkana. Kumpikin sai muistoksi kristallisen palkintopystin.
– Nummelan Citymarket on sekä valtakunnan että Citymarket-ketjun suurin Veikkauksen express- eli pikapelimyyjä. Tämä on herättänyt ihmetystä, sillä myyjinä on suurempiakin yksikköjä isommilla paikkakunnilla. Saavutus on innostuneen ja pelimyynnistä kiinnostuneen henkilökuntamme ansiota, kiittelee tavaratalojohtaja Anne Kailimo.
Vuosi sitten Citymarket uusi asiakaspalvelupisteen ja kassojen toimintaa, ja Veikkaus oli mukana uudistuksessa. – Joka kassalla on digitaalinen näyttö pelejä varten, ja pikapelikupongit sijoitettiin kassoilla alemmas, asiakkaille helpommin otettaviksi. Kun kupongin antaa kassalle, kone arpoo numerot. Se on nopein tapa pelata, Kailimo toteaa.
Veikkauksen palkinnon kävivät gaalaristeilyllä pokkaamassa Citymarketin asiakaspalvelupäällikkö sekä kaksi express-myyjää, jotka arvottiin yksikön Veikkaus-myyjien joukosta.

Nummelan Ärrä: pitkäjänteistä työtä
Nummelan R-kioskin saama palkinto tuli suoraan yrittäjä Mika Multalalle, joka tekee kioskinsa urheilupelit.
– Kiitos uskollisille asiakkaillemme! Moniveto ja vakioveikkaus ovat suosituimmat urheilupelimme. Hyvältä tuntuu: pidän tätä arvostetuimpana palkintona, jonka voi saada näistä hommista.
Multala kokee Veikkauksen huomioineen Nummelan R-kioskin pitkäjänteisen työn urheilupelimyyjänä. Se palkittiin paikkana, jonne on mukava tulla keskustelemaan urheilusta.
Multala on toiminut Nummelan R-kioskin yrittäjänä kaksi ja puoli vuotta. Veikkauksen pelejä hän on myynyt jo aiemmassakin kioskissaan. Kymmenisen vuotta hän on käynyt kutsuvieraana Veikkauksen gaalaristeilyllä, ja nyt pääsi ensi kertaa palkittavaksi.

Palkitsemisilla pitkät perinteet
Veikkaus on huomioinut ansioituneita myyntipaikkoja ja pelimyyjiä vuosien ajan. Palkinnot jaetaan perinteisellä Veikkausristeilyllä, jonne kutsutaan palkittavien lisäksi yli tuhat pelimyynnin ammattilaista. Se järjestettiin 21.-22.3.
Tänä vuonna Veikkaus palkitsi pelimyyjiä ja myyntipaikkoja 12 eri kategoriassa. Näitä olivat esimerkiksi Vuoden asiakaspalvelija, Vuoden vastuullinen, Vuoden porukkapelipaikka, Vuoden ravintolapelipaikka ja Vuoden urheilupelipaikka.
Vuoden kehittäjänä palkittiin S-market Karkkila.

Kuvaveljet on avannut täyden palvelun kuvatalon Nummelan torin laidalle uuden kerrostalon katutason liiketilaan. Liikkeen lisäksi yrityksellä on viihtyisät ja isot studiotilat Nummelan Veikkoinkorvessa.
Alunperin Kuvaveljien liiketila sijaitsi Vihdin kirkonkylässä pari ensimmäistä vuotta. Yritys on ollut olemassa kolme vuotta.

Asiakkaat Nummelan suunnalta
– Suurin osa asiakkaista tulee Nummelan suunnasta. Tuntui luontevalta siirtää liike Nummelaan, kirkonkylästä, koska asiakasvirran suunta on sieltä käsin.
– Kun kerrostalo Nummelaan keskustaan valmistui ja katutasoon rakentui kolme liikehuoneistoa, niin ostin yhden liiketilan Kuvaveljille, kertoo yrittäjä Tapio Karjalainen.
Tapio Karjalaisen lisäksi yrityksessä on mukana Paavo Hacklin.

Pukeutumistila ja isot ovet
– Kuvaamme pääsääntöisesti Veikkoinkorven studiotilassa. Nummelan liikkeessä on kuitenkin myös kaikki mahdollisuudet kuvata. Siellä voidaan ottaa esimerkiksi passikuvat, ylioppilaskuvat ja rippikuvat.
– Veikkoinkorvessa kuvaushetkeä on mahdollisuus muokata enemmän suuremman tilan vuoksi. Sieltä löytyy esimerkiksi oma pukeutumistila vaatteiden vaihtamista varten ja sisään studioon voi isoista ovista ajaa vaikka auton, Karjalainen jatkaa.

Luottamus syntyy rentoudesta
– Olemme panostaneet studiossa erityisesti viihtyisyyteen niin, että kuvattavalla on rento olla, kun hän tulee kuvattavaksi. Näin saamme kuvattavan oman persoonallisuuden valokuvissa esiin, kun hän ei jännitä.
– Kun studiossa on paljon tilaa ja kodikas tunnelma kuvattava rentoutuu. Syntyy luottamus kuvattavan ja kuvaajan välille. Meille kuvien korkea laatu on ehdottoman tärkeä asia.
Veikkoinkorvessa Kuvaveljillä on kaksi erillistä studiotilaa, joista toista käytetään myös koulutus- ja kokoustilana. Tilaa studiossa on kaikkiaan yli 160 neliötä.

Hienotunteisuutta tilaisuuksissa
– Meillä on vuosikymmenten kokemus erilaisten tapahtumien kuvaamisesta. Nykyaikainen, liikuteltava kalusto, johon kuuluvat esimerkiksi akkuvalot, mahdollistaa korkeatasoisen kuvaamisen mitä  erilaisimmissa olosuhteissa, Tapio Karjalainen toteaa.
Karjalainen ja Hacklin ovat saaneet kiitosta muun muassa hienotunteisesta kuvaamisesta siunaustilaisuuksissa:
– Pukeudumme aina tilanteen edellyttämällä tavalla ja kuvaamme tilaisuuksissa huomaamatta ja häiritsemättä  tapahtumien kulkua.

– Ajattelin, että vielä ehtii juosta yhden uuden kierroksen, sanoo viime syyskuussa 50 vuotta täyttänyt Marko Tilles. Hän on vaimonsa Marjon kanssa Nummelan Kenttälässä toimivan huonekaluliikkeen uusi yrittäjä. Tillekset hankkivat Taru-Kalusteen liiketoiminnan eläkkeelle siirtyneeltä Tarja Siivoselta. Kolme Taru-Kalusteen työntekijää siirtyy uuden kauppiaspariskunnan palvelukseen.
Huonekaluliike jatkaa Stemma -ketjussa, liikkeen uusi nimi on Stemma&Kodin Tyyli.
– Alku Nummelassa on ollut mukavan vauhdikas. Olen tutustunut asiakkaisiin ja he ovat tutustuneet minuun. Ja kauppaakin on tehty, hymyilee Marko Tilles.
– Uusi liike tuo virtaa lisää. Meillä on paljon intoa kehittää liikkeen toimintaa.

Pitkä kokemus
Marko ja Marjo Tilles ovat työskennelleet pitkään huonekalu- ja kodin sisustamisen alalla.
Porista kotoisin oleva Marko Tilles meni nuorena miehenä töihin tuntipalkalla Porin Asko -myymälään töihin.
– Työnteon aloitin 15 -vuotiaana peruskoulun yhdeksännen luokan päätyttyä. Menin töihin Porissa  Outokummun terästehtaalle. Sitten kävin armeijan ja intin jälkeen päädyin Askoon töihin.
Askolla oli ja on tapana kouluttaa työntekijöitä vastuullisiin tehtäviin.
– Porista siirryin Raumalle Asko -myymälän päälliköksi, sieltä siirryin Lahteen Askon tavaratalojohtajaksi. Askolta siirryin Kruunukalusteeseen töihin myyntipäälliköksi, kertoo Marko Tilles työhistoriastaan.
Sitten oli vuorossa oman yrityksen perustaminen. Tilleksen pariskunta on  pitänyt 16 vuotta Kodin Tyyli -sisustus- ja huonekaluliikettä kauppakeskus Viisarissa Vantaan Varistossa Kehä kolmosen varressa.
Ennen Vantaan Varistoon muuttoa Kodin Tyylillä oli liikkeet Helsingissä Hakaniemessä ja Mannerheimintiellä.
– Kahden liikkeen pitäminen vaati todella paljon työtä meiltä molemmilta. Lopulta päätimme keskittyä yhteen liikkeeseen ja siirsimme toimintamme Vantaalle huonekalu- sekä sisustustavaraliikkeiden kauppakeskukseen.
Tillekset keskittyvät jatkossa vain Nummelan liikkeeseen, Vantaan myymälässä on aloitettu loppuunmyynti.

Lyhyt työmatka houkutti
Luonnon rauhaa asuinpaikkaa etsineet Tillekset muuttivat Vihdin ja Siuntion rajalle Kahvimaalle kymmenen vuotta sitten.
– Työmatkan lyhentäminen on yksi syy siihen, että päätimme tulla kauppiaiksi Nummelaan. Mutta on tämä myös kiinnostava markkina-alue, kertoo Marko Tilles.
Tilleksillä ja Tarja Siivosella on yhteinen liiketuttava, joka viime vuonna kertoi Marko Tillekselle Tarja Siivosen aikeista siirtyä eläkkeelle.
– Otin sitten yhteyttä Tarjaan ja aloitimme neuvottelut. Liiketoimintakauppaa valmisteltiin huolellisesti reilun puolen vuoden ajan ja pari viikkoa sitten asiat saatiin valmiiksi.

Panostus valaisimiin
Tillekset jatkavat Stemma -huonekalujen myyntiä Nummelassa.
– Jatkamme Kenttälässä toimintaa niin, että Stemma -brändin alla myymme laadukkaita huonekaluja. Kodin Tyyli -brändin alla myymme enemmän sisustustuotteita ja valaisimia.
– Valaisimiin tulemme panostamaan paljon, meidän Vantaan myymälässä on myynnissä 400 erilaista valaisinmallia.

Vihdin kirkonkylä ranta-alueineen on ’’toinen Porvoo’’. Vihti profiloituu toiseksi portiksi Nuuksioon – onhan kansallispuistosta yli puolet Vihtiä. Vuonna 2025 Vihti on pääkaupunkiseudun luonto- ja kulttuurimatkailukunta.
Tällä asenteella työstetään Vihdin matkailuohjelmaa – tai oikeammin matkailun, kaupan ja palvelualan yrittäjien yhteistä toimenpideohjelmaa.

Suuntana Espoo
Matkailuasioissa Vihti aikoo suuntautua Espooseen.
– Olen jo pyytänyt tarjousta Espoon kaupungin markkinointiyhtiöltä. Kirkkonummi tekee sen kanssa matkailuyhteistyötä ja on tietääkseni tyytyväinen, sanoo yrityskehittäjä Kristiina Salo Vihdin kunnasta.
– Myös yrittäjät näkevät, että Espoo on oikea suunta saada näkyvyyttä Vihdin matkailulle. Isomman kainalossa on helppo olla, ja meillä on tuotteita joita Espoo kaipaa: maaseutua, järviä, hevosia…
Vihdin kunta ei ole mukana Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy:ssä. Salo toteaa, että sekin on hyvä organisaatio ja että vihtiläiset yrittäjät voivat halutessaan olla siihen yhteydessä suoraan.

Hiidenveden ympäripyöräily ja Birgitan päivä
Vihdin matkailun toimenpideohjelmaa alettiin laatia viime syksynä, ja kolmas yleispalaveri pidettiin tiistaina Luontolan Joutselassa. Mukana oli kymmenkunta vihtiläistä matkailun, kaupan ja palvelualan yrittäjää.
Kokouksessa valittiin asiat, joita lähdetään toteuttamaan ja kehittämään jo tulevaksi kesäksi, ja niille vastuuhenkilöt.
– Lähiruoka, hevoset, Hiidenveden ympäripyöräily sekä kesälauantain tapahtuma kirkonkylässä – se on vielä raakile ja kulkee työnimellä Birgitan päivä, luettelee Salo.
– Pienesti aloitetaan, etteivät muutenkin työllistetyt yrittäjät läkähdy. Syksyllä käynnistetään matkailun, kaupan ja palvelujen yhteisen esitemateriaalin laatiminen. Joitakin paperiesitteitäkin pitää näet olla.

Markkinointi-ryhmässä laaja edustus
Vihdin matkailuohjelmaa on työstänyt eteenpäin markkinointiryhmä, johon kuuluu kunnan, kyläyhdistysten, palveluyritysten, vähittäiskaupan, matkailun ja Nuuksion edustajia.
Antti Huttunen esitteli laatimansa yhteenvedon siitä, mitä asioita Vihdin matkailuohjelmassa edistetään. Vihtiläisellä Huttusella on alan asiantuntemusta: hänen retkipaikka.fi -sivustonsa kerää satojatuhansia kävijöitä vuosittain ja tarjoaa myös mobiilisovelluksen, jolla maan kauneimmat retkipaikat löytyvät – vaikkapa Kokkokallio Hiidenvedellä. Huttunen on myös Metsien kätkemä -televisiosarjan tekijä. Onpa näistä luontokohteista syntynyt kaksi kirjaakin.

Vihti-informaatio löydyttävä verkosta
– Sijaintimme on hyvä. Helsinki-Vantaan lentokentän kautta matkustaa 16 miljoonaa ihmistä ja Helsingissä on 3 miljoonaa yöpymistä vuodessa. Ympäristö, luonto ja vanhan pitäjän historia ovat vetovoimaamme. Kaikki edellytykset ovat olemassa, mutta tarjontaamme on tuotteistettu äärettömän vähän, Huttunen totesi.
Hän painotti yritysten välisen yhteistyön ja matkailutuotteiden yhteisen ’’paketoinnin’’ tärkeyttä.
– Ei myydä ei-oota vaan suositellaan toista yritystä: Vihdin pitää olla myönteinen yllätys eikä pettymys.
Huttunen kiitti VisitVihti -sivustoa. Mutta ollaan vasta alussa ja lisää tarvitaan.
– Vihti-informaation pitää löytyä helposti verkosta. Mieluiten ristiinlinkitettynä siten, että hakukonenäkyvyys on mahdollisimman hyvä. Löydettävyys, käytettävyys ja ostettavuus ovat avainsanoja.

Kelloseppä Harry Åkerman ja Leena Åkerman perustivat kello- ja kultasepänliike Hiidenkellon Nummelaan kesäkuun alussa 1966. He luopuivat liikkeestä viime kesäkuussa, kun se täytti 50 vuotta.
Y-juhlassa lauantaina Leena (74) ja Harry (78) vastaanottivat harvinaiset ansiomerkit: Yrittäjäristin timanttiristit 50-vuotisesta yrittäjätoiminnasta. Åkermanit palkittiin myös Elämäntapayrittäjät -kunniakirjoin tunnustuksena ansiokkaasta, pitkäaikaisesta yrittämisestä.
– Yrittäjävuosiin on mahtunut paljon hyviä mutta myös vaikeita aikoja. Sitkeyttä on tarvittu. Kannattaa yrittää, sillä siten saa elämyksiä elämään, sanoi Leena Åkerman kiitossanoissaan.
Hymy huulilla juhli myös Harry Åkerman, joka kuntoutuu jouduttuaan vakavaan liikenneonnettomuuteen tammikuun alussa.
Åkermanien toive palvelevan liikkeen säilymisestä Nummelassa toteutui: Hiidenkellon tiloissa jatkaa Kelloseppä J. Huuskonen.

Team Fincheval ry:n vihtiläinen Sofia Soilu, 13, voitti ponillaan kymmenvuotiaalla Pin Rock’s Hustle And Bustle kultaa kolmipäiväisissä pienten ponien mestaruuskisoissa Miljoona Hevosessa Tuurissa viime viikonloppuna.
Ratsukko sai ensimmäisenä kisapäivänä 3,5 virhepistettä, mutta teki puhtaat radat toisena ja kolmantena kisapäivänä molemmilla kierroksilla.

Ensin ponia vähän jännitti
– Ensimmäinen kisapäivä oli vähän hakusessa. Radalla oli erilaisia esteitä kuin mitä olimme vähään aikaan hypänneet. Poni jännitti silloin muuria ja kielsi sille.
– Sen jälkeen meillä meni ihan superhyvin. Poni oli taas oma itsensä ja taisteli hienosti loppuun asti. Minulle jäi radoista tosi hyvät fiilikset, hehkutti Sofia Soilu pian palkintojenjaon jälkeen.
Hänellä on yhteistyötä takana neljä vuotta welsh part bred- rotuisen poninsa kanssa. Seuraavaksi ratsukon tavoitteena on pikkuponien GP-finaali Helsingin Laaksolla.
Viime vuonna ratsukko vei samaisen finaalin ja koko sarjakilpailun voiton Tuurissa.
– Täällä on ollut tosi hyvät kisajärjestelyt. Myös kentän pohja on tosi hyvä, Sofia kehui Tuurin olosuhteita.
Hopealle pienten ponien mestaruuskisassa sijoittui tänä vuonna Lahden Ratsastajien Elli Untola ponillaan Banks Cadeau ja pronssille Lohjan Ratsastajien Aida Nyman ponillaan Hannelore II.

Otalammella sijaitseva Salmen ulkoilualue on hyvä etappi päiväretkeilijälle tai pidempää vaellusreittiä etsivälle: sen omat reitit sekä yhteys Nuuksion kansallispuistoon saavat sen sopimaan jokaisen luonnonystävän tarpeisiin.
Viime vuosina ulkoilualue on kuitenkin jäänyt valitettavan vähälle huomiolle, sillä se ei ole tarjonnut palveluita tai aktiviteetteja. Tähän on kuitenkin edessä muutos, sillä toukokuun alusta lähtien ulkoilualueen palveluista ja kehityksestä on vastannut kokenut ravintolayrittäjä Kari Miettunen . Salmen ulkoilualue on Helsingin liikuntaviraston omistuksessa.

Ensiaskeleena kahvilan elvytys
Espoolainen yrittäjä on ollut ulkoilualueen virallinen vetäjä reilun kuukauden verran. Ensimmäiseksi laitettiin kahvilatoiminta käyntiin, ja Salmen tupa on nyt avoinna joka päivä 10–16. Tuvassa pääsee nauttimaan myös lämpimän lounaan.
– Tarkoituksena on palvella mahdollisimman hyvin myös kyläläisiä ja tarjota heille palveluja, Miettunen toteaa. Salmen tuvan aukeamisen myötä ulkoilualueelle voi poiketa vaikkapa lounaalle, ja jo tämä on suuri muutos alueella: vakituista kahvilatoimintaa ei nimittäin Salmessa ole ollut enää vuosiin. Vaikka ulkoilualue tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia eväsretkiin ja makkaran grillaukseen, valmiiseen pöytään istuminen ei ole aiemmin retkeilijöille ollut mahdollista.
– Tarkoituksena on palvella myös kyläläisiä ja tarjota heille palveluita, ei ainoastaan ulkoilualueen asiakkaille, Miettunen kertoo. Kahvilasta myös alueella majoittuvat voivat käydä ostamassa esimerkiksi elintarvikkeita, sillä monet pidempiaikaiset leiriytyjät ovat hyvin omavaraisia.

Runsaasti suunnitelmia
Ensimmäisen kuukauden aikana Miettusta vastaan on tullut niin positiivisia kuin haasteellisiakin yllätyksiä. Salmen ulkoilualue tarjoaa kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia ja puitteet erittäin monipuoliselle toiminnalle, ja uudella vetäjällä onkin runsaasti ideoita alueen kehittämiseen. Ajatuksia on niin majoitus- kuin tapahtumapuolenkin kehittämisestä.
Majoituspuolella suunnitelmissa on laajennus asuntoauto- ja telttailualueista myös aittamajoitukseen sekä vaunu- ja telttavuokraukseen. Majoituspalveluiden laajentaminen antaisi mahdollisuuden järjestää alueella myös leirikouluja, sillä esimerkiksi telttailu tai aittamajoitus ovat monelle lapselle extreme-lomaa.
– Lähelle suunniteltava siirtolapuutarha on varmasti myös hyväksi alueen toiminnalle, Miettunen toteaa.

– Parantelimme erilaisilla kasveilla noin hehtaarin kokoista peltoalaamme viimeiset kaksi vuotta. Nyt alamme tositoimiin. Kylvämme omille lohkoilleen 30 erilaista kasvia, kertovat Haimooseen kaksi vuotta sitten kaupungista muuttaneet mutta juuriltaan maalaiset Jasmin Paananen (28) ja Miika Virpiö (28).
Nuoren parin filosofiaan kuuluu ekologisuus ja permakulttuuri. Se tarkoittaa mm. kestävän kehityksen ja uusien energiaratkaisujen hyödyntämistä sekä omavaraisuutta.
Paikalliset K-kaupat ovat jo kyselleet pariskunnan tuotteita. Virpiö ja Paananen aikovat kuitenkin ensisijaisesti myydä tuotteitaan Reko:n ja suoramyynnin kautta. Lisäksi heillä on tarjolla jo nyt niin sanottuja satokasseja, joissa kuluttaja osallistuu tuottajan riskiin saaden tästä myös itselleen lisähyötyä.
– Olen koulutukseltani liiketalouden merkonomi, pian valmistun luomupuutarhuriksi. Opettajani kysäisi, mikä markkinointitoimisto on tehnyt meille näin upeat kotisivut. Minä vastasin, että ihan omaa käsialaani ne ovat, Paananen nauraa.
Paananen pitää myös omaa blogia, jossa hän antaa mm. ajankohtaisia viljelyvinkkejä. – Luomuviljelijöitä kun ei koskaan ole liikaa.

– Ei tunnu miltään! Itsekin ihmettelen kuinka voin olla näin vanha, sanoo nummelalainen Toini Löfgrén pilke silmäkulmassa.
Hän täyttää 100 vuotta viikon kuluttua 3. toukokuuta, mutta näyttää ja kuulostaa paljon, paljon nuoremmalta.
– Toiset väittävät että kirkonkirjoissa täytyy olla virhe. Mutta ehei, itse olen laskenut ikäni kuusivuotiaasta. Isäni puolella on ollut vahvoja, juurevia eukkoja: tätini kuoli 103-vuotiaana.

Virkeä mieli ja kantava ääni
Toini Löfgrénin pitkän iän salaisuus on hyvät geenit, terveet elämäntavat ja kova työnteko. Hän on saanut olla hyvin terve: hän käyttää säännöllisesti vain yhtä lääkettä. Mieli on virkeä ja ääni on kantava kuin näyttelijällä, mutta kuulo tekee tenää. Liikkumisessa apuna on rollaattori.
– Kun nuo jalat menivät alta! Mutta onko se sitten parempi jos päässä alkaa kumisemaan… Monelle ystävälle on käynyt niin, että muisti on mennyt sekavaksi.
– Välillä käy aika vähän pitkäksi, mutta Eero käy melkein joka päivä. Apua saan vähän toisiltakin, kertoo Toini-rouva.
Hän on viihtynyt yli 16 vuotta kerrostalokodissaan Nummelan keskustassa.
– Olen tykännyt olla keskellä kylää. Ja tässä on miellyttävät naapurit.

Yhdysvalloista Suomeen 1922
Toini oppi englannin kielen jo pikkulapsena Yhdysvalloissa.
Isä Johannes Edvard eli Mikkolan Eetu teki siellä kaivos- ja metsätöitä, muttei oikein oppinut kieltä. Äiti Tyyne oli ennen naimisiin menoa sisäkkönä ja sitten siivosi herrasväkien huusholleja, kun aviomiehen työtilanne heikkeni. Hän oppi englannin hyvin.
Toini muistaa elävästi, kun nuori perhe palasi Suomeen vuonna 1922.
– Samaria-laivalla tultiin ja kaksi viikkoa se kesti. Olin vilkas kakara, ja äidillä oli täysi työ vahtia etten mennyt reelingin yli. Pohjanmerellä ihmiset olivat merisairaina, ja meillä muutamalla lapsella oli hauskaa, kun kukaan ei jaksanut juosta perässä.

Koulunkäynti ei mennyt hukkaan
Toinin vanhemmat ostivat maatilan Nastolasta.
– Töihin jouduin jo pienenä. Laiskaksi sanottiin, joten sen takia varmaan pääsin kouluun! Ja sen takia, että opettaja kehui eteväksi. Tykkäsin koulunkäynnistä hirvittävästi!
Valkolakki tuli mutta yliopisto-opinnot jäivät haaveeksi, sillä Toinin tielle tuli ’’mieshenkilö poikittain’’.
– Minusta tuli talon emäntä, ja kaikki tietysti sanoivat, että koulu meni hukkaan. Itse en tuntenut, että se hukkaan olisi mennyt.
Toini on aina ollut hyvä sanankäyttäjä. Emäntävuosinaan hän voitti Kotilieden kirjoituskilpailussa ensimmäisen palkinnon: aiheena oli tyttöjen koulutus ja palkintona Ruotsin-matka.
– Pääsin lomalle Tukholmaan. Ei maatalon emäntä olisi muuten päässyt.