Hirvenpyyntilupia Vihdin ja Karkkilan alueelle 158

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tänä vuonna 383

Suomen riistakeskus on myöntänyt hirvieläinten pyyntiluvat tulevalle metsästyskaudelle. Vihdin-Karkkilan riistanhoitoyhdistyksen alueelle hirvelle myönnettiin 158 lupaa, valkohäntäpeuralle 383 lupaa.

Hirvenpyyntilupien määrä noudatteli melko tarkasti viime vuosina myönnettyjä lupamääriä. Valkohäntäpeurojen pyyntiluvat ovat samaa luokkaa kuin vuosina 2012 ja 2013, mutta selvästi laskeneet vuoden 2009 621 pyyntiluvasta.

Kuusipeuralle pyyntilupia ei Vihdin ja Karkkilan alueelle haettu. Metsäpeuraa ei edes esiinny Uudellamaalla.

Nummelalainen Jukka Tolvanen on Autoliiton viestintäpäällikkö

– Töissä nauretaan, kun puhun Nummelan ruuhkista, sanoo Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen. Hän on asunut melkein koko ikänsä Nummelassa. Paitakin kertoo, että hän on nupsilainen.

Lobbausta kaikkien autoilijoiden puolesta

Nummelainen Jukka Tolvanen (38) aloitti Autoliiton viestintäpäällikkönä vuonna 2010 ja on erittäin innostunut työstään.

– Tunnen olevani näköalapaikalla. Autoliiton toiminnan tarkoituksena on kaikkien yksityisautoilijoiden edunvalvonta, olivatpa he jäseniä tai eivät.

– Eipä olisi lukioaikoina Marsio (historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Marsio) varmaan uskonut, että minua politiikka ja edunvalvonta kiinnostaisivat, naurahtaa Jukka.

– Haluan oppia koko ajan enemmän edunvalvontapuolesta: päätöksenteosta ja siihen vaikuttamisesta. Myös kansainvälinen yhteistyö kiinnostaa tosi paljon.

Autoliittoa kuunnellaan

– On todella mielenkiintoista, miten lobbaus toimii. Autoliittoa arvostetaan ja sitä myös kuunnellaan.

– Saamme lausuntopyyntöjä eri ministeriöiltä, tapaamme päättäjiä eduskunnassa, olemme mukana työryhmissä ja kansainvälisen kattojärjestön FIA:n Brysselin toimiston kautta voimme vaikuttaa myös EU-päätöksentekoon, selvittää Jukka Tolvanen.

Autoliitto kertoo päättäjille, mitä päätökset tarkoittavat ja mistä niistä seuraa. Julkisuuteen se kertoo, mitä ollaan päättämässä ja mitkä ovat vaikutukset. Esimerkiksi viime vuonna Autoliitto lyttäsi Jorma Ollilan työryhmän suunnitteleman kilometrimaksumallin.

Autovero pois ja tiestö kuntoon

Autoliitto on vuonna 1919 perustettu yksityisautoilijoiden palvelu-, etu- ja harrastusjärjestö.

– Siihen pyrimme, että autoilun kustannukset eivät nousisi ja että autovero poistuisi. Ja tiestö pitäisi saada kuntoon. Valtio kerää veroina yli 7 miljardia euroa tieliikenteeltä, ja tiestössä on 15 miljardin omaisuus, joka rapistuu.

– Autoliiton henkilöstömäärä on noin 30. Toimitusjohtajamme Pasi Nieminen on huipputyyppi, ja hänen kanssaan teen tiivistä yhteistyötä.

Autoliitolla on nyt 118 000 jäsentä, ja kasvuun pyritään.

– Jäsenille kehitetään etuja koko ajan.

Vihdissäkin toimii Autoliiton Luoteis-Uudenmaan osasto. Autoliitolla on myös oma kumppaniverkosto Suomessa. Vihdissä kumppanina on Autopalvelukeskus A. Huhtanen Oy kirkonkylässä.

Ei järkeä vastustaa joukkoliikennettä

Jukka Tolvanen ajaa töihin Helsingin Arabianrannan alueelle. Alla on nelivetoinen Skoda Yeti vuosimallia 2012. Noin 50 kilometrin matkaan kuluu vajaa tunti, parhaimmillaan noin 40 minuuttia ja pahimmillaan lähes kaksi tuntia, jos on liikennehäiriöitä.

– Olen kokeillut julkisillakin: bussilla, ratikalla ja metrolla. Ovelta ovelle kesti tunnin ja kolme varttia, kun kaikki yhteydet pelasivat ilman isoja odotteluaikoja.

Jukka korostaa, ettei Autoliitto ole mikään ’’bensafasisti’’ vaan ajaa järkevää, kestävää liikkuvuutta.

– Ei ole järkeä vastustaa joukkoliikennettä. Sillä välineellä kuljetaan, joka on tarkoituksenmukaisin. Jos asuisin metrolinjan varrella, menisin töihin metrolla. Mutta ei julkinen liikenne aina toimi hyvin edes pääkaupunkiseudulla. – Nummelasta pääsee hyvin bussilla Helsinkiin, mutta muualta Vihdistä ei. Ja jos pitää hakea lapset päiväkodista kello 17:ään mennessä…Yksityisautoilu ei ole hupiautoilua, vaikka välillä tuntuu, että sellaisena liikenne- ja viestintäministeriö autoilun näkee.

– Kimppakyytiä kannattaa suosia, se helpottaa vähän liikennettä ja jakaa kustannuksia.

Valtio toivoo Vihdin ja Kirkkonummen kuntaliitosta

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Viherkanto ei usko suuren metropolialueen kaupungin syntyyn ja Vihdin jäämiseen ulos metropolialueelta. – Palikat ovat pahasti sekaisin niin kuntauudistuksessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollonkin uudistuksessa. On epäselvää, mitä Vihdin osalta tulee tapahtumaan

Vihtiä kammetaan ulos metropolialueelta, pääkaupunkiseutu, Sipoo ja Etelä-Tuusula yhteen metropolikaupungiksi 

Vihdin ja Kirkkonummen kuntaliitos. Pääkaupunkiseutu, Sipoo ja Etelä-Tuusula yhdeksi metropolikaupungiksi. Näitä asioita esittävät valtion asettaman metropolialueen kuntajakoselvittäjät.

Kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo ovat siis kampeamassa Vihtiä ulos metropolialueelta.

Selvittäjien mukaan Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi voimavarojen kokoamista Länsi-Uudellamaalla

– Länsi-Uudellamaalla Vihdin ja Kirkkonummen kuntien kannattaa koota voimavarat yhteen. Kuntalaisille rajojen poistaminen merkitsee sujuvampaa arkea ja palvelujen toimivuutta, toteaa kuntajakoselvittäjä Matti Vatilo.

Intressien yläpuolelle

Kuntajakoselvittäjät ehdottavat metropolikaupungin muodostamista Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeista sekä Sipoon kunnasta. Aviapoliksen yritysvyöhykkeen vahvistamiseksi mukaan liitettäisiin myös Tuusulan kunnasta Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva alue.

Ehdotuksen lähtökohtana on metropolialueen kokonaisedun asettaminen kuntakohtaisten erityisintressien yläpuolelle. Ehdotus tähtää myös siihen, että metropolikaupungin perustamisella estetään pääkaupunkiseudun jakautuminen toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia.

– Kuntarakenteen muutoksilla pyritään vastaamaan väestörakenteen muutoksiin. Väestön ikääntyessä palveluiden saatavuutta ja laatua ei voida verorahoitteisesti turvata, ellei voimavaroja käytetä yhdessä ja järkevästi koko alueella.  Tarvittava tuottavuuden kasvu saadaan aikaan päällekkäisyyksiä purkamalla ja koko aluetta koskevalla yhtenäisellä suunnittelulla ja päätöksenteolla. Kuntien keskinäinen kilpailu on resurssien hukkaamista, sanoo kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen.

Kilpailukykyinen metropolialue

Valtionvarainministeriön viime joulukuussa käynnistämässä selvityksessä kuntajakoa tarkastellaan metropolialueen ja koko Suomen kehittämisen näkökulmasta. Alustavassa linjauksessa tarkastellaan kuntarakennetta 12 kriteerin kannalta, joita ovat muun muassa väestörakenteen muutokset, Suomen kansainvälinen kilpailukyky, sosiaalinen kestävyys ja eriytyminen, maankäytön, liikenteen sekä asumisen suunnittelu, kansalaisyhteiskunta ja demokratia, kuntatalous ja palvelujen järjestäminen.

– Keskeinen kysymys on se, miten kuntarakenteen muutosta voidaan käyttää mahdollisuutena uudistaa hallintotapaa ja päätöksentekoa sekä syventää demokratiaa metropolialueella. Valmisteilla olevan uuden kuntalain mukaan valtuusto voi delegoida päätäntävaltaa lähipalveluista vastaaville aluevaltuustoille, mikä vahvistaisi kansalaisyhteiskuntaa, sanoo kuntajakoselvittäjä Cay Sevón.

Valelääkäriksi epäilty tienasi yli miljoona euroa

Lääkärinä esiintynyt Esa Laiho sai syytteen toimistaan tiistaina. Kihlakunnansyyttäjä Anja-Riitta Rinkisen nostama syyte koskee luvatonta terveydenhuollon ammattitoimen harjoittamista, kahta rekisterimerkintärikosta, törkeää väärennystä, väärennysaineiston hallussapitoa, kahdeksaa törkeää petosta, kahta petosta ja petoksen yritystä.

Esa Laihon valelääkäriksi paljasti Ilta-Sanomat marraskuussa 2011. Suomen Geriatriakeskuksen toimitusjohtaja Laiho  työskenteli Vihdissä useaan eri otteeseen. Laiho on työskennellyt myös päivystävänä vuokralääkärinä Nummelan ja kirkonkylän terveyskeskuksissa jo aiemmin 2000-luvulla muutamia kertoja. Ennen oman yrityksen perustamista vuonna 2008 Laiho työskenteli Geriatriakeskus Johanneksen palveluksessa.

Perusturvan kuntayhtymä Karviainen solmi yhteistyösopimuksen Suomen Geriatriakeskuksen kanssa vuoden 2010 alussa. Sen jälkeen yritykseltä ostettiin Nummelan ja kirkonkylän terveyskeskusten vuodeosastoille yhden lääkärin palveluita.

Vuoden 2010 aikana Laiho hoiti reilua 300 vihtiläistä potilasta.

Laihon toimia Vihdissä ovat selvittäneet niin Karviaisen lääkärit kuin poliisitkin.

Vihdin lisäksi Laiho työskenteli muun muassa Helsingissä, Lahdessa ja Kouvolassa. Hänen yrityksen arvellaan hoitaneen noin 10 000 potilasta.

Taloudellinen hyöty

Syyttäjänviraston tiedotteen mukaan Laiho on Venäjältä hankittujen väärien lääkärin tutkintotodistusten avulla toiminut useita eri ajanjaksoja vuodesta 2001 lähtien, aluksi lääkäriharjoittelijana, sitten rajoitetulla lääkärin toimiluvalla ja 29.12.2005 jälkeen itsenäisenä lääkärinä.

Syytteen mukaan asianomistajille, kuten Karviaiselle, on aiheutunut aiheettomasti maksetuista palkkakustannuksista yhteensä yli miljoonaan euron vahinko. Kysymys on palkkakustannuksista, jotka Laiho on saanut esiintymällä lääkärin tutkinnon suorittaneena, vaikka hänellä ei sellaista tutkintoa ollut.

Paperit Venäjältä

Rikoskomisario Hannu Männikkö kertoi viime vuonna,  että Esa Laiho osti lääkärin paperit Venäjältä välimiehen kautta. Männikkö sanoo Laihon myöntäneen, että venäläiset tutkintopaperit ovat väärät. Laiho osti väärennetyt lääkäripaperit 10 000 dollarilla.

Tutkinnan yhteydessä Laiho on kertonut, että hänellä on lääkealan opintoja Yhdysvalloissa. Mutta hän ei ole valmistunut Yhdysvalloissa lääkäriksi.

Voiko terveysmenojen kasvua mitenkään hillitä?

Sairastavuusindeksin perusteella vihtiläiset ovat terveydentilaltaan Helsingin seudun keskitasoa

Vihdin kunnan päättäjät yhdessä perusturvan kuntayhtymä Karviaisen päättäjien kanssa pohtivat, miten Vihdin terveys- ja sosiaalimenojen kasvua voitaisiin hillitä. Vihdin  kunta edellyttää, että Vihdin ja Karkkilan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava kuntayhtymä Karviainen kykenee vuosina 2015 ja 2016 säästämään menoistaan 600 000 euroa vuodessa (15 henkilötyövuotta), eli yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Vihdin kunta käyttää tänä vuonna vihtiläisten terveydenhuollon ja sosiaalipalveluihin rahaa noin 80 miljoonaa euroa. Summa on aika tarkkaan puolet kunnan kaikista menoista.

Tuntuva kasvu

Ongelmana on sosiaali- ja terveysmenojen reipas kasvu, menot kasvoivat viime vuonna 7,5 prosenttia kunnan muiden menojen kasvaessa 3,5 prosenttia.

– Menojen kasvu on ollut liian nopeaa, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen.

– Tämän asian kanssa kipuilemme. Terveysmenojen kasvua on pakko hillitä, näin nopeaan menojen kasvuun meillä ei ole rahaa.

Useita kiireellisiä huostaanottoja

Karviaisen menot Vihdin osalta kasvoivat eniten lasten sosiaalipalveluissa.  Sosiaalipäivystyksen ja lastensuojelun työntekijät joutuivat vuonna 2013 tekemään useita kiireellisiä lasten huostaanottoja, joista syntyi ennakoimattomia sijaishuollon kustannuksia varsinkin vuoden lopussa. Karviaisen tilinpäätöksestä ei ilmene, kuinka monta vihtiläislasta otettiin huostaan viime vuonna.

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa Kuntaliiton laskelmien mukaan perhehoidossa 20 000 euroa vuodessa ja erikoishoidossa 250 000 euroa vuodessa.

Ikäihmisten palvelut

Toinen menoiltaan kasvava palvelualue on ikäihmisten palvelut. Euromäärältään kasvavia ikäihmisten palvelumuotoja ovat omaishoidon tuki, kotihoito ja ikäihmisten asumispalvelut. Näiden palvelumuotojen menoerien kasvu liittyy toisaalta yli 65-vuotiaiden ikäryhmän sekä lukumääräiseen että suhteelliseen kasvuun väestössä että ikäihmisten palvelujen strategiseen palvelurakennemuutokseen sekä Karviaisen alueella että valtakunnallisesti. Ikäihmisten palvelujen osalta tavoitteena on kotona asumisen tukeminen kotiin vietävien palvelujen ja omaishoidon tuen lisäämisellä. Lisäksi tavoitteena valtakunnallisesti että Karviaisen alueella on ikäihmisten laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen lisääminen vastaavasti.

Työttömyys lisännyt menoja

Sosiaali- ja terveysmenoja nostaa myös työttömyyden kasvu. Kunta joutuu  maksamaan valtiolle yhä enemmän ”sakkomaksua” pitkäaikaistyöttömyydestä. Vihti maksoi tammi-maaliskuussa yhteensä 204 000 euroa.

Sakkomaksun suuruus on kasvanut nopeasti. Vuonna 2009 se oli 279 000 euroa, vuonna 2012 473 000 euroa ja viime vuonna jo 708 000 euroa.

Kahdessä vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut 120 henkilöstä 190 henkilöön. Pitkäaikaistyöttömyyden sakkomaksuna pidetään sitä maksua, jonka kunta joutuu maksamaan työmarkkinatuesta. Kun pitkäaikaistyöttömyyden ehdot täyttyvät, Kela perii Vihdiltä takaisin puolet työmarkkinatuesta, jos työttömälle ei ole kyetty osoittamaan lain mukaista tekemistä.

Mutta jos kunta aktivoi työttömät, valtio ei peri kunnilta ”sakkoa”. Näitä aktivointikeinoja ovat muun muassa työllistämiskurssit ja tukityöllistäminen.

Vihti yrittää nyt aiempaa pontevammin nitistää pitkäaikaistyöttömyyttä. Karviainen maksaa yrityksille ja yhteisöille tukea työttömien palkkaamisesta 400 euroa kuukaudessa sosiaaliohjaajan päätösten perusteella.