Nuoripari muutti kylälle ja pisti tohinaksi

Jasmin Paananen ja Miika Virpiö Miikan sedän isoisän traktorin kyydissä. – Jotkut keräilevät näitä, mutta mepä aiomme tehdä tällä peltotöitä, Miika virnistää.

Haimoosta saa pian monenlaisia luomuvihanneksia

– Parantelimme erilaisilla kasveilla noin hehtaarin kokoista peltoalaamme viimeiset kaksi vuotta. Nyt alamme tositoimiin. Kylvämme omille lohkoilleen 30 erilaista kasvia, kertovat Haimooseen kaksi vuotta sitten kaupungista muuttaneet mutta juuriltaan maalaiset Jasmin Paananen (28) ja Miika Virpiö (28).
Nuoren parin filosofiaan kuuluu ekologisuus ja permakulttuuri. Se tarkoittaa mm. kestävän kehityksen ja uusien energiaratkaisujen hyödyntämistä sekä omavaraisuutta.
Paikalliset K-kaupat ovat jo kyselleet pariskunnan tuotteita. Virpiö ja Paananen aikovat kuitenkin ensisijaisesti myydä tuotteitaan Reko:n ja suoramyynnin kautta. Lisäksi heillä on tarjolla jo nyt niin sanottuja satokasseja, joissa kuluttaja osallistuu tuottajan riskiin saaden tästä myös itselleen lisähyötyä.
– Olen koulutukseltani liiketalouden merkonomi, pian valmistun luomupuutarhuriksi. Opettajani kysäisi, mikä markkinointitoimisto on tehnyt meille näin upeat kotisivut. Minä vastasin, että ihan omaa käsialaani ne ovat, Paananen nauraa.
Paananen pitää myös omaa blogia, jossa hän antaa mm. ajankohtaisia viljelyvinkkejä. – Luomuviljelijöitä kun ei koskaan ole liikaa.

Hyvät geenit ja kovaa työntekoa

Toini Löfgrénin elämä on ollut vaiherikas. Hän on asunut suurimman osan elämästään Vihdissä, viimeiset yli 16 vuotta kerrostalokodissa keskellä Nummelaa.

Nummelalainen Toini Löfgrén täyttää 100 vuotta

– Ei tunnu miltään! Itsekin ihmettelen kuinka voin olla näin vanha, sanoo nummelalainen Toini Löfgrén pilke silmäkulmassa.
Hän täyttää 100 vuotta viikon kuluttua 3. toukokuuta, mutta näyttää ja kuulostaa paljon, paljon nuoremmalta.
– Toiset väittävät että kirkonkirjoissa täytyy olla virhe. Mutta ehei, itse olen laskenut ikäni kuusivuotiaasta. Isäni puolella on ollut vahvoja, juurevia eukkoja: tätini kuoli 103-vuotiaana.

Virkeä mieli ja kantava ääni
Toini Löfgrénin pitkän iän salaisuus on hyvät geenit, terveet elämäntavat ja kova työnteko. Hän on saanut olla hyvin terve: hän käyttää säännöllisesti vain yhtä lääkettä. Mieli on virkeä ja ääni on kantava kuin näyttelijällä, mutta kuulo tekee tenää. Liikkumisessa apuna on rollaattori.
– Kun nuo jalat menivät alta! Mutta onko se sitten parempi jos päässä alkaa kumisemaan… Monelle ystävälle on käynyt niin, että muisti on mennyt sekavaksi.
– Välillä käy aika vähän pitkäksi, mutta Eero käy melkein joka päivä. Apua saan vähän toisiltakin, kertoo Toini-rouva.
Hän on viihtynyt yli 16 vuotta kerrostalokodissaan Nummelan keskustassa.
– Olen tykännyt olla keskellä kylää. Ja tässä on miellyttävät naapurit.

Yhdysvalloista Suomeen 1922
Toini oppi englannin kielen jo pikkulapsena Yhdysvalloissa.
Isä Johannes Edvard eli Mikkolan Eetu teki siellä kaivos- ja metsätöitä, muttei oikein oppinut kieltä. Äiti Tyyne oli ennen naimisiin menoa sisäkkönä ja sitten siivosi herrasväkien huusholleja, kun aviomiehen työtilanne heikkeni. Hän oppi englannin hyvin.
Toini muistaa elävästi, kun nuori perhe palasi Suomeen vuonna 1922.
– Samaria-laivalla tultiin ja kaksi viikkoa se kesti. Olin vilkas kakara, ja äidillä oli täysi työ vahtia etten mennyt reelingin yli. Pohjanmerellä ihmiset olivat merisairaina, ja meillä muutamalla lapsella oli hauskaa, kun kukaan ei jaksanut juosta perässä.

Koulunkäynti ei mennyt hukkaan
Toinin vanhemmat ostivat maatilan Nastolasta.
– Töihin jouduin jo pienenä. Laiskaksi sanottiin, joten sen takia varmaan pääsin kouluun! Ja sen takia, että opettaja kehui eteväksi. Tykkäsin koulunkäynnistä hirvittävästi!
Valkolakki tuli mutta yliopisto-opinnot jäivät haaveeksi, sillä Toinin tielle tuli ’’mieshenkilö poikittain’’.
– Minusta tuli talon emäntä, ja kaikki tietysti sanoivat, että koulu meni hukkaan. Itse en tuntenut, että se hukkaan olisi mennyt.
Toini on aina ollut hyvä sanankäyttäjä. Emäntävuosinaan hän voitti Kotilieden kirjoituskilpailussa ensimmäisen palkinnon: aiheena oli tyttöjen koulutus ja palkintona Ruotsin-matka.
– Pääsin lomalle Tukholmaan. Ei maatalon emäntä olisi muuten päässyt.

Lähtökonsertti veti 340 kuulijaa

Anssi Kela tuli kitara kainalossa ja perhe mukana äitinsä Pirkko Kelan läksiäiskonserttiin. Anssi myös lauloi äidilleen.

– Käsittämättömän paljon ihmisiä, huokaa kanttori Pirkko Kela

Kanttori Pirkko Kelan lähtökonsertti veti noin 340 kuulijaa Nummelan kirkkoon sunnuntaina. Saliin kannettiin lisää tuoleja ja osa yleisöstä istui aulan puolella.
– Ihmisiä oli käsittämättömän paljon! Tekivät juhlastani ikimuistoisen ja ihanan. En oikein vielä ymmärrä, mitä on tapahtumassa, sanoo Pike-kanttori.
Hän on palvellut Vihdin seurakuntaa 32 vuotta ja jää lomien jälkeen eläkkeelle kesäkuussa.

Produktiokuoro soi kauniisti
Pirkko Kelan perustama ja johtama Produktiokuoro soi kauniisti ja täsmällisesti. Se tarjosi nautittavan läksiäiskonsertin, joka alkoi ja päättyi konsertin nimen mukaisesti Iltalaululla, suomalaisella kansansävelmällä.
Kaikkiaan kuultiin lähes 20 laulua muun muassa Kaj Chydeniukselta, Toni Edelmannilta, Petri Laaksoselta ja Pekka Simojoelta. Juho Keränen säesti.

Parasta aikaa
Konserttiohjelman jälkeen sellisti Hannu Kiiski soitti Tuula Kilpeläisen ja Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikaisen kanssa.
Äitinsä läksiäiskonserttiin osallistui myös laulaja-lauluntekijä Anssi Kela. Hän lauloi kappaleensa Parasta aikaa, koska se hänen mielestään sopi parhaiten tilanteeseen.
Produktiokuoro lauloi jäähyväislaulun Sakari Männikön johdolla. Lopuksi Pirkko Kela lauloi yksin Toni Edelmannin säveltämän Laulun, jonka teksti on Matti Rossin.
Musiikin lisäksi oli puheita, kukkia ja lahjoja. Aikoinaan kanttori Martti Kilpeläinen oli saanut Pirkko Kelalta kompassin läksiäislahjaksi. Hän antoi sen takaisin: neula on juuttunut asentoon E, joten siitä voi Pirkko katsoa minne päin lähtee.

Putkiremontti vielä tekemättä monessa Vihdin taloyhtiössä

Alkuperäisten käyttövesi- ja lämmitysvesiputkien uusiminen sujui suunnitelmien mukaan Myntintie 1:ssä Nummelassa. Isännöitsijä Heidi Weselski, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Kuusela ja hallituksen jäsen Pentti Lehtamo ovat tyytyväisiä. Vuonna 1977 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on 12 huoneistoa kahdessa talossa.

Kupariputkia syöpynyt uusissakin taloissa – komposiitti kestävämpää

Vihdissä on noin 200 kerrostaloa ja noin 600 rivitaloa, joista lähes kaikki on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Monissa iäkkäissä taloissa on putkiremontti vielä tekemättä.
Vihdissä on jouduttu uusimaan jopa 2000-luvun alussa valmistuneiden kerros- ja rivitalojen kuparisia käyttövesiputkia, koska ne ovat syöpyneet rikki. Kupariputket vaihdetaan kestäviin muovikomposiittiputkiin.
Onko verkosto- ja kaivovesien laatu Vihdissä sellaista, että se syövyttää kupariputkia nopeasti? Tästä on puhuttu vuosia.
– Metallisten putkien syöpymiskestävyys on monen tekijän summa. Vihdin Vesi on tehnyt kymmenisen vuotta töitä raakaveden syövyttävyyden vähentämiseksi. Voisin väittää, ettei kupariputkien syöpyminen johdu verkostoveden laadusta, sanoo Vihdin Veden johtaja Tapio Lankinen.
Nummelalaisessa 12 asunnon rivitaloyhtiössä Myntintie 1:ssä tehtiin putkiremontti loka-joulukuussa.
– Käyttövesiputket uusittiin, samoin vesikeskuslämmityksen putket. Samalla asennettiin datayhteys, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Kuusela.
Yhtiöön kuuluu kaksi harjakattoista taloa, jotka ovat valmistuneet vuonna 1977. Kupariset käyttövesiputket ja teräksiset lämpöputket olivat alkuperäiset. Ne korvattiin muovikomposiittiputkilla. Vanhat putket jäivät rakenteisiin ja uudet laitettiin pinta-asennettuina.

Putkivuotoja alkoi olla
Putkivuotoja alkoi olla: muutaman vuoden sisään niitä oli kolme.
– Putkiremontin tarve otettiin hallituksessa esille noin vuosi sitten, ja sen jälkeen ilmeni se kolmas vuoto, kertoo Mika Kuusela. Vuoto oli hänen asunnossaan, ja sen aiheutti patterin viereisen lämpöputken syöpyminen.
Kuuselan, Pentti Lehtamon ja Karoliina Peuran muodostama hallitus vei asian yhtiökokoukseen, joka päätti että putkiremonttiin ryhdytään. Yhtiökokous valtuutti hallituksen ja isännöitsijän viemään asiaa eteenpäin.
Taloyhtiön isännöitsijä on Heidi Weselski Ovenia Isännöinti Oy:stä, jolla on toimisto Nummelassa.

Remontti häiritsi yllättävän vähän
Isännöitsijä hoiti putkiremontin tarjouskilpailun. – Taloyhtiö sai kuusi tarjousta. Niistä kaksi oli sellaisia, joista voitiin keskustella, kertoo Weselski.
Valituksi tuli Nummelan Putkisaneeraus Oy.
– Yrityksen tarjous oli kokonaisuutta arvioiden selkeä ja asenne kohdillaan. Emmekä pettyneet, sillä yritys hoiti työt säntillisesti ja aikataulussa, toteavat Kuusela ja Weselski.
Remontti alkoi lokakuun alussa ja valmistui joulukuun puolivälissä. Lisätyöt pidensivät urakka-aikaa kahdella viikolla.
– En olisi uskonut, miten vähän remontti häiritsi asumista: noin kolme päivää per asunto. Ja päiviäkin sai valita. Kaverit tekivät töitä kello 8-16 ja siivosivat jälkensä. Pelkäsin, että ollaan viikko ilman vettä, mutta vedet olivat poikki kolme-neljä kertaa, Kuusela kuvailee.

– Sähkön hinnan oltava kohtuullinen

Kansanedustaja Eerikki Viljanen (kuvassa oikealla) jätti perjantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen sähkön hinnoittelusta. Elinkeinoministeri Olli Rehnin vastattavaksi menossa olevan kysymyksen vastaanotti eduskunnan keskuskanslian vt. lainsäädäntöjohtaja Antti Linna.

Kansanedustaja Eerikki Viljanen jätti sähköhinnoittelusta hallitukselle kirjallisen kysymyksen

Vihtiläinen, Oinasjoella asuva, kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk) pitää Carunan ilmoittamia sähkön siirtohinnan korotuksia kohtuuttomina. Viljanen jätti eduskunnassa perjantaina asiasta kirjallisen kysymyksen työ- ja elinkeinoministeriöön. Viljasen kysymykseen vastauksen tulee antamaan elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk).
– Sähkönsiirto on monopolitoimintaa ja ihmisten jokapäiväisen elämisen kannalta välttämättömyyshyödyke. Sen kustannusten tulee siis olla kohtuullisia.  Energian säästämiseen kannustetaan, kuten oikein onkin, mutta sillä pystyy valitettavasti vaikuttamaan siirtomaksuihin yhä vähemmän. Siirtohinnoittelussa liittymän kuukausimaksun osuus on noussut huomattavan korkeaksi eikä siis sähkön säästämisellä pysty tähän vaikuttamaan senttiäkään, kritisoi Viljanen
Viljanen huomauttaa, ettei vihtiläinen kotitalous, maatila tai yritys voi kilpailuttaa sähkön siirtoa toisin kuin itse sähkön toimittajan voi kilpailuttaa. Sähkömarkkinalain mukaan ”verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista.”
– Carunalla on Vihdissä täydellinen monopoli. Siksi yhtiön toiminnan on oltava vastuullista.

Mitä aiotaan tehdä?
Eerikki Viljasen jättämän kysymyksen pääkohta on, mitä hallitus aikoo tehdä sähkön hinnan pitämiseksi kohtuullisena.
– Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkön ja sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuutta. Sen vuoksi sähköyhtiöille on asetettu muun muassa tuottokatot. Nyt pitää todella selvittää, miksi Caruna nostaa näin paljon sähkönsiirtohintaa. Samalla pitää selvittää, ettei millään kikkailuilla tuottokattoa pyritä kiertämään.

Ojakkalaan Suomen suurin seikkailupuisto

Janne Uotila sai idean seikkailu- ja vaijeriliukupuistosta vuosi sitten. – Haluamme laajentaa hiihtokeskuksen ja golfkeskuksen toimintaa. Tarkoituksena on, että puisto tarjoaa mielekästä tekemistä kaikenikäisille pienistä lapsista ikäihmisiin saakka.

Vihti Ski:n rinteiden ylle kesäksi Euroopan suurin vaijeriliukupuisto

Ojakkalaan Vihti Ski:n rinteiden ja Vihti Golfin kentän läheisyyteen rakennetaan ensi kesäksi Suomen suurin seikkailupuisto ja Euroopan suurin vaijeriliukupuisto. Puiston rakennustyöt ovat käynnistyneet ja töitä jatketaan talven aikana.
– Idean seikkailupuistosta ja vaijeriliukupuistosta sain noin vuosi sitten. Olen kierrellyt eri puolilla Eurooppaa tutkimassa, millaisia puistoja on olemassa ja saanut ideoita nyt rakennettavaan puistoon. Tarkoituksena on, että puisto tarjoaa mielekästä tekemistä kaikenikäisille pienistä lapsista ikäihmisiin saakka, kertoo yrittäjä Janne Uotila.
– Vaijeriliukupuistoon tulee muun muassa neljä erilaista liukua, joita pitkin voi laskeutua läheltä laskettelurinteiden yläosaa alas kahvila-ravintolan viereen. Pisin liuku tulee olemaan yli 300 metriä pitkä ja parhaimmillaan pääsee liukumaan yli 35 metrin korkeudessa valjaiden avulla.

Vauhdikas elämys
Vaijeriliukuminen, zipline, kasvattaa nopeasti suosiotaan Euroopassa. Eikä ihme, sillä liukuminen tarjoaa vauhdikkaan elämyksen kauniissa maisemissa turvallisesti.
Ojakkalaan saadaan rakennettua näyttävät vaijeriliut, kiitos laskettelukeskuksen korkeuserojen.
– Pystymme hyödyntämään laskettelurinteiden maastoa. Jatkossa on tarkoitus liukua myös talvisen rinteiden yläpuolella. Jo ensi kesänä Ojakkalassa voi kokea Suomen pisimmän ja korkeimman liu’un, sanoo Uotila.

Ideoita Euroopasta
Idean Ojakkalaan rakennettavasta seikkailupuistosta ja vaijeriliukupuistosta Uotila sai vuosi sitten. Taustalla on halu laajentaa laskettelukeskuksen ja golfkeskuksen toimintaa.
– Leutojen talvien vuoksi hiihtokeskuksen pyörittäminen on muuttunut entistä hankalammaksi ja golfkentän ylläpitäminen on jo pitkään ollut miinusmerkkistä toimintaa. Yrittäjä on pakotettu muuttuvassa tilanteessa keksimään uutta pärjätäkseen.
Uotilan haave on ollut jo pitkään tehdä Vihtiin Puuhamaan tapainen elämyspuisto, joka tarjoaa kivaa tekemistä lapsiperheille. Vihtiin onkin nyt perustettu kokonaan uusi yritys nimeltä Vihti Resort, jonka tarkoituksena on lähitulevaisuudessa rakentaa kokonainen elämyspuisto Ojakkalaan. Ensi vaiheessa rakennetaan seikkailupuisto, vaijeriliuùt ja lasten pomppumaailma, joiden on siis tarkoitus olla käytössä jo ensi kesänä. Tulevina vuosina elämyspuistoa laajennetaan vuosittaisilla investoinneilla.

– Lisää rohkeutta asuntokauppaan

Kauko Kaarlela on ollut kiinteistönvälitysalalla 35 vuotta: ensin Helsingissä ja vuodesta 1989 Nummelassa. KK-Notariaatti Oy:n tiloissa on alivuokralaisina kolme muutakin yritystä: Mamura Oy, Kiinteistötahkola Oy ja oma perheyritys Linda Clean Oy.

Kauko Kaarlelan KK-Notariaatti välittää myös vuokra-asuntoja

– Asuminen on perustarve. On ilahduttavaa, että Vihdissä on asuntojen uustuotantoa, joka pyörittää asuntokauppaa, sanoo yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Kauko Kaarlela.
Nummelalaisen Kaarlelan KK-Notariaatti Oy on toiminut Nummelassa vuodesta 1989.
Kiinteistönvälityksen ohella KK-Notariaatti on johtavia vuokravälittäjiä Vihdissä.

Käyttäkää rohkeasti kiinteistönvälittäjien asiantuntemusta
Pitkittynyt taloustaantuma on hiljentänyt asunto-, tontti- ja kiinteistökauppaa koko maassa. Myös kiinteistönvälittäjien määrä on vähentynyt. Uudellamaalla tilanne on kuitenkin valoisampi. Vihdissä on tällä hetkellä myynnissä noin 300 asuntoa Etuovi.com -palvelun mukaan.
– Vihdillä on kaikki edellytykset pärjätä kehyskuntien kilpailussa. Asuntokauppaa tehdään koko ajan: tänä vuonna on myyty tosi kalliitakin kohteita, painottaa Kaarlela.
Varovaisuutta on kuitenkin ilmassa.
– Välittäjien asiantuntemusta voisi käyttää rohkeasti, pyytää arvioita omasta asunnosta ja käydä näytöissä. Korot ovat historiallisen alhaalla: nyt kannattaa ostaa, Kaarlela toteaa.

Väliraha ratkaisee
KK-Notariaatilla on tällä hetkellä parikymmentä kohdetta myynnissä.
Kauko Kaarlela antaa vinkkejä asunnon vaihtajille:
– Ei kannata tuijottaa pelkästään omasta asunnosta saatavaa hintaa vaan kokonaiskustannusta. Väliraha ratkaisee!
– Meillä on myynnissä esimerkiksi uudehko omakotitalo, jonka hintapyyntö alittaa rakennuskustannukset. Tämä ei ole tyypillistä Vihdissä, mutta vaikuttaa vaihtotilanteessa välirahaan.

Välityksessä yli 250 vuokra-asuntoa
Vuokravälitys on viimeiset viitisen vuotta ollut isossa roolissa KK-Notariaatti Oy:ssä.
– Meillä on välityksessä runsaat 250 vuokra-asuntoa Vihdissä, pääosin Nummelassa.
– Aravalainoitetuissa asunnoissa vuokrausaste on 98,5 prosenttia ja vapaarahoitteisissa vielä korkeampi. Pyrimme 100 prosentin käyttöasteeseen, jotta vuokranantajan saama tuotto olisi tasainen ja hyvä, kertovat Kaarlela ja KK-Notariaatissa myyntipäällikkönä työskentelevä nummelalainen Vesa Honkanen.
– Vuokraaminenkin on oma taiteenlajinsa. Vankan kokemuksen pohjalta palvelumme on turvallinen, lisää Kaarlela.

VIP -pisteestä nuorille neuvoja

– Toivottavasti vihtiläiset nuoret löytävät tämän neuvontapisteen. On tärkeää, että nuoret saavat oikeaa tietoa erilaisiin asioihin, sanoo nuorisoneuvoja Mira Karjalainen.

Kaikki vihtiläiset nuoret ovat tervetulleita Linjaportilla sijaitsevaan neuvontapisteeseen

Keneltä voin saada apua opiskelupaikan valintaan? Missä voi harrastaa jalkapalloa? Miten kesätöitä voi hakea?

Muun muassa näihin kysymyksiin voivat saada vastauksia alle 29-vuotiaat nuoret VIP   -pisteestä. Palvelupiste avattiin tiistaina Nummelan keskustassa sijaitsevaan Linjaportin liiketaloon. Palvelupisteellä työskentelee nuorisoneuvoja Mira Karjalainen, joka voi auttaa tilanteessa kuin tilanteessa.

– Tarjolla on siis tietoa ja tukea nuorten elämään liittyvistä asioista, kertoo Karjalainen.

– Kaikki vihtiläiset alle 29-vuotiaat ovat tervetulleita tänne. Ja kysymykset voivat koskea mitä vain. Jos minä en tiedä vastausta, niin vastaus etsitään yhdessä nuoren kanssa. Jos nuori tarvitsee konkreettista apua, ohjaan hänet eteenpäin.

Tiedolle tarvetta

Mira Karjalaisen mukaan on tärkeää, että nuorille on tarjolla oikeaa, suodatettua tietoa. Vihdin tieto- ja neuvontapalveluiden tavoitteena on taata alle 29-vuotiaille vihtiläisille nuorille tasapuoliset, maksuttomat ja helposti saavutettavat tieto- ja neuvontapalvelut.

– Internet on täynnä tietoa, mutta aina ei tiedä, onko tieto oikeaa. Nuoria auttaa, kun yhdessä etsimme oikeaa, luotettavaa tietoa.

Käiväräinen palasi asumisen maailmaan

– Sydän on mukana, kun tekee töitä Vihdissä, sanoo isännöitsijä Timo Käiväräinen. Hänen työnantajansa SHK-Isännöinti Oy aikoo avata toimiston Nummelan keskustaan.

SKH-Isännöinti Oy levittäytyy pääkaupunkiseudulta Vihtiin

Kiinteistönvälittäjänä Vihdissä pitkään toiminut nummelalainen Timo Käiväräinen  teki paluun asumisen maailmaan – nyt isännöitsijänä.

Käiväräisen työnantaja on SKH-Isännöinti Oy, joka haluaa laajentaa toimintaansa pääkaupunkiseudulta Vihtiin.

– Alueeni on Vihti, jossa on noin 490 taloyhtiötä. Tänne mahtuu lisää isännöintiä ilman, että syödään toisen leipää. SKH tarjoaa taloyhtiöille uudenlaista isännöintikonseptia, kertoo Käiväräinen.

Tiimi tuottaa isännöintipalvelut

SHK-Isännöinti Oy on vuonna 1982 perustettu perheyritys, jolla on noin 55 työntekijää.

– Isännöitsijät ovat kiireisiä, ja usein ongelmana on tiedonkulku. Meidän malli ei poista kiirettä mutta tehostaa toimintaa ja tarjoaa läpinäkyvyyttä tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmien ansiosta.

– Meillä taloyhtiö ei ole yhden isännöitsijän varassa, vaan isännöintipalvelun tuottaa alan ammattilaisten tiimi: toimivan isännöitsijän lisäksi on esimerkiksi tekninen isännöitsijä ja vastikevalvoja. Taloyhtiö ostaa haluamansa palvelut.

– Taloyhtiöillä on omat nettisivut, joihin hallituksen jäsenillä ja asukkailla on omat käyttöliittymät. Ajantasaiset tiedot taloyhtiöstä löytyvät siis helposti omalta koneelta.

– Lisäksi palvelukeskuksemme palvelee taloyhtiöiden asukkaita. Asukas soittaa sinne ja asia pannaan heti työn alle, selvittää Käiväräinen.

IAT-opinnot käynnissä

Timo Käiväräinen (50) toimi kiinteistönvälitysbisneksessä 15 vuotta. Nummelan Kiinteistömaailman yrittäjä hän oli 1997-2008.

Sitten hän vaihtoi alaa: espoolaisen Gumböle Golfin toimitus- ja toiminnanjohtana hän työskenteli kuusi vuotta viime syksyyn asti.

– Asuminen kiinnosti, mutta ei enää välitys. Isännöitsijän työ nousi esille, sillä isännöitsijöistä tulee olemaan pulaa: pääkaunkiseudullakin satoja isännöitsijöitä jää eläkkeelle.

Nyt Käiväräinen opiskelee Edupolissa isännöitsijän IAT-ammattitutkintoa. Hänellä on taskussaan yrittäjän ammattitutkinto, joten siitä tullee opintomäärään hyvitystä.

Lautex teki ensimmäiset kaupat ranskalaistelakalle

Lautex neuvottelee parhaillaan uusista kaupoista

Nummelassa toimiva metallisia alakattoja valmistava Lautex Oy on tehnyt ensimmäiset kaupat Ranskan STX -telakan kanssa. Biskajanlahdella Saint-Nazairessa rakennettavassa kolmannessa Oasis -luokan loistoristelijässä on ainakin jonkin verran Vihdissä valmistettuja sisäkattoja sen sisaralusten tavoin.

Lautex on toimittanut yhteensä 180 000 neliötä metallisia alakattoja Turussa valmistettuihin kahteen Oasis -luokan alukseen.

 Myös kolmas Royal Caribbean -varustamon Karibianmerelle risteilevä laiva piti rakentaa Turussa, mutta loppuvuodesta 2012 kauppa peruuntui aivan loppumetreillä.

– Olemme saaneet kauppaa aikaiseksi jonkin verran, mutta yhä neuvotteluita on kesken. Tarjouksia on sisällä ja pyrimme saamaan aikaan lisää kauppaa telakan kanssa, kertoo Lautexin myynnistä ja suunnittelusta vastaava johtaja Kari Välimaa.

125 miljoonaa euroa

Yleisradio uutisoi tiistaina suomalaisyritysten saaneen odotettua enemmän töitä Ranskan STX:n telakalta. Suomalaiset ovat mukana rakennustöissä yli 125 miljoonan euron edestä ja tilauksia on tiedossa myös telakan tulevista projekteista. Kaikkiaan kauppoja telakan kanssa on tehnyt noin 20 suomalaisyritystä.

– Ne suomalaiset yritykset, jotka ovat enemmän kauppoja telakalle saaneet, eivät toimita sisustustuotteita. Sisustustuotteiden osalta telakka käy neuvotteluita eri yritysten kanssa. Olen luottavaisin mielin ja uskon Lautexin saavan kauppoja aikaiseksi, toteaa Kari Välimaa.

– Laivan on määrä olla valmis keväällä 2016. Näin ollen ensi kesään mennessä kauppoja pitäisi syntyä.

Mahdollisuuksia tulevaisuudessa

Lautexille onnistuminen Oasis 3 -projektissa voi avata ovea enemmänkin, sillä Saint-Nazairen telakalta on tilattu kaikkiaan kaksi Oasis -luokan risteilijää ja neljä keskisuurta risteilijää. Telakalla on tilauskirja täynnä vuoteen 2020 saakka.

On hyvin mahdollista, että Oasis 3 -projektissa osaamisensa näyttäneet suomalaisyritykset saavat kauppoja telakalle tulevinakin vuosina.

Turussa parempi tulevaisuus

Lautex toimittaa sisäkattoja myös Turussa rakennettaville laivoille. Kari Välimaa onkin tyytyväinen siihen, että Turun telakan tulevaisuus selkeytyi viime elokuussa. Tuolloin saksalainentelakkayhtiö Meyer Werft osti 70 prosentin osuuden Turun telakasta elokuussa. Loppuosan telakasta omistaa Suomen valtio. Telakan entinen omistaja STX Finland oli vararikon partaalla. Osaltaan STX:n heikko taloudellinen tilanne johti siihen, että Oasis 3 -luokan laiva rakennetaan Turun sijasta Ranskassa.

– Turun telakka on saanut hyvän isännän. Telakalla on useamman laivan tilaukset sisällä ja toimitamme koko ajan Turussa rakennettaviin laivoihin kattoja, toteaa Kari Välimaa.

Laivat tärkeä liiketoiminta-alue 

Laivanrakennus on tärkeä liiketoiminta-alue Lautexille.

 – Laivoihin toimitettavat katot tuovat tällä hetkellä yli puolet vuotuisesta liikevaihdosta, toteaa toimitusjohtaja Kiuru Schalin.

 Lautexin toiseksi tärkein sektori on talonrakennus. Lautexin alakattoja on käytetty paljon julkisissa rakennuksissa, esimerkiksi marketeissa, toimistoissa ja sairaaloissa.

Lautexin liikevaihto on seitsemän miljoonan euron luokkaa ja yritys työllistää Nummelassa reilut 60 ihmistä. -ew