Karprint sai sakot ja johto ehdollista

Pienyritys on voimaton lain edessä

Karprint Oy:n johto on tuomittu Lohjan käräjäoikeudessa korvauksiin ja ehdollisiin vankeusrangaistuksiin työsuojelurikkomuksista koskien huoneilman huonoa laatua ja henkilöstön henkistä kuormitusta.

Toimitusjohtaja Juha Aholan tuomio on kolme kuukautta ehdollista vankeutta ja hallituksen eläkkeellä olevan puheenjohtajan Eero Aholan tuomio neljä kuukautta ehdollista vankeutta. Yritykselle tuomittiin yhteisösakko sekä joukko korvauksia.

Asiantuntijat pitävät tuomioita yllättävän ankarina. Oleellista on, että tehdyt analyysit kertovat toimitilojen olevan kelpoisia työtiloiksi. Hometta ei ole löydetty.

Jotkut talon henkilöistä ja aiemmin talosta pois lähteneet työntekijät ovat oikeudessa kertoneet altistuneensa Karprintissa työskenneltyään erilaisiin hengitysongelmiin ja syyn epäily on kohdistunut työpaikan huoneilmaan. Vastaavia ongelmia on käsitelty Suomessa oikeudessa muuallakin, mutta toistaiseksi niistä ei ole hovioikeudessa tullut langettavia tuomiota puutteellisen näytön vuoksi.

Oikeus Lohjalla katsoi, että työnantaja on syyllinen joidenkin henkilöiden altistumiin. Lisäksi oikeus katsoi työnantajan aiheuttaneen henkistä kuormitusta. Karprint on kiistänyt kaiken. Tuomiot ovat perustuneet henkilöstön kertomuksiin. Se on riittänyt oikeuden antamaan langettavaan tuomioon.

Onko Karprint työnantajana syyllistynyt nyt annettuihin tuomioihin?

– Näin on oikeus todennut. Päätös on voimassa niin pitkään kun se kumotaan, sanoo Eero Ahola.

Oikeusoppineet ja oikeuden päätökset Suomessa todistavat, ettei vastaavia tuomioita ole annettu. Näyttöä rikoksista ei riittävästi kanteista huolimatta ole, toteavat Karprintin johdon asianajajat.

Aholan mukaan tämänlaiset henkilöstön ja työntekijöiden väliset erimielisyydet ratkaistaan Suomessa yleensä työntekijäliiton ja työnantajaliiton välillä.

– Karprint ei ole ollut enää yli kymmeneen vuoteen työnantajaliiton jäsen. Tästä on ollut seurauksena, että vanhastaan vahvasti taistolaistaustainen journalistiliitto on painostanut työsuojeluviranomaisia nostamaan kanteen asiassa, kertoo Eero Ahola.

Agitaattori omasta talosta

Toisaalta Karprintista vuosia sitten pois lähtenyt aikakauslehtipuolen ilmoitusmyynnin esimies Arja Blom on saadun tiedon mukaan kerännyt valtakirjoja talossa olleilta oikeusprosessin synnyttämistä varten, mutta miltei ilman tulosta.

– Sen sijaan hän onnistui saamaan nimet valtakirjoihin yli kymmeneltä, vuosien aikana Karprintin palveluksesta lähteneiltä.

– Tässä voi vain sanoa, että pienyritys on suojaton. Suomalainen laki turvaa työntekijän edun monin verroin yritystä paremmin. Ja tässä oikeudenkäynnissä myös Blomin kertoma on todettu täysin todeksi. Mutta toisaalta myös tämän alan ihmiset ovat ammatiltaan julkistajia, pienikin asia pitää pyrkiä suurentelemaan ja saattamaan julkisuuteen, toteaa Eero Ahola, joka on sitkeästi tehnyt yli 50 vuotta lehtien kustannustyötä.

Ahola muistelee menneitä ja toteaa, että hän oli nuorena, 1960-luvulla Luoteis-Uusimaan toimittajana. Hän lähti työtoverinsa kanssa pois lehden palveluksesta ja he perustivat kilpailevan lehden Karkkilaan. Luoteis-Uusimaan silloinen omistaja ja päätoimittaja pani lehteensä näyttävän jutun:

Varoitus ilmoittajillemme: Lehtemme toimituksesta poisjoutunut kykenemätön aines suunnittelee Karkkilaan uutta lehteä, joka on saadun tiedon mukaan tarkoitus pitää hengissä ilmoitusmaksuilla. Kun ilmoittajat sitten kyllästyvät tähän jatkuvaan lypsämiseen, niin yleensä tällaiset lehdet kuolevat.

– Näin saattoivat lehdet silloin työntekijöistään kirjoittaa. Henkinen kuorma kesti ja kestää tämänkin epäoikeudenmukaisen julkisuuden, jota oman pesän likaajat kernaasti levittävät, toteaa Eero Ahola pitkän yrittäjäuransa ehtoopuolella.

Retostelua iltapäivälehdissä

– Onhan retostelusta suorastaan törkeä esimerkki, kun Luoteis-Uusimaan toimittaja, entinen näyttelijä, Tarja Omenainen iltapäivälehdessä suurin otsikoin kertoi henkisestä työkuormituksestaan, Eero Ahola sanoo.

– Hän on yhden kerran ollut vuosia sitten, kun olin enemmän työyhteisössä mukana, pyynnöstäni keskustelemassa kanssani tekemiensä juttujen laadusta. Keskustelu ei onnistunut. Näyttelijä menetti malttinsa ja pyysin hänet poistumaan. On selvää, ettei näyttelijän koulutus anna pätevyyttä toimittajan työhön, mutta Karprint otti hänet palvelukseensa hänen vihtiläissyntyisyytensä vuoksi.

– On luonnollista myös, että työyhteisössä jyvät erottuvat akanoista. Huhmarin talossa on ollut parhaana aikana yli sata henkilöä – kun tänään määrä on vajaa kolmisenkymmentä. Digitekniikka on aiheuttanut henkilöstön vähenemisen ja lisäksi suuri osa lehdistä toimitetaan nykyisin eri puolilla maata – toimittajia on muualla parisenkymmentä.

– Karprintin toiminnan vaikeuttaminen on merkittävänä tavoitteena niillä lehdillä, jotka suurin otsikoin kirjoittelevat Karprintista negatiivispainotteisia juttuja. Kustannusyrityksiä on Suomessa vähän ja lehdet kilpailevat keskenään. Karprint on merkittävä tekijä aikakauslehtimarkkinoilla. Ja myös sanomalehtipuolella jonkinlainen. Sen vuoksi sitä pyritään laajasti mustamaalaamaan ja  myös sen vuoksi, kun se on yhden perheen omistama, perheen jäsenet toimivat yrityksen operatiivisessa johdossa. Kilpailijat pitävät mahdollisesti sen kaatamista helppona ja sen maineen mustamaalaaminen on tässä kilpailutilanteessa valittu yhdeksi keinoksi.

Vääristelyä ja liioittelua

Karprint toimittaa hovioikeuskäsittelyyn jokaisen kantajan esittämiin vaatimuksiin ja kertomuksiin oman vastauksensa. Niin vääristeltyjä ja liioiteltuja ovat kantajien kertomukset. Lisäksi työnantajan kantaa ei ole kuultu juuri lainkaan.

– Alioikeuden päätökset näyttävät perustuvan jokaisen kantajan omaan kertomukseen ja niiden perusteella tuomio on langetettu. Kertomukset on todettu kritiikittömästi oikeiksi, Eero Ahola sanoo.

Lohjan käräjäoikeuden päätös ei vaikuta Karprintin arkiseen toimintaan – työ jatkuu. Ilmastointi on uudistettu viime kesänä.

– Asia, josta voi tulla harmia, on Espoo-Helsinki  -junarata, joka rakennetaan Karprintin tontille ja se panee talon keskeltä poikki, Eero Ahola sanoo.

Lautex teki ensimmäiset kaupat ranskalaistelakalle

Lautex neuvottelee parhaillaan uusista kaupoista

Nummelassa toimiva metallisia alakattoja valmistava Lautex Oy on tehnyt ensimmäiset kaupat Ranskan STX -telakan kanssa. Biskajanlahdella Saint-Nazairessa rakennettavassa kolmannessa Oasis -luokan loistoristelijässä on ainakin jonkin verran Vihdissä valmistettuja sisäkattoja sen sisaralusten tavoin.

Lautex on toimittanut yhteensä 180 000 neliötä metallisia alakattoja Turussa valmistettuihin kahteen Oasis -luokan alukseen.

 Myös kolmas Royal Caribbean -varustamon Karibianmerelle risteilevä laiva piti rakentaa Turussa, mutta loppuvuodesta 2012 kauppa peruuntui aivan loppumetreillä.

– Olemme saaneet kauppaa aikaiseksi jonkin verran, mutta yhä neuvotteluita on kesken. Tarjouksia on sisällä ja pyrimme saamaan aikaan lisää kauppaa telakan kanssa, kertoo Lautexin myynnistä ja suunnittelusta vastaava johtaja Kari Välimaa.

125 miljoonaa euroa

Yleisradio uutisoi tiistaina suomalaisyritysten saaneen odotettua enemmän töitä Ranskan STX:n telakalta. Suomalaiset ovat mukana rakennustöissä yli 125 miljoonan euron edestä ja tilauksia on tiedossa myös telakan tulevista projekteista. Kaikkiaan kauppoja telakan kanssa on tehnyt noin 20 suomalaisyritystä.

– Ne suomalaiset yritykset, jotka ovat enemmän kauppoja telakalle saaneet, eivät toimita sisustustuotteita. Sisustustuotteiden osalta telakka käy neuvotteluita eri yritysten kanssa. Olen luottavaisin mielin ja uskon Lautexin saavan kauppoja aikaiseksi, toteaa Kari Välimaa.

– Laivan on määrä olla valmis keväällä 2016. Näin ollen ensi kesään mennessä kauppoja pitäisi syntyä.

Mahdollisuuksia tulevaisuudessa

Lautexille onnistuminen Oasis 3 -projektissa voi avata ovea enemmänkin, sillä Saint-Nazairen telakalta on tilattu kaikkiaan kaksi Oasis -luokan risteilijää ja neljä keskisuurta risteilijää. Telakalla on tilauskirja täynnä vuoteen 2020 saakka.

On hyvin mahdollista, että Oasis 3 -projektissa osaamisensa näyttäneet suomalaisyritykset saavat kauppoja telakalle tulevinakin vuosina.

Turussa parempi tulevaisuus

Lautex toimittaa sisäkattoja myös Turussa rakennettaville laivoille. Kari Välimaa onkin tyytyväinen siihen, että Turun telakan tulevaisuus selkeytyi viime elokuussa. Tuolloin saksalainentelakkayhtiö Meyer Werft osti 70 prosentin osuuden Turun telakasta elokuussa. Loppuosan telakasta omistaa Suomen valtio. Telakan entinen omistaja STX Finland oli vararikon partaalla. Osaltaan STX:n heikko taloudellinen tilanne johti siihen, että Oasis 3 -luokan laiva rakennetaan Turun sijasta Ranskassa.

– Turun telakka on saanut hyvän isännän. Telakalla on useamman laivan tilaukset sisällä ja toimitamme koko ajan Turussa rakennettaviin laivoihin kattoja, toteaa Kari Välimaa.

Laivat tärkeä liiketoiminta-alue 

Laivanrakennus on tärkeä liiketoiminta-alue Lautexille.

 – Laivoihin toimitettavat katot tuovat tällä hetkellä yli puolet vuotuisesta liikevaihdosta, toteaa toimitusjohtaja Kiuru Schalin.

 Lautexin toiseksi tärkein sektori on talonrakennus. Lautexin alakattoja on käytetty paljon julkisissa rakennuksissa, esimerkiksi marketeissa, toimistoissa ja sairaaloissa.

Lautexin liikevaihto on seitsemän miljoonan euron luokkaa ja yritys työllistää Nummelassa reilut 60 ihmistä. -ew

Rakennusyrittäjä Rain Kolga kokee joutuneensa ansaitsematta Aluehallintoviraston työsuojelun hampaisiin

Vihtijärveläinen Rain Kolga kokee tulleensa aiheettomasti Aluehallintoviraston työsuojeluorganisaation kiusaamaksi. Kahden tarkastuksen tuloksena Kolgaa on syytetty useista työturvallisuuspuutteista ja uhkailtu uhkasakoilla. – Työsuojelutarkastaja ei ole lainkaan halunnut kuunnella, mitä minä hänelle sanon.

– Tämä tuntuu lapselliselta kiusanteolta

Vihtijärveläinen rakennusalan yrittäjä Rain Kolga kokee, että hänen yrityksensä rivitalotyömaa Enärannassa on syyttä suotta joutunut Aluehallintoviraston työsuojeluorganisaation hampaisiin. Kolgan Noja Yhtiöt Oy rakentaa parhaillaan Päistöstien varteen kahta yksikerroksista rivitaloa, joihin yhteensä tulee kymmenen asuntoa. Työmaalle on tehty lyhyen ajan sisään kolme tarkastusta.  Työmaalla on vakituisesti kolme-neljä Kolgan yhtiön työntekijää ja kaksi-kolme aliurakoitsijoiden työntekijää

Kahden tarkastuksen tuloksena Kolgaa on syytetty useista työturvallisuuspuutteista ja uhkailtu uhkasakoilla.

– Vajaat kaksi viikkoa sitten torstaina työmaalle tehtiin kolmas tarkastus. Ensimmäinen tehtiin syyskuun alkupuolella. Ensimmäisen ja kolmannen tarkastuksen teki sama työsuojelutarkastaja, joka lateli useampaan kertaan lakipykäliin vedoten uhkauksia sakoista työturvallisuuspuutteista johtuen. Tarkastaja ei kuunnellut yhtään, mitä yritin hänelle työmaasta kertoa, kertoo Rain Kolga.

Toinen työturvallisuustarkastaja kävi työmaalla lokakuun yhdeksäntenä päivänä.

– Hän ilmoittautui asianmukaisesti työmaalle tullessaan ja tarkasti eri asioita. Hänellä ei ollut mitään huomautettavaa työmaamme työturvallisuusasioista. Ei yhtään mitään huomautettavaa.

– Tämä tuntuu lapselliselta kiusanteolta. Jostain syystä yksi työsuojelutarkastaja haluaa meitä kiusata toistuvasti, ihmettelee Kolga.

Heti Luoteis-Uusimaan perjantaina tekemän haastattelun jälkeen Kolgan työmaalle aiottiin tulla tekemään neljäs tarkastus. Tarkastuksen teko pysähtyi siihen, ettei vastaavaan mestariin oltu asianmukaisesti yhteydessä.

Pykälien latelua

Perusongelmaksi Rain Kolga sanoo sen, että työsuojelutarkastaja tulee työmaalle latelemaan lakipykäliä ja momentteja tutkimatta yhtään työmaan todellisia olosuhteita.

– Viimeisimmässä tarkastuksessa kävi niin, että tarkastaja löysi mielestään useita puutteita, jotka hän kirjasi ylös. Raportin, jonka tarkastuksesta sain, mukaan minulla oli mahdollisuus esittää oma käsitykseni esille tulleista asioista ja tehdyistä havainnoista. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Yhtään minun käsitystäni ei kirjattu raporttiin. Sen vuoksi yhdessä asianajajani kanssa laadimme vastaukset, jotka lähetimme Aluehallintovirastoon. Kun ulkopuolinen lukee viimeisintä raporttia, syntyy kuva siitä, että tällä työmaalla laiminlyötäisiin turvallisuusasiat. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.

– Oma lukunsa ovat sitten nämä itse puutteet, jotka tarkastaja on havainnut. Tarkastaja muun muassa huomautti työkalujen ja työkoneiden huoltamisesta. Meillä on yhteistyösopimus erittäin laadukkaita työkoneita valmistavan yrityksen suomalaisen maahantuojan kanssa. Työmaalla on vajaat 70 erilaista työkonetta, jotka kaikki on kirjattu sähköiseen tietokantaan. Tietokannassa on jokaisen työkalun huoltohistoria. Me olemme tallentaneet jopa akkuporakoneiden akkujen huollot tietokantaan.

– Tarkastajaa tämä tietokanta ei kiinnostanut. Hän vaatii, että minun pitäisi joka päivä erikseen huoltaa työkalut. Jos näin tekisin, ei työpäivän aikana muita töitä ehtisikään tehdä.

Työsuojelutarkastaja vaati myös työmaan kaivurin jarrujen erityistä tarkastusta.

– Kyseessä on aivan uusi kone, jolle on juuri tehty 50 työtunnin ensihuolto. Kone ei tarvitse  erityisiä jarrujen tarkastus- ja kokeiluseremonioita ennen käyttöönottoa.

Ridalinmetsästä tulossa yli 2000 ihmisen uusi asuinalue

Ridalinmetsän alue sijaitsee Nummelan ydinkeskustasta noin 1,5 kilometriä etelään. Suunnittelualuetta rajaa idässä Huhdanmäentie ja Porintie, etelässä Pihtisillantie, lännessä Linnanniitun ja Kotirinteen asemakaavat asuinalueet sekä pohjoisessa Huhdanmäen asuinalue. Alueelle tulee asumaan reilut 2 000 asukasta.

Nummelan Huhdanmäen ja Huhmarin väliselle alueelle tulossa myös yritystontteja

Nummelan taajaman kasvu jatkuu etelään. Vihdin kunta parhaillaan kaavoittaa Ridalinmetsän aluetta uudeksi asuinalueeksi. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavan valmisteluaineistoa tiistai-iltana ja päätti laittaa ne nähtäville.

Ridalinmetsän alue sijaitsee Nummelan ydinkeskustasta noin 1,5 kilometriä etelään.

Suunnittelualuetta rajaa idässä Huhdanmäentie ja Porintie, etelässä Pihtisillantie, lännessä Linnanniitun ja Kotirinteen asemakaavat asuinalueet sekä pohjoisessa Huhdanmäen asuinalue.

Asemakaavoituksen tarkoituksena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta etelään ja kaakkoon. Kaavalla tutkitaan suunnittelualueen maankäyttöä pääasiassa kerros- ja pienkerrostalovaltaisena asuntoalueena ja selvitetään voidaanko alueelle toteuttaa työpaikkarakentamista.

Alueella on vanhastaan omakotitaloja talousrakennuksineen. Suunnittelualueella asuu noin 20 asukasta.

Kaksi vaihtoehtoa

Ridalinmetsän alueelle on suunniteltu kaksi maankäyttövaihtoehtoa.  Maankäyttöratkaisussa A on alueelle sijoitettu asuinrakentamista noin yhteensä 90 000 kerrosneliömetriä noin 120 omakotitaloon, noin 25 rivitaloon ja noin 20 kerrostaloon.

Asukkaita arvioidaan tulevan tässä vaihtoehdossa noin 2 400.

Kerrostalot sijoittuvat alueen pohjoisosaan ja lähelle Pihtisillantietä kuten lainvoimaa vailla oleva kunnanvaltuuston hyväksymä Nummelan eteläosien osayleiskaava osoittaa.

Työpaikkarakentamiselle on osoitettu alueen eteläosaan noin 10 tonttia, joissa voisi olla ainakin
30 työpaikkaa P-korttelialueen noin 10 työpaikan lisäksi.

 Ratkaisussa A on osoitettu katuyhteys suunnittelualueelta Huhdanmäentielle.

Maankäyttöratkaisussa B on alueelle sijoitettu asuinrakentamista noin 75 000 kerrosneliömetriä  noin 100 omakotitaloon, noin. 15 rivitaloon ja n.oin15 kerrostaloon. Asukkaita arvioidaan tulevan noin  2000. Kerrostalot sijoittuvat edelleen alueen pohjoisosaan.

Työpaikkarakentamiselle on osoitettu alueen eteläosaan noin 20 tonttia, joissa voisi olla ainakin 60 työpaikkaa P-korttelialueen noin 10 työpaikan lisäksi. Katuyhteyttä alueelta Huhdanmäentielle ei ole esitetty.

Onko Vihdissä hyödynnetty hevosten tarjoamat mahdollisuudet?

Tiistaina pari kansanedustajaa ja ministeriöiden virkamiehiä pääsi tutustumaan tervalampelaisen Vihdin Ratsutallin toimintaan. Nummelalainen 10-vuotias Sara Manner näytti ratsastamisen mallia Monty -hevosella.

Hevosten määrä tulee lähivuosina kasvamaan

Hevoset työllistävät suoraan ja välillisesti satoja vihtiläisiä. Lisäksi hevostalous käyttää erilaisia palveluita isoilla euromäärillä vuosittain.  Hevoset ovatkin erittäin merkittävä elinkeino Vihdissä. Nämä asiat tulivat ilmi tiistaina, kun Hippos ja hevosalan osaamiskeskus Hippolis järjestivät Vihdissä Mahdollisuuksien hevonen -tapahtuman.

Tapahtumassa esiteltiin hevostoimintaa kansanedustajille, Vihdin kuntapäättäjille sekä

Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehille. Vihdissä vieraili kaikkiaan vajaa 50 päättäjää.

Vieraille esiteltiin Tervalammella toimivan Vihdin Ratsutallin toimintaa, hevosen roolista sosiaali- ja terveystyöstä kerrottiin Tähkälän tilalla kirkonkylässä. Kirkkoniemen koululla Veikkolan kartanon Henrikki Halme. kertoi kotimaisen hevostalouden merkityksestä kansantaloudelle.

Maaseudulle mahdollisuuksia

Vihti on Suomen merkittävimpiä hevospitäjiä. Täällä on vajaat 1 400 hevosta.

– Hevoset työllistävät Vihdissä tällä hetkellä noin 150 ihmistä kokopäiväisesti. Kyse on siis merkittävästä elinkeinosta, sanoo Vihdin hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtaja,  hevosalan järjestö Hippoliksella työskentelevä  Anne Laitinen.

– Ja kaikki merkit viittaavat siihen, että hevosten määrä Vihdissä tulee vain kasvamaan.

Anne Laitinen muistuttaa, että hevosyritykset luovat myös liiketoimintamahdollisuuksia erilaisille maaseudun yrityksille. Näitä ovat muun muassa kiinteistönhoitoon, rakentamiseen, lantahuoltoon ja koneurakointiin liittyvät palvelut.

– Lisäksi hevosyritykset ostavat esimerkiksi eläinlääkintä-, kengitys- ja lomituspalveluita. Tehdyn tutkimuksen mukaan yhdelle hevoselle ostetaan erilaisia palveluita vuodessa 1 200-1 400 eurolla.

– Ja hevoset tarjoavat myös muita liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla. Esimerkiksi hevosenlannan käsittely ja jatkojalostus voi olla liiketoimintaa. Meidän pitäisi päästä siihen, että lantaa voidaan hyödyntää esimerkiksi lämmöntuotannossa.

Harjun Kiekon toiminta lähtenyt hyvin käyntiin

Kasvattajaseurassa ketään ei jätetä rannalle roikkumaan

Juuri toimintansa aloittaneet Harjun Kiekon toiminta on lähtenyt ihan hyvin käyntiin, kertoo seuran väliaikainen puheenjohtaja Kai Kuusela.

– Kaikki menee pikkuhiljaa uomilleen.

Nummelan Palloseura-Hockeyn ja Lohjan Kisa-Veikkojen yhteistyöseuran pienien alkuvaikeuksien takana on Kuuselan mukaan se, että asioita on päästy hoitamaan hieman jälkijunassa kiireisen aloitusaikataulun vuoksi. Kaikki tieto ei ole aina mennyt eteenpäin, mikä on johtanut epätietoisuuteen.

– Nyt ollaan siinä jamassa, missä pitikin. Jos ei aloita, ei mene eteenpäin, Kuusela toteaa.

Yhdistymiselle oli myös vastarintaa, ja uhkana oli, että moni harrastaja siirtyisi johonkin toiseen seuraan. Kuuselan mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että muuttovoitto on suurempi kuin poisjäänti.

Harrastajille vaihtoehtoja

Syy 2000-luvun alussa hetkellisesti toimineen Harjun Kiekon toiminnan uudelleenaloittamiseen on vaihtoehtojen tarjoaminen jääkiekon harrastajille.

Kuuselan mukaan taustalla on huoli siitä, että lasten harrastusajat pitenevät, kun vanhemmat kuskaavat heitä pitkän matkan päähän esimerkiksi Helsinkiin harjoituksiin. Vanhempien pitää lähteä aikaisemmin töistä, ja lapsille ei jää aikaa oikein muuhun, kun joka ilta menee monta tuntia harjoituksiin ja matkoihin.

Nyt Harjun Kiekko pystyy tarjoamaan Nummelassa ja Lohjalla samantasoista, ammattitaitoista valmennusta kuin suuret seurat, ja Kuusela lupaa tason nousevan entisestään, kun toiminta saadaan kunnolla käyntiin.

Harjun Kiekon rooli on olla kasvattajaseura. Kiekon valmennuspäällikkö Jari Heiniola ja junioreiden valmennuspäällikkö Joni Leander ohjaavat riittävän pitkälle kehittyneitä pelaajia eteenpäin. Kuuselan mukaan näin on parempi toimia, sillä seuralla on yleensä parempi tietämys kuin vanhemmilla, jotka saattavat viedä lasta omien tavoitteidensa, ei lapsen parhaan, perusteella eteenpäin.

Kasvattajaseurana Harjun Kiekon tavoitteena on tarjota mahdollisimman laadukasta ohjausta ja kaikille harrastusmahdollisuus myös ilman tavoitteita.

Harjun Kiekolla on nyt joukkue jokaisessa ikäsarjassa ja tietyissä ikäsarjoissa myös tasojoukkueita. Harrastusjoukkueet harjoittelevat joko Nummelassa tai Lohjalla, tasojoukkueet molemmilla paikkakunnilla. Kaikki halukkaat ovat mahtuneet johonkin joukkueeseen mukaan, mikä on Kuuselan mukaan yksi Harjun Kiekon toiminnan periaatteista.

Sekä Nummelan Palloseura-Hockey että Lohjan Kisa-Veikot jatkavat edelleen toimintaansa. Harjun Kiekon johtokunnassa istuu kolme jäsentä kummastakin seurasta. Joukkueet kuitenkin pelaavat Harjun Kiekon paidassa. -ti

Kuntakentän suuret muutokset huolestuttivat

MTT Vakolan tulevaisuus esillä kuntajohtajien ja kansanedustajien tapaamisessa

Länsi-Uudenmaan kansanedustajat sekä alueen kuntajohtajat tapasivat maanantaina Vihdissä MTT Vakolan tiloissa. Tilaisuus oli jatkoa säännöllisille tapaamisille, joissa on keskusteltu yhdessä alueen kuntien tulevaisuuden näkymistä.

Osallistujia huolettivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Vakolan tutkimustoiminnan tulevaisuus sekä kuntakentällä tapahtuvat suuret muutokset.

Vakolan siirtoa pois Vihdistä vastustetaan

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015.

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelman valmistelun yhteydessä on ehdotettu selvitettäväksi MTT Vakolan toiminnan siirtäminen Vihdistä Jokioisiin. Vihdin tutkimustoiminnot yhdistettäisiin Jokioisten kanssa ja kaupallinen toiminta myytäisiin vuoteen 2018 mennessä.

Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen korosti tilaisuudessa, että Vihti vastustaa jyrkästi mahdollisia MTT Vakolan toiminnan siirtoaikeita Jokioisiin. Pitkäaikaisen tutkimusyhteistyön vaarantuminen, asiantuntijuuden menetys sekä vaikutukset kotimaiseen koneteollisuuteen ovat selkeitä riskejä, jotka on tiedostettava siirtoa harkittaessa.

– Vakola toimii kustannustehokkaasti eikä vastaavaa toimintaa ole muualla Suomessa. On vaikea löytää perusteluja sille, että toiminta siirrettäisiin pois Vihdistä, arvioi Miettinen.

Valtion vastuuta peräänkuulutetaan

Kuntien taloustilanne on ajautunut tällä vaalikaudella tehtyjen huomattavien valtionosuusleikkausten ja kuntien tehtävien lisäämisen vuoksi epätasapainoon. Tilaisuuden läsnäolijat edellyttivätkin selkeää kuntien tehtävien karsintaa, sillä yhä kiristyvä kuntatalous vaikuttaa jo peruspalveluiden tuotantoon.

– Ei ole mahdollista, että kuntien velvollisuudet pysyvät ennallaan tai niitä jopa lisätään samalla, kun valtio vähentää osuuttaan palveluiden rahoittamisesta. Yhtälö ei vain kerta kaikkiaan toimi, totesi Miettinen.

Osallistujat toivoivat myös, että kuntauudistuksen eri osatekijät saataisiin päätökseen mahdollisimman pian. Esimerkiksi SOTE-uudistuksen ja metropoliratkaisun vaikutukset alueen kuntiin tulevat olemaan merkittäviä myös taloudellisesti.

Tilaisuuden isäntänä toimi Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen. Kansanedustajista paikalla olivat Thomas Blomqvist (rkp), Matti Saarinen (sdp) ja Raija Vahasalo (kok). Tilaisuuteen osallistuivat myös Hangon kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen, Inkoon kunnanjohtaja Jarl Boström, Karkkilan kaupunginjohtaja Juha Majalahti, Kirkkonummen kunnanjohtajaTarmo Aarnio, Lohjan kehittämisjohtaja Eero Soinio sekä Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.

Hirvenpyyntilupia Vihdin ja Karkkilan alueelle 158

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tänä vuonna 383

Suomen riistakeskus on myöntänyt hirvieläinten pyyntiluvat tulevalle metsästyskaudelle. Vihdin-Karkkilan riistanhoitoyhdistyksen alueelle hirvelle myönnettiin 158 lupaa, valkohäntäpeuralle 383 lupaa.

Hirvenpyyntilupien määrä noudatteli melko tarkasti viime vuosina myönnettyjä lupamääriä. Valkohäntäpeurojen pyyntiluvat ovat samaa luokkaa kuin vuosina 2012 ja 2013, mutta selvästi laskeneet vuoden 2009 621 pyyntiluvasta.

Kuusipeuralle pyyntilupia ei Vihdin ja Karkkilan alueelle haettu. Metsäpeuraa ei edes esiinny Uudellamaalla.

Nummelalainen Jukka Tolvanen on Autoliiton viestintäpäällikkö

– Töissä nauretaan, kun puhun Nummelan ruuhkista, sanoo Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen. Hän on asunut melkein koko ikänsä Nummelassa. Paitakin kertoo, että hän on nupsilainen.

Lobbausta kaikkien autoilijoiden puolesta

Nummelainen Jukka Tolvanen (38) aloitti Autoliiton viestintäpäällikkönä vuonna 2010 ja on erittäin innostunut työstään.

– Tunnen olevani näköalapaikalla. Autoliiton toiminnan tarkoituksena on kaikkien yksityisautoilijoiden edunvalvonta, olivatpa he jäseniä tai eivät.

– Eipä olisi lukioaikoina Marsio (historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Marsio) varmaan uskonut, että minua politiikka ja edunvalvonta kiinnostaisivat, naurahtaa Jukka.

– Haluan oppia koko ajan enemmän edunvalvontapuolesta: päätöksenteosta ja siihen vaikuttamisesta. Myös kansainvälinen yhteistyö kiinnostaa tosi paljon.

Autoliittoa kuunnellaan

– On todella mielenkiintoista, miten lobbaus toimii. Autoliittoa arvostetaan ja sitä myös kuunnellaan.

– Saamme lausuntopyyntöjä eri ministeriöiltä, tapaamme päättäjiä eduskunnassa, olemme mukana työryhmissä ja kansainvälisen kattojärjestön FIA:n Brysselin toimiston kautta voimme vaikuttaa myös EU-päätöksentekoon, selvittää Jukka Tolvanen.

Autoliitto kertoo päättäjille, mitä päätökset tarkoittavat ja mistä niistä seuraa. Julkisuuteen se kertoo, mitä ollaan päättämässä ja mitkä ovat vaikutukset. Esimerkiksi viime vuonna Autoliitto lyttäsi Jorma Ollilan työryhmän suunnitteleman kilometrimaksumallin.

Autovero pois ja tiestö kuntoon

Autoliitto on vuonna 1919 perustettu yksityisautoilijoiden palvelu-, etu- ja harrastusjärjestö.

– Siihen pyrimme, että autoilun kustannukset eivät nousisi ja että autovero poistuisi. Ja tiestö pitäisi saada kuntoon. Valtio kerää veroina yli 7 miljardia euroa tieliikenteeltä, ja tiestössä on 15 miljardin omaisuus, joka rapistuu.

– Autoliiton henkilöstömäärä on noin 30. Toimitusjohtajamme Pasi Nieminen on huipputyyppi, ja hänen kanssaan teen tiivistä yhteistyötä.

Autoliitolla on nyt 118 000 jäsentä, ja kasvuun pyritään.

– Jäsenille kehitetään etuja koko ajan.

Vihdissäkin toimii Autoliiton Luoteis-Uudenmaan osasto. Autoliitolla on myös oma kumppaniverkosto Suomessa. Vihdissä kumppanina on Autopalvelukeskus A. Huhtanen Oy kirkonkylässä.

Ei järkeä vastustaa joukkoliikennettä

Jukka Tolvanen ajaa töihin Helsingin Arabianrannan alueelle. Alla on nelivetoinen Skoda Yeti vuosimallia 2012. Noin 50 kilometrin matkaan kuluu vajaa tunti, parhaimmillaan noin 40 minuuttia ja pahimmillaan lähes kaksi tuntia, jos on liikennehäiriöitä.

– Olen kokeillut julkisillakin: bussilla, ratikalla ja metrolla. Ovelta ovelle kesti tunnin ja kolme varttia, kun kaikki yhteydet pelasivat ilman isoja odotteluaikoja.

Jukka korostaa, ettei Autoliitto ole mikään ’’bensafasisti’’ vaan ajaa järkevää, kestävää liikkuvuutta.

– Ei ole järkeä vastustaa joukkoliikennettä. Sillä välineellä kuljetaan, joka on tarkoituksenmukaisin. Jos asuisin metrolinjan varrella, menisin töihin metrolla. Mutta ei julkinen liikenne aina toimi hyvin edes pääkaupunkiseudulla. – Nummelasta pääsee hyvin bussilla Helsinkiin, mutta muualta Vihdistä ei. Ja jos pitää hakea lapset päiväkodista kello 17:ään mennessä…Yksityisautoilu ei ole hupiautoilua, vaikka välillä tuntuu, että sellaisena liikenne- ja viestintäministeriö autoilun näkee.

– Kimppakyytiä kannattaa suosia, se helpottaa vähän liikennettä ja jakaa kustannuksia.

Valtio toivoo Vihdin ja Kirkkonummen kuntaliitosta

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Viherkanto ei usko suuren metropolialueen kaupungin syntyyn ja Vihdin jäämiseen ulos metropolialueelta. – Palikat ovat pahasti sekaisin niin kuntauudistuksessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollonkin uudistuksessa. On epäselvää, mitä Vihdin osalta tulee tapahtumaan

Vihtiä kammetaan ulos metropolialueelta, pääkaupunkiseutu, Sipoo ja Etelä-Tuusula yhteen metropolikaupungiksi 

Vihdin ja Kirkkonummen kuntaliitos. Pääkaupunkiseutu, Sipoo ja Etelä-Tuusula yhdeksi metropolikaupungiksi. Näitä asioita esittävät valtion asettaman metropolialueen kuntajakoselvittäjät.

Kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo ovat siis kampeamassa Vihtiä ulos metropolialueelta.

Selvittäjien mukaan Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi voimavarojen kokoamista Länsi-Uudellamaalla

– Länsi-Uudellamaalla Vihdin ja Kirkkonummen kuntien kannattaa koota voimavarat yhteen. Kuntalaisille rajojen poistaminen merkitsee sujuvampaa arkea ja palvelujen toimivuutta, toteaa kuntajakoselvittäjä Matti Vatilo.

Intressien yläpuolelle

Kuntajakoselvittäjät ehdottavat metropolikaupungin muodostamista Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeista sekä Sipoon kunnasta. Aviapoliksen yritysvyöhykkeen vahvistamiseksi mukaan liitettäisiin myös Tuusulan kunnasta Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva alue.

Ehdotuksen lähtökohtana on metropolialueen kokonaisedun asettaminen kuntakohtaisten erityisintressien yläpuolelle. Ehdotus tähtää myös siihen, että metropolikaupungin perustamisella estetään pääkaupunkiseudun jakautuminen toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia.

– Kuntarakenteen muutoksilla pyritään vastaamaan väestörakenteen muutoksiin. Väestön ikääntyessä palveluiden saatavuutta ja laatua ei voida verorahoitteisesti turvata, ellei voimavaroja käytetä yhdessä ja järkevästi koko alueella.  Tarvittava tuottavuuden kasvu saadaan aikaan päällekkäisyyksiä purkamalla ja koko aluetta koskevalla yhtenäisellä suunnittelulla ja päätöksenteolla. Kuntien keskinäinen kilpailu on resurssien hukkaamista, sanoo kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen.

Kilpailukykyinen metropolialue

Valtionvarainministeriön viime joulukuussa käynnistämässä selvityksessä kuntajakoa tarkastellaan metropolialueen ja koko Suomen kehittämisen näkökulmasta. Alustavassa linjauksessa tarkastellaan kuntarakennetta 12 kriteerin kannalta, joita ovat muun muassa väestörakenteen muutokset, Suomen kansainvälinen kilpailukyky, sosiaalinen kestävyys ja eriytyminen, maankäytön, liikenteen sekä asumisen suunnittelu, kansalaisyhteiskunta ja demokratia, kuntatalous ja palvelujen järjestäminen.

– Keskeinen kysymys on se, miten kuntarakenteen muutosta voidaan käyttää mahdollisuutena uudistaa hallintotapaa ja päätöksentekoa sekä syventää demokratiaa metropolialueella. Valmisteilla olevan uuden kuntalain mukaan valtuusto voi delegoida päätäntävaltaa lähipalveluista vastaaville aluevaltuustoille, mikä vahvistaisi kansalaisyhteiskuntaa, sanoo kuntajakoselvittäjä Cay Sevón.