Vihdistä luonto- ja kulttuurimatkailukunta

Matkailuohjelman avulla yritään saamaan tietoa Vihdin käyntikohteista ja yrittäjistä asukkaille ja muille yrittäjille. Joutselakin oli uusi tuttavuus muutamalle matkailuyrittäjälle. Palaveriin osallistuivat Leena Kanerva (vas.), Henna-Mari Hirvonen, Jaana Täckenström, Antti Huttunen, Kristiina Salo (takana), Annu Huotari, Katri Kopakka, Jasmin Paananen (takana), Inka Palmu-Lempinen, Timo Laukkanen ja Heidi Nordman.

Matkailun, kaupan ja palvelujen yhteistä toimenpideohjelmaa työstetään

Vihdin kirkonkylä ranta-alueineen on ’’toinen Porvoo’’. Vihti profiloituu toiseksi portiksi Nuuksioon – onhan kansallispuistosta yli puolet Vihtiä. Vuonna 2025 Vihti on pääkaupunkiseudun luonto- ja kulttuurimatkailukunta.
Tällä asenteella työstetään Vihdin matkailuohjelmaa – tai oikeammin matkailun, kaupan ja palvelualan yrittäjien yhteistä toimenpideohjelmaa.

Suuntana Espoo
Matkailuasioissa Vihti aikoo suuntautua Espooseen.
– Olen jo pyytänyt tarjousta Espoon kaupungin markkinointiyhtiöltä. Kirkkonummi tekee sen kanssa matkailuyhteistyötä ja on tietääkseni tyytyväinen, sanoo yrityskehittäjä Kristiina Salo Vihdin kunnasta.
– Myös yrittäjät näkevät, että Espoo on oikea suunta saada näkyvyyttä Vihdin matkailulle. Isomman kainalossa on helppo olla, ja meillä on tuotteita joita Espoo kaipaa: maaseutua, järviä, hevosia…
Vihdin kunta ei ole mukana Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy:ssä. Salo toteaa, että sekin on hyvä organisaatio ja että vihtiläiset yrittäjät voivat halutessaan olla siihen yhteydessä suoraan.

Hiidenveden ympäripyöräily ja Birgitan päivä
Vihdin matkailun toimenpideohjelmaa alettiin laatia viime syksynä, ja kolmas yleispalaveri pidettiin tiistaina Luontolan Joutselassa. Mukana oli kymmenkunta vihtiläistä matkailun, kaupan ja palvelualan yrittäjää.
Kokouksessa valittiin asiat, joita lähdetään toteuttamaan ja kehittämään jo tulevaksi kesäksi, ja niille vastuuhenkilöt.
– Lähiruoka, hevoset, Hiidenveden ympäripyöräily sekä kesälauantain tapahtuma kirkonkylässä – se on vielä raakile ja kulkee työnimellä Birgitan päivä, luettelee Salo.
– Pienesti aloitetaan, etteivät muutenkin työllistetyt yrittäjät läkähdy. Syksyllä käynnistetään matkailun, kaupan ja palvelujen yhteisen esitemateriaalin laatiminen. Joitakin paperiesitteitäkin pitää näet olla.

Markkinointi-ryhmässä laaja edustus
Vihdin matkailuohjelmaa on työstänyt eteenpäin markkinointiryhmä, johon kuuluu kunnan, kyläyhdistysten, palveluyritysten, vähittäiskaupan, matkailun ja Nuuksion edustajia.
Antti Huttunen esitteli laatimansa yhteenvedon siitä, mitä asioita Vihdin matkailuohjelmassa edistetään. Vihtiläisellä Huttusella on alan asiantuntemusta: hänen retkipaikka.fi -sivustonsa kerää satojatuhansia kävijöitä vuosittain ja tarjoaa myös mobiilisovelluksen, jolla maan kauneimmat retkipaikat löytyvät – vaikkapa Kokkokallio Hiidenvedellä. Huttunen on myös Metsien kätkemä -televisiosarjan tekijä. Onpa näistä luontokohteista syntynyt kaksi kirjaakin.

Vihti-informaatio löydyttävä verkosta
– Sijaintimme on hyvä. Helsinki-Vantaan lentokentän kautta matkustaa 16 miljoonaa ihmistä ja Helsingissä on 3 miljoonaa yöpymistä vuodessa. Ympäristö, luonto ja vanhan pitäjän historia ovat vetovoimaamme. Kaikki edellytykset ovat olemassa, mutta tarjontaamme on tuotteistettu äärettömän vähän, Huttunen totesi.
Hän painotti yritysten välisen yhteistyön ja matkailutuotteiden yhteisen ’’paketoinnin’’ tärkeyttä.
– Ei myydä ei-oota vaan suositellaan toista yritystä: Vihdin pitää olla myönteinen yllätys eikä pettymys.
Huttunen kiitti VisitVihti -sivustoa. Mutta ollaan vasta alussa ja lisää tarvitaan.
– Vihti-informaation pitää löytyä helposti verkosta. Mieluiten ristiinlinkitettynä siten, että hakukonenäkyvyys on mahdollisimman hyvä. Löydettävyys, käytettävyys ja ostettavuus ovat avainsanoja.

Hiidenkellon Harry ja Leena Åkerman palkittiin 50-vuotisesta yrittäjyydestä

– Kannattaa yrittää sitkeästi, niin saa tällaisiakin, hymyili Leena Åkerman Y-juhlassa. Hän ja Harry Åkerman saivat rintaan komeat Yrittäjäristin timanttiristit 50-vuotisesta yrittäjätoiminnasta sekä Elämäntapayrittäjät -kunniakirjat.

Kelloseppä Harry Åkerman ja Leena Åkerman perustivat kello- ja kultasepänliike Hiidenkellon Nummelaan kesäkuun alussa 1966. He luopuivat liikkeestä viime kesäkuussa, kun se täytti 50 vuotta.
Y-juhlassa lauantaina Leena (74) ja Harry (78) vastaanottivat harvinaiset ansiomerkit: Yrittäjäristin timanttiristit 50-vuotisesta yrittäjätoiminnasta. Åkermanit palkittiin myös Elämäntapayrittäjät -kunniakirjoin tunnustuksena ansiokkaasta, pitkäaikaisesta yrittämisestä.
– Yrittäjävuosiin on mahtunut paljon hyviä mutta myös vaikeita aikoja. Sitkeyttä on tarvittu. Kannattaa yrittää, sillä siten saa elämyksiä elämään, sanoi Leena Åkerman kiitossanoissaan.
Hymy huulilla juhli myös Harry Åkerman, joka kuntoutuu jouduttuaan vakavaan liikenneonnettomuuteen tammikuun alussa.
Åkermanien toive palvelevan liikkeen säilymisestä Nummelassa toteutui: Hiidenkellon tiloissa jatkaa Kelloseppä J. Huuskonen.

oma_posti

Vihtiläinen Sofia Soilu pienten ponien mestariksi

Ojakkalassa asuvalla Sonja Soilulla on takanaan neljä vuotta yhteistyötä poninsa kanssa. Kuva: Suomen ratsastajainliitto

Pin Rocks’s Hustle And Bustle-ponilla ikää kymmenen vuotta

Team Fincheval ry:n vihtiläinen Sofia Soilu, 13, voitti ponillaan kymmenvuotiaalla Pin Rock’s Hustle And Bustle kultaa kolmipäiväisissä pienten ponien mestaruuskisoissa Miljoona Hevosessa Tuurissa viime viikonloppuna.
Ratsukko sai ensimmäisenä kisapäivänä 3,5 virhepistettä, mutta teki puhtaat radat toisena ja kolmantena kisapäivänä molemmilla kierroksilla.

Ensin ponia vähän jännitti
– Ensimmäinen kisapäivä oli vähän hakusessa. Radalla oli erilaisia esteitä kuin mitä olimme vähään aikaan hypänneet. Poni jännitti silloin muuria ja kielsi sille.
– Sen jälkeen meillä meni ihan superhyvin. Poni oli taas oma itsensä ja taisteli hienosti loppuun asti. Minulle jäi radoista tosi hyvät fiilikset, hehkutti Sofia Soilu pian palkintojenjaon jälkeen.
Hänellä on yhteistyötä takana neljä vuotta welsh part bred- rotuisen poninsa kanssa. Seuraavaksi ratsukon tavoitteena on pikkuponien GP-finaali Helsingin Laaksolla.
Viime vuonna ratsukko vei samaisen finaalin ja koko sarjakilpailun voiton Tuurissa.
– Täällä on ollut tosi hyvät kisajärjestelyt. Myös kentän pohja on tosi hyvä, Sofia kehui Tuurin olosuhteita.
Hopealle pienten ponien mestaruuskisassa sijoittui tänä vuonna Lahden Ratsastajien Elli Untola ponillaan Banks Cadeau ja pronssille Lohjan Ratsastajien Aida Nyman ponillaan Hannelore II.

Salmen ulkoilualueella uusi vetäjä

Espoolaisella Kari Miettusella on paljon ideoita ja suunnitelmia alueen kehittämiseen. Myös alueen asiakkaat voivat tulla kertomaan hänelle kehitysideoitaan ja huomioitaan.

Mahtavat puitteet monipuoliseen toimintaan

Otalammella sijaitseva Salmen ulkoilualue on hyvä etappi päiväretkeilijälle tai pidempää vaellusreittiä etsivälle: sen omat reitit sekä yhteys Nuuksion kansallispuistoon saavat sen sopimaan jokaisen luonnonystävän tarpeisiin.
Viime vuosina ulkoilualue on kuitenkin jäänyt valitettavan vähälle huomiolle, sillä se ei ole tarjonnut palveluita tai aktiviteetteja. Tähän on kuitenkin edessä muutos, sillä toukokuun alusta lähtien ulkoilualueen palveluista ja kehityksestä on vastannut kokenut ravintolayrittäjä Kari Miettunen . Salmen ulkoilualue on Helsingin liikuntaviraston omistuksessa.

Ensiaskeleena kahvilan elvytys
Espoolainen yrittäjä on ollut ulkoilualueen virallinen vetäjä reilun kuukauden verran. Ensimmäiseksi laitettiin kahvilatoiminta käyntiin, ja Salmen tupa on nyt avoinna joka päivä 10–16. Tuvassa pääsee nauttimaan myös lämpimän lounaan.
– Tarkoituksena on palvella mahdollisimman hyvin myös kyläläisiä ja tarjota heille palveluja, Miettunen toteaa. Salmen tuvan aukeamisen myötä ulkoilualueelle voi poiketa vaikkapa lounaalle, ja jo tämä on suuri muutos alueella: vakituista kahvilatoimintaa ei nimittäin Salmessa ole ollut enää vuosiin. Vaikka ulkoilualue tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia eväsretkiin ja makkaran grillaukseen, valmiiseen pöytään istuminen ei ole aiemmin retkeilijöille ollut mahdollista.
– Tarkoituksena on palvella myös kyläläisiä ja tarjota heille palveluita, ei ainoastaan ulkoilualueen asiakkaille, Miettunen kertoo. Kahvilasta myös alueella majoittuvat voivat käydä ostamassa esimerkiksi elintarvikkeita, sillä monet pidempiaikaiset leiriytyjät ovat hyvin omavaraisia.

Runsaasti suunnitelmia
Ensimmäisen kuukauden aikana Miettusta vastaan on tullut niin positiivisia kuin haasteellisiakin yllätyksiä. Salmen ulkoilualue tarjoaa kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia ja puitteet erittäin monipuoliselle toiminnalle, ja uudella vetäjällä onkin runsaasti ideoita alueen kehittämiseen. Ajatuksia on niin majoitus- kuin tapahtumapuolenkin kehittämisestä.
Majoituspuolella suunnitelmissa on laajennus asuntoauto- ja telttailualueista myös aittamajoitukseen sekä vaunu- ja telttavuokraukseen. Majoituspalveluiden laajentaminen antaisi mahdollisuuden järjestää alueella myös leirikouluja, sillä esimerkiksi telttailu tai aittamajoitus ovat monelle lapselle extreme-lomaa.
– Lähelle suunniteltava siirtolapuutarha on varmasti myös hyväksi alueen toiminnalle, Miettunen toteaa.

Nuoripari muutti kylälle ja pisti tohinaksi

Jasmin Paananen ja Miika Virpiö Miikan sedän isoisän traktorin kyydissä. – Jotkut keräilevät näitä, mutta mepä aiomme tehdä tällä peltotöitä, Miika virnistää.

Haimoosta saa pian monenlaisia luomuvihanneksia

– Parantelimme erilaisilla kasveilla noin hehtaarin kokoista peltoalaamme viimeiset kaksi vuotta. Nyt alamme tositoimiin. Kylvämme omille lohkoilleen 30 erilaista kasvia, kertovat Haimooseen kaksi vuotta sitten kaupungista muuttaneet mutta juuriltaan maalaiset Jasmin Paananen (28) ja Miika Virpiö (28).
Nuoren parin filosofiaan kuuluu ekologisuus ja permakulttuuri. Se tarkoittaa mm. kestävän kehityksen ja uusien energiaratkaisujen hyödyntämistä sekä omavaraisuutta.
Paikalliset K-kaupat ovat jo kyselleet pariskunnan tuotteita. Virpiö ja Paananen aikovat kuitenkin ensisijaisesti myydä tuotteitaan Reko:n ja suoramyynnin kautta. Lisäksi heillä on tarjolla jo nyt niin sanottuja satokasseja, joissa kuluttaja osallistuu tuottajan riskiin saaden tästä myös itselleen lisähyötyä.
– Olen koulutukseltani liiketalouden merkonomi, pian valmistun luomupuutarhuriksi. Opettajani kysäisi, mikä markkinointitoimisto on tehnyt meille näin upeat kotisivut. Minä vastasin, että ihan omaa käsialaani ne ovat, Paananen nauraa.
Paananen pitää myös omaa blogia, jossa hän antaa mm. ajankohtaisia viljelyvinkkejä. – Luomuviljelijöitä kun ei koskaan ole liikaa.

Hyvät geenit ja kovaa työntekoa

Toini Löfgrénin elämä on ollut vaiherikas. Hän on asunut suurimman osan elämästään Vihdissä, viimeiset yli 16 vuotta kerrostalokodissa keskellä Nummelaa.

Nummelalainen Toini Löfgrén täyttää 100 vuotta

– Ei tunnu miltään! Itsekin ihmettelen kuinka voin olla näin vanha, sanoo nummelalainen Toini Löfgrén pilke silmäkulmassa.
Hän täyttää 100 vuotta viikon kuluttua 3. toukokuuta, mutta näyttää ja kuulostaa paljon, paljon nuoremmalta.
– Toiset väittävät että kirkonkirjoissa täytyy olla virhe. Mutta ehei, itse olen laskenut ikäni kuusivuotiaasta. Isäni puolella on ollut vahvoja, juurevia eukkoja: tätini kuoli 103-vuotiaana.

Virkeä mieli ja kantava ääni
Toini Löfgrénin pitkän iän salaisuus on hyvät geenit, terveet elämäntavat ja kova työnteko. Hän on saanut olla hyvin terve: hän käyttää säännöllisesti vain yhtä lääkettä. Mieli on virkeä ja ääni on kantava kuin näyttelijällä, mutta kuulo tekee tenää. Liikkumisessa apuna on rollaattori.
– Kun nuo jalat menivät alta! Mutta onko se sitten parempi jos päässä alkaa kumisemaan… Monelle ystävälle on käynyt niin, että muisti on mennyt sekavaksi.
– Välillä käy aika vähän pitkäksi, mutta Eero käy melkein joka päivä. Apua saan vähän toisiltakin, kertoo Toini-rouva.
Hän on viihtynyt yli 16 vuotta kerrostalokodissaan Nummelan keskustassa.
– Olen tykännyt olla keskellä kylää. Ja tässä on miellyttävät naapurit.

Yhdysvalloista Suomeen 1922
Toini oppi englannin kielen jo pikkulapsena Yhdysvalloissa.
Isä Johannes Edvard eli Mikkolan Eetu teki siellä kaivos- ja metsätöitä, muttei oikein oppinut kieltä. Äiti Tyyne oli ennen naimisiin menoa sisäkkönä ja sitten siivosi herrasväkien huusholleja, kun aviomiehen työtilanne heikkeni. Hän oppi englannin hyvin.
Toini muistaa elävästi, kun nuori perhe palasi Suomeen vuonna 1922.
– Samaria-laivalla tultiin ja kaksi viikkoa se kesti. Olin vilkas kakara, ja äidillä oli täysi työ vahtia etten mennyt reelingin yli. Pohjanmerellä ihmiset olivat merisairaina, ja meillä muutamalla lapsella oli hauskaa, kun kukaan ei jaksanut juosta perässä.

Koulunkäynti ei mennyt hukkaan
Toinin vanhemmat ostivat maatilan Nastolasta.
– Töihin jouduin jo pienenä. Laiskaksi sanottiin, joten sen takia varmaan pääsin kouluun! Ja sen takia, että opettaja kehui eteväksi. Tykkäsin koulunkäynnistä hirvittävästi!
Valkolakki tuli mutta yliopisto-opinnot jäivät haaveeksi, sillä Toinin tielle tuli ’’mieshenkilö poikittain’’.
– Minusta tuli talon emäntä, ja kaikki tietysti sanoivat, että koulu meni hukkaan. Itse en tuntenut, että se hukkaan olisi mennyt.
Toini on aina ollut hyvä sanankäyttäjä. Emäntävuosinaan hän voitti Kotilieden kirjoituskilpailussa ensimmäisen palkinnon: aiheena oli tyttöjen koulutus ja palkintona Ruotsin-matka.
– Pääsin lomalle Tukholmaan. Ei maatalon emäntä olisi muuten päässyt.

Lähtökonsertti veti 340 kuulijaa

Anssi Kela tuli kitara kainalossa ja perhe mukana äitinsä Pirkko Kelan läksiäiskonserttiin. Anssi myös lauloi äidilleen.

– Käsittämättömän paljon ihmisiä, huokaa kanttori Pirkko Kela

Kanttori Pirkko Kelan lähtökonsertti veti noin 340 kuulijaa Nummelan kirkkoon sunnuntaina. Saliin kannettiin lisää tuoleja ja osa yleisöstä istui aulan puolella.
– Ihmisiä oli käsittämättömän paljon! Tekivät juhlastani ikimuistoisen ja ihanan. En oikein vielä ymmärrä, mitä on tapahtumassa, sanoo Pike-kanttori.
Hän on palvellut Vihdin seurakuntaa 32 vuotta ja jää lomien jälkeen eläkkeelle kesäkuussa.

Produktiokuoro soi kauniisti
Pirkko Kelan perustama ja johtama Produktiokuoro soi kauniisti ja täsmällisesti. Se tarjosi nautittavan läksiäiskonsertin, joka alkoi ja päättyi konsertin nimen mukaisesti Iltalaululla, suomalaisella kansansävelmällä.
Kaikkiaan kuultiin lähes 20 laulua muun muassa Kaj Chydeniukselta, Toni Edelmannilta, Petri Laaksoselta ja Pekka Simojoelta. Juho Keränen säesti.

Parasta aikaa
Konserttiohjelman jälkeen sellisti Hannu Kiiski soitti Tuula Kilpeläisen ja Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikaisen kanssa.
Äitinsä läksiäiskonserttiin osallistui myös laulaja-lauluntekijä Anssi Kela. Hän lauloi kappaleensa Parasta aikaa, koska se hänen mielestään sopi parhaiten tilanteeseen.
Produktiokuoro lauloi jäähyväislaulun Sakari Männikön johdolla. Lopuksi Pirkko Kela lauloi yksin Toni Edelmannin säveltämän Laulun, jonka teksti on Matti Rossin.
Musiikin lisäksi oli puheita, kukkia ja lahjoja. Aikoinaan kanttori Martti Kilpeläinen oli saanut Pirkko Kelalta kompassin läksiäislahjaksi. Hän antoi sen takaisin: neula on juuttunut asentoon E, joten siitä voi Pirkko katsoa minne päin lähtee.

Putkiremontti vielä tekemättä monessa Vihdin taloyhtiössä

Alkuperäisten käyttövesi- ja lämmitysvesiputkien uusiminen sujui suunnitelmien mukaan Myntintie 1:ssä Nummelassa. Isännöitsijä Heidi Weselski, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Kuusela ja hallituksen jäsen Pentti Lehtamo ovat tyytyväisiä. Vuonna 1977 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on 12 huoneistoa kahdessa talossa.

Kupariputkia syöpynyt uusissakin taloissa – komposiitti kestävämpää

Vihdissä on noin 200 kerrostaloa ja noin 600 rivitaloa, joista lähes kaikki on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Monissa iäkkäissä taloissa on putkiremontti vielä tekemättä.
Vihdissä on jouduttu uusimaan jopa 2000-luvun alussa valmistuneiden kerros- ja rivitalojen kuparisia käyttövesiputkia, koska ne ovat syöpyneet rikki. Kupariputket vaihdetaan kestäviin muovikomposiittiputkiin.
Onko verkosto- ja kaivovesien laatu Vihdissä sellaista, että se syövyttää kupariputkia nopeasti? Tästä on puhuttu vuosia.
– Metallisten putkien syöpymiskestävyys on monen tekijän summa. Vihdin Vesi on tehnyt kymmenisen vuotta töitä raakaveden syövyttävyyden vähentämiseksi. Voisin väittää, ettei kupariputkien syöpyminen johdu verkostoveden laadusta, sanoo Vihdin Veden johtaja Tapio Lankinen.
Nummelalaisessa 12 asunnon rivitaloyhtiössä Myntintie 1:ssä tehtiin putkiremontti loka-joulukuussa.
– Käyttövesiputket uusittiin, samoin vesikeskuslämmityksen putket. Samalla asennettiin datayhteys, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Kuusela.
Yhtiöön kuuluu kaksi harjakattoista taloa, jotka ovat valmistuneet vuonna 1977. Kupariset käyttövesiputket ja teräksiset lämpöputket olivat alkuperäiset. Ne korvattiin muovikomposiittiputkilla. Vanhat putket jäivät rakenteisiin ja uudet laitettiin pinta-asennettuina.

Putkivuotoja alkoi olla
Putkivuotoja alkoi olla: muutaman vuoden sisään niitä oli kolme.
– Putkiremontin tarve otettiin hallituksessa esille noin vuosi sitten, ja sen jälkeen ilmeni se kolmas vuoto, kertoo Mika Kuusela. Vuoto oli hänen asunnossaan, ja sen aiheutti patterin viereisen lämpöputken syöpyminen.
Kuuselan, Pentti Lehtamon ja Karoliina Peuran muodostama hallitus vei asian yhtiökokoukseen, joka päätti että putkiremonttiin ryhdytään. Yhtiökokous valtuutti hallituksen ja isännöitsijän viemään asiaa eteenpäin.
Taloyhtiön isännöitsijä on Heidi Weselski Ovenia Isännöinti Oy:stä, jolla on toimisto Nummelassa.

Remontti häiritsi yllättävän vähän
Isännöitsijä hoiti putkiremontin tarjouskilpailun. – Taloyhtiö sai kuusi tarjousta. Niistä kaksi oli sellaisia, joista voitiin keskustella, kertoo Weselski.
Valituksi tuli Nummelan Putkisaneeraus Oy.
– Yrityksen tarjous oli kokonaisuutta arvioiden selkeä ja asenne kohdillaan. Emmekä pettyneet, sillä yritys hoiti työt säntillisesti ja aikataulussa, toteavat Kuusela ja Weselski.
Remontti alkoi lokakuun alussa ja valmistui joulukuun puolivälissä. Lisätyöt pidensivät urakka-aikaa kahdella viikolla.
– En olisi uskonut, miten vähän remontti häiritsi asumista: noin kolme päivää per asunto. Ja päiviäkin sai valita. Kaverit tekivät töitä kello 8-16 ja siivosivat jälkensä. Pelkäsin, että ollaan viikko ilman vettä, mutta vedet olivat poikki kolme-neljä kertaa, Kuusela kuvailee.

– Sähkön hinnan oltava kohtuullinen

Kansanedustaja Eerikki Viljanen (kuvassa oikealla) jätti perjantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen sähkön hinnoittelusta. Elinkeinoministeri Olli Rehnin vastattavaksi menossa olevan kysymyksen vastaanotti eduskunnan keskuskanslian vt. lainsäädäntöjohtaja Antti Linna.

Kansanedustaja Eerikki Viljanen jätti sähköhinnoittelusta hallitukselle kirjallisen kysymyksen

Vihtiläinen, Oinasjoella asuva, kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk) pitää Carunan ilmoittamia sähkön siirtohinnan korotuksia kohtuuttomina. Viljanen jätti eduskunnassa perjantaina asiasta kirjallisen kysymyksen työ- ja elinkeinoministeriöön. Viljasen kysymykseen vastauksen tulee antamaan elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk).
– Sähkönsiirto on monopolitoimintaa ja ihmisten jokapäiväisen elämisen kannalta välttämättömyyshyödyke. Sen kustannusten tulee siis olla kohtuullisia.  Energian säästämiseen kannustetaan, kuten oikein onkin, mutta sillä pystyy valitettavasti vaikuttamaan siirtomaksuihin yhä vähemmän. Siirtohinnoittelussa liittymän kuukausimaksun osuus on noussut huomattavan korkeaksi eikä siis sähkön säästämisellä pysty tähän vaikuttamaan senttiäkään, kritisoi Viljanen
Viljanen huomauttaa, ettei vihtiläinen kotitalous, maatila tai yritys voi kilpailuttaa sähkön siirtoa toisin kuin itse sähkön toimittajan voi kilpailuttaa. Sähkömarkkinalain mukaan ”verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kokonaisuutena arvioiden kohtuullista.”
– Carunalla on Vihdissä täydellinen monopoli. Siksi yhtiön toiminnan on oltava vastuullista.

Mitä aiotaan tehdä?
Eerikki Viljasen jättämän kysymyksen pääkohta on, mitä hallitus aikoo tehdä sähkön hinnan pitämiseksi kohtuullisena.
– Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkön ja sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuutta. Sen vuoksi sähköyhtiöille on asetettu muun muassa tuottokatot. Nyt pitää todella selvittää, miksi Caruna nostaa näin paljon sähkönsiirtohintaa. Samalla pitää selvittää, ettei millään kikkailuilla tuottokattoa pyritä kiertämään.