Ridalinmetsästä tulossa yli 2000 ihmisen uusi asuinalue

Ridalinmetsän alue sijaitsee Nummelan ydinkeskustasta noin 1,5 kilometriä etelään. Suunnittelualuetta rajaa idässä Huhdanmäentie ja Porintie, etelässä Pihtisillantie, lännessä Linnanniitun ja Kotirinteen asemakaavat asuinalueet sekä pohjoisessa Huhdanmäen asuinalue. Alueelle tulee asumaan reilut 2 000 asukasta.

Nummelan Huhdanmäen ja Huhmarin väliselle alueelle tulossa myös yritystontteja

Nummelan taajaman kasvu jatkuu etelään. Vihdin kunta parhaillaan kaavoittaa Ridalinmetsän aluetta uudeksi asuinalueeksi. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavan valmisteluaineistoa tiistai-iltana ja päätti laittaa ne nähtäville.

Ridalinmetsän alue sijaitsee Nummelan ydinkeskustasta noin 1,5 kilometriä etelään.

Suunnittelualuetta rajaa idässä Huhdanmäentie ja Porintie, etelässä Pihtisillantie, lännessä Linnanniitun ja Kotirinteen asemakaavat asuinalueet sekä pohjoisessa Huhdanmäen asuinalue.

Asemakaavoituksen tarkoituksena on jatkaa Nummelan taajamarakennetta etelään ja kaakkoon. Kaavalla tutkitaan suunnittelualueen maankäyttöä pääasiassa kerros- ja pienkerrostalovaltaisena asuntoalueena ja selvitetään voidaanko alueelle toteuttaa työpaikkarakentamista.

Alueella on vanhastaan omakotitaloja talousrakennuksineen. Suunnittelualueella asuu noin 20 asukasta.

Kaksi vaihtoehtoa

Ridalinmetsän alueelle on suunniteltu kaksi maankäyttövaihtoehtoa.  Maankäyttöratkaisussa A on alueelle sijoitettu asuinrakentamista noin yhteensä 90 000 kerrosneliömetriä noin 120 omakotitaloon, noin 25 rivitaloon ja noin 20 kerrostaloon.

Asukkaita arvioidaan tulevan tässä vaihtoehdossa noin 2 400.

Kerrostalot sijoittuvat alueen pohjoisosaan ja lähelle Pihtisillantietä kuten lainvoimaa vailla oleva kunnanvaltuuston hyväksymä Nummelan eteläosien osayleiskaava osoittaa.

Työpaikkarakentamiselle on osoitettu alueen eteläosaan noin 10 tonttia, joissa voisi olla ainakin
30 työpaikkaa P-korttelialueen noin 10 työpaikan lisäksi.

 Ratkaisussa A on osoitettu katuyhteys suunnittelualueelta Huhdanmäentielle.

Maankäyttöratkaisussa B on alueelle sijoitettu asuinrakentamista noin 75 000 kerrosneliömetriä  noin 100 omakotitaloon, noin. 15 rivitaloon ja n.oin15 kerrostaloon. Asukkaita arvioidaan tulevan noin  2000. Kerrostalot sijoittuvat edelleen alueen pohjoisosaan.

Työpaikkarakentamiselle on osoitettu alueen eteläosaan noin 20 tonttia, joissa voisi olla ainakin 60 työpaikkaa P-korttelialueen noin 10 työpaikan lisäksi. Katuyhteyttä alueelta Huhdanmäentielle ei ole esitetty.

Onko Vihdissä hyödynnetty hevosten tarjoamat mahdollisuudet?

Tiistaina pari kansanedustajaa ja ministeriöiden virkamiehiä pääsi tutustumaan tervalampelaisen Vihdin Ratsutallin toimintaan. Nummelalainen 10-vuotias Sara Manner näytti ratsastamisen mallia Monty -hevosella.

Hevosten määrä tulee lähivuosina kasvamaan

Hevoset työllistävät suoraan ja välillisesti satoja vihtiläisiä. Lisäksi hevostalous käyttää erilaisia palveluita isoilla euromäärillä vuosittain.  Hevoset ovatkin erittäin merkittävä elinkeino Vihdissä. Nämä asiat tulivat ilmi tiistaina, kun Hippos ja hevosalan osaamiskeskus Hippolis järjestivät Vihdissä Mahdollisuuksien hevonen -tapahtuman.

Tapahtumassa esiteltiin hevostoimintaa kansanedustajille, Vihdin kuntapäättäjille sekä

Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehille. Vihdissä vieraili kaikkiaan vajaa 50 päättäjää.

Vieraille esiteltiin Tervalammella toimivan Vihdin Ratsutallin toimintaa, hevosen roolista sosiaali- ja terveystyöstä kerrottiin Tähkälän tilalla kirkonkylässä. Kirkkoniemen koululla Veikkolan kartanon Henrikki Halme. kertoi kotimaisen hevostalouden merkityksestä kansantaloudelle.

Maaseudulle mahdollisuuksia

Vihti on Suomen merkittävimpiä hevospitäjiä. Täällä on vajaat 1 400 hevosta.

– Hevoset työllistävät Vihdissä tällä hetkellä noin 150 ihmistä kokopäiväisesti. Kyse on siis merkittävästä elinkeinosta, sanoo Vihdin hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtaja,  hevosalan järjestö Hippoliksella työskentelevä  Anne Laitinen.

– Ja kaikki merkit viittaavat siihen, että hevosten määrä Vihdissä tulee vain kasvamaan.

Anne Laitinen muistuttaa, että hevosyritykset luovat myös liiketoimintamahdollisuuksia erilaisille maaseudun yrityksille. Näitä ovat muun muassa kiinteistönhoitoon, rakentamiseen, lantahuoltoon ja koneurakointiin liittyvät palvelut.

– Lisäksi hevosyritykset ostavat esimerkiksi eläinlääkintä-, kengitys- ja lomituspalveluita. Tehdyn tutkimuksen mukaan yhdelle hevoselle ostetaan erilaisia palveluita vuodessa 1 200-1 400 eurolla.

– Ja hevoset tarjoavat myös muita liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla. Esimerkiksi hevosenlannan käsittely ja jatkojalostus voi olla liiketoimintaa. Meidän pitäisi päästä siihen, että lantaa voidaan hyödyntää esimerkiksi lämmöntuotannossa.

Harjun Kiekon toiminta lähtenyt hyvin käyntiin

Kasvattajaseurassa ketään ei jätetä rannalle roikkumaan

Juuri toimintansa aloittaneet Harjun Kiekon toiminta on lähtenyt ihan hyvin käyntiin, kertoo seuran väliaikainen puheenjohtaja Kai Kuusela.

– Kaikki menee pikkuhiljaa uomilleen.

Nummelan Palloseura-Hockeyn ja Lohjan Kisa-Veikkojen yhteistyöseuran pienien alkuvaikeuksien takana on Kuuselan mukaan se, että asioita on päästy hoitamaan hieman jälkijunassa kiireisen aloitusaikataulun vuoksi. Kaikki tieto ei ole aina mennyt eteenpäin, mikä on johtanut epätietoisuuteen.

– Nyt ollaan siinä jamassa, missä pitikin. Jos ei aloita, ei mene eteenpäin, Kuusela toteaa.

Yhdistymiselle oli myös vastarintaa, ja uhkana oli, että moni harrastaja siirtyisi johonkin toiseen seuraan. Kuuselan mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että muuttovoitto on suurempi kuin poisjäänti.

Harrastajille vaihtoehtoja

Syy 2000-luvun alussa hetkellisesti toimineen Harjun Kiekon toiminnan uudelleenaloittamiseen on vaihtoehtojen tarjoaminen jääkiekon harrastajille.

Kuuselan mukaan taustalla on huoli siitä, että lasten harrastusajat pitenevät, kun vanhemmat kuskaavat heitä pitkän matkan päähän esimerkiksi Helsinkiin harjoituksiin. Vanhempien pitää lähteä aikaisemmin töistä, ja lapsille ei jää aikaa oikein muuhun, kun joka ilta menee monta tuntia harjoituksiin ja matkoihin.

Nyt Harjun Kiekko pystyy tarjoamaan Nummelassa ja Lohjalla samantasoista, ammattitaitoista valmennusta kuin suuret seurat, ja Kuusela lupaa tason nousevan entisestään, kun toiminta saadaan kunnolla käyntiin.

Harjun Kiekon rooli on olla kasvattajaseura. Kiekon valmennuspäällikkö Jari Heiniola ja junioreiden valmennuspäällikkö Joni Leander ohjaavat riittävän pitkälle kehittyneitä pelaajia eteenpäin. Kuuselan mukaan näin on parempi toimia, sillä seuralla on yleensä parempi tietämys kuin vanhemmilla, jotka saattavat viedä lasta omien tavoitteidensa, ei lapsen parhaan, perusteella eteenpäin.

Kasvattajaseurana Harjun Kiekon tavoitteena on tarjota mahdollisimman laadukasta ohjausta ja kaikille harrastusmahdollisuus myös ilman tavoitteita.

Harjun Kiekolla on nyt joukkue jokaisessa ikäsarjassa ja tietyissä ikäsarjoissa myös tasojoukkueita. Harrastusjoukkueet harjoittelevat joko Nummelassa tai Lohjalla, tasojoukkueet molemmilla paikkakunnilla. Kaikki halukkaat ovat mahtuneet johonkin joukkueeseen mukaan, mikä on Kuuselan mukaan yksi Harjun Kiekon toiminnan periaatteista.

Sekä Nummelan Palloseura-Hockey että Lohjan Kisa-Veikot jatkavat edelleen toimintaansa. Harjun Kiekon johtokunnassa istuu kolme jäsentä kummastakin seurasta. Joukkueet kuitenkin pelaavat Harjun Kiekon paidassa. -ti

Kuntakentän suuret muutokset huolestuttivat

MTT Vakolan tulevaisuus esillä kuntajohtajien ja kansanedustajien tapaamisessa

Länsi-Uudenmaan kansanedustajat sekä alueen kuntajohtajat tapasivat maanantaina Vihdissä MTT Vakolan tiloissa. Tilaisuus oli jatkoa säännöllisille tapaamisille, joissa on keskusteltu yhdessä alueen kuntien tulevaisuuden näkymistä.

Osallistujia huolettivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Vakolan tutkimustoiminnan tulevaisuus sekä kuntakentällä tapahtuvat suuret muutokset.

Vakolan siirtoa pois Vihdistä vastustetaan

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015.

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelman valmistelun yhteydessä on ehdotettu selvitettäväksi MTT Vakolan toiminnan siirtäminen Vihdistä Jokioisiin. Vihdin tutkimustoiminnot yhdistettäisiin Jokioisten kanssa ja kaupallinen toiminta myytäisiin vuoteen 2018 mennessä.

Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen korosti tilaisuudessa, että Vihti vastustaa jyrkästi mahdollisia MTT Vakolan toiminnan siirtoaikeita Jokioisiin. Pitkäaikaisen tutkimusyhteistyön vaarantuminen, asiantuntijuuden menetys sekä vaikutukset kotimaiseen koneteollisuuteen ovat selkeitä riskejä, jotka on tiedostettava siirtoa harkittaessa.

– Vakola toimii kustannustehokkaasti eikä vastaavaa toimintaa ole muualla Suomessa. On vaikea löytää perusteluja sille, että toiminta siirrettäisiin pois Vihdistä, arvioi Miettinen.

Valtion vastuuta peräänkuulutetaan

Kuntien taloustilanne on ajautunut tällä vaalikaudella tehtyjen huomattavien valtionosuusleikkausten ja kuntien tehtävien lisäämisen vuoksi epätasapainoon. Tilaisuuden läsnäolijat edellyttivätkin selkeää kuntien tehtävien karsintaa, sillä yhä kiristyvä kuntatalous vaikuttaa jo peruspalveluiden tuotantoon.

– Ei ole mahdollista, että kuntien velvollisuudet pysyvät ennallaan tai niitä jopa lisätään samalla, kun valtio vähentää osuuttaan palveluiden rahoittamisesta. Yhtälö ei vain kerta kaikkiaan toimi, totesi Miettinen.

Osallistujat toivoivat myös, että kuntauudistuksen eri osatekijät saataisiin päätökseen mahdollisimman pian. Esimerkiksi SOTE-uudistuksen ja metropoliratkaisun vaikutukset alueen kuntiin tulevat olemaan merkittäviä myös taloudellisesti.

Tilaisuuden isäntänä toimi Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen. Kansanedustajista paikalla olivat Thomas Blomqvist (rkp), Matti Saarinen (sdp) ja Raija Vahasalo (kok). Tilaisuuteen osallistuivat myös Hangon kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen, Inkoon kunnanjohtaja Jarl Boström, Karkkilan kaupunginjohtaja Juha Majalahti, Kirkkonummen kunnanjohtajaTarmo Aarnio, Lohjan kehittämisjohtaja Eero Soinio sekä Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.

Hirvenpyyntilupia Vihdin ja Karkkilan alueelle 158

Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tänä vuonna 383

Suomen riistakeskus on myöntänyt hirvieläinten pyyntiluvat tulevalle metsästyskaudelle. Vihdin-Karkkilan riistanhoitoyhdistyksen alueelle hirvelle myönnettiin 158 lupaa, valkohäntäpeuralle 383 lupaa.

Hirvenpyyntilupien määrä noudatteli melko tarkasti viime vuosina myönnettyjä lupamääriä. Valkohäntäpeurojen pyyntiluvat ovat samaa luokkaa kuin vuosina 2012 ja 2013, mutta selvästi laskeneet vuoden 2009 621 pyyntiluvasta.

Kuusipeuralle pyyntilupia ei Vihdin ja Karkkilan alueelle haettu. Metsäpeuraa ei edes esiinny Uudellamaalla.

Nummelalainen Jukka Tolvanen on Autoliiton viestintäpäällikkö

– Töissä nauretaan, kun puhun Nummelan ruuhkista, sanoo Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen. Hän on asunut melkein koko ikänsä Nummelassa. Paitakin kertoo, että hän on nupsilainen.

Lobbausta kaikkien autoilijoiden puolesta

Nummelainen Jukka Tolvanen (38) aloitti Autoliiton viestintäpäällikkönä vuonna 2010 ja on erittäin innostunut työstään.

– Tunnen olevani näköalapaikalla. Autoliiton toiminnan tarkoituksena on kaikkien yksityisautoilijoiden edunvalvonta, olivatpa he jäseniä tai eivät.

– Eipä olisi lukioaikoina Marsio (historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Marsio) varmaan uskonut, että minua politiikka ja edunvalvonta kiinnostaisivat, naurahtaa Jukka.

– Haluan oppia koko ajan enemmän edunvalvontapuolesta: päätöksenteosta ja siihen vaikuttamisesta. Myös kansainvälinen yhteistyö kiinnostaa tosi paljon.

Autoliittoa kuunnellaan

– On todella mielenkiintoista, miten lobbaus toimii. Autoliittoa arvostetaan ja sitä myös kuunnellaan.

– Saamme lausuntopyyntöjä eri ministeriöiltä, tapaamme päättäjiä eduskunnassa, olemme mukana työryhmissä ja kansainvälisen kattojärjestön FIA:n Brysselin toimiston kautta voimme vaikuttaa myös EU-päätöksentekoon, selvittää Jukka Tolvanen.

Autoliitto kertoo päättäjille, mitä päätökset tarkoittavat ja mistä niistä seuraa. Julkisuuteen se kertoo, mitä ollaan päättämässä ja mitkä ovat vaikutukset. Esimerkiksi viime vuonna Autoliitto lyttäsi Jorma Ollilan työryhmän suunnitteleman kilometrimaksumallin.

Autovero pois ja tiestö kuntoon

Autoliitto on vuonna 1919 perustettu yksityisautoilijoiden palvelu-, etu- ja harrastusjärjestö.

– Siihen pyrimme, että autoilun kustannukset eivät nousisi ja että autovero poistuisi. Ja tiestö pitäisi saada kuntoon. Valtio kerää veroina yli 7 miljardia euroa tieliikenteeltä, ja tiestössä on 15 miljardin omaisuus, joka rapistuu.

– Autoliiton henkilöstömäärä on noin 30. Toimitusjohtajamme Pasi Nieminen on huipputyyppi, ja hänen kanssaan teen tiivistä yhteistyötä.

Autoliitolla on nyt 118 000 jäsentä, ja kasvuun pyritään.

– Jäsenille kehitetään etuja koko ajan.

Vihdissäkin toimii Autoliiton Luoteis-Uudenmaan osasto. Autoliitolla on myös oma kumppaniverkosto Suomessa. Vihdissä kumppanina on Autopalvelukeskus A. Huhtanen Oy kirkonkylässä.

Ei järkeä vastustaa joukkoliikennettä

Jukka Tolvanen ajaa töihin Helsingin Arabianrannan alueelle. Alla on nelivetoinen Skoda Yeti vuosimallia 2012. Noin 50 kilometrin matkaan kuluu vajaa tunti, parhaimmillaan noin 40 minuuttia ja pahimmillaan lähes kaksi tuntia, jos on liikennehäiriöitä.

– Olen kokeillut julkisillakin: bussilla, ratikalla ja metrolla. Ovelta ovelle kesti tunnin ja kolme varttia, kun kaikki yhteydet pelasivat ilman isoja odotteluaikoja.

Jukka korostaa, ettei Autoliitto ole mikään ’’bensafasisti’’ vaan ajaa järkevää, kestävää liikkuvuutta.

– Ei ole järkeä vastustaa joukkoliikennettä. Sillä välineellä kuljetaan, joka on tarkoituksenmukaisin. Jos asuisin metrolinjan varrella, menisin töihin metrolla. Mutta ei julkinen liikenne aina toimi hyvin edes pääkaupunkiseudulla. – Nummelasta pääsee hyvin bussilla Helsinkiin, mutta muualta Vihdistä ei. Ja jos pitää hakea lapset päiväkodista kello 17:ään mennessä…Yksityisautoilu ei ole hupiautoilua, vaikka välillä tuntuu, että sellaisena liikenne- ja viestintäministeriö autoilun näkee.

– Kimppakyytiä kannattaa suosia, se helpottaa vähän liikennettä ja jakaa kustannuksia.

Valtio toivoo Vihdin ja Kirkkonummen kuntaliitosta

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Viherkanto ei usko suuren metropolialueen kaupungin syntyyn ja Vihdin jäämiseen ulos metropolialueelta. – Palikat ovat pahasti sekaisin niin kuntauudistuksessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollonkin uudistuksessa. On epäselvää, mitä Vihdin osalta tulee tapahtumaan

Vihtiä kammetaan ulos metropolialueelta, pääkaupunkiseutu, Sipoo ja Etelä-Tuusula yhteen metropolikaupungiksi 

Vihdin ja Kirkkonummen kuntaliitos. Pääkaupunkiseutu, Sipoo ja Etelä-Tuusula yhdeksi metropolikaupungiksi. Näitä asioita esittävät valtion asettaman metropolialueen kuntajakoselvittäjät.

Kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo ovat siis kampeamassa Vihtiä ulos metropolialueelta.

Selvittäjien mukaan Vihdin ja Kirkkonummen kuntien yhdistyminen tukisi voimavarojen kokoamista Länsi-Uudellamaalla

– Länsi-Uudellamaalla Vihdin ja Kirkkonummen kuntien kannattaa koota voimavarat yhteen. Kuntalaisille rajojen poistaminen merkitsee sujuvampaa arkea ja palvelujen toimivuutta, toteaa kuntajakoselvittäjä Matti Vatilo.

Intressien yläpuolelle

Kuntajakoselvittäjät ehdottavat metropolikaupungin muodostamista Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeista sekä Sipoon kunnasta. Aviapoliksen yritysvyöhykkeen vahvistamiseksi mukaan liitettäisiin myös Tuusulan kunnasta Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva alue.

Ehdotuksen lähtökohtana on metropolialueen kokonaisedun asettaminen kuntakohtaisten erityisintressien yläpuolelle. Ehdotus tähtää myös siihen, että metropolikaupungin perustamisella estetään pääkaupunkiseudun jakautuminen toiminnallisesti ja sosiaalisesti kahtia.

– Kuntarakenteen muutoksilla pyritään vastaamaan väestörakenteen muutoksiin. Väestön ikääntyessä palveluiden saatavuutta ja laatua ei voida verorahoitteisesti turvata, ellei voimavaroja käytetä yhdessä ja järkevästi koko alueella.  Tarvittava tuottavuuden kasvu saadaan aikaan päällekkäisyyksiä purkamalla ja koko aluetta koskevalla yhtenäisellä suunnittelulla ja päätöksenteolla. Kuntien keskinäinen kilpailu on resurssien hukkaamista, sanoo kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen.

Kilpailukykyinen metropolialue

Valtionvarainministeriön viime joulukuussa käynnistämässä selvityksessä kuntajakoa tarkastellaan metropolialueen ja koko Suomen kehittämisen näkökulmasta. Alustavassa linjauksessa tarkastellaan kuntarakennetta 12 kriteerin kannalta, joita ovat muun muassa väestörakenteen muutokset, Suomen kansainvälinen kilpailukyky, sosiaalinen kestävyys ja eriytyminen, maankäytön, liikenteen sekä asumisen suunnittelu, kansalaisyhteiskunta ja demokratia, kuntatalous ja palvelujen järjestäminen.

– Keskeinen kysymys on se, miten kuntarakenteen muutosta voidaan käyttää mahdollisuutena uudistaa hallintotapaa ja päätöksentekoa sekä syventää demokratiaa metropolialueella. Valmisteilla olevan uuden kuntalain mukaan valtuusto voi delegoida päätäntävaltaa lähipalveluista vastaaville aluevaltuustoille, mikä vahvistaisi kansalaisyhteiskuntaa, sanoo kuntajakoselvittäjä Cay Sevón.

Voiko terveysmenojen kasvua mitenkään hillitä?

Sairastavuusindeksin perusteella vihtiläiset ovat terveydentilaltaan Helsingin seudun keskitasoa

Vihdin kunnan päättäjät yhdessä perusturvan kuntayhtymä Karviaisen päättäjien kanssa pohtivat, miten Vihdin terveys- ja sosiaalimenojen kasvua voitaisiin hillitä. Vihdin  kunta edellyttää, että Vihdin ja Karkkilan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottava kuntayhtymä Karviainen kykenee vuosina 2015 ja 2016 säästämään menoistaan 600 000 euroa vuodessa (15 henkilötyövuotta), eli yhteensä 1,2 miljoonaa euroa.

Vihdin kunta käyttää tänä vuonna vihtiläisten terveydenhuollon ja sosiaalipalveluihin rahaa noin 80 miljoonaa euroa. Summa on aika tarkkaan puolet kunnan kaikista menoista.

Tuntuva kasvu

Ongelmana on sosiaali- ja terveysmenojen reipas kasvu, menot kasvoivat viime vuonna 7,5 prosenttia kunnan muiden menojen kasvaessa 3,5 prosenttia.

– Menojen kasvu on ollut liian nopeaa, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen.

– Tämän asian kanssa kipuilemme. Terveysmenojen kasvua on pakko hillitä, näin nopeaan menojen kasvuun meillä ei ole rahaa.

Useita kiireellisiä huostaanottoja

Karviaisen menot Vihdin osalta kasvoivat eniten lasten sosiaalipalveluissa.  Sosiaalipäivystyksen ja lastensuojelun työntekijät joutuivat vuonna 2013 tekemään useita kiireellisiä lasten huostaanottoja, joista syntyi ennakoimattomia sijaishuollon kustannuksia varsinkin vuoden lopussa. Karviaisen tilinpäätöksestä ei ilmene, kuinka monta vihtiläislasta otettiin huostaan viime vuonna.

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa Kuntaliiton laskelmien mukaan perhehoidossa 20 000 euroa vuodessa ja erikoishoidossa 250 000 euroa vuodessa.

Ikäihmisten palvelut

Toinen menoiltaan kasvava palvelualue on ikäihmisten palvelut. Euromäärältään kasvavia ikäihmisten palvelumuotoja ovat omaishoidon tuki, kotihoito ja ikäihmisten asumispalvelut. Näiden palvelumuotojen menoerien kasvu liittyy toisaalta yli 65-vuotiaiden ikäryhmän sekä lukumääräiseen että suhteelliseen kasvuun väestössä että ikäihmisten palvelujen strategiseen palvelurakennemuutokseen sekä Karviaisen alueella että valtakunnallisesti. Ikäihmisten palvelujen osalta tavoitteena on kotona asumisen tukeminen kotiin vietävien palvelujen ja omaishoidon tuen lisäämisellä. Lisäksi tavoitteena valtakunnallisesti että Karviaisen alueella on ikäihmisten laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen lisääminen vastaavasti.

Työttömyys lisännyt menoja

Sosiaali- ja terveysmenoja nostaa myös työttömyyden kasvu. Kunta joutuu  maksamaan valtiolle yhä enemmän ”sakkomaksua” pitkäaikaistyöttömyydestä. Vihti maksoi tammi-maaliskuussa yhteensä 204 000 euroa.

Sakkomaksun suuruus on kasvanut nopeasti. Vuonna 2009 se oli 279 000 euroa, vuonna 2012 473 000 euroa ja viime vuonna jo 708 000 euroa.

Kahdessä vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut 120 henkilöstä 190 henkilöön. Pitkäaikaistyöttömyyden sakkomaksuna pidetään sitä maksua, jonka kunta joutuu maksamaan työmarkkinatuesta. Kun pitkäaikaistyöttömyyden ehdot täyttyvät, Kela perii Vihdiltä takaisin puolet työmarkkinatuesta, jos työttömälle ei ole kyetty osoittamaan lain mukaista tekemistä.

Mutta jos kunta aktivoi työttömät, valtio ei peri kunnilta ”sakkoa”. Näitä aktivointikeinoja ovat muun muassa työllistämiskurssit ja tukityöllistäminen.

Vihti yrittää nyt aiempaa pontevammin nitistää pitkäaikaistyöttömyyttä. Karviainen maksaa yrityksille ja yhteisöille tukea työttömien palkkaamisesta 400 euroa kuukaudessa sosiaaliohjaajan päätösten perusteella.

Yrittäjät eläköityvät – mistä jatkajat?

Vihdin Yrittäjien jäsenistä noin 31 prosenttia yli 54-vuotiaita

Muutaman vuoden sisällä Suomesta on jäämässä eläkkeelle noin 50 000 yrittäjää. Tämä tarkoittaa, että 50 000 yrityksen ovet suljetaan, jollei toiminnan jatkajia löydy.

Uudenmaan Yrittäjien jäsenistä kolmannes on täyttänyt 54 vuotta – noin kymmenen vuoden sisällä on siis tiedossa omistajanvaihdos tai lopettaminen.

Vihdin Yrittäjien jäsenistä noin 31 prosenttia on yli 54-vuotiaita tai täyttää tänä vuonna 54, kerrotaan Uudenmaan Yrittäjistä.

Vihdin Yrittäjillä 607 jäsentä

Vihdin Yrittäjillä oli 607 jäsentä huhtikuun puolivälissä. Yrittäjäyhdistyksen tiedottaja, yrittäjä Veikko Sirkiä selvitti jäsenistön ikäjakaumaa hieman tarkemmin:

– 55-vuotiaita tai vanhempia on noin 28,5 prosenttia. 31-54-vuotiaita on valtaosa eli noin 55,5 prosenttia. 30-vuotiaita tai nuorempia on noin 7 prosenttia, Sirkiä kertoo.

– Lopulla noin 9 prosentilla jäsenkunnasta syntymäaika ei ole tiedossa. Tämä koskee hieman yli 50 henkilöä. Joukossa on kaiken ikäisiä, joten ikäjakaumaan sillä ei liene suurta vaikutusta.

– Yrittäjistä on tosiaan iso osa eläköitymässä. Tämä näkyy yhdistyksessämme ainakin niin, että jäsenmäärä kyllä kasvaa edelleen, mutta entistä hitaammin johtuen eläköityminen tuomasta poistumasta.

Sirkiä mainitsee, että Vihdin Yrittäjien nuorin jäsen on 21-vuotias.

Vihdin Yrittäjät 40-vuotias

Vuonna 1974 perustettu Vihdin Yrittäjät ry täyttää 40 vuotta.

– Vihdin Yrittäjien merkkivuotta juhlitaan 40-vuotisjuhlagaalan muodossa syys-lokakuun vaihteessa. Tarkka ajankohta on vielä auki eikä juhlapaikkaakaan ole lopullisesti valittu, mutta tilaisuus pyritään pitämään Vihdissä, kertoo Vihdin Yrittäjien tiedottaja Veikko Sirkiä.

– Tarkoitus on järjestää jokavuotista Y-juhlaa suurempi ja näyttävämpi tilaisuus. Ohjelmasisällön suunnittelu on juhlatoimikunnassa työn alla.