Vihdin syntyvyys pudonnut alhaisimmaksi yli 30 vuoteen

Ojakkalalainen neljän lapsen äiti Tuire Peippo-Korpinen on hyvin tyytyväinen Vihdin neuvolapalveluihin. Tiistaina Myrskylänmäen neuvolassa kävi Milja (3).

Neuvolat kirkolla ja Nummelassa – Otalammen neuvola lopetettu

Vihdin äitiys- ja lastenneuvolapalvelut on keskitetty kahteen neuvolaan: Nummelan Pajuniittyyn ja kirkonkylän Myrskylänmäkeen. Otalammen neuvola lopetettiin vuodenvaihteessa.

– Neuvolaresurssi pysyi kuitenkin ennallaan: Vihdin neuvoloissa työskentelee edelleen kymmenen terveydenhoitajaa. Muutos ei vaikuta asiakasaikojen saatavuuteen, selvittävät perheiden palvelulinjan johtaja Marketta Roinisto ja terveysneuvontapalvelujen vt. osastonhoitaja Joanna Immonen Karviaisesta.

Nummelassa isompi neuvola

Vihdin neuvoloiden asiakasmäärät ovat suositusten mukaiset, osittain jopa alittavat suosituksia.

Pajuniityn neuvolassa työskentelee kuusi ja Myrskylänmäen neuvolassa neljä terveydenhoitajaa.

Pajuniityn neuvolan asiakkaina on nyt 104 odottavaa äitiä ja 1 332 lasta. Myrskylänmäen neuvolan asiakkaina on tällä hetkellä 66 odottavaa äitiä ja 825 lasta.

– Terveydenhoitajat tekevät yhdennettyä työtä, mikä tarkoittaa, että yhdellä terveydenhoitajalla on keskimäärin 17 raskaana olevaa naista ja 216 lasta asiakkuudessa.

Lue lisää torstain 10.1. Luoteis-Uusimaasta!

Nukkevastaavan käsissä syntyy persoonallisia Unicef -nukkeja

Herrakunnalla asuva Anneli Boström on tehnyt 26 Unicef -nukkea kolmen vuoden aikana. Hän pitää erilaisesta käsillä tekemisestä ja kokee, että Unicef -nukeilla on aivan erityinen ulottuvuutensa, koska niiden avulla on mahdollisuus edistää lasten terveyttä, koulutusta ja suojelua. Persoonallisen nuken tekeminen on myös syvä luova prosessi.

Herrakuntalainen Anneli Boström rakastaa erilaista käsillä tekemistä

Herrakuntalainen Anneli Boström (68) on ollut Unicefin Vihdin osaston toiminnassa mukana kolme vuotta. Hän on Vihdin osaston nukkevastaava. Kolmen vuoden aikana hän on tehnyt 26 Unicef -nukkea. Nuket ovat käsityönä tehtyjä uniikkeja koristenukkeja, jotka edustavat tekijänsä valitsemaa kansallisuutta. Jokaiselle nukelle etsitään perhe, joka lahjoittaa Unicefille 20-40 euroa. Unicef käyttää nukeista saamansa varat muun muassa lasten rokotusohjelmiin.

Nuket kiinnostivat jouluna

Nukkeja myytiin runsaasti Vihdissä erityisesti joulun alla joulumyynnissä sekä muissa paikallisissa tapahtumissa.

– Joulumyyntiä yhdistyksellä oli Taidetalo Siirilän joulumyyjäisissä sekä Myyrin liiketalossa joulun alla. Lisäksi meillä oli Vihdin kirkonkylän kirjastossa nukkemyyntinäyttely, josta nukkeja myytiin 13 kappaletta. Keräsimme Unicefille myyntinäyttelyllä 275 euroa. Kaikkiaan keräsimme varoja nukkemyynnillä 700 euroa. Kokonaissumma, jonka saimme Unicefille oli 3500 euroa. Tämä summa pitää sisällään kaikki muut käsityöt ja arpajaisista saamamme tuoton, Anneli Boström summaa tyytyväisenä.

Suomessa Unicef -nuket tunnetaan myös nimillä Anna ja Toivo. Tänä vuonna myynnissä oli joulun alla myös tontuiksi puettuja nukkeja sekä hiiriä ja koiria. Nämä tuotteet myytiin Vihdissä loppuun nopeasti.

– Ensi jouluksi luvassa on uutuustuotteita. Mutta näistä en voi vielä paljastaa mitään, Anneli Boström sanoo salaperäisesti.

Lue lisää torstain 3.1. Luoteis-Uusimaasta!

Tahtipuikkotaulun tarina

Tahtipuikkotaulu sijoitettiin yleisön nähtäville Musiikkitalon aulaan Helsingissä.

Hyväntekeväisyyttä vihtiläisvoimin uuden lastensairaalan hyväksi

Vihtiläisvoimin toteutettu tahtipuikkotaulu huutokaupattiin 41 000 eurolla – tuotto meni uuden lastensairaalan taidehankintoihin. Tahtipuikkotaulu on yleisön nähtävillä Musiikkitalon aulassa Helsingissä.

Linkki Nummelaan

Muutama vuosi sitten Radion sinfoniaorkesterin viulisti Taru Kircher sai hyväntekeväisyysidean, ja toiseksi vastuutoteuttajaksi lähti viestintä- ja tapahtumakonsultti Hannele Eklund. Suomen 12 johtavaa kapellimestaria lahjoitti tahtipuikkonsa uuden lastensairalan hyväksi.

RSO:n fagotisti Tuukka Vihtkari oli linkkinä Nummelaan: hän sai mukaan nummelalaisen mainostoimisto KN:n graafikon Anni Hannuniemen, joka puolestaan otti yhteyttä nummelalaisen Artwayn Merja ja Jorma Leanderiin.

Hannuniemi suunnitteli tahtipuikkotaulun, jossa kunkin puikon alla on kyseisen kapellimestarin nimikirjoitus. Signeerausten painatuksen taustalevylle toteutti nummelalainen MP-Opastin. Puikot kiinnitti ja taulun kehysti taide- ja kehysliike Artway. Taulun materiaalit lahjoittivat Muotoplate Oy ja Werner-kehystehdas.

Lue lisää torstain 20.12. Luoteis-Uusimaasta!

– Punaisen Ristin töissä näkee koko maailman

Nummelasta on lyhyt matka maailmalle. Pitkällä SPR-työurallaan Outi Pärnänen teki juttu- ja avustusmatkoja Euroopassa ja Keski-Aasiassa.

Outi Pärnänen teki pitkän työuran SPR:ssa

– Punaisen Ristin töissä näkee koko maailman, sanoo nummelalainen Outi Pärnänen (63).

Hän teki 33-vuotisen työuran SPR:ssa tiedottajana ja tiedotuspäällikkönä. Eläkkeelle hän jäi lokakuussa.

– Elämä maistuu oikein mukavalta!

Nyt kun on aikaa, Outi haluaisi ylläpitää venäjän kielen taitoaan opettamalla venäjää kiinnostuneille, tehdä silloin tällöin juttuja freelancerina ja järjestää vaikka Venäjän-matkoja.

Toimittajaksi Luoteis-Uusimaahan

Miehikkälästä kotoisin oleva Outi (o.s. Aaltonen) lähti opiskelemaan Tampereen yliopistoon historiaa, tiedotusoppia, julkishallintoa ja valtiotiedettä. Heti ensimmäisenä syksynä hän tutustui tulevaan mieheensä Paavo Pärnäseen.

Kesätoimittajapestien ja valmistumisen jälkeen Outi tuli Vihtiin, Luoteis-Uusimaa -lehden toimittajaksi syyskuussa 1979.

– Ensikosketukseni syksyisen pimeään Nummelaan oli aika ankea. Ensimmäisiä työkeikkojani olivat yläasteen vihkiäiset ja E-liikkeen avajaiset: Veikko Helle oli kova juttu, muistelee Outi.

Nummelasta tuli kotikylä

– Pate tuli perässä ja oli töissä Vuorelan koulukodissa, jonne hän polki pyörällä säässä kuin säässä. Sitten 1980 hän sai historian lehtorin paikan Nummelan yläasteella, kun Helmi-Briitta Lajunen jäi eläkkeelle.

– Tänne jäimme ja kotiuduimme, vaikka alkuun muuta suunnittelimme. Nummelasta tuli kotikylä. 2,5 tunnin päivittäiset työmatkat Helsinkiin alkoivat kyllä tympiä viime vuonna.

Lue lisää torstain 13.12. Luoteis-Uusimaasta!

– Anni Denisov liitti elämällään Vihdin pieneksi juonteeksi kalevalaisen runonlaulannan historiaan

Museonjohtaja Heidi Tammeliin esitti ruononlaulajaa, esitelmöitsijä Ritva Ketola kuunteli taustalla.

Vihdin Kalevalaisten Naisten tilaisuudessa muisteltiin Otalammella elänyttä runonlaulajaa ja itkuvirsien taitajaa

Vihdin Kalevalaiset Naiset ja Vihdin museo järjestivät Anninpäivän juhlan Niuhalan vanhalla kansakoululla viime sunnuntaina. Anni Denisov oli Vienan Karjalasta kotoisin ollut runonlaulaja, itkuvirsien ja luonnonparannuskeinojen taitaja, joka vietti viimeiset vuotensa Otalammella, Tuohilammen kartanon läheisyydessä.

Juhla onnistui oikein hyvin, paikalla oli noin 65 runonlaulajasta kiinnostunutta henkilöä.

Elämä toi Vihtiin

Vihdin Kalevalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva Ketola kertoi Anni Denisovin elämän vaiheista.

– Anni oli oppinut jo lapsena osan runoistaan omalta äidiltään. Tyttönä palveluksessa ollessaan hän omaksui monia perinnäisiä muinaisrunoja maineikkaalta runonlaulaja Miihkali Perttuselta, sokealta ”Vienan Homerokselta”. Elias Lönnrot oli aikanaan tallentanut Miihkalin isältä, Arhippa Perttuselta kolmasosan tuntemamme Kalevalan säkeistä.

Kymmenen lapsen äiti, vuosikymmeniä raskaassa työssä ja vaikeissa oloissa elänyt Anni Denisov muutti 1944 suomalaisen Itä-Karjalan sotilashallinnon valvomalta Vienan alueelta ensin poikansa luo Helsinkiin ja lopuksi Vihtiin.

– Hän tuli näin omalla elämällään liittäneeksi länsiuusmaalaisen Vihdin pieneksi juonteeksi kalevalaisen runonlaulannan historiaan.

Lue lisää perjantain 7.12. Luoteis-Uusimaasta!

Kiitosta ja tunnustusta ansioituneille matkailualan yrittäjille

Kaikki Matkailugaalassa 2018 palkitut yhteiskuvassa. Vasemmalta oikealle Inka Palmu-Lempinen, Heidi Hulkko, Tapio Valtonen, Antti Huttunen, Satu de Weerd, Hanna Sievinen, Kristiina Salo, Ossi Huhtinen, Eerikki Viljanen ja Seija Lukkala.

Vihdin historian ensimmäinen Matkailugaala Joutselan tunnelmallisessa ympäristössä

Vihdin ensimmäisessä Matkailugaalassa palkittiin kiertopalkinnolla vuoden matkailuteko ja muistettiin kunniakirjoin ansioituneita yrittäjiä ja tapahtumia. Kaikki gaalan kunniakirjat olivat koivukiekkoja, joihin oli kiinnitetty kaiverruslaatat.

Gaalan aluksi nautittiin Joutselan pitopöydän herkuista kauniin musiikin säestyksellä. Vihdin lukion musiikin lehtori Sirpa Niemistö soitti pianoa ja lauloi muun muassa Johanna Kurkelan tunnetuksi tekemiä herkkiä ja tunnelmallisia kappaleita.

Vuoden matkailu-tekona Nuuksion Pohjoisen Portin avajaiset

Vuoden matkailuteoksi oli esiraati valinnut kolme ehdokasta. Voittajan ehdokkaista valitsi kolmihenkinen raati, johon kuuluivat Vihdin kunnan yrityskehittäjä Kristiina Salo, sosiaalisessa mediassa hyvin aktiivinen vihtiläinen Janne Kettunen ja vuoden yrittäjä vuonna 2018 palkittu suuhygienisti Jatta Pitkänen.

Kaikki ehdokkaat olivat vuonna 2018 ensimmäistä kertaa järjestettyjä tapahtumia: Hopeaniemen Octoberfest, Härkälän Rompetori ja  Nuuksion Pohjoisen Portin avajaiset.

Vuoden matkailuteoksi haettiin tapahtumaa, joka houkuttelee matkailijoita Vihtiin, joka on elämys ja josta tulee hyvä olo. Tapahtuman toivottiin myös kannustavan kestävään kehitykseen ja näkyneen positiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Ehdokkaista raati valitsi yksimielisesti voittajaksi Nuuksion Pohjoisen Portin avajaiset. Kaikki ehdokkaat saivat kunniakirjat ja voittaja myös kiertopalkinnon.

Lue lisää torstain 29.11. Luoteis-Uusimaasta!

Kirkonkylän rannan läpi kävellään

Arto Toivonen ja pitkään kirkonkylän kehittämistyössä mukana ollut Heikki Leino kuuntelivat mielenkiinnolla rannan kehittämisajatuksia. Leinolla oli mukana tilaisuudessa kirkonkylän vanha kehittämissuunnitelma 2000-luvun alusta.

– Rantaan jäädään harvemmin viettämään aikaa

Kirkonkylän ranta-alue on kaunis, mutta nykyisellään se ei houkuttele ihmisiä pysähtymään. Rannassa on iso pysäköintialue ja varsinkin kesäisin auto- ja mopoliikenne on vilkasta. Näin tiivisti kirkonkylän ranta-alueen tilanteen tiistai-iltana kirkonkylän Tawernassa järjestetyssä tilaisuudessa nummelalainen, maisemasuunnittelua Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Saija Salonen.

Hän esitteli tiistai-illan tilaisuudessa noin 70 ihmiselle opinnäytetyönä tekemiään kolmea eri vaihtoehtoa, miten kirkonkylän rantaa voisi kehittää.

– Ranta-alueen läpi kävellään paljon, mutta rantaan jäädään harvemmin viettämään aikaan. Rantapuisto voisi kuitenkin olla paikka, joka houkuttelee pysähtymään kiireisen päivän jälkeen. Aluetta suunnitellaan palvelemaan kaikkia vihtiläisiä ja myös kunnassa vierailevia.

Kulttuuripuistovaihtoehto

Yhteistä Saija Salosen vaihtoehdoille on rannan toimintojen monipuolistaminen ja autoliikenteen vähentäminen.

Vaihtoehto I on saanut nimen Kulttuuripuisto. Siinä kirkonkylän ranta-aluetta muokataan värikkääksi elämyspuistoksi. Muun muassa tanssilava on korvattu uudella esiintymislavalla. Lisäksi vaihtoehto toisi rantaan popup -tiloja vihtiläisille.

Vaihtoehdossa myös rakennuskset kylän raitilta rantaan maalattaisiin ”Koiramäen henkeen”. Salonen esittää vaihtoehdossa myös siirrettävää lavaa lentopallokentälle tapahtumen ajaksi, eli vaihtoehto toisi mahdollisuuden nykyistä paremmin maksullisten tapahtumien järjestämiseen.

Lue lisää torstain 22.11. Luoteis-Uusimaasta!

Tytöt intialaisessa yhteiskunnassa edelleen altavastaajina

Nummelalainen Susanne Aarrekorpi tapasi 14-vuotiaan kummilapsensa Shivanin Intiassa lokakuussa.

Nummelalainen Susanne Aarrekorpi auttaa kummilasten kautta

Oma kummilapsi antaa kehitysyhteistyölle henkilökohtaisen ja konkreettisen sävyn, kertoo Susanne Aarrekorpi (48).

Aarrekorpi palasi lokakuun lopulla Keski-Intiasta Hoshangabadista, jossa hän tapasi kummityttönsä Shivanin (14). Hän näki Intiassa konkreettisesti mitä kummien lahjoituksilla on saatu lasten elämässä aikaan.

Aarrekorpi matkusti Intiaan osana opintomatkaa, jonka Suomen World Vision järjestää kummeilleen. Susanne Aarrekorpi on isänsä puolelta useamman polven vihtiläinen. Hän asuu Nummelassa kissojensa kanssa ja on Helsingissä töissä palvelualalla.

Tapasin koko perheen

– Tapasin Shivanin lähes koko perheen. Mieleeni jäi erityisesti se, että perhe tuntui katsovan tulevaisuuteen toiveikkaina. Lapset olivat kyvykkäitä ottamaan vastuuta.

– Muutenkin näin, että Shivanin kotiseudulla uusi sukupolvi vaikuttaa siltä, että he kykenevät ohjaamaan elämänsä suuntaa, Aarrekorpi jatkaa.

Lue lisää torstain 15.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Me emme ole menneet ihan perinteistä reittiä

Nummelalainen Kai Laitinen on viikonloppuna mukana järjestämässä Rajattomat -tapahtumaa Kuoppanummen koulukeskuksessa. Lauantainen tapahtuma on erityislasten ja -nuorten sekä -perheiden asialla. Tapahtumassa esimerkiksi jaetaan tietoa tukipalveluiden hakemisesta ja annetaan vinkkejä arjessa jaksamiseen. Kai Laitinen on mukana myös erityislasten vanhemmille tarkoitetussa Leijonaemot -yhdistyksessä, jonka hallituksen varajäsen hän on. Hän toimii myös vapaaehtoisena Hiiden Seudun Omaishoitajat ja Läheiset -yhdistyksessä ja vetää erityislasten isille tarkoitettuja vartaistukiryhmiä.

Erityislapsi on opettanut Kai Laitista ymmärtämään erilaisuutta

Nummelan Lankilassa kahdeksan vuotta perheineen asunut Kai Laitinen (41) on kahden lapsen isä. Perheeseen kuuluu Johanna -vaimon lisäksi 9-vuotias tytär Jessika sekä 8-vuotias poika Joonatan.

Perhe viettää normaalia lapsiperheen vauhdikasta elämää töineen, koulunkäynteineen ja harrastuksineen. Oman mausteensa arkeen tuo Joonatanin erityisyys, joka on opettanut Kai Laitisen hyväksymään ja ymmärtämään erilaisuutta.

Erityisyys antanut paljon

– Joonatanin erityisyys on antanut paljon. Se on avannut sellaisia ovia, joita ei olisi koskaan tullut muuten avattua. Me emme ole menneet ihan perinteistä reittiä, Kai Laitinen toteaa.

– Olen muuttunut ihmisenä lasten myötä. Ennen kaikkea Joonatanin erityisyyden myötä. Siedän ja ymmärrän enemmän erilaisuutta nykyään kuin nuorempana.

Lue lisää torstain 8.11. Luoteis-Uusimaasta!

– Saanko potkut vai potkaisenko takaisin?

Demaripoliitikko Leila Terkomaa on melkoisessa tuiverruksessa Karviaisen kuntayhtymähallituksen puheenjohtajana. Aika näyttää, saavatko hallituksen viisi vihtiläisjäsentä lähtöpassit.

– Menojen kasvun syynä palvelujen tarpeen kasvu, sanoo Karviaisen hallituksen puheenjohtaja

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen hallituksen puheenjohtaja, ojakkalalainen Leila Terkomaa (sd) on sydämistynyt – loukkaantunutkin.

– Vihdin kunnanjohtaja syyttää Karviaisen hallitusta Karviaisen menojen kasvusta ja hitaasta reagoinnista.

– Menojen kasvuun on syynä palvelujen tarpeen kasvu. Se on räjähtänyt käsiin erityisesti perheiden palvelulinjalla.

– Mitä tehdään, kun asiakkaita tulee ovista ja ikkunoista? Samaan aikaan Karviaisessa on ollut henkilöstövajausta, ja esimerkiksi lastensuojelutöitä on pitänyt teettää ostopalveluna – se on todella kallista!

Shokki: kuin märkä rätti naamaan

Karviaisen syyskuussa laatimasta ennusteesta kävi ilmi, että Karviaisen budjetti on tänä vuonna ylittymässä yli 3 miljoonalla eurolla. Kunnanjohtaja Sami Miettinen esitti, että Karviaisen hallituksen viisi vihtiläisjäsentä tulee erottaa ja valita uudet. Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan esityksen yksimielisesti kokouksessaan 8. lokakuuta.

Terkomaa oli syntymäpäivämatkallaan Italian Sorrentossa, kun kunnanjohtajan esitys tuli sähköpostilla tiedoksi.

– Se oli shokki, kuin märkä rätti naamaan. Itkin yön, ja asia tulee uniin vieläkin, helvetti soikoon! Tällaista tämä on ollut siitä sähköpostista asti, sanoo Terkomaa silmät kostuen.

– Jos ja kun saan potkut, ehkä helpottaa. Tai sitten potkaisen takaisin. Olen kiltti ja oikeudenmukainen, mutta jos minut saa suuttumaan… Palaan asiaan sen jälkeen, kun Karviaisen ensi vuoden talousarvioesitys on käsitelty.

Lue lisää torstain 1.11. Luoteis-Uusimaasta!