Teatterit kulttuurikummeikseen 2021 syntyneille Helsingissä

Kulttuurin kummilapsissa helsinkiläisillä lapsilla on kummina taide- tai kulttuuritoimija, jonka kautta lapsi ja hänen perheensä saa henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin ja taiteeseen.

Helsingin teatterit kutsuvat kaikki vuonna 2021 syntyvät helsinkiläiset vauvat kummilapsikseen. Kulttuurin kummilapsissa helsinkiläisillä lapsilla on kummina taide- tai kulttuuritoimija, jonka kautta lapsi ja hänen perheensä saa henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin ja taiteeseen. Kummius jatkuu siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa koulun.

Vuonna 2021 syntyvien lasten kummeina toimivat Helsingin Kaupunginteatteri, Nukketeatteri Sampo, Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, Teatteri ILMI Ö. ja Q-teatteri.

Jokainen vuoden 2021 Kulttuurin kummilapsi voi osallistua vuosittain kahteen teatteritapahtumaan. Ne ovat tunnelmallisia ja kiireettömiä taidetuokioita lapsille ja heidän lähiaikuisilleen. Tapahtumat suunnitellaan lapsen ikä huomioiden ja ne soveltuvat kaikille perheille kielitaidosta ja kulttuuritaustasta riippumatta. Tapahtumat ovat maksuttomia ja niitä järjestetään teattereiden lisäksi eri puolilla Helsinkiä leikkipuistoissa, Annantalossa, Caisassa, Kanneltalossa, Malmitalossa, Stoassa ja Vuotalossa.

Lue lisää vuoden ensimmäisesti Munkinseudusta!

Pääseekö jouluna kirkkoon?

Valosarjat koristavat Munkkivuoren kirkon ympäristöä ja tuovat iloa pimeään aikaan. Munkkiniemen kirkon ikkunaan on pystytetty seimiasetelma, ja jouluista ilmettä on saatu myös Munkkivuoren seurakuntatalon ikkunoihin.

Koronavirustilanne on pistänyt joulunajan suunnitelmat uusiksi seurakunnissa. Marraskuun lopussa kokoontumisrajoituksia tiukennettiin, minkä seurauksena myös Munkkiniemen seurakunta joutui peruuttamaan esimerkiksi ulos suunniteltuja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia.

Myös jumalanpalveluksia on vietetty ilman paikalla olevaa seurakuntaa kahtena sunnuntaina, ja käytäntö saattaa jatkua vielä pidempään.

Tilanne on hyvin haasteellinen tiedottamisen suhteen. Esimerkiksi tämän lehden painoon mennessä ei ollut vielä tietoa siitä, miten pitkään jumalanpalvelusten yleisömääriä joudutaan rajoittamaan.

– Emme tiedä vielä esimerkiksi sitä, voidaanko jouluaattohartautta viettää avoimena tilaisuutena vai ei, kertoo vt. kirkkoherra Tarja Frilander.

Jos tilaisuuksia voidaan järjestää jouluaattona, ne toteutetaan ulkona kirkkojen pihoilla.

Ensi vuoden ryhmätoiminnan alkaminen on myös toistaiseksi kysymysmerkki. Varmaa on vain se, että lasten ja perheiden kerhot Munkkiniemen kirkolla alkavat 11.1. lähtien, jos koronatilanne sen sallii.

Lue lisää Munkinseudun joulunumerosta 23/2020!

Munkinseudun paimenen paikasta kilvoittelee seitsemän pappia 

Munkkiniemen seurakuntaneuvoston puheenjohtajan Eeva-Liisa Koltta-Sarkasen mukaan tavoitteena on, että seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran ensi maaliskuussa.

Munkkiniemen kirkkoherran virkaa haki seitsemän henkilöä. Hakuaika päättyi perjantaina 27. marraskuuta. Joulu tuo valintamenettelyyn hieman viivettä. Uusi kirkkoherra aloittaa arviolta kesän kynnyksellä.

Virkaan hakivat Töölön seurakunnan seurakuntapastori Otto Alanen, Rekolan seurakunnan seurakuntapastori Laura Leverin, Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston jumalanpalvelus- ja yhteiskunta-asiantuntija Stiven Naatus, Nurmijärven kirkonkylän piirikappalainen Anna-Kaisa Tenhunen, Hangon kirkkoherra Johannes Tikka, Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston ulkosuomalaistyön asiantuntija Päivi Vähäkangas ja Leppävaaran seurakuntapastori Kaisa Yletyinen

Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen katselee hakijalistaa tyytyväisenä.

– Saimme joukon hyviä hakijoita. Odotimme jonkin verran suurempaa hakijamäärää, mutta uskon tästä joukosta löytyvän Munkin seudulle hyvän uuden paimenen.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 22/2020!

Munkkiniemen yhteiskoulun lukiossa aloittaa koripallolinja syksyllä 2021

Mika Riissanen ja Jari Kolehmainen sekä Vapaaheitto.

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea on vuonna 2003 perustettu Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia. Munkkiniemen yhteiskoulu aloitti Urhea-toiminnan vuonna 2014, ja toiminta sen puitteissa on ollut heti alusta alkaen suosittua urheilevien munkkalaisoppilaiden keskuudessa.

Munkkiniemen yhteiskoulun yläkoulussa koripallon on puolestaan voinut ottaa valinnaisaineeksi jo paria vuotta tätä aiemmin. Muutama vuosi sitten lukioon syntyi myös oma koripalloryhmä. Tulevana syksynä 2021 Munkkiniemen yhteiskoulun lukiossa aloittaa koripallolinja.

– Korislinjan aloittaminen on luonnollinen jatkumo peruskoulun Urhea-toiminnalle, toteaa lajivalmennuksesta vastaava liikunnanopettaja Jari Kolehmainen.

Munkkiniemen yhteiskoululla ja Munkkiniemen kaupunginosalla on pitkät perineet koripallossa. Aiheesta voi lukea tarkemmin koulun kotisivulta munkka.fi/historiaa/urheilu.

– Koulun liikuntahallifasiliteetit ovat tunnetusti erinomaiset. Niitä hyödyntävät lukuisat koulun ulkopuoliset käyttäjätkin, muun muassa koripalloseura Torpan Pojat (ToPo) kotipeleissään ja harjoituksissaan. Kesällä 2020 liikuntahalliin asennettiin kansainväliset vaatimukset täyttävä uusi tulostaulu. Liikuntahallin yhteydessä on myös monipuolisesti varustettu kuntosali, joka on oppilaiden käytössä myös oppituntien ulkopuolella koulupäivän aikana. Lisäksi liikunnan opetuksessa hyödynnetään harjoittelutila Monttua, kertoo rehtori Aki Holopainen.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 21/2020!

Munkinseutu ry:n pihapalkinto Munkkivuoren Mäntyrinteelle

Kunniakirjan luovuttivat vasemmalta Munkinseutu ry:n Fred Packalen, Tarja Sarjakoski ja Erkki Wuori. Mäntyrinteen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Lars Skog otti vastaan.

Näyttävä kerrostalo sijaitsee lähes Raumantien varrella, jonne on käynti Ulvilantieltä

Vuoden 2020 Munkinseudun pihapalkinnon kriteereinä ovat viihtyisä ja toimiva piha. Palkinnon saavan pihan valinnassa huomiota on kiinnitetty myös pihan maastonmuotoja huomioivaan suunnitteluun, eri vuodenaikoina yhteensopiviin kasvivalintoihin sekä pihan toiminnallisuuteen ja esteettömyyteen.

Vuoden 2020 Munkinseudun pihapalkinnon saaja on Ulvilantie 11 C:ssä sijaitseva asunto-osakeyhtiö Munkkivuoren Mäntyrinne, jonka pihakokonaisuus täyttää kiitettävästi edellä mainitut kriteerit, kunnioittaa alueen 1950-luvulle tyypillistä tyyliä ja tuottaa iloa myös ohikulkijoille.

– Olemme valinneet vuoden pihapalkinnon saajaksi Ulvilantie 11 C:n, joka taloyhtiö Munkkivuoren Mäntyrinne on rakennettu muutama vuosi sitten. Piha on toimiva ja eri ikäiset asukkaat huomioiva, esteetön, kodikas, kutsuva ja huolella hoidettu, sanoi Munkinseutu ry:n puheenjohtaja Tarja Sarjakoski.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 19/2020!

Kivijalkaliikkeet Helsingin elinvoimaisuuden ydin

Helsingin yritysluotsit Heidi Lihr, Suvi Tuiskunen ja Jukka-Pekka Tolvanen ovat yrittäjien kontaktipinta kaupunkiin. Kuva: Sakari Röyskö

Helsingin elinvoimaisuus rakentuu kivijalkaliikkeiden varaan. On vaikeaa kuvitella elinvoimaista kaupunkia ilman kivijaloissa toimivia uniikkeja putiikkeja ja ravintoloita. Laajasta valikoimasta erilaisia liikkeitä kiinnostuvat kaupunkilaisten lisäksi myös matkailijat ja muut yrittäjät. Kaupunginosien eläväinen yritystoiminta ruokkii positiivista kierrettä yrittäjiin heidän halutessaan perustaa toimipaikkansa samalle alueelle. Uudet yrittäjät tuovat tullessaan uusia asiakkaita luoden kaupunginosasta kiinnostavan ja samalla kehittäen koko kaupungista saatavaa kuvaa kansainvälisesti kiinnostavana matkailukohteena.

Jokainen yritys asettaa omat vaatimuksensa toimivalle toimintaympäristölle. Toimivan kaupungin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset ja kivijalat saavat harjoittaa elinkeinotoimintaa toimivassa ympäristössä keskittyen omaan liiketoimintaansa. Yritysten vaatimusten ymmärryksen lisäämiseksi Helsingin kaupunki on kaksi vuotta sitten palkannut kolme yritysluotsia. Tehtävänään heillä on lisätä vuorovaikutusta yritysten kesken ja parantaa kaupungin ymmärrystä yritysten toiminnasta. Vaatimukset toimintaympäristölle nousevat usein esiin, kun kyseessä on kiinteällä toimipaikalla toimivia kivijalka, jolloin kivijalan ympäristön on oltava helposti saavutettava ja liikepaikan on oltava houkutteleva.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 18/2020!

OmaStadi-hanke valmistumassa

Leikkipuisto Ruoholahteen istutetaan hyötypuutarhaa. Kuva: Sami Kiema

Kymmenen leikkipuistoa saa oman hyötypuutarhan

Aloite syötävistä puistoista oli asukasaktiivi Milla Karkulahden idea, jossa hän toivoi, että Helsingin maisemasuunnittelussa korvattaisiin koristeomenapuut, kirsikat ja syötäväksi kelpaamattomia marjoja tuottavat pensaat sellaisilla hedelmäpuilla ja marjapensailla, joiden satoa voi syödä.

Aihetta työstettiin kaupunkiympäristön projektisuunnittelija Elina Nummen kanssa. OmaStadi-hankkeen 50 000 budjetti riitti kokeiluun, jossa kymmeneen leikkipuistoon istutetaan viisi hedelmäpuuta, 10 marjapensasta, raparperia, mansikkaa ja yrttejä. Perheen palveluiden yksikkö valikoi leikkipuistot sellaisista puistoista, joilla oli intoa kokeiluun.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 17/2020!

Niemenmäenpuistoon rakennetaan puistoraitti

Yksityiskohta puistosuunnitelmasta.

Puunkaato aloittaa työt

Munkkiniemessä Niemenmäenpuistoon rakennetaan puistoraitti. Työt aloitettiin syyskuun alussa puunkaadolla. Uusi reitti noudattelee pääosin jo puistossa olevia, kuljettuja polkuja. Raitille tulee murskepinta ja siihen rakennetaan myös valaistus.

Niemenmäenpuisto on liito-oravien esiintymisen ydinalueella. Uusi raitti on suunniteltu niin, etteivät liito-oravien pesäpuut vaarannu. Uuden reitin varrelta joudutaan kaatamaan yksi iso koivu sekä nuoria pihlajia ja muita nuoria puita noin viiden metrin leveydeltä, jonka rakentamistyöt vaativat.

Työ valmistuu lokakuussa.

Yhteisö ja sen tarpeet ykkösiksi

Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad on muun muassa viettänyt yhteensä 14 vuotta Kanadassa siirtolaispappina. Silloin hän loi siirtolaisseurakunnille strategian, jossa etnistä identiteettiä vahvistettiin. Se sai Thunder Bayn alun perin suomalaisen siirtolaisseurakunnan uuteen kasvuun. Kuva Sirpa Päivinen

Kirkkoherra Leo Glad uskoo, että kirkko pärjää vain uudistumalla

Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad on yli neljänkymmenen pappisvuoden aikana elänyt melkein jatkuvasti keskellä murrosta. Muutostila on ollut käynnissä paitsi koko kirkossa, myös paikallisesti Munkin seudulla.

Glad joutui pakkorakoon, kun Munkkiniemen ja Munkkivuoren seurakuntien yhdistymisestä päätettiin vuonna 2011. Sen jälkeen piti luopua taloussyistä Lehtisaaren kappelin sekä Munkkiniemen seurakuntatalon käytöstä, ja toiminta jouduttiin keskittämään Munkkivuoren kirkolle.

– Kokemukset ovat vahvistaneet molempien seurakuntien seurakuntaneuvostojen näkemyksen ja toiveen, ettei yhdistymisen määrääminen vastoin seurakuntalaisten ja työntekijöiden tahtoa ole hyvä lähtökohta uudelle seurakunnalle, pohtii Glad nyt, eläköitymisensä kynnyksellä.

Operaatio jätti moniin ihmisiin haavoja, kun eri alueiden yhteisöt hajosivat.

Seurakuntalaisten rooli muuttunut

Yhdistyminen vaikutti suuresti myös seurakunnan talouteen ja toimintaan.

– Siitä on seurannut huomattavat taloudelliset haasteet. Työntekijöistä on jäljellä suurin piirtein noin puolet verrattuna aikaan ennen yhdistymistä, ja taloudelliset resurssit ovat tippuneet lähes puoleen, Glad arvioi.

Siitä Glad on kuitenkin iloinen, että seurakunnallinen toiminta on talouskurimuksesta huolimatta lisääntynyt ja löytänyt uusia muotoja.

– Se kertoo siitä merkittävästä muutoksesta, että seurakuntalaiset ovat entistä enemmän varsinaisia toimijoita, eivätkä vain toiminnan kohteita. He ovat ottaneet entistä aktiivisemman roolin seurakunnan toiminnassa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 15/2020!

Stadin kundiksi Jaakko Saariluoma, Stadin friiduksi Laura Kolbe

Jaakko Saariluoma, Laura Kolbe, Pertti Salolainen ja Lasse Liemola.

Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valitsee vuosittain Stadin Friidun ja Kundin joka on bulein kunnianosoitus minkä stadilainen voi saada.

Vuoden 2020 valitut ovat molemmat selvästi ylpeitä kotikaupungistaan.

Stadin Friidu 2020 on Laura Kolbe, tutkija, opettaja, äiti Laura Kolbe, 63v. on henkeen ja vereen kaupunkilainen, helsinkiläinen. Hän katsoo edustavansa urbaaneja, liberaaleja ja kaupunkiyhteisöllisyyttä korostavia arvoja.

Lapsuuden ja nuoruuden maisemaa oli esikaupunki; kotiseutua ovat olleet Pohjois-Haaga ja Lauttasaari ja tätä nykyä Kruununhaka.

Laura Kolbe on kulttuurin, teatterin, baletin, oopperan, museoiden, näyttelyiden ja kesäjuhla-tapahtumien suurkuluttaja. Hän jumppaa ja liikkuu lähes päivittäin.

Perheeseen kuuluvat puoliso, lakimiehenä toimiva Thomas Forss ja lapset Johannes (s. 1987) ja Carolina (s. 1989). Perhe on Lauran vahvuus, selustatukija ja kriitikko.

Arjessa yhdistyvät työ ja rentoutuminen, kaupunki ja maaseutu, teknologia ja luonto, materialistinen ja henkinen.

Laura Kolbe kertoo eläneensä suku- ja perhepiirissä, jossa rinnakkain on vaikuttanut neljä sukupolvea, kolme kieltä, kaksi kotiseutua ja yksi aate: kiinnostus kulttuuriin ja historiaan sekä politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Syntymäpaikka, Bogota Kolumbia (s. 1957), on vaikuttanut siihen, että maailma tuntuu olevan aina lähellä.

Stadin Kundi 2020 on Jaakko Saariluoma; ohjaaja, näyttelijä, stand-up koomikko.

Jaakko Saariluoma, 53v. tuntee kotikaupunkinsa eri kolkat. Hän on syntyään itäisestä Stadista jossa on asunut useilla eri alueilla ja siellä vahvana oleva slangin kieli on tarttunut myös Jaakon puheeseen.

Idästä tie on kulkenut monien eri alueiden kuten Sörnäisten ja Töölön kautta nykyiselle kotiseudulle Pohjois-Helsinkiin. Alue on lapsiystävällistä ulkoilualueineen mutta nyt lasten aikuistuttua Jaakon mieli välillä kaipaa takaisin lähemmäs keskustaa.

Jaakolla on 2 jo aikuista lasta ja isän rooli on ollut yksi erittäin mieleisistä.

Isän roolin lisäksi Jaakko Saariluoma on hankkinut meriittejä televisiostudioiden lisäksi teatteri-lavoilta ja etenkin stand-up komiikka on jo usean kymmenen vuoden ajan vienyt häntä erilaisille estradeille.

Saariluoma on valmistunut teatterikorkeakoulusta 1994 ja on näyttelemisen lisäksi myös ohjannut useita esityksiä.

Kaiken esiintymisen vastapainona Jaakko Saariluoma harrastaa liikuntaa ja on myös viime aikoina löytänyt uudelleen musiikin ja soittimista esimerkiksi kitara ja piano ovat tulleet tutuiksi.

Stadin Slangi ry. on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo 25 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksia. Kukin hallitus määrittelee valintakriteerit itsenäisesti. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen eka Friidu Eva-Riitta Siitonen tai aiemmin valittu Maija Vilkkumaa, Kundeista voisi nostaa esimerk-keinä vaikkapa Heikki Harman tai Jörn Donnerin.

Tämän vuoden hallitus haki stadilaisia, ei välttämättä syntyperäisiä, rentoja, reiluja, jeesaavia ja perinteitä vaalivia.