Helsingin asunnottomien yötä vietetään jälleen

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja ympäri Suomea.

Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomuuden rakenteellisia syitä ovat asuntomarkkinatilanne ja erityisesti pula kohtuuhintaisista asunnoista sekä eriarvoisuus.

– Asunnottomuutta torjutaan tehokkaasti rakentamalla kohtuuhintaisia, ARA-lainoitettuja asuntoja sekä noudattamalla Asunto ensin -periaatetta, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Tapahtuma järjestetään Dallapénpuistossa klo 16–22. Soihtukulkue saapuu ja Asunnottomien yön tulet sytyttää seitsemältä asuntoministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Poliitittikojen paneelikeskusteluun osallistuvat muun muassa kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Ilkka Taipaleen lahjoittamassa jurtassa kansalaiset pääsevät keskustelemaan poliitikkojen ja esiintyjien kanssa asunnottomuudesta.

Tapahtumassa esiintyvät tuliryhmä Pyrokratia ja useita bändejä kuten Pelko. Asunnottomat pääsevät peseytymään saunaan. Lisäksi tarjolla on muun muassa hiusten leikkuuta ja ruokaa.

Päätapahtuman lisäksi ympäri Helsinkiä järjestetään useita tapahtumia esimerkiksi päivätapahtuma Pasilan asukastalossa ja elokuvatapahtuma Konepaja Brunolla.

Asunnottomien yön suojelijana Helsingissä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Helsingin Asunnottomien yön teemana on sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Nämä palvelut ovat tärkeitä sekä asunnottomuuden ehkäisyn, sen keston lyhentämisen ja asunnottomuuden jälkeisen kuntoutumisen kannalta. Myös nuorten tilanne huolestuttaa tapahtumaa koordinoivaa Vva ry:tä.

– Nuorten asunnottomuus kasvoi viime vuonna 13 prosentilla ja kaikista asunnottomista noin viidesosa on nuoria. Nuorten asunnottomuuden ehkäisyssä tärkeää on kohtuuhintaisuus, asumisneuvontatoiminnan vakiinnuttaminen sekä nuorille suunnatut joustavat ja jalkautuvat palvelut, Tiivola toteaa.

Miksi olen olemassa? – Etsimme jotain itseämme suurempaa

Tiina Tasmuth

Lähtevien lääkäri Tiina Tasmuth Munkkivuoren kirkon esitelmä- ja keskustelusarjassa 31.10. klo 11.30.

Espoon sairaalan ylilääkärinä toimiva Tiina Tasmuth on yksi niistä lääketieteen ammattilaisista, joiden tehtävänä on saatella meitä turvallisesti ajan rajalle ja rajan yli. Hän on nähnyt kuolevien potilaiden polttareita, kihlajaisia ja häitä. Sairaalassa on vietetty kuolevan äidin lapsen kastejuhlaa ja kuolema on lomittunut elämään.

Tiina Tasmuthin mielestä on hyvä, jos ihminen uskaltaa ajatella elämänsä päättymistä. Silloin hän ei kuole itseltään salaa eikä jätä jälkeenjääviä vaille sitä hyvää, mitä voisi heille jakaa. Tasmuth haluaa saattohoitolääkärinä olla toivon ylläpitäjä, jolloin tärkein on, ettei kuolevaa ja hänen omaisiaan jätetä.

Kysymykseen Miksi olen olemassa Tiina Tasmuth vastaa omakohtaisesti keskiviikkona 31.10. Esitelmä- ja keskustelusarjan neljässä tapaamisessa Munkkivuoren kirkossa on mahdollisuus kuulla, mitä muut ovat pohtineet ja löytäneet sekä keskustella omista elämänkysymyksistä. Keskustelua voi jatkaa yhteisen aterian (vapaaehtoinen 5 euroa) äärellä seurakuntasalissa.

Munkkivuoren kirkon haasteellisen sarjan aloittaa 17.10. FT Eija-Riitta Korhola, joka toimii nykyisin akateemisen maailman, bisneksen ja politiikan välillä: Amsterdamissa, Pekingissä, Tokiossa ja Brysselissä.

Isäntänä tapaamisissa on kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa klo 11.30, lounas on tarjolla klo 13.

Suomen iloisin yrittäjä 2018 on Lauri Salmi Helsingistä

Lauri Salmi luotsaa kahta kauneushoitolaa oman toiminimensä alla ja kouluttaa lisäksi kauneudenhoitoalan ammattilaisia.

Kilpailun voittaja ratkesi yleisöäänestyksessä neljän finalistin joukosta. Beauty Experience Lauri Salmen yrittäjä Lauri Salmi sai finalistivaiheessa yli 31 000 ääntä ja vei voiton.

Ehdotuksia Suomen iloisimmaksi yrittäjäksi tuli tänä vuonna 459, ja kaikkiaan kisassa annettiin reilut 80 000 yleisöääntä. Kilpailun muut finalistit olivat Pauliina Nordberg Raumalta, Susanna Synnerberg Lohjalta ja Riikka Liikavainio Iistä.

Rohkeasti eteenpäin

Lauri Salmi luotsaa kahta kauneushoitolaa oman toiminimensä alla ja kouluttaa lisäksi kauneudenhoitoalan ammattilaisia. Hän aloitti yrittäjänä jo noin 15 vuotta sitten. Salmi on otettu saamastaan tunnustuksesta ja kiittää kaikkia häntä äänestäneitä.

– Tuntuu hienolta! Voitto kannustaa entistäkin energisemmäksi ja iloisemmaksi ja antaa lisää tuulta purjeisiin. Haluan kannustaa kaikkia yrittäjiksi haluavia: Täytyy vain mennä rohkeasti eteenpäin. Se palkitsee sitten jossain vaiheessa. Minullakin on ollut vaikeita aikoja yrittäjänä, mutta olen aina saanut tukea, Lauri Salmi kiittelee.

– Lauri näyttää hienoa esimerkkiä yrittäjyydestä omalla asenteellaan – ihailtavaa onnistumisen halua ja uuden kokemisen paloa. Lämpimät onnittelut voitosta! Kiitokset myös kaikille muille kilpailuun osallistuneille. Kisa toi jälleen esiin hienoja yrittäjätarinoita eri aloilta ja eri puolilta Suomea, Ilmarisen markkinointipäällikkö Mari Merilampi sanoo.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 18/2018!

Munkkivuoren ostoskeskuksen Syyssensseillä viihdyttiin

Etsiväseikkailu komisario Makkosen johdolla lapsille.

Munkkivuoren ostarilla vietettiin jälleen perinteisiä ja odotettuja Syyssenssejä syyskuun toisena viikonvaihteena.

Ostoskeskuksen syyskauden markkinointitapahtumassa musiikista huolehti Finnair Pilots Big Band ja Music Centerin oppilaat esiintyivät ala-aulassa.

Etsiväseikkailu komisario Makkosen johdolla sekä pomppulinna olivat varattu lasten ohjelmanumeroiksi.

Suomen suurin tennisseura HVS -Tennis tarjosi pelipaikat Street Tennikseen ohjaajien opastamana. Mukana oli myös Munkkinimen seurakunta.

– Sää suosi tapahtumaa, bändi oli vallan mainio, erityisesti on pakko mainita Mikael Konttinen, tuo upeasti laulava lentoperämies. Väkeä oli vallan mukavasti paikalla, toteaa ostoskeskuksen koordinaattori Keijo Lotvonen.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 17!

Munkkivuoren ostoskeskuksen Syyssenssit lauantaina

Ostarin perinteiset syyskarkelot juhlitaan lauantaina 8.9. klo 10-14. Swingin tarjoilee Finnair Pilot´s Big Band. Tervetuloa!

Runokävely Munkkiniemessä

Runokävely Munkkiniemessä yhdessä Katja Seutu, Lauri Seutu, Miika Osamitsu ja Munkkiniemen kirjasto perjantaina 21.9. klo 16. Kävelyn teemana on metsä, ja luetaan paikallisten runoilijoiden kuten Lassi Nummi, Helvi Juvonen, Katja Seutu ja Miika Osamitsu, runoja. Runoja kuullaan myös laulettuna. Munkkiniemen kirjastolle metsäteema on yksi tärkeä esillä pidettävä asia.

Vihdintien ja Huopalahdentien kaupunkibulevardi 4 kilometriä

Vihdintien ja Huopalahdentien tarkastelualueiden rajaukset. Kuva Kaupunkiympäristön toimiala

Suunnitteluperiaatteet koskevat Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupunkia, uuden yleiskaavan osoittamaa maankäytön muutosaluetta. Nyt suunniteltavassa ensimmäisessä vaiheessa Vihdintien bulevardi käsittää Huopalahdentien sekä Vihdintien osuuden Haagan liikenneympyrästä Kaupintielle, yhteensä noin 4 km.

Bulevardikaupungin asemakaavoituksen lähivuosien painopiste on Vihdintien osuudella. Pikaraitiotien hankesuunnitteluun liittyen tehdään myös Huopalahdentien ympäristön maankäytön tarkasteluja, jotta voidaan varmistaa nyt tehtävän raitiotie- ja liikennesuunnittelun sekä tulevan asemakaavatasoisen suunnittelun yhteensopivuus. Sanalliset laajempaa kokonaisuutta koskevat suunnitteluperiaatteet määrittelevät koko bulevardikaupungin yhteisiä tavoitteita sekä suunnitteluratkaisujen painotuksia eri alueilla. Ne ohjaavat tulevaa osa-alueiden asemakaava- ja liikennesuunnittelua, jossa suunnitteluratkaisut tarkentuvat.

Alueelle suunnitellaan urbaania kaupunkia; asumista, työpaikkoja ja palveluja tukeutuen pääkatuun ja pikaraitiotiehen. Lopputuloksena ei ole erillinen pitkä ja kapea kaupunginosa, vaan lisää Haagaa, Pitäjänmäkeä ja Munkkiniemeä. Kantakaupunkimaisten korttelialueiden integrointi onnistuneesti nykyisiin kaupunginosiin edellyttää paikallisten olosuhteiden huomioimista ja kaupunkikuvallista vaihtelua. Vilkkaan bulevardimiljöön vastapainona kortteleiden väleihin suunnitellaan elämyksellistä kävelypainotteista ympäristöä. Alue muuttuu luonteeltaan suurelta osin rakennetummaksi, mutta luontoarvoiltaan merkittävimmät kohteet säilytetään ja pidetään huolta viher- ja virkistysyhteyksistä niiden välillä. Urbaanissa ympäristössä pyritään luomaan edellytyksiä kaupunkiluonnon kehittymiselle. Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungista suunnitellaan ratkaisuiltaan Helsingin ilmastoviisain uusi rakentamisalue.

Liikenne

Bulevardikaupungin joukkoliikenne muodostetaan tehokkaiden runkoyhteyksien varaan. Näitä ovat bulevardikaupunkia risteävät ja sivuavat rautatiet, Raide-Jokeri sekä bulevardia pitkin kulkeva säteittäiseksi runkoyhteydeksi rakennettava uusi pikaraitiotie. Tarkoituksena on mahdollistaa tehokkaan ja sujuvan joukkoliikenteen järjestäminen kasvavalle asukasmäärälle ja mahdollistaa auton omistamisesta riippumaton elämäntapa bulevardikaupungissa. Joukkoliikenteen solmukohtiin ja vaihtoyhteyksiin kiinnitetään erityishuomiota. Tärkeimmät vaihtopaikat ovat Haagan liikenneympyrässä ja Valimon asemalla. Pikaraitiotien suunnittelussa varmistetaan raideyhteyden sujuva kulku, riittävän korkea keskinopeus, raitiotien pysäkkien saavutettavuus ja vaihtojen toimivuus.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 13!

Seurasaaren juhannusvalkeat 22. kesäkuuta

Santtion salko. Kuva: Seurasaarisäätiö

Seurasaaren juhannusvalkeat on yhteisöllinen kaupunkijuhla, jossa kokkotulille kokoonnutaan tanssien ja laulaen vehreän luonnon keskelle. Seurasaari entisenä laidunsaarena muodostaa ainutlaatuisen ympäristön ikiaikaisen paimenten juhlan viettoon. Tuohitorven kumu kutsuu yleisön lumoavaan juhannustunnelmaan!

Folk-järjestöjen teeman mukaisesti tarjolla on juhannusyön täydeltä elävää kulttuuriperintöä kaikilla mausteilla. Juhannustunnelmaan voi virittäytyä jo Seurasaaren sillalla, kun lauttakokko roihuaa iloisesti vedessä ja tukkilaiset taituroivat tukeillaan. Juhannusvieraat voivat tutustua värikkäisiin kansallispukuihin, kylpeä peräkärrysaunassa, ihastella käsityöläisten taidokkaita työnäytöksiä ja katsella juhannussalon nostoa. Tanhu-Visan johdolla voi opetella kansantansseja tai kuunnella, miten saha soi juhannusillassa.

Nukketeatteri- ja kansanmusiikkikonsertti Myttyiltamat ilahduttaa kaikenikäisiä, suomenhevonen Kirppu ajureineen on valmiina ajeluttamaan juhannusyleisöä ja Kahiluodon kartanon pihalla voi tehdä itselleen kukkaseppeleen tai ruokopillin. Lapset pääsevät tanssimaan poloneesia ja heille sytytetään alkuillasta oma kokko.

Karunan museokirkossa voi nauttia Tikkursby Duon kanteleiden soinnista tai Minna Hokan paimensoitosta ja ”Mökin eukko” johdattelee kirkon takaisella kierroksellaan kävijät taikojen ja loitsujen maailmaan. Juhlakentällä Mammantytöt hurmaa yleisön kimaltavalla perinteentulkinnallaan ja Hollolan kansantanssijat esittävät kruunumorsiusparin tanssit.

Kokkorannassa loimuavat monet kokot, komea pääkokko syttyy klo 22.00 ja kokkojen katselijoita viihdyttää Harri Porter ja nuotanrepiäiset fiulin, bassoviulun, kurtun ja klaneetin soinnein. Illan päätteeksi pyörähdellään pelimannitansseissa Ketaleen säestyksellä aina klo 01 saakka.

Juhannusaattona Seurasaaressa myös syödään yhdessä! Keskikesän pitopöydästä löytyy ripaus ikiaikaisia makuja ja tämän päivän ruokakulttuuria. Keskikesän pitopöytä 17 €.

Seurasaarisäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) järjestävät yhdessä muistitiedonkeruun tämän päivän kokkojen rakentamis- ja polttotavoista.

Viron suurlähettiläs Margus Laidre Munkkiniemen yhteiskoulussa

Suurlähettiläs Laidre keskustelemassa Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaisten kanssa.
100-vuotiasta Viroa juhlittiin Flooran päivä -konsertilla ja suurlähettilään keskustelutilaisuudella

Tiistaina 15.5.2018 Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa pidetty perinteinen Flooran päivä -konsertti järjestettiin tänä vuonna Viro 100 -juhlavuoden kunniaksi teemalla ”Yhteinen Itämeremme”. Konsertissa musisoivat Munkkiniemen yhteiskoulun, Munkkiniemen ja -vuoren ala-asteiden, Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Länsi-

Helsingin musiikkiopiston oppilaat. Myös Munkkiniemen yhteiskoulun ystävyyskoulu Gustav Adolfi Gümnaasiumin edustajat Tallinnasta nähtiin juhlavuoden kunniaksi Munkan lavalla.

Yleisö oli juhlan henkeen arvovaltaista: koululaisten ja opiskelijoiden lisäksi paikalla olivat Viron Suomen suurlähetystön edustajat suurlähettiläs Margus Laidre ja neuvos Pille Toompere.

”Kee merekarpidest sul teen”

Konsertti alkoi yhteislaululla. Yhdessä laulettiin sekä Suomen että Viron kansallislaulut. Munkkiniemen yhteiskoulun musiikin opettaja Ville Sumelles ja Inga Rikandi musiikkiopistolta johdattivat kuulijat konsertin teemaan. Lapsikuorot lauloivat suomeksi ja viroksi herkän Äidin sydän -kappaleen, joka on Lydia Koidulan sanoittama virolainen kansansävelmä. Lapsikuorojen Hei helele, virolainen kansansävelmä (sanat Kalevalasta), oli ihana esitys kantelesäestyksellä, samoin orkesterin kanssa yhdessä esitetty Vändra metsas.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 11!

Munkkivuoren ostari juhlii kesän alkua lauantaina 19.5.

Suomen vanhimman ostarin perinteisen kesänavauksen rytmittää Puolustusvoimain varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri

Suomen vanhimman ostarin perinteisen kesänavauksen rytmittää Puolustusvoimain varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri.

Samainen orkesteri esiintyi, eri miehityksellä tosin, Syyssensseillä 2016. Ainakin tuolloin tunnelma oli niin katossa kuin se avoimen taivaan alla voi olla. Todistetuksi tuli, että kyllä munkkivuorelainen tanssii vaikka ostarilla, jos rytmi on oikea. Maastopukuisen orkesterin lisäksi Music Centerin tuore ja vielä nimetön bändi tekee ensikeikkansa. Muuta viihdettä tarjoaa jonglööri-taikuri Herra Koskinen, hattaramies ja tietysti iki-ihana pomppulinna.

Defibrillaattori ostarille

Ostarille saatiin muutama viikko sitten kiinteistöyhtiön hankkima defibrillaattori. Laite, jota ei toivottavasti koskaan tarvita, on sijoitettu pääaulaan, Sushi sanin takaseinään. Defibrillaattori on automaattinen, eli se neuvoo käyttäjäänsä selkeällä suomen kielellä, eikä aloita elvytystä tarpeettomasti. Mikäli kuitenkin mahdollisen elvytystilanteen sattuessa vähänkin epäilee kykyjänsä laitteen kanssa, on meillä tietysti apu lähellä Haagan pelastusasemalla. Ja Pihlajalinna Dextran aulasta kysymällä saa varmasti lääkärin tai hoitajan paikalle.