Kaupunki etsii keinoja tilanteen parantamiseksi

Monien helsinkiläisten yritysten ja muiden organisaatioiden taloustilanne on koronaviruskriisin takia kriittinen. Kaupunki etsii aktiivisesti keinoja tilanteen parantamiseksi. Ensivaiheessa kaupunki on tänään tehnyt toimia, joilla voidaan estää yritysten ja muiden toimijoiden ajautuminen välittömään kassakriisiin. Seuraavan vaiheen päätöksiä varten keskusteluun kutsutaan mukaan muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Helsingin seudun kauppakamarin edustajat.

Tänään ensivaiheen päätöksinä linjattiin, että kaupungin vuokralle antamien liikehuoneistojen ja muiden liiketilojen vuokrien maksu voidaan tarvittaessa keskeyttää enintään kolmen kuukauden ajaksi. Erääntyneet vuokrat maksetaan kunkin yritysvuokralaisen kanssa erikseen sovittavan 12 kuukauden maksuaikataulun mukaisesti ilman viivästysseuraamuksia. Myös Helsingin kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä suositetaan noudattamaan tätä linjausta oman taloudellisen liikkumavaransa puitteissa.

Lisäksi kaupunki ei peri vuokraa tiloissaan toimivilta vuokralaisilta siltä ajalta, jolloin toimialan omat tilat ovat suljettuja. Tämä koskee niitä vuokralaisia, jotka toimivat nyt suljettuna olevissa toimipisteissä.

Yrityksille tukea

Lisäksi kaupunki on käynnistänyt käytännönläheisiä, yritysten neuvontaan ja tukeen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on jatkuvasti parantaa tilannekuvaa ja löytää konkreettisia välittömän auttamisen keinoja ahdingossa oleville yrittäjille.

Kaupunki on koostanut päivittyvän listauksen yrittäjille suunnatuista tukipalveluista NewCo Helsingin verkkosivuille ja korona-tukipalveluihin liittyvä asiakasviestintä yrittäjille on ollut aktiivisesti käynnissä viime viikosta lähtien. Lisäksi NewCo Helsinki osana kaupungin toimintaa tarjoaa yrittäjille kriisineuvontapalvelua yhdessä kumppaniensa kanssa.

Alueellinen kriisityöryhmä startupien osalta on käynnistymässä yhteistyössä startup-kampus Maria 01:n, Helsinki Business Hubin ja Business Finlandin kanssa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 7/2020!

Didrichsenin uusi museonjohtaja Maria Didrichsen vaalii jatkuvuutta

Maria ja Peter Didrichsen. Kuva: Iiris Markkola / Didrichsenin taidemuseo

Didrichsenin taidemuseota yli 27 vuotta johtanut Peter Didrichsen jättää tehtävänsä maaliskuun lopussa. Intendentti Maria Didrichsen aloittaa museonjohtajana 1. huhtikuuta.

Didrichsenin taidemuseon johtajana vuodesta 1992 toiminut Peter Didrichsen päättää johtajakautensa 31.3.2020. Didrichsenin taidemuseo sr -säätiön hallitus on nimittänyt museon nykyisen intendentin Maria Didrichsenin museonjohtajaksi 1.4.2020 alkaen. Maria Didrichsenistä tulee vasta kolmas museonjohtaja taidemuseon 55-vuotisen historian aikana. Vuosina 1965–1992 museota johti Peter Didrichsenin isä, taidesäätiön ja museon perustaja Gunnar Didrichsen. Museotoiminta on ollut Peter Didrichsenille ja hänen vanhemmilleen pro bono -työtä. Peter Didrichsenin johtajakauden aikana on panostettu erityisesti vaihtuviin näyttelyihin ja museon ammattimaiseen kehittämiseen samalla kun vuotuiset kävijämäärät ovat nousseet noin 50 000 kävijään vuodessa.

– Jätän tehtävän luottavaisin mielin, Peter Didrichsen toteaa.

– Ottaessani isäni kuoltua tehtävän vastaan museo oli jo jonkin aikaa viettänyt hiljaiseloa. Koska museon varat olivat hyvin rajalliset, oli valittava kokoelmien kartuttamisen ja aktiivisen näyttelytoiminnan välillä. Minulle oli luonteenomaista panostaa näyttelytoimintaan. Se oli pitkä ja alussa vaivalloinenkin tie, kunnes ammattitaitoinen ja yleisöpalveluun suuntautunut henkilökunta karttui, ja yhteistuumin pääsimme kohti tavoitettamme. Vaimoni Maria Didrichsen tuli mukaan 1997 ja hän on ollut tukeni siitä lähtien. Koska Maria on käytännössä hoitanut yhä enemmän museonjohtajan tehtäviä, on säätiön hallituksen päätös jatkajasta hyvin luonnollinen.

Peter Didrichsen katsoo, että hyvä aika luopua tehtävästä on nyt, kun kaikki hänen museolle asettamansa suuret tavoitteet ovat toteutuneet tai toteutumassa.

– Olen hyvin ylpeä nykyasemastamme, upeasta henkilökunnastamme ja saavutuksistamme, ja toivon hartaasti, etteivät ne ainoastaan säilyisi, vaan että museo voisi edelleen kehittyä yhä parempaan suuntaan jälkeeni, väistyvä museonjohtaja kertoo.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 6/2020!

Postin jakelu on edelleen sekaisin Munkkiniemessä

Postin jakelu Munkkiniemen alueella takeltelee edelleen ja ilmeisesti koko postin jakelujärjestelmä on pahasti sekaisin.

Esimerkiksi kirkon tekemiä joulukalentereita jaettiin Munkkiniemessä asukkaille kaiken lisäksi joulunajan ohjelmatietoineen vielä tammikuun lopussa.

Asukkaat ovat ihmeissään ja päivittelevät miten tämä on mahdollista. Valtion ja yhteiskunnan tuottama postin palvelu ontuu edelleen pahemman kerran.

Jo vuosi-pari sitten Munkkiniemessä oli pahoja ongelmia ja silloin posti pyrki tyynnyttelemään alueen asukkaita ja järjesti alueella tilaisuuden, johon kutsuttiin ihmisiä kuulemaan asiaa postin tilanteesta.

Asiat eivät ilmeisesti ole menneet eteenpäin saatikka toimenpitein ohjattu paremmalle tolalle.

Samoin Munkkiniemen alueelle postitettuja postilähetetyksiä, kirjeitä on asukkaiden mukaan saapunut perille vasta noin 3 viikon kuluttua. Muualle postitetut kirjeet tulevat perille muutamassa päivässä, arviolta kolmen päivän aikana.

Asiakkaat ovat aika väsyneitä postin toimintaan. Kysymyksillä tai yhteydenotoilla postin organisaatioon ei saavuteta juurikaan mitään. Jos organisaatiosta sattuu hyvällä tuurilla saamaan jonkun kiinni.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 5/2020!

Ojan oranssi väri useimmiten vaaraton luonnonilmiö

Rautapitoiseen veteen kertyvät rautabakteerit voivat värjätä ojan oranssiksi. Kuva: Anni Korhonen.

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin on tullut yhteydenottoja, joissa on ihmetelty ojien oranssia väriä. Kyseessä on vaaraton luonnonilmiö, jossa rautapitoiseen veteen kertyy oransseja rautabakteereita.

Ojan pohjalla, järven tai joen rannalla tai lähdepurossa voi ilmetä epämiellyttävän näköistä oranssia sakkaa. Ilmiön aiheuttaa hapettomassa tilassa olevan pohjaveden purkautuminen maan alta.

Hapettomaan pohjaveteen on liuennut maaperästä rautaa, mangaania ja muita metalleja. Kun tällainen vesi pääsee kosketuksiin ilman tai veden hapen kanssa, metallit saostuvat. Muodostuu sakkaa, jonka väri on punaruskeaa.

Rautapitoiseen veteen kertyy monesti rautabakteereita, jotka hapettavat rautaa. Bakteerimassa on yleensä väriltään voimakkaan oranssia. Rautabakteerit tuottavat usein epämiellyttävää mudan hajua ympäristöönsä.

Bakteerimassa on vaaratonta.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 4/2020!

Raitiovaunujen kulkureitit muutoksen alla

Linjojen 1,4 ja 10 liikennöinti voi muuttua

Länsi-Helsingin raitiotiesuunnitelma meni kaupunkiympäristölautakunnassa hiukan eteenpäin kohden toteutusta, kun investoinnista periaatteessa kokouksessa päätettin. Linjausvaihtoehtoa ei vielä päätetty, vaihtoehtoja on tarkasteltu.

Linjamuutoksia on tulossa, ja ne vaikuttavat ilmeisesti raitiotielinjojen 1, 4 ja 10 liikennöintiin ja niiden kulkulinjoihin. Länsi-Helsingin raitioteiden yleisuunnitelman liikenteelliset periaatteet antavat suuntaviivat raitiotiden uudistamiseen ja uuden Vihdintien pikaraitiotien vanhaan katuverkkoon sovittamiseen.

Lautakunta korosti hyväksytyssä vastaehdotuksessa, että mahdollisia linjoja tulee päätöksentekovaiheessa tarkastella useiden vaihtoehtohen pohjalta.

Uuden linjan sovittaminen

Koko muutosten perusteena on Vihdintien pikaraitiotien sovittaminen kantakaupunkkiin. Pikaraitiotielle on suunniteltu reittiä Kannelmäen kauppakeskus Kaaren luota Pohjois-Haagan juna-aseman ja Valimon juna-aseman kautta Munkkivuoreen ja sieltä Tukholmankatua pitkin Mannerheimintielle. Päätepysäkki on Kolmikulmassa.

Mannerheimintie on nykyisellään niin uuhkainen, ettei uusi yhteys sinne nykyisellään oikein sovi. Suunnittelijat ovatkin linjanneet niin, että uusi kaupunkiraitiotie kulkisi uutta linjausta pitkin Töölön ja Kampin kautta. Linja 4 siirtyisi ehkä tämän mukaan sille väylälle.

Lautakunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki kuitenkin korosti, ettei linja 4 ole vuosiin siirtymässä yhtään minnekään.

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma tulee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn keväällä. Sen jälkeen asian käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 3/2020!

Kaupunginhallitus esittää luonnon-suojelualuetta neljälle luodolle

Kaupunginhallitus päätti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 13.1. esittää luonnonsuojelualueen perustamista Kajuuttaluodoille, Morsianluodolle, Pormestarinluodolle sekä Madeluodolle. Kaupunginhallitus käsitteli myös sukupuolivaikutuksiin liittyvien tasa-arvohankkeiden arviointia ja sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotoinnin tuloksia.

Kaupunginhallitus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että se perustaa Kajuuttaluotojen, Morsianluodon, Pormestarinluotojen ja Madeluodon luonnonsuojelualueet sekä vahvistaa alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat.

Kaikki neljä luotoa ovat Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueita. Kaupungin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan perustamalla luonnonsuojelualueita ja täyttävät luonnonsuojelulain edellyttämät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.

Kajuuttaluodot on linnustollisesti arvokas alue, jonka suojelutason säilyttämistä luonnonsuojelualueen perustaminen parantaa.

Pormestarinluodot koostuvat Suomenlinnan pohjoispuolella sijaitsevista viidestä pienestä luodosta, joista neljä itäisintä kuuluu Helsingin kaupungille. Suojelua esitetään vain Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan kuuluville, kaupungin omistamille luodoille. Pesimälinnusto on kaikilla luodoilla monipuolinen.

Morsianluoto sijaitsee Seurasaaren ja Lehtisaaren välissä, noin 400 metrin päässä Seurasaaresta. Suunniteltu luonnonsuojelualue sisältää Morsianluodon ja sitä ympäröivän vesialueen 25 metrin leveydeltä kaupungin omistamien kiinteistöjen puolelta.

Madeluoto sijaitsee Laajalahdella, Espoon ja Helsingin rajalla. Osa luodosta kuuluu Espooseen. Espooseen kuuluva osuus on perustettu luonnonsuojelualueeksi ja kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Luodolla on pesinyt usean sadan parin suuruinen, vaarantuneen naurulokin yhdyskunta.

Haagan bussilinjasto uudistuu syksyllä 2021

Muutosten tavoitteena on selkeyttää Haaga–Kannelmäki -alueen säteistä bussilinjastoa sekä parantaa liityntäyhteyksiä rautatieasemille.

Bussiliikenne tihenee ja rautatieasemille pääsee nopeammin

Haagan bussilinjasto uudistuu syksyllä 2021. Linja 40 muuttuu tiheästi liikennöitäväksi runkolinjaksi ja bussi 52 alkaa ajaa Kuninkaantammeen asti. Uusi linjasto selkeyttää Haagan ja Kannelmäen säteittäistä bussiliikennettä ja parantaa liityntäyhteyksiä rautatieasemille.

Kun Haagan bussilinjasto uudistuu, linjalla 40 pääsee Elielinaukiolta Etelä- ja Pohjois-Haagan kautta Kannelmäkeen saakka. Linja muuttuu tiheästi ajettavaksi runkolinjaksi, jonka vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina noin 8 minuuttia. Päiväsaikaan bussit kulkevat sekä arkisin että viikonloppuisin 10 minuutin välein.

Linja 52 alkaa liikennöidä reittiä Kuninkaantammi – Kannelmäki – Huopalahden asema – Munkkivuori – Otaniemi. Bussit kulkevat aamusta alkuiltaan 10 minuutin välein ja muina aikoina enimmäkseen 15 minuutin välein.

Linjan 41 reitti lyhenee Kannelmäestä Pohjois-Haagan asemalle. Linja 43 Elielinaukiolta Kuninkaantammeen lakkautetaan ja lähibussin 33 reitti Haagassa muuttuu.

Muutosten tavoitteena on selkeyttää Haaga–Kannelmäki -alueen säteistä bussilinjastoa sekä parantaa liityntäyhteyksiä rautatieasemille. Kun linja 40 jatkuu Kannelmäkeen, lähes kaksi kolmasosaa Haaga-Kannelmäki -alueen asukkaista asuu korkeintaan 400 metrin etäisyydellä bussipysäkeistä.

Lue lisää Munkinseudun vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!

Uudistettu Töölön Urheilutalo avautuu vielä ennen joulua

Uimahallin tilossa on uudistunut kokonaisilme.

Kahden vuoden perusparannusurakan aikana halliin saatiin lisätilaa yli 500 m². Samalla tilojen esteettömyyttä kohennettiin: nyt hissillä pääsee myös allasalueelle, jossa kävijöitä odottavat uusi vesiliikunta-allas sekä erillinen rentoutusallas hierovine suihkuineen.

Urheiluhallit Töölö on muuttunut perusparannuksessa entistä valoisammaksi ja modernimmaksi. Allasalueella on hyödynnetty alkuperäiset kattoikkunat, jotta halliin pääsee enemmän luonnonvaloa. Entinen palloiluhalli puolestaan on jaettu ryhmäliikuntatilaksi sekä ilmavaksi kuntosaliksi, joihin valoa tulvii kaari-ikkunasta. Toinen ryhmäliikuntatila on remontoitu entisestä Työterveyslaitoksen ruokalasta.

Tilojen esteettömyyttä on parannettu siltä osin, mitä 1960-luvulla rakennetun hallin arkkitehtuuri on antanut myöten – kuitenkin arkkitehti Einari Teräsvirran alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen.

Suurimpana uudistuksena allasalueelle pääsee hissillä, kun sinne ennen remonttia veivät ainoastaan kierreportaat. Esteettömyys on huomioitu myös mm. opasteissa, valaistuksessa, tilojen mitoituksessa sekä lattian ja seinien värikontrasteissa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 24/2019!

Munkkiniemen puistotiellä kaadettiin kahdeksan puuta

Munkkiniemen puistotie on paikallisesti erityisen merkittävä kohde, jonka kunnostaminen suunnitellaan huolella.

Turvallisuussyistä työ tehtiin yöaikaan

Munkkiniemen puistotieltä kaadettiin kahdeksan huonokuntoista puistolehmusta maanantain ja tiistain välisenä yönä (25.–26.11.).

Puut kaadettiin turvallisuussyistä yöllä, koska ne olivat raitiotien ja ajoradan välissä. Työ voitiin tehdä vain yöaikaan, jolloin raitiotieliikenne on seisahduksissa.

Poistettavien puiden huono kunto selvisi kesällä 2019 tehdyssä kuntoarviossa, jossa arvioitiin Munkkiniemen puistotien kaikkien 206 lehmuksen kunto.

Syyskesällä 2020 pienennetään 58 puun latvusta ja tehdään 140 lehmukselle tavanomainen hoitoleikkaus.

Kaupunki seuraa puiden kuntoa

Munkkiniemen puistotien puut ovat olleet jo 15 vuotta erityisseurannassa niiden vähitellen heikentyneen kunnon vuoksi. Vanhenevat puut on haluttu säilyttää mahdollisimman pitkään. Näin aktiivista puiden tarkkailua tehdään vain kaikkein arvokkaimmissa puistokohteissa.

Kaupunki suunnittelee Munkkiniemen puistotien puiden uudistamista noin kymmenen vuoden kuluessa. Suunnittelussa tähdätään koko puukujanteen uudistamiseen samaan aikaan, kun alueella parannetaan liikennejärjestelyjä ja kunnallistekniikkaa.

Munkkiniemen puistotie on paikallisesti erityisen merkittävä kohde, jonka kunnostaminen suunnitellaan huolella.

Kolmas MunkkaLove avaa juhlakauden

Reeta Vestman

MunkkaLove-konserttisarjan viimeinen ilmaiskonsertti lauantaina 23.11. klo 15 Munkkivuoren kirkossa avaa juhlakauden, jonka aikana syttyvät adventin valot ja alueen isoin ja Helsingin vanhin ostari Munkkivuoressa juhlii 60-vuotista taivaltaan. Konsertissa esiintyy vierailevana solistina laulaja-näyttelijä Reeta Vestman, joka tunnetaan useista musikaalipäärooleistaan. Iltapäivän ohjelmistossa on lisää alueen asukkaiden toivomia lauluja, ihmisiä ja tarinoita, joita tulkitsee Make Perttilän bändi, konsertin juontaa tv-toimittaja Päivikki Koskinen ja luvassa on tietysti myös alueen esiintyjävieraita! Kolmen konsertin aikana pystytään esittämään vain murto-osa alueelta kerätyistä 300 toivekappaleesta, mutta se tehdään sitäkin laadukkaammin. Partiolaisten järjestämillä jatkoilla klo 16.30 on mahdollista juoda pullakahvit tai teet seurakuntatalolla. Tälle paikalle piti alun perin tulla Helsingin ensimmäinen metrolinja!

Tarjolla kansainvälistä estradimusiikkia

Konsertissa on jälleen kerran ohjelmaa koko perheelle ja myös uudempaa nuorten toivomaa ohjelmistoa. Perheen pienimmät pääsevät laulamaan Muumilaulun. Olemme tehneet sopimuksen alueen järjestöjen kanssa, että MunkkaLovessa ei lauleta joululauluja vaan niitä on tarjolla useissa adventin ajan konserteissa. Toivomuksia on niin paljon, että tiettyyn juhlaan liittyvät laulut kannattaa siirtää sen juhlan yhteyteen.

Konsertin vieraileva solisti on hänkin nuorena asunut Munkin seudulla. Sibelius-Akatemiasta ja Lontoon Royal Academy of Musicista valmistunut Reeta Vestman on tehnyt pääroolit mm. Sound of Music, Rocky Horror Show, Honeymoon in Vegas ja Saturday Night Fever -musikaaleissa, puhedraamassa Puhdistus ja Pohjolan neidon roolissa Broadwaylle tähtäävässä Kalevala the Musicalissa New Yorkissa (2019). Hän on myös kiertänyt maailmaa ja julkaissut albumeja Husky Rescue -yhtyeen laulajana esiintyen maailman suurimmilla rockfestivaaleilla. Linnan juhlissa 2016 hän hurmasi Kaartin Combon solistina. Sielukkaan tulkintansa lisäksi Reeta Vestman tunnetaan poikkeuksellisen laajasta äänialastaan, joka taipuu niin musikaaliin, jazziin kuin rockiinkin. Omien esiintymisiensä ohella Reeta Vestman opettaa laulua Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 21/2019!