Munkkiniemen yhteiskoululle koripallon Suomen mestaruus

Munkkiniemen yhteiskoulun SM-kultajoukkue 2018.
Lukion pojille koripallon Suomen mestaruus  jo toisena vuonna peräkkäin. Liikuntahallin mestaruusviirien rinnalle nousee nyt myös vuoden 2018 mestareiden viiri

Munkan lukion pojat ottivat jo toistamiseen voiton Koululiikuntaliiton järjestämässä lukiolaisten koripalloturnauksessa, jonka finaaliottelut pelattiin 6.2.2018 Munkkiniemen yhteiskoululla. Voitosta taistelivat Munkan lisäksi Jyväskylä ja Järvenpää. Final Four -nelikkoon tiensä raivannut Kauhajoki peruutti viime hetkellä osallistumisensa sairastapauksen vuoksi.

Tuplamestarijoukkuetta valmensivat Tomi Kaminen, Jari Kolehmainen sekä Mika Riissanen. Jari ja Mika, mikä on näiden voitokkaiden vuosien salaisuus?

– Ilman muuta hyvä ikäluokka. Joukkueen rungon muodostavat vuoden -99 pelaajat ja tätä porukkaa on täydennetty muutamalla nuoremmalla pelaajalla. Viime vuodesta joukkueen kokoonpano muuttui vain parilla-kolmella pelaajalla, kultamitalivalmentajat toteavat.

Munkan joukkueen kokoonpano on: Aron DahlbergNikolas GustavsonTuomo AntikainenPyry KanervaTuomas OksaJuuso VertioAndrei MakarovLauri LaaksonenMiro LukanguJesper GrimbergenEnzo Kaminen ja Jonatan Siukosaari.

Jari jatkaa, että MuKin poikapuolen juniorityö Munkinseudulla on kansallisesti kärkitasoa. Ja tehty työ näkyy nyt myös siis Munkkiniemen yhteiskoulun koripallojoukkueessa.

– Muuten vuoden 2017 voitto eroaa tästä vuodesta siten, että pelillisesti silloin oli mielestäni kovempi taso. Nyt pääsimme ehkä hiukan helpommalla, Mika analysoi.

Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen on syystäkin ylpeä opiskelijoistaan:

– Koulussamme on mahdollista yhdistää sekä hyviin tuloksiin johtava opiskelu että huippu-urheilu, tunnuslauseemme Academics and Sports -hengessä. Kun kummastakaan ei tingitä, vaan tehdään lujasti töitä sekä opintojen että urheilun eteen, saavutetaan tavoitteet.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 4!

Royal Pokhara avasi Solnantiellä Munkkiniemessä

Vasemmalta Bragirath Bhandari, Shankar Bhandari ja Roshan Bhandari Royal Pokharan ravintolasalissa.
Aitoa nepalilaista ruokaa ja hyvää tunnelmaa

Ravintola Solna on nyt ravintola Royal Pokhara, Solnantiellä Munkkiniemessä, lähes Solanantien ja Munkkiniemen Puistotien kulmassa.

Solna-ravintolana paikka ehti toimi vuosikymmenten ajan, 1960 -luvun lopulta saakka, mutta nyt omistajanvaihdos aiheutti nimenmuutoksen, kun Vuosaareesta paikkaan muutti Royal Pokhara aivan viime vuoden lopussa, joulun jälkeen.

– Silloin avasimme uuden paikan täällä ja olemme viihtyneet hyvin, asiakkaat ovat ottaneet meidät iloisesti vastaan ja ravintolamme ovi käykin tiuhaan tahtiin, varsinkin joinain ajankohtina, kertoo ravintolassa työskentelevä ja iloisesti asiakkaat vastaanottava Roshan Bhandari, joka nuoresta 25 vuoden iästään huolimatta on jo ehtinyt kartuttaa hyvän kokemuksen ravintola-alalta.

Ravintolan toiminnassa ovat mukana myös niin Roshan isä, kuin äiti.

Aiemmin heillä oli ravintola myös Vallilassa Sturenkadulla ja on edelleen heillä on ravintola myös Espoossa, Leppävaarassa lähellä ostoskeskus Galleriaa.

Royal Pokhara on keskittynyt nimensä mukaisesti nepalilaiseen ruokaan, tarjolla on niin lounasta kuin carte annoksia. Pokhara nimi tulee Nepalista, se on yksi maan suurista kaupungeista, joiden läheltä Roshan perheineen on kotoisin.

– Isäni tuli Suomeen 14 vuotta sitten serkkunsa ravintolaan töihin ja minä tulin Suomeen 10 vuotta sitten, Roshan kertoo.

Ravintolassa tarjotaan perinteistä nepalilaista ruokaa, mutta Royal Pokharassa halutaan kuitenkin myös erottua joukosta. Tarjolla on esimerkiksi paljon erilaisia kasvisruokavaihtoehtoja ja ruokalistaan on tulossa muutamia muutoksia.

Lounasta tarjoillaan arkipäivisin kello 11-15, jonka jälkeen on tarjolla carte annoksia. Samoin lauantaisin ja sunnuntaisin tarjolla on carte annoksia kello 12 alkaen.

Ravintola on avoinna kello 22 saakka. Ravintolassa on kabinetti, noin kymmenelle hengelle. Myös yksityistilaisuuksia Royal Pokharassa voidaan järjestää.

Ennen Royal Pokharan avautumista tiloja remontoitiin, muun muassa maalattiin ja asennettiin baaritiski nykyiselle paikalleen.

Ravintolasta saa annoksia myös mukaan ja tarkoitus on jonkun ajan kuluttua aloittaa myös kotiinkuljetuspalvelu. Ravintolassa on A -oikeudet.

Grön on Suomen Paras Ravintola 2018

Keittiöpäällikkö Toni Kristianin (keskellä) luotsaama Grön on maan paras ravintola tällä hetkellä. Kuva: Andres Teiss
– Bistroravintolat nousevat kohisten kärkeen

Helsinkiläinen Grön on Suomen paras ravintola. Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksessä seuraaviksi sijoittuivat helsinkiläiset Olo ja BasBas.

Keittiöpäällikkö Toni Kristianin luotsaama Grön on maan paras ravintola tällä hetkellä. Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksessä myös neljä seuraava sijaan menivät Helsinkiin. Toiseksi sijoittui Olo, kolmas oli listan yllättäjä BasBas. Neljänneksi ylsi Finnjävel ja viides oli Vinkkeli.

Horeca- ja juoma-alojen ammattilaisten äänestyksessä paras pääkaupungin ulkopuolella sijaitseva ravintola on turkulainen Kaskis, joka sijoittui kuudenneksi. Listan ja äänestyksen toteutti horeca-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa.

Lukuisat alan ammattilaiset olivat sijoittaneet Grönin omalla listallaan ykköseksi. Grönin arvostuksesta kertoo myös se, että se palkittiin myös Paras ruoka -erikoismaininnalla.

Niukoista resursseista

Suomen 50 Parasta Ravintolaa -listan ravintoloista lähes puolet eli 24 on Helsingin ulkopuolelta, mikä johtuu fine diningin korvautumisesta bistroajattelulla. Erityisesti Turku ja Porvoo ovat vahvasti listalla edustettuina. Tampereella vielä odotellaan.

Aikaisempina vuosina fine dining on määrittänyt automaattisesti sijoituksen listan arvostetuimpien ravintoloiden joukkoon. Nyt rentous on uusi musta.

– Kärkiviisikossa on kolme ravintolaa, joita määrittää muut ominaisuudet kuin perinteinen Michelin-taso. Silti ruoan parhaasta mahdollisesta mausta ei tingitä, mutta ruoka ja ravintolan ilmapiiri ovat rentoja, kertoo Viisi Tähteä -median päätoimittaja Eeropekka Rislakki.

Perusteluissa todetaan, että Grön on Toni Kostianin luotsaama pohjoisten makujen sivistynyt villi. Ravintola on brutaalin bistron käsitteen ytimessä, jossa niukoista resursseista syntyy oma estetiikkansa sekä ruoan valmistuksen metodi.

– Ravintolakulttuurimme kärjen identiteetti on selkeä. Usein tehdään skandia ranskalaisen keittiön pohjalta, mukana on hieman aasialaisia vivahteita. Lähituottajien tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet ovat avainasemassa, ja sesongit ovat selkeitä, Rislakki pohtii.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 2!

Tukholmankadun työt vaikuttavat liikenteeseen Meilahdessa

Tukholmankadun ajoradat päällystetään uudelleen ja bussiliikenteen sujuvuutta parannetaan uusilla kaista- ja pysäkkijärjestelyillä. Tukholmankadun molemmin puolin rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet, minkä ansiosta pyöräily on jatkossa turvallisempaa. Lisäksi vesijohtoja ja kadun kuivatusjärjestelmiä uusitaan.

Työt alkoivat Tukholmankadulla 2. tammikuuta 2018, ja ne valmistuvat heinäkuun lopussa 2018.

Väliaikaisia muutoksia liikennejärjestelyissä

Rakennustyöt aiheuttavat väliaikaisia muutoksia liikennejärjestelyissä, kuten autokaistojen linjauksissa ja kevyen liikenteen reiteissä sekä joukkoliikenteen pysäkkien paikoissa. Kiinteistöihin pääsyn joudumme ajoittain hoitamaan poikkeusjärjestelyin. Kiinnitämme erityistä huomiota siihen, että hälytysajoneuvoilla on esteetön kulku koko korjausurakan ajan.

Korjaustöiden vuoksi Tukholmankadun raitioliikenne joudutaan sulkemaan viikoiksi 20–22.

Liikennejärjestelyjen muutoksista kerrotaan etukäteen kaupungin verkkosivuilla (www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi). Julkisen liikenteen poikkeusreiteistä tiedottaa HSL (www.hsl.fi).

Melua aiheuttavat työt päiväsaikaan

Vesijohtojärjestelmän uusiminen edellyttää louhintatöitä helmi–toukokuun aikana. Melua aiheuttavat työt pyrimme ajoittamaan pääsääntöisesti päiväsaikaan. Louhintatyöt teemme klo 7.00–18.00 ja muut rakentamistyöt tehdään klo 7.00–22.00.

Betlehemin Rauhantuli – valon ja rauhan viesti saapui Munkinseudulle

Rauhantuli noudettiin meille Kiltapartiolaisilta Espoosta Sunasta.

Yli tuhat vuotta on ”ikuinen tuli” palanut Betlehemissä. Halki Euroopan kulkeva Betlehemin Rauhantuli on perinne, joka sai alkunsa vuonna 1986. Siitä lähtien joka vuosi itävaltalainen lapsi on noutanut liekin Jeesuksen syntymäpaikalta ja lähettänyt sen matkaan. Nykyisin tuli leviää yli 30 maahan eri puolille maapalloa.

Eri maiden partiolaiset ovat ottaneet perinteekseen liekin kuljetuksen joulunaikana kirkkoihin, vanhustentaloihin, päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, vankiloihin ja erilaisiin tapahtumiin muistuttamaan rauhan tärkeydestä.

Monissa maissa tuli ja sen myötä rauhanviesti lahjoitetaan myös päättäjille. Tukholmassa liekin vastaanottaa kuningas Kaarle XVI Kustaa, joka isekin on partiolainen. Rauhan viestin ovat liekin myötä saaneet myös Kosovon ja Afganistanin rauhanturvaajat ja rauhantuli on palanut myös New Yorkissa Ground Zero –paikalla.

Rauhan liekillä on paikkansa myös yksittäisten ihmisten kodeissa. Sen viesti ylittää kansallisuuksien, uskontojen ja poliittisten vakaumusten rajat. Voit hakea liekin omalle pihallesi tai lahjoittaa sen joululahjaksi läheiselle.

Tänä vuonna Rauhantuli saapui Suomeen meritse 30.11. ja lähti Turusta leviämään eri puolille Suomea. Monet Pyhän Yrjänän Partiokillat vievät liekkiä eteenpäin. Espoosta se noudettiin 7.12. Munkinseudulle. Tuli palaa nyt Munkkivuoren kirkon pikkupihalla olevissa lyhdyissä. Sieltä liekin voi käydä sytyttämässä omaan kynttilälyhtyynsä.

Kirkkopihan perällä on pari kolme lyhtyä, joissa tuli palaa, ja lyhtyjen vieressä tuohus, joilla tuli on helppo siirtää omaan lyhtyyn. Jos olet jouluna tuomassa kirkkopihalle läheisten poisnukkuneiden muistokynttilää, voit ottaa siihenkin tulen Rauhantulen lyhdystä.

Toivomme, että tämä toivon liekki leviäisi moneen suuntaan ja saisi välittää valon ja rauhan viestiä ympärilleen.

”Jumalalle kunnia ja maassa rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Hetu

Rauhantulen lyhdynvartija Munkinseudulla

Tiedeolympialaiset kokosivat lähes sata nuorta

Itämeren maiden nuoret opettajineen Tiedeolympialaisissa Munkkiniemen yhteiskoulussa. Kuva: Hyvän Työn Konttori

Itämeren maiden nuoret kilpailivat Tiedeolympialaisissa Munkkiniemen yhteiskoulussa paremmuudesta matemaattisissa aineissa. Munkan abiturientit Denis Kheinonen ja Eero Pajunen toivat Suomelle ykkössijat matematiikassa ja fysiikassa.

Munkkiniemen yhteiskoulu täyttyi 13.–15.11.2017 yli sadasta vieraasta, jotka saapuivat viidestä eri maasta toista kertaa Munkassa järjestettyihin nuorten Tiedeolympialaisiin.

Kolmipäiväisessä tapahtumassa lukioikäiset nuoret kilpailivat ikäluokittain paremmuudesta matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Suomen lisäksi osallistujat tulivat Latviasta, Liettuasta, Virosta, Ruotsista ja Venäjältä.

Kisojen kokonaispisteissä Latvia vei ylivoimaisen voiton, mutta myös Suomelle tuli huippusijoituksia. Munkan abiturientti Denis Kheinonen voitti ylivoimaisesti matematiikan sarjan omassa ikäluokassaan, ja samassa sarjassa kolmanneksi sijoittui Joonas Lahikainen häviten niukasti Latvian Edvards Šnepsille. Abiturientti Eero Pajunen jakoi fysiikassa ensimmäisen sijan Viron Nikita Leon kanssa.

Munkan matematiikan lehtori Tuomas Mäkelä on syystäkin tyytyväinen. Hän kertoo, että opiskelijat valmistautuvat jatkuvasti kisoihin huoltamalla matematiikan taitojaan.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 23!

Munkkiniemen yhteiskoulusta Deutsches Sprachdiplom -yhteistyökoulu

Abiturientit Veikko Tiitta ja Santeri Lamminpää haastattelivat suurlähettilästä.
Saksan liittotasavallan suurlähettiläs Detlef Lingemann vieraili Munkkiniemen yhteiskoulussa

Munkkiniemen yhteiskoulussa voi lukuvuodesta 2017–18 alkaen suorittaa kansainvälisen kielidiplomin. Saksan liittotasavallan suurlähettiläs Detlef Lingemann vieraili Munkassa 9.11.2017 tilaisuudessa, jossa Munkkiniemen yhteiskoulu nimettiin virallisesti Deutsches Sprachdiplom -yhteistyökouluksi. Merkiksi tästä koululle myönnettiin PASCH-partnerikoululaatta.
Deutsches Sprachdiplom (DSD) on virallinen kielitutkinto, josta vastaavat Saksan liittotasavallan opetusviranomaiset. DSD-kokeita järjestetään vuosittain yli 60 maassa virallisesti hyväksytyissä kouluissa. Munkkiniemen yhteiskoulu on Suomen 19. koulu, jossa voi suorittaa DSD-diplomeja. Kielitutkinnon suorittaminen avaa ovia muun muassa haettaessa töihin tai opiskelemaan saksalaiselle kielialueelle.
Suurlähettilään vierailu Munkkiniemen yhteiskoulussa oli koko koulun tilaisuus, jonka Munkan abiturientit Veikko Tiitta ja Santeri Lamminpää juonsivat suvereenisti – pääosin saksaksi, totta kai. Rehtori Aki Holopainen toivotti suurlähettilään tervetulleeksi, ja virallisen osuuden jälkeen abiturientit haastattelivat suurlähettilästä.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 22/2017!

Uusia tuulia Tukkatalossa Munkkivuoren ostoskeskuksessa

Iloiset Johanna Ahlberg ja Kadri Oja. Kuva: Ida Pettersson

Tukkatalossa Munkkivuoren ostoskeskuksessa ovat puhaltaneet kuluvana vuonna uudet tuulet

Kesällä koko liike oli remontissa vajaan kaksi viikkoa ja nyt syyskausi on nautittu uusista, avarista ja näyttävistä tiloista. Edelleen kuitenkin samoissa, vakiintuneissa toimitiloissa K – kaupan vieressä.
Remontin lisäksi Tukkatalossa tapahtui myös toinen muutos tänä vuonna. Helmikuussa Tukkatalolle tuli täyteen 53 vuotta ja oli aika tehdä yritysjärjestelyitä.
– Jaoimme tehtäviä ja vastuita, yrittäjällä kun on niin monta rautaa helposti tulessa ja vieläpä yhtä aikaa, Johanna Ahlberg perustelee liikkeen omistuksessa tapahtuneita muutoksia.
– Tukkatalo on edelleen perheyritys, mutta nyt myös Kadri on tässä mukana. Olemme tunteneet toisemme jo pitkältä ajalta ja siksi hänen mukaan tulonsa on luonnollinen jatkumo Tukkatalossa, Johanna Ahlberg jatkaa.
Kadri Oja ja Johanna Ahlberg ovat nyt liikepartnereita ja he ovat jakaneet työn niin, että molemmille jää aikaa hoitaa oma osuutensa hyvin. Kadri Ojalla on alalta 18 vuoden kokemus ja hän vastaa nyt Tukkatalon päivittäisestä liikkeen johtamisesta ja organisoinnista. Johanna Ahlberg puolestaan toisena partnerina keskittyy aiempaa enemmän Tukkatalon brändi- ja markkinointiasioihin. Uusi järjestely mahdollisti siis entistä paremman työnjaon ja samalla myös mahdollisuuden erikoistumiseen.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 21!

Hauskanpitoa ja raamatunkertomuksia Munkkiniemen kirkossa

12-vuotias Noora käy Verkoston tyttöjen solussa lähes joka viikko. Kuva: Ville Huuri / Huuri Creative

Sunnuntai-iltaisin Munkkiniemen kirkossa on tungosta, kun Verkoston messu on alkamassa. Melkein kahdestasadasta ihmisestä lähes neljäkymmentä on eri-ikäisiä lapsia.

Kivaa kun Verkoston messu on nykyään joka viikko! sanoo 12-vuotias Noora, joka käy melkein joka viikko 9-13-vuotiaiden tyttöjen lasten solussa eli pyhäkoulussa.
– Täällä on ihan älyttömän kivaa! Ja parasta on kun saa askarrella, Noora vastaa, kun häneltä kysytään, mikä saa hänet tulemaan kirkkoon joka sunnuntai.
Verkostossa on joka sunnuntai saarnan aikana neljä lasten solua eri ikäisille lapsille. Samalla kun tyttöjen solussa askarrellaan rintamerkkejä, syödään karkkia ja jutellaan siitä, miten Jumala on luonut jokaisen ihmisen ainutkertaiseksi ja arvokkaaksi, viereisessä huoneessa melkein kymmenen 9-13-vuotiasta poikaa kuuntelee opetusta rukouksesta. 3-5-vuotiaat saavat kuulla kertomuksen maailman luomisesta ennen kuin pääsevät leikkimään lasten tilan leluilla, ja 6-8-vuotiaat tulevat juuri sisään oltuaan ensin puistossa leikkimässä.
– Meri Hannikainen

Lue lisää Munkinseudun numerosta 20/2017

Suomimummo lumosi ja jytäsi

Satapäinen esiintyjäjoukko Suomi 100 -tunnelmissa. Kuva: Kaisa Nummenpää

Aleksis Kiven päivänä 10.10. kello 10 Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa kajahti ennen kuulumaton musiikkiteos: Suomimummo. Suomimummo on Länsi-Helsingin musiikkiopiston tilaama teos Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Musiikkiteosta ovat olleet toteuttamassa Munkkiniemen yhteiskoulun, Munkkiniemen ja -vuoren ala-asteiden, Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Länsi-Helsingin musiikkiopiston soittajat ja laulajat.
Suomimummon säveltäjä Kirmo Lintinen kertoi harjoituksissa, että teos syntyi ennalta hyväksi koettujen yhteistyötahojen kesken positiivisissa tunnelmissa. Juhlakantaatin sanoitti Veli-Pekka Hänninen ja satapäistä esiintyjäjoukkoa johti kapellimestari Olli Vartiainen.
Länsi-Helsingin musiikkiopiston rehtori Riitta Poutanen totesi, että he tilaavat tilaustöitä oikeastaan koko ajan. Näin iso teos on valmistettu kuitenkin erityisesti Suomi 100 -hengessä kunnioittamaan juhlavuotta:

Lue koko juttu Munkinseudun numerosta 19/2017.