Ojan oranssi väri useimmiten vaaraton luonnonilmiö

Rautapitoiseen veteen kertyvät rautabakteerit voivat värjätä ojan oranssiksi. Kuva: Anni Korhonen.

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin on tullut yhteydenottoja, joissa on ihmetelty ojien oranssia väriä. Kyseessä on vaaraton luonnonilmiö, jossa rautapitoiseen veteen kertyy oransseja rautabakteereita.

Ojan pohjalla, järven tai joen rannalla tai lähdepurossa voi ilmetä epämiellyttävän näköistä oranssia sakkaa. Ilmiön aiheuttaa hapettomassa tilassa olevan pohjaveden purkautuminen maan alta.

Hapettomaan pohjaveteen on liuennut maaperästä rautaa, mangaania ja muita metalleja. Kun tällainen vesi pääsee kosketuksiin ilman tai veden hapen kanssa, metallit saostuvat. Muodostuu sakkaa, jonka väri on punaruskeaa.

Rautapitoiseen veteen kertyy monesti rautabakteereita, jotka hapettavat rautaa. Bakteerimassa on yleensä väriltään voimakkaan oranssia. Rautabakteerit tuottavat usein epämiellyttävää mudan hajua ympäristöönsä.

Bakteerimassa on vaaratonta.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 4/2020!

Raitiovaunujen kulkureitit muutoksen alla

Linjojen 1,4 ja 10 liikennöinti voi muuttua

Länsi-Helsingin raitiotiesuunnitelma meni kaupunkiympäristölautakunnassa hiukan eteenpäin kohden toteutusta, kun investoinnista periaatteessa kokouksessa päätettin. Linjausvaihtoehtoa ei vielä päätetty, vaihtoehtoja on tarkasteltu.

Linjamuutoksia on tulossa, ja ne vaikuttavat ilmeisesti raitiotielinjojen 1, 4 ja 10 liikennöintiin ja niiden kulkulinjoihin. Länsi-Helsingin raitioteiden yleisuunnitelman liikenteelliset periaatteet antavat suuntaviivat raitiotiden uudistamiseen ja uuden Vihdintien pikaraitiotien vanhaan katuverkkoon sovittamiseen.

Lautakunta korosti hyväksytyssä vastaehdotuksessa, että mahdollisia linjoja tulee päätöksentekovaiheessa tarkastella useiden vaihtoehtohen pohjalta.

Uuden linjan sovittaminen

Koko muutosten perusteena on Vihdintien pikaraitiotien sovittaminen kantakaupunkkiin. Pikaraitiotielle on suunniteltu reittiä Kannelmäen kauppakeskus Kaaren luota Pohjois-Haagan juna-aseman ja Valimon juna-aseman kautta Munkkivuoreen ja sieltä Tukholmankatua pitkin Mannerheimintielle. Päätepysäkki on Kolmikulmassa.

Mannerheimintie on nykyisellään niin uuhkainen, ettei uusi yhteys sinne nykyisellään oikein sovi. Suunnittelijat ovatkin linjanneet niin, että uusi kaupunkiraitiotie kulkisi uutta linjausta pitkin Töölön ja Kampin kautta. Linja 4 siirtyisi ehkä tämän mukaan sille väylälle.

Lautakunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki kuitenkin korosti, ettei linja 4 ole vuosiin siirtymässä yhtään minnekään.

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma tulee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn keväällä. Sen jälkeen asian käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 3/2020!

Kaupunginhallitus esittää luonnon-suojelualuetta neljälle luodolle

Kaupunginhallitus päätti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 13.1. esittää luonnonsuojelualueen perustamista Kajuuttaluodoille, Morsianluodolle, Pormestarinluodolle sekä Madeluodolle. Kaupunginhallitus käsitteli myös sukupuolivaikutuksiin liittyvien tasa-arvohankkeiden arviointia ja sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotoinnin tuloksia.

Kaupunginhallitus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että se perustaa Kajuuttaluotojen, Morsianluodon, Pormestarinluotojen ja Madeluodon luonnonsuojelualueet sekä vahvistaa alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat.

Kaikki neljä luotoa ovat Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueita. Kaupungin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan perustamalla luonnonsuojelualueita ja täyttävät luonnonsuojelulain edellyttämät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.

Kajuuttaluodot on linnustollisesti arvokas alue, jonka suojelutason säilyttämistä luonnonsuojelualueen perustaminen parantaa.

Pormestarinluodot koostuvat Suomenlinnan pohjoispuolella sijaitsevista viidestä pienestä luodosta, joista neljä itäisintä kuuluu Helsingin kaupungille. Suojelua esitetään vain Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan kuuluville, kaupungin omistamille luodoille. Pesimälinnusto on kaikilla luodoilla monipuolinen.

Morsianluoto sijaitsee Seurasaaren ja Lehtisaaren välissä, noin 400 metrin päässä Seurasaaresta. Suunniteltu luonnonsuojelualue sisältää Morsianluodon ja sitä ympäröivän vesialueen 25 metrin leveydeltä kaupungin omistamien kiinteistöjen puolelta.

Madeluoto sijaitsee Laajalahdella, Espoon ja Helsingin rajalla. Osa luodosta kuuluu Espooseen. Espooseen kuuluva osuus on perustettu luonnonsuojelualueeksi ja kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Luodolla on pesinyt usean sadan parin suuruinen, vaarantuneen naurulokin yhdyskunta.

Haagan bussilinjasto uudistuu syksyllä 2021

Muutosten tavoitteena on selkeyttää Haaga–Kannelmäki -alueen säteistä bussilinjastoa sekä parantaa liityntäyhteyksiä rautatieasemille.

Bussiliikenne tihenee ja rautatieasemille pääsee nopeammin

Haagan bussilinjasto uudistuu syksyllä 2021. Linja 40 muuttuu tiheästi liikennöitäväksi runkolinjaksi ja bussi 52 alkaa ajaa Kuninkaantammeen asti. Uusi linjasto selkeyttää Haagan ja Kannelmäen säteittäistä bussiliikennettä ja parantaa liityntäyhteyksiä rautatieasemille.

Kun Haagan bussilinjasto uudistuu, linjalla 40 pääsee Elielinaukiolta Etelä- ja Pohjois-Haagan kautta Kannelmäkeen saakka. Linja muuttuu tiheästi ajettavaksi runkolinjaksi, jonka vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina noin 8 minuuttia. Päiväsaikaan bussit kulkevat sekä arkisin että viikonloppuisin 10 minuutin välein.

Linja 52 alkaa liikennöidä reittiä Kuninkaantammi – Kannelmäki – Huopalahden asema – Munkkivuori – Otaniemi. Bussit kulkevat aamusta alkuiltaan 10 minuutin välein ja muina aikoina enimmäkseen 15 minuutin välein.

Linjan 41 reitti lyhenee Kannelmäestä Pohjois-Haagan asemalle. Linja 43 Elielinaukiolta Kuninkaantammeen lakkautetaan ja lähibussin 33 reitti Haagassa muuttuu.

Muutosten tavoitteena on selkeyttää Haaga–Kannelmäki -alueen säteistä bussilinjastoa sekä parantaa liityntäyhteyksiä rautatieasemille. Kun linja 40 jatkuu Kannelmäkeen, lähes kaksi kolmasosaa Haaga-Kannelmäki -alueen asukkaista asuu korkeintaan 400 metrin etäisyydellä bussipysäkeistä.

Lue lisää Munkinseudun vuoden ensimmäisestä numerosta 1/2020!

Uudistettu Töölön Urheilutalo avautuu vielä ennen joulua

Uimahallin tilossa on uudistunut kokonaisilme.

Kahden vuoden perusparannusurakan aikana halliin saatiin lisätilaa yli 500 m². Samalla tilojen esteettömyyttä kohennettiin: nyt hissillä pääsee myös allasalueelle, jossa kävijöitä odottavat uusi vesiliikunta-allas sekä erillinen rentoutusallas hierovine suihkuineen.

Urheiluhallit Töölö on muuttunut perusparannuksessa entistä valoisammaksi ja modernimmaksi. Allasalueella on hyödynnetty alkuperäiset kattoikkunat, jotta halliin pääsee enemmän luonnonvaloa. Entinen palloiluhalli puolestaan on jaettu ryhmäliikuntatilaksi sekä ilmavaksi kuntosaliksi, joihin valoa tulvii kaari-ikkunasta. Toinen ryhmäliikuntatila on remontoitu entisestä Työterveyslaitoksen ruokalasta.

Tilojen esteettömyyttä on parannettu siltä osin, mitä 1960-luvulla rakennetun hallin arkkitehtuuri on antanut myöten – kuitenkin arkkitehti Einari Teräsvirran alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen.

Suurimpana uudistuksena allasalueelle pääsee hissillä, kun sinne ennen remonttia veivät ainoastaan kierreportaat. Esteettömyys on huomioitu myös mm. opasteissa, valaistuksessa, tilojen mitoituksessa sekä lattian ja seinien värikontrasteissa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 24/2019!

Munkkiniemen puistotiellä kaadettiin kahdeksan puuta

Munkkiniemen puistotie on paikallisesti erityisen merkittävä kohde, jonka kunnostaminen suunnitellaan huolella.

Turvallisuussyistä työ tehtiin yöaikaan

Munkkiniemen puistotieltä kaadettiin kahdeksan huonokuntoista puistolehmusta maanantain ja tiistain välisenä yönä (25.–26.11.).

Puut kaadettiin turvallisuussyistä yöllä, koska ne olivat raitiotien ja ajoradan välissä. Työ voitiin tehdä vain yöaikaan, jolloin raitiotieliikenne on seisahduksissa.

Poistettavien puiden huono kunto selvisi kesällä 2019 tehdyssä kuntoarviossa, jossa arvioitiin Munkkiniemen puistotien kaikkien 206 lehmuksen kunto.

Syyskesällä 2020 pienennetään 58 puun latvusta ja tehdään 140 lehmukselle tavanomainen hoitoleikkaus.

Kaupunki seuraa puiden kuntoa

Munkkiniemen puistotien puut ovat olleet jo 15 vuotta erityisseurannassa niiden vähitellen heikentyneen kunnon vuoksi. Vanhenevat puut on haluttu säilyttää mahdollisimman pitkään. Näin aktiivista puiden tarkkailua tehdään vain kaikkein arvokkaimmissa puistokohteissa.

Kaupunki suunnittelee Munkkiniemen puistotien puiden uudistamista noin kymmenen vuoden kuluessa. Suunnittelussa tähdätään koko puukujanteen uudistamiseen samaan aikaan, kun alueella parannetaan liikennejärjestelyjä ja kunnallistekniikkaa.

Munkkiniemen puistotie on paikallisesti erityisen merkittävä kohde, jonka kunnostaminen suunnitellaan huolella.

Kolmas MunkkaLove avaa juhlakauden

Reeta Vestman

MunkkaLove-konserttisarjan viimeinen ilmaiskonsertti lauantaina 23.11. klo 15 Munkkivuoren kirkossa avaa juhlakauden, jonka aikana syttyvät adventin valot ja alueen isoin ja Helsingin vanhin ostari Munkkivuoressa juhlii 60-vuotista taivaltaan. Konsertissa esiintyy vierailevana solistina laulaja-näyttelijä Reeta Vestman, joka tunnetaan useista musikaalipäärooleistaan. Iltapäivän ohjelmistossa on lisää alueen asukkaiden toivomia lauluja, ihmisiä ja tarinoita, joita tulkitsee Make Perttilän bändi, konsertin juontaa tv-toimittaja Päivikki Koskinen ja luvassa on tietysti myös alueen esiintyjävieraita! Kolmen konsertin aikana pystytään esittämään vain murto-osa alueelta kerätyistä 300 toivekappaleesta, mutta se tehdään sitäkin laadukkaammin. Partiolaisten järjestämillä jatkoilla klo 16.30 on mahdollista juoda pullakahvit tai teet seurakuntatalolla. Tälle paikalle piti alun perin tulla Helsingin ensimmäinen metrolinja!

Tarjolla kansainvälistä estradimusiikkia

Konsertissa on jälleen kerran ohjelmaa koko perheelle ja myös uudempaa nuorten toivomaa ohjelmistoa. Perheen pienimmät pääsevät laulamaan Muumilaulun. Olemme tehneet sopimuksen alueen järjestöjen kanssa, että MunkkaLovessa ei lauleta joululauluja vaan niitä on tarjolla useissa adventin ajan konserteissa. Toivomuksia on niin paljon, että tiettyyn juhlaan liittyvät laulut kannattaa siirtää sen juhlan yhteyteen.

Konsertin vieraileva solisti on hänkin nuorena asunut Munkin seudulla. Sibelius-Akatemiasta ja Lontoon Royal Academy of Musicista valmistunut Reeta Vestman on tehnyt pääroolit mm. Sound of Music, Rocky Horror Show, Honeymoon in Vegas ja Saturday Night Fever -musikaaleissa, puhedraamassa Puhdistus ja Pohjolan neidon roolissa Broadwaylle tähtäävässä Kalevala the Musicalissa New Yorkissa (2019). Hän on myös kiertänyt maailmaa ja julkaissut albumeja Husky Rescue -yhtyeen laulajana esiintyen maailman suurimmilla rockfestivaaleilla. Linnan juhlissa 2016 hän hurmasi Kaartin Combon solistina. Sielukkaan tulkintansa lisäksi Reeta Vestman tunnetaan poikkeuksellisen laajasta äänialastaan, joka taipuu niin musikaaliin, jazziin kuin rockiinkin. Omien esiintymisiensä ohella Reeta Vestman opettaa laulua Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 21/2019!

Munkinseudun pihapalkinnon voitti tänä vuonna Munkkiniemenranta 45D

Munkkiniemenranta 45.

Munkinseutu ry järjesti jälleen Munkkiniemen, Munkkivuoren, Talin, Niemenmäen ja Kuusisaaren alueella sijaitsevien pihojen välisen arvioinnin, jonka lopputuloksena voittanut piha palkittiin.

Tänä vuonna kilpailun voitti upealla paikalla aivan lähellä merenrantaa sijaitseva, Asunto Oy Munkkiniemenranta, jonka osoite on Munkkiniemenranta 45 D. Se on rakennettu vuonna 1987 ja noin 15 vuotta sitten yhtiön piha-alue pantiin uusiksi, samalla rakennettiin muun muassa näyttävät ikkunaterassit. Kiinteistö on komea, ja sijaitsee hienosti loivassa rinteessä, erkkereineen ja näyttävine pihamuodostelmineen.

Munkinseutu ry luovutti taloyhtiön edustajille pihapalkinnon palkitussa puutarhassa perjantaina 18. lokakuuta.

Talon rakennutti aikoinaan toimitusjohtaja Sakari Seppälä ja suunnitteli arkkitehti Pentti Hellen. Rakennus on kaksikerroksinen, perustus ja runko ovat betonia. Julkisivut ovat valkoiseksi maalattua rappausta.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 20!

Lehtisaaren asuintalojen tonttien vuokrat nousevat rajusti 2020

Lehtisaaren tontinvuokrat nousevat vuoden vaihteessa rajusti. Korotusprosentit vaihtelevat taloyhtiöittäin 16 ja 324 prosentin välillä. Korotukset koskevat yhdeksää asuintalotonttia Lehtisaaressa, tonteilla, jotka omistaa Helsingin seurakuntayhtytmä.

Vantaan seurakuntayhtymä on tehnyt omien tontinomistuksiensa osalta oman päätöksen, jonka mukaan se palaa alkuperäiseen vuokrankorotusprosenttiin.

Uusien ehtojen mukaisesti tontinvuokrien suuruus on 5 prosenttia tontin arvosta, josta vähennetään 10 prosenttia rakennetun maan vähennyksenä.

Vantaan päätös koskee 10 Vantaan seurakuntayhtymän omistamaa asuintalotonttia. Päätöksenteossa painoi aikanaan se, että Vantaan seurakuntayhtymä on tiukalla talouskuurilla.

Molemmissa seurakuntayhtymissä korotus tuli ajankohtaiseksi kuluvan vuoden aikana, koska 1960-luvulla solmitut tontinvuokrasopimukset umpeutuvat vuoden lopussa.

Vantaa solmii 50 vuoden sopimuksia, joissa tontinvuokra tarkastetaan 10 vuoden kuluttua. Helsingin seurakuntayhtymän tontinvuokrasopimus on 20 vuoden pituinen.

Lehtisaaressa asuva Vesa Karhu pitää seurakuntayhtymien menettelyä ja hinnankorotuksia pöyristyttävinä. Samalla kyytiä saa myös seurakuntayhtymien tapa toimia asiassa.

– Kunnollisia neuvotteluja asiassa ei ole ollut, pelkkiä tylyjä ilmoituksia, siitä kuinka reippaasti ja miten paljon maanvuokra nousee. Kyllä asukkaat ovat ymmärtäneet, että jonkinlainen korotus on perusteltavissa mutta korotus on järkyttävä.

Lue lisä Munkinseudun numerosta 19/2019!

Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueen asukkaille suunnattu asukasturvallisuusilta

Asukasturvallisuusiltaa vietetään Munkkiniemessä keskiviikkona 9. lokakuuta kello 17 alkaen Munkkiniemen palvelukeskuksessa, Laajalahdentie 30.

Pitäjänmäen VPK:n turvallisuuskouluttajat aloittavat kello 17 alkusammutusvälineiden käytön harjoittelulla.

Sen jälkeen kuullaan avaussanat Munkinseutu ry – Munksnejden rf, puheenjohtaja Tarja Sarjakoski sekä Helsingin Pelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen.

Turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Anssi Vuosalmi, Helsingin kaupungilta kertoo ajankohtaista helsinkiläisten turvallisuudesta.

Kodin vakuuttaminen – arjen riskienhallintaa, kertoo Tommi S. Silvennoinen LähiTapiolasta.

Helsingin poliisilaitokselta vanhempi konstaapeli Pertti Haapiainen käyttää puheenvuoron Munkkiniemen ja Munkkivuoren turvallisuusympäristö poliistehtävien valossa – kuinka omalla käyttäytymisellä voi ehkäistä riskitilanteiden syntymistä kaduilla ja liikenteessä.

Kodin ja asuinympäristön turvallisuuden kehittäminen asukkaan toimenpitein. Pelastussuunnitelma – arjen turvallisuuden kivijalka kotona ja työpaikalla. Palotarkastaja Anssi Laaksonen, Helsingin Pelastuslaitoskelta.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 18!