Tiedeolympialaiset kokosivat lähes sata nuorta

Itämeren maiden nuoret opettajineen Tiedeolympialaisissa Munkkiniemen yhteiskoulussa. Kuva: Hyvän Työn Konttori

Itämeren maiden nuoret kilpailivat Tiedeolympialaisissa Munkkiniemen yhteiskoulussa paremmuudesta matemaattisissa aineissa. Munkan abiturientit Denis Kheinonen ja Eero Pajunen toivat Suomelle ykkössijat matematiikassa ja fysiikassa.

Munkkiniemen yhteiskoulu täyttyi 13.–15.11.2017 yli sadasta vieraasta, jotka saapuivat viidestä eri maasta toista kertaa Munkassa järjestettyihin nuorten Tiedeolympialaisiin.

Kolmipäiväisessä tapahtumassa lukioikäiset nuoret kilpailivat ikäluokittain paremmuudesta matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Suomen lisäksi osallistujat tulivat Latviasta, Liettuasta, Virosta, Ruotsista ja Venäjältä.

Kisojen kokonaispisteissä Latvia vei ylivoimaisen voiton, mutta myös Suomelle tuli huippusijoituksia. Munkan abiturientti Denis Kheinonen voitti ylivoimaisesti matematiikan sarjan omassa ikäluokassaan, ja samassa sarjassa kolmanneksi sijoittui Joonas Lahikainen häviten niukasti Latvian Edvards Šnepsille. Abiturientti Eero Pajunen jakoi fysiikassa ensimmäisen sijan Viron Nikita Leon kanssa.

Munkan matematiikan lehtori Tuomas Mäkelä on syystäkin tyytyväinen. Hän kertoo, että opiskelijat valmistautuvat jatkuvasti kisoihin huoltamalla matematiikan taitojaan.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 23!

Munkkiniemen yhteiskoulusta Deutsches Sprachdiplom -yhteistyökoulu

Abiturientit Veikko Tiitta ja Santeri Lamminpää haastattelivat suurlähettilästä.
Saksan liittotasavallan suurlähettiläs Detlef Lingemann vieraili Munkkiniemen yhteiskoulussa

Munkkiniemen yhteiskoulussa voi lukuvuodesta 2017–18 alkaen suorittaa kansainvälisen kielidiplomin. Saksan liittotasavallan suurlähettiläs Detlef Lingemann vieraili Munkassa 9.11.2017 tilaisuudessa, jossa Munkkiniemen yhteiskoulu nimettiin virallisesti Deutsches Sprachdiplom -yhteistyökouluksi. Merkiksi tästä koululle myönnettiin PASCH-partnerikoululaatta.
Deutsches Sprachdiplom (DSD) on virallinen kielitutkinto, josta vastaavat Saksan liittotasavallan opetusviranomaiset. DSD-kokeita järjestetään vuosittain yli 60 maassa virallisesti hyväksytyissä kouluissa. Munkkiniemen yhteiskoulu on Suomen 19. koulu, jossa voi suorittaa DSD-diplomeja. Kielitutkinnon suorittaminen avaa ovia muun muassa haettaessa töihin tai opiskelemaan saksalaiselle kielialueelle.
Suurlähettilään vierailu Munkkiniemen yhteiskoulussa oli koko koulun tilaisuus, jonka Munkan abiturientit Veikko Tiitta ja Santeri Lamminpää juonsivat suvereenisti – pääosin saksaksi, totta kai. Rehtori Aki Holopainen toivotti suurlähettilään tervetulleeksi, ja virallisen osuuden jälkeen abiturientit haastattelivat suurlähettilästä.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 22/2017!

Uusia tuulia Tukkatalossa Munkkivuoren ostoskeskuksessa

Iloiset Johanna Ahlberg ja Kadri Oja. Kuva: Ida Pettersson

Tukkatalossa Munkkivuoren ostoskeskuksessa ovat puhaltaneet kuluvana vuonna uudet tuulet

Kesällä koko liike oli remontissa vajaan kaksi viikkoa ja nyt syyskausi on nautittu uusista, avarista ja näyttävistä tiloista. Edelleen kuitenkin samoissa, vakiintuneissa toimitiloissa K – kaupan vieressä.
Remontin lisäksi Tukkatalossa tapahtui myös toinen muutos tänä vuonna. Helmikuussa Tukkatalolle tuli täyteen 53 vuotta ja oli aika tehdä yritysjärjestelyitä.
– Jaoimme tehtäviä ja vastuita, yrittäjällä kun on niin monta rautaa helposti tulessa ja vieläpä yhtä aikaa, Johanna Ahlberg perustelee liikkeen omistuksessa tapahtuneita muutoksia.
– Tukkatalo on edelleen perheyritys, mutta nyt myös Kadri on tässä mukana. Olemme tunteneet toisemme jo pitkältä ajalta ja siksi hänen mukaan tulonsa on luonnollinen jatkumo Tukkatalossa, Johanna Ahlberg jatkaa.
Kadri Oja ja Johanna Ahlberg ovat nyt liikepartnereita ja he ovat jakaneet työn niin, että molemmille jää aikaa hoitaa oma osuutensa hyvin. Kadri Ojalla on alalta 18 vuoden kokemus ja hän vastaa nyt Tukkatalon päivittäisestä liikkeen johtamisesta ja organisoinnista. Johanna Ahlberg puolestaan toisena partnerina keskittyy aiempaa enemmän Tukkatalon brändi- ja markkinointiasioihin. Uusi järjestely mahdollisti siis entistä paremman työnjaon ja samalla myös mahdollisuuden erikoistumiseen.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 21!

Hauskanpitoa ja raamatunkertomuksia Munkkiniemen kirkossa

12-vuotias Noora käy Verkoston tyttöjen solussa lähes joka viikko. Kuva: Ville Huuri / Huuri Creative

Sunnuntai-iltaisin Munkkiniemen kirkossa on tungosta, kun Verkoston messu on alkamassa. Melkein kahdestasadasta ihmisestä lähes neljäkymmentä on eri-ikäisiä lapsia.

Kivaa kun Verkoston messu on nykyään joka viikko! sanoo 12-vuotias Noora, joka käy melkein joka viikko 9-13-vuotiaiden tyttöjen lasten solussa eli pyhäkoulussa.
– Täällä on ihan älyttömän kivaa! Ja parasta on kun saa askarrella, Noora vastaa, kun häneltä kysytään, mikä saa hänet tulemaan kirkkoon joka sunnuntai.
Verkostossa on joka sunnuntai saarnan aikana neljä lasten solua eri ikäisille lapsille. Samalla kun tyttöjen solussa askarrellaan rintamerkkejä, syödään karkkia ja jutellaan siitä, miten Jumala on luonut jokaisen ihmisen ainutkertaiseksi ja arvokkaaksi, viereisessä huoneessa melkein kymmenen 9-13-vuotiasta poikaa kuuntelee opetusta rukouksesta. 3-5-vuotiaat saavat kuulla kertomuksen maailman luomisesta ennen kuin pääsevät leikkimään lasten tilan leluilla, ja 6-8-vuotiaat tulevat juuri sisään oltuaan ensin puistossa leikkimässä.
– Meri Hannikainen

Lue lisää Munkinseudun numerosta 20/2017

Suomimummo lumosi ja jytäsi

Satapäinen esiintyjäjoukko Suomi 100 -tunnelmissa. Kuva: Kaisa Nummenpää

Aleksis Kiven päivänä 10.10. kello 10 Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa kajahti ennen kuulumaton musiikkiteos: Suomimummo. Suomimummo on Länsi-Helsingin musiikkiopiston tilaama teos Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Musiikkiteosta ovat olleet toteuttamassa Munkkiniemen yhteiskoulun, Munkkiniemen ja -vuoren ala-asteiden, Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Länsi-Helsingin musiikkiopiston soittajat ja laulajat.
Suomimummon säveltäjä Kirmo Lintinen kertoi harjoituksissa, että teos syntyi ennalta hyväksi koettujen yhteistyötahojen kesken positiivisissa tunnelmissa. Juhlakantaatin sanoitti Veli-Pekka Hänninen ja satapäistä esiintyjäjoukkoa johti kapellimestari Olli Vartiainen.
Länsi-Helsingin musiikkiopiston rehtori Riitta Poutanen totesi, että he tilaavat tilaustöitä oikeastaan koko ajan. Näin iso teos on valmistettu kuitenkin erityisesti Suomi 100 -hengessä kunnioittamaan juhlavuotta:

Lue koko juttu Munkinseudun numerosta 19/2017.

Hetki suomalaisen runon äärellä Munkkiniemen kirkossa

Keskeinen kriteeri runovalinnoissa on Jenni Haukion mukaan tuoda esiin tosiasia, että Suomi kansakuntana ei ole koskaan ollut yhteinäinen, yhden totuuden kansa, vaan tänne on aina mahtunut monenlaisia ääniä ja erilaisia mielipiteitä.

Harvoin on kirkko niin täynnä kuin oli Munkkiniemen kirkko tiistaina 12.9.2017 rouva Jenni Haukion saapuessa paikalle. Tilaisuuden aiheena oli Haukion toimittama runoantologia Katso pohjoista taivasta. Haukiota haastatteli munkkivuorelainen kirjailija Katja Seutu.
Pastori Sinikka Peltohaka avasi tilaisuuden. Tervetulosanojen jälkeen ennen haastattelun alkua kuultiin tilaisuuden ensimmäinen musiikkiesitys. Mezzosopraano Anne Viljamaa ja kanttori Kaisa Sidoroff, piano, esittivät Ahti Sonnisen sävellyksen Laulu onnesta Eino Leinon runoon.

Lue juttu kokonaan Munkinseudun numerosta 18.

Munkkiniemen yhteiskoulun lukion pojille koripallon Suomen mestaruus

Voittajien on helppo hymyilla!

Munkkiniemen yhteiskoulussa pelattiin keskiviikkona 8.3.2017 Koululiikuntaliiton koripalloturnauksen ratkaisevat pelit, joissa Munkan lukiolaispojat saavuttivat lukioiden Suomen mestaruuden.
Otteluita pelattiin päivän aikana kolme. Munkkiniemi kohtasi ensimmäisenä Pohjois-Haagan yhteiskoulun urheilulukion, josta voitto irtosi Munkalle luvuin 78-70. Päivän toisessa ottelussa Pohjois-Haagaa vastaan pelasi jyväskyläläinen Voionmaan urheilulukio. Taisto päättyi Pohjois-Haagan voittoon 80-73.
Päivän kolmannessa ja viimeisessä ottelussa Munkkiniemi pelasi Jyväskylää vastaan. Munkkiniemen yhteiskoulu voitti KLL:n Suomen mestaruuden Voionmaan urheilulukiota vastaan lopulta reiluin numeroin 72-42. Munkka sai kauan kaivatun voiton yleisön kannustaessa ja eläytyessä mukaan kiihkeään peliin. Pohjois-Haaga jäi hopealle ja jyväskyläläiset saivat pronssia.
Munkkiniemen yhteiskoulun liikuntahallissa riemu oli katossa, kun munkkalaiset pelaajat saivat kultaiset mitalit kaulaansa ja leikkasivat koripallokorin sukan irti voittonsa merkiksi. Munkan mestaruusjoukkueeseen 2017 kuuluvat Jarno Oksanen, Pyry Kanerva, Jonatan Siukosaari, Aron Dahlberg, Tuomas Oksa, Tuomo Antikainen, Miro Lukangu, Miika Heinonen, Lauri Laaksonen, Jesper Grimbergen, Samuli Salo, Enzo Kaminen ja Niko Laukkanen.
Mestaruushulinassa joukkueen valmentaja, Munkkiniemen yhteiskoulun liikunnan opettaja Jari Kolehmainen oli tietenkin tyytyväinen, että Munkan liikuntahallin kattoon saadaan vedettyä uusi suomenmestaruusviiri:
– Edellisen kerran lukion poikien mestaruus saavutettiin vuonna 1979. MuKi, Munkkiniemen Kisapojat, on tehnyt seurana hyvää juniorityötä Tomi Kamisen johdolla, ja on hienoa, että nämä MuKi:n pojat ovat tulleet opiskelemaan lukioomme ja olemme sen myötä saaneet koottua Munkkaan näin mahtavan joukkueen!

Ruusupuiston arkkitehtuurikilpailuun ennätyksellinen osanotto

Alvar Aalto -säätiön ja Jyväskylän kaupungin järjestämään kansainväliseen Ruusupuiston arkkitehtuurikilpailuun saapui 674 kilpailuehdotusta määräaikaan mennessä. Ehdotusten määrä on Suomessa järjestetyistä arkkitehtuurikilpailuista kaikkien aikojen toiseksi suurin – heti Guggenheim Helsinki -kilpailun jälkeen.
Kilpailussa suunnitellaan Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhdistävä lisärakennus ja alueen ulkotila. Nivelosan tarkoituksena on palvella yhdyskäytävänä, yhteisenä mu¬seokauppana ja teknisenä tilana mahdollistaen monipuolisen toiminnan ja yhteistyön. Tavoitteena on kehittää kahdesta Alvar Aallon merkkiteoksesta vetovoimainen ja korkealaatuinen museokeskus Jyväskylään.
– Ruusupuiston arvoympäristön kehittäminen kansainvälisellä ideakilpailulla on merkittävä tapaus modernin arkkitehtuurin historiassa. Oman piristysruiskeensa kiinnostukselle tuo se, että uutta arkkitehtuuria ollaan sovittamassa akateemikko Alvar Aallon suunnittelemien museoiden yhteyteen. Huomionarvoista on myös se, että melko pienellä lisärakentamisella vaikutetaan olennaisesti koko tulevan museokeskuksen toimivuuteen, kertoo Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh.
Kilpailun palkintolautakunta painottaa arvosteluperusteissaan muun muassa arkkitehtonista kokonaisotetta sekä suunnitelman teknistä ja taloudellista toteutettavuutta. Erityisen tärkeää on, että voittajaehdotus sopii valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja siinä on löydetty luonteva yhteys Alvar Aallon arkkitehtuurin kanssa.
– On jännittävää päästä tutkimaan, miten kilpailuun osallistuneet ovat ratkaisseet uudisosan toiminnalliset tarpeet, arkkitehtonisen haasteen ja käsitelleet lähiympäristöä, sanoo Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen.
– Kaiken kaikkiaan on aivan uskomattoman upeaa, että kilpailu sai näin laajan ja merkittävän suosion ympäri maailman ja täten lisäsi entisestään Jyväskylän kaupungin tunnettavuutta hyvän arkkitehtuurin kaupunkina. Kilpailu on kaupungin kannalta hyvin merkittävä ja kauaskantoinen, koska kilpailun lopputuloksella ja museoiden yhdistämisellä toisiinsa tavoitellaan entistä monipuolista ja olosuhteiltaan laajempaa Ruusupuiston museokeskusta, sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja ja Jyväskylän Tilapalvelun suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo.

Munkkiniemen uimarannalla uusi ulkokuntoilusali

Munkkiniemen uimarannalla on uusi lasten tekniikka- ja tasapainorata ja asennuksen alla on parhaillaan uudet ulkokuntoiluvälineet. Uusia kuntovälineitä ovat dippi- ja jalkojen nostolaite, ylätalja- ja pystypunnerruslaite, rintapunnerrus- ja soutulaite ja vatsa- ja selkälihaspenkki sekä jalkaprässi. Ne muodostavat monipuolisen ulkokuntoilusalin.
Liikuntavirasto ylläpitää kattavaa ulkokuntoiluvälineverkostoa Helsingissä. Verkostoon pääsee tutustumaan Helsingin palvelukartan kautta www.hel.fi/palvelukartta kohdasta ulkokuntoiluvälineet.
Munkkiniemen uimarantaa on myös ruopattu keväällä 2015. Ruoppaustöitä jatketaan syksyllä, uimarantakauden päätyttyä.
Munkkiniemen uimarannalla on pukusuoja, suihkut ja wc. Rantapelastajat ovat paikalla joka päivä kello 10.00 – 18.00. He päivittävät uuteen www.mski.fi/mswim -palveluun havaintojaan sinilevästä ja veden lämpötilasta. Rannan uimavalvontakausi päättyy 9. elokuuta.

Helsinginkujalle tulossa kerrostalo?

Helsinginkujalle nousee jopa kahdeksankerroksinen talo, jos taloyhtiö Helsinginkatu 17 saa tahtonsa läpi. Taloyhtiö suunnittelee uutta taloa omistamalleen tyhjälle tontille Helsinginkujan varrelle.

Talon rakentaminen vaatisi tontilla olevan luonnontilaisen kallio-alueen räjäyttämistä. Kahdeksankerroksisen uudisrakennuksen räystäskorkeus nousisi samaan koreuteen kuin ympäröivät talot.

Tähän saakka rakentamaton alue on toiminut valokuiluna korttelin sisäpihan puolen asuntoihin ja sisäpihalle. Asukasaktivisti Sirkka-Liisa Lahtinen kertoo, että rakennus valmistuessaan pimentäisi myös naapuritalon asuntoja.

– Uudisrakennus tulisi heikentämään melkoisesti asukasviihtyvyyttä. toteaa Lahtinen.

Taloyhtiö päättää kuluvan vuoden aikana ryhtyykö se hankkeeseen. Vaihtoehtoja on kaksi: joko kallion tilalle nousee kerrostalo tai kalliot säilytetään.