Kivijalkaliikkeet Helsingin elinvoimaisuuden ydin

Helsingin yritysluotsit Heidi Lihr, Suvi Tuiskunen ja Jukka-Pekka Tolvanen ovat yrittäjien kontaktipinta kaupunkiin. Kuva: Sakari Röyskö

Helsingin elinvoimaisuus rakentuu kivijalkaliikkeiden varaan. On vaikeaa kuvitella elinvoimaista kaupunkia ilman kivijaloissa toimivia uniikkeja putiikkeja ja ravintoloita. Laajasta valikoimasta erilaisia liikkeitä kiinnostuvat kaupunkilaisten lisäksi myös matkailijat ja muut yrittäjät. Kaupunginosien eläväinen yritystoiminta ruokkii positiivista kierrettä yrittäjiin heidän halutessaan perustaa toimipaikkansa samalle alueelle. Uudet yrittäjät tuovat tullessaan uusia asiakkaita luoden kaupunginosasta kiinnostavan ja samalla kehittäen koko kaupungista saatavaa kuvaa kansainvälisesti kiinnostavana matkailukohteena.

Jokainen yritys asettaa omat vaatimuksensa toimivalle toimintaympäristölle. Toimivan kaupungin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yritykset ja kivijalat saavat harjoittaa elinkeinotoimintaa toimivassa ympäristössä keskittyen omaan liiketoimintaansa. Yritysten vaatimusten ymmärryksen lisäämiseksi Helsingin kaupunki on kaksi vuotta sitten palkannut kolme yritysluotsia. Tehtävänään heillä on lisätä vuorovaikutusta yritysten kesken ja parantaa kaupungin ymmärrystä yritysten toiminnasta. Vaatimukset toimintaympäristölle nousevat usein esiin, kun kyseessä on kiinteällä toimipaikalla toimivia kivijalka, jolloin kivijalan ympäristön on oltava helposti saavutettava ja liikepaikan on oltava houkutteleva.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 18/2020!

OmaStadi-hanke valmistumassa

Leikkipuisto Ruoholahteen istutetaan hyötypuutarhaa. Kuva: Sami Kiema

Kymmenen leikkipuistoa saa oman hyötypuutarhan

Aloite syötävistä puistoista oli asukasaktiivi Milla Karkulahden idea, jossa hän toivoi, että Helsingin maisemasuunnittelussa korvattaisiin koristeomenapuut, kirsikat ja syötäväksi kelpaamattomia marjoja tuottavat pensaat sellaisilla hedelmäpuilla ja marjapensailla, joiden satoa voi syödä.

Aihetta työstettiin kaupunkiympäristön projektisuunnittelija Elina Nummen kanssa. OmaStadi-hankkeen 50 000 budjetti riitti kokeiluun, jossa kymmeneen leikkipuistoon istutetaan viisi hedelmäpuuta, 10 marjapensasta, raparperia, mansikkaa ja yrttejä. Perheen palveluiden yksikkö valikoi leikkipuistot sellaisista puistoista, joilla oli intoa kokeiluun.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 17/2020!

Niemenmäenpuistoon rakennetaan puistoraitti

Yksityiskohta puistosuunnitelmasta.

Puunkaato aloittaa työt

Munkkiniemessä Niemenmäenpuistoon rakennetaan puistoraitti. Työt aloitettiin syyskuun alussa puunkaadolla. Uusi reitti noudattelee pääosin jo puistossa olevia, kuljettuja polkuja. Raitille tulee murskepinta ja siihen rakennetaan myös valaistus.

Niemenmäenpuisto on liito-oravien esiintymisen ydinalueella. Uusi raitti on suunniteltu niin, etteivät liito-oravien pesäpuut vaarannu. Uuden reitin varrelta joudutaan kaatamaan yksi iso koivu sekä nuoria pihlajia ja muita nuoria puita noin viiden metrin leveydeltä, jonka rakentamistyöt vaativat.

Työ valmistuu lokakuussa.

Yhteisö ja sen tarpeet ykkösiksi

Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad on muun muassa viettänyt yhteensä 14 vuotta Kanadassa siirtolaispappina. Silloin hän loi siirtolaisseurakunnille strategian, jossa etnistä identiteettiä vahvistettiin. Se sai Thunder Bayn alun perin suomalaisen siirtolaisseurakunnan uuteen kasvuun. Kuva Sirpa Päivinen

Kirkkoherra Leo Glad uskoo, että kirkko pärjää vain uudistumalla

Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad on yli neljänkymmenen pappisvuoden aikana elänyt melkein jatkuvasti keskellä murrosta. Muutostila on ollut käynnissä paitsi koko kirkossa, myös paikallisesti Munkin seudulla.

Glad joutui pakkorakoon, kun Munkkiniemen ja Munkkivuoren seurakuntien yhdistymisestä päätettiin vuonna 2011. Sen jälkeen piti luopua taloussyistä Lehtisaaren kappelin sekä Munkkiniemen seurakuntatalon käytöstä, ja toiminta jouduttiin keskittämään Munkkivuoren kirkolle.

– Kokemukset ovat vahvistaneet molempien seurakuntien seurakuntaneuvostojen näkemyksen ja toiveen, ettei yhdistymisen määrääminen vastoin seurakuntalaisten ja työntekijöiden tahtoa ole hyvä lähtökohta uudelle seurakunnalle, pohtii Glad nyt, eläköitymisensä kynnyksellä.

Operaatio jätti moniin ihmisiin haavoja, kun eri alueiden yhteisöt hajosivat.

Seurakuntalaisten rooli muuttunut

Yhdistyminen vaikutti suuresti myös seurakunnan talouteen ja toimintaan.

– Siitä on seurannut huomattavat taloudelliset haasteet. Työntekijöistä on jäljellä suurin piirtein noin puolet verrattuna aikaan ennen yhdistymistä, ja taloudelliset resurssit ovat tippuneet lähes puoleen, Glad arvioi.

Siitä Glad on kuitenkin iloinen, että seurakunnallinen toiminta on talouskurimuksesta huolimatta lisääntynyt ja löytänyt uusia muotoja.

– Se kertoo siitä merkittävästä muutoksesta, että seurakuntalaiset ovat entistä enemmän varsinaisia toimijoita, eivätkä vain toiminnan kohteita. He ovat ottaneet entistä aktiivisemman roolin seurakunnan toiminnassa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 15/2020!

Stadin kundiksi Jaakko Saariluoma, Stadin friiduksi Laura Kolbe

Jaakko Saariluoma, Laura Kolbe, Pertti Salolainen ja Lasse Liemola.

Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valitsee vuosittain Stadin Friidun ja Kundin joka on bulein kunnianosoitus minkä stadilainen voi saada.

Vuoden 2020 valitut ovat molemmat selvästi ylpeitä kotikaupungistaan.

Stadin Friidu 2020 on Laura Kolbe, tutkija, opettaja, äiti Laura Kolbe, 63v. on henkeen ja vereen kaupunkilainen, helsinkiläinen. Hän katsoo edustavansa urbaaneja, liberaaleja ja kaupunkiyhteisöllisyyttä korostavia arvoja.

Lapsuuden ja nuoruuden maisemaa oli esikaupunki; kotiseutua ovat olleet Pohjois-Haaga ja Lauttasaari ja tätä nykyä Kruununhaka.

Laura Kolbe on kulttuurin, teatterin, baletin, oopperan, museoiden, näyttelyiden ja kesäjuhla-tapahtumien suurkuluttaja. Hän jumppaa ja liikkuu lähes päivittäin.

Perheeseen kuuluvat puoliso, lakimiehenä toimiva Thomas Forss ja lapset Johannes (s. 1987) ja Carolina (s. 1989). Perhe on Lauran vahvuus, selustatukija ja kriitikko.

Arjessa yhdistyvät työ ja rentoutuminen, kaupunki ja maaseutu, teknologia ja luonto, materialistinen ja henkinen.

Laura Kolbe kertoo eläneensä suku- ja perhepiirissä, jossa rinnakkain on vaikuttanut neljä sukupolvea, kolme kieltä, kaksi kotiseutua ja yksi aate: kiinnostus kulttuuriin ja historiaan sekä politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Syntymäpaikka, Bogota Kolumbia (s. 1957), on vaikuttanut siihen, että maailma tuntuu olevan aina lähellä.

Stadin Kundi 2020 on Jaakko Saariluoma; ohjaaja, näyttelijä, stand-up koomikko.

Jaakko Saariluoma, 53v. tuntee kotikaupunkinsa eri kolkat. Hän on syntyään itäisestä Stadista jossa on asunut useilla eri alueilla ja siellä vahvana oleva slangin kieli on tarttunut myös Jaakon puheeseen.

Idästä tie on kulkenut monien eri alueiden kuten Sörnäisten ja Töölön kautta nykyiselle kotiseudulle Pohjois-Helsinkiin. Alue on lapsiystävällistä ulkoilualueineen mutta nyt lasten aikuistuttua Jaakon mieli välillä kaipaa takaisin lähemmäs keskustaa.

Jaakolla on 2 jo aikuista lasta ja isän rooli on ollut yksi erittäin mieleisistä.

Isän roolin lisäksi Jaakko Saariluoma on hankkinut meriittejä televisiostudioiden lisäksi teatteri-lavoilta ja etenkin stand-up komiikka on jo usean kymmenen vuoden ajan vienyt häntä erilaisille estradeille.

Saariluoma on valmistunut teatterikorkeakoulusta 1994 ja on näyttelemisen lisäksi myös ohjannut useita esityksiä.

Kaiken esiintymisen vastapainona Jaakko Saariluoma harrastaa liikuntaa ja on myös viime aikoina löytänyt uudelleen musiikin ja soittimista esimerkiksi kitara ja piano ovat tulleet tutuiksi.

Stadin Slangi ry. on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo 25 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksia. Kukin hallitus määrittelee valintakriteerit itsenäisesti. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen eka Friidu Eva-Riitta Siitonen tai aiemmin valittu Maija Vilkkumaa, Kundeista voisi nostaa esimerk-keinä vaikkapa Heikki Harman tai Jörn Donnerin.

Tämän vuoden hallitus haki stadilaisia, ei välttämättä syntyperäisiä, rentoja, reiluja, jeesaavia ja perinteitä vaalivia.

Pitäjänmäen asemakaavan muutos tuo lisää kauppapaikkoja

Havainnekuva kaakosta. Kuva: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit

Arvokas asemapuisto asemasillan itäpuolella vanhoine rautatierakennuksineen suojellaan

Pitäjänmäen asemamiljööseen kuuluvat, nykyisin rautatien liikennealueella sijaitsevat puurakennukset osoitteessa Pitäjänmäentie 40 suojellaan ja niille muodostetaan omat tontit.

Uuden korttelin asuntokerrosalaa on yhteensä 22 880 k-m2 ja liikekerrosalaa 1 920 k-m2. Asukasmäärän lisäys on n. 570 asukasta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan Sulkapolun valo-ohjattu risteys muutetaan nelihaararisteykseksi palvelemaan uutta radan ja Pitäjänmäentien väliin tulevaa asuinkorttelia. Pitäjänmäentien pyörätiejärjestelyt muutetaan yksisuuntaisiksi ja radanvarren baanaa levennetään ja sen laatutasoa parannetaan.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Pitäjänmäen asemanseutu kehittyy ja vilkastuu lisääntyvän palvelutarjonnan ja asukasmäärän myötä. Asemapuiston rakennuksille etsitään rakennusten kunnostamisesta kiinnostuneet omistajat ja arvokas puistomiljöö muutetaan yleiseksi puistoksi kaupunkilaisten käyttöön.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 11/2020!

Juhannuspäivän messu Munkkiniemen kirkossa

Juhannuspäivän messu Munkkiniemen kirkossa on avoin seurakuntalaisille.

Koronaepidemian vuoksi jumalanpalvelukset on toimitettu toistaiseksi ilman paikalla olevia seurakuntalaisia. Piispojen tiistaina 5.5. tekemä linjaus kuitenkin mahdollistaa jumalanpalvelusten avaamisen kesäkuun alusta lähtien.

Munkkivuoren alttarialueen kunnostuksen vuoksi kesäkuun jumalanpalveluksia ei vielä avata seurakuntalaisille. Poikkeuksena on juhannuspäivän messu Munkkiniemen kirkossa. Siihen voi osallistua korkeintaan 50 henkilöä.

Muut kesäkuun jumalanpalvelukset lähetetään edelleen verkossa, ja niitä voi seurata seurakunnan verkkosivuilla www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi tai Facebook-sivuilla www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta.

Heinäkuussa messut pidetään Munkkiniemen kirkossa kello 11, ja paikalla voi olla korkeintaan 50 henkilöä. Piispojen linjauksessa tähdennettiin, että kaikissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan muissa tilaisuuksissa noudatetaan 50 hengen kokoontumisrajoitusta. Ohjeistuksessa painotetaan myös, että osanottajien turvallisuus tulee varmistaa huolehtimalla muun muassa turvaetäisyyksistä ja antamalla ohjeita hygieniasta.

Kantakaupungin kierroksesta Helsingin rantareitti

Kantakaupungin opastettu rantareitti avataan kesällä 2020.

Helsingin ainutlaatuinen piirre on 130 kilometriä pitkä julkinen rantareitti, jota kehitetään vaiheittain siten, että se muodostaa jatkuvan ja toimivan palveluiden sekä kävely- ja pyöräilyreittien verkoston. Ensimmäisenä osana reittiä avataan kantakaupungin kierros kesällä 2020.

Helsingin rantareitti jakautuu kantakaupungin rakennettuun urbaaniin rantaan sekä esikaupunkialueiden pääosin rakentamattomiin rantoihin. Kantakaupungin kierros avataan opastettuna kesällä 2020. Tällä noin 15 kilometrin mittaisella kierroksella pääsee tutustumaan Helsingin keskustan monipuolisiin rantoihin ja merellisiin ympäristöihin. Opaskylttien kartalla kuvataan koko reitti sekä kaupunkipyörien, vesibussien ja metron asemat. Kartalle on merkitty myös reitin varrella sijaitsevia kiinnostavia kohteita ja paikkoja aina arkkitehtuurista toreihin kuten Finlandiatalo, Kasvitieteellinen puutarha ja Hietaranta.

Opastettu rantareitti

Rantareitti rakennetaan kokonaisuudessaan tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on lähivuosina korjata ja opastaa kaikki reitit vaiheittain. Kantakaupungin reitin jälkeen seuraavina ovat Seurasaarenselkä ja Lauttasaari. Opasteita pystytetään tulevina vuosina myös rantareiteille Vanhankaupunginlahdella, Laajasalossa ja Itä-Helsingissä.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 9/2020!

Munkkiniemeen Riihitielle suunnitteilla uusi päiväkoti

Munkkiniemeen, osoitteeseen Riihitie 9 suunnitellaan uutta päiväkotia. Uusi, suurempi päiväkoti korvaa tontilla olemassa olevan päiväkodin (Daghemmet Elka).

Asemakaavamuutosalue sijaitsee Munkkiniemessä, osoitteessa Riihitie 9. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden, suuremman päiväkotirakennuksen rakentamisen nykyisen päiväkoti Elkan paikalle. Olemassa oleva päiväkotirakennus puretaan ja Elkan toiminnan on tarkoi- tus jatkua uusissa tiloissa. Uusi päiväkotirakennus on 2-3-kerroksinen, mikä mahdollistaa pihatilojen riittävyyden. Päiväkodin suunnittelun hanke on käynnistetty ja uudisrakennuksen rakennussuunnittelu on tar- koitus aloittaa kevään aikana.

Tontin liikennejärjestelyjä suunnitellaan uudelleen. Tontin liikennejärjestelyissä on tavoitteena päiväkodin sujuva huolto-ja saattoliikenteen sekä turvallinen saavutettavuus kävellen ja pyöräillä. Samalla tutkitaan päivä- kotitontin kaakkoisreunan huolto- ja pelastusreitin muuttamista yleiseksi kävelyn ja pyöräilyn reitiksi.

Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tiedottaa jatkossa päiväkodin toimintaan aiheutuvista muutoksista ja niiden aikataulusta. Voimassa olevassa asemakaavassa (1975) alue on merkitty sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 8/2020!

Kaupunki etsii keinoja tilanteen parantamiseksi

Monien helsinkiläisten yritysten ja muiden organisaatioiden taloustilanne on koronaviruskriisin takia kriittinen. Kaupunki etsii aktiivisesti keinoja tilanteen parantamiseksi. Ensivaiheessa kaupunki on tänään tehnyt toimia, joilla voidaan estää yritysten ja muiden toimijoiden ajautuminen välittömään kassakriisiin. Seuraavan vaiheen päätöksiä varten keskusteluun kutsutaan mukaan muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Helsingin seudun kauppakamarin edustajat.

Tänään ensivaiheen päätöksinä linjattiin, että kaupungin vuokralle antamien liikehuoneistojen ja muiden liiketilojen vuokrien maksu voidaan tarvittaessa keskeyttää enintään kolmen kuukauden ajaksi. Erääntyneet vuokrat maksetaan kunkin yritysvuokralaisen kanssa erikseen sovittavan 12 kuukauden maksuaikataulun mukaisesti ilman viivästysseuraamuksia. Myös Helsingin kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä suositetaan noudattamaan tätä linjausta oman taloudellisen liikkumavaransa puitteissa.

Lisäksi kaupunki ei peri vuokraa tiloissaan toimivilta vuokralaisilta siltä ajalta, jolloin toimialan omat tilat ovat suljettuja. Tämä koskee niitä vuokralaisia, jotka toimivat nyt suljettuna olevissa toimipisteissä.

Yrityksille tukea

Lisäksi kaupunki on käynnistänyt käytännönläheisiä, yritysten neuvontaan ja tukeen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on jatkuvasti parantaa tilannekuvaa ja löytää konkreettisia välittömän auttamisen keinoja ahdingossa oleville yrittäjille.

Kaupunki on koostanut päivittyvän listauksen yrittäjille suunnatuista tukipalveluista NewCo Helsingin verkkosivuille ja korona-tukipalveluihin liittyvä asiakasviestintä yrittäjille on ollut aktiivisesti käynnissä viime viikosta lähtien. Lisäksi NewCo Helsinki osana kaupungin toimintaa tarjoaa yrittäjille kriisineuvontapalvelua yhdessä kumppaniensa kanssa.

Alueellinen kriisityöryhmä startupien osalta on käynnistymässä yhteistyössä startup-kampus Maria 01:n, Helsinki Business Hubin ja Business Finlandin kanssa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 7/2020!