Aino Aallon syntymästä 125 vuotta

Aino Maria Aalto (os. Marsio) 1894–1949. Kuva Alvar Aalto -säätiö.

Perjantaina 25. tammikuuta 2019 tuli kuluneeksi 125 vuotta Alvar Aallon ensimmäisen vaimon, arkkitehti Aino Aallon (1894–1949) syntymästä.

Aino Aallolla (os. Marsio) oli arkkitehtipariskunnan yhteisten projektien ohessa tärkeä rooli myös itsenäisenä suunnittelijana. Hän toimi taiteellisena johtajana vuonna 1935 perustetussa sisustusliike

Artekissa ja johti yhtiötä vuosina 1941–49, aina varhaiseen kuolemaansa saakka.

Aino Aalto työskenteli aikakautensa modernien ja sosiaalisten ihanteiden mukaisesti. Hänen suunnittelutyönsä kumpusi useimmiten arkipäivän käytännöllisestä tarpeesta, olipa kyse sitten lastentarha- ja neuvolakalusteiden piirtämisestä, pienasuntojen monikäyttöisistä kalustusratkaisuista tai yksityiskotien kokonaisvaltaisesta sisustussuunnittelusta.

Kaikki Ainon suunnittelupöydällä syntynyt oli laadukasta ja esteettisyydessään viimeiseen asti harkittua. Voisi sanoa, että hän pyrki suunnittelutyössään ”ylevöittämään arkea”, siinä ansiokkaasti onnistuen. Hänen kynästään syntyi mm. tänä päivänä kotienkin klassikkona tunnettu Aino Aalto -lasisarja (ent. Bölgeblick), Artekin valikoimassa olleita painokankaita kuin myös uniikkeja valaisimia ja huonekaluja.

Palvelut päättyvät Munkkivuoren postissa perjantaina 1. maaliskuuta

Munkkivuoren postinumeroalueen kirjeet ja muut lähetykset, jotka eivät sovellu automaatteihin, ohjautuvat tämän jälkeen Töölön postiin

Posti tarjoaa verkkokaupan kasvuun jatkuvasti nopeampia ja monipuolisempia palveluvaihtoehtoja. Digitaaliset palvelut yhdistettyinä pitkin aukioloajoin palveleviin automaatteihin tekevät pakettien noutamisesta ja lähettämisestä entistä sujuvampaa.

Munkkivuoren ostoskeskuksen posti muuttuu pakettipalveluita tarjoavaksi itsepalvelupostiksi 2.3.2019. Pakettipalvelujen saatavuus paranee automaateilla, jotka palvelevat viikon jokaisena päivänä ma-su klo 07-22.30.

− Kehitämme palvelumallia, koska Munkkivuoren myymälä on ollut asiointimääriltään Helsingin pienin eikä alueelta ole löytynyt kumppania jatkamaan postipalvelujen tarjoamista. Suurin osa asioinnista koskee pakettien noutoa. Teemme siitä Munkkivuoressa mahdollisimman helppoa tuomalla asiakkaiden käyttöön pakettiautomaatit ja nykyistä laajemmat aukioloajat, Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen kertoo.

Automaatit otetaan Munkkivuoren postissa käyttöön jo 11.2., jolloin valtaosa lähetyksistä voidaan noutaa automaateista. Muut palvelut päättyvät postissa perjantaina 1.3. klo 14. Munkkivuoren postinumeroalueen kirjeet ja muut lähetykset, jotka eivät sovellu automaatteihin, ohjautuvat tämän jälkeen Töölön postiin. Alueen asiakkaat saavat lähempänä muutosta tiedon kotiin kirjeellä.

Automaatit ovat suosituin tapa noutaa lähetyksiä. Ne mahdollistavat paketin noutamisen sekunneissa, ja niistä voi lähettää verkossa tai OmaPosti-sovelluksella valmiiksi maksettuja paketteja. Postin henkilöstö on opastamassa asiakkaita digitaalisten palvelujen ja automaatien käytössä 15.3. asti arkisin klo 10-18. Automaatteihin tulee kaikkiaan 306 lokeroa.

Munkkivuoren ostoskeskuksen monet liikkeet myyvät postimerkkejä ja kirjelaatikko sekä postilokerot säilyvät tutuilla paikoillaan. Munkkivuoren S-marketin automaatti on edelleen asiakkaiden käytössä. Valmiiksi maksettuja lähetyksiä voi lähettää automaattien lisäksi Munkkiniemen puistotien R-kioskin Postin noutopisteestä, joka myy myös pakkaustarvikkeita. Postin noutopiste palvelee myös K-Market Pikku Huopalahdessa Tilkankadulla. Postilta voi tarvittaessa tilata lähetyksen kotiinkuljetuksen lisäpalveluna.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 2!

Satavuotias jugendlinna

Linna Munkkiniemessä

Helmikuun ensimmäisenä päivänä 1919 avattiin maksavalle yleisölle upouusi Munkkiniemen Pensionaatti. ”Luonnonkauniissa ympäristössä metsän keskellä, meren rannalla. Ainoa laatuaan Suomessa.

Joka suhteessa ensiluokkainen”. Pensionaatin johtajatar ja primus motor oli Sofia Sjöstedt.

Arkkitehti ja aika

Eliel Saarisen 1916 piirtämä suuri satametrinen rakennus liittyi hänen laajakantoiseen Munkkiniemi-Haaga -suunnitelmaansa. Louhinnat käynnistyivät vuoden 1917 alussa ja myrskyisän ajan tapahtumat (Venäjän mullistukset, yleislakko 1917, sisällissota) vaikeuttivat rakentamista monin tavoin. Siihen nähden valmista tuli hämmästyttävän ripeästi.

Tyyliltään Saarisen luomus on keskieurooppalaista jugendklassismia. Sen on sanottu muistuttavan ulkomuodoltaan isoa huvilaa. Itse näen tämän rakennelman pikemminkin monitahoisena linnana.

Munkkiniemi-Haaga -suunnitelmaan sisältyi useita monumentaalisia, linnamaisia kolosseja. Pensionaatista tuli näiden visioiden ainoa konkreettinen toteutuma.

Samoihin aikoihin valmistui toinenkin, Saarisen tunnetuimpiin kuuluva työ: Helsingin uusi rautatieasema vihittiin käyttöönsä 5.3.1919. Asema, jonka syntyvaiheet olivat huomattavan pitkälliset, edustaa varsin erilaista versiota jugendarkkitehtuurista kuin Munkkiniemeen kohonnut linna. Nämä kaksi ovat viimeisiä Eliel Saarisen Suomeen rakennetuista teoksista. Hänen uransa jatkui 1920-luvulla Yhdysvalloissa.

Veli-Pekka Salminen

Lue lisää Munkinseudun vuoden 2019 ensimmäisestä numerosta!

Seurasaaren Joulupolku jakautuu kahteen reittiin

Joulupukki ja muori Elina Koskipahta.

Rakastettu joulutapahtuma Seurasaaren joulupolku järjestettiin jälleen sunnuntaina 16.12.2018 klo 12-18. Kävijöiden toiveesta tapahtuma-aikaa oli pidennetty tänä vuonna tunnilla, ja tapahtuma huipentui pimeän laskeuduttua aiemmilta vuosilta tuttuun showryhmä Belenoksen tulinäytökseen klo 17.30.

Pienimpien polun tallaajien vuoksi olimme uudistaneet muutamien suosittujen ohjelmapisteiden sijainteja siten, että reitti oli mahdollista kävellä läpi hieman lyhyempänä “Pikkutonttujen reittinä”.

Perinteisen polun varrelta löytyi 23 erilaista tapahtumapistettä, joissa osassa oli tarjolla myös viittomakielen tulkkausta.

Paperisista ohjelmakartoista luovuttiin

Joulupolku sitoutui vähentämään tapahtuman tuottamaa kertakäyttöjätettä, ja sen vuoksi ohjelmakartta julkaistiin tänä vuonna ainoastaan verkossa. Joulupolun sivustoa on uusittu, jotta sitä olisi mahdollisimman helppo selata myös mobiililaitteilla. Samalla luovuttiin kokonaan myös hätävarana toimineiden kertakäyttölautasten käytöstä, joten lapsille tarjottavaa joulupuuroa varten perheiden tulisi muistaa ottaa mukaan omat lautaset ja lusikat.

– Tapahtumien järjestäminen ei ole itsessään täysin ekologista, mutta pyrimme pienillä valinnoilla kunnioittamaan ympäristöä säilyttäen silti Joulupolulle ominaisen sadun ja joulunodotuksen kihelmöivän jännityksen, kertoo Joulupolun päätonttu Elina Koskipahta.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 22!

Munkkiniemen yhteiskoulu täytti 80 vuotta

Munkka 80 -esiintyjäjoukko teki loistavaa työtä.

Munkkiniemen yhteiskoulu vietti vuosijuhlaansa 16.11. Onnen päivät -musikaalin pyörteissä

Aiemmin viikolla, tiistaina 13.11.2018, juhlat olivat jo alkaneet Alumnipäivällä. Tuolloin Munkan nykyisille oppilaille ja opiskelijoille kävivät puhumassa nelinkertainen tankotanssin maailmanmestari Oona Kivelä sekä Osmo Soininvaara, Työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly-työryhmän puheenjohtajan roolissa – kumpainenkin Munkan alumneja.

Alumnipäivän tilaisuudessa Munkkiniemen yhteiskoulun Senioriyhdistyksen puheenjohtaja Antti Kaihovaara jakoi myös Munkka 80 -juhlavuoden kunniaksi kolme Munkasta maailmalle -vaihto-oppilasstipendiä, joiden yhteisarvo on 18 000 euroa.

Varsinainen juhlapäivä huipentui perjantaina koulussa nautittuun juhlalounaaseen, sekä itse pääjuhlaan. Juhlaesitys, Onnen päivät -musikaali, ammensi Munkkiniemen yhteiskoulun musiikkiperinteestä ja -historiasta. Vuonna 1957 valmistunut koulun juhlasali on nähnyt ja kuullut 60 vuoden aikana musiikkia sen kaikilta laidoilta. Koulun oma musiikkielämä on ollut kautta historian aktiivista ja monelle entiselle oppilaalle sekä opiskelijalle on koulun jälkeen musiikista sukeutunut jopa ammatti. Juhlasalin lavalla ovat esiintyneet myös lukuisat koulun ulkopuoliset aikansa huippumuusikot.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 23!

Nyt ideoimaan ja esittämään hankkeita lähiympäristöön

Toukokuussa stadiluotseina aloittaneet Silja Lindblad ja Jarkko Laaksonen esittelivät osallistuvaa budjetointi -hanketta Munkkiniemen ala-asteella.

Kaupunki osoitti asukkaiden ideoiden toteutukseen 4,4 miljoonaa, toimintamallista käytetään nimeä osallistuva budjetointi

Helsingin kaupunki järjestää parhaillaan ideointitilaisuuksia, joissa kannustetaan ja ohjataan osallistumaan kaupunkilaisia osallistuvaan budjetointiin.

Kysymys on siitä, että Helsingin kaupunki on ohjannut budjetissaan 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten suorien ideoiden mukaan toteutettavaksi.

Kaupungin edustajat stadiluotsit Silja Lindblad sekä Jarkko Laaksonen olivat ohjaamassa Munkkiniemen ala-asteella halukkaita ideoijia toissa viikolla.

Miljoonia toteutukseen

Helsingin kaupunki haluaa siis saada suoraan asukkailtaan ideoita ja näkemyksiä siitä, mitä lähinnä omalta alueelta puuttuu ja mitä sinne voitaisiin investoida, sellaista joka kaupungin hankittavissa tai investoitavissa voisi alueella olla. 4,4 miljoonalla eurolla kaupunki on lupautunut toteuttamaan asukkaiden toiveita.

Tuo summa on jaettu muutamaan osuuteen niin, että läntiseen Helsinkiin, jossa Munkkiniemikin on mukana, kohdistuu reilut 613 000 euroa toteutettavaksi kaupunkilaisten ideoihin. Myös koko Helsinkiin, siis myös muualle, voi ideoita ehdottaa.

Ideoi, osallistu ja äänestä on systeemin idea. Kaupunki kutsuu äänestämään ensi keväänä niitä ehdotuksia, jotka äänestykseen mahdollisesti pääsevät ja sen mukaan hanke etenee.

– Kaupunki toteuttaa sen jälkeen eniten ääniä saaneet ehdotukset, kertoo Silja Lindblad.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 22!

Nordean Munkkiniemen konttori suljetaan

Nordean Munkkiniemen konttori, Munkkiniemen Puistotiellä, on päätetty lakkauttaa.

Nordean Munkkiniemen konttori yhdistetään Mannerheimintie 7 konttoriin

Tähän asti Munkkiniemen konttori on palvellut asiakkaita kahtena arkipäivänä viikossa, ja muutoin ajanvarauksella. Nämä palvelut siirtyvät 30. marraskuuta Mannerheimintien konttoriin, josta löytyvät myös muut päivittäiset pankkipalvelut.

Pankin mukaan muutoksen taustalla on asiakaskäyttäytymisen muutos. Sen mukaan yhä useampi haluaa hoitaa pankkiasiat muulla tavalla kuin käymällä konttorissa. Jo joka kolmas asuntolainaneuvottelu käydään verkkotapaamisena asiakkaan kotoa tai esimerkiksi työpaikalta käsin. Digikanavien kautta Nordeaan ollaan yhteydessä satoja tuhansia kertoja päivässä, ja puhelimen sekä chatin kautta palvelua saa lähes 15 000 asiakasta päivittäin.

Nordea järjestää vuoden aikana yli 500 digineuvontatilaisuutta ympäri Suomen, tilaisuuksia järjestetään muun muassa Munkkiniemen kirjastossa. Seuraavan neuvonnan ajankohdan löytää verkossa osoitteesta: www.nordea.fi/digineuvontaa.

Käteisen rahan käyttö on vähentynyt viime vuosien aikana tasaisesti, mutta samanaikaisesti käteisen saatavuus on kuitenkin koko ajan parantunut. Konttoreiden lisäksi Nordean asiakkaat voivat nostaa käteistä automaateista, sekä ostosten yhteydessä K-kaupoista, Tokmanni-ketjun myymälöistä ja R- kioskeista.

Seurakuntavaalit marraskuussa – tilaisuus vaikuttaa paikallisasioihin

Leo Glad on toiminut kirkkoherrana Munkkiniemessä vuodesta 2005.
Munkkiniemen seurakunnan kirkkoneuvostoon valitaan 14 jäsentä ja seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon 4 valtuutettua

Nyt on mahdollisuus päästä vaikuttamaan oman kotiseurakunnan asioihin ja päätöksentekoon, koska seurakuntavaalit lähestyvät, niiden ennakkoäänestys alkaa 6. marraskuuta ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18. marraskuuta.

Seurakunnallinen elämä Munkkiniemessä on kokenut uuden tulemisen, kun vaaleissa on ehdolla nyt ennätysmäärä ehdokkaita aiempiin vaaleihin verrattuna. Näin asian kokee kirkkoherra Leo Glad.

Ehdokaslistojakin Munkkiniemen seurakuntavaaleissa on nyt aiemman kahden sijaan kolme.

– Erityisesti nuoria ihmisiä on tullut mukaan seurakunnalliseen elämään ja toimitaan. Samalla vapaaehtoistyöntekijät ovat tehneet vahvan tulemisen seurakunnalliseen elämään, iloitsee kirkkoherra Leo Glad.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 20!

Helsingin asunnottomien yötä vietetään jälleen

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja ympäri Suomea.

Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomuuden rakenteellisia syitä ovat asuntomarkkinatilanne ja erityisesti pula kohtuuhintaisista asunnoista sekä eriarvoisuus.

– Asunnottomuutta torjutaan tehokkaasti rakentamalla kohtuuhintaisia, ARA-lainoitettuja asuntoja sekä noudattamalla Asunto ensin -periaatetta, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Tapahtuma järjestetään Dallapénpuistossa klo 16–22. Soihtukulkue saapuu ja Asunnottomien yön tulet sytyttää seitsemältä asuntoministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Poliitittikojen paneelikeskusteluun osallistuvat muun muassa kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Ilkka Taipaleen lahjoittamassa jurtassa kansalaiset pääsevät keskustelemaan poliitikkojen ja esiintyjien kanssa asunnottomuudesta.

Tapahtumassa esiintyvät tuliryhmä Pyrokratia ja useita bändejä kuten Pelko. Asunnottomat pääsevät peseytymään saunaan. Lisäksi tarjolla on muun muassa hiusten leikkuuta ja ruokaa.

Päätapahtuman lisäksi ympäri Helsinkiä järjestetään useita tapahtumia esimerkiksi päivätapahtuma Pasilan asukastalossa ja elokuvatapahtuma Konepaja Brunolla.

Asunnottomien yön suojelijana Helsingissä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Helsingin Asunnottomien yön teemana on sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Nämä palvelut ovat tärkeitä sekä asunnottomuuden ehkäisyn, sen keston lyhentämisen ja asunnottomuuden jälkeisen kuntoutumisen kannalta. Myös nuorten tilanne huolestuttaa tapahtumaa koordinoivaa Vva ry:tä.

– Nuorten asunnottomuus kasvoi viime vuonna 13 prosentilla ja kaikista asunnottomista noin viidesosa on nuoria. Nuorten asunnottomuuden ehkäisyssä tärkeää on kohtuuhintaisuus, asumisneuvontatoiminnan vakiinnuttaminen sekä nuorille suunnatut joustavat ja jalkautuvat palvelut, Tiivola toteaa.

Miksi olen olemassa? – Etsimme jotain itseämme suurempaa

Tiina Tasmuth

Lähtevien lääkäri Tiina Tasmuth Munkkivuoren kirkon esitelmä- ja keskustelusarjassa 31.10. klo 11.30.

Espoon sairaalan ylilääkärinä toimiva Tiina Tasmuth on yksi niistä lääketieteen ammattilaisista, joiden tehtävänä on saatella meitä turvallisesti ajan rajalle ja rajan yli. Hän on nähnyt kuolevien potilaiden polttareita, kihlajaisia ja häitä. Sairaalassa on vietetty kuolevan äidin lapsen kastejuhlaa ja kuolema on lomittunut elämään.

Tiina Tasmuthin mielestä on hyvä, jos ihminen uskaltaa ajatella elämänsä päättymistä. Silloin hän ei kuole itseltään salaa eikä jätä jälkeenjääviä vaille sitä hyvää, mitä voisi heille jakaa. Tasmuth haluaa saattohoitolääkärinä olla toivon ylläpitäjä, jolloin tärkein on, ettei kuolevaa ja hänen omaisiaan jätetä.

Kysymykseen Miksi olen olemassa Tiina Tasmuth vastaa omakohtaisesti keskiviikkona 31.10. Esitelmä- ja keskustelusarjan neljässä tapaamisessa Munkkivuoren kirkossa on mahdollisuus kuulla, mitä muut ovat pohtineet ja löytäneet sekä keskustella omista elämänkysymyksistä. Keskustelua voi jatkaa yhteisen aterian (vapaaehtoinen 5 euroa) äärellä seurakuntasalissa.

Munkkivuoren kirkon haasteellisen sarjan aloittaa 17.10. FT Eija-Riitta Korhola, joka toimii nykyisin akateemisen maailman, bisneksen ja politiikan välillä: Amsterdamissa, Pekingissä, Tokiossa ja Brysselissä.

Isäntänä tapaamisissa on kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa klo 11.30, lounas on tarjolla klo 13.