Stadin kundiksi Jaakko Saariluoma, Stadin friiduksi Laura Kolbe

Jaakko Saariluoma, Laura Kolbe, Pertti Salolainen ja Lasse Liemola.

Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valitsee vuosittain Stadin Friidun ja Kundin joka on bulein kunnianosoitus minkä stadilainen voi saada.

Vuoden 2020 valitut ovat molemmat selvästi ylpeitä kotikaupungistaan.

Stadin Friidu 2020 on Laura Kolbe, tutkija, opettaja, äiti Laura Kolbe, 63v. on henkeen ja vereen kaupunkilainen, helsinkiläinen. Hän katsoo edustavansa urbaaneja, liberaaleja ja kaupunkiyhteisöllisyyttä korostavia arvoja.

Lapsuuden ja nuoruuden maisemaa oli esikaupunki; kotiseutua ovat olleet Pohjois-Haaga ja Lauttasaari ja tätä nykyä Kruununhaka.

Laura Kolbe on kulttuurin, teatterin, baletin, oopperan, museoiden, näyttelyiden ja kesäjuhla-tapahtumien suurkuluttaja. Hän jumppaa ja liikkuu lähes päivittäin.

Perheeseen kuuluvat puoliso, lakimiehenä toimiva Thomas Forss ja lapset Johannes (s. 1987) ja Carolina (s. 1989). Perhe on Lauran vahvuus, selustatukija ja kriitikko.

Arjessa yhdistyvät työ ja rentoutuminen, kaupunki ja maaseutu, teknologia ja luonto, materialistinen ja henkinen.

Laura Kolbe kertoo eläneensä suku- ja perhepiirissä, jossa rinnakkain on vaikuttanut neljä sukupolvea, kolme kieltä, kaksi kotiseutua ja yksi aate: kiinnostus kulttuuriin ja historiaan sekä politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Syntymäpaikka, Bogota Kolumbia (s. 1957), on vaikuttanut siihen, että maailma tuntuu olevan aina lähellä.

Stadin Kundi 2020 on Jaakko Saariluoma; ohjaaja, näyttelijä, stand-up koomikko.

Jaakko Saariluoma, 53v. tuntee kotikaupunkinsa eri kolkat. Hän on syntyään itäisestä Stadista jossa on asunut useilla eri alueilla ja siellä vahvana oleva slangin kieli on tarttunut myös Jaakon puheeseen.

Idästä tie on kulkenut monien eri alueiden kuten Sörnäisten ja Töölön kautta nykyiselle kotiseudulle Pohjois-Helsinkiin. Alue on lapsiystävällistä ulkoilualueineen mutta nyt lasten aikuistuttua Jaakon mieli välillä kaipaa takaisin lähemmäs keskustaa.

Jaakolla on 2 jo aikuista lasta ja isän rooli on ollut yksi erittäin mieleisistä.

Isän roolin lisäksi Jaakko Saariluoma on hankkinut meriittejä televisiostudioiden lisäksi teatteri-lavoilta ja etenkin stand-up komiikka on jo usean kymmenen vuoden ajan vienyt häntä erilaisille estradeille.

Saariluoma on valmistunut teatterikorkeakoulusta 1994 ja on näyttelemisen lisäksi myös ohjannut useita esityksiä.

Kaiken esiintymisen vastapainona Jaakko Saariluoma harrastaa liikuntaa ja on myös viime aikoina löytänyt uudelleen musiikin ja soittimista esimerkiksi kitara ja piano ovat tulleet tutuiksi.

Stadin Slangi ry. on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo 25 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksia. Kukin hallitus määrittelee valintakriteerit itsenäisesti. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen eka Friidu Eva-Riitta Siitonen tai aiemmin valittu Maija Vilkkumaa, Kundeista voisi nostaa esimerk-keinä vaikkapa Heikki Harman tai Jörn Donnerin.

Tämän vuoden hallitus haki stadilaisia, ei välttämättä syntyperäisiä, rentoja, reiluja, jeesaavia ja perinteitä vaalivia.

Pitäjänmäen asemakaavan muutos tuo lisää kauppapaikkoja

Havainnekuva kaakosta. Kuva: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit

Arvokas asemapuisto asemasillan itäpuolella vanhoine rautatierakennuksineen suojellaan

Pitäjänmäen asemamiljööseen kuuluvat, nykyisin rautatien liikennealueella sijaitsevat puurakennukset osoitteessa Pitäjänmäentie 40 suojellaan ja niille muodostetaan omat tontit.

Uuden korttelin asuntokerrosalaa on yhteensä 22 880 k-m2 ja liikekerrosalaa 1 920 k-m2. Asukasmäärän lisäys on n. 570 asukasta.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan Sulkapolun valo-ohjattu risteys muutetaan nelihaararisteykseksi palvelemaan uutta radan ja Pitäjänmäentien väliin tulevaa asuinkorttelia. Pitäjänmäentien pyörätiejärjestelyt muutetaan yksisuuntaisiksi ja radanvarren baanaa levennetään ja sen laatutasoa parannetaan.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Pitäjänmäen asemanseutu kehittyy ja vilkastuu lisääntyvän palvelutarjonnan ja asukasmäärän myötä. Asemapuiston rakennuksille etsitään rakennusten kunnostamisesta kiinnostuneet omistajat ja arvokas puistomiljöö muutetaan yleiseksi puistoksi kaupunkilaisten käyttöön.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 11/2020!

Juhannuspäivän messu Munkkiniemen kirkossa

Juhannuspäivän messu Munkkiniemen kirkossa on avoin seurakuntalaisille.

Koronaepidemian vuoksi jumalanpalvelukset on toimitettu toistaiseksi ilman paikalla olevia seurakuntalaisia. Piispojen tiistaina 5.5. tekemä linjaus kuitenkin mahdollistaa jumalanpalvelusten avaamisen kesäkuun alusta lähtien.

Munkkivuoren alttarialueen kunnostuksen vuoksi kesäkuun jumalanpalveluksia ei vielä avata seurakuntalaisille. Poikkeuksena on juhannuspäivän messu Munkkiniemen kirkossa. Siihen voi osallistua korkeintaan 50 henkilöä.

Muut kesäkuun jumalanpalvelukset lähetetään edelleen verkossa, ja niitä voi seurata seurakunnan verkkosivuilla www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi tai Facebook-sivuilla www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta.

Heinäkuussa messut pidetään Munkkiniemen kirkossa kello 11, ja paikalla voi olla korkeintaan 50 henkilöä. Piispojen linjauksessa tähdennettiin, että kaikissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan muissa tilaisuuksissa noudatetaan 50 hengen kokoontumisrajoitusta. Ohjeistuksessa painotetaan myös, että osanottajien turvallisuus tulee varmistaa huolehtimalla muun muassa turvaetäisyyksistä ja antamalla ohjeita hygieniasta.

Kantakaupungin kierroksesta Helsingin rantareitti

Kantakaupungin opastettu rantareitti avataan kesällä 2020.

Helsingin ainutlaatuinen piirre on 130 kilometriä pitkä julkinen rantareitti, jota kehitetään vaiheittain siten, että se muodostaa jatkuvan ja toimivan palveluiden sekä kävely- ja pyöräilyreittien verkoston. Ensimmäisenä osana reittiä avataan kantakaupungin kierros kesällä 2020.

Helsingin rantareitti jakautuu kantakaupungin rakennettuun urbaaniin rantaan sekä esikaupunkialueiden pääosin rakentamattomiin rantoihin. Kantakaupungin kierros avataan opastettuna kesällä 2020. Tällä noin 15 kilometrin mittaisella kierroksella pääsee tutustumaan Helsingin keskustan monipuolisiin rantoihin ja merellisiin ympäristöihin. Opaskylttien kartalla kuvataan koko reitti sekä kaupunkipyörien, vesibussien ja metron asemat. Kartalle on merkitty myös reitin varrella sijaitsevia kiinnostavia kohteita ja paikkoja aina arkkitehtuurista toreihin kuten Finlandiatalo, Kasvitieteellinen puutarha ja Hietaranta.

Opastettu rantareitti

Rantareitti rakennetaan kokonaisuudessaan tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on lähivuosina korjata ja opastaa kaikki reitit vaiheittain. Kantakaupungin reitin jälkeen seuraavina ovat Seurasaarenselkä ja Lauttasaari. Opasteita pystytetään tulevina vuosina myös rantareiteille Vanhankaupunginlahdella, Laajasalossa ja Itä-Helsingissä.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 9/2020!

Munkkiniemeen Riihitielle suunnitteilla uusi päiväkoti

Munkkiniemeen, osoitteeseen Riihitie 9 suunnitellaan uutta päiväkotia. Uusi, suurempi päiväkoti korvaa tontilla olemassa olevan päiväkodin (Daghemmet Elka).

Asemakaavamuutosalue sijaitsee Munkkiniemessä, osoitteessa Riihitie 9. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden, suuremman päiväkotirakennuksen rakentamisen nykyisen päiväkoti Elkan paikalle. Olemassa oleva päiväkotirakennus puretaan ja Elkan toiminnan on tarkoi- tus jatkua uusissa tiloissa. Uusi päiväkotirakennus on 2-3-kerroksinen, mikä mahdollistaa pihatilojen riittävyyden. Päiväkodin suunnittelun hanke on käynnistetty ja uudisrakennuksen rakennussuunnittelu on tar- koitus aloittaa kevään aikana.

Tontin liikennejärjestelyjä suunnitellaan uudelleen. Tontin liikennejärjestelyissä on tavoitteena päiväkodin sujuva huolto-ja saattoliikenteen sekä turvallinen saavutettavuus kävellen ja pyöräillä. Samalla tutkitaan päivä- kotitontin kaakkoisreunan huolto- ja pelastusreitin muuttamista yleiseksi kävelyn ja pyöräilyn reitiksi.

Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tiedottaa jatkossa päiväkodin toimintaan aiheutuvista muutoksista ja niiden aikataulusta. Voimassa olevassa asemakaavassa (1975) alue on merkitty sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 8/2020!

Kaupunki etsii keinoja tilanteen parantamiseksi

Monien helsinkiläisten yritysten ja muiden organisaatioiden taloustilanne on koronaviruskriisin takia kriittinen. Kaupunki etsii aktiivisesti keinoja tilanteen parantamiseksi. Ensivaiheessa kaupunki on tänään tehnyt toimia, joilla voidaan estää yritysten ja muiden toimijoiden ajautuminen välittömään kassakriisiin. Seuraavan vaiheen päätöksiä varten keskusteluun kutsutaan mukaan muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Helsingin seudun kauppakamarin edustajat.

Tänään ensivaiheen päätöksinä linjattiin, että kaupungin vuokralle antamien liikehuoneistojen ja muiden liiketilojen vuokrien maksu voidaan tarvittaessa keskeyttää enintään kolmen kuukauden ajaksi. Erääntyneet vuokrat maksetaan kunkin yritysvuokralaisen kanssa erikseen sovittavan 12 kuukauden maksuaikataulun mukaisesti ilman viivästysseuraamuksia. Myös Helsingin kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä suositetaan noudattamaan tätä linjausta oman taloudellisen liikkumavaransa puitteissa.

Lisäksi kaupunki ei peri vuokraa tiloissaan toimivilta vuokralaisilta siltä ajalta, jolloin toimialan omat tilat ovat suljettuja. Tämä koskee niitä vuokralaisia, jotka toimivat nyt suljettuna olevissa toimipisteissä.

Yrityksille tukea

Lisäksi kaupunki on käynnistänyt käytännönläheisiä, yritysten neuvontaan ja tukeen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on jatkuvasti parantaa tilannekuvaa ja löytää konkreettisia välittömän auttamisen keinoja ahdingossa oleville yrittäjille.

Kaupunki on koostanut päivittyvän listauksen yrittäjille suunnatuista tukipalveluista NewCo Helsingin verkkosivuille ja korona-tukipalveluihin liittyvä asiakasviestintä yrittäjille on ollut aktiivisesti käynnissä viime viikosta lähtien. Lisäksi NewCo Helsinki osana kaupungin toimintaa tarjoaa yrittäjille kriisineuvontapalvelua yhdessä kumppaniensa kanssa.

Alueellinen kriisityöryhmä startupien osalta on käynnistymässä yhteistyössä startup-kampus Maria 01:n, Helsinki Business Hubin ja Business Finlandin kanssa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 7/2020!

Didrichsenin uusi museonjohtaja Maria Didrichsen vaalii jatkuvuutta

Maria ja Peter Didrichsen. Kuva: Iiris Markkola / Didrichsenin taidemuseo

Didrichsenin taidemuseota yli 27 vuotta johtanut Peter Didrichsen jättää tehtävänsä maaliskuun lopussa. Intendentti Maria Didrichsen aloittaa museonjohtajana 1. huhtikuuta.

Didrichsenin taidemuseon johtajana vuodesta 1992 toiminut Peter Didrichsen päättää johtajakautensa 31.3.2020. Didrichsenin taidemuseo sr -säätiön hallitus on nimittänyt museon nykyisen intendentin Maria Didrichsenin museonjohtajaksi 1.4.2020 alkaen. Maria Didrichsenistä tulee vasta kolmas museonjohtaja taidemuseon 55-vuotisen historian aikana. Vuosina 1965–1992 museota johti Peter Didrichsenin isä, taidesäätiön ja museon perustaja Gunnar Didrichsen. Museotoiminta on ollut Peter Didrichsenille ja hänen vanhemmilleen pro bono -työtä. Peter Didrichsenin johtajakauden aikana on panostettu erityisesti vaihtuviin näyttelyihin ja museon ammattimaiseen kehittämiseen samalla kun vuotuiset kävijämäärät ovat nousseet noin 50 000 kävijään vuodessa.

– Jätän tehtävän luottavaisin mielin, Peter Didrichsen toteaa.

– Ottaessani isäni kuoltua tehtävän vastaan museo oli jo jonkin aikaa viettänyt hiljaiseloa. Koska museon varat olivat hyvin rajalliset, oli valittava kokoelmien kartuttamisen ja aktiivisen näyttelytoiminnan välillä. Minulle oli luonteenomaista panostaa näyttelytoimintaan. Se oli pitkä ja alussa vaivalloinenkin tie, kunnes ammattitaitoinen ja yleisöpalveluun suuntautunut henkilökunta karttui, ja yhteistuumin pääsimme kohti tavoitettamme. Vaimoni Maria Didrichsen tuli mukaan 1997 ja hän on ollut tukeni siitä lähtien. Koska Maria on käytännössä hoitanut yhä enemmän museonjohtajan tehtäviä, on säätiön hallituksen päätös jatkajasta hyvin luonnollinen.

Peter Didrichsen katsoo, että hyvä aika luopua tehtävästä on nyt, kun kaikki hänen museolle asettamansa suuret tavoitteet ovat toteutuneet tai toteutumassa.

– Olen hyvin ylpeä nykyasemastamme, upeasta henkilökunnastamme ja saavutuksistamme, ja toivon hartaasti, etteivät ne ainoastaan säilyisi, vaan että museo voisi edelleen kehittyä yhä parempaan suuntaan jälkeeni, väistyvä museonjohtaja kertoo.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 6/2020!

Postin jakelu on edelleen sekaisin Munkkiniemessä

Postin jakelu Munkkiniemen alueella takeltelee edelleen ja ilmeisesti koko postin jakelujärjestelmä on pahasti sekaisin.

Esimerkiksi kirkon tekemiä joulukalentereita jaettiin Munkkiniemessä asukkaille kaiken lisäksi joulunajan ohjelmatietoineen vielä tammikuun lopussa.

Asukkaat ovat ihmeissään ja päivittelevät miten tämä on mahdollista. Valtion ja yhteiskunnan tuottama postin palvelu ontuu edelleen pahemman kerran.

Jo vuosi-pari sitten Munkkiniemessä oli pahoja ongelmia ja silloin posti pyrki tyynnyttelemään alueen asukkaita ja järjesti alueella tilaisuuden, johon kutsuttiin ihmisiä kuulemaan asiaa postin tilanteesta.

Asiat eivät ilmeisesti ole menneet eteenpäin saatikka toimenpitein ohjattu paremmalle tolalle.

Samoin Munkkiniemen alueelle postitettuja postilähetetyksiä, kirjeitä on asukkaiden mukaan saapunut perille vasta noin 3 viikon kuluttua. Muualle postitetut kirjeet tulevat perille muutamassa päivässä, arviolta kolmen päivän aikana.

Asiakkaat ovat aika väsyneitä postin toimintaan. Kysymyksillä tai yhteydenotoilla postin organisaatioon ei saavuteta juurikaan mitään. Jos organisaatiosta sattuu hyvällä tuurilla saamaan jonkun kiinni.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 5/2020!

Ojan oranssi väri useimmiten vaaraton luonnonilmiö

Rautapitoiseen veteen kertyvät rautabakteerit voivat värjätä ojan oranssiksi. Kuva: Anni Korhonen.

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluihin on tullut yhteydenottoja, joissa on ihmetelty ojien oranssia väriä. Kyseessä on vaaraton luonnonilmiö, jossa rautapitoiseen veteen kertyy oransseja rautabakteereita.

Ojan pohjalla, järven tai joen rannalla tai lähdepurossa voi ilmetä epämiellyttävän näköistä oranssia sakkaa. Ilmiön aiheuttaa hapettomassa tilassa olevan pohjaveden purkautuminen maan alta.

Hapettomaan pohjaveteen on liuennut maaperästä rautaa, mangaania ja muita metalleja. Kun tällainen vesi pääsee kosketuksiin ilman tai veden hapen kanssa, metallit saostuvat. Muodostuu sakkaa, jonka väri on punaruskeaa.

Rautapitoiseen veteen kertyy monesti rautabakteereita, jotka hapettavat rautaa. Bakteerimassa on yleensä väriltään voimakkaan oranssia. Rautabakteerit tuottavat usein epämiellyttävää mudan hajua ympäristöönsä.

Bakteerimassa on vaaratonta.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 4/2020!

Raitiovaunujen kulkureitit muutoksen alla

Linjojen 1,4 ja 10 liikennöinti voi muuttua

Länsi-Helsingin raitiotiesuunnitelma meni kaupunkiympäristölautakunnassa hiukan eteenpäin kohden toteutusta, kun investoinnista periaatteessa kokouksessa päätettin. Linjausvaihtoehtoa ei vielä päätetty, vaihtoehtoja on tarkasteltu.

Linjamuutoksia on tulossa, ja ne vaikuttavat ilmeisesti raitiotielinjojen 1, 4 ja 10 liikennöintiin ja niiden kulkulinjoihin. Länsi-Helsingin raitioteiden yleisuunnitelman liikenteelliset periaatteet antavat suuntaviivat raitiotiden uudistamiseen ja uuden Vihdintien pikaraitiotien vanhaan katuverkkoon sovittamiseen.

Lautakunta korosti hyväksytyssä vastaehdotuksessa, että mahdollisia linjoja tulee päätöksentekovaiheessa tarkastella useiden vaihtoehtohen pohjalta.

Uuden linjan sovittaminen

Koko muutosten perusteena on Vihdintien pikaraitiotien sovittaminen kantakaupunkkiin. Pikaraitiotielle on suunniteltu reittiä Kannelmäen kauppakeskus Kaaren luota Pohjois-Haagan juna-aseman ja Valimon juna-aseman kautta Munkkivuoreen ja sieltä Tukholmankatua pitkin Mannerheimintielle. Päätepysäkki on Kolmikulmassa.

Mannerheimintie on nykyisellään niin uuhkainen, ettei uusi yhteys sinne nykyisellään oikein sovi. Suunnittelijat ovatkin linjanneet niin, että uusi kaupunkiraitiotie kulkisi uutta linjausta pitkin Töölön ja Kampin kautta. Linja 4 siirtyisi ehkä tämän mukaan sille väylälle.

Lautakunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki kuitenkin korosti, ettei linja 4 ole vuosiin siirtymässä yhtään minnekään.

Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma tulee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn keväällä. Sen jälkeen asian käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.

Lue lisää Munkinseudun numerosta 3/2020!