Funkkishotelli Vaakuna laajenee hotellikerroksella

Vuonna 2019 uusittu hotelliaula.

Helsingin keskeisimmällä paikalla sijaitseva Original Sokos Hotel Vaakuna laajenee yhdellä huonekerroksella. Uudet 72 huonetta rakentuvat tavaratalo Sokoksen käytössä tähän asti olleeseen viidenteen kerrokseen. Laajennuksen jälkeen hotellissa on yli 340 huonetta, osa omalla näköalaparvekkeella. Hotelli Vaakuna avautui olympiavuonna 1952 ja on funkkisarkkitehti Erkki Huttusen päätyö Helsingissä.

– Vaakunan valtit ovat sen keskeinen sijainti sekä talon hotellihuoneista avautuvat upeat näkymät yli Helsingin. Talon hieno muotokieli Paavo Tynellin valaisimineen ja selkeine sisustusratkaisuineen sekä hotellissa vuosikymmenten ajan eletty elämä henkivät erityistä tunnelmaa, joka viehättää asiakkaitamme, hotellinjohtaja Satu Näsärö kertoo.

Pääkaupunkiseudun hotellihuoneille on nyt kova kysyntä. Vaakunan alkava laajennus tuo kaivattua lisäkapasiteettia kovalla käyttöasteella pyörivään hotelliin.

– Uusien huoneiden myötä voimme tarjota asiakkaillemme lisää majoitustiloja Vaakunan hengessä ja Helsingin parhaalla paikalla, Näsärö sanoo.

Kansainvälinen matkailu kasvaa vastuullisena pidetyn kotimaan lomailun ohella. Original Sokos Hotel Vaakuna on siitä harvinainen helsinkiläishotelli, että sen asiakkaista n. 70% on suomalaisia matkailijoita.

Lue lisää RööperiLehden numerosta 14/2019!

Hietalahden Neste K -liikenneasemaa luotsaamaan Kimmo Kronlund

Kimmo Kronlund. Kuva: Pasi Salminen

Kimmo Kronlund otti Helsingin Hietalahden Neste K –liikenneaseman luotsatakseen kesäkuun alusta. Hän on myös Espoon Neste K Viherlaakson kauppiasyrittäjä.

– Hietalahdessa on meneillään massiivinen katuremontti mutta kaikki remontit loppuvat aikanaan, tuumaa rauhallisesti Kimmo Kronlund.

Myymälä on uudistuksen jälkeen hyvässä kunnossa ja paikan päällä tehdyt leivät ovat saaneet suuren suosion.

– Tästä emme tule jatkossa tinkimään tuumaakaan, vaan pidämme huolen, että myymälä on hyvässä kunnossa ja asiakaspalvelu alueen parasta. Tällä saamme ihmiset unohtamaan ulkopuolella olevan remontin ja tulemaan jatkossakin asioimaan asemallamme.

Kimmolla on pitkä tausta vuodesta 1992 ruokakaupan arjesta. Hän on työskennellyt muun muassa K-Citymarket Jumbossa ja K-Supermarket Mankkaalla. K-kauppiasuran hän aloitti 2009 Neste K Viherlaaksossa Espoossa.

Aleksanterin teatterin myynti käynnistyy

Teatterirakennus on edelleen laajassa kulttuurikäytössä: siellä järjestetään mm. teatteri-, tanssi-, musiikki- ja sirkusesityksiä ja tiloissa on myös paljon harjoitustoimintaa. Kuva: Keksi Agency / Tuomas Uusheimo

Senaatti-kiinteistöt avaa tarjouskilpailun osoitteen Bulevardi 23–27 kiinteistöstä, eli vuonna 1879 venäläiseksi teatteriksi valmistuneesta Aleksanterin teatterista Helsingissä. Mittavaa peruskorjausta tarvitsevalle kohteelle haetaan kulttuuria ja sen historiaa arvostavaa ostajaa.

Vuodesta 2005 Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ollut Aleksanterin teatteri ja 1950-luvulla valmistunut lisärakennus teatterin vieressä ovat myynnissä. Viime vuosina teatterin kuntoa on pidetty yllä mm. kattoremontilla, mutta rakennus tarvitsee kokonaisvaltaisen perusparannuksen, jonka kustannuksiksi on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa. Muun muassa rakennuksen kiinteistö- ja näyttämötekniikka tulisi uusia vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.

Aleksanterin teatterille ei ole valtion omaa käyttöä ja sen vuoksi se myydään. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä voidaan luopua ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan valtion muihin tarpeisiin.

– Kohteen ostaminen, kunnostaminen ja ylläpitäminen tulee olemaan merkittävä kulttuuriteko, sanoo kohteen myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen.

Haemme osaavaa ja vastuullista uutta omistajaa

Vuonna 1879 venäläiseksi teatteriksi valmistunut Aleksanterin teatteri on yksi Helsingin tunnistettavista maamerkeistä Bulevardilla. Teatterirakennus on vahvasti suojeltu ja sen käyttöä kulttuuritoimintaan ohjaa voimassa oleva kaava.

Lue lisää Rööperin Lehden numerosta 12!

Rööperifest Fredan torilla ja Punavuorenkadulla

Kymmenettä kertaa järjestettävä RööperiFest on Punavuoren ikioma kyläjuhla Fredrikintorilla ja Punavuorenkadulla torstaina 22. elokuuta klo 16.00–22.00.

Fredan torilla on kaksi esiintymislaavaa täydentämässä toisiaan.

Punavuorenkatu on suljettu liikenteeltä ja siihen levittäytyvät lähialueen pienyrittäjät esittelemään toimintaansa ja myymään tuotteitaan.

Ohjelma Fredrikintorin lavalla 16–22

Toimela Brass, Snellun ala-aste, Pelastusarmeijan Temppelin soittokunta, Lighthouse, The Fisherman & The Sea, Emesis, Raija Koso ja Marino & sunrise orchestra

Green Hippo Cafen lava 16–21

Snellun ala-aste, Larry Peninsula, Rap-Mummo Eila, O & M Duo , Janus Hanski. Alkuillan juontaa Marco Bjurström.

Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia.

Ohjelmaa lapsille klo 16–19 Punavuorenkadulla

Snellmanin koululla Punavuorenkadulla on ohjelmaa, kahvila, kirpputori ja arpoja.

Punavuorenkadulla on myyntipöytiä ja esittelytelttoja.

Tapahtuman järjestelyissä on mukana joukko vapaaehtoisia punavuorelaisia asukkaita, yrittäjiä ja Punavuoriseura ry. Artistit tukevat juhlaa esiintymällä ilmaiseksi. Tapahtuma on maksuton.

Kesäksi uusia oleskelualueita ja tapahtumia Kauppatorin alueelle

Kauppatorin alueen oleskelualueet kartalla.

Nostalginen Kukkatori ja odotetut Toritanssit palaavat Kauppatorille

Helsingin Kauppatorin alue valmistautuu tulevaan kesään uusilla kokeiluilla ja tapahtumilla. Kesäkuussa kaupunkilaisten iloksi valmistuu kaksi uutta oleskelualuetta. Avajaisia vietettiin Helsinki-päivänä 12.6.

Kauppatorin ja sen lähialueiden kehittämisessä on vireillä useita hankkeita. Alueen lyhyen aikavälin kehittämisestä vastaa muun muassa Torikortteleiden konseptoinnista ja kehittämisestä vastannut Helsingin Leijona Oy.

– Helsingin kaupunki tuo Kauppatorin alueelle julkisia paikkoja oleskelulle, laivojen odottelulle, eväiden syömiselle ja pienille tapahtumille. Ketterästi kehittäen ja kokeillen on myös Torikortteleita avattu ja elävöitetty viimeiset vuodet. Nyt on luontevaa kääntää katse kohti Kauppatoria, kertoo Torikortteleiden kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer.

Kauppatorin ja sen lähialueiden kehittämisessä on vireillä useita hankkeita. Alueen lyhyen aikavälin kehittämisestä vastaa muun muassa Torikortteleiden konseptoinnista ja kehittämisestä vastannut Helsingin Leijona Oy.

– Kauppatorin alue ja kaupunkilaiset ansaitsevat parempaa. Nyt päästään etenemään konkreettisin kokeiluin ja toivottavasti harjoitus tulee osoittamaan, että pienillä muutoksilla voi tehdä lopulta paljon, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Lue lisää Rööperin Lehden Kesälehdestä!

Pyöräkeskus avasi ovensa Kansalaistorilla

Pyöräkeskus tarjoaa mahdollisuuden omatoimiseen pyörän huoltamiseen ammattilaisen opastuksella.

Aikaisempina vuosina Kampissa ja Herttoniemessä palvellut pyöräkeskus avasi ovensa maanantaina 20.5. Baanan varrelle Kansalaistorille. Pyöräkeskus palvelee polkijoita syyskuun loppuun asti.

– Halusimme tuoda pyöräkeskuksen palvelut näkyvälle paikalle lähemmäksi pyöräilijöitä. Uusi sijainti ja uudet tilat ovatkin jo ensimmäisen viikon aikana saaneet kiitosta asiakkailta ja ohikulkijoilta. Vuonna 2018 Baanaa pitkin polki lähes miljoona pyöräilijää, joten odotamme lukuisia vierailijoita uudelle pyöräkeskuksellemme, kertoo HKL:n suunnittelija Eeropekka Lehtinen.

Pyöräkeskus tarjoaa mahdollisuuden omatoimiseen pyörän huoltamiseen ammattilaisen opastuksella. Pyörän voi jättää halutessaan myös maksulliseen pikahuoltoon. Keskukselta saa lisäksi tietoa kaupunkipyöristä ja käytännön opastusta niiden käytöstä. Pyöräkeskukselta löytyy pumppauspiste ja oleellisimmat työkalut ketjuruoskasta nippeliavaimiin. Henkilökunnalta voi kysyä myös reittivinkkejä ja apua liikennesääntöihin.

Ensimmäisen viikon aikana pyöräkeskuksella onkin ollut hulinaa. Pyöräkeskuksella huollosta vastaavalla Arto Mäkisellä on touhua riittänyt.

– Kyllä täällä on jo ollut kuhinaa. On ollut yllättävää, kuinka vanhoilla pyörillä ajetaan. Jos pyörä on kovin iäkäs kannattaa varautua siihen, ettei varaosia välttämättä löydy kovin helposti. Yleisin ongelma polkijoilla on tyhjät kumit, ja välillä ihmiset hämmästyvät sitä, kuinka täyteen renkaat pitää pumppaa, Mäkinen pohtii.

Lue lisää Rööperi Lehden kesälehdestä, numerosta 10!

110-vuotiaan raitiovaunun kyytiin Helsingissä

110-vuotias vaunuvanhus nro 50 ja 100-vuotias avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919.

Jo 110-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab ovat vuodesta 2009 lähtien tarjonneet mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 18.5. ja päättyy elokuun lopussa.

Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 6 euroa. (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla.)

Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla.

Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin ”ilmastoitu” avoin perävaunu vuodelta 1919, jossa ei ole seiniä lainkaan. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa.

Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja.

Kaivopuiston Marmoripalatsi sai uuden omistajan

Yhteensä noin 1400-neliöinen rakennus sijaitsee Kaivopuiston lehmuskujan päässä osoitteessa Itäinen puistotie 1.

Valtion kiinteistöomaisuudesta ja sen kehittämisestä vastaava Senaatti-kiinteistöt on myynyt Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan suojellun Marmoripalatsin kotimaiselle kiinteistösijoitus ja -kehitysyhtiö HGR Property Partnersille. Vuodesta 2012 myynnissä olleeseen arvorakennukseen suunnitellaan asuntoja.

Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi on valmistunut vuonna 1918. Yhteensä noin 1400-neliöinen rakennus sijaitsee Kaivopuiston lehmuskujan päässä osoitteessa Itäinen puistotie 1. Senaatti on etsinyt vuodesta 2012 lähtien arvorakennukselle ostajaa, joka pystyy investoimaan merkittävästi kiinteistön kunnostamiseen suojelunäkökohdat huomioiden. Kauppahinta on 6,6 miljoonaa euroa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että pitkä myyntiprosessi on saatu onnistuneesti päätökseen. Arvokas suojelukohde saa nyt osaavan omistajan, joka pystyy kunnostamaan rakennuksen ja antamaan sille sen arvoa kunnioittavan uuden elämän, toteaa johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä.

Marmoripalatsin ostanut HGR Property Partners on kotimainen kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö, joka on keskittynyt pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kiinteistökohteisiin ja kehityshankkeisiin.

– Odotamme innolla, että pääsemme palauttamaan historiallisen Marmoripalatsin uuteen loistoonsa, toteaa HGR Property Partners Oy:n toimitusjohtaja Kari Helin.

Lue lisää Rööperi Lehden numerosta 8/2019!

Espalta kaadetaan kahdeksan huonokuntoista lehmusta

Kesäistä vehreyttä Helsingin Esplanadinpuistossa. Kuva: Marli Masalin

Puiden kaatamisen syynä on lahon eteneminen ja siitä aiheutuva riski ympäristössä, jossa liikkuu valtavasti ihmisiä. Puut kaadetaan turvallisuussyistä.

Lahon eteneminen todettiin kesällä 2018 tehdyssä koko Esplanadin käsittäneessä puiden kuntoarvioinnissa, jonka yhteydessä lahon määrä tarkistettiin myös lahontutkimuslaitteilla, Picus-tomografilla ja tutkimusporalla.

Poistettavista puista neljä kasvaa Teatteriesplanadilla ja neljä Runeberginesplanadilla. Puita Esplanadilla lienee alun perin kasvanut noin 180. Vanhimpaan ikäluokkaan kuuluvia lehmuksia puistossa on jäljellä vielä noin 75. Sisäriveissä puistossa saattaa olla vielä jokin yksittäinen alkuperäinen puu 1860-luvulta, mutta suurin osa vanhemmista lehmuksista lienee peräisin 1900-luvun taitteesta.

Nyt poistettavien puiden tilalle ei tulla istuttamaan uusia puita tässä vaiheessa, koska uusien taimien kasvuun lähtö kookkaiden puiden katveessa on todettu heikoksi. Puiden uusiminen suunnitellaan suurempana kokonaisuutena yhdessä puiston muiden korjaustarpeiden kanssa. Kattavampi kunnostus on tällä hetkellä näköpiirissä 2020-luvun loppupuolella.

Puiden kuntoarviointi on yksi osa suunnittelun valmisteluun liittyviä taustaselvityksiä, joita parhaillaan tehdään.

Huonokuntoisten puiden poistotyöt tehdään viikolla 12. Samalla myös useiden jäljelle jäävien puiden latvuksia pienennetään ja kevennetään.

Helsinki Beer Festival 2019 – teemana Slovakian pienpanimot

Perinteisesti Slovakiassa valmistetaan vaaleita lagereita, mutta onko Euroopan vallannut pienpanimobuumi käynnissä myös Slovakiassa?

Asia selviää Helsinki Beer Festivaaleilla 5.-6.4.2019 Helsingin Kaapelitehtaalla.

Slovakia on valittu vuoden 2019 Helsinki Beer Festivalin teemamaaksi.

Slovakialaisella oluen panemisella on yli tuhatvuotinen historia. Muutoksen tuulet puhaltavat nyt myös Slovakiassa ja sinne on syntynyt lähiaikoina kymmenittäin uusia pienpanimoita sekä ns. mustalaispanimoita eli panimoita jotka keittävät oluensa muiden panimoiden laitteilla.

Aikaisempien vuosien tapaan Helsinki Beer Festivalin rytmiduo Markku Korhonen ja Jyrki Peltonen matkaavat löytöretkelle syvälle pikkukylien oluenpanijoiden luokse sinne mistä olut ei tilaamalla tänne kulje, vaan se pitää itse paikanpäältä noutaa, ja nyt tietenkin tämän vuoden teemamaahan Slovakiaan.

Helsinki Beer Festivalin perinteitä noudattaen pyrimme löytämään Slovakialaisia olutharvinaisuuksia toistasataa. Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispanimoa sekä useita ulkomaalaisia panimoita.

Tapahtumassa on myös paikalla kahdeksan Belgialaista panimoa edustajineen, sekä oluen painikkeeksi ostereita moninkertaisen osterinavauksen suomenmestarin Johann Schlaggin tarjoilemana.

Useilla näytteilleasettajilla on luvassa kevään uutuusoluita ja -siidereitä. Festivaaleilla ovat mukana perinteisesti myös real alet ja aidot siiderit. Helsinki Beer Festivaalin yhteydessä järjestetään vuoden parhaiden oluiden ja siiderien kilpailu.

Lue lisää RööperiLehden numerosta 5!