Nostalginen Kukkatori ja odotetut Toritanssit palaavat Kauppatorille

Helsingin Kauppatorin alue valmistautuu tulevaan kesään uusilla kokeiluilla ja tapahtumilla. Kesäkuussa kaupunkilaisten iloksi valmistuu kaksi uutta oleskelualuetta. Avajaisia vietettiin Helsinki-päivänä 12.6.

Kauppatorin ja sen lähialueiden kehittämisessä on vireillä useita hankkeita. Alueen lyhyen aikavälin kehittämisestä vastaa muun muassa Torikortteleiden konseptoinnista ja kehittämisestä vastannut Helsingin Leijona Oy.

– Helsingin kaupunki tuo Kauppatorin alueelle julkisia paikkoja oleskelulle, laivojen odottelulle, eväiden syömiselle ja pienille tapahtumille. Ketterästi kehittäen ja kokeillen on myös Torikortteleita avattu ja elävöitetty viimeiset vuodet. Nyt on luontevaa kääntää katse kohti Kauppatoria, kertoo Torikortteleiden kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer.

Kauppatorin ja sen lähialueiden kehittämisessä on vireillä useita hankkeita. Alueen lyhyen aikavälin kehittämisestä vastaa muun muassa Torikortteleiden konseptoinnista ja kehittämisestä vastannut Helsingin Leijona Oy.

– Kauppatorin alue ja kaupunkilaiset ansaitsevat parempaa. Nyt päästään etenemään konkreettisin kokeiluin ja toivottavasti harjoitus tulee osoittamaan, että pienillä muutoksilla voi tehdä lopulta paljon, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Lue lisää Rööperin Lehden Kesälehdestä!

Aikaisempina vuosina Kampissa ja Herttoniemessä palvellut pyöräkeskus avasi ovensa maanantaina 20.5. Baanan varrelle Kansalaistorille. Pyöräkeskus palvelee polkijoita syyskuun loppuun asti.

– Halusimme tuoda pyöräkeskuksen palvelut näkyvälle paikalle lähemmäksi pyöräilijöitä. Uusi sijainti ja uudet tilat ovatkin jo ensimmäisen viikon aikana saaneet kiitosta asiakkailta ja ohikulkijoilta. Vuonna 2018 Baanaa pitkin polki lähes miljoona pyöräilijää, joten odotamme lukuisia vierailijoita uudelle pyöräkeskuksellemme, kertoo HKL:n suunnittelija Eeropekka Lehtinen.

Pyöräkeskus tarjoaa mahdollisuuden omatoimiseen pyörän huoltamiseen ammattilaisen opastuksella. Pyörän voi jättää halutessaan myös maksulliseen pikahuoltoon. Keskukselta saa lisäksi tietoa kaupunkipyöristä ja käytännön opastusta niiden käytöstä. Pyöräkeskukselta löytyy pumppauspiste ja oleellisimmat työkalut ketjuruoskasta nippeliavaimiin. Henkilökunnalta voi kysyä myös reittivinkkejä ja apua liikennesääntöihin.

Ensimmäisen viikon aikana pyöräkeskuksella onkin ollut hulinaa. Pyöräkeskuksella huollosta vastaavalla Arto Mäkisellä on touhua riittänyt.

– Kyllä täällä on jo ollut kuhinaa. On ollut yllättävää, kuinka vanhoilla pyörillä ajetaan. Jos pyörä on kovin iäkäs kannattaa varautua siihen, ettei varaosia välttämättä löydy kovin helposti. Yleisin ongelma polkijoilla on tyhjät kumit, ja välillä ihmiset hämmästyvät sitä, kuinka täyteen renkaat pitää pumppaa, Mäkinen pohtii.

Lue lisää Rööperi Lehden kesälehdestä, numerosta 10!

Jo 110-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab ovat vuodesta 2009 lähtien tarjonneet mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 18.5. ja päättyy elokuun lopussa.

Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10–17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 6 euroa. (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla.)

Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla.

Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin ”ilmastoitu” avoin perävaunu vuodelta 1919, jossa ei ole seiniä lainkaan. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa.

Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan Puu-Pasilan ikioma raitiolinja.

Valtion kiinteistöomaisuudesta ja sen kehittämisestä vastaava Senaatti-kiinteistöt on myynyt Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan suojellun Marmoripalatsin kotimaiselle kiinteistösijoitus ja -kehitysyhtiö HGR Property Partnersille. Vuodesta 2012 myynnissä olleeseen arvorakennukseen suunnitellaan asuntoja.

Eliel Saarisen suunnittelema Marmoripalatsi on valmistunut vuonna 1918. Yhteensä noin 1400-neliöinen rakennus sijaitsee Kaivopuiston lehmuskujan päässä osoitteessa Itäinen puistotie 1. Senaatti on etsinyt vuodesta 2012 lähtien arvorakennukselle ostajaa, joka pystyy investoimaan merkittävästi kiinteistön kunnostamiseen suojelunäkökohdat huomioiden. Kauppahinta on 6,6 miljoonaa euroa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että pitkä myyntiprosessi on saatu onnistuneesti päätökseen. Arvokas suojelukohde saa nyt osaavan omistajan, joka pystyy kunnostamaan rakennuksen ja antamaan sille sen arvoa kunnioittavan uuden elämän, toteaa johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä.

Marmoripalatsin ostanut HGR Property Partners on kotimainen kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiö, joka on keskittynyt pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kiinteistökohteisiin ja kehityshankkeisiin.

– Odotamme innolla, että pääsemme palauttamaan historiallisen Marmoripalatsin uuteen loistoonsa, toteaa HGR Property Partners Oy:n toimitusjohtaja Kari Helin.

Lue lisää Rööperi Lehden numerosta 8/2019!

Puiden kaatamisen syynä on lahon eteneminen ja siitä aiheutuva riski ympäristössä, jossa liikkuu valtavasti ihmisiä. Puut kaadetaan turvallisuussyistä.

Lahon eteneminen todettiin kesällä 2018 tehdyssä koko Esplanadin käsittäneessä puiden kuntoarvioinnissa, jonka yhteydessä lahon määrä tarkistettiin myös lahontutkimuslaitteilla, Picus-tomografilla ja tutkimusporalla.

Poistettavista puista neljä kasvaa Teatteriesplanadilla ja neljä Runeberginesplanadilla. Puita Esplanadilla lienee alun perin kasvanut noin 180. Vanhimpaan ikäluokkaan kuuluvia lehmuksia puistossa on jäljellä vielä noin 75. Sisäriveissä puistossa saattaa olla vielä jokin yksittäinen alkuperäinen puu 1860-luvulta, mutta suurin osa vanhemmista lehmuksista lienee peräisin 1900-luvun taitteesta.

Nyt poistettavien puiden tilalle ei tulla istuttamaan uusia puita tässä vaiheessa, koska uusien taimien kasvuun lähtö kookkaiden puiden katveessa on todettu heikoksi. Puiden uusiminen suunnitellaan suurempana kokonaisuutena yhdessä puiston muiden korjaustarpeiden kanssa. Kattavampi kunnostus on tällä hetkellä näköpiirissä 2020-luvun loppupuolella.

Puiden kuntoarviointi on yksi osa suunnittelun valmisteluun liittyviä taustaselvityksiä, joita parhaillaan tehdään.

Huonokuntoisten puiden poistotyöt tehdään viikolla 12. Samalla myös useiden jäljelle jäävien puiden latvuksia pienennetään ja kevennetään.

Perinteisesti Slovakiassa valmistetaan vaaleita lagereita, mutta onko Euroopan vallannut pienpanimobuumi käynnissä myös Slovakiassa?

Asia selviää Helsinki Beer Festivaaleilla 5.-6.4.2019 Helsingin Kaapelitehtaalla.

Slovakia on valittu vuoden 2019 Helsinki Beer Festivalin teemamaaksi.

Slovakialaisella oluen panemisella on yli tuhatvuotinen historia. Muutoksen tuulet puhaltavat nyt myös Slovakiassa ja sinne on syntynyt lähiaikoina kymmenittäin uusia pienpanimoita sekä ns. mustalaispanimoita eli panimoita jotka keittävät oluensa muiden panimoiden laitteilla.

Aikaisempien vuosien tapaan Helsinki Beer Festivalin rytmiduo Markku Korhonen ja Jyrki Peltonen matkaavat löytöretkelle syvälle pikkukylien oluenpanijoiden luokse sinne mistä olut ei tilaamalla tänne kulje, vaan se pitää itse paikanpäältä noutaa, ja nyt tietenkin tämän vuoden teemamaahan Slovakiaan.

Helsinki Beer Festivalin perinteitä noudattaen pyrimme löytämään Slovakialaisia olutharvinaisuuksia toistasataa. Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispanimoa sekä useita ulkomaalaisia panimoita.

Tapahtumassa on myös paikalla kahdeksan Belgialaista panimoa edustajineen, sekä oluen painikkeeksi ostereita moninkertaisen osterinavauksen suomenmestarin Johann Schlaggin tarjoilemana.

Useilla näytteilleasettajilla on luvassa kevään uutuusoluita ja -siidereitä. Festivaaleilla ovat mukana perinteisesti myös real alet ja aidot siiderit. Helsinki Beer Festivaalin yhteydessä järjestetään vuoden parhaiden oluiden ja siiderien kilpailu.

Lue lisää RööperiLehden numerosta 5!

Agricolamessu on erilainen, tavallisesta poikkeava, virtaviivaistettu matalan kynnyksen messu Helsingin Punavuoressa. Messun perusti helmikuussa 2009 piispa Teemu Laajasalo, joka toimi silloin Agricolaliikkeen toiminnanjohtajana. Nyt messu juhlii 10-vuotista taivaltaan juhlamessulla keskiviikkona 27. helmikuuta klo 19.

Virallisesti Agricolamessu ja tuttavallisemmin Colamessu kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Colamessu on alusta asti poikennut tavallisesta messusta. Bändi, savukone, valoefektejä eli ei ihan niin kuin tavallinen sunnuntain klo 10 alkava messu. Colamessun tarkoitus on tuoda toivoa ja tulevaisuutta.

Piispa Teemu Laajasalon perustama messu on kymmenen toimintavuoden aikana ja uuden toiminnanjohtajan Henrik Wikströmin myötä kasvanut hyvin tuotetusta messusta monille tärkeäksi yhteisöksi. Se toivottaa tervetulleeksi jokaisen ja messussa uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä. Aikana, jona merkityksellisyyden kokeminen on ajankohtaisempaa ja kirkkoon kuuluvien prosentit pienemmät kuin koskaan ennen, Colamessu erottuu muusta messutarjonnasta kasvavana ja elävänä yhteisönä.

Kulunutta kymmentä vuotta juhlitaan ke 27.2. klo 19 juhlamessun merkeissä ja samalla käännetään katse seuraavaan kymmeneen vuoteen. Juhlamessussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo ja liturgina toimii Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström.

HSY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin. Vuodesta 2021 alkaen biojätettä, muovi-, lasi- ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan

EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin.

Jäteastioiden tyhjennykset voidaan aloittaa maanantaista perjantaihin vastaisuudessa aamulla kello kuusi ja jatkaa kello 22 saakka pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella maaliskuun alusta alkaen.

Helsingin kantakaupungin alueella muodostetulla vyöhykkeellä jäteastioiden tyhjentäminen voidaan aloittaa jo tuntia aikaisemmin eli kello viisi. Tällä hetkellä jäteastioiden sallittu tyhjennysaika on kello 7–21.

Näin päätti Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hallitus 18.1.2019 hyväksymällä pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Uudet määräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019 lukuun ottamatta uusia erilliskeräysvelvoitteita, jotka astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2021.

– Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin. Samalla vähennetään jäteastioiden tyhjennyksistä aiheutuvia päästöjä sekä parannetaan kadulla liikkuvien ja jätteenkuljettajien turvallisuutta, kertoo HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo.

Lue lisää Rööperin lehden numerosta 2!

Tavoitteena klassinen Esplanadin olohuone

Keskeisellä paikalla sijaitseva ikoninen Strindbergin kahvila on merkittävä osa Helsingin kaupunkikulttuuria. Vuonna 1992 avatussa kahvilassa käynnistyy sisätilojen kohennustyöt, joilla palautetaan Strindbergin tunnelma juurilleen. Tiloja parannetaan kahvilan henkeä ja rakennuksen tyyliä kunnioittaen. Tarkoituksena on, että kahvila palvelee jatkossa entistäkin monipuolisemmin kaupunkilaisten eleganttina olohuoneena Helsingin sydämessä.

Strindbergin kahvilan parannustyöt ovat osa aiemmin aloitettua projektia, jossa toteutettiin ravintolan yläkerran laajennus.

– Asiakkaamme rakastavat skandinaavista ranskalaisuutta. Tätä samaa ilmettä haemme nyt myös alakertaan. Haluamme korostaa Strindbergille ominaisia piirteitä: arvokkuutta, laatua ja yksilöityä persoonallisuutta. Emme tavoittele trendikkyyttä, vaan ajatonta klassisuutta, joka kestää vuosikymmenestä toiseen ja vetoaa sekä helsinkiläisiin että turisteihin, kertoo ravintolan johtaja Susanna Reichmuth.

Parannustöiden myötä tiloista saadaan myös toimivammat, jolloin asiakas voi halutessaan piipahtaa nopeasti kahvilla tai viivähtää pidempään. Myös kahvilan tarjonta laajenee. Asiakkaiden valittavana on enemmän tuotevaihtoehtoja.

– Laajennamme entisestään suolaisten ja makeiden herkkujen valikoimaamme. Säilytämme kuitenkin kaikki suositut klassikot, kuten Toast Skagenin, joten omista suosikeista pääsee jatkossakin nauttimaan kahvilamme ainutlaatuisessa tunnelmassa, lupaa keittiöpäällikkö Jarkko Nieminen.

Strindbergin parannustyöt alkoivat 6.1.2019. Strindbergin kahvila avataan uudelleen helmikuun 2019 aikana. Yläkerran ravintola on avoinna normaalisti alakerran muutostöiden ajan. Strindberg on osa NoHo Partners -konsernia.

Suomen Lausujain Liiton juhlamatinea oli jälleen Itsenäisyyspäivänä Temppeliaukion kirkossa. Lyhyesti virsi kaunis, koska se kesti vain kolme varttia? Tavattoman perusteellisen juhlapuheen piti lausuja, Työväenopiston opettaja Iiro Kajas. Hän vetosi esikuvaansa, ohjaaja Sakari Puuruseen, joka korosti, että lausujan pitää ”luottaa maajalkaansa”, mikä on ohje henkisen kantapään nostajille.

Liitto perustettiin 1938 Hotelli Helsingissä. Se järjesti miesrunoilijoiden lausuntasarjaa. L. Onerva oli ensimmäinen nainen 1949. Pitkään oli asenne, jonka Kai Laitinen muotoili Parnassossa 1959: – Runo on lausumatta paras.

Ella Pyhältö esitti repäisevästi Elvi Sinervon ”Me olemme kansa” ja Aulikki Oksasen ”Leivotko minulle äiti”: – Leivotko minulle äiti, / leivotko rusinapullan? / Isä niityllä heinää niittää, / pilvilaumoja tuuli ajaa. Nykyinen SLL:n puheenjohtaja sanoo lausunnassa olevan jotain suomalaista:

– Olemme tarinoitamme ja kieltämme rakastava kansa. Pitkä pimeä kausi on kuin luotu runon syliä varten.

Lue lisää Rööperi Lehden numerosta 22!