Marian alueelle 60 000 neliön maailmanluokan startup-kampus

Startup-keskittymä Maria 01 Slush-viikon valaistuksessa. Kuva: Gunnar Suikki
Nyt etsitään rohkeita visionäärejä hankkeen toteuttajaksi

Kaksi vuotta sitten Slushissa lanseerattu, nykyään Maria 01:nä tunnettu startup-keskus entisissä Marian sairaalan tiloissa on ollut menestystarina: tulijoita Helsingin ytimessä sijaitsevaan keskukseen on enemmän kuin sinne mahtuu ja alueella on jo 130 toimijaa ja 700 työpaikkaa.
Nyt alueesta halutaan luoda Helsinkiin uniikki kampus, Campus Maria, jossa kohtaavat ideoitaan kehittävät startupit, suuryritykset, potentiaalisia tulevaisuuden tähtiä etsivät sijoittajat, kiihdyttämöt ja tutkimus- ja kehitystoiminta.
Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuoren mukaan Marian alue on strategisessa asemassa kaupungin kehittämisen kannalta.
– Helsingillä on imua startup-maailmassa. Startup-yrityksillä Helsingissä menee hyvin, ja teemme kaikkemme, jotta Helsinki olisi maailman parhaita paikkoja startup-toiminnalle ja houkutteleva osaamiskeskittymä yrityksille ja osaajille. Campus Maria on tässä tärkeä väline, Vapaavuori sanoo.

Lue lisää Rööperi-lehden numerosta 21!

Töölönlahdella ja Kaisaniemen-lahdella varaudutaan tulviin

Töölönlahdella ja Kaisaniemenlahdella suoritetaan mittaus- ja pohjatutkimustöitä. Kuva: Helsingin kaupunki / Helena Roschier

Pohjatutkimukset alkoivat torstaina 16.11.

Töölönlahdella ja Kaisaniemenlahdella suoritetaan mittaus- ja pohjatutkimustöitä. Tutkimuksilla kerätään tietoa Töölönlahden tulvapumppaamon ja Kaisaniemen puiston rantarakenteiden suunnittelua varten.
Meritaito Oy ja GeoUnion Oy tekevät mittaus- ja pohjatutkimustöitä Kaisaniemenlahden ja Eläintarhanlahden vesialueella. Työt alkoivat torstaina 16.11 ja niiden on arvioitu kestävän kolme viikkoa. Pohjatutkimukset suoritetaan lautalle sijoitetulla tela-alustaisella kairauskoneella, mistä voi seurata jonkin verran meluhaittoja alueella.
Pohjatutkimuksissa kerättyjä tietoja käytetään Töölönlahden tulvapumppaamon sekä Kaisaniemen rantarakenteiden suunnittelussa. Uusilla rakenteilla voitaisiin varautua paremmin alueen vesistöjen vedenpinnan nousuun. Esimerkiksi Kaisaniemen rantamuuri on nykyisellään liian matala, eikä se riitä suojaamaan muurin päällä olevaa kevyen liikenteen väylää tulvatilanteessa.
Tutkimuksen toimeksiantajana on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala.

Varma osti Eteläesplanadi 8 toimistokiinteistön

Eteläesplanadi 8 toimistokiinteistöllä on erinomainen ja keskeinen sijainti Helsingin keskustassa, ja se tarjoaa profiililtaan korkeatasoiset puitteet käyttäjilleen ja heidän vierailleen.

Varma on ostanut Helsingin ydinkeskustassa, osoitteessa Eteläesplanadi 8, sijaitsevan kiinteistön noin 41 miljoonalla eurolla. Kiinteistö Oy Ornantin myyjänä oli Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia.

Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa sijaitsevassa toimistorakennuksessa on noin 5 400 m2 vuokrattavaa toimisto- ja liiketilaa sekä noin 1 300 m2 kokous- ja muita yhteiskäyttöisiä tiloja. Näiden lisäksi on tarjolla runsaasti varastotiloja sekä 26 paikan pysäköintihalli. – Eteläesplanadi 8:n toimistokiinteistö sopii hyvin Varman suoraan kiinteistösalkkuun ja täydentää toimitilatarjontaamme ydinkeskustan arvokohteella. Olemme ristineet kiinteistön Amandaksi ja viimeistelemme rakennuksen yksityiskohdat uuteen loistoonsa. Uskomme, että talon modernien monitilatoimistojen mahdollistamat avarat pohjaratkaisut ja arvokas sisäänkäynti luovat erinomaiset puitteet yritysten nykyaikaisille tilatarpeille, sanoo Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi. Rakennuksen vanha, arkkitehtien Kiseleff & Heikelin suunnittelema puoli on rakennettu vuonna 1884, ja sitä on laajennettu vuonna 1977 Jaakko ja Kaarina Laapotin suunnittelemalla osalla. Rakennukseen on juuri valmistumassamerkittävä peruskorjaus, ja kiinteistö on liitetty kaukojäähdytysverkostoon. Kohteella on erinomainen ja keskeinen sijainti Helsingin keskustassa, ja se tarjoaa profiililtaan korkeatasoiset puitteet käyttäjilleen ja heidän vierailleen. – Kiinteistön myynti on osa normaalia salkunhoitoamme, jonka tavoitteena on muodostaa Fennialle monipuolinen ja hyvin hajautettu kiinteistösijoitussalkku. Kiinteistöön kohdistui runsaasti niin koti- kuin ulkomaista kysyntää. On hienoa, että tämä arvokohde löysi uuden kotinsa vakavaraisen kotimaisen sijoittajan salkusta, kertoo kiinteistöliiketoiminnan johtaja Timo Rantala Fennia Varainhoidosta. Amandan ensimmäisiä toimistovuokralaisia on jo sinne muuttanut Pankaboard Oyj. Kohteen liiketiloissa toimivat ravintola Pompier Espa sekä Auratum Oy. Kuntosalia operoi HealthShape Oy. Kohteen vapaiden tilojen vuokraus käynnistyy välittömästi. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on vastuullinen ja vakavarainen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla noin 878 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2016 Varman maksutulo oli 4,7 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,3 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli syyskuun 2017 lopussa 45,4 miljardia euroa.

Italia ja Orientti lumoavat Sinebrychoffin taidemuseossa

Ippolito Caffi (1809-1866): Vanha satama (Molo) auringonlaskun aikaan Venetsiassa. 1864. Fondazione Musei Civici di Venezia, Galleria Internazionale d’Arte Moderna di Ca’ Pesaro.

Italialainen Ippolito Caffi (Belluno 1809-1866 Lissa) oli kaupunkinäkymiin ja maisemiin erikoistunut taiteilija, seikkailija ja isänmaanystävä. Helmikuussa 2018 avautuva näyttely vie katsojan Venetsiaan, Roomaan, Napoliin, Ateenaan, Konstantinopoliin ja muihin Orientin kaupunkeihin, joiden näkymiä Caffi ikuisti. Näyttely esittelee 73 maalausta ja yhteensä 15 piirustusta ja vesivärityötä Fondazione Musei Civici di Venezian kokoelmista. Caffin tuotantoa esitellään nyt ensimmäistä kertaa näin laajasti Suomessa.

Ippolito Caffi oli veduta-maalausperinteen jatkaja ja uudistaja. Caffi ihaili Canaletton taidetta. Se ilmenee hänen varhaisissa meri- ja arkkitehtuurinäkymissään kirkkaana ja kuulaana esitystapana. Myöhemmin hän saavutti mainetta maalaamalla sumun täyttämiä maisemia intensiiviseen, romanttiseen henkeen.

Caffi oli myös seikkailija ja tutkimusmatkailija. Hän ei tyytynyt turistireitteihin, vaan ulotti matkansa huomattavasti kauemmas, riskienkin uhalla. Egyptissä, Syyriassa, Jerusalemissa ja Konstantinopolissa tehdyt piirustukset ja maalaukset vievät meidät paikkoihin, jotka eivät kuuluneet tavallisiin turistikohteisiin.

Näyttely Italian ja Orientin lumo – Ippolito Caffi on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 1.2.- 27.5.2018.

Uutta VIINILLE –tapahtumaa vietetään Hietalahden kauppahallissa

Hietalahden kauppahallissa maistellaan pian viinejä, nautitaan musiikista ja herkutellaan edullisia maisteluannoksia. Kuva: Julius Konttinen.

Syksyinen afterwork-tapahtuma Hietalahden kauppahallin nostalgisessa miljöössä tuo yhteen viinin ja hyvän ruoan ystävät perjantaina 13.10. klo 16.30-21.30. Tapahtumassa pääsee maistelemaan useiden eri viinituottajien ja -talojen viinejä sekä yhdistelemään niitä kauppahallin ruokapisteiden maisteluannoksiin.
Paikalla on viinejä muun muassa Italiasta, Espanjasta, Ranskasta sekä Chilestä. Tapahtumassa voit kierrellä eri pisteillä maistelemassa maailman makuja. Kauppahallin kauppiaat, ravintolat ja kahvilat kattavat pöydän koreaksi erikoisannoksilla, joita voi nauttia ympäri hallia musiikin säestämänä. Maisteluannokset ovat 2,5 € – 5 € ja viiniannokset (8cl) 3 € – 10 €.
Syksy täyttyy tapahtumista
Perjantaisin kello 18-22 kauppahallissa järjestetään suosittu After Work-klubi Fatty Friday, jossa hallin länsipäädyn kaikki kolme toimijaa Fat Ramen, Roslund ja Street Gastro tarjoilevat maukasta ruokaa koko illan. Kauppahallin parvelle nousee myös laadukas kattaus dj:tä, ketkä viihdyttävät kävijöitä monipuolisella musiikilla koko illan. Tervetuloa paikan päälle katsomaan, kuulemaan ja maistelemaan mistä on kyse.
We Love Helsingin suosittu ja palkittu Musaa & Maistelua -tapahtuma tekee odotetun paluun Hietalahden kauppahalliin yhdeksi illaksi. Lauantaina 7. lokakuuta on luvassa vegaaninen teemailta, jossa Hietalahden hallissa toimivat ravintolat ja kahvilat valmistavat 2-5 € vegaanisia ja kasvispainotteisia maisteluannoksia. Tuttuun tapaan We Love Helsingin DJt luovat tunnelmaa ja herättävät Hietalahden hallin eloon sielukkailla kappalevalinnoillaan ja välispiikeillään.
Kauppahallin myyntitiskien takaa löydät makujen ammattilaisia, jotka tuntevat tuotteidensa alkuperän ja ovat valmiita jakamaan parhaat reseptinsä. Arkisin maanantaista torstaihin kauppahalli on vilkkaimillaan aamu- ja lounasaikaan ja palvelee asiakkaitaan kello 8-18. Viikonloppuisin perjantaista lauantaihin halli on auki iltaan asti kello 9-22.

Lue lisää Rööperin Lehden numerosta 17/2017.

Kulttuurikeskus Caisa muuttaa Kallioon keväällä 2018

Leipätehdas, Kaikukatu 4. Kuva: Summa Real Estate

Caisa muuttaa Kaisaniemestä Kallioon ns. Elannon korttelin sisäpihalle Leipätehtaan tiloihin alkuvuodesta 2018. Ovet suljetaan nykyisissä tiloissa Mikonkatu 17:sta marraskuun lopussa 2017. Ovet avataan yleisölle Kaikukatu 4:ssä keväällä 2018.
Kulttuurikeskus Caisan nykyiset tilat sijaitsevat osoitteessa Mikonkatu 17 ns. Fennia – korttelissa, jossa vuokrasopimus päättyy 31.3.2018. Uudet tilat Kaikukadulla vastaavat Caisan toiminnan tarpeita paremmin kuin vanhat tilat, joka sijaitsevat hankalasti keskellä Fennia-talon liikekorttelia. Helsingin kaupungin yleisten kulttuuripalvelujen ja kaupungin tilapalvelujen yhteisen näkemyksen mukaan Caisan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan parhaiten Leipätehdas Helsinki Oy:n tiloissa Kaikukadulla, jossa Caisan toimintaa voidaan kehittää ja tilankäyttöä tehostaa.
Lue juttu kokonaan Rööperin Lehden numerosta 16.

Kaupungin kokonaismenot alittivat talousarvion

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen.

Talous tasapainottuu – strategian taloustavoitteet ohjanneet toimintaa

– Vuosi 2016 oli Helsingin kaupungin taloudessa odotettua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana ja verotulot kasvoivat ennakoitua enemmän. Siten vuosikate toteutui 300 miljoonaa euroa talousarviota parempana, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksestä.
Kaupungin tulorahoitus riitti poikkeuksellisen korkeiden maanmyyntitulojen ansiosta kattamaan investoinnit. Vuonna 2016 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui noin 160 miljoonaa euroa positiiviseksi. Tämä mahdollisti kaupungin lainakannan pienentämisen.

Menot kurissa
Kaupungin kokonaismenot alittivat talousarvion ja vertailukelpoinen menokasvu jäi matalaksi, vain noin 0,5 prosenttiin.
– Strategiaan kirjattu käyttömenojen kasvun tavoite on osoittautunut toimivaksi keinoksi ohjata kaupungin menokasvua. Sillä on ollut keskeinen merkitys kaupungin talouden tasapainottamisessa, Pajunen toteaa.
Menot toteutuivat jopa hieman edellistä vuotta pienempinä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvu jäi verrattain vähäiseksi, 0,9 prosenttiin. Myös kaupungin itse tuottamien opetus- ja koulutuspalvelujen menojen kasvu oli suhteellisen matala eli 1,6 prosenttia.

Tulevaisuutta valmistellaan
Kaupungin vuoden 2016 toimintaa leimasivat kaupungin uuden johtamisjärjestelmän ja toimialaorganisaation valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja maakuntahallinnon uudistukseen varautuminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2016 johtamisjärjestelmän muutokset ja päätti siirtymisestä toimialaorganisaatioon 1.6.2017 alkaen. Kaupunginvaltuuston lokakuussa hyväksymä yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun.
Elokuussa 2016 aloitti Startup Maria Oy. Yhtiön tarkoituksena on luoda edellytyksiä uudelle kasvuyrittäjyydelle sekä tukea kasvuyritysten kasvua ja kansainvälistymistä.
Asuntoja rakennetaan vilkkaasti
Vuoden 2016 asuntorakentaminen oli edellisvuoden tapaan vilkasta. Rakenteilla olevien asuntojen määrä pysyi 7 000 asunnon tuntumassa.  Vuonna 2016 asuinrakennusten aloituksia tapahtui enemmän kuin asuntoja valmistui.

Metron ruuhkat taittuvat bussiliikenteen avulla

HSL, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja Länsimetro Oy ovat selvittäneet keinoja, joilla metron kapasiteetti turvataan myös 2020-luvulla. Nykyisten matkustajamääräennusteiden mukaan metro voi saavuttaa kuljetuskapasiteettinsa rajat ensi vuosikymmenen puoleenväliin mennessä, ellei sekä idässä että lännessä tehdä ruuhkia helpottavia toimenpiteitä.
Metro alkaa liikennöidä ensi elokuusta alkaen uusin vuorovälein, kun uusi osuus Ruoholahdesta Espoon Matinkylään avautuu liikenteelle. Metrolinjoja on kaksi, Matinkylä (myöhemmin Kivenlahti) – Vuosaari ja Tapiola–Mellunmäki, ja vuoroväli linjojen yhteisellä osuudella Tapiola–Itäkeskus on ruuhka-aikaan nykyisen neljän minuutin sijaan kaksi ja puoli minuuttia. Vuorovälin tihentäminen turvaa metroliikenteeseen riittävän kapasiteetin ja palvelutason.
Metron kuormituksen ylärajat saattavat ylittyä lännessä Tapiolan molemmin puolin jo vuonna 2022 ja idässä Kalasataman ympäristössä vuonna 2024. Vuorovälin tihentäminen kahdesta ja puolesta minuutista ei kuitenkaan ole mahdollista nykyisellä manuaaliajojärjestelmällä. Siksi HSL, HKL ja Länsimetro ovat selvittäneet muita keinoja, joilla metron kapasiteetti turvataan 2020-luvun lopulle asti.
Selvityksen mukaan todennäköisesti jo pelkkä bussitarjonnan lisääminen riittää metron huippukuormituksen pitämiseen HSL:n suunnitteluohjeen mukaisena 2020-luvun lopulle asti. HSL:n suunnitteluohjeessa määritellään enimmäistaso metron ja muiden liikennevälineiden enimmäiskuormitukselle.
Lännessä metron kapasiteetti turvattaisiin lisäämällä metroa tukevaa ruuhka-ajan bussiliikennettä vilkkaimmille alueille Etelä-Espoon keskiosiin ja Lauttasaareen. Toisena vaihtoehtona tutkittiin muun muassa toisen metrolinjan pääteaseman siirtämistä Tapiolasta Finnooseen, mutta linjan jatkaminen olisi liikennöintikustannuksiltaan kallista ja edellyttäisi lisäksi uusien kääntöraiteiden rakentamisen Finnooseen.
Idässä kuormitusongelma todennäköisesti ratkeaisi, jos raitiotieyhteys Laajasaloon rakennetaan. Ilman raitiotien rakentamista paras vaihtoehto hillitä metron kuormittamista olisi bussiliikenteen lisääminen: kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi Herttoniemen liityntälinjojen jatkaminen Hakaniemeen ja runkolinja 500:n jatkaminen Herttoniemestä Itäkeskukseen.
Bussitarjonnan lisääminen maksaisi arvioiden mukaan enintään kolme miljoonaa euroa vuodessa.

Marian sairaala-alue uudistuu

Visiokuva Marian sairaala-alueesta keskustelun pohjaksi: kerrokantasi.hel.fi/maria

– Tulossa asuntoja ja palveluita

Marian sairaala-alueelle etsitään uutta käyttöä. Täydennysrakentamista suunnitellaan sekä asumiseen että toimitiloille ja palveluille. Alue halutaan kytkeä paremmin ympäröivään kaupunkiin.

Sairaalatoiminta historiallisella alueella päättyi syksyllä 2014. Tyhjilleen jääneille säilyville rakennuksille etsitään uutta käyttöä. Kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokkaat rakennukset suojellaan myös sisätilojen osalta.

Mechelininkadun vilkas liikenne aiheuttaa haittoja erityisesti alueen lounaisosassa. Se edellyttää erityisratkaisuja täydennysrakentamisessa.

Alueen itäosa on parhaiten suojassa melulta ja päästöiltä. Sinne on alustavasti suunniteltu sosiaali- ja terveysviraston monipuolista palvelukeskusta, jonne tulisi ryhmäkoteja muistisairaille sekä palveluita esimerkiksi kotona asuville ikääntyneille. Rakentamisajaksi on arvioitu vuotta 2023. Päätöstä toteuttamisesta ja toiminnoista ei ole vielä tehty.

Verkossa kerätään palautetta hankkeen lähtökohdista sekä visiokuvan ajatuksista. Suunnittelijat toivovat näkemyksiä esimerkiksi rakentamisesta, liikenteestä ja alueen elävöittämisestä. Keskustelu on auki 8.5. saakka osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/maria

Helsinki-Tallinna -tunneliyhteyden suunnittelu jatkuu 

Esiselvityksen tulokset puoltavat tarkemman selvityksen teettämistä tunnelin rakentamisesta ja liikennöinnistä. Toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi esiselvityksessä valikoitui rautatietunneli, joka kytkeytyisi nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteiin molemmissa maissa. Keskeisimmäksi tekijäksi tunnelin kannattavuuden kannalta nousi mahdollisimman lyhyt matka-aika kaupunkien keskustojen välillä. Hankkeen edellytyksenä on myös Rail Balticin toteutuminen ja sitä kautta nopea raideyhteys Eurooppaan.

Esiselvitys kartoitti kustannuksia ja teknisiä ratkaisuja

Helsinki-Tallinna-tunneliyhteyden esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko kiinteä yhteys teknisesti toteutettavissa sekä tuottaa arvio siitä, mikä on kannattavin tapa toteuttaa Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys teknisesti osana liikennejärjestelmää. Esiselvityksessä kartoitettiin alustavasti myös toteuttamisen taloudelliset kustannukset ja hyödyt molemmille maille sekä selvitettiin,onko täysimittaisen ennakkotutkimuksen teettäminen ja Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen suunnittelun jatkaminen perusteltua.

Esiselvitys on osa Viron Harjun maakunnan, Helsingin kaupungin, Tallinnan kaupungin ja Femern Belt Development Fundin yhteistä TALSINKIFIX-projektia, jonka rahoitus tulee osittain EUSBSR:n siemenrahoitusinstrumentin kautta. Harjun maakunnan maaherra julisti julkisen hankintakilpailun koskien ulkoista asiantuntijuutta huhtikuussa 2014. Sopimuksen sai yhteistarjouksen tehneet Vealeidja OÜ (osa Sweco groupia), Sweco Project AS ja Finantsakadeemia OÜ.

Helsingin ja Tallinnan välinen kiinteä yhteys (fixed link) loisi perustan Suomen ja Viron kasvuvisiolle ja ulottuisi koko Baltian alueelle. Hankkeella on merkittävät myönteiset vaikutukset Suomen ja Viron kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen. Valmistuttuaan tunneliyhteys toisi uuden ulottuvuuden sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja koko vaikutusalueen kilpailukyvyn kasvulle. Lisäksi kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan ja Välimeren alueille nopeutuisivat.