– Vuosi 2016 oli Helsingin kaupungin taloudessa odotettua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana ja verotulot kasvoivat ennakoitua enemmän. Siten vuosikate toteutui 300 miljoonaa euroa talousarviota parempana, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksestä.
Kaupungin tulorahoitus riitti poikkeuksellisen korkeiden maanmyyntitulojen ansiosta kattamaan investoinnit. Vuonna 2016 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui noin 160 miljoonaa euroa positiiviseksi. Tämä mahdollisti kaupungin lainakannan pienentämisen.

Menot kurissa
Kaupungin kokonaismenot alittivat talousarvion ja vertailukelpoinen menokasvu jäi matalaksi, vain noin 0,5 prosenttiin.
– Strategiaan kirjattu käyttömenojen kasvun tavoite on osoittautunut toimivaksi keinoksi ohjata kaupungin menokasvua. Sillä on ollut keskeinen merkitys kaupungin talouden tasapainottamisessa, Pajunen toteaa.
Menot toteutuivat jopa hieman edellistä vuotta pienempinä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvu jäi verrattain vähäiseksi, 0,9 prosenttiin. Myös kaupungin itse tuottamien opetus- ja koulutuspalvelujen menojen kasvu oli suhteellisen matala eli 1,6 prosenttia.

Tulevaisuutta valmistellaan
Kaupungin vuoden 2016 toimintaa leimasivat kaupungin uuden johtamisjärjestelmän ja toimialaorganisaation valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja maakuntahallinnon uudistukseen varautuminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2016 johtamisjärjestelmän muutokset ja päätti siirtymisestä toimialaorganisaatioon 1.6.2017 alkaen. Kaupunginvaltuuston lokakuussa hyväksymä yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun.
Elokuussa 2016 aloitti Startup Maria Oy. Yhtiön tarkoituksena on luoda edellytyksiä uudelle kasvuyrittäjyydelle sekä tukea kasvuyritysten kasvua ja kansainvälistymistä.
Asuntoja rakennetaan vilkkaasti
Vuoden 2016 asuntorakentaminen oli edellisvuoden tapaan vilkasta. Rakenteilla olevien asuntojen määrä pysyi 7 000 asunnon tuntumassa.  Vuonna 2016 asuinrakennusten aloituksia tapahtui enemmän kuin asuntoja valmistui.

HSL, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja Länsimetro Oy ovat selvittäneet keinoja, joilla metron kapasiteetti turvataan myös 2020-luvulla. Nykyisten matkustajamääräennusteiden mukaan metro voi saavuttaa kuljetuskapasiteettinsa rajat ensi vuosikymmenen puoleenväliin mennessä, ellei sekä idässä että lännessä tehdä ruuhkia helpottavia toimenpiteitä.
Metro alkaa liikennöidä ensi elokuusta alkaen uusin vuorovälein, kun uusi osuus Ruoholahdesta Espoon Matinkylään avautuu liikenteelle. Metrolinjoja on kaksi, Matinkylä (myöhemmin Kivenlahti) – Vuosaari ja Tapiola–Mellunmäki, ja vuoroväli linjojen yhteisellä osuudella Tapiola–Itäkeskus on ruuhka-aikaan nykyisen neljän minuutin sijaan kaksi ja puoli minuuttia. Vuorovälin tihentäminen turvaa metroliikenteeseen riittävän kapasiteetin ja palvelutason.
Metron kuormituksen ylärajat saattavat ylittyä lännessä Tapiolan molemmin puolin jo vuonna 2022 ja idässä Kalasataman ympäristössä vuonna 2024. Vuorovälin tihentäminen kahdesta ja puolesta minuutista ei kuitenkaan ole mahdollista nykyisellä manuaaliajojärjestelmällä. Siksi HSL, HKL ja Länsimetro ovat selvittäneet muita keinoja, joilla metron kapasiteetti turvataan 2020-luvun lopulle asti.
Selvityksen mukaan todennäköisesti jo pelkkä bussitarjonnan lisääminen riittää metron huippukuormituksen pitämiseen HSL:n suunnitteluohjeen mukaisena 2020-luvun lopulle asti. HSL:n suunnitteluohjeessa määritellään enimmäistaso metron ja muiden liikennevälineiden enimmäiskuormitukselle.
Lännessä metron kapasiteetti turvattaisiin lisäämällä metroa tukevaa ruuhka-ajan bussiliikennettä vilkkaimmille alueille Etelä-Espoon keskiosiin ja Lauttasaareen. Toisena vaihtoehtona tutkittiin muun muassa toisen metrolinjan pääteaseman siirtämistä Tapiolasta Finnooseen, mutta linjan jatkaminen olisi liikennöintikustannuksiltaan kallista ja edellyttäisi lisäksi uusien kääntöraiteiden rakentamisen Finnooseen.
Idässä kuormitusongelma todennäköisesti ratkeaisi, jos raitiotieyhteys Laajasaloon rakennetaan. Ilman raitiotien rakentamista paras vaihtoehto hillitä metron kuormittamista olisi bussiliikenteen lisääminen: kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi Herttoniemen liityntälinjojen jatkaminen Hakaniemeen ja runkolinja 500:n jatkaminen Herttoniemestä Itäkeskukseen.
Bussitarjonnan lisääminen maksaisi arvioiden mukaan enintään kolme miljoonaa euroa vuodessa.

Marian sairaala-alueelle etsitään uutta käyttöä. Täydennysrakentamista suunnitellaan sekä asumiseen että toimitiloille ja palveluille. Alue halutaan kytkeä paremmin ympäröivään kaupunkiin.

Sairaalatoiminta historiallisella alueella päättyi syksyllä 2014. Tyhjilleen jääneille säilyville rakennuksille etsitään uutta käyttöä. Kulttuurihistoriallisesti huomattavan arvokkaat rakennukset suojellaan myös sisätilojen osalta.

Mechelininkadun vilkas liikenne aiheuttaa haittoja erityisesti alueen lounaisosassa. Se edellyttää erityisratkaisuja täydennysrakentamisessa.

Alueen itäosa on parhaiten suojassa melulta ja päästöiltä. Sinne on alustavasti suunniteltu sosiaali- ja terveysviraston monipuolista palvelukeskusta, jonne tulisi ryhmäkoteja muistisairaille sekä palveluita esimerkiksi kotona asuville ikääntyneille. Rakentamisajaksi on arvioitu vuotta 2023. Päätöstä toteuttamisesta ja toiminnoista ei ole vielä tehty.

Verkossa kerätään palautetta hankkeen lähtökohdista sekä visiokuvan ajatuksista. Suunnittelijat toivovat näkemyksiä esimerkiksi rakentamisesta, liikenteestä ja alueen elävöittämisestä. Keskustelu on auki 8.5. saakka osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/maria

Esiselvityksen tulokset puoltavat tarkemman selvityksen teettämistä tunnelin rakentamisesta ja liikennöinnistä. Toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi esiselvityksessä valikoitui rautatietunneli, joka kytkeytyisi nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteiin molemmissa maissa. Keskeisimmäksi tekijäksi tunnelin kannattavuuden kannalta nousi mahdollisimman lyhyt matka-aika kaupunkien keskustojen välillä. Hankkeen edellytyksenä on myös Rail Balticin toteutuminen ja sitä kautta nopea raideyhteys Eurooppaan.

Esiselvitys kartoitti kustannuksia ja teknisiä ratkaisuja

Helsinki-Tallinna-tunneliyhteyden esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko kiinteä yhteys teknisesti toteutettavissa sekä tuottaa arvio siitä, mikä on kannattavin tapa toteuttaa Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys teknisesti osana liikennejärjestelmää. Esiselvityksessä kartoitettiin alustavasti myös toteuttamisen taloudelliset kustannukset ja hyödyt molemmille maille sekä selvitettiin,onko täysimittaisen ennakkotutkimuksen teettäminen ja Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen suunnittelun jatkaminen perusteltua.

Esiselvitys on osa Viron Harjun maakunnan, Helsingin kaupungin, Tallinnan kaupungin ja Femern Belt Development Fundin yhteistä TALSINKIFIX-projektia, jonka rahoitus tulee osittain EUSBSR:n siemenrahoitusinstrumentin kautta. Harjun maakunnan maaherra julisti julkisen hankintakilpailun koskien ulkoista asiantuntijuutta huhtikuussa 2014. Sopimuksen sai yhteistarjouksen tehneet Vealeidja OÜ (osa Sweco groupia), Sweco Project AS ja Finantsakadeemia OÜ.

Helsingin ja Tallinnan välinen kiinteä yhteys (fixed link) loisi perustan Suomen ja Viron kasvuvisiolle ja ulottuisi koko Baltian alueelle. Hankkeella on merkittävät myönteiset vaikutukset Suomen ja Viron kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen. Valmistuttuaan tunneliyhteys toisi uuden ulottuvuuden sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja koko vaikutusalueen kilpailukyvyn kasvulle. Lisäksi kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan ja Välimeren alueille nopeutuisivat.

Fazer on uusinut kahviloitaan viimeisen vuoden aikana. Nyt vuorossa on Forumin kauppakeskuksessa jo vuodesta 1985 asiakkaita palvellut Fazer Café, joka on saanut kokonaan uuden ilmeen. Uusittu Fazer Café on Fazerin ensimmäinen Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva uuden konseptin mukainen kahvila, jossa herkullisiin tuotteisiin yhdistyy modernin klassinen miljöö.

Uudistettu Fazer Café ammentaa Karl Fazerin vuonna 1891 Helsinkiin perustaman ensimmäisen kahvilan perinnöstä, mausteena ovat modernit tuulahdukset suurien eurooppalaiskaupunkien kahvilaelämästä. Karl Fazer haki oppinsa Pietarista, Berliinistä ja Pariisista. Samaa kaupunkilaista ja kansainvälistä ilmapiiriä tavoitellaan myös Fazerin uusissa kahviloissa.

– Uusimme kahvilaverkostoamme uuden konseptin mukaiseksi. Nyt vuorossa on Fazer Café Forum, jossa olemme palvelleet asiakkaitamme jo 29 vuoden ajan. Tämän päivän Fazer Cafét ovat aina askeleen edellä, tuovat kansainvälisen tuulahduksen ja tarjoavat laadukkaita makuelämyksiä. Kahviloissamme on tarjolla vastustamattoman herkullisia luomuksiamme, joita leipurit, kondiittorit sekä suklaan ammattilaiset valmistavat huolella”, kertoo Kristian Helanne, Fazer Cafés -liiketoiminnan vetäjä.

Fazer Café on modernin klassinen kahvila, jonka valikoimaan kuuluvat monenlaiset käsin leivotut leivät ja konditoriatuotteet, suklaakonvehdit, suklaajuomat, monenlaiset erikoiskahvit sekä smoothiet ja myös erilaiset salaatit – laadukkaan ja modernin kahvilaruuan koko kirjo. Antoisan kokemuksen takaavat ensiluokkainen palvelu ja tilat, jossa jokainen yksityiskohta on harkittu ja huoliteltu.

Täysimittaisen uudistuksen myötä Forumin kauppakeskuksen Fazer Cafén sisustus muuttuu pohjoismaisen vaaleaksi art deco -tyylisin vaikuttein.

– Viime vuoden aikana olemme uusineet Munkkivuoren, Stockmann Helsingin keskustan ja Tampereen kahvilat sekä avanneet Messukeskukseen ja Itikseen uuden konseptin mukaisen Fazer Cafén. Kahvilapalveluiden kysyntä on kasvussa ja odotamme innolla kaupunkilaisten löytävän Forumissa sijaitsevan kahvilamme uudistuneen miljöön, tuotteet ja palvelumme, Helanne jatkaa.

Uusi Fazer Café -konsepti on saanut erinomaisen vastaanoton asiakkaiden keskuudessa. Fazer uudistaa syksyn aikana myös Fazer Café City Centerin Helsingin keskustassa.

Fazer-konserni

Fazer on kansainvälinen perheyritys, joka tarjoaa leipomo-, makeis- ja keksituotteita sekä ruokailu- ja kahvilapalveluita. Fazerilla on toimintaa kahdeksassa maassa ja vientiä yli 40 maahan. Fazerin missio on luoda makuelämyksiä. Yrityksen menestys on sen perustamisesta lähtien vuonna 1891 perustunut parhaaseen tuotteiden ja palvelun laatuun, rakastettuihin brändeihin, osaaviin ihmisiin ja vastuulliseen toimintatapaan. Fazer haluaa, että elämä maistuisi hyvältä joka päivä. Fazer-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli lähes 1,7 miljardia euroa ja yrityksessä työskentelee yli 15 000 henkeä. Fazer noudattaa liiketoiminnassaan eettisiä periaatteita, jotka pohjautuvat yrityksen arvoihin ja UN Global Compactin periaatteisiin.

Uuden Amos Andersonin taidemuseon rakentaminen Helsingin ydinkeskustaan Lasipalatsin yhteyteen on varmistunut. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona 21. toukokuuta yksimielisesti hankkeen edellyttämän kiinteistöyhtiön perustamisen. Uuden taidemuseon rakentamisen ja sen toiminnan rahoittaa Amos Andersonin museon toiminnasta vastaava yhdistys Konstsamfundet. Museon on määrä valmistua Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017.

Lasipalatsin pohjoisosa ja elokuvateatteri Bio Rex tulevat osaksi uutta museota. Uudet näyttelytilat rakennetaan Lasipalatsin aukion alle. Samalla koko Lasipalatsi peruskorjataan.

– Haluan kiittää Helsingin kaupunkia hyvästä yhteistyöstä ja nopeasta päätöksenteosta. Kaupungin ydinkeskustaan rakennetaan uusi merkittävä museo, ja Lasipalatsi ympäristöineen elävöityy entisestään. Uskon, että tuomme jatkossa paljon iloa kaupunkilaisille ja Helsingissä vieraileville”, Amos Andersonin taidemuseon johtaja Kai Kartio toteaa.

Helsingin kaupunki ja Konstsamfundet perustavat kiinteistöyhtiön, jonka hallintaan Lasipalatsi ja museon uudet tilat siirtyvät. Helsingin kaupunginhallitus puolsi jo aiemmin yksimielisesti valtuuston keskiviikkona hyväksymää ratkaisua.

Uuden taidemuseon tilojen ja Lasipalatsin peruskorjauksen yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyy välittömästi. Lisätietoja aikataulusta ja toteutuksesta kerrotaan kesän aikana.

– Keskitymme nyt talon ja toiminnan suunnitteluun. Ennen rakennustöiden aloittamista tarvitsemme suunnitelmat, asianmukaiset luvat ja kaavamuutoksen, joka on jo pantu vireille. Kaikkiaan uuden taidemuseon suunnittelu ja rakentaminen kestävät arviolta kolme vuotta. Tavoitteena on avata museo Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017.

Lutikkaongelmat ovat nousseet pinnalle entistä enemmän ja lutikkatapaukset ovat muuttuneet luonteeltaan aiempaa vaikeammiksi. Ongelmat korostuvat joissain taloyhtiöissä ja taloissa sekä tiettyjen ammattiryhmien keskuudessa. Lutikkahavainnoista tiedottamisessa on ollut viiveitä ja torjunnan laajuudessa puutteita, jolloin tapaukset ovat päässeet mutkistumaan.

Helsingissä joissain taloissa tai taloyhtiöissä on ollut vuosikausia kestäneitä lutikkaongelmia. Niitä on vaikea saada hallintaan, kun lutikat ovat vallanneet talon rakenteet ja liikkuvat sitä kautta huoneistosta toiseen. Lisäksi suurta määrää irtaimistoa on vaikeaa puhdistaa.

Kotihoitajat, sairaalat ja päiväkodit ongelmissa

Lutikkaongelma on myös laajentunut tiettyjen ammattiryhmien parissa. Esimerkiksi kotihoitajat joutuvat liikkumaan asunnosta toiseen ja välillä auttamaan hyvinkin läheisessä kontaktissa asiakkaita, joiden kodissa vilisee lutikoita. Sairaaloista ja päiväkodeista on tullut tiedusteluja, miten pitäisi toimia, kun asiakkailla tai potilailla on havaittu lutikoita tai sairaalan apuvälineitä on ollut lainassa kohteissa, joissa on lutikkaongelmia.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus on pyytänyt Valviralta valtakunnallista ohjetta, miten toimia tilanteissa, joissa lutikoiden leviäminen laajastikin on mahdollista, koska lutikkaongelmiin liittyviä kysymyksiä on tullut ympäri Suomea.

Lutikka eli seinälude on tunnetuimpia asuntojen syöpäläisiä. Lutikka luo nahkansa elämänsä aikana viisi kertaa ja jokaiseen nahanluontiin se tarvitsee veriaterian. Lutikka piileskelee todennäköisimmin patjan alla, sängyn lähellä seinänrakosessa tai listojen takana.

Ympäristökeskukseen on toimitettu tunnistettavaksi myös lukuisia luonnon luteita varsinkin kesäaikaan, jolloin niitä voi tulla sisätiloihin esimerkiksi kukkien mukana. Ne ovat kuitenkin ihmiselle harmittomia. Lisäksi kesäaikaan on tullut tunnistettavaksi runsaasti isopihtihäntiä. Pelottavasta ulkonäöstään huolimatta laji ei aiheuta vahinkoa puremalla eikä muullakaan tavoin. Niiden esiintyminen sisätiloissa on satunnaista.

Suomen oikeuslaitos sai ankaraa kritiikkiä työväenliiikkeen kirjaston kirjakahvilaillassa, kun esittelyssä oli professori Erkki Aurejärven elämäkertateos Kovaa peliä. Aurejärvi kävi toimittaja Pekka Hurmeen vetämässä illassa lävitse kirjansa sanomaa, ankaraa Suomen oikeuslaitoksen edustajien, nimeltä mainiten, kyvyttömyyden arviointia. Aurejärvihän kävi yli 20 vuotta oikeuslaitoskamppailua tupakkateollisuutta vastaan. Daavidin kamppailua Goljattia vastaan, tämän kamppailun Goljat rahoilaan voitti.

Salintäyteinen yleisö otti innolla osaa keskusteluun oikeuslaitoksestamme, useimmilla keskustelijoilla oli erittäin huonoja kokemuksia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta Suomen oikeuslaitoksessa, ”oikeuslotossa”. Aurejärven kirja on hyvin valaiseva teos tästä asiasta.