Puiden kaatamisen syynä on lahon eteneminen ja siitä aiheutuva riski ympäristössä, jossa liikkuu valtavasti ihmisiä. Puut kaadetaan turvallisuussyistä.

Lahon eteneminen todettiin kesällä 2018 tehdyssä koko Esplanadin käsittäneessä puiden kuntoarvioinnissa, jonka yhteydessä lahon määrä tarkistettiin myös lahontutkimuslaitteilla, Picus-tomografilla ja tutkimusporalla.

Poistettavista puista neljä kasvaa Teatteriesplanadilla ja neljä Runeberginesplanadilla. Puita Esplanadilla lienee alun perin kasvanut noin 180. Vanhimpaan ikäluokkaan kuuluvia lehmuksia puistossa on jäljellä vielä noin 75. Sisäriveissä puistossa saattaa olla vielä jokin yksittäinen alkuperäinen puu 1860-luvulta, mutta suurin osa vanhemmista lehmuksista lienee peräisin 1900-luvun taitteesta.

Nyt poistettavien puiden tilalle ei tulla istuttamaan uusia puita tässä vaiheessa, koska uusien taimien kasvuun lähtö kookkaiden puiden katveessa on todettu heikoksi. Puiden uusiminen suunnitellaan suurempana kokonaisuutena yhdessä puiston muiden korjaustarpeiden kanssa. Kattavampi kunnostus on tällä hetkellä näköpiirissä 2020-luvun loppupuolella.

Puiden kuntoarviointi on yksi osa suunnittelun valmisteluun liittyviä taustaselvityksiä, joita parhaillaan tehdään.

Huonokuntoisten puiden poistotyöt tehdään viikolla 12. Samalla myös useiden jäljelle jäävien puiden latvuksia pienennetään ja kevennetään.

Perinteisesti Slovakiassa valmistetaan vaaleita lagereita, mutta onko Euroopan vallannut pienpanimobuumi käynnissä myös Slovakiassa?

Asia selviää Helsinki Beer Festivaaleilla 5.-6.4.2019 Helsingin Kaapelitehtaalla.

Slovakia on valittu vuoden 2019 Helsinki Beer Festivalin teemamaaksi.

Slovakialaisella oluen panemisella on yli tuhatvuotinen historia. Muutoksen tuulet puhaltavat nyt myös Slovakiassa ja sinne on syntynyt lähiaikoina kymmenittäin uusia pienpanimoita sekä ns. mustalaispanimoita eli panimoita jotka keittävät oluensa muiden panimoiden laitteilla.

Aikaisempien vuosien tapaan Helsinki Beer Festivalin rytmiduo Markku Korhonen ja Jyrki Peltonen matkaavat löytöretkelle syvälle pikkukylien oluenpanijoiden luokse sinne mistä olut ei tilaamalla tänne kulje, vaan se pitää itse paikanpäältä noutaa, ja nyt tietenkin tämän vuoden teemamaahan Slovakiaan.

Helsinki Beer Festivalin perinteitä noudattaen pyrimme löytämään Slovakialaisia olutharvinaisuuksia toistasataa. Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispanimoa sekä useita ulkomaalaisia panimoita.

Tapahtumassa on myös paikalla kahdeksan Belgialaista panimoa edustajineen, sekä oluen painikkeeksi ostereita moninkertaisen osterinavauksen suomenmestarin Johann Schlaggin tarjoilemana.

Useilla näytteilleasettajilla on luvassa kevään uutuusoluita ja -siidereitä. Festivaaleilla ovat mukana perinteisesti myös real alet ja aidot siiderit. Helsinki Beer Festivaalin yhteydessä järjestetään vuoden parhaiden oluiden ja siiderien kilpailu.

Lue lisää RööperiLehden numerosta 5!

Agricolamessu on erilainen, tavallisesta poikkeava, virtaviivaistettu matalan kynnyksen messu Helsingin Punavuoressa. Messun perusti helmikuussa 2009 piispa Teemu Laajasalo, joka toimi silloin Agricolaliikkeen toiminnanjohtajana. Nyt messu juhlii 10-vuotista taivaltaan juhlamessulla keskiviikkona 27. helmikuuta klo 19.

Virallisesti Agricolamessu ja tuttavallisemmin Colamessu kokoontuu keskiviikkoisin klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Colamessu on alusta asti poikennut tavallisesta messusta. Bändi, savukone, valoefektejä eli ei ihan niin kuin tavallinen sunnuntain klo 10 alkava messu. Colamessun tarkoitus on tuoda toivoa ja tulevaisuutta.

Piispa Teemu Laajasalon perustama messu on kymmenen toimintavuoden aikana ja uuden toiminnanjohtajan Henrik Wikströmin myötä kasvanut hyvin tuotetusta messusta monille tärkeäksi yhteisöksi. Se toivottaa tervetulleeksi jokaisen ja messussa uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä. Aikana, jona merkityksellisyyden kokeminen on ajankohtaisempaa ja kirkkoon kuuluvien prosentit pienemmät kuin koskaan ennen, Colamessu erottuu muusta messutarjonnasta kasvavana ja elävänä yhteisönä.

Kulunutta kymmentä vuotta juhlitaan ke 27.2. klo 19 juhlamessun merkeissä ja samalla käännetään katse seuraavaan kymmeneen vuoteen. Juhlamessussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo ja liturgina toimii Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström.

HSY:n uudistamat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019. Jäteastioiden tyhjennys on mahdollista Helsingin kantakaupungin alueella kello 5–22. Muualla tyhjennystyöt voidaan aloittaa tuntia myöhemmin. Vuodesta 2021 alkaen biojätettä, muovi-, lasi- ja kartonkipakkauksia sekä pienmetallia kerätään kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Uudistuksella vastataan

EU:n ja Suomen valtakunnallisiin kierrätystavoitteisiin.

Jäteastioiden tyhjennykset voidaan aloittaa maanantaista perjantaihin vastaisuudessa aamulla kello kuusi ja jatkaa kello 22 saakka pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella maaliskuun alusta alkaen.

Helsingin kantakaupungin alueella muodostetulla vyöhykkeellä jäteastioiden tyhjentäminen voidaan aloittaa jo tuntia aikaisemmin eli kello viisi. Tällä hetkellä jäteastioiden sallittu tyhjennysaika on kello 7–21.

Näin päätti Helsingin seudun ympäristöpalveluiden hallitus 18.1.2019 hyväksymällä pääkaupunkiseutua ja Kirkkonummea koskevat jätehuoltomääräykset. Uudet määräykset tulevat voimaan pääosin 1.3.2019 lukuun ottamatta uusia erilliskeräysvelvoitteita, jotka astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2021.

– Uudistuksella vähennetään liikenteen ruuhkautumista aamuisin erityisesti Helsingin keskustassa, kun jäteautot eivät ole tyhjentämässä jäteastioita samaan aikaan, jolloin ihmiset ovat matkalla töihin. Samalla vähennetään jäteastioiden tyhjennyksistä aiheutuvia päästöjä sekä parannetaan kadulla liikkuvien ja jätteenkuljettajien turvallisuutta, kertoo HSY:n toimialajohtaja Petri Kouvo.

Lue lisää Rööperin lehden numerosta 2!

Tavoitteena klassinen Esplanadin olohuone

Keskeisellä paikalla sijaitseva ikoninen Strindbergin kahvila on merkittävä osa Helsingin kaupunkikulttuuria. Vuonna 1992 avatussa kahvilassa käynnistyy sisätilojen kohennustyöt, joilla palautetaan Strindbergin tunnelma juurilleen. Tiloja parannetaan kahvilan henkeä ja rakennuksen tyyliä kunnioittaen. Tarkoituksena on, että kahvila palvelee jatkossa entistäkin monipuolisemmin kaupunkilaisten eleganttina olohuoneena Helsingin sydämessä.

Strindbergin kahvilan parannustyöt ovat osa aiemmin aloitettua projektia, jossa toteutettiin ravintolan yläkerran laajennus.

– Asiakkaamme rakastavat skandinaavista ranskalaisuutta. Tätä samaa ilmettä haemme nyt myös alakertaan. Haluamme korostaa Strindbergille ominaisia piirteitä: arvokkuutta, laatua ja yksilöityä persoonallisuutta. Emme tavoittele trendikkyyttä, vaan ajatonta klassisuutta, joka kestää vuosikymmenestä toiseen ja vetoaa sekä helsinkiläisiin että turisteihin, kertoo ravintolan johtaja Susanna Reichmuth.

Parannustöiden myötä tiloista saadaan myös toimivammat, jolloin asiakas voi halutessaan piipahtaa nopeasti kahvilla tai viivähtää pidempään. Myös kahvilan tarjonta laajenee. Asiakkaiden valittavana on enemmän tuotevaihtoehtoja.

– Laajennamme entisestään suolaisten ja makeiden herkkujen valikoimaamme. Säilytämme kuitenkin kaikki suositut klassikot, kuten Toast Skagenin, joten omista suosikeista pääsee jatkossakin nauttimaan kahvilamme ainutlaatuisessa tunnelmassa, lupaa keittiöpäällikkö Jarkko Nieminen.

Strindbergin parannustyöt alkoivat 6.1.2019. Strindbergin kahvila avataan uudelleen helmikuun 2019 aikana. Yläkerran ravintola on avoinna normaalisti alakerran muutostöiden ajan. Strindberg on osa NoHo Partners -konsernia.

Suomen Lausujain Liiton juhlamatinea oli jälleen Itsenäisyyspäivänä Temppeliaukion kirkossa. Lyhyesti virsi kaunis, koska se kesti vain kolme varttia? Tavattoman perusteellisen juhlapuheen piti lausuja, Työväenopiston opettaja Iiro Kajas. Hän vetosi esikuvaansa, ohjaaja Sakari Puuruseen, joka korosti, että lausujan pitää ”luottaa maajalkaansa”, mikä on ohje henkisen kantapään nostajille.

Liitto perustettiin 1938 Hotelli Helsingissä. Se järjesti miesrunoilijoiden lausuntasarjaa. L. Onerva oli ensimmäinen nainen 1949. Pitkään oli asenne, jonka Kai Laitinen muotoili Parnassossa 1959: – Runo on lausumatta paras.

Ella Pyhältö esitti repäisevästi Elvi Sinervon ”Me olemme kansa” ja Aulikki Oksasen ”Leivotko minulle äiti”: – Leivotko minulle äiti, / leivotko rusinapullan? / Isä niityllä heinää niittää, / pilvilaumoja tuuli ajaa. Nykyinen SLL:n puheenjohtaja sanoo lausunnassa olevan jotain suomalaista:

– Olemme tarinoitamme ja kieltämme rakastava kansa. Pitkä pimeä kausi on kuin luotu runon syliä varten.

Lue lisää Rööperi Lehden numerosta 22!

– Asiakaspalvelu jatkuu Sörnäisissä

Helsingin kaupungin info- ja näyttelytila Laiturin toiminta Kampissa päättyy 30. marraskuuta 2018. Jatkossa kaupunkiympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää asiakaspalvelua saa osoitteessa Sörnäistenkatu 1.

Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelupiste Sörnäisissä auttaa jo nykyisin monissa rakennettuun ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Vastaisuudessa sinne keskitetään myös Laiturilta tuttu asiakaspalvelu. Laiturin näyttelytoiminta jää toistaiseksi tauolle.

Sörnäistenkatu 1:ssä voi käydä 19.11.2018 alkaen katsomassa esimerkiksi sellaisten kaava-, puisto-, katu- ja liikennehankkeiden suunnitelmia, joissa on meneillään nähtävilläoloaika eli joista voi antaa palautetta kaupungille. Samat tiedot löytyvät myös verkko-osoitteesta www.hel.fi/suunnitelmat.

Suunnitelmiin ja kaupunkiympäristöön liittyvää henkilökohtaista neuvontaa saa Sörnäistenkadulla maanantaista torstaihin kello 9–16 ja perjantaisin kello 10–15.

Kaupunkiympäristön asiakaspalvelun tavoittaa puhelimitse numerosta 09 310 22111 ja sähköisesti osoitteesta www.hel.fi/palaute.

Lue lisää Rööperi Lehden numerosta 21!

Helsingin Aleksanterinkatu saa juhlavalaistuksen tänä vuonna 70:ttä kertaa. Perinne alkoi vuonna 1949, jolloin Aleksanterinkadun kauppiaat koristelivat kadun varren havuin ja valoin ilahduttaakseen raskaista sotavuosista toipuvia kaupunkilaisia.

Joulukadun avajaisjuhlallisuudet alkavat Senaatintorilla Tuomiokirkon portailla kello 15 lauluyhtye Club For Fiven esityksellä. Esiintyjinä nähdään lisäksi EMO Brass -vaskipuhallinyhtye, laulaja Mikael Konttinen, säveltäjä-laulaja Soili Perkiö, Aleksin joulukööri -kuoro sekä oopperalaulaja Waltteri Torikka. Musiikkiohjelman on suunnitellut ja tuottanut Reijo Karvonen.

Itse joulupukki saapuu juhlan päätähdeksi ja tuo terveisensä Korvatunturilta. Joulupukki ja pormestari Jan Vapaavuori saapuvat Senaatintorille HKL:n museoraitiovaunulla. Pormestari sytyttää jouluvalot kello 16.

– Joulukadun avaus on Helsingin pisimpään jatkuneita tapahtumia ja vahva helsinkiläinen perinne. Joulu on juhla, jota vietetään usein perhepiirissä. Kaupunkikin on ennen kaikkea yhteisö, joten joulukadun avausjuhla on hyvä syy tulla juhlimaan joulun odotusta yhdessä, Vapaavuori toteaa.

Joulukadun avaus on Suomen yksi vanhimmista jouluperinteistä.

Lue lisää RööperinLehden numerosta 20!

Yksitoista Helsingin metroasemaa saa tänä syksynä uuden ilmeen, kun HKL:n asemailmekilpailun voittajien työt ripustetaan paikalleen. Ensimmäiset kaksi asemaa, Ruoholahti ja Puotila saivat teoksensa viikonloppuna. Lopuille yhdeksälle asemalle teokset ilmestyvät lähiviikkojen aikana.

HKL haki kilpailulla kullekin asemalle omaa, asemakohtaista ja helposti tunnistettavaa ilmettä. Tavoitteena toteutuksille on raikas ja omaleimainen, aikaa kestävä ulkoasu.

– Minusta on kiehtova ajatus, että teoksen näkee niin moni ihminen keskellä arkeaan. Toivon, että Puotilan metroasemalla odottelevat matkustajat jäävät tutkimaan kuvia ja huomaavat esimerkiksi, miten värit käyttäytyvät keskenään, sanoo Puotilan metroaseman taiteilija Marjo ”Mollu” Heino.

Taiteilijat ovat hakeneet inspiraatiota muun muassa ympäröivästä kaupunkimiljööstä ja luonnosta.

Taiteilijat toivovat myös, että heidän teoksensa tarjoaisivat hetken pakotien pois arjesta.

HKL:n nettivisuilla päivitetään tietoja asemista ja niiden taiteilijoista. Seuraa myös HKL:n somekanavia, joissa taiteilijoihin voi tutustua.

Lue lisää Rööperin Lehden numerosta 18!

Liikennejärjestelyjä parannetaan

Työt Laivurinkadun ja Tehtaankadun liittymässä alkoivat lokakuun alussa. Urakassa parannetaan ja selkeytetään liittymän liikennejärjestelyitä. Työt valmistuvat vuoden loppuun mennessä.

Vilkkaasti liikennöity Laivurinkadun ja Tehtaankadun liittymä rakennetaan uudelleen ja samalla rakennetaan uudet raitiotiepysäkit. Tehtaankadun varteen sekä Laivurinkadulle. Pyöräilyn ja jalankulun ylityskohtia risteyksessä selkeytetään ja suojatien yhteyteen asennetaan jalankulkijoista varoittavat huomiovalot.

Laivurinkadun ja Tehtaankadun liittymästä ja sen liikennejärjestelyistä on tullut paljon palautetta kaupungille alueen asukkailta.

Urakka alkoi tämän viikon alussa.