Helen asentaa lähes 50 uutta sähköauton latauspistettä

Helenin julkinen latauspisteverkosto käsittää tällä hetkellä 166 pistettä, joista osa on pikalatauspisteitä ja osa keskinopeita latauspisteitä. Kuva: Helen Oy/Tiina Tervo

Helenin julkisten latauspisteiden määrä nousee jo reilusti yli kahdensadan, kun uusia sähköauton latauspisteitä asennetaan Helsingin kaupungin 13 liikuntapaikalle. Uudet latauspisteet saadaan käyttöön vuoden loppuun mennessä. Helenin kaikilla julkisilla sähköauton latauspisteillä auto latautuu uusiutuvalla tuulisähköllä.

Uusia latauspisteitä tulee Talin, Kivikon, Oulunkylän, Vuosaaren, Ruskeasuon, Mustikkamaan, Käpylän, Siltamäen ja Meilahden liikuntapuistoihin sekä Paloheinän ulkoilualueelle, Itäkeskuksen uimahallille ja Velodromin pysäköintialueelle. Kohteita on yhteensä 13, ja latauspisteitä asennetaan yhteensä 46 kpl. Kaikki latauspisteet ovat keskinopeita ja soveltuvat sekä sähkö- että hybridiautoille.

Helenin julkinen latauspisteverkosto käsittää tällä hetkellä 166 pistettä, joista osa on pikalatauspisteitä ja osa keskinopeita latauspisteitä. Uusien kohteiden valmistuttua latauspisteiden kokonaismäärä on 212.

Lue lisää Rööperi Lehden numerosta 10/2020!

Kustannusosakeyhtiö Otava osti Atena Kustannuksen

Kustannusosakeyhtiö Otava on ostanut Atena Kustannuksen pääomistaja Svenska folkskolans vänner r.f:n osakekannan. Atena on yleiskustantamo, joka julkaisee viitisenkymmentä kauno- ja tietokirjaa vuodessa. Se tunnetaan muun muassa Henriikka Rönkkösen, Roope Lipastin ja Mikko Porvalin teoksista sekä Thomas Eriksonin menestyskirjoista, joista tunnetuin on Idiootit ympärilläni. Atenan julkaisema teos on voittanut Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon viisi kertaa.

– Atenalla on mennyt viime vuodet mainiosti niin kirjallisesti kuin taloudellisestikin, sanoo Atenan kustantaja Ville Rauvola.

– Moni asia on kuitenkin myllerryksessä kirjamaailmassa. Siksi tästä eteenpäin on hyvä jatkaa osana vakaata ja arvostettua kirjakonsernia, missä pystymme vieläkin paremmin työskentelemään kirjailijoidemme ja kirjojemme hyväksi.

Lue lisää Rööperin Lehden numerosta 9/2020!

Ruoholahden Rumba-veistos väliaikaiseen varastoon

We Land. Kuva: NCC

Helsingin Ruoholahdessa Rumbanaukiolla sijaitseva Rumba-veistos siirrettiin väliaikaiseen varastoon elokuun aikana. Helsingin taidemuseon kokoelmiin kuuluva Martti Aihan luoma veistos palautetaan takaisin alueelle suunnitellun NCC:n kehittämän We Land -talon valmistumisen jälkeen.

Vuonna 1992 Itämerenkadun ja Porkkalankadun risteyksessä sijaitsevalle Rumbanaukiolle pystytetty Rumba-veistos on mustaksi maalattua alumiinia ja sen korkeus on 15 metriä.

Lue lisää Rööperin Lehden numerosta 8/2020!

Samla Capital uudistaa lähes korttelin Kruununhaassa

Mariankadulla ja Liisankadulla sijaitsevaan neljään rakennukseen tulee laadukas kansainvälinen hotelli. Asuntotuotantoa selvitetään.

– Haluamme nostaa historiallisesti arvokkaat rakennukset uuteen loistoon, hankkeesta vastaavan Samla Capitalin pääomistaja Samppa Lajunen sanoo.

Kiinteistösijoitusyhtiö Samla Capitalin rahastot Samla Toimitilat II Ky ja Samla Asunnot Ky ovat ostaneet Helsingin Kruununhaasta neljä historiallisesti arvokasta kiinteistöä ICON Corporation Oy:n konkurssipesältä 15 miljoonalla eurolla. Kolme rakennusta neljästä uudistetaan mielenkiintoiseksi ja kansainväliseksi hotelliksi oheispalveluineen.

Neljäs rakennus osoitteessa Liisankatu 8A tullaan saneeraamaan joko asumis- tai hotellikäyttöön, riippuen syksyn aikana käytävistä tarkentavista neuvotteluista hotellioperaattoreiden kanssa.

Vuonna 1885 valmistuneella korttelikokonaisuudella on arvokas historia. Siellä on aiemmin sijainnut muun muassa upseerien asuinrakennuksia sekä maa- ja metsätalousministeriön toimisto. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Evert E. Lagerspetz.

– Haluamme kehittää tätä historiallisesti arvokasta kokonaisuutta kunnioituksella, nostaen sen uuteen loistoon, koko hankkeesta ja sen rahoituksesta vastaavan Samla Capitalin pääomistaja Samppa Lajunen sanoo.

Rakennukset sijaitsevat osoitteissa Liisankatu 8A ja 8G, Mariankatu 23 ja Maneesikatu 7. Kokonaisuuden koko on noin 13.500 kerrosalaneliömetriä (k-m²).

Hotellin hankekehityksestä vastaa toimitilakehitykseen erikoistunut Finesco Capital Oy. Finescon toimitusjohtaja Kari Järvenpää uskoo hotellien kysyntään jatkossakin. Vaikka liikematkustaminen ja turismi ovat koronan takia hiljentyneet, niiden odotetaan palautuvan kasvu-uralle lähivuosina.

– Helsinki on Suomen suosituin matkailukaupunki. Useat kansainväliset hotellioperaattorit ovat osoittaneet laajaa kiinnostusta hanketta kohtaan sen sijainnin ja rakennusten historiallisen luonteen takia. Rakennukset soveltuvat myös monille eri hotellikonsepteille, Järvenpää sanoo.

Rakennushanke käynnistyy suunnittelulla. Rakentaminen voisi alustavan suunnitelman mukaan alkaa vuoden 2021 puolessa välissä. Kokonaisuuden uskotaan valmistuvan vuosien 2022–2023 aikana.

Munkkisaaren lämpölaitokseen kasvaa niittykatto

Päiväkoti Eiran 3-5-vuotiaiden lasten valitsemien kukkien siemenet ja tutkijoiden kuratoima niittykasviseos kylvettiin huhtikuun lopussa Munkkisaaren lämpölaitoksen niittykatolle. Kuvassa vasemmalta: Beñat Olascoaga, Anna Oldén ja Päivi Raivio. Kuva: Laura Iisalo

Monialaisen yhteistyön tulos tuo kaupunkiin lisää luontoa ja houkuttelee pölyttäjiä

Helenin Munkkisaaren lämpölaitos saa tänä kesänä uuden ilmeen, kun vanha viherkatto muutetaan vehreäksi niityksi. Niityn kasviloisto ilahduttaa lähistöllä asuvia ihmisiä ja ohikulkijoita sekä lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta: niityllä versoo lajien kirjo, joka houkuttelee myös pölyttäjähyönteisiä.

– Helen näkyy monella tavalla Helsingin kaupunkikuvassa. Haluamme yhdistää voimat kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden kanssa muuttaaksemme kaupunkiympäristöä viihtyisämmäksi. Niittykatto-projektissa luodaan biodiversiteetiltään monimuotoinen ekosysteemi Munkkisaaren lämpölaitoksen katolle. Toivotamme pölyttäjähyönteiset sinne tervetulleiksi! sanoo yksikönpäällikkö Juhani Aaltonen Helenistä.

Kokonaan luonnolle varattu viherkatto on noin 800-neliöinen, ja kuka vain voi ihastella kasvavaa niittyä aidan takaa. Niittykatto-projektin tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja tuottaa iloa ohikulkijoille. Se myös jatkaa jo aiemmin Punavuoren pölytysasema-teoksessa aloitettua erilaisten vajaakäyttöisten tilojen muuttamista osaksi vihreää infrastruktuuria Green Infra -konseptin mukaisesti.

Lue lisää Rööperin Lehden kesälehdestä 2020!

Helsingin yliopiston sijoitusten tuotto 22%

Helsingin yliopiston listattujen sijoitusten tuotto oli lähes 22 prosenttia vuonna 2019.

Helsingin yliopiston listattujen sijoitusten tuotto oli lähes 22 prosenttia vuonna 2019. Fossiilisten polttoaineiden tuottajien osuus sijoitussalkusta laski selvästi ja on nyt alle prosentin salkun arvosta.

Helsingin yliopiston hallitus hyväksyi kesällä 2019 vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet, joissa painotetaan sekä sijoitustoiminnan tehokkuutta sekä kestävää kehitystä. Listattujen sijoitusten tuotto oli 21,66 prosenttia vuonna 2019.

– Viime vuoden tuotto oli poikkeuksellisen korkea. Keskitymme kuitenkin sijoitustoiminnassamme pitkään aikaväliin, jolloin kustannustehokkuus ja hajautus korostuvat, sijoitusjohtaja Anders Ekholm sanoo.

Yliopisto siirsi vuoden aikana noin kolmanneksen 472 miljoonan euron sijoitussalkusta indeksirahastoihin, joiden vuosittainen hallinnointipalkkio alittaa 0,1 prosenttia pääomista. Kyseiset indeksirahastot sulkevat pois fossiilisten polttoaineiden tuottajat ja jakelijat, sekä yhtiöt, joiden toiminta perustuu kiistanalaisten palveluiden tai tuotteiden myymiseen. Fossiilisten polttoaineiden tuottajien osuus sijoitussalkusta laski noin kymmenyksellä vuoden aikana ja alittaa nyt yhden prosentin.

– Tavoitteenamme on poistaa loputkin fossiilisten polttoaineiden tuottajat salkusta hallitusti, mutta viipymättä, viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä, linjaa kvestori Marjo Berglund.

Vuonna 2019 päätettiin julkistaa uudet merkittävät sijoitukset heti, sekä kaikki sijoitukset tilinpäätöksen yhteydessä. Uudet merkittävät sijoitukset julkaistaan verkkosivuilla.

– Vastuu yhteistyökumppaneille ja yhteiskunnalle liittyy kiinteästi luottamukseen ja perustuu avoimuuteen. Haluamme johtaa omalla esimerkillä tässäkin asiassa, Marjo Berglund jatkaa.

Tuomiokirkkoseurakunta tukenasi myös poikkeusoloissa

Seurakunta ei ole kiinni, vaikka tavallinen toiminta on tauolla. Olemme läsnä ja tukenasi puhelimen ja netin välityksellä.

Helsingin tuomiokirkko on avoinna hiljaista rukousta varten ma-la klo 9–18 ja su klo 12–18. Haluaisitko puhua jonkun kanssa, jakaa huoltasi tai vaikka rukoilla yhdessä? Tuomiokirkkoseurakunta on myös avannut puhelinnumeron 09 2340 6102, johon voi soittaa joka päivä klo 9-21. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia.

Voit olla halutessasi suoraan yhteydessä myös suoraan seurakuntamme työntekijöihin, yhteystiedot löydät nettisivuiltamme.

Tuomiokirkossa järjestetään sunnuntaisin klo 10 jumalanpalvelus, johon voi osallistua netin välityksellä Youtube-kanavallamme. Piispojen ohjeistuksen mukaan jumalanpalvelusten viettäminen julkisina tilaisuuksina keskeytetään toistaiseksi. Myös kaikki muu kokoava toiminta on keskeytetty lukuun ottamatta kirkollisia toimituksia (rajoitettu osallistujamäärä). Näillä varotoimenpiteillä pyritään rajoittamaan koronaviruksen leviämistä.

Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse. Viraston asiakaspalvelupiste Bulevardilla on suljettu. Puhelinpalvelu on avoinna ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 numerossa 09 2340 6100. Sähköpostitse voit olla yhteydessä osoitteeseen tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Jos tiedustelusi koskee tilojen varausta, voit olla yhteydessä tilavarausnumeroon, puh. 09 2340 6111 tai sähköpostiosoitteeseen tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi.

Kirurginen sairaala koronaviruspotilaille

HUSissa on käynnistynyt suunnittelu Kirurgisen sairaalan muuntamisesta koronapotilaiden hoitoon.

​HUSissa valmistaudutaan monin eri tavoin siihen, että koronaviruspotilaiden määrä lisääntyy epidemian edetessä. Tämänhetkisen arvion mukaan epidemiahuippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

Tällä hetkellä koronaviruspotilaat pystytään hoitamaan olemassa olevissa tiloissa. Koronaviruspotilaiden hoitoon tullaan lisäämään tila- ja henkilöstöresursseja. Kiireetöntä toimintaa vähennetään ja leikkaussaliyksiköiden tiloja muunnetaan tehohoitoon soveltuviksi. Henkilöstöä koulutetaan ja rekrytoidaan lisää koronaviruspotilaiden hoitoon.

Näiden järjestelyjen tueksi HUSissa on käynnistynyt valmistelutyö Kirurgisen sairaalan muuntamiseksi kokonaisuudessaan koronaviruspotilaiden hoitoon. Tämä edellyttää korvaavien tilojen järjestämistä Kirurgisen sairaalan niille toiminnoille, joita jatketaan epidemian aikanakin. Näin saadaan vapautettua Kirurgisesta sairaalasta tilaa koronaviruspotilaiden vuode- ja teho-osastohoitoon.

Päätös asiasta tehtiin 26.3.2020 ja suunnittelutyö käynnistyi välittömästi. Tarkat yksityiskohdat nykyisten toimintojen sijoittumisesta ja koronapotilaiden hoitoon saatavien paikkojen määristä selviävät suunnittelun edetessä. Tarkkoja yksityiskohtia ei vielä pystytä tässä vaiheessa kertomaan.

Sotamuseon tontille ja vanhoille rakennuksille uutta käyttöä

Sotamuseo, Helsinki

Senaatti-kiinteistöt käynnistää yhdessä Kruunuasuntojen kanssa Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Sotamuseon tonttien kehittämisen. Tällä hetkellä tyhjillään olevat sotamuseon rakennukset suojellaan ja niille etsitään uutta käyttöä ja omistajaa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös tonttien täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Senaatti omistaa korttelista Sotamuseon tontin ja Kruunuasunnot omistaa korttelin pohjoislaidassa olevan tontin.

Alustavien suunnitelmien mukaan Sotamuseon vanhoihin rakennuksiin voitaisiin sijoittaa esimerkiksi toimitilaa, hotelli sekä päiväkoti. Lisäksi Senaatti ja Kruunuasunnot selvittävät täydennysrakennusmahdollisuutta omilla tonteillaan. Korttelin kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yhtenäisen ja viihtyisän korttelipihan suunnittelulle ja toteutukselle. Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot ovat jättäneet tonteista asemakaavan muutoshakemuksen ja kaupunki käynnistää virallisen asemakaavaprosessin kevään 2020 aikana.

– On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä toivottavasti myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle. Nykyiset autopaikat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi pihan alle rakennettavaan pysäköintihalliin, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius.

Senaatti-kiinteistöt järjesti korttelin tulevaisuuden suunnitelmista keskustelutilaisuuden korttelin asukkaille maanantaina 24.2. Svenska klubbenilla. Osanotto oli runsas, keskustelu oli vilkasta ja tilaisuus tuotti paljon aineksia jatkosuunnitteluun. Vanhojen kasarmirakennusten suojelua ja saamista uuteen käyttöön pidettiin hyvänä tavoitteena, mutta kaavailtuun täydennysrakentamiseen suhtauduttiin tilaisuudessa kriittisesti. Täydennysrakentamista parempana ratkaisuna pidettiin kasarmirakennusten muuttamista asunnoiksi. Huolta herätti myös korttelin hule- ja pohjavesien hallinta, näkymät asunnoista, uusien rakennusten madollinen varjostus sekä rakentamisen aikaiset häiriöt. Laajaa avointa korttelipihaa puineen arvostettiin ja toivottiin, että pihan avaruus säilyisi jatkossakin.

Lue lisää Rööperi Lehden numerosta 3/2020!

YIT rakentaa pysäköintitalon Länsisatamaan

YIT rakentaa pysäköintitalon Länsisatamaan.

YIT rakentaa Jätkäsaareen pysäköintitalon mm. laivamatkustajien käyttöön. Sopimuksen arvo on yli 20 miljoonaa euroa ja se kirjataan vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Valmistelevat työt ovat alkaneet syyskuussa 2019 ja urakka valmistuu alkuvuodesta 2021.

Urakkaan kuuluu noin 730 pysäköintipaikkaa ja aulatilat sisältävä pysäköintihalli, joka tulee palvelemaan pääosin laivamatkustajia.

Tilaajana ja kehittäjänä on Kiinteistö Oy Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti c/o Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt. Pysäköintitalon ylläpidosta ja toiminnasta tulee vastaamaan Helsingin Satama Oy.