Munkkisaaren lämpölaitokseen kasvaa niittykatto

Päiväkoti Eiran 3-5-vuotiaiden lasten valitsemien kukkien siemenet ja tutkijoiden kuratoima niittykasviseos kylvettiin huhtikuun lopussa Munkkisaaren lämpölaitoksen niittykatolle. Kuvassa vasemmalta: Beñat Olascoaga, Anna Oldén ja Päivi Raivio. Kuva: Laura Iisalo

Monialaisen yhteistyön tulos tuo kaupunkiin lisää luontoa ja houkuttelee pölyttäjiä

Helenin Munkkisaaren lämpölaitos saa tänä kesänä uuden ilmeen, kun vanha viherkatto muutetaan vehreäksi niityksi. Niityn kasviloisto ilahduttaa lähistöllä asuvia ihmisiä ja ohikulkijoita sekä lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta: niityllä versoo lajien kirjo, joka houkuttelee myös pölyttäjähyönteisiä.

– Helen näkyy monella tavalla Helsingin kaupunkikuvassa. Haluamme yhdistää voimat kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden kanssa muuttaaksemme kaupunkiympäristöä viihtyisämmäksi. Niittykatto-projektissa luodaan biodiversiteetiltään monimuotoinen ekosysteemi Munkkisaaren lämpölaitoksen katolle. Toivotamme pölyttäjähyönteiset sinne tervetulleiksi! sanoo yksikönpäällikkö Juhani Aaltonen Helenistä.

Kokonaan luonnolle varattu viherkatto on noin 800-neliöinen, ja kuka vain voi ihastella kasvavaa niittyä aidan takaa. Niittykatto-projektin tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja tuottaa iloa ohikulkijoille. Se myös jatkaa jo aiemmin Punavuoren pölytysasema-teoksessa aloitettua erilaisten vajaakäyttöisten tilojen muuttamista osaksi vihreää infrastruktuuria Green Infra -konseptin mukaisesti.

Lue lisää Rööperin Lehden kesälehdestä 2020!

Helsingin yliopiston sijoitusten tuotto 22%

Helsingin yliopiston listattujen sijoitusten tuotto oli lähes 22 prosenttia vuonna 2019.

Helsingin yliopiston listattujen sijoitusten tuotto oli lähes 22 prosenttia vuonna 2019. Fossiilisten polttoaineiden tuottajien osuus sijoitussalkusta laski selvästi ja on nyt alle prosentin salkun arvosta.

Helsingin yliopiston hallitus hyväksyi kesällä 2019 vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet, joissa painotetaan sekä sijoitustoiminnan tehokkuutta sekä kestävää kehitystä. Listattujen sijoitusten tuotto oli 21,66 prosenttia vuonna 2019.

– Viime vuoden tuotto oli poikkeuksellisen korkea. Keskitymme kuitenkin sijoitustoiminnassamme pitkään aikaväliin, jolloin kustannustehokkuus ja hajautus korostuvat, sijoitusjohtaja Anders Ekholm sanoo.

Yliopisto siirsi vuoden aikana noin kolmanneksen 472 miljoonan euron sijoitussalkusta indeksirahastoihin, joiden vuosittainen hallinnointipalkkio alittaa 0,1 prosenttia pääomista. Kyseiset indeksirahastot sulkevat pois fossiilisten polttoaineiden tuottajat ja jakelijat, sekä yhtiöt, joiden toiminta perustuu kiistanalaisten palveluiden tai tuotteiden myymiseen. Fossiilisten polttoaineiden tuottajien osuus sijoitussalkusta laski noin kymmenyksellä vuoden aikana ja alittaa nyt yhden prosentin.

– Tavoitteenamme on poistaa loputkin fossiilisten polttoaineiden tuottajat salkusta hallitusti, mutta viipymättä, viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä, linjaa kvestori Marjo Berglund.

Vuonna 2019 päätettiin julkistaa uudet merkittävät sijoitukset heti, sekä kaikki sijoitukset tilinpäätöksen yhteydessä. Uudet merkittävät sijoitukset julkaistaan verkkosivuilla.

– Vastuu yhteistyökumppaneille ja yhteiskunnalle liittyy kiinteästi luottamukseen ja perustuu avoimuuteen. Haluamme johtaa omalla esimerkillä tässäkin asiassa, Marjo Berglund jatkaa.

Tuomiokirkkoseurakunta tukenasi myös poikkeusoloissa

Seurakunta ei ole kiinni, vaikka tavallinen toiminta on tauolla. Olemme läsnä ja tukenasi puhelimen ja netin välityksellä.

Helsingin tuomiokirkko on avoinna hiljaista rukousta varten ma-la klo 9–18 ja su klo 12–18. Haluaisitko puhua jonkun kanssa, jakaa huoltasi tai vaikka rukoilla yhdessä? Tuomiokirkkoseurakunta on myös avannut puhelinnumeron 09 2340 6102, johon voi soittaa joka päivä klo 9-21. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia.

Voit olla halutessasi suoraan yhteydessä myös suoraan seurakuntamme työntekijöihin, yhteystiedot löydät nettisivuiltamme.

Tuomiokirkossa järjestetään sunnuntaisin klo 10 jumalanpalvelus, johon voi osallistua netin välityksellä Youtube-kanavallamme. Piispojen ohjeistuksen mukaan jumalanpalvelusten viettäminen julkisina tilaisuuksina keskeytetään toistaiseksi. Myös kaikki muu kokoava toiminta on keskeytetty lukuun ottamatta kirkollisia toimituksia (rajoitettu osallistujamäärä). Näillä varotoimenpiteillä pyritään rajoittamaan koronaviruksen leviämistä.

Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse. Viraston asiakaspalvelupiste Bulevardilla on suljettu. Puhelinpalvelu on avoinna ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 numerossa 09 2340 6100. Sähköpostitse voit olla yhteydessä osoitteeseen tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Jos tiedustelusi koskee tilojen varausta, voit olla yhteydessä tilavarausnumeroon, puh. 09 2340 6111 tai sähköpostiosoitteeseen tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi.

Kirurginen sairaala koronaviruspotilaille

HUSissa on käynnistynyt suunnittelu Kirurgisen sairaalan muuntamisesta koronapotilaiden hoitoon.

​HUSissa valmistaudutaan monin eri tavoin siihen, että koronaviruspotilaiden määrä lisääntyy epidemian edetessä. Tämänhetkisen arvion mukaan epidemiahuippu ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen.

Tällä hetkellä koronaviruspotilaat pystytään hoitamaan olemassa olevissa tiloissa. Koronaviruspotilaiden hoitoon tullaan lisäämään tila- ja henkilöstöresursseja. Kiireetöntä toimintaa vähennetään ja leikkaussaliyksiköiden tiloja muunnetaan tehohoitoon soveltuviksi. Henkilöstöä koulutetaan ja rekrytoidaan lisää koronaviruspotilaiden hoitoon.

Näiden järjestelyjen tueksi HUSissa on käynnistynyt valmistelutyö Kirurgisen sairaalan muuntamiseksi kokonaisuudessaan koronaviruspotilaiden hoitoon. Tämä edellyttää korvaavien tilojen järjestämistä Kirurgisen sairaalan niille toiminnoille, joita jatketaan epidemian aikanakin. Näin saadaan vapautettua Kirurgisesta sairaalasta tilaa koronaviruspotilaiden vuode- ja teho-osastohoitoon.

Päätös asiasta tehtiin 26.3.2020 ja suunnittelutyö käynnistyi välittömästi. Tarkat yksityiskohdat nykyisten toimintojen sijoittumisesta ja koronapotilaiden hoitoon saatavien paikkojen määristä selviävät suunnittelun edetessä. Tarkkoja yksityiskohtia ei vielä pystytä tässä vaiheessa kertomaan.

Sotamuseon tontille ja vanhoille rakennuksille uutta käyttöä

Sotamuseo, Helsinki

Senaatti-kiinteistöt käynnistää yhdessä Kruunuasuntojen kanssa Helsingin Kruununhaassa sijaitsevan Sotamuseon tonttien kehittämisen. Tällä hetkellä tyhjillään olevat sotamuseon rakennukset suojellaan ja niille etsitään uutta käyttöä ja omistajaa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös tonttien täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Senaatti omistaa korttelista Sotamuseon tontin ja Kruunuasunnot omistaa korttelin pohjoislaidassa olevan tontin.

Alustavien suunnitelmien mukaan Sotamuseon vanhoihin rakennuksiin voitaisiin sijoittaa esimerkiksi toimitilaa, hotelli sekä päiväkoti. Lisäksi Senaatti ja Kruunuasunnot selvittävät täydennysrakennusmahdollisuutta omilla tonteillaan. Korttelin kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia myös yhtenäisen ja viihtyisän korttelipihan suunnittelulle ja toteutukselle. Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot ovat jättäneet tonteista asemakaavan muutoshakemuksen ja kaupunki käynnistää virallisen asemakaavaprosessin kevään 2020 aikana.

– On tärkeää, että nyt tyhjillään olevat rakennukset pääsevät uuteen käyttöön tulevaisuudessa. Kehittämisellä saadaan luotua kortteliin uutta elämää ja viihtyisyyttä sekä toivottavasti myös parempi ratkaisu nykyiselle tilaa vievälle avoparkkialueelle. Nykyiset autopaikat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi pihan alle rakennettavaan pysäköintihalliin, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Otto Virenius.

Senaatti-kiinteistöt järjesti korttelin tulevaisuuden suunnitelmista keskustelutilaisuuden korttelin asukkaille maanantaina 24.2. Svenska klubbenilla. Osanotto oli runsas, keskustelu oli vilkasta ja tilaisuus tuotti paljon aineksia jatkosuunnitteluun. Vanhojen kasarmirakennusten suojelua ja saamista uuteen käyttöön pidettiin hyvänä tavoitteena, mutta kaavailtuun täydennysrakentamiseen suhtauduttiin tilaisuudessa kriittisesti. Täydennysrakentamista parempana ratkaisuna pidettiin kasarmirakennusten muuttamista asunnoiksi. Huolta herätti myös korttelin hule- ja pohjavesien hallinta, näkymät asunnoista, uusien rakennusten madollinen varjostus sekä rakentamisen aikaiset häiriöt. Laajaa avointa korttelipihaa puineen arvostettiin ja toivottiin, että pihan avaruus säilyisi jatkossakin.

Lue lisää Rööperi Lehden numerosta 3/2020!

YIT rakentaa pysäköintitalon Länsisatamaan

YIT rakentaa pysäköintitalon Länsisatamaan.

YIT rakentaa Jätkäsaareen pysäköintitalon mm. laivamatkustajien käyttöön. Sopimuksen arvo on yli 20 miljoonaa euroa ja se kirjataan vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Valmistelevat työt ovat alkaneet syyskuussa 2019 ja urakka valmistuu alkuvuodesta 2021.

Urakkaan kuuluu noin 730 pysäköintipaikkaa ja aulatilat sisältävä pysäköintihalli, joka tulee palvelemaan pääosin laivamatkustajia.

Tilaajana ja kehittäjänä on Kiinteistö Oy Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti c/o Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt. Pysäköintitalon ylläpidosta ja toiminnasta tulee vastaamaan Helsingin Satama Oy.

Telakkakadun työmaa etenee

Telakkakadun ja Hietalahdenrannan liikennejärjestelyt.

Telakkakadun työmaalla tapahtui muutoksia liikennejärjestelyissä joulun välipäivinä. Raitiotiekiskoja on päästy asentamaan jo pitkälle pätkälle Telakkakatua. Välipäivinä avautui kulkuyhteydet Pursimiehenkadun risteyksessä.

27.12.2019 tapahtuneet muutokset

Telakkakatu avattiin liikenteelle välillä Pursimiehenkatu – Tehtaankatu yksisuuntaisena etelään päin (samansuuntaisesti kuin raitiovaunulinja 1 reitti).

Ajo-yhteys Pursimiehenkadulta Telakkakadulla ja kadun yli avattiin (vain tontilleajo). Pursimiehenkatu on välillä Telakkakatu – Perämiehenkatu yksisuuntainen (samansuuntaisesti kuin raitiovaunulinja 1 reitti).

Jalankulkijoiden kulku palautui Telakkakadulle välille Pursimiehenkatu – Tehtaankatu.

Loppiaisen jälkeen työt alkoivat Eiranrannassa

Eiranrannassa työt alkoivat loppiaisen jälkeen eli 7.1.2020 alkaen. Eiranrannassa työmaaksi otettiin osa ajoradasta ja pyörätiestä, mutta ajoyhteys säilyy.

Lisäksi Laivakadun ja Hernesaarenrannan väliselle tontille aletaan rakentaa keväällä raitiotien väliaikaista päätepysäkkiä.

Lue lisää Rööperin Lehden numerosta 1/2020!

Eiranrannassa pilvikirsikoita kadun varrelta puistoon

Pilvikirsikat syysväreissä.

Eiranrannassa olevia pilvikirsikoita siirretään katualueen reunasta viereiseen Pyhän Birgitan puistoon. Siirrettäviä puita on 18 kpl.

Aikoinaan pilvikirsikoita istutettiin kolme riviä Eiranrantaan katualueen reunalle. Lähimpänä ajorataa oleva rivi siirretään nyt syrjemmälle viereiselle puistoalueelle Hernesaaren raitiotien rakentamisen takia.

Kaksi puuriviä jätetään paikalleen.

Raitiotien rakentaminen Telakkakadulta Eiranrantaan ja väliaikaiselle kääntöpaikalle jatkuu vuoden 2020 alusta lähtien. Valmistelevia töitä tehdään vielä joulukuun 2019 aikana.

Lähes kaikki pilvikirsikat voidaan siirtää

Normaalisti tällaisia noin 15-vuotiaita puita ei lähdetä siirtämään, koska kasvuun lähtö on uudessa paikassa aina epävarmaa. Nyt kaupunki kuitenkin halusi ottaa huomioon lukuisat kaupunkilaisten palautteet ja kokeilla puiden siirtoa.

Lue lisää Rööperin Lehden numerosta 16/2019!

Uunisaaren kävelyponttonisilta ulkoilijoiden käyttöön

Silta Uunisaareen, kuva Helsingin kaupunki

Merisataman rannassa Ehrenströmintien ja Pohjoisen Uunisaaren välillä oleva kävelyponttonisilta.

Kaivopuiston edustalla sijaitseva Uunisaari muodostuu toisiinsa yhdistetyistä eteläisestä ja pohjoisesta saaresta. Suositussa virkistyssaaressa toimii läpi vuoden ravintola, kahvila sekä varaussaunat. Ravintola Uunisaaren kahvila avautui 15.11. ja on tämän jälkeen avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10-16. Aamusaunat lämpenevät ma-pe klo 7-11. Muina aikoina ravintola on avoinna tilauksesta. Vieressä olevaan

Liuskasaareen on myös yhteys siltaa pitkin.

Funkkishotelli Vaakuna laajenee hotellikerroksella

Vuonna 2019 uusittu hotelliaula.

Helsingin keskeisimmällä paikalla sijaitseva Original Sokos Hotel Vaakuna laajenee yhdellä huonekerroksella. Uudet 72 huonetta rakentuvat tavaratalo Sokoksen käytössä tähän asti olleeseen viidenteen kerrokseen. Laajennuksen jälkeen hotellissa on yli 340 huonetta, osa omalla näköalaparvekkeella. Hotelli Vaakuna avautui olympiavuonna 1952 ja on funkkisarkkitehti Erkki Huttusen päätyö Helsingissä.

– Vaakunan valtit ovat sen keskeinen sijainti sekä talon hotellihuoneista avautuvat upeat näkymät yli Helsingin. Talon hieno muotokieli Paavo Tynellin valaisimineen ja selkeine sisustusratkaisuineen sekä hotellissa vuosikymmenten ajan eletty elämä henkivät erityistä tunnelmaa, joka viehättää asiakkaitamme, hotellinjohtaja Satu Näsärö kertoo.

Pääkaupunkiseudun hotellihuoneille on nyt kova kysyntä. Vaakunan alkava laajennus tuo kaivattua lisäkapasiteettia kovalla käyttöasteella pyörivään hotelliin.

– Uusien huoneiden myötä voimme tarjota asiakkaillemme lisää majoitustiloja Vaakunan hengessä ja Helsingin parhaalla paikalla, Näsärö sanoo.

Kansainvälinen matkailu kasvaa vastuullisena pidetyn kotimaan lomailun ohella. Original Sokos Hotel Vaakuna on siitä harvinainen helsinkiläishotelli, että sen asiakkaista n. 70% on suomalaisia matkailijoita.

Lue lisää RööperiLehden numerosta 14/2019!